Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => Aiheen aloitti: Axuz - 10.07.2004 klo 10:49:53
-
Tietämätön kun olen ja kun täällä kvaakissa nyt on näitä graafisen ja painoalan tyyppejä, niin valaiskaapa mulle nyt mahdollisimman ytimekkäästi, että mitä kaksiväripainatus ja kolmiväripainatus käytännössä tarkoittaa. Mitä värejä (esimerkiksi) ja mitä väriyhdistelmiä ne mahdollstavat? Eli kun painossa mun käsittääkseni käytetään neljää väriä (CMYK?) ja koska nämä värit eivät ole varsinaisia päävärejä, niin miten se nyt on? Mitkä värit tulee olla pohja-/lähtöväreinä sarjakuvittajan kannalta, jos haluaa tehdä esim. kaksväri- tai kolmiväripainatuksella sarjakuvan?
Tästä on yllättävän vaikea löytää tietoa googlettamalla ja haluaisin nyt tietää, et jos teen sarjakuvan vaikka kaksväriseksi, niin missä vaiheessa värien käyttöä se yhtäkkiä muuttuukin kolmiväriseksi. Siellä kun ei tarvitse olla kuin skraidu väärää väriä, niin v**uiks menee... Ja entäs sitten se kolmivärityö?
Ja miten nää eri painatusryhmät hinnoitellaan normaalipainossa? Tietääkö kukaan esim. joitain prosenttilukuja, kuinka paljon tippuu hinta neivärisestä kolmiväriseen?
Kiitti jo etukäteen! :)
-
Kaksivärisessä on kaksi painoväriä: musta ja lisäväri. Siinä ei siis paljoa sekoituksia tehdä. Tietenkin ne kaksi väriä voi itse valita vapaasti, joten väriyhdistelmä voi olla myös vaikka sininen ja punainen (tällainenkin sarjakuva on nähty). Jos teet kakkosvärin käsin, niin helpointa on tehdä väri omalle arkilleen eikä sen väriarkin värillä ole merkittävää väliä (se voi olla vaikka mustavalkoinen).
Kolmivärityössä taas voi tiputtaa mustan pois, jolloin jälki näyttää jossain määrin nelivärityötä. Kolmivärisiä juttuja on tehtaillut mm. Mäkisen Reima (näyte http://gamma.nic.fi/~kuvagra/sarjakuva/kannet.htm etit sieltä Zipot 5 ja 6). Toinen esimerkki kolmiväripainatuksesta Reimalta: http://gamma.nic.fi/~kuvagra/sarjakuva/mood.jpg
Hinta on aika kiinni värien määrässä. Eli kolmiväripainatus on n. 25% halvempaa kuin neliväripainatus (ja kaksiväripainatus on puolet neliväripainatuksen hinnasta).
-
Hinta on aika kiinni värien määrässä. Eli kolmiväripainatus on n. 25% halvempaa kuin neliväripainatus (ja kaksiväripainatus on puolet neliväripainatuksen hinnasta).
Pienellä painosmäärällä ja varmaankin sarjakuva-materiaalin kanssa noin se taitaa suurinpiirtein mennä.
Toisaalta 2-väripainatus ei ole yleensä 1-väristä paljonkaan kalliimpi, jos painotalosta löytyy 2-yksikköinen kone (offset) ja kakkosväriä käytetään "koristeena". Kuvien 2-värierottelu puolestaan nostaa hinnan lähelle 4-väristä. Digipainossa taasen värien määrällä ei pitäisi olla hirveästi merkitystä kustannuksiin, eihän?
Aikoinaan tuli taitettua isukin apuna 2-väristä ilmoituslehteä, joka tehtiin paperipeistinä (valopöytä, veitsi, paperiliimaa...). Sivua kohden tuli siis kaksi mustavalkoista paperioriginaalia, toinen mustalle ja toinen lisävärille. Sarjakuvaa voisin vielä pitkin hampain nykypäivänä tuolla tavalla askarrella.
Tietokoneella esim. 2-värisen väritys on varmaankin helpointa/turvallisinta tehdä vektorigrafiikkana, mutta silloin on vaikea tehdä mahdollisia sekoituksia.
-
No juuri tällaiset esimerkit mut on saanukin vähän hämilleen... Mistä kolmesta väristä muka esim. Zippo#5 ja Zippo#6 koostuu, kun siinä on jo kaikki kolme pääväriä ja mustaakin löytyy. Vai onko tässä yhteydessä musta sekoitettu noista kolmesta pääväristä? Olen aiemmin ymmärtäny sen jotenkin sillai, et esim. kaksvärisessä painatuksessa voidaan esim. valita sininen (tai sen tapainen, syaani?) ja keltainen, joilla sitten voidaan käyttää kaikki valöörit sinisen ja keltaisen sävyistä plus koko skaala vihreästä, mutta ei esim. mustaa... tai vastaavasti punainen (tai sen tapainen, magenta?) ja keltainen, josta saa sitten koko punaisen, keltaisen ja oranssin skaalat, muttei esim. sen enempää sinistä kuin vihreääkään... Vai meneekö valöörien muodostus murtamis- vai komplementtiväriteorian mukaisesti vai miten?
Eli toisin sanoen, mitkä mun vaihtoehdot on erilaisten väriyhdistelmien käytössä ja skaaloissa esim. kaksvärisessä tai kolmivärisessä. Tätä en niinku ollenkaan tajua sitten, kun tulee tuollainen esimerkki, jossa on vihreetä, mustaa, violettia, oranssia, sinistä, punaista jne. ja sitten väitetään, että se on kolmiväripainatus... AAARRRGGHHH!!! Valaiskaa lisää!
:'( :'( :'( :'( :'(
-
Noissa kaksvärijutksissa en hirveästi osaa auttaa, mutta toi Zippon kohdalla on ilmeisesti vain musta painoväri jätetty pois. Musta on siis noissa ns. rekisterimustaa, eli kaikilla (3kpl) väreillä painettava. Sen ongelma on sitten siinä, että kohdistuksen pitää olla tosi tarkkaa.
Eli mustaa saa kyllä aikaiseksi myös käyttämällä vain magentaa, syaania ja keltaista. Tosin Reima osais kertoa noista kansista enempi.
-
Heippa,
Lyhimmän kaavan mukaan:
4-väripainatuksella (CMYK) saat kutakuinkin kaikki sävyt painatukseen. Eli 4-väripainatuksella voidaan toistaa syaanin, magentan, keltaisen ja mustan osavärin päällekkäispainatuksena värivalokuvan näköisiä originaaleja.
Useinmiten jos mustavalkotöihin mustan lisäksi painetaan lisäväri tai lisävärejä, ne painetaan ns. spottiväreinä. Esimerkiksi jos piirrät kukkasen sisältävän kuva-aiheen ja haluat kukinnon toistuvan painatuksessa punaisena muuten mustavalkoisessa kuvassa, se painetaan omana (spotti)värinään, joka on usein kompakti väripinta (rasteroidakin tosin voi). Tämä spottiväri voidaan sävyttää periaatteessa ihan minkäsävyiseksi punaiseksi tahansa. Spottivärejä voidaan painaa samaan painatukseen useitakin. Esimerkin kukkasen kukinnon lisäksi voidaan kukan varsi painaa vihreäksi. Tällöin olisi kuva mustavalkoinen, mutta siinä olisi punainen ja vihreä lisäväri. Eli kyseessä olisi 3-värityö.
Erilaisilla osavärien yhdistelmillä ja rasteroinneilla voidaan myös jossakinmäärin korvata mustan käyttöä ja saada kutakuinkin 4-värisen näköistä jälkeä ilman mustaa, kuten tuossa jo aiemmin muut mainitsivat.
t JUha