Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvien ostaminen ja keräily => Aiheen aloitti: Lurker - 16.01.2011 klo 14:55:31
-
Jos budjetti on ns. rajoitettu, niin kumpaa kantaa kotiin, ruumiin vaiko hengen ravintoa?
Pienelläkin rahalla saa laatua rahalla (bang for your money). Itäkeskuksen Anttilassa oli kirjaosastolla Arktisen Banaanin italopokkareita (Dampyreja ainakin) hintaan 99 senttiä. Sikäli mikäli nämä kokoelmistasi puuttuvat, käy hakemassa omasi pois.
Mitä muuta hyvää ja halpaa kaupoista ja divareistä löytyy? Tässä ketjussa ei siis kyse ole välttämättä tarjouksista. Sille on oma ketjunsa. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6146.0.html)
Toinen vaihtoehto on kalastaa ne Roope-Sedät, joissa on Castyn tarinoita. Hinta lienee noin 50 senttiä kipale.
-
Pitää ostaa niin halpaa peruspöperöä, että rahaa riittää sarjakuviin. :D
Potut ja puurot yms.
Timo
-
Yksi syy miksi lopetin sarjakuviin erikoistuneen Tammelan kirjakauppani oli kahden asiakkaan keskustelu. Kaksi nuorehkoa miestä kävi tarkasti läpi koko kirjakaupan valikoiman kunnes toinen huomasi hyllyssä yllättäen kauan etsimänsä kirjan. Hihkui onnesta löydettyään kokoelmastaan puuttuvan sarjakuvan ja vielä edulliseen hintaan. Sitä äkkiä kaverille näyttämään. Kaveri siihen että samalla hinnalla saisi kaksi hanaolutta läheisestä kantakuppilasta, kannattaisi harkita vielä ja tarkkaan. Siinä tyyppi sitten seisoi ja näki naamasta että kova mietintä oli käynnissä. Kaljat vai sarjakuva, kaljat vai sarjakuva. Edes takaisin muljahteli ajatus aivossa. Ahkeran vatvomisen jälkeen jäi sarjakuva hyllyyn ja herrat poistuivat kohti hauskempia seikkailuja. Itse päätin ensi tilassa lopettaa sarjakuvien kaupittelun Tampereella.
-
tuo Kreegahin viesti on hyvin surullista luettavaa.
ikävä kyllä lähikaupoista sarjakuva on melko tarkkaan siivottu pois, Ankkoja lukuunottamatta (ja kun niitä ei juuri lainkaan tule itse luettua niin eipä asialla ole merkitystäkään).
-
Ennen wanhaan oli tapana tehdä omia "liuskalehtiä" leikkaamalla sarjakuvia sanomalehdestä. Sitten kun seikkailu oli kokonainen tai nippu sopivan kokoinen, ei muuta kuin niiteillä nidontaan ja kas, oma pikkulehti oli valmis.
Joskus harvoin divareissa tulee vieläkin vastaan sarjakuvaleikevihkoja. Viehättäviä muistoja jonkun sarjakuvaharrastuksesta menneiltä vuosilta...
-
Tämä ketju saa kelvata. Tartuin videossa (7min) arkaan(?) aiheeseen, eli siihen paljonko sarjiksiin menee rahaa (https://youtu.be/VPio1OND_Wo)vuodessa. Paljo sulla menee? Ja paljonko olis paljon? Niin siis huomasin että olen 10v. pitänyt kirjaa menoista, mutta en ole koskaan, ennen tätä, vaivautunut ynnäämään menoja.
-
Ei paljoakaan, ehkä keskimäärin satasen verran viikossa. Enemmän pitäisi mutta on elämä ja kirjallisuus ja elokuvat sekä musiikki vievät oman osansa myös.
-
Tämä ketju saa kelvata. Tartuin videossa (7min) arkaan(?) aiheeseen, eli siihen paljonko sarjiksiin menee rahaa (https://youtu.be/VPio1OND_Wo)vuodessa. Paljo sulla menee? Ja paljonko olis paljon? Niin siis huomasin että olen 10v. pitänyt kirjaa menoista, mutta en ole koskaan, ennen tätä, vaivautunut ynnäämään menoja.
Pitääkin kattoo. Mutta tämä vanha ketju (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2165.0.html)löytyi aiheesta myös.
-
Tämä ketju saa kelvata. Tartuin videossa (7min) arkaan(?) aiheeseen, eli siihen paljonko sarjiksiin menee rahaa (https://youtu.be/VPio1OND_Wo)vuodessa. Paljo sulla menee? Ja paljonko olis paljon? Niin siis huomasin että olen 10v. pitänyt kirjaa menoista, mutta en ole koskaan, ennen tätä, vaivautunut ynnäämään menoja.
Nyt ollaan jännän äärellä - on erittäin kiinnostava aihe ja hyvä video. Nostan hattua, että olet jaksanut kirjata menoja ylös 10 vuotta! Olen joskus koettanut pitää kirjaa kirjoihin menevistä rahoista (viimeksi alkuvuodesta...), mutta homma on oikeastaan lopahtanut ihan alkutekijöihinsä eikä minulla ole alkeellisiakaan omakohtaisia tilastoja aiheesta.
En ole koskaan ajatellut sarjakuvaostoja omana erillisenä ryhmänään vaan olen niputtanut ne ajatuksen tasolla samaan ryhmään kirjojen kanssa. Kuukausitasolla sarjiksiin ja kirjoihin menevä raha vaihtelee minulla tosi paljon, sillä en esim. kerää mitään sarjaa tms. vaan ostot on lähinnä heräteostoja tai jotain sellaista, jota olen jo pitempää ns. katsellut sillä silmällä ja sitten jossain vaiheessa repsahdan ostamaan kirjan/sarjakuvan omaksi. Lahjaksi ostan mieluusti kirjoja ja joskus sarjakuviakin, jos löytyy jotain sopivaa. Silloin saattaa tulla piikki näihin menoihin, sillä lahjakirjaan tai -sarjikseen on minusta helpompi käyttää enemmän rahaa kuin itselle tulevaan, vaikka tämä onkin vähän hölmö pään sisäinen rajoite (olen koettanut höllätä nutturaa tässä :D).
Korona-aika on vaikuttanut minullakin sarjis- ja kirjaostoihin eli lisännyt niitä (=nettiostoja tullut tehtyä tavallista enemmän), mutta kotona oleva tila tietysti hieman rajoittaa kulutusta. Tosin kierrätän mieluusti jo luettuja, ei niin tärkeitä kirjoja ja sarjiksia, joten hyllyihin vapautuu tilaa - jonka voi sitten täyttää uusilla hankinnoilla :P.
-
Tämä ketju saa kelvata. Tartuin videossa (7min) arkaan(?) aiheeseen, eli siihen paljonko sarjiksiin menee rahaa (https://youtu.be/VPio1OND_Wo)vuodessa. Paljo sulla menee? Ja paljonko olis paljon? Niin siis huomasin että olen 10v. pitänyt kirjaa menoista, mutta en ole koskaan, ennen tätä, vaivautunut ynnäämään menoja.
Täähän olisi ihan mahtava systeemi. Laittaa kaikki sarjakuva ostokset ylös. Tätä voisi myös laajentaa, että paljon sarjiksia lukee vuodessa. Eli kaikki sarjakuvat ylös joita lukee.
Joskus 70-luvun lopulla, kun koulussa opetettiin oikein kirjoittamaan. Silloin aloin pitää kirjaa leffakäynneistä...olen kai aika leffahullu.. Lopetin sen kai jonnekin 90-luvulle ja aloin vain säästämään leffalippuja, mutta aina välillä leffalippu katosi. Se vihko leffoista on jossain...ollut sen verran monta muuttoa, että en tiedä missä se on ja oliko niitä jopa kaksi kappaletta. Aloin keräämään myös 90-luvun alusta elokuvaviikko-läpsykkää, kunnes ne meni sen paperisen version lopettamaan...taitaa netissä vielä jokin lista kulkee.
Mutta voisi kyllä aloittaa kirjaamaan kaikki sarjakuva-ostokset ylös. Tänä vuonna ei kyllä ole oikeastaan mitään ihmeellistä ostanut. Noh Aku Ankka tulee kotiin (senkin voisi ottaa mukaan listaan) ja muutaman albumin olen ostanut ja onhan tossa tuo Dropsiekin, mut sen taisin ostaa jo viime vuoden puolella, vaikka se vasta tulikin kevään korvilla. Korona aikaan uskaltanut paljoo mennä mihinkään...nytkin vietin vapun ihan kotona olutta siemaillen.
-
Huh! Melkosta... Pistää miettimään miten perseaukista porukkaa tätä hommaa harrastaa. :)
-
Huh! Melkosta... Pistää miettimään miten perseaukista porukkaa tätä hommaa harrastaa. :)
Heh! Ei se sarjakuvien keräily isoista rahoista ole kiinni, pienelläkin saa hyvää. Harmi vain, ettei divareista ja kirppiksiltä enää tee sellaisia löytöjä kuin ennen muinoin - niukaksi on käynyt.
Nykyään ostelen tasaiseen tahtiin mutta harvakseltaan sarjakuvaa, menisiköhän enää satanen edes kuussa? Ehkä.
-
Pitääkin kattoo. Mutta tämä vanha ketju (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,2165.0.html)löytyi aiheesta myös.
Katselin koko alueen läpi mutta en vain huomannut tuota.
Huh! Melkosta... Pistää miettimään miten perseaukista porukkaa tätä hommaa harrastaa. :)
Eli paljonko sinulta menee? :) Vakavammin puhuen käytössä olevan rahan määrä on vain yksi monista asiosta joka itsellä vaikuttaa, enkä sentään onneksi joudu tekemään ketjun otsikon mukaista valintaa. Viisi vuotta sitten tilanpuute rajoitti enemmän kuin mikään muu. Jase näkyi selvästi tilastossa. Usein tulee myös mieleen, että hyllyssä on turhan paljon lukematonta kirjallisuutta (kuvallista ja kuvatonta). Ja siksi saan herätteen rajoittaa ostelua. Nyt viime aikoina, kun olen käyttänyt vähemmän aikaa sarjakuvien tekemiseen, olen huomannut että sitä ehtiikin itse asiassa lukea aika paljon. Olen ahminut kotikirjastoni aarteita.
Ostelen sarjiksia paljon myös matkoilta (taas yksi harrastus) ja silloin hankinnat uppoaa näkymättömiin matkabudejttiin, mikä on tietenkin ihan luonnollista. Joku muu shoppaa sitten reissusta vaikka vaatteita tai mitä lie nyt harrastaakaan. Nämäkään summat eivät näy omissa muistiinpanoissani, mutta ovat ehkä satasen molemmin puolin keskimäärin vuodessa.
Ihan yleisesti keräilyn ääripäät taitavat olla netistä tilaamisessa ja käsin poiminnassa. Netistä voisi tilata nopeasti ja helposti miten paljon tahansa, mutta sitten taas jos rajaa kohteita ja käy ostamassa henkilökohtaisesti, rahankäyttöä olennaisempi rajoite on helposti ajankäyttö. Itse yritän keskittyä tiettyihin, kulloinkin mielenkiintoisiin kohteisiin ja naatiskelen, sen sijaan että ostelisin kaikkea suurin piirtein kiinnostavaa.
Täähän olisi ihan mahtava systeemi. Laittaa kaikki sarjakuva ostokset ylös. Tätä voisi myös laajentaa, että paljon sarjiksia lukee vuodessa. Eli kaikki sarjakuvat ylös joita lukee.
Käytännössä mullakin tää onnistuu vain koska hankintoja on aika vähän. Olen nyt muutamankin kerran yrittänyt laittaa ylös lukemisia, mutta siinä ei oikein ole mieltä, ellei kirjaa mukaan myös omia ajatuksia (vaikkapa HDC-lukee ketjun tapaan) (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17259.0.html). Kirjaaminen laajentaa ja syventää harrastusta, samaan tapaan kuin sarjiksista keskusteleminen. Olen kuitenkin havainnut, että lukupäiväkirjaan menee/menisi liian paljon aikaa, niin hienoa kuin se muuten olisikin. Lukemani kirjat sentään viime vuodelta listasin (helppoa kun niitä oli niin vähän) ja harkitsin jopa kirjavlogin pitämistä, mutta sitten olen vähän luopunut aiheesta juuri ajankäytöllisistä syistä.
-
Huh! Melkosta... Pistää miettimään miten perseaukista porukkaa tätä hommaa harrastaa. :)
Niin, skaala oli siis:
Ei paljoakaan, ehkä keskimäärin satasen verran viikossa.
Nykyään ostelen tasaiseen tahtiin mutta harvakseltaan sarjakuvaa, menisiköhän enää satanen edes kuussa? Ehkä.
Vaikka omalla kohdallani on myös myönnettävä, että Suomen markkinoilla käytän rahaa ehkä reilun satasen vuodessa (uutena ostetut + divarit).
Vielä uupuu se satasen päivässä tyyppi mutta kaikkia tarvitaan.
Sitten jos lasketaan myös sarjakuvien tekemiseen menevä summa se kasvaa tuosta koska materiaali ei ole ilmaista.
-
Niin, skaala oli siis:
Vielä uupuu se satasen päivässä tyyppi mutta kaikkia tarvitaan.
Sitten jos lasketaan myös sarjakuvien tekemiseen menevä summa se kasvaa tuosta koska materiaali ei ole ilmaista.
Vaan harvassa on se päivä, ettei tulisi sarjakuvaa luettua.
Mainittakoon, että Heavy Metal -lehden tilaus kallistui niin paljon, että saa loppua sekin. Kirpaisee liikaa. Vuoden tilaus on yli 200 €.
-
Katselin koko alueen läpi mutta en vain huomannut tuota.
Olit ite aloittanut ton ketjun! :D No, näitä sattuu, tosta on vuosia.
Mutta paljonko menee? Ei hajuakaan. Ei näitä lasketa. Olin tonne toiseen ketjuun laittanu "10-50/kk". Mene ja tiedä. Jaksaisinko laskea? En.
Nykyisellään mulla on niin paljon paikat täynnä kirjoja ja lehtiä, että olen vähän alkanut rajoittamaan. Työn puolestakin tulee ilmaiseksi. Sitten kun on vielä kiinnostunut vähän vaikka mistä, niin tietokirjojakin on paljon. Kirjastojen ilmaishyllyt koluan tarkkaan.
Timo
-
Olit ite aloittanut ton ketjun! :D No, näitä sattuu, tosta on vuosia.
Niinpä. Laitan kuitenkin tämän Kvaakin moderoinnin piikkiin. :) Ketjuja voisi kai rankemmalla kädellä yhdistääkin. Toisaalta tuo on äänestys, ja sikäli hieman spessu-ketju. Mutta periaatteessahan melkein joka aiheesta jo ketju löytyy. Tämä oli vain aihe jota oli haku-optiollakin vaikea yrittää löytää. :)
Nykyisellään mulla on niin paljon paikat täynnä kirjoja ja lehtiä, että olen vähän alkanut rajoittamaan. Työn puolestakin tulee ilmaiseksi. Sitten kun on vielä kiinnostunut vähän vaikka mistä, niin tietokirjojakin on paljon. Kirjastojen ilmaishyllyt koluan tarkkaan.
Sama juttu. Käytännössä en ole luopunut paljon mistään. Muutamasta kirjasta ja sarjiksesta tässä kymmenien vuosien aikana. Ja usein muistelen ja harmittelen niitä yksilöitä jotka ovat matkalle pudonneet, eikä vastaavia ole tilalle löytynyt. Kirjoja pitää nyt kyllä alkaa laittaa aktiivisemmin kiertoon.
-
Mä en oikein pysty luopumaan mistään...en ainakaan sarjakuvista ja leffoista. En pysty huonokuntoisiakaan sarjiksia laittamaan roskiin. Siksi mulla oli ennen monta loppusäilytyspaikka. Nykyisin pidän vain yhtä eli böndelle vien oikeestaan kaken mikä ei mahdu mulle kotiin...siellä on tilaa ja paljon.
Vielä tänne kämppään ehkä matuisi yksi Billy-hylly ja sit on tietenkin katonraja, jonne voisi asentaa hyllykön...sen jälkeen ei ole kyllä tilaa. Kellarikin ihan täynnä.
Tietysti, jos ottaisi leffajulisteita seinältä pois ja joitakin tauluja. Sängyn alle laatikosto...silläkin saisi lisää tilaa.
Mitenhän suuri mun kämpässä on tuo palomateriaali. Täällä jos syttyisi tulipalo, niin voisi olla aika roihu. Onneksi en tupakoi.
Sit joskus, kun olen erittäin vanha ukko ja en enää pärjää kotona ja joudun vanhainkotiin. Silloin voi hengenlähtö olla lähellä, jos en saa ottaa kaikkia keräilemiäni sarjakuvia ja leffoja mukaan. Toivottavasti tekniikka on silloin niin pitkällä, että kotona voi asua viimeiseen hengenvetoon asti.
-
Toivottavasti ei synny sellaista henkeä, että enemmän lukeva tai rahaa käyttävä on parempi harrastaja.
Harrastuksen ei tarvitse olla kallis, kirjastojen lisäksi nettisarjat ja yleisemmin digipuolen tarjoukset ja tilauspohjaiset palvelut mahdollistavat täysipainoisen harrastamisen myös vähemmällä.
Lisäksi usein mielenkiintoisimmat näkemykset tulevat niiltä, jotka näkevät yhteyksiä myös ympäröivään maailmaan. Vanha harrastaja helposti hyväksyy sellaisen vakiintuneen kaanonin, tekijöiden pantheonin, vaikka taidemuoto vielä on nuori ja kehittyy voimakkaasti.
Olen nyt muutamankin kerran yrittänyt laittaa ylös lukemisia, mutta siinä ei oikein ole mieltä, ellei kirjaa mukaan myös omia ajatuksia (vaikkapa HDC-lukee ketjun tapaan) (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17259.0.html). Kirjaaminen laajentaa ja syventää harrastusta, samaan tapaan kuin sarjiksista keskusteleminen.
Sarjakuvista kirjoittaminen Kvaakissa on tärkeä osa sarjakuvaharrastusta. Sääli, että moni arastelee turhaan erityisesti uusien ketjujen aloittamista.
Omasta mielestäni edes vuorovaikutus ei ole tärkeintä. Olen aloittanut monta ketjua jossa ei ole muuta kuin minun kirjoittamiani viestejä, mutta pidän ketjuja hyvänä sisältönä (mm. elämäkertasarjakuvia käsittelevä ketju (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17411.msg464772.html) on yhteen aiheeseen keskittyvä mikroblogi!).
-
Vakavammin puhuen käytössä olevan rahan määrä on vain yksi monista asiosta joka itsellä vaikuttaa, enkä sentään onneksi joudu tekemään ketjun otsikon mukaista valintaa. Viisi vuotta sitten tilanpuute rajoitti enemmän kuin mikään muu. Jase näkyi selvästi tilastossa. Usein tulee myös mieleen, että hyllyssä on turhan paljon lukematonta kirjallisuutta (kuvallista ja kuvatonta). Ja siksi saan herätteen rajoittaa ostelua.
Tuo alkuosa ja tämä:
Korona-aika on vaikuttanut minullakin sarjis- ja kirjaostoihin eli lisännyt niitä (=nettiostoja tullut tehtyä tavallista enemmän), mutta kotona oleva tila tietysti hieman rajoittaa kulutusta. Tosin kierrätän mieluusti jo luettuja, ei niin tärkeitä kirjoja ja sarjiksia, joten hyllyihin vapautuu tilaa - jonka voi sitten täyttää uusilla hankinnoilla :P.
Sillä sarjakuva- ja kirjaharrastus vaikuttaa missä voi asua.
Itsellä se on kerrostalo, rakennettu 1950-luvulla koska ontelolaatoilla on neliömääräinen painoraja.
Kirjat ja sarjakuvat painavat.
Yksinasuessa se n 60 neliötä riittää juuri ja juuri. Lisätilaa pitää hankkia, kirjoille ja sarjakuville.
Leivästä voi tinkiä. ei kulttuurista.
Toivottavasti ei synny sellaista henkeä, että enemmän lukeva tai rahaa käyttävä on parempi harrastaja.
Ei varmastikaan.
Ensiksikin,se ei ole mikään fakta saati laskettavissa oleva totuus.
Toiseksi sarjispiireissa muilutusmentaliteetti ja elitismi pönkätään eri lailla: vain kovakantisia ja integraaleja, kotimainen on AINA parempi, jos olet eri mieltä olet väärässä. On tekijöitä joita ei saa kritisoida. Kaikki supersankareita mitenkään muuten kuin ironisesti lukevat ovat vitun idiootteja.
Muitakin nyansseja on, mutta noin pääpiirteissään.
-
Itsellä se on kerrostalo, rakennettu 1950-luvulla koska ontelolaatoilla on neliömääräinen painoraja.
Kirjat ja sarjakuvat painavat.
Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.
On eri asia kahvata elitistisiä makueroja kuin tuloeroja siksi, että jälkimmäisiin voi liittyä terveyteen, elämäntilanteeseen ym. tapaisia laajempia kysymyksiä.
-
Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.
Laserdiscit ne vasta painaakin...tosi painavia! Ei voi kun alahyllylä pitää, muuten katkeaa kirjahyllyn hylly.
Pitäisi oikein laskea, että paljon leffat ja sarjikset oikein painaa ja laskea lattian lujuudet. Kalliossa olisi se virasto, josta saa arkkitehtikuvat. Kuvista näkisi minkälaisia ontelolaattoja tähän taloon on lyöty. Siitä olisi helppo laskea paljon tämän mun asuntoni kestää painoa.
Toistaiseksi en ole kuitenkaan alakerran kämppään romahtanut. Eiköhän tommoisia romahduksia satu enemmänkin jossain köyhissä maissa, kun yökerho on ottanut liikaa väkeä sisään ja lattia romahtanut alta. Ihminen kun painaa paljon ja mahtuu pieneen pinta-alaan tanssimaan paikallaan.
-
Koska olet rakennusalalla ja tuota ilmeisesti miettinyt, niin uteliaisuudesta täytyy kysyä tarkennusta. Kuvittelisin kuution sarjakuvaa painavan merkittävästi vähemmän kuin kuutio vinyylilevyjä.
Edellinen puhuja osin vastasikin, miten kohdentuu vaikuttaa eniten.
1970-luvulta eteenpäin yleistynyt ontelolaatta on osin käytännössä ontto jotta sähköjohdot voi vetää helpommin ja gryndereille tärkeää, nopeampi ja halvempi kuin umpivalettu teräsbetoninen välipohja.
Vinyyli on PVC ja sarjakuvat enimmäkseen paperia eli puuta.
Harva kerää puuta sellaisenaan asumukseensa. Mutta siksi pitää huomioida paitsi rakenteiden kestävyys, myös paloturvallisuus ja tietenkin kokoelman säilyminen mahdollisimman hyvänä lämmön ja kosteuden säädön myötä.
Oli harrastuneisuus miten mittavaa hyvänsä kaikki tietävät kuinka kivaa on muuttaa kirjoja, sarjakuvia tai juuri vinyylejä. Se on kuitenkin viime kädessä juuri mitä ketju kysyy: miten priorosoi.
Onko valintasi leipä vai sarjakuva?
Ilman leipää olemassaolo päättyy nälkäkuolemaan, ilman sitä mikä elämästä tekee elettävän se on vain olemassaoloa, ei elämää.
Ei toki kaikille.
Tällä planeetalla ei eletä yksillä säännöillä.
Tärkeintä on löytää oma reittinsä onneen. Oli se yksi sarjakuva kahdessakymmenessä vuodessa tai kuusitoista päivässä. Varmasti jollekin nolla kaiken kaikkiaan, mutta minä en sitä ymmärrä.
-
Oli harrastuneisuus miten mittavaa hyvänsä kaikki tietävät kuinka kivaa on muuttaa kirjoja, sarjakuvia tai juuri vinyylejä. Se on kuitenkin viime kädessä juuri mitä ketju kysyy: miten priorosoi.
Onko valintasi leipä vai sarjakuva?
Ilman leipää olemassaolo päättyy nälkäkuolemaan, ilman sitä mikä elämästä tekee elettävän se on vain olemassaoloa, ei elämää.
Ei toki kaikille.
Tällä planeetalla ei eletä yksillä säännöillä.
Tärkeintä on löytää oma reittinsä onneen. Oli se yksi sarjakuva kahdessakymmenessä vuodessa tai kuusitoista päivässä. Varmasti jollekin nolla kaiken kaikkiaan, mutta minä en sitä ymmärrä.
Vai pitäisi valita leipä tai sarjakuva!
Elikkä jos valitsen leivän, hävää kaikki minun sarjakuvani ja toisin päin.
Siispä valitsen sarjakuvan ja syön vähitellen nälkääni sarjakuvia...sehän on paperia, joten ehkä siitä saa edes vähän mahan täyteen. Tietysti sarjakuvakokoelma vähenee koko ajan pikku hiljaa, kun syön sitä, mutta voin ainakin sen pienen hetken lukea sarjakuvaa.
Näin vappupäivän tulee kyllä ihan outoja kirjoituksia kvaakiin...ainakin multa!