Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Välineet ja oppaat => Aiheen aloitti: Veli Loponen - 11.07.2003 klo 22:18:05
-
Aloitetaanpas ihan oma vääntö siveltimille.
Eli kaikki, jotka olette siveltimien kanssa tussailleet, niin kertokaapa kokemuksianne. Minkä merkkisiä/laatuisia käytätte ja minkä kokoisia?
Mulla itellä oli vakikäytössä ykkösen sivellin (isommalla nelosen siveltimellä tein muutamia harjotteluja), joka toimi hyvin (muistaakseni toi mun avatar on tehty sillä, vaikka alkuperäiskoko onkin A4). Tällä viikolla sitten panostin ja kävin hakemassa myös kakkosen siveltimen (tolla pienemmällä kun isojen kuvien tussaaminen on aika räpellystä) ja oikein ponin karvaa (kakkosta löytyi vain sillä laadulla). Aluksi kaupassakin epäilin, kun näytti niin hajanaiselta, mutta käytössä osoittautui ihan hyväksi. Saa sekä ohutta (ehkä jopa paremmin kuin sillä ykkösellä) että paksua viivaa ja paljon siltä väliltä.
Sitten vielä muste. Paljonko musteen laatu vaikuttaa siveltimen jälkeen yms.? Mulla itelläni ei ole toistaiseksi kokemusta kuin vuosien takaa pelikaanin musteesta (joka oli hyvää) ja tästä nykyisestä kiinalaisesta hamppimusteesta (iso pullo maksoi Akateemisessa muistaakseni pari euroa), joka myös on hyvä.
Ja paperi. Minkälainen paperi parhaiten soveltuu siveltimen (ja musteen käyttöön). Huomasin, että vähän paksumpi piirustuspaperi hylkii lyijykynän kanssa hieman mustetta, mitä tavallinen kopiopaperi ei tee. Kopiopaperi taas on niin ohutta, että muste kuprustaa koko arkin epämääräiseksi.
Tämmösiä..
-
Joohoos. Siveltimellä tuli kyllä joskus tehtyä mutta se jäi kun se vaatii mahottoman vakaata kättä ja käsi väsyi. Siirryin joustavaan tussiterään jolla saa ihan yhtä vaihtelevaa jälkeä kuin siveltimelläkin.
Mutta paperin tulee kyllä olla tosiaan melko paksua siveltimellä tehdessä, tai muuten se menee ihan kuprulle. Kyllä sen on oltava vähintään tommosta 200 g.
Mustetta mulla on tommosessa kolmen vartin pullossa. Riittää pitkään.
Mitäs se semmonen hamppimuste on?
Timo
-
Halpaa eikä ihan täysin mustaa (elikkä viittaa sanaan hamppi=halpaa, huonolaatuista tms., oiskohan hamppari -nimitys samasta juuresta lähtöisin?). Jos kastaa ahkeraan, niin sitten jälki pysyy tasaisen mustana, mutta jos yrittää pitkään yhellä kastolla, niin sitten muuttuu pikkuhiljaa harmaaksi.
Mulle ei oikein tussiterät ole ikinä sopinut. Johtuu ehkä siitä, että liikutan kynää vähän joka suuntaan ties minkälaisilla kallistuksilla ja ainakin tussiterässä ongelmia tulee.
Ja totta puhuit tosta vakaasta kädestä siveltimen kanssa. Mulla tärisee kädet normaalistikin ja siksi joudun panostaan erityisesti siveltimellä tussatessa. Ehkä siksi siihen meneekin niin kauan. Mutta eiköhän se harjottelulla ala kulkemaan sutjakammin.
-
Eihän tuo nyt niin tavattoman vakaata kättä vaadi...
siveltimellä tehdessä pitää vain ajatella toisin kuin kynällä piirrettäessä. Ei sitä missä viiva menee, vaan minne se on menossa. En muista mistä olen tuon lukenut, Kupla-akatemiastakohan? Se on ihan hyvä ajatus.
Itse käytän nykyään ainakin Helsingin Akateemisessa myynnissä olevia Schabert Golden Synthetic -siveltimiä. Koko on aina 1. Sillä saa varioitua viivan paksuutta sen verran kuin on tarpeellista.
Synteettiset ovat paitsi halvempia myös pitkäikäisempiä kuin luonnonkarvaiset. Tosin ne vaativat hieman enemmän totuttelua koska ne eivät ole yhtä joustavia kuin poneista tai näädistä nyhdetyt.
Hyvä välimuoto oli taannoin myynnissä ollut Daler&Rowneyn Sapphire -sarja, mutta sen valmistus on tiettävästi lopetettu. Ne olivat sekoituksia, muistaakseni karvoista 25% oli orgaanista ja 75% synteettistä. Kestivät kuin synteettiset, taipuivat kuin näädät ja niiden ystävät. Mutta hinta taisi olla jopa 9 euron paikkeilla. Mutta kyllä ne olivatkin erinomaisia siveltimiä.
Musteet ovat oma lukunsa. Itse käytän Winsor&Newtonin Calligraphy Inkiä, jota saa joistain harvoista taiteilijatarvikeliikkeistä. Se on melko edullista ja taatusti aina mustaa. Joku Akateemisesta joskus ostamani kiinalainen muste tuoksui niin pahalle, että sen käyttäminen oli mahdotonta. Pelikanin ja FaberCastellin musteet tulevat muistaakseni tavattoman pienissä puteleissa ja ovat kovin kalliita.
Hyvä paperi on Akateemisestakin saatava Cansonin 180-grammainen. Sellaisia kierrelehtiöitä. Tussaaminen kannattaa tehdä valopöydän kanssa. Ostin joskus paperipulassani myös Daler&Rowneyn edullista 160-grammaista, joka oli erittäin hyvää. Edullisempaa, lehtiössä on enemmän sivuja samalla rahalla. Kopiopaperi kannattaa unohtaa.
Sanoisin vielä, että ei noista siveltimistä, musteista tai papereista kannata tinkiä. Halpa on yleensä huonoa, mutta poikkeuksiakin löytyy, kuten nyt nuo Schabertit mihin olen itse ollut ihan tyytyväinen. Kannattaa rohkeasti kokeilla kaikkia niin sieltä ne omat suosikit löytyvät. Minkä jälkeen niiden valmistus luonnollisesti lopetetaan, ja saa alkaa juoksemaan jäännöserien perässä.
terv.
mika
-
Aikoinani sivelliten kanssa tuhrattua käytin Suomalaisesta kirjakaupasta (ilmeisesti ensisijaisesti pienoismallien maalaukseen tarkoitettuja) Citadelin näädänkarvasiveltimiä. Kokoja en muista, mutta työpöydän laatikkoa tongittuani löysin ainakin yhdestä siveltimestä numeron 2. Joka tapauksessa tuollaisia pienikärkisiähän nuo ovat - kärki on neulanterävä ja sivellinkarvan pituus vaihtelee siveltimestä riippuen 5-8mm välillä.
Käyttämäni muste taas näyttää olleen jotain Pelikanin Drawing Ink A -pullosta löytyvää mustaa tököttiä.
Itse kyllä kimpaannuin lopulta noihin siveltimiin, kun opettelin saamaan helpomminkin vastaavaa jälkeä jäljittelemällä siveltimen jättämää jälkeä kuulamustekynällä.
Siveltimen kanssa pelleillessä nuo näädänkarvat ajautuivat vähän väliä välirikkoon ja halusivat mahdollisimman kauaksi toisistaan. Kärki pysyi terävänä milloin lystäsi, eikä siihen oikein voinut ihmekonsteilla vaikuttaa.
Siveltimen kärjen koon pienuudesta johtuen sen varastoima mustemäärä (varsinkin kärki terävöitettynä ns. hukkavedon jälkeen) on niin vähäinen, etten tuolla saanut kuin viivan kaksi kerrallaan. Tämän jälkeen sivellin piti taas kastaa uudelleen musteeseen ja arpoa, sojottavatko karvat taas eri suuntiin eli eivät.
En tiedä miten ne mestarit, jotka tekevät sivutolkulla sarjakuvaa siveltimen kanssa, näiden välineiden kera pystyvät elämään. Itse kuitenkin löysin kuulamustekynän sopivammaksi välineeksi. Sitä ei tarvitse kastaa eikä sen kärki levahda. Sillä voi myös piirtää jokaiseen suuntaan ongelmitta.
Toki kuulamustekynä vaatii myös oman työnsä, jos jälkeen tahtoo elävyyttä: viivahan on tasaisen paksu, mutta itse söhrin kynällä vähän kuin edestakaisin jokaista viivaa, jolloin viivan paksuusvaihtelut muodostavat vähitellen halutunlaisen jäljen. Omassa tapauksessani yritän imitoida siveltimen jättämää jälkeä.
Piirtäminen kuulamustekynällä on hiton kivaa niin kauan kuin kynä on vähänkään uudenkarhea ja muste juoksee helposti. Vaan annapa olla kun kynä alkaa vähänkään kuivua (minkä se näyttää tekevän varsin nopeasti tuosta työhuoneen nurkassa majailevasta jätesäkistä päätellen, joka on muuten täynnä noita kynänraatoja), niin puolikuivalla kynällä tuhrustaminen on melkein yhtä kivaa kuin kengänpohjan syönti jouluaattona.
-
Minut olet sitten ainakin saanut halpaan. Olen ollut siinä uskossa, että tuo Loikan vuoksi on piirretty siveltimellä :) .
(http://www.loikanvuoksi.com/grafiikka/buaha.gif)
-
Meikäpoika on käyttänyt kaikenlaisia siveltimiä. Hyviä ja huonoja. Tällä hetkellä käytän yhtä ja samaa, eli siveltimen kyljessä luuraa Raphael 8404 martre kolinsky france. Koko on 2. Tuo on kaikista kokeilemistani ehdottomasti paras. En ikinä luovu siitä! Se on vaan aika kaliis, n. 13-14 eeroa. Mutta kyllä siitä juhlien tuon maksaa muutaman kerran vuodessa...Niin joo, musteena Pelikan Draving ink.
-
Minäkin olen joskus miettinyt HYVÄN siveltimen hankkimista...
Tällä hetkellä piirtimenä toimii pari ikivanhaa keinokuitusutia, suht pieniä, joiden jälkeen olen ollut ihan tyytyväinen. tyytyväisyyden syynä taitaa kuitenkin olla se ettei tiedä paremmasta; isot pojat ovat kertoneet uusivansa siveltimiään säännöllisesti. (ihan niinkuin tässäkin keskustelussa on tullut ilmi.)
Ihan ensimmäinen sutini oli Vihannin Sokokselta ostettu koulupensseli, jota itse kynsisaksilla terottelin. Sillä samalla olen väsännyt muutamia Öljyväritöitäkin, ja nykyäänkin sitä tulee käytettyä aina kun kaipaa vähän rosoisempaa jälkeä. Ylipäätään en oikein usko työvälineiden optimoimiseen, kukin väline tekee omanlaistaan jälkeä, ja niistä sitten valikoidaan fiiliksen mukaan.
Mielenkiintoista, että jotkut ovat jättäneet sudit pois epävakaan kätensä takia. Minua sivellin nimenomaan auttaa peittämään viivani kontrolloimattomuutta. Karvat suovat ikäänkuin pienen jousituksen käden ja paperin välill, jolloin pienimmät tutinat eivät välity viivaan asti.
-
Tein sellaisen huomion, että sivellin pysyy paremmassa ryhdissä, jos sen antaa lillua muutaman minuutin vesipurkissa aina valmiin ruudun jälkeen. Sitten kun lähtee seuraavaan ruutuun niin pensseli ei ole kerännyt sellaista hiljalleen kuivuvaa pallukkaa juureensa. Kokeilkaapa!
8)
-
Itselläni on Temperan 6-koon sivellin isompien alueiden mustausta varten, olen myös hieman harjoitellut akvarellimaalausta sillä.
-
Varsin mielenkiintoinen aihe. Josta en osaa sanoa yhtään mitään. Siveltimien kanssa olen vasta muutaman errank kokeillut tussata joitain yksittäisiä kuvia. Silloin olen käytänyt jotain koon 3 (pahasti kulunut numero, mutta ei se kyllä voi olla 8:kaan.) noin 10 vuotta vanhalla halpispensselillä jonka löysin jostain laatikon pohjalta.
Yleensä käytän tussauksessa jotain Uniballin kuulamustekynää, tällähetkellä käytössä malli nimeltä Uni-pin, koot 1, 3, 5 ja 8. Noita teriä olen alkanut viimeaikoina käyttää enemmän. Koot 1,3½,5 ja 6.
Musteena käytän Sanfordin Desing Higginsia. Terät ja musteen olen ostanut etelä-naapuristamme Eestistä, ihan vain hinnan takia jostain Tallinnan taiteilijakaupasta. Ja hyvin ovat pelittäneet, ei siinä mitään. Lähinnä kokeilumielessä tosin ne ostinkin.
Niin ja nuo Uniballit on kanssa Eestistä hankittu. Japanilaisia kyniä, vaikka Eestissä myyvätkin. Laatu on hyvä eivätkä maksa paljoa. 8)
Että sellaista. Täytyy käydä katselemassa joitain kunno siveltimiä, joslähtisi tuo sivellintussauskin luistamaan. Ongelma vaan on se perinteinen, "kahvikuppi-syndroomaa".
-
Mitä nuo tussiterät oikeen on?
Olen käyttänyt yleensä ihan tavallisia ohuita tusseja, mitä nyt satttuu kaupasta löytymään. Ja satunnaisesti harrastanut kalligrafiatussilla, sillä saa hienon söheröä jälkeä aikaiseksi. Viivan paksuutta saa helposti vaihdeltua vahingossakin.
-
Linkki Kupla-akatemiaan koskien tussiteriä.:
http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/akatemia/framet.html?/~sarjaks/akatemia/kerros1/luokka1a/tekstter.html (http://www.kaapeli.fi/~sarjaks/akatemia/framet.html?/~sarjaks/akatemia/kerros1/luokka1a/tekstter.html)
-
Kiitokset.
Taidanpa pysytellä tavallisissa tusseissa kuin tavis ikään.
-
aina mustaa. Joku Akateemisesta joskus ostamani kiinalainen muste tuoksui niin pahalle, että sen käyttäminen oli mahdotonta.
Kimin kiinalainen kirjoitus neste ?
Haisee kompostilta On sitäpaitti täysin vesiliukoista, eli korjauslakan käyttö on hiukkasen hankalaa.
-
Onko mitään keinoa, jolla siveltimen voi säästää siltä, että sen juureen tulee mustepaakku. Sitten kun paakku kasvaa ja voi hyvin niin se hiljalleen tappaa pensselin. Tästä syövästä pitäisi päästä eroon. Kastan pensseliäni nykyään aina välillä veteen ja se on hiukan auttanut, mutta vieläkään en ole ongelmasta lopullisesti päässyt.
Toinen kysymys. Minkäkokoisella pensselillä tussaatte ja miksi. Itse olen käyttänyt nelosta saadakseni tarpeeksi paksua viivaa, sillä tykkään paksuista viivoista ;D. Silti harkitsen siirtymistä kakkoseen, ettei tarvitsisi pitää painopistettä niin paljon pensselin kärjessä. Onko suositeltavaa. Mitä sinä Timoro käytät. Olen nähnyt jälkeäsi ja se on aikas bueno.
8)
-
Mitä sinä Timoro käytät. Olen nähnyt jälkeäsi ja se on aikas bueno.
Tack tack. En käytä sivellintä vaan pehmeää teräs terää. Semmoinen taipuu käden alla ja viiva on mukavan vaihtelevaa. Olen kyllä siveltimelläkin aikoinaan tehnyt ja semmoisia niksejä oppinut että sivellin pitää pestä tasaisin väliajoin miedolla saippualla. Jostain syystä suosittelevat pariisin saippuaa, vai mitä se oli, semmonen helevatin iso möykky vaaleankeltaista kovaa saippuaa. Kuluu hitaasti. Semmosella kun pesee ja kämmentä vasten sivellintä pyörittelee, huomaa miten paljon tussia siitä irtoaa. Sitten pesun lopuksi nuolaisen sivellintä, niin että se jää muotoonsa. Siis puhdasta sivellintä. Suuhun vaan. :) Jossain joku taiteilija tuonkin niksin kertoi.
Ja, joo, piirtäessä kannataa olla myös se vesilasi siinä vieressä ja kangastilkku, johon siveltimen voi kuivata. Hidasta hommaa on siveltimellä teko.
Timo
-
Sitten pesun lopuksi nuolaisen sivellintä, niin että se jää muotoonsa. Siis puhdasta sivellintä. Suuhun vaan. :) Jossain joku taiteilija tuonkin niksin kertoi.
Timo
Saippualla pestyä luonnonkarvasivellintä kannattaa nuolaista vissiin senkin takia että syljestä siirtyy hieman rasvaa, mikä suojaa harjaksia... jostain olen tuollaistakin päähäni saanut...
-
Mä olen välistä ihmetellen lukenut näitä veteen kastamisia yms. Mulla sivellin pysyy ihan hyvin ruodussa pidemmänkin tussaussession eikä ainakaan vielä ole mitään paakkua muodostunut. Pesen kyllä aina käytön jälkeen saippuan kanssa...
Mulla on käytössä lähinnä ykkösen sivellin. Piirrän aanelosen paperille, niin se on siihen ihan hyvä. Tarpeeksi tarkka yksityiskohtiin ja paksuakin jälkeä saa jos tarvis. Lisäksi löytyy kakkosen (ainoa eläimenkarvasivelliin, ponia), nelosen ja yksi 12:n sivellin. Osa noista on ollut jo pitkään mulla, mutta tuota ykköstä lukuunottamatta niitä ei paljoa ole käytetty.
Ehkä syy siveltimieni hyvään kuntoon onkin juuri se, että ne ovat synteettisiä.
Hassua muuten, että moni käyttää mua paksumpaa sivellintä, kun kuitenkin ihan tusseilla tussatessa tykkään tehdä melko ronskisti paksua jälkeä. Mutta siveltimellä ohut viiva on mukavampaa..
-
Tällä hetkellä käytän yhtä ja samaa, eli siveltimen kyljessä luuraa Raphael 8404 martre kolinsky france. Koko on 2. Tuo on kaikista kokeilemistani ehdottomasti paras. En ikinä luovu siitä! Se on vaan aika kaliis, n. 13-14 eeroa. Mutta kyllä siitä juhlien tuon maksaa muutaman kerran vuodessa...Niin joo, musteena Pelikan Draving ink.
Katsos poikaa! Mieshän ymmärtää hyvien siveltimien päälle! Itsellänikin on tusinan verran näitä Raphaelin martre kolinsky -siveltimiä ja olen samaa mieltä. Ehdottomasti parhaimpia siveltimiä, mitä olen koskaan päässyt testailemaan ja nykyisin en muita juuri käytäkään. Vehnän mainitseman 8404-normaalimalliston lisäksi olen erityisen ihastunut Raphaelin 8400 -malliston retussisiveltimiin. Nää on aivan huippuja pikkutarkassa työssä!
Tuota kyllä ihmettelin, että Vehnä ostaa monta sivellintä vuodessa. Toisaalta Vehnä tussittaa sata kertaa enemmän kuvaa kuin minä vuodessa, mutta kyllä tuon tasoisen siveltimen silti pitäis säilyä ainakin vuoden hyvällä hoidolla. Hinta on tosiaan kallis, mutta niin on sydantä lämmittävää itse jälkikin ja työskentelymukavuus huippuluokkaa... enkä nykyään koskaan edes vilkaise hintaa näiden siveltimien kohdalla. Otan liikkeestä mitä tarvitsen ja menen suoraan kassalle. Ennemmin jätän yhen tai kaks baarikeikkaa väliin... eikä näitä kuitenkaan niin usein tarvitse ostaa...
Keinokuitusiveltimiä en koskaan ole digannu. Ne ei ime tarpeeks tussia ja ovat jäykkiä kuin visakoivut. Halvempia ne toki ovat, mutta viiva jonka niillä saa aikaan, ei oo mun kädestä kotoisin... Tusseina Talensin Indian Ink, FW Acrylic Artists Ink ja joskus Pelikan Drowing Ink, mut viimeisin on kyl hävyttömän kallista...
Minkäs kokoiselle originaalille Vehnä työsi enimmäkseen teitkään?
-
Axuz: Originaalit on pääasiassa a4 ja a3. Niin, kyllä mulla tahtoo muutama sivellin vuodessa mennä. Vaikka kuinka huollan niitä. Tussaan kyllä aika moisia määriä jo viikossa, siitä kait tuo juontaa. Täytyiski oikein joskus laskea, että kuinka paljon sitä vuodessa tussaileepi....
Mutta raphael on pop! Ja tussina on aina tuo Pelikan drawing ink...
-
Osaakko, Vehnä, arvioida paljonko menee mustetta?
-
Jos ihan tuollaista tavallista tussia ettis niin minkälainen paksuus olis hyvä ja paljon hintaa luultavasti olis?:]
-
Tuli sitten testattua tuo paljon puhuttu Raphaelin sivellin. Numero oli kolme ja hintaa 14.80e, josta sain 15% alennuksen, kun myyjän kävi rumaa taitelijaa sääliksi (oletukseni).
Aluksi ajattelin, että tämähän on ihan suolesta, kun pensseli jää muotoonsa vedetyn viivan jälkeen, eikä palaa ruotuu, kuten vanha kunnon keinokarva. No eipä aikaakaan, kun totuin tähän ja pensseli alkoi näyttää positiiviset puolensa. Aloitetaanpa vaikka musteen imeytymisestä pensseliin. LUKSUSTA! Ei ripottele eikä toisaalta tahmaudu kiinni ja mustetta tuntuu riittävän loputtomiin. Tarkkuus ja viivan paksuuden hallinta ovat Raphaelin etuja. Ja voin sanoa, että tällä pensselillä pystyy tekemään tarvittaessa hiuksen hienoa viivaa ja taas toisaalla koko kolmosen leveydeltä. Luulenpa, että tästä pensselistä tulee uusin paras kaverini, kunhan pääsen ensin sinuiksi sen kanssa, sillä tuntuma poikkeaa huomattavasti muista kokeilemistani sutimista.
8)
-
Onneksi olkoon Hazart! Minähän sanoin... ;)
-
Muistaisin, että tästä on jo keskusteltu aikaisemminkin, mutta haulla ei löytynyt mitään. Aloitetaan siis uusi ketju.
(Ketjut yhdistetty jälkeenpäin, t: Rami)
Kysymyksiä koskien siveltimiä. Viikonloppuna tulee käytyä kapungilla ja pitkän aikaa on ollut mielessä aloittaa käyttää sivellintä. Olen kokeillut yhtä (HanArt syrtoni 700, koko 0). Tietenkin riippuu, mihin on tottunut, mutta mikä olisi sopiva koko noin suunnilleen. Käyttämäni koko 0 on melko naurettava, koska sitä pitää kastaa musteeseen alvariinsa. Musteen varastointikyky olisi hyvä olla... no, hyvä. Alkaa nopeasti ottaa päähän, jos joutuu koko ajan kastamaan sivellintä.
Onko muuten tuolla karvalla väliä? Kyseenomaisessa syrtonissa se on näädänkarvaa (sitähän ne yleensä onkin). Ovatko muut ominaisuuksiltaan kovinkaan erilaisia?
Ja ai niin. Miten tuollainen sivellin pitäisi puhdistaa? Kuumalla vedellä olen omani yrittänyt puhdistaa, mutta mustetta tahtoo jäädä turhankin paljon metalliosan tyveen.
-
Ainakin tässä on yksi keskustelu:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=132
Käytän itse yleensä halvimpia siveltimiä, mitä löytyy. Kokoa 1 tai 2. Niillä pärjää hyvin ja jos isompia alueita pitää mustata, niin sitten isompaa sivellintä.
Musteena käytän vesiliukosta halpismustetta. Ei siis ole pelkoa, että muste jämähtää siveltimeen kiinni. Itse asiassa paranee vaan, kun jättää vähäksi aikaa kuivumaan.
Mutta kannattaa kokeilla eri juttuja ja valita se, mikä toimii itellä parhaiten.
-
Marseillensaippualla noi ammattilaiset kai pesee pensseleitään. Löytynee kauppojen kemikalio-osastoilta.
-
Puhdistuksesta on ainakin jotain niksipirkkaketjussa:
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?board=12;action=display;threadid=946;start=15
Näitä roikotusvehkeen eri konstruktioita
http://www.kolumbus.fi/jik/roikotin.jpg
Kuuman veden kanssa muuten kannattaa olla varovainen - siitä ei kauheasti tykkää sen kummemmin muovikuitu kuin luonnonkarvakaan.
-
Kuuman veden kanssa muuten kannattaa olla varovainen - siitä ei kauheasti tykkää sen kummemmin muovikuitu kuin luonnonkarvakaan.
Kuuman pesuveden kaikkein pahin ominaisuus siveltimiä puhdistaessa on myös se, että kuuma vesi laajentaa karvanippua paikallaan pitävää metalliholkkia ja lisäksi saattaa liuottaa karvojen juuressa karvoja yhdessä pitävää liima-ainetta. Lopulta voi käydä niin, että pesun jälkeen käteen jää vain puutikku ilman karvoja...
-
Kiitoksia vaan. Enköhän löydä jotain itsellenikin sopivaa kauppareissulta.
(En muuten edelleenkään löytänyt haulla esim. noita ketjuja.)
-
(En muuten edelleenkään löytänyt haulla esim. noita ketjuja.)
Pitää kasvattaa "Enintään kulunut viimeisimmästä viestistä"-aikaa haussa.
Welzun aikoinaan aloittama ketju oli muuten aivan samanniminen (minä olisin antanut nimeksi "Siveltimet"...), joten taidankin liittää nämä sen perään.
-
Pistän tänne paremman puutteessa:
Käväisin Akateemisessa ja siellä oli yllätyksekseni nippu sivellintusseja. Sellasia kertakäyttöisiä Faber-Castellin tekemiä. Hinta 2 euroa, joten ei mikään kamala hinta muihin tavallisiin tusseihin verrattuna.
Jälki näytti aika haalealta, mutta on kuitenkin ihan vedenkestävääkin.
En viittiny vielä tuhlata moiseen.
-
Totuuden nimissä on minun sanottava, että japanilaiset siveltimet ovat ehdottomasti parhaita. Näyttivät karuilta, mutta ikinä ei ole mikään sivellin pitänyt niin hyvin teräänsä ja säilyttänyt muotoaan kuin Japanissa käyttämäni. Windsor-Newtonit voi vuolla hammastikuiksi. Eli mikäli Japaniin ikinä eksytte, säästäkää hieman rahaa lonkeropornon ja robottikoirien hankinnalta ja ostakaa iso nippu japanilaisia siveltimiä. Ne eivät ole edes suhteettoman kalliita ja kestävät pitkään.
Samalla kannattaa toki hankkia mustetta, sillä ne ovat yleensä erinomaisen mustaa ja pitää värinsä. Onhan täällä iso joukko ammattilaisia, jotka niitä tarvitsevat.
-
Eli mikäli Japaniin ikinä eksytte,
Täytyykö mennä Japaniin saakka ? Suomalaisista pienoismalliliikkeistä ostamani Tamiyan litteäpäiset ovat ainakin maalaussiveltiminä mukavimpia mitä olen kokeillut.
-
Alkuperäisestä viestistä on jo aikaa, mutta menkööt...
Onko mitään keinoa, jolla siveltimen voi säästää siltä, että sen juureen tulee mustepaakku.
Siveltimen onnistuu pilaamaan ihan sillä, että pigmettiä pääsee harjasten ja metalliosan väliin. Sivellintä ei koskaa saisi kastaa liian syvälle väriin (oli se sitten mustetta tai maalia). Korkeintaan 2/3 sivellinosasta saisi olla värin peitossa.
Oma keinoni, se yrityksen ja erehdyksen kautta opittu, on nk. kahden lasin tekniikka. Vesipurkkeja on kaksi, joista isommassa on huuteluvettä runsaasti. Toiseen purkkiin valutan vettä vain muutaman sentin. Kaikki pensselit huuhtelen isommassa purkissa ja siirrän sitten pienempään odottamaan tussauksen jatkumista. Tarkoituksena on estää värin kuivuminen ja pensselin lilluttaminen (likaisessa) huuhteluvedessä. Pienemmässä purkissa on vettä vain sen verran, että harjasosa pysyy märkäna, mutta vesi ei ylety pensselin puuosiin.
Marseillen saippua on täällä jo mainittukin, mutta mikä tahansa kasvipohjainen kelpaa pensseleiden pesemiseen (kotoinen mäntysuopa on ihan jees).
Ja tämä on ihan kaikkien tiedossa, mutta sanon silti: kuivatus aina harjasosa ylöspäin.
-
Minä ostin joku vuosi sitten muistaakseni ykköskoon keinokarvasiveltimen askartelukaupasta ja se ei ole mennyt miksikään (nyt riutuu käytön puutteessa). Jälki on muuten hyvää, mutta tulee aina ensin otettua liikaa mustetta ja sitten kun ei raaski taas kastaa niin tulee "kuivaa" jälkeä. Isot alueet ja harmaasävyt teen vanhoilla pienoismallisiveltimillä. Ripsaantuneita.
Paperina kokeilin vaikka mitä, mutta edullisen HanArtin olen havainnut riittävän hyväksi harrastelijalle. Muistaakseni 180g, ei rypisty ja imee pelicanin draving inkkiä sopivasti. Kerran ostin kallista akvarellipaperia ja se oli kuin olisi vessapaperille piirtänyt.
Vaan on alkanut hermot mennä hitauteen ja siihen että helposti tulee virheitä. Minulla käden tärinä ehkä hienan haittaa, kynällä käsi tukeutuu paperiin. Voi kun joku piirtäisi luonnokset puhtaaksi... Seuraavaksi kokeilen tietokoneen piirtopöytää. Tussiterääkin tekisi mieli kokeilla, mutta ei nyt riitä innostus.
-
Liekö omaa kuvitteluani, mutta tuntuu keinokarvaisissakin siveltimissä olevan eroja: tussipiirtämisessäni (silloin kun sutia käytän) minulla on käytössä Leonardin Black Ruby nelonen ja kuutonen. Kärki säilyy, pitää tussia aina sen verran kuin teräskynä, ja vähän enemmänkin. Kestäviä ovat kuin aika. Ja hintakaan ei ollut minun mielestäni paha, jossain 3 - 5 euron välillä Helsingin Uudenmaankadulla Tuubi -liikkeessä siinä ihan Temperan vieressä. Kaupan ovella on aina kyltti: "Meiltä taidetarvikkeita halvemmalla!" Humoristisesti silleen kilpailuhengessä.
-
Monet suuren maailman tekijät tuntuvat yhtenään kehuvan Windsor & Newtonin Series 7 Finest Sable -siveltimiä. Itselläni on ollut ilo saada sellainen haltuuni (käytettynä mutta yhä elinvoimaisena) ja voin sanoa, että kehut eivät ole menneet hukkaan. Sivellin säilyttää ryhtinsä ja terävyytensä erittäin hyvin.
Näitä olisi saatava varastoon. Onko kenelläkään tietoa, löytyykö täältä taiteilijatarvikkeiden Saharasta mistään vai pitääkö lähteä ostosretkelle Englantiin hankkimaan niitä ja muita tarvikkeita?
-
Windsor & Newtonin Series 7 Finest Sable -siveltimiäOnko kenelläkään tietoa, löytyykö täältä taiteilijatarvikkeiden Saharasta mistään vai pitääkö lähteä ostosretkelle Englantiin hankkimaan niitä ja muita tarvikkeita?
Vilkaisin netistä, tuossa brittikaupassa on halvemapaa kuin ameriikassa:
https://www2.preservationequipment.co.uk/_AF8FA6B5EFD54C5F9F51F1F1C63BC1E9/conservationtools/index.cfm?fuseaction=products.detail&pid=4757
Netistä on ilo tilata kun aina tulee halvemmaksi kuin saharassa.
-
Totuuden nimissä on minun sanottava, että japanilaiset siveltimet ovat ehdottomasti parhaita.
Meinaatkos kalligrafia-siveltimiä?
-
Meinaatkos kalligrafia-siveltimiä?
Ohhoh, tuleepas vastattua kovin myöhään. En tarkoita erityisesti niitä, vaikka uskonkin niiden olevan erittäin hyviä omaan käyttöönsä. Ihan tavallisten japanilaisten siveltimien taso on korkea, joskin on aina hieman isompi homma ottaa selville millaisesta siveltimestä on kulloinkin kysymys. Eivätkä ne ole hinnaltaan niin kamalan kalliita, etenkään nykyisellä kurssilla, joten jos itään suuntaa niin kannattaa ostaa varastoon.
-
Tarvitsisin hyvän siveltimen. Nyt on käytössä tempera 1, joka on sopivan kokoinen mutta ei tunnu kovin laadukkaalta. Etsin mahdollisimman pientä sivellintä, joka kuitenkin pitää tussia hyvin. Mielellään tekokarvaa, ei ainakaan näätää tai oravaa yms.
-
Tarvitsisin hyvän siveltimen. Nyt on käytössä tempera 1, joka on sopivan kokoinen mutta ei tunnu kovin laadukkaalta. Etsin mahdollisimman pientä sivellintä, joka kuitenkin pitää tussia hyvin. Mielellään tekokarvaa, ei ainakaan näätää tai oravaa yms.
Vaikea yhtälö. Synteettiset siveltimet eivät ole ominaisuuksiltaan yhtä laadukkaita kuin hyvät punanäätä (red sable) tai kolinsky-siveltimet. Lisäksi ne pitävät tussia luonnonsivellintä kehnommin, erityisesti pienet koot. Hyvää luonnonkarvasivellintä saa yleensä käytettyä myös laajemmalla skaalalla kuin synteettistä sivellintä, joten yhdellä koolla voi pärjätä pitkälle. Jotkut ovat kehuneet Winsor&Newtonin Cotman-sarjan siveltimiä, jotka pitävät myös mustetta paremmin kuin synteettiset siveltimet yleensä. Saatavuutta Suomessa en tiedä, enkä osaa suositella mallia tarkemmin (111 tai 222?), mutta mikäli sivellin kiinnostaa eikä netistä tilaaminen ei onnistu ja kävisin keskustelemassa Hakaniemen Taiteilijatarvikkeessa olisiko mahdollista tilata. Siis jos olet Helsingin suunnalta. Siellä ollaan usein avuliaita. Ehkä joku osaa neuvoa paremmin jo Suomesta saatavia...
Edit: Kannattaisi varmaan kahlata läpi myös tuo tussausvälineet-ketju (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,368.0.html). Esimerkiksi sivellinkynistähän ei heti tussi lopu.
-
Itse omistan yhden Raphaelin siveltimen. Oravaa ja kokoa löytyy jopa 6, enimmäkseen käytän tätä akvarellien kanssa kun väritän kuvia mutta nyt lähiaikoina testasin musteellakin. Itse ainakin alkusähellyksien jälkeen tykästyin tähän kovasti, miettinyt nykyään että miten sitä ilman pärjäsi. Imee väriä mukavasti ja kärki on erittäin terävä ohueenkin viivaan. Nyt mietin uuden siveltimen ostoa, ohuempaa enimmäkseen siihen musteen kanssa läträilyyn ja jättäisin tämän värityshommiin.
Mitä eroa on luonnonkarvoista tehdyissä siveltimissä sillä minkä eläimen karvoja ne ovat? Tai onko erot suuriakin eri karva laatujen välillä? Enimmäkseen mietin juuri siltä kannalta että mitkä ovat parhaita tuo musteen kannalta, ja mitkä akvarellin?
-
Mitä eroa on luonnonkarvoista tehdyissä siveltimissä sillä minkä eläimen karvoja ne ovat? Tai onko erot suuriakin eri karva laatujen välillä? Enimmäkseen mietin juuri siltä kannalta että mitkä ovat parhaita tuo musteen kannalta, ja mitkä akvarellin?
Parhaus on makuasia. Luonnonkarvasiveltimissa on eroa yksittäisen karvan paksuudessa ja taipuisuudessa. Mahdollisesti karvalaatu vaikuttaa värinpidätyskykyyn mutta enemmän siihen vaikuttanee se karvojen määrä.
Jos vertaa saman kokoisia siveltimiä, ohuita karvoja mahtuu kärkeen tietenkin mukaan enemmän. Orava (ehkä se soopelikin en tiiä) sekä varsinkin näätä ovat hienoisimmasta päästä. Siankarva on niin karkeaa että sen huomaa, mutta toisaalta juuri sitä käytetään paljon esimerkikisi kiinalaisissa kalligrafiasiveltimissä. Tussaamiseen sopii hyvin myös keinokarva-, eli nailonsivellin. Sitä olen joskus tykännyt käyttää ja aloittelijoillekin suositellut koska se on mielestäni helpompi. Antaa enemmän anteeksi eli vaadi kädeltä yhtä suurta herkkyyttä/kontrollia. Muistaakseni keinokarvaiset ovat myös halvempia.
Tärkeintä lienee kuitenkin että ei hanki liian ohutta tussaussivellintä (siis mitään 00:a tai ykköstä). Tämä asia riippuu luonnollisesti originaalin koosta, mutta jostain kokoluokasta 2-4 sen parhaan tussaussiveltimen luulisi löytyvän.
-
Usein parhaiden eläinten siveltelyyn sanotaan olevan tässä järjestyksessä:
1.Kolinsky
2.Red Sable
3.Sable
...mutta valmistajalla on myös paljon väliä. Viime aikoina ainakin hyviä Kolinsky-siveltimiä on ollut hankala saada. Etteivät eläinparat vain olisi käymässä vähiin...
-
Mitä nuo Kolinskyt maksaa. Pienemmät koot?
8]
-
Mitä nuo Kolinskyt maksaa. Pienemmät koot?
8]
Tuolla Temperan verkkokaupassa (http://www.tempera.com/shop/index1.html) näyttäisi 2-koon Raphaël 8404 Kolinsky maksavan 15,20€+pk
Itse olen "tyytynyt" Rosemary & Companyn (http://www.rosemaryandco.com/index.php) edullisiin käsintehtyihin kolinski-siveltimiin. Kuulemma 22-malli muistuttaa Raphaëlia ja 33 klassista W&N:n no. 7:aa. 2-koon 33-malli maksaa nelisen euroa+pk
Muutamat arviot:
http://www.handprint.com/HP/WCL/brush3a.html
http://comictool.blogspot.com/2009/01/best-brushes-in-world-are-made-by-nice.html
http://comictool.blogspot.com/2009/03/readers-come-through-again-so-awhile.html
Edit: Ai joo, tuolla on muuten Rosemarylla aika hyvät luonnehdinnat noista eri karvojen ominaislaaduista (kun suodattaa asiaankuuluvan lievän mainosmaisuuden). Kolinskyssa on oravaan verrattuna enemmän ryhtiä (snap and spring).
-
Tuolla Temperan verkkokaupassa (http://www.tempera.com/shop/index1.html) näyttäisi 2-koon Raphaël 8404 Kolinsky maksavan 15,20€+pk
Itse olen "tyytynyt" Rosemary & Companyn (http://www.rosemaryandco.com/index.php) edullisiin käsintehtyihin kolinski-siveltimiin. Kuulemma 22-malli muistuttaa Raphaëlia ja 33 klassista W&N:n no. 7:aa. 2-koon 33-malli maksaa nelisen euroa+pk
Täältäkin löytyy pari Rosemarya. Erinomaisia siveltimiä, vaikka näppituntuma on kyllä omissa kappaleissani vetkumpi kuin Raphaelissa. Viivasta tulee herkempää ja orgaanisempaa, Raphael Kolinskyt taas ovat ehkä aavistuksen helpompia siveltimiä käyttää ja soveltunevat ehkä paremmin jämerämpään BD-Disney-tms. tasaisesti kaareutuvaan viivailuun.
-
Kvaakista on suunnaton hyöty.
jos alan liikkeistä käy kysymässä tussaukseen sopivista siveltimistä saa tyhjän ilmeen ja " tussi? siis ei vesiväri tai akvarelli?"
joista itse en kumpaakaan kaipaa saati käytä.
Tämän lisäksi kehtaan puolustaa 00 ja 1 koon siveltimiä, antavat meille jotka terien ja kuitukärkien/rapidojen kanssa haluamme näpertää yksityiskohtia sen lisän jota tarvitaan.
kokoa 4 suurempia moppeja en itse käytä.
Hinta ei korreloi laatuun aina mutta pelottavan usein. orava ja näätä ovat tähän mennessä jyränneet.
seuraavaksi kylläkin aion tyypätä Leonhardyn synteettisiä super star 374 siveltimiä.
Edellisistä synteettisistä oli saunan lämmityksessä suurin ilo, mutta kokeillaan
-
Kvaakista on suunnaton hyöty.
jos alan liikkeistä käy kysymässä tussaukseen sopivista siveltimistä saa tyhjän ilmeen ja " tussi? siis ei vesiväri tai akvarelli?"
joista itse en kumpaakaan kaipaa saati käytä.
Tämän lisäksi kehtaan puolustaa 00 ja 1 koon siveltimiä, antavat meille jotka terien ja kuitukärkien/rapidojen kanssa haluamme näpertää yksityiskohtia sen lisän jota tarvitaan.
kokoa 4 suurempia moppeja en itse käytä.
Tussaussiveltimet ovat itseasiassa yleensä akvarellisiveltimiä. Siveltimen kokohan riippuu tietysti niin originaalin koosta kuin omista mieltymyksistäkin, joten siinä on kyllä paha neuvoa. Lisäksi siveltimien kooissa on merkittäviä eroja valmistajasta riippuen, joten numero 2 voi vastata toisen valmistajan numeroa neljä. Itse teen noin 300% kokoon ja käytän Raphaelia kokoa kolme, mutta joskus harvakseltaan olen käyttänyt myös kokoa 2 tai 1 ja tehnyt aivan samanpaksuista viivaa. Kaveri veistelee ohuitakin viivoja Raphaelin kutosella. Sehän se laatusiveltimissä on parasta että skaala on niin laaja.
-
Sehän se laatusiveltimissä on parasta että skaala on niin laaja.
Eihän kyse ole siitä että pitäisi olla ohut sivellin saadakseen ohutta viivaa. Kyse on sen keskimmäisen karvan paksuudesta, ja se on kaikenkokoisissa pensseleissä saman vahvuinen.
Mutta nelosen siveltimeen mahtuu enemmän väriä että sillä pystyy vetämään paljon pitempää ohutta viivaa. Onko se villalanka sitten kaunista, jota ykkösen siveltimellä syntyy kun saa yhtä mittaa kastaa ja jatkaa?
-
Mutta nelosen siveltimeen mahtuu enemmän väriä että sillä pystyy vetämään paljon pitempää ohutta viivaa. Onko se villalanka sitten kaunista, jota ykkösen siveltimellä syntyy kun saa yhtä mittaa kastaa ja jatkaa?
Jos tekee pitkää yhtenäistä viivaa siveltimellä, siis. ennemminkin terällä tai kuitukärjellä.
kyse on kai millaista jälkeä haluaa tehdä ja se on yksillöllistä.
Ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä
-
Eihän kyse ole siitä että pitäisi olla ohut sivellin saadakseen ohutta viivaa. Kyse on sen keskimmäisen karvan paksuudesta, ja se on kaikenkokoisissa pensseleissä saman vahvuinen.
Mutta nelosen siveltimeen mahtuu enemmän väriä että sillä pystyy vetämään paljon pitempää ohutta viivaa. Onko se villalanka sitten kaunista, jota ykkösen siveltimellä syntyy kun saa yhtä mittaa kastaa ja jatkaa?
Sanotaan pienienkin siveltimien puolustukseksi kuitenkin että Kolinskyt ja soopelit imevät tussia itseensä melkoisen tehokkaasti. Eli pienehkölläkin kunnon karvasta tehdyllä siveltimellä saa tehtyä sentään pidempää viivaa kuin esimerkiksi tussiterillä tai suurimmalla osalla keinokuitusiveltimistä.
-
Löytyykö kokemuksia kehutuista Isabeyn Kolinsky-siveltimistä? Kaksi viimeisintä Raphaelin sivellintäni ovat olleet susia ja tekisi mieli kokeilla taas muitakin valmistajia. Rosemaryista siis on jo kokemusta.
-
Täältäkin löytyy pari Rosemarya. Erinomaisia siveltimiä, vaikka näppituntuma on kyllä omissa kappaleissani vetkumpi kuin Raphaelissa. Viivasta tulee herkempää ja orgaanisempaa, Raphael Kolinskyt taas ovat ehkä aavistuksen helpompia siveltimiä käyttää ja soveltunevat ehkä paremmin jämerämpään BD-Disney-tms. tasaisesti kaareutuvaan viivailuun.
Otetaanpa sanoja takaisinpäin, edeltävän kommentin jälkeen olen käyttänyt pelkästään Rosemarya. Soveltuu kyllä aivan tasan yhtä hyvin kaikkeen mihin Raphaelkin ja on kyllä ainakin viimeisimpiä Raffejani laadukkaampi. Kaikin puolin erinomainen sivellin.
-
Jos tekee pitkää yhtenäistä viivaa siveltimellä, siis. ennemminkin terällä tai kuitukärjellä.
kyse on kai millaista jälkeä haluaa tehdä ja se on yksillöllistä.
Ei ole vain yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä
Siveltimen valtti on että voi piirtää samalla välineellä kaiken.
Jos vaihtaa välillä pensselistä terään, lienee parasta kipaista pesaisemassa sivellin ettei kuivahda jos teräviivasta tulee perkeleen pitkä. >:D
-
Jos vaihtaa välillä pensselistä terään, lienee parasta kipaista pesaisemassa sivellin ettei kuivahda jos teräviivasta tulee perkeleen pitkä. >:D
Riippuu käytetystä musteesta. Itse tykkään käyttää Akateemisen halppismustetta (se pahalta haiseva vesiliukoinen Kin's jotain). Ainakin sillä on sellainen ominaisuus, että se tekee siveltimestä vain helpommin hallittavan, kun antaa musteen välillä kuivahtaa siveltimeen. Tietenkin kannattaa pestä käytön jälkeen, mutta siinä raapustelun ohessa ei yhtään haittaa, jos välillä tulee pidempääkin taukoa siveltimen käyttöön (esim. kahvitauko tai muulla välineellä piirtämistä).
-
Vesipurkkiin siveltimet roikkumaan tauon ajaksi...
-
Sain sukulaiseltani noin 20-vuotta vanhan mustan boxin missä on punainen kantokahva mistä tämän 'aarrearkun' voi avata.Boxi sisältää TOMBO ABT SN sivellintusseja.En viitsi alkaa luettelemaan kaikki tussisivellin tusseja erikseen kirjoitan yhden esmerkin:Brunetin hiusten ruskea 379 SN.Ja tänään ostin uuden mustan tässä lukee ihan 'real black' ,tässä lukee FABRICO Dual Maker.Onko teillä kokemuksia näistä välineistä?
-
Juutubesta löytyy vinkkiä:
http://www.youtube.com/watch?v=erxwcKtJhfk
Nämä Tombot vaikuttaisivat olevan ihan normaalit vesliukoiset markkerit - joissa on sivellinmäinen kärki. ProMarkerilla on lähes vastaava noin 10 kynän setti ja askartelukaupat Suomessakin myy just vastaavia kyniä. (Ihme jos 20 vuotta vanhat kynät on vielä hengissä. Vai oliko tuo vain boksin ikä?)
Ite tykkään enemmän normivesiväreistä ja markkeripuolella taas alkoholipohjaisista kyninstä (joiden jälki kuivuu nopeammin ja jotka toimii parhaiten markkeripaperilla). Tussitekniikkaan kun kuuluu mielestäni sellainen jonkinasteinen hinkkaaminen ja vesiohenteinen kynä rikkoo siinä touhussa äkkiä paperin.
Mutta varmasti näilläkin saa hienoa jälkeä, varsinkin jos käyttää seassa "oikeita" vesivärejä ja puuvärejä.
-
Tuota niin sukulaiseni sanoi että nuo 'sivellystussit' ovat noin 20-vuotta vanhoja.
Ja hyvin ovat toimineet,ainakin tähän asti.
-
Ostin suomalaisesta ihan hupailun vuoksi kaksi halpaa hanart näätäsivellintä. Aattelin, että mitäs jos nämä toimiskii ihan suht. ok. Vaan eipä toiminut. Nr. 1 kokoinen sivellin levisi käyttökelvottomaksi yhden ison ruudun tussaamisen jälkeen. Nr. 2 on kestänyt useampia, mutta pelkään pahinta... Jälki on siedettävää, mutta pensseliin on mahdoton luottaa, joten tekeminen on normaalia rasittavampaa. Että semmoista.
8]
-
Mikä sivellin olisi tarpeeksi ohut A4lle piirtämiseen? Mistä niitä saa? Paljollako niitä saa?
-
Ostin suomalaisesta ihan hupailun vuoksi kaksi halpaa hanart näätäsivellintä...
Omassa käytössä on ollut noita koon 3 hanart-näätäsiveltimiä, yksi sivellin kesti U-255 osa kakkosen melkein yksin (no joo, oli toinen samanlainen varulta apuna).
Lawiss: Suomalaisesta tai Akateemisesta kannattaa ainakin aluksi katsella. Itse ainakin ostin kerran erikokoisia siveltimiä neloskokoon asti ja testailin sopivinta.
-
Heips taiteilijat,
Nyt kun aiheena siveltimet, niin miksette kokeile tai käytä sivellin kyniä? Niistä on se etu, ettei tarvitse koko ajan kastaa musteeseen ja saa ainakin yhtä hyvää viivaa. Yksi hyvä joka minulla on ollut jo pitkään on Pentelin sivellin-kynä. Ostin niitä Temperasta. Tosin olen niillä piirtänyt aika harvakseltaan, koska en halua niitä turhaan kuluttaa. Se on vaan niin hyvä kynä, mutta aika kallis. No, kalleudesta jokainen ajattelee omalla tavallaan, mutta minulle 15 euroa kynästä on aika paljon. Tosin Pentelin etu on siinä, että sillä saa hyvin vaihtelevaa viivaa aikaiseksi. Hienon hienosta aina paksumpaan. Tämä on minusta paras mihin itse olen törmännyt. Sen käyttö kun sen oppii on unelma, kuin suukkonen. En tiedä, onko kellään kvaakkilaisista Pentelin kyniä käytössä?
Tosin Kanji, Kuretake ja Akaishya merkkiset valmistajat kilpailevat laadussa Pentelin kanssa sivellin kynä markkinoilla.
Jotenkin vain tuo sivellin kynän käyttö on helpompaa kuin pensselin. Mutta jos tussaa isompia alueita tai laveeraa, niin sitten kyllä täytyy käyttää isompaa kunnon pensseliä siihen. Noilla ei voi oikein tuota kunnolla ainakaan tehdä.
-
Heips taiteilijat,
Nyt kun aiheena siveltimet, niin miksette kokeile tai käytä sivellin kyniä?
onhan näistäkin ollut puhetta
Brushpenit (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5700.0.html)
-
Itse käytän halvimpia synteettisiä siveltimiä, mitä on vastaan tullu, taitaa olla Temperan no 2. Hyvin pelittää, kun pesee ja jäykistelee palasaippualla. KOskapa ovat halpoja, ei tee kipeää heittä epäkelpo roskiin.
Lopulliset duunit tussaan joko konekirjoituspaperille (70g) tai sitten Cansonille (240g). Sivellintä pitää pitää kevyesti ja rennosti. Jos käsi tärisee, on totta kai vaikea vetää siistiä viivaa, jos sellaiseen pyrkii. Sellaisen vertauksen olen kuullut, että pitele sitä kuin lintua: älä rusenna, mutta älä päästä karkuunkaan. Pitemmät vedot pitää suorittaa olkavarrella, ranne- ja kyynärnivel jäykkänä.
-
Heips,
Minulta kysyttiin, että löytyykö Suomesta mistään liikkeestä Winsor & Newton Series 7- sivellin sarjaa myynnissä? Löytyykö mistään?
Yritin etsiä infoa, mutten löytänyt. Onko teillä kellään kokemuksia tuosta sarjasta- millaista viivaa sillä saa aikaiseksi. Joku sanoi, että sillä saa tosi kaunista ja outta jälkeä ja siveltimen pää pysyy muodossaa.
Mistä olette saaneet kyseistä merkkiä edullisesti ja mikä koko olisi paras sarjakuvan tekemisen kannalta, jos haluaa saada tehtyä esimerkiksi kavoja jne? Onko merkki hintansa värtti?
-
Heips,
Minulta kysyttiin, että löytyykö Suomesta mistään liikkeestä Winsor & Newton Series 7- sivellin sarjaa myynnissä? Löytyykö mistään?
Yritin etsiä infoa, mutten löytänyt. Onko teillä kellään kokemuksia tuosta sarjasta- millaista viivaa sillä saa aikaiseksi. Joku sanoi, että sillä saa tosi kaunista ja outta jälkeä ja siveltimen pää pysyy muodossaa.
Mistä olette saaneet kyseistä merkkiä edullisesti ja mikä koko olisi paras sarjakuvan tekemisen kannalta, jos haluaa saada tehtyä esimerkiksi kavoja jne? Onko merkki hintansa värtti?
Winsor&Newtonia saa ainakin tilaamalla
http://www.winsornewton.com/
Jos piirrät a3-kokoiselle paperille, niin 3, 4 tai 5 on hyvä koko. Näädänkarva-vesivärisiveltimessähän numero ei suoraan merkitse kärjen leveyttä, vaan kaikki siveltimet ovat yhtä teräviä, isompaan siveltimeen vain mahtuu enemmän väriä varastoon. Tietenkin isompi sivellin vaatii suhteessa hiukan kevyempää kättä.
Winsor&Newton Series 7 on brittinimike samoille siveltimille joita Temperakin myy, ranskalaisille Kolinsky "Raphaël" -siveltimille, niille joissa on oranssi pää varressa. Ihan samoja ovat, britit vaan ei tykkää ostaa ranskalaista. Kolinsky-näätä on avainsana, niillä ne kaikki vanhat sarjakuvamestarit piirtää.
Kivi
-
Winsor&Newton Series 7 on brittinimike samoille siveltimille joita Temperakin myy, ranskalaisille Kolinsky "Raphaël" -siveltimille, niille joissa on oranssi pää varressa. Ihan samoja ovat, britit vaan ei tykkää ostaa ranskalaista.
Täh? Mitvit?
-
Kiitos Kivi Larmolalle Winsor &Newton sivellin infosta. Sain tarvitsemani tiedon. Oli suuri yllätys, että samaa sivellintä myydään hieman toisenlaisella nimellä. Mutta hyvä, jos laatu on sama kuin tuo ehkäpä yliarvostettu Winsor&Newton no 7 sarja?! Katselin Temperasta tuon Kolinsky "Raphael" siveltimien hintoja. Ne ovat tässä jos hintatiedot ovat ajantasalla:
000 = 9,50 e
00 = 10,30 e
0 = 10,95 e
1 = 13,40 e
2 = 15,20 e
3 = 18,60 e
4 = 21,60 e
Ja tästä eteenpäin koon suurentuessa hinta nousee.
Minusta aika kalliita, mutta toisaalta on tehty laadukkaasta punanäädän karvasta, ja on yksi hienoimmista materiaaleista. Näädän ja oravan karvasta tehdyt siveltimet olivat selvästi halvempia, mutta niiden laatua ei voida verrata Kolinski "raphael" siveltimen laadun kanssa. Se taitaa olla paras sivellin jota Suomesta tällä hetkellä saa. Toisaalta minua potuttaa se, ettei täältä Suomesta saa kaikkea sitä tarviketta, jota kovasti tarvitsisi .
-
Täh? Mitvit?
Näin mulle on sanottu ettei eroa ole kuin ulkonäössä, ja tuotekuvaustakin kun katsoo niin samaa kamaa: Kolinsky Sablea, käsityönä koottu. Itse Britanniassa asuvana en ihmettele ollenkaan, eihän nää suostu uskomaan edes Duralex-lasiin.
:)
Kivi
-
Näin mulle on sanottu ettei eroa ole kuin ulkonäössä, ja tuotekuvaustakin kun katsoo niin samaa kamaa: Kolinsky Sablea, käsityönä koottu. Itse Britanniassa asuvana en ihmettele ollenkaan, eihän nää suostu uskomaan edes Duralex-lasiin.
:)
Kivi
Olen kokeillut Isabeyn, Rekabin, Winsor&Newtonin, Raphaelin ja Tuubin Kolinsky-siveltimiä, ja kyllä näissä on ollut kauttaaltaan eroja, vaikka samasta eläimestä ja ilmeisesti yhtäläisesti samasta kohdasta näätäparan hännänpäätä karva irti revitäänkin.
Winsor&Newton ja Raphael ovat karvan osalta kyllä ulkoisesti minusta näistä lähimpänä toisiaan, mutta näppituntuma on silti hieman erilainen. W&N tuntuu pulskemmalta ja tiiviimmältä kuin Raphael, veikkaisin että karvojen määrä on samassa kokoluokassa vähän suurempi ja ne on puristettu tiiviimmin yhteen. Ja onhan varsien ulkomuoto tosiaan myös aika erilainen: W&N on tuollainen pullukka keskeltä kun taas Raffe rimpula. Joidenkin mielestä tälläkin on jotain merkitystä balanssiin kädessä, mutta ei se ainakaan omaan työskentelyyni ole vaikuttanut.
Vaihdoin Raphaeliin vuosia sitten kun kaksi omistamaani Winsor&Newtonia alkoivat nopeasti muodostaa kahta kärkeä tussatessa, vaikka siveltimet olivat vielä melko tuoreita eivätkä kuivuneen musteen pilaamia ja samaa tuntuivat valittavan muutkin. Veikkaisin että juuri tuo tiiviimpi karvan määrä aiheutti sisimpien osien nopeaa kuivumista tussityöskentelyssä eli sivellintä olisi pitänyt uittaa tiheämmin vedessä. Ongelmaa ei siis välttämättä vesivärien kanssa ole, joku muu tietänee paremmin. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta parin viime vuoden aikana Raphaelin laatu tuntuu kuitenkin heikentyneen ja olen pohtinut taas Winsor&Newtoniin siirtymistä. Tai sitten erinomaiseen Rosemaryyn.
Ossi Hiekkala taisi ainakin kehuskella täällä Winsor&Newtoniaan. Jos olet kuulolla Ossi, olisi kiva kuulla käytätkö sivellintä tussin vai vesivärien kanssa?
-
Ossi Hiekkala taisi ainakin kehuskella täällä Winsor&Newtoniaan. Jos olet kuulolla Ossi, olisi kiva kuulla käytätkö sivellintä tussin vai vesivärien kanssa?
Täällä Ossi, kuuleeko maa? W&N on ollut käytössä juuri tussauksessa, mitä nyt teen hyvin harvakseen ja lähinnä harrastuksen tiimoilta. Noita W&N minulta ei löytyne kuin yksi tai kaksi ja nekin on hommattu vuosia sitten Japanista. Koska en juurikaan ole harrastanut tussausta aikoihin, ovat ne jääneet täysin käyttämättä. Sitten hommasin uuden skannerin ja halusin testata miten se lukee tussattua jälkeä, joten päätin samalla myös testata tuota W&N-sivellintä. Ilo oli melkoinen, kun pääsin tussausvaiheeseen.
Vesiväreillä en maalaa, mutta akryyleillä kylläkin. Niissä olen suosinut japanilaisia siveltimiä, joista puuttuu metalliholkki. Parhaat japanilaiset siveltimet ovat todella hienoja käyttää mutta tussaukseen kyllä tuo W&N on ollut ehdottomasti paras kokeilemani.
Noista testailuistani olen kirjoittanut blogiini (http://www.archipictor.com/kirjastonhoitajia-tiukkoja-linjoja-ja-kurveja-librarians-tight-lines-and-curves/).
-
Joo, tatsi on kyllä varmaankin hiukan erilainen, mutta olen aika varma että se johtuu varresta. Mä olen aikoinaan käyttänyt pari W&N-sivellintä loppuun, ja sikäli kuin muistan, en huomannut isoa eroa Raphaëlin siveltimiin joita oon käyttänyt koko ajan 80-luvulta lähtien. Pitänee mennä kauppaan hakemaan muutama W&N taas, ja kokeilla itse uusiksi (mun lähi-taidetarvikeliikkeeni on H. Blyth & Co, perustettu 1889, ja heillä kyllä on kaikkea).
Tussisiveltimessä pitää muistaa että sivellin saavuttaa sopivan jäykkyytensä vasta muutaman päivän käytön jälkeen, kun tyveen on ehtinyt kuivua tussia (sitä ei siis pestä väkisin enää holkin luota pois). Muutenkin tussi ja vesiväri on ihan eri asioita.
Ei muuten oo yhtään samantekevää, mitä tussia käyttää. Pelikanit ja vastaavat ei toimi mulla ollenkaan, Talens Indian Ink on ollut mun valintani varmaan sekin jo toistakymmentä vuotta.
-
Ossi: hienolta näyttävät kokeilut. Jos maailma jotain tarvitsee, niin se olisi juuri sarjakuvia seksikkäistä kirjastonhoitajista!
Minun päätyövälineeni on ollut jo 15 vuotta Winsor & Newton Series 7 koko 0.
Winsorin siveltimien kärki on niin pitkä, että ohuella kärjelläkin saa aikaan myös paksuja viivoja.
Minulla on myös tuossa pöydällä saman sarjan kakkonen ja nelonen ja välillä aina olen miettinyt isompaan kokoon siirtymistä, mutta pieniin kokeiluihin se on jäänyt, käsi on niin oppinut tuohon tiettyyn malliin. Minulla on tapana pitää sivellintä kiinni niin läheltä kärkeä, metalliholkin etupäästä, että jo kakkoseen vaihdettaessa sormet tuppaavat huomaamatta hakeutumaan musteeseen saakka.
-
Olettehan tietoisia arvoisat taiteilija gollegat siitä, ettei arvokkaimmissa siveltimissä pidä koskaan käyttää ei vedenkestäviä musteita. Koska siveltimen karva on niin hienoa meteriaalia, niin se imaisee värin huokosiinsa todella voimakkaasti, että jos satut vielä olemaan huolimaton välineittesi puhtauden kanssa niinkuin minä, niin väri kuivuu ja kallis siveltimesi on silloin pilalla.
Olen nimittäin pilannut useita mm. hiusteriä ja siveltimiä käyttämällä aivan vääränlaista mustetta joka kuivuessaan on lähes mahdoton saada pois terän pinnalta. Joten käytä harkiten ei vedenkestäviä musteita.
T: kokemuksesta viisastunut
-
Terä kannattaa pyyhkiä tai mieluummin kastaa veteen ja pyyhkiä heti käytön jälkeen tai jopa käytön aikana.
Vesiliukoisiella tussilla tehtyjä kuvia ei oikein voi korjailla valkoisella guassilla. (Jos vois niin tussaisin aina kuvani pentelin Brush-penillä.)
-
Olettehan tietoisia arvoisat taiteilija gollegat siitä, ettei arvokkaimmissa siveltimissä pidä koskaan käyttää ei vedenkestäviä musteita. Koska siveltimen karva on niin hienoa meteriaalia, niin se imaisee värin huokosiinsa todella voimakkaasti, että jos satut vielä olemaan huolimaton välineittesi puhtauden kanssa niinkuin minä, niin väri kuivuu ja kallis siveltimesi on silloin pilalla.
Olen nimittäin pilannut useita mm. hiusteriä ja siveltimiä käyttämällä aivan vääränlaista mustetta joka kuivuessaan on lähes mahdoton saada pois terän pinnalta.
T: kokemuksesta viisastunut
OM, muista kastella sivellin hyvin ennen tussaamista äläkä jätä sivellintä hetkeksikään odottelemaan kesken työskentelyn pesemättä sivellintä välillä. Mikäli tussaussessio kestää pidempään voi sivellintä joutua huljuttamaan vedessä myös välillä. Niin ja tietysti - älä dippaa sivellintä liian syvälle musteeseen.
-
Kiitos Janne T vinkeistä. Minulle sanottiin nuo asiat, joista edellisessä viestissä mainitsin taidetarvike liikkeessä, kun kävin kyselemässä noita hieman parempia siveltimien hintoja. Ajattelin heti jakaa saamani informaation teidän muiden taiteilijoiden kanssa, ettei teille kävisi niin huono mäihä kuin minulle. Nyt olen paljon huolellisempi välineitteni huollossa tästä eteenpäin. Tosin en ole juuri mitään piirrellyt pitkään aikaan, mutta jotenkin sitä kaiken tämän synkkyyden keskellä sielu vetää koko ajan piirtämiseen liittyviin asioihin...tai ainakin sarjakuviin. Sille vaan ei voi mitään. Kunhan tästä taas noustaan, minulla on visoita ja ideoita toteutettavaksi. Mutta kiva kuin jaatte vinkkejänne meidän kaikkien iloksi.
-
Olettehan tietoisia arvoisat taiteilija gollegat siitä, ettei arvokkaimmissa siveltimissä pidä koskaan käyttää ei vedenkestäviä musteita. Koska siveltimen karva on niin hienoa meteriaalia, niin se imaisee värin huokosiinsa todella voimakkaasti, että jos satut vielä olemaan huolimaton välineittesi puhtauden kanssa niinkuin minä, niin väri kuivuu ja kallis siveltimesi on silloin pilalla.
Olen nimittäin pilannut useita mm. hiusteriä ja siveltimiä käyttämällä aivan vääränlaista mustetta joka kuivuessaan on lähes mahdoton saada pois terän pinnalta. Joten käytä harkiten ei vedenkestäviä musteita.
T: kokemuksesta viisastunut
Nimenomaan vedenkestävällä (vesiohenteinen mutta ei vesiliukoinen) tussilla tussataan. Opettele pitämään iso vesipurkki vieressä, ja sivellin tai terä veteen heti kun on pienikin pysähdys. Siveltimen tyveen kuuluukin jäädä tussia, vesivärisiveltimet pidetään sitten erikseen.
Edit: PS. fiksu tapa on liimata vesipurkin reunaan kappale solukumia tai vaahtomuovia johon tehdään viillot siveltimille niin että pienen tauon ajaksi siveltimen sivellinosan (ei vartta) saa veden alle.
Kivi
-
Kiitos Kivi täsmennyksestä. Juuri noin se meni. Minulla opettelemista nimekkeissä näemmä. Mutta hyvä että annoit infoa.
Erinomainen vinkki liimata tuota vaahtomuovia tosiaan purnukan kylkeen jotta sivellin saa nauttia vesileikeistä. En olisi tuollaista hoksannut.
ps. Pitäisi muuten ihan tosissaan laittaa kvaakkiin osio jonka teema olisi " KVAAKKILAISTEN NIKSI/VINKKI NURKKA ALOITTELIJOILLE JA EDISTYNEIMMILLE :D
-
Kiitos Kivi täsmennyksestä. Juuri noin se meni. Minulla opettelemista nimekkeissä näemmä. Mutta hyvä että annoit infoa.
Joo, noi on varsinkin alkuvaiheessa hankalia asioita. Tavallinen tussi (Kiinan- tai Intiantussi) on juoksevana vesiohenteista ja sitä ohennetaan mieluiten tislatulla vedellä (huoltoasemalta akkuvettä, se on halvinta). Sitten on vesiliukoiset musteet, kuten osa täytekynämusteista ja esimerkiksi Rotring ArtPenissä käytettävät patruunat, jotka kuivuttuaankaan eivät kestä kosteutta. Ja lopuksi on spriiliukoiset tussit kuten Rotringin Rapidographeissa käytettävä pullotussi tai erilaiset xyleeniohenteiset huopakynien täyttövärit, niitä ei kannata sotkea siveltimeen tai terään
:)
Kivi
-
Muuten, noista erilaisista tusseista tuli mieleen: jos joku muistaa Tommi Hännisen mainion "Konrad Orbiter" -sarjakuvan, se oli muistaakseni väritetty Rotringin spriiliukoisella pullotussilla kirkkaalle ns. asemointikalvolle, eli sivut oli rakennettu kerroksittain ohuelle kirkkaalle muoville. Valitettavasti albumi jouduttiin originaalien kadottua painamaan diapositiiveista (!) eikä suuri yleisö koskaan päässyt näkemään miten uskomattoman hehkuvat värit sarjassa alunperin oli. Siihen aikaan julkaisuresoluutioon skannaaminen ja riittävä levytila olivat vielä aika kaukaisia juttuja.
Kivi
-
Minä olen käyttänyt siveltimellä lähes yksinomaan Rotringin pullotussia ja kyllä se on ihan vesiohenteista ja toimii tässä käytössä aivan hyvin. Olen pistänyt sitä japanilaisen Aquabrushin säiliöönkin hiukan vedellä ohennettuna ja se on pitänyt värkin ihan toimintakuntoisena.
-
Minä olen käyttänyt siveltimellä lähes yksinomaan Rotringin pullotussia ja kyllä se on ihan vesiohenteista ja toimii tässä käytössä aivan hyvin. Olen pistänyt sitä japanilaisen Aquabrushin säiliöönkin hiukan vedellä ohennettuna ja se on pitänyt värkin ihan toimintakuntoisena.
Veikkaan että puhutaan eri tussista. Rotringin mallistosta löytyy kyllä vesiohenteistakin tussia, joka varmasti toimii siveltimellä, mut löytyypä toisenlaistakin myrkkyä.
Kivi
-
Ostin pari kuukautta sitten Kaimei-sivellinkynän. Mainostavat että siinä on jotain aitoa karvaa tuo sivellinosa. Ei siis mitään synteettisjuttua.
Luulin, että Pentelin Brush Pen olisi hyvä, mutta tämän Kaimein rinnalla Pentel on suorastaan brutaali.
Ainoa miinus on, että tämä pitää täyttää patruunoilla (ainakaan itse en ole uskaltanut kokeilla patruunan täyttöä omalla tussilla).
Mulla on tuo sininen (http://www.jetpens.com/index.php/cPath/221_1026).
Alla on osoitus siitä, kuinka ohutta jälkeä Kaimeilla pystyy piirtämään.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=132.0;attach=18537)
-
Toi Kamei on erittäim laadukas merkki- Tosin aika hinnakkaita ne paremmat mallit varsinkin. Tässä linkissä yksi aika kallis mutta aivan loistava malli:
http://www.chopa.com/ShopSite/Kamei_Pen.html
Tämä samainen malli taitaa olla myös Temperassa myynnissä. Hinta oli jotain 60-70 euroa jos en VÄÄRIN muista ???. Tämän kynän erikoisuus on se, että se on tavallista pienempi käteen, jolloin sen käyttö tarkoissa pinnoissa on helpompaa. Riippuu tietenkin millainen tumpelo kynää käyttää :laugh:....(vitsi).
Kun sitten tuon korkin laittaa kynän jatkeeksi siitä saa lähes normaalin kokoisen varren. Mutta kokeilin Temperassa ilman korkkia ja oli tosi nastaa piirtää. Ei varaa tuollaisiin ainakaan minulla.
Mutta minulla on seuraavanlainen sivllin-tussi sarja erilaisia kyniä. On meinaan aika hyvä setti ollut käytössä. Ja aika edullinen. Mukana oli ohuempaa kärkeä ja sitten hieman paksumpi kärkisiä sivellin-tussi kyniä. Pidin eniten tässä satsissa olleesta Kuretaken ohuen ohuesta kynästä. Sai todella ohutta viivaa. Kuretake näkyy oikeassa reunassa pakkauksessa, jossa vihreää väriä.
http://cgi.ebay.com/5-Japanese-Calligraphy-BRUSH-PENS-made-Japan-/140486645565?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item20b5a8173d
Ja sitten tämä 3 kynän setti:
http://cgi.ebay.com/3-Japanese-Calligraphy-BRUSH-PENS-my-favorite-/140488612448?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item20b5c61a60
-
Veikkaan että puhutaan eri tussista. Rotringin mallistosta löytyy kyllä vesiohenteistakin tussia, joka varmasti toimii siveltimellä, mut löytyypä toisenlaistakin myrkkyä.
Varmaan puhutte samasta pullotussista (rotring Drawing Ink), rotringin pullovalikoima ei ole suuri. Patruunoissa on sitten paljon hötömpääkin litkua.
Toki sitä pullotussia voi ohentaa vedellä. Kuivuneen tussin liottamisesta ei olla puhuttu.
Mullon yksi Aquash, jossa on tota laimentamattomana. Reilu kaks vuotta sitten täytin, ei ole kuivunut vielä. Tietty olen välillä lisännyt lisää kamaa sisään, ettei ole päässyt tyhjäksi. Parissa Aquashissa mulla on vaaleaa harmaata: täyteen vettä ja muutama pisara mustaa pullosta perään.
-
Ostin pari kuukautta sitten Kaimei-sivellinkynän. Mainostavat että siinä on jotain aitoa karvaa tuo sivellinosa. Ei siis mitään synteettisjuttua.
Luulin, että Pentelin Brush Pen olisi hyvä, mutta tämän Kaimein rinnalla Pentel on suorastaan brutaali.
Äläs äläs. Vähän veikkaan, että sun Pentelisi on hissukseen ajan kanssa menettänyt kärkensä, niin kuin ne tuppaa tekemään. Sun pitäis verrata yhtä vanhoja värkkejä.
Kaimei KT-3:ssa on hitaampi musteenjuoksu (ja löröä liukenevaa mustetta).
Hyvän luonnonkarvan yksi vitsi on siinä, että se varaa hyvin tussia. Tällä ominaisuudella ei ole niin väliä brushpenissä.
Varaamista tärkeämpää on tietty terän käyttäytyminen. Hyvä näätä joustaa ja palaa muotoonsa, pitää terävän kärjen. Ja tässä KT-3 (ja Kuretaken ei-muovinen) häviää hyvälle "oikealle" sudille, ja (tästä voi kiistellä) Pentelin muovillekin. Ainakin mun brutaalissa käytössäni ;-)
En mä sano, että KT-3 (tai Kuretake) olis huonoja värkkejä, mutta eivät ehkä kalliin hintansa arvoisia.
Brushpeneistä voidaan varmaan painia tuolla omassa säikeessään, Kaimeista on jo ollu siellä puhetta erinäinen aika sitten, esim http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5700.msg57968.html#msg57968
Kato sitten ton Kaimein perään, se kuivahtaa helposti omia aikojaan, ja sitten tulee rumia sanoja kun sitä ei saa elvytettyä.
-
Kato sitten ton Kaimein perään, se kuivahtaa helposti omia aikojaan, ja sitten tulee rumia sanoja kun sitä ei saa elvytettyä.
On ollut viikonkin käyttämättä. Ei mitään merkkejä kuivumisesta. Pentel ei tuntunut uutenakaan niin hyvältä kuin tämä Kaimei. Ihan eri tatsi.
-
En pystynyt tekemään näin tarkkaa kuvaa Pentelillä.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=132.0;attach=18537)
-
Siveltimellä tussaaminen kiinnostais. Ovatko nuo Rosemaryn siveltimet kyllin laadukkaita, sopivia tähän hommaan ja yleensäkään järkevä ostos?
http://www.rosemaryandco.com/pure-kolinsky-sable-c-77.html (http://www.rosemaryandco.com/pure-kolinsky-sable-c-77.html)
Hinta ei ainakaan ole paha näin ensimmäisiksi siveltimiksi.
Kiinnostais myös muut halvat vaihtoehdot. Löytyykö esim. Suomalaisesta jotain toimivia siveltimiä? Entä millaista mustetta olisi käytettävä, vai kelpaako kaikki? Huolto-ohjeita?
Anteeksi etten jaksa alkaa käymään koko keskustelua läpi, mielestäni kuitenkin aikamoinen sillisalaatti.
-
Memmil,
Suomalaisesta ei löydy mitään hyvää. Ja toiseksi älä tee sitä virhettä, että etsit halpaa. Voin sanoa takuu varmasti, että petyt. Siitä seurauksena voi olla se, ettet enän halua koskeakkaan siveltimiin tai sivellin-tussi kyniin. Jos haluat laadukasta tavaraa, pitää olla valmis uhraamaan hieman enemmän rahaa kuin johonkin halpis malliin. Halvoilla siveltimillä ei tee mitään. Niillä et pysty tekemään ohutta viivaa, koska karva on alaarvoisen huonoa materiaalia eikä pysy kuosissa. Sama pätee sivellin-tussi kyniin. Voit löytää kirjakaupoista- ainakin täällä Helsingissä löytää jo 5-6 eurolla ihan kohtalaisen hyviä sivellin-tussi kyniä jos sellaisia tarvitset. Hieman kalliimpi on sitten tuo erinomainen Pentel, joks maksaa n. 15 euroa. Jostain postimyynnistä voit saada sen halvemmallakin, mutta sitten tulee mukaan postimaksut. Kuretake joista on ketjua muualla on senverran kallis hankinta, etten suosittele ostamaan jos on tiukka taloudellinen tilanne. Tuolla Ebaylla oli myynnissä sivellin-kynä setti sarja, jossa laatu oli kohtalista. Tuo setti, josta laitoin linkin tähän osioon on aloittelijoille ja miksei muillekkin ihan kohtuuhintainen hankinta. Mutta jos laatua haluaa, niin sitten kannattaa satsata hieman enemmän rahaa.
Kyllä sinun sen verran kannattaa nähdä vaivaa ja lukea tätä ketjua jos haluat tietoa mitä tarvitset. Ei sitä kukaan sinulle koti ovelle tuo.
-
Siveltimellä tussaaminen kiinnostais. Ovatko nuo Rosemaryn siveltimet kyllin laadukkaita, sopivia tähän hommaan ja yleensäkään järkevä ostos?
http://www.rosemaryandco.com/pure-kolinsky-sable-c-77.html (http://www.rosemaryandco.com/pure-kolinsky-sable-c-77.html)
Hinta ei ainakaan ole paha näin ensimmäisiksi siveltimiksi.
Kiinnostais myös muut halvat vaihtoehdot. Löytyykö esim. Suomalaisesta jotain toimivia siveltimiä? Entä millaista mustetta olisi käytettävä, vai kelpaako kaikki? Huolto-ohjeita?
Anteeksi etten jaksa alkaa käymään koko keskustelua läpi, mielestäni kuitenkin aikamoinen sillisalaatti.
Rosemaryn siveltimet ovat millä mittapuulla tahansa huippulaatuisia. Suosittelen Rosemaryn series 22 siveltimiä. Itselläni ollut käytössä kait koot 3 ja 4. Jotain muutakin sarjaa olen kokeillut, muistaakseni 33:sta, mutta ei toiminut ainakaan minulla ihan yhtä hyvin.
Temperasta Raphaelin 8404 lienee parasta Suomesta saatavaa, tosin taso ei aivan entisellään. Mutta periaatteessa erinomaisia kolinskysiveltimiä. Itse käytän kokoa 3. Isabeyn 6223 kolinsky-sarja samasta liikkeestä on myös ihan hyvä. Hinta Raphaelia halvempi samassa kokoluokassa, mikä saattaa hämätä hieman, sillä Raphaelin siveltimet taitavat olla ainakin numeroa suurempia. Eli esim. Isabeyn 4 on pienempi kuin Raphaelin 4. Myös Rosemaryn siveltimet ovat Raphaelia hieman pienempiä. Isabeyt ja Raphaelit ovat ehkä hieman jäykempiä kuin Rosemaryt, joten saattavat olla helpompia aloittelijalle kuin Rosemaryt, mutta tottumiskysymyksiähän nuo. Kaikki hyviä.
Samasta kaupasta (Temperasta) Talensin vedenkestävää ja tasalaatuista Indian inkiä. Varoitus: jos korkin jengoihin jää mustetta, on pirullinen avattava.
Edit: jahas, OM ehti ensin. Joo, myös Pentelin sivellinkynään kannattaa tutustua. Sitäkin saa Temperasta.
-
Tässä yksi laadukas sivellin johon todella kannattaa tutustua. Siveltimen karva osa on täysin eri lailla muotoiltu kuin muut kalliit ja laadukkaat siveltimet. Se kapenee molemmilta sivuilta siten, että sillä saa tehtyä todella kaunista ja ohutta viivaa. Sopii täydellisesti sarjakuvien tekemiseen.
Hinta yli 20 euroa ja tätä mallia saa ilmeisesti ainoastaan Snow White-taide liikkeestä Helsingin Hakanemen hallin vastapäätä. En ole muualta samaa kapenavaa mallia löytänyt.
Siveltimessä lukee seuraava teksti:
LEONARD Martre kolinsky pure 77 France/ ja koko sivelimellä on numero 6.
-
On ollut viikonkin käyttämättä. Ei mitään merkkejä kuivumisesta. Pentel ei tuntunut uutenakaan niin hyvältä kuin tämä Kaimei. Ihan eri tatsi.
Eri kyniä eri tatsilla toki.
Tarkoitan viikkoa selvästi pitempää aikaa. Mutta mulla jääkin kyniä lojuumaan käyttämättöminä hyvinkin kauan. Kun mulla on niitä keräilymielessä, ihan liikaa käyttötarpeeseen verrattuna. Tolkullisemmin kyniä hankkivalla/käyttävällä ei varmaan ole samaa ongelmaa.
En pystynyt tekemään näin tarkkaa kuvaa Pentelillä.
Ja mä en pystynyt tekemään omaa vertailua, kun mun kaikki KT-kolmoset on niin kuivassa kunnossa. Eh heh. Viittisköhän vaihtaa yhteen uuden vaihtokärjen? Mutta sitten vit harmittaisi, kun sekin kuivuis. Ja vielä sekin, että jos kokeillessa paljastuis, että olisin väärässä... Voip olla etten heti vaihda.
-
Kiitoksia May ja JanneT. Eli ilmeisesti siveltimen on oltava ammattitasoinen, jotta ollenkaan kelpais. Jos siveltimen hankin niin varmaankin se on aluksi tuo Rosemary.
:laugh:
-
Kiitoksia May ja JanneT. Eli ilmeisesti siveltimen on oltava ammattitasoinen, jotta ollenkaan kelpais. Jos siveltimen hankin niin varmaankin se on aluksi tuo Rosemary.
Kannattaa lueskella myös siveltimen käyttö- ja hoito-ohjeita vaikka Kvaakista niin ei mene heti hyvä uusi sivellin piloille.
-
Kiitoksia May ja JanneT. Eli ilmeisesti siveltimen on oltava ammattitasoinen, jotta ollenkaan kelpais. Jos siveltimen hankin niin varmaankin se on aluksi tuo Rosemary.
:laugh:
No, esimerkiksi Hunt Emerson käyttää halpoja keinokuitusiveltimiä koska kulutus on niin kova. Työvälineistä keskusteleminen on omaa kivaa, shop-talkia, työvälineen valinnan puntaroimiseen käytetty aika ei kuitenkaan sais olla piirtämisestä pois tai lykätä piirtämistä, vaan ihan millä tahansa välineellä mistä jää jälki voi piirtää.
Kivi
-
Tosiaan kuten Janne mainitsi, kannattaa tarkkaan lueskella kuinka sivellintä käyttää erilaisilla musteilla. Nimittäin kaikki eivät käy kaikille materiaaleille. Jos käytät vääriä musteita niin aivan varmasti uusi siveltimesi on pilalla. Sain itsekkin tärkeitä neuvoja tässä samassa ongelmassa kvaakissa eli siis mitkä musteet ja värit sopivat mihinkin käyttövälineeseen.
Siksi on hyvä lukea näitä osioita, joissa ihmiset antavat meille kaikille kultaisia- usein itse koettuja vinkkejä ja neuvoja.
-
työvälineen valinnan puntaroimiseen käytetty aika ei kuitenkaan sais olla piirtämisestä pois tai lykätä piirtämistä, vaan ihan millä tahansa välineellä mistä jää jälki voi piirtää.
Jyrkästi eri mieltä.
Asianmukaisilla työvälineillä on mukava työskennellä. Voi keskittyä olennaiseen eikä tuskailla esim. kaiken maailman harottavien harjasten kanssa.
Mä olen vasta nyt n. 25 vuoden etsiskelyn jälkeen löytänyt itselleni sopivat siveltimet ja terän (eläköön Internet!!). Paperi on vielä hiukan hakusessa, mutta Copic on aika ookoo.
-
Jyrkästi eri mieltä.
Asianmukaisilla työvälineillä on mukava työskennellä. Voi keskittyä olennaiseen eikä tuskailla esim. kaiken maailman harottavien harjasten kanssa.
Hm. Ei mulla työvälineet vakiintuneet ennen kuin noin ekan 1500 sivun jälkeen. Siihen asti saattoi hyvin koko sivun idea lähteä siitä, että "tuleepas tästä pullasudista jännä jälki, mitäs jos..."
;)
Edit: Hurjinta testailu oli pienlehtihommien loppumetreillä 1986-1991, jolloin saatoin jatkaa kynänjälkeä vaikka retussiruiskulla, matriisiprintillä, mustalla muovilla ja miranolilla, tupakanpuruilla, kalansuomuilla, kettingillä, valokuvilla ja nauloilla. Lopputuloksesta valokopioprintti liitukartongille, ja jatketaan raapien ja hieroen ja valaen erilaisia pigmenttejä erikeeperiin... silloiset työhuonekumppanit Anssi Rauhala ja Petri Hiltunen varmasti muistaa miten taiteellinen moponi joskus lähti keulimaan.
:-)
Kivi
-
Höm höm... Olen menossa ensi viikolla Lontooseen, ja ajattelin ostaa sieltä muutaman siveltimen. Myydäänkö Winsor-Newton Series 7:ää miten yleisesti seudun taidekaupoissa? Osaatteko yleisestikin suositella joitain kauppoja, jossa myydään sarjakuvantekijälle sopivia tarvikkeita (juuri nyt kiinnostuksen kohteena olisivat sinikynät)?
-
Höm höm... Olen menossa ensi viikolla Lontooseen, ja ajattelin ostaa sieltä muutaman siveltimen. Myydäänkö Winsor-Newton Series 7:ää miten yleisesti seudun taidekaupoissa? Osaatteko yleisestikin suositella joitain kauppoja, jossa myydään sarjakuvantekijälle sopivia tarvikkeita (juuri nyt kiinnostuksen kohteena olisivat sinikynät)?
Kyllä luulisin, että useimmista löytyy. Itse muistan ainakin käyneeni esim. semmoisessa arvovaltaisen näköisessä vanhassa liikkeessä, joka on samalla kadulla kuin British Museum, siitä pari korttelia länteen. Sieltä ostin noita useamman kappaleen. (Hyvää seutua muutenkin: museota vastapäätä on sarjakuvakauppa Gosh ja siitä kulman takana pikkukadulla Cartoon Museum).
-
Kyllä luulisin, että useimmista löytyy. Itse muistan ainakin käyneeni esim. semmoisessa arvovaltaisen näköisessä vanhassa liikkeessä, joka on samalla kadulla kuin British Museum, siitä pari korttelia länteen. Sieltä ostin noita useamman kappaleen. (Hyvää seutua muutenkin: museota vastapäätä on sarjakuvakauppa Gosh ja siitä kulman takana pikkukadulla Cartoon Museum).
Kiitoksia kovasti neuvoista. Tuolla British Museumin viereisessä kaupassa tulee melko varmasti käytyä, kun ajattelin piipahtaa tuon varsin (kuulemani mukaan) suuren museon puolella.
-
Heips! Onko kenelläkään tietoa voisiko musteeseen sekoittaa jotakin joka tekisi siitä paksumpaa? Ostin taidekaupasta kalliimmat siveltimet mutta kärki ei pysy kasassa musteella, sitten kun kokeilin kasvoväreillä helloweenina niin maalaaminen sujui hienosti. Koitin jo googlata mutta en oikein löytänyt vastausta paitsi että jotkut musteet on toisia paksumpia.
-
Heips! Onko kenelläkään tietoa voisiko musteeseen sekoittaa jotakin joka tekisi siitä paksumpaa? Ostin taidekaupasta kalliimmat siveltimet mutta kärki ei pysy kasassa musteella, sitten kun kokeilin kasvoväreillä helloweenina niin maalaaminen sujui hienosti. Koitin jo googlata mutta en oikein löytänyt vastausta paitsi että jotkut musteet on toisia paksumpia.
Sivellintä ei pidä kuivana musteeseen upottaa, eli olethan kastellut siveltimen kunnolla ensin ja sitten napauttanut kevyellä ranneliikkeellä teräväksi? Musteesta saa paksumpaa yksinkertaisesti jättämällä korkin auki. Jos on isompi purkki niin kannattaa kaataa pienempään, jottei tarvitse ikuisuuksia odotella. Lämpimässä paikassa esimerkiksi kylppärin peilikaapin lampun päällä pitäminen nopeuttaa paksuuntumista.
-
Hyvä Lokkiparvi,
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ pilaa kalliita siveltimiäsi vääränlaisella musteella. Missään tapauksessa sinun ei kannata käyttää mustetta, jossa lukee waterbroof. Kaikki muste ei lähde pesemällä pois, vaan jonkinajan kuluttua pilaa siveltimesi herkän karvan. Käytä mustetta, jossa lukee non waterbfoof. Se lähtee hyvin pois pesemällä, eikä piinny karvoihin kiinni ja pilaa niitä.
Kirjoitin vain pienen vinkin, vaikkei liittynyt kysymykseesi mitenkään.
Minullakin on ollut ongelmia noiden musteiden kanssa mitä voisin käyttää. Kyselin neuvoja eräältä suomalaiselta sarjakuvapiirtäjältä noista musteista.
Käsittääkseni musteeseen ei kannata sekoitella mitään muita ei musteita ja muuta kamaa, sillä valmistustavat ovat erilaisia ja aineet saattavat reagoida ei toivotulla tavalla keskenään.
Voit kysyä asiaa Kivi Larmolalta.
-
Paljon kiitoksia arvokkaista vinkeistä Janne ja Orjan!
Nyt en edes löytänyt mustepulloa keskellä yötä mutta muistaakseni se oli pelikaania, en kuitenkaan muista nyt oliko se waterproofia. Pitää kokeilla pian uudestaan tussata siveltimillä, mutta tällä kertaa höyrytetyllä musteella :) Sivellintussit on kyllä mukavia mutta en tahdo saada niillä sitä hiushienoa viivan alkua.
-
Hyvä Lokkiparvi,
ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ pilaa kalliita siveltimiäsi vääränlaisella musteella. Missään tapauksessa sinun ei kannata käyttää mustetta, jossa lukee waterbroof. Kaikki muste ei lähde pesemällä pois, vaan jonkinajan kuluttua pilaa siveltimesi herkän karvan. Käytä mustetta, jossa lukee non waterbfoof. Se lähtee hyvin pois pesemällä, eikä piinny karvoihin kiinni ja pilaa niitä.
Kirjoitin vain pienen vinkin, vaikkei liittynyt kysymykseesi mitenkään.
Minullakin on ollut ongelmia noiden musteiden kanssa mitä voisin käyttää. Kyselin neuvoja eräältä suomalaiselta sarjakuvapiirtäjältä noista musteista.
Käsittääkseni musteeseen ei kannata sekoitella mitään muita ei musteita ja muuta kamaa, sillä valmistustavat ovat erilaisia ja aineet saattavat reagoida ei toivotulla tavalla keskenään.
Voit kysyä asiaa Kivi Larmolalta.
Kyllä voi käyttää, mutta joudut käyttämään pientä sivellintä ja peseminen on hidasta. Temperasta saatava pink soap poistaa musteen aika hyvin. Ei se kuitenkaan ikuisesti kestä silloinkaan, vaan jossain vaiheessa joudut hankkimaan uuden.
Jollekin wally woodille oli ilmeisesti normaalia vaihtaa winsor newton uuteen vähän ajan käytön jälkeen. Jos ei itse väritä originaaleja suoraan kuten minä teen(ja siten joudu pingottamaan paperia mikä silloin VAATII vedenpitävän musteen), tai jos ei voi vähentää uusia siveltimiä verotuksesta, niin kannattaa toki pidentää siveltimen ikää musteella joka on vesiliukoinen.
Tennapelilla oli jotain ihan hyviä vinkkejä (http://m.youtube.com/#/watch?v=RIxF06_ypHg&desktop_uri=%2Fwatch%3Fv%3DRIxF06_ypHg)siveltimen pesuun.
-
Miten siveltimen koko asiaan liittyy?
Ei pidä paikkaansa Miha.
Minulle juuri sanottiin kyseisestä asiasta Hakaniemessä sijaitsevassa taide liikkeessä, mis on myynnissä kaikenlaista piirtämiseen liittyvää. On vaikeaa saada sivellin täysin puhtaaksi ylipäätänsä musteesta, mut silloin siveltimen pesemiseen on kiinitettävä äärettömän tarkka huomio ja tehdä se perustellisesti. Eikä kannata käyttää silloin niitä kaikkein parhaimpii siveltimii mitä satut omistaan kun piirrät vedenkestävällä.
Ja sitäpaitsi toisessakin liikkeessä mulle on sanottu, ett jos on muita vaihtoehtoja niin mielummin kokeile sellaista, mikä ei ole vedenkestävää.
Sanoohan sen nimikin jo että VEDENKESTÄVÄ, että se tarttuu tiukasti eri pintoihin kiinni. Tässä tapauksessa paperi ja siveltimien herkkä karva.
Jos sinulla Miha on käytössä terästerä. Kokeile jättää vedenkestävä muste siihen joksikin aikaa niin näet. että se kuivuu tosi kovaa terään kiinni. Heräsin asiaan kun ihmettelin, että miksi terät ovat niin vaikeita puhdistaa musteella tekemisen jälkeen. Meni muutama hyvä terä pilalle ennenkuin havahduin asiaan ja menin kyselemään asiasta. Aivan sama asia on noissa siveltimissä. Sinä voit tietenkin käyttää omissa jutuissasi mitä mustetta haluat, mutta minä en suosittele jos haluaa, että kalliit siveltimesi säilyvät hyvinä mahdollisimman pitkään. Minulla on yksi Winsor&Newtonin sivellin #2 ja yritän kohdella sitä todella hyvin. Tällä hetkellä minulla ei ole varaa ostaa yhtään uutta Winsoria, koska se on tajuttoman kallis sivellin. Eikä myyjät aivan omasta päästä keksi tollaisia juttuja mitä mulle sanottiin. Nimittäin meinasin ostaa vedenkestävän musteen ja siinä yhteydessä onneksi myyjä minulle mainitsi asiasta, kun kerroin käyttötarkoitukseni. Olen tästä hyvin kiitollinen.
Lokkiparvi......jos haluat ohutta viivaa sivellintussilla, joka on minusta kyl oiva keksintö, niin kokeile Akashiya Thinline-sivellintä. Maksaa aika paljon....miltei 9 euroo (en osta niitä enää hinna takia), mut sillä saat tosi ihanaa ja ohutta viivaa aikaiseksi. Joitakin värejä on vielä myynnissä Helsingissä jos liikut taideliike Snow Whitessa Hakaniemsesä hintaan 3 euroa/kpl. Musta on loppu. En tiedä millainen tuo Thin Linen uusi tussi on, johon vaihtui muste ihan vähän aikaa sitten ja joka on nyt kaikissa pigment-mustetta. Mulla on vain tota vanhaa mallia kotona ostettuna halvalla varastoon. Mut ole tarkkana paperin kaa jos ostat tuota merkkiä. Siveltimen karva on hyvin ohut, joten se ei kestä pitkää käyttöä jos teet karhealle paperille. Olen kokenut.
Sitten on myös toinen hyvä sivellin-tussi jolla saat ohutta viivaa. Siinä on keltainen varsi ja jotain japani/kiina koukero kirjoituksii. Varsi on paksumpi.Sillä saa minusta myös kivan ohutta viivaa. Olen joskus kait laittanut kuvan siitä tänne kvaakkiin, mutta en jaksa muistaa minne. Enkä rupea tietoa senenempää kaiveleen täältä arkistoista.
Ulkomailla on paljon sivellin-tussi merkkejä, joita ei saa Suomesta lainkaan.
Kvaakissa on käsitelty sivellin-tusseja hyvinkin seikkaperäisesti. Löydät halutessasi aineistoa täältäkin.
-
Miten siveltimen koko asiaan liittyy?
Ei pidä paikkaansa Miha.
Minulle juuri sanottiin kyseisestä asiasta Hakaniemessä sijaitsevassa taide liikkeessä, mis on myynnissä kaikenlaista piirtämiseen liittyvää. On vaikeaa saada sivellin täysin puhtaaksi ylipäätänsä musteesta, mut silloin siveltimen pesemiseen on kiinitettävä äärettömän tarkka huomio ja tehdä se perustellisesti. Eikä kannata käyttää silloin niitä kaikkein parhaimpii siveltimii mitä satut omistaan kun piirrät vedenkestävällä.
Ja sitäpaitsi toisessakin liikkeessä mulle on sanottu, ett jos on muita vaihtoehtoja niin mielummin kokeile sellaista, mikä ei ole vedenkestävää.
Sanoohan sen nimikin jo että VEDENKESTÄVÄ, että se tarttuu tiukasti eri pintoihin kiinni. Tässä tapauksessa paperi ja siveltimien herkkä karva.
Jos sinulla Miha on käytössä terästerä. Kokeile jättää vedenkestävä muste siihen joksikin aikaa niin näet. että se kuivuu tosi kovaa terään kiinni. Heräsin asiaan kun ihmettelin, että miksi terät ovat niin vaikeita puhdistaa musteella tekemisen jälkeen. Meni muutama hyvä terä pilalle ennenkuin havahduin asiaan ja menin kyselemään asiasta. Aivan sama asia on noissa siveltimissä. Sinä voit tietenkin käyttää omissa jutuissasi mitä mustetta haluat, mutta minä en suosittele jos haluaa, että kalliit siveltimesi säilyvät hyvinä mahdollisimman pitkään. Minulla on yksi Winsor&Newtonin sivellin #2 ja yritän kohdella sitä todella hyvin. Tällä hetkellä minulla ei ole varaa ostaa yhtään uutta Winsoria, koska se on tajuttoman kallis sivellin. Eikä myyjät aivan omasta päästä keksi tollaisia juttuja mitä mulle sanottiin. Nimittäin meinasin ostaa vedenkestävän musteen ja siinä yhteydessä onneksi myyjä minulle mainitsi asiasta, kun kerroin käyttötarkoitukseni. Olen tästä hyvin kiitollinen.
Lokkiparvi......jos haluat ohutta viivaa sivellintussilla, joka on minusta kyl oiva keksintö, niin kokeile Akashiya Thinline-sivellintä. Maksaa aika paljon....miltei 9 euroo (en osta niitä enää hinna takia), mut sillä saat tosi ihanaa ja ohutta viivaa aikaiseksi. Joitakin värejä on vielä myynnissä Helsingissä jos liikut taideliike Snow Whitessa Hakaniemsesä hintaan 3 euroa/kpl. Musta on loppu. En tiedä millainen tuo Thin Linen uusi tussi on, johon vaihtui muste ihan vähän aikaa sitten ja joka on nyt kaikissa pigment-mustetta. Mulla on vain tota vanhaa mallia kotona ostettuna halvalla varastoon. Mut ole tarkkana paperin kaa jos ostat tuota merkkiä. Siveltimen karva on hyvin ohut, joten se ei kestä pitkää käyttöä jos teet karhealle paperille. Olen kokenut.
Sitten on myös toinen hyvä sivellin-tussi jolla saat ohutta viivaa. Siinä on keltainen varsi ja jotain japani/kiina koukero kirjoituksii. Varsi on paksumpi.Sillä saa minusta myös kivan ohutta viivaa. Olen joskus kait laittanut kuvan siitä tänne kvaakkiin, mutta en jaksa muistaa minne. Enkä rupea tietoa senenempää kaiveleen täältä arkistoista.
Ulkomailla on paljon sivellin-tussi merkkejä, joita ei saa Suomesta lainkaan.
Kvaakissa on käsitelty sivellin-tusseja hyvinkin seikkaperäisesti. Löydät halutessasi aineistoa täältäkin.
Orjan hyvä,
myyjä puhuu sen pohjalta, minkä hän on itse taidetta tehdessään oppinut. Monilla myyjistä on Kuvataideakatemian, Vapaan Taidekoulun tai vastaavan tausta, eivät vaan sitten oo saaneet riittävää elantoa pelkällä taiteella. Monilla myyjillä ei ole mitään koulutusta. Yhtään taidetarvikemyyjää en ole nähnyt, joka olisi piirtänyt sarjakuvia.
Sarjakuvia ei yleensä piirretä koskaan vesiliukoisella tussilla, ellei täytekynä sitä vaadi. (Esimerkiksi Rotring ArtPenin tussi on pakosta vesiliukoista). Tussin pitää nimenomaan jämähtää tiukasti kiinni ja kestää hankaamista, jopa hiekkapaperilla raapimista. Sen sijaan sarjakuvapiirtäjä saattaa piirtäessään ohentaa tussiaan tilkalla vettä pienessä kupissa, koska kyllä vedenkestävääkin tussia ohennetaan vedellä. Paras sarjakuvien piirtämiseen sopiva tussi mitä Suomessa myydään on Talens India Ink, se juoksee siveltimestä ja terästä hyvin, ja jos ei juokse, pitää tussia ohentaa. (Joskus vika on terissä, silloin ne pitää ajaa sisään kuumentamalla ja hiomalla mutta se on toinen juttu.)
Pöydällä pidetään sitten myös isoa vesiastiaa, ja jos teräskynä (terä+varsi) tai sivellin pysähtyy hetkeksikään, muutamaksi sekunniksikaan, ne upotetaan heti veteen. Tussaussiveltimen pitää myös olla paras mahdollinen, alan "standardi*" on Kolinskyn näädänkarvasivellin (sable = näätä eli soopeli) kokoa 3 tai 4, ja ammattilainen myös valitsee siveltimensä vertailemalla kaikkia tarjolla olevia yksilöitä ja valitsemalla niistä sopusuhtaisimmat. Sivellin pestään useita kertoja päivässä kylmällä vedellä ja pariisinsaippualla mutta raapimatta, siveltimen annetaan kerätä tussia tyveensä ja hyväksytään että se jäykistyy ajan mittaan enemmän kuin vesiväreille varattu sivellin. Tussauksessa loppuunkäytetty sivellin jatkaa taivaltaan korjausvärisiveltimenä.
Loppujen lopuksi mitä hyvä sivellin maksaa, 20? 30? ehkä jopa 40? euroa? Maksaahan paperiarkki jolle piirretään sekin varmaan kalleimmillaan nelisen euroa kappale. Pitää vain ymmärtää että se on ammatin vaatima kulu siinä kuin puusepän lautakasa tai laivanrakentajan teräslevyt. Ja sitten kun sivusta saa sen 300 euroa se ei enää tunnu niin pahalta :-)
Isojen alueiden tussaamiseen käytetään sitten isompaa ja usein halvempaa sivellintä, mutta hyvillä siveltimillä saa ihan yhtä ohutta viivaa siitä riippumatta onko sivellin iso vai pieni (isoon siveltimeen mahtuu enemmän väriä eikä sitä tarvitse kastaa yhä usein). Nuo thinline-siveltimet kuuluvat lähinnä miniatyyrimaalaukseen, jossa väri on paksumpaa ja vähemmän juoksevaa. Vain huonoilla siveltimillä tussi käyttäytyy eri tavalla #00-kon ja #3-koon siveltimissä.
Eli, Orjan hyvä, myyjä puhui sinulle oman taidepiirtämisharrastuksensa opettamana. Mutta vanhan koulun sarjakuvantekijät tekevät toisin :-D
Kaikkea hyvää, ja muista piirtää paljon, ihan millä työvälineillä sitten piirrätkin. Sen saa onneksi nykyään ihan itse valita millä piirtää, kiitos taidesarjakuvan ja avant-garden :-D
Kivi
*sivellinmieltymyksistään ovat keskustelleet mm. Eisner, Uderzo, Mézières, ja Kurzman, ja kaikkien sivellin oli just sama Kolinsky Raphaël -näädänkarva. Sen sijaan Hunt Emerson piirtää halvemmilla keinokarvasiveltimillä, ja yksinkertaisesti heittää siveltimen pois kun se kuluu kohta loppuun.
-
Kiitoksia Kivelle kun jaksoi selittää asiaa :)
Olen itse huuhdellut siveltimen välittömästi tussauksen lopetettuani, vaikka vain hetkeksikin, koska sivellin tuppaa vedessäkin lilluessaan menemään äkkiä huonoksi. Hyvä tietää ettei vesiliukoista mustetta kannata käyttää ollenkaan, olin jo vähällä hairahtua tuohon ideaan sillä se kuulosti lähestulkoon järkeenkäyvältä.
Sanottakoon vielä että DMoleykiä sain tussattua indian inkillä huolellisella käsittelyllä noin viitisentoista A3-arkkia, ja seitsemän A2-arkkia, winsor & newtonilla ennenkuin sen karvat alkoivat osoittaa harottamisen merkkejä, ja uusi on tilauksessa. Uskoisin seuraavan kestävän hieman kauemmin nyt kun alan puhdistamaan sitä varta vasten tarkoitetulla saippualla.
-
Kolinsky-siveltimet ovat parhaita länsimaisia siveltimiä minustakin, myös muut näätäsiveltimet, erityisesti punanäätä (Red sable) on hyvä. Pelkkä karva ei kuitenkaan takaa hyvää viivasivellintä, esimerkiksi monet kauppojen omat sivellinmerkit eivät pysy kasteltuinakaan hyvin terävinä. Suomesta saa Temperasta ainakin tuota Kivin mainitsemaa Raphaëlin sivellintä sekä Isabeyta, jotka ovat molemmat hyviä. Kokoihin ei voi aina luottaa pelkkien numeroiden perusteella, esimerkiksi Isabeyn nelonen vastaa varmaan Raphaelin kolmosta. Molemmat siveltimet ovat hyviä terävän viivan tekemiseen, Raphaël keskeltä paksumpana tuottaa vähän suurempaa vaihtelua viivan leveydessä.
Itse tykkään työskennellä pääsääntöisesti Raphaëlin kolmosella, omassa orginaalikoossani se riittää juuri sopivasti sekä ohueen että paksumpaan viivaan. Pienemmissä siveltimissä viiva on yksipuolisemmin ohutta ja muste tuppaa loppumaan nopeammin - suuremmissa kooissa taas tussaus on tullut tehtyä pääsääntöisesti turhan kapealla skaalalla siveltimen kärkeä. Mutta jokaisen täytyy tietysti löytää se oma juttunsa.
Vedenkestävä muste syö siveltimiä aika tehokkaasti, mutta pigmentti on usein vesiliukoisia vahvempaa. Lisäksi esimerkiksi akvarellivärittäminen orginaaliin on helpompaa - tussityön voi tehdä ensin ja väreillä voi lotrata päälle tämän jälkeen. Ennemmin tai myöhemmin sivellin kuluu vedenkestävillä musteilla pilalle, mutta huolehtimalla siitä ettei mustetta pääse kuivumaan siveltimeen ja saippuapesulla lopuksi sivellin voi kestää päivittäiskäytössäkin vaikka puoli vuotta... :P
-
Sen takia sanoinkin, että kysy Kivi Larmolalta kun vastasin Hollelle. Kivellä on pitkäaikainen ja laajaalainen kokemus ja tietämys sarjakuva-alasta, tekniikoista ja välineistä. Kivi Larmolan kokenukseen voi aina luottaa.
Minä en ole asiantuntija tusseissa ja musteissa.
Tottakai tajuan, että sarjakuvia ei piirrä vesiliukoisella tussilla. En ole tyhmä. Kyse oli nyt siitä, että kuinka vedenkestävä tussi syö välineitä puhdistuksesta huolimnatta noeammin kuin muilla materiaaleilla piirtäminen. Uskon siihen edelleen, koska olen itse sen kokenut.
Ja ei Thin Line sivellin-tussilla piirretä isoja pintoja olen sen sanonut ennenkin kauan sitten. Sillä saa ohutta vivaa aikaiseksi. Ja juuri siitä oli kysymys millä saa ohutta viivaa. Ja Thin Linellä saa. On aivan eriasia sitten, mitä kukin haluaa sillä tehdä.
Kaikki eivät elä leveää elämää nykyaikana kun kaikki kallistuu. Joillakin on varaa ostaa siveltimiä hintaan 40-70 euroa kpl tai maksaa paperiarkista 4 egee kpl. Minulla ei. Ja siksi yritän pitää niistä hyvää huolta.
On totta mitä Kivi sanoi, että myyjät saattavat puhua omien taideopintojensa perusteella ja he eivät piirrä sarjakuvaa. Ja minä taas puhuin ja sanoin ainoastaan sen , mitä minulle sanottiin kahdessa liikkeessä myyjien taholta.
Kuten Janne T:kin mainitsi, vedenkestävä muste syö siveltimiä tehokkaasti ja ennemmin tai myöhemmin sivellin kuluu vedenkestävillä väreillä pilalle jokatapauksessa nopeamin..... sanoi sitten Kivi mitä tahansa >:D. Mutta kuten Kivi sanoi, puhdistus jatkuvasti on kaiken a ja o. Kivi antoi hyviä neuvoja ja ohjeita siveltimien ja terien puhdistamisen tärkeydestä. Siinä ei kannata mennä helpomman tien kautta.
-
Olisipa tämä näin yksinkertaista :-D
Mä tussaan tässä juuri uutta albumiani (tästä tulee hyvä!!!) ja paperia (Daler-Rowney 200g/m2) ja kyniä on käytössä seuraavasti:
1) piirrän ruutujen reunat huopatussilla. Mun valintani on Sharpie Fine Point, mutta vaikkapa Textmark 500 on ihan samanlainen. Tärkeintä että se ei ole yhtään rasvainen, ja kestää hankausta kun käsi vaeltaa paperin päällä seuraavissa vaiheissa.
2) tekstaan kuplat Pilot DR 0,5 kuitukärjellä. Tämäkin kestää kovaa käsittelyä, jota tulee vielä paljon...
3) piirrän puhekuplien reunat sivellintussilla. Tämä on joku sivellintussi, joka osoittautui huonoksi piirtämiseen mutta kestää hyvin hankausta, ja ajattelin että tässä se ei ole niin tarkkaa ja eipähän mee hukkaan. Laiskuutta, nyt jo harmittaa, koska parempi olisi ollut piirtää nämäkin suhteellisen jämäkällä terällä, esimerkiksi Nikkolla tai Sargent-Majorilla ja oikealla tussilla.
Tässä vaiheessa on aika käydä koko sivu vielä kerran läpi sinisen kynän kanssa, ja tarkentaa piirrosta tarvittavin osin. Käytän luonnosteluun vaaleansinisiä vesiliukoisia puuvärikyniä, esimerkiksi Rexel Cumberland Derwent Watercolouria tai Staedtler Karat Aquarell -kyniä. Ne ovat sopivan pehmeitä minulle, ja vesiliukoisuus tarkoittaa sitä etteivät ne onneksi tee kiiltävää tussia hylkivää pintaa kuten jotkut muut puuvärit.
4) tussaan päähenkilöiden hiukset Pentel GFKP -sivellintussilla. Hiukset on tärkeä tussata omana vaiheenaan jos ne aikoo tehdä eri työvälineellä kuin muu piirros, koska muuten käy niin että erehtyy piirtelemään hiuksia esimerkiksi teräskynällä "koska se on jo siinä", ja sitten ne näyttävät joka kuvassa erilaisilta.
5) nyt minulla on se GFKP kädessä, joten annan mennä vaan, ja piirrän ihmisten kasvot ja kädet. Ensin nenä, silmät ja suu, sitten korvat ja sitten muu pää. Piirrän valon puolen ohuemmin, ja annan siveltimen valua raskaammin varjon puolella. Varjon puolelle tulee myös vähemmän yksityiskohtia.
Nyt pitää huomata, että se mitä sanon GFKP:stä tarkoittaa työvaihetta jonka ennen tein #3 näädänkarvasiveltimellä, ja teen vieläkin jos pääsen aloittamaan koko projektin samoin työvälinein. Mulle on hyvin tärkeää että yksi albumi tehdään alusta loppuun samoilla välineillä, sitten seuraavaan albumiin tai novelleihin saa ja pitää kokeilla jotain muuta. Nyt vaan tää albari alkoi tilanteessa jossa matkustin ympäri maailmaa kevyin kantamuksin, siksi säiliökynät.
6) päähenkilön vaatetuksessa olen päätynyt ratkaisuun, jossa tämän mustat farmarit ja musta 50-luvun nahkatakki ovat syvän mustia, eivätkä heijasta valoa. Piirrän niistä sivellintussilla siis vain ääriviivan (luonnoksessa kyllä näkyy kaikki taskut ja vetoketjut, jopa rypyt ja laskokset) ja täytän ne mustalla: pullotussilla ja #11-koon siveltimellä homma sujuu nopeasti, tai sitten huopakynällä jos helppous on tärkeintä.
7) päähenkilön parhaan ystävän nahkatakki taas on haalistunutta antiikkinahkaa. "Väritän" sen Pilot DR 0,5 -kynällä, samalla jolla tekstasin kuplat, niin että siihen saa elävän pinnan. Samalla kun kuitukärki kerran on kädessä, piirrän sillä hyvin kevyesti päähenkilöille silmien yläluomen kaaren ja nenän ruston valon puolelle. Myös päähenkilön vaimon kevyt kietaisuhame saa tekstuurinsa samalla.
8) nyt päästään taustahahmoihin. Otan vasempaan käteen kimpun kyniä ja siveltimiä, joista tärkein on Rotring ArtPen BB, vesiliukoinen säiliökynä jolla olen piirtänyt useimmat sarjakuvani ja jota ei enää valmisteta. Vaikka yritän pitää näistä hyvää huolta, ne kuluvat kuitenkin loppuun, ja tiedän että kahden nyt käyttämäni ja toisten kahden varastossa odottavan, Amerikasta huutokaupasta ostamani BB:n jälkeen maailmassa ei enää ole enempää niitä, sitten pitää vaihtaa kynää. Onneksi ne kestävät kumminkin sen kymmenisen vuotta per kynä, ehkä ehdin kuolla ensin :-D
No, näillä eri kynillä ja siveltimillä sitten tussailen taustahahmot, taustan ja muut. Aloitan ihmisten kasvoista ja jätän vaatteet vielä piirtämättä, sen jälkeen autojen ja vastaavien muodot ja kromiosat, sitten vasta lopuksi ihmisten vaatteet- Vaatteita piirtäessä on tärkeää valita työvälinen sen mukaan kuinka painavaa kangas on. Päähenkilön "Pomolla" on silkkinen urheilutakki, se pitää piirtää kuitukärjellä tai ohuella terällä hyvin nopeasti, ja vasta lopuksi koskettaa siveltimellä varjokohtia.
Sivuhenkilöissä annan itselleni myös luvan piirtää kasvoja ja hiuksia eri työvälinein. Voin piirtää valon puolen terällä ja varjon siveltimellä. Lopuksi varjostan kuvat nopeasti yhdistellen terää ja kuitukärkeä.
Sitten, jos haluan että originaali myös näyttää joltain, otan valkoisen Pentel Fine Point -korjauskynän, ja teen sillä valkoista niihin kohtiin joissa alla on vesiliukoista tussia. Vedenkestävällä tussilla piirrettyihin kohtiin voi tehdä valkoisella guassilla ja siveltimellä, mikä olisikin parempi, mutta osin vesiliukoinen tekniikka pakottaa käyttämään korjauskynää. Lähinnä valkoista tulee joihtakin viivoja jonnekin, joku ääriviiva tai vastaava. Jos en aio antaa originaalia pois, teen nämä korjaukset Photoshopissa. Jos minulla on negatekstiä, valkoista tekstiä mustalla pohjalla, tai negapiirrosta, saattaa hyvin olla että se käännetään negaksi vasta tietokoneessa.
Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään "tee näin" -ohjeistus, vaan yksinkertaisesti kuvaus siitä, mitä minä täällä nyt parhaillaan (siis heti kun lakkaan naputtamasta tietokonetta) teen. Kertomus kynistä jotka ovat tässä käteni vieressä pöydän kulmalla, tuhkakupin ja lempi-kahvimukini (tällä hetkellä se on punainen muki joka mainostaa creamware-audiolaitteita) vieressä. Juuri Sinulle paras tekniikka on varmaan jokin toinen, ja niin pitääkin olla.
Tärkeintä on, että piirtäminen on sen verran mukavaa, että sitä jaksaa tehdä silloinkin kun se ei ole kaikken hauskinta.
Työn iloa,
Kivi
-
Mulla on ollut huopakynällä ja brushpenillä seuraavia ongelmia:
Jos paperille jää pyyhkimättömiä lyijykynäviivoja, niitä ei saa photoshopissa pois, koska huopakynä on photoshopin mukaan yhtä harmaata kuin huopatussin jälki.
Siksi piirrän ruutujen rajat rotringilla, joka on hiukan hidasta, kun pitää odottaa että tussi kuivuu. Huopakynähän kuivuu sakamannopeasti.
Kas, huomasin vasta tekstin kirjoitettuani: Kivi luonnostelee sinikynällä. Sen voi häivyttää helposti photarilla. Pitää ehkä itsekin siirtyä siniseen.
-
Sinikynään kannattaa ehdottomasti siirtyä. Sitä ei tarvitse kumittaa eikä häivytellä tietokoneella. Sitä joutuu tosin tilaamaan ulkomailta, esmes artifolk.co.uk -sivustosta.
-
Kas, huomasin vasta tekstin kirjoitettuani: Kivi luonnostelee sinikynällä. Sen voi häivyttää helposti photarilla. Pitää ehkä itsekin siirtyä siniseen.
Caran d'Achen Sketcher-sinikynät häviävät varsin tehokkaasti jo skannatessa/kopioitaessa eikä jälkeä tarvitse jälkeenpäin häivyttää välttämättä ollenkaan. Saa ainakin Temperasta.
Edit: tai sai ainakin syksyllä.
-
Mulla on col-erase kyniä.
Kiitoksia Jannelle, pitää käväistä Temperassa. Kerrankin jotain ei tarvitse tilata netistä.
-
Joo, olen tosiaan luonnostellut sinikynällä jo vuodesta 1988, lähinnä siksi että tykkään käyttää erilaisia mustia kyniä, liitua, sivellintä ym - oikeastaan mitä tahansa mistä jää jälki paperiin, ja kumittaminen tarkoittaa siis väistämättä sitä että kauheaa sotkua saattaa olla tulossa. Mahdollisesti myös ruttaantuneita papereita. Luonnosvaiheessa kyllä kumitan.
En oo enää niin tarkka siitä, mikä se sininen sävy on. Aikoinaan kun originaalit valokuvattiin reprossa, se oli hyvin tarkkaa, mutta nykyään skannaan originaalin 24-bittisenä värinä 600 dpi tarkkuudella A3-koossa, mikä tarkoittaa että se on hyvin tarkka ja sävykäs, sitten poistelen siniset parilla eri selective colorilla. Vasta kun kuva on täysin siivottu, pudotan kuvan 1-bittiseksi bitmapiksi.
Nykyään myös laitan apuviivottimien kanssa reunat suunnilleen suoraan. Koska sekä printteri (aloitan albumin piirrostyön printtaamalla 70 kappaletta 200g/m3 A3-arkkeja joissa on pelkät mustat ruutujen vaakapalkit, ettei mun tarvitse myöhemmin miettiä tuleeko sivuista saman kokoisia, sitten jos ruutusommittelu on joku muu piirrän reunat käsin; ruutujen väliset gutterit piirrän aina käsin) että skanneri käyristää vähän, on hyvä idea korjailla nääkin jutut lopuksi.
Kivi
-
Sinikynään kannattaa ehdottomasti siirtyä. Sitä ei tarvitse kumittaa eikä häivytellä tietokoneella.
Itselläni kävi onnekas sattuma jokunen vuosi takaperin ostaessani Epsonin skannerin, jonka skannausohjelman bitmap-asetuksissa saa valita, minkä kolmesta väristä haluaa skannatessa olevan näkymätön. Värit ovat sininen, punainen ja (muistaakseni) vihreä. Reproajan kasvattina kokeilin ensin kiltisti sinistä, mikä toimikin hyvin. En ole kuitenkaan koskaan pitänyt sinisellä luonnostelusta, koska reproaikaan piirtelin kiiltävälle kartongille ja käyttämiäni sinikyniä piti painaa otsa hiessä, että kartonkiin saisi jäämään edes jotenkin erottuvan jäljen. Tämän trauman seurauksena testasinkin pian, voiko skanneri todellakin poistaa myös punakynän jäljen. Epäuskoni palautuu sekin reprokameroiden aikaan, jolloin punainen oli yhtä kuin musta. Jos ei esim. jaksanut tussata isoa aluetta, sen päälle saattoi liimata punaisen kalvon, jolloin lopputulos oli pikimusta. Sininen väri taas oli reprokameralle näkymätön, mikä selittää värin historiallisen käytön luonnostelussa.
Punaisen värin poisto toimii skannerilla erinomaisesti, ja niinpä olen jo pitkään luonnostellut punakynällä. Lämmin väri erottuu hyvin, nostaa pulssia ja pitää piirtäjän elinvoimaisena. Sävykuvia skannatessa värinpoisto-ominaisuutta ei valitettavasti pysty käyttämään.
-
Ohhoh, tässä menee ihan nöyräksi, hirveätä häslinkiä opetella käyttämään perinteisiä välineitä kun niihin ei ole tottunut "alunperin" ja on niin saakelin rajoitetusti aikaa opetella duunin takia. (Olen nyt pari vuotta piirrellyt digitaalisesti ja viimeksi ennen sitä muksuna 80-luvun loppupuolella jolloin en edes tiennyt että sarjakuvia tussattiin siveltimillä / sivellintusseilla)
Kun ajattelen mitä Kivi sanoi: "Tärkeintä on, että piirtäminen on sen verran mukavaa, että sitä jaksaa tehdä silloinkin kun se ei ole kaikken hauskinta." niin taidan tässä vaiheessa keskittyä digipiirtämiseen vaikka perinteisillä välineillä saa aikaiseksi semmoisen villimmän vivahteen. Uderzo on mielestäni kyllä ihan ykköstussaaja joten jossain vaiheessa on kyllä pakko taas tyypätä lisää pensselitussausta.
Ahaa! Olenkin ihmetellyt miksi monet ammattilaiset käyttävät sinisiä ja punaisia kyniä luonnostellessaan. Mutta eikö kukaan tussaa valopöydän avulla toiselle paperille? Eihän sitä nyt huvittaisi pilata hienoa piirrustusta kehnolla tussauksella.
Hieno paikka tämä kvaak kun täällä saa niin paljon tietoa!
-
Mutta eikö kukaan tussaa valopöydän avulla toiselle paperille? Eihän sitä nyt huvittaisi pilata hienoa piirrustusta kehnolla tussauksella.
Joo, monikin. Mutta se valopöydän valo käy silmiin samalla tavalla kuin tietokoneen näyttö. :-D Jos sitä voi katsella harvemmin niin parempi.
Lisäksi valopöydän kanssa pitää käyttää ohuempaa paperia. Paljon yli 80g/m2 ei kehtaa käyttää, kun alkaa olla jo sen verran vaikea tihrustaa läpi, ja paperin paksuuskin alkaa vaikuttaa siihen kulmaan mistä katsoo - ei ehkä tuu ihan 1:1 toisinnettua luonnosta.
Mutta, Lokkiparvi, jos haluat yhdistellä siveltimen raffiuden ja digin työstömahdollisuudet, niin yhdistele: piirrä osa paperille, sakannaa sisään ja käytä sellaisena :-D
Kivi
-
Ohhoh, tässä menee ihan nöyräksi, hirveätä häslinkiä opetella käyttämään perinteisiä välineitä kun niihin ei ole tottunut "alunperin" ja on niin saakelin rajoitetusti aikaa opetella duunin takia. (Olen nyt pari vuotta piirrellyt digitaalisesti ja viimeksi ennen sitä muksuna 80-luvun loppupuolella jolloin en edes tiennyt että sarjakuvia tussattiin siveltimillä / sivellintusseilla)
Kun ajattelen mitä Kivi sanoi: "Tärkeintä on, että piirtäminen on sen verran mukavaa, että sitä jaksaa tehdä silloinkin kun se ei ole kaikken hauskinta." niin taidan tässä vaiheessa keskittyä digipiirtämiseen vaikka perinteisillä välineillä saa aikaiseksi semmoisen villimmän vivahteen. Uderzo on mielestäni kyllä ihan ykköstussaaja joten jossain vaiheessa on kyllä pakko taas tyypätä lisää pensselitussausta.
Ei kannata ottaa turhia paineita mistään foorumin vastausryöpyistä, ihmisillä on täällä monenlaista tussauskokemusta, joka vyöryy nyt kerralla niskaasi. Kyse ei silti ole mistään rakettitieteestä. Jos sun siveltimesi menee hyvin kasteltuna kevyellä ranneliikkeellä kärjestä teräväksi sulla on varmaan ihan hyvä työväline. Jos ei, kanattaa käydä uusilla ostoksilla. Sitten vaan vesi- ja mustepurkki viereen ja töihin, pidät siveltimen koko ajan märkänä ja lopuksi peset saippuavedellä. Kaikkeen muuhun ehtii kyllä tutustua omaan tahtiin ja omien tarpeiden mukaan.
Lisäksi valopöydän kanssa pitää käyttää ohuempaa paperia. Paljon yli 80g/m2 ei kehtaa käyttää, kun alkaa olla jo sen verran vaikea tihrustaa läpi, ja paperin paksuuskin alkaa vaikuttaa siihen kulmaan mistä katsoo - ei ehkä tuu ihan 1:1 toisinnettua luonnosta.
Riippuu varmaan paljon valopöydästä. Omilla valopöydilläni kevyehköt lyijäriluonnokseni ovat näkyneet hyvin läpi 250 grammaistesta Cansonin Bristol -paperistakin. Lasin täytyy tietysti olla hyvää maitolasia, ettei käy silmiin liikaa. Tuntuma ei tietenkään ole paksun paperin läpi aivan sama kuin suoraan luonnokseen tussattaessa, mutta toisaalta kyllä joku Wacom Cintiqin pleksi jättää huomattavasti suuremman raon kynän ja ruudulle syntyvän pikselin väliin. Bambooista, Intuoseista yms. puhumattakaan, joissa piirretään yhteen paikkaan ja katsotaan toisaalle. Tottumiskysymyksiä kaikki tietty :)
-
Olishan se hienoo, jos vois tussata valopöydän avulla puhtaalle paperille, mutta kun ei voi. Erillisellä paperilla oleva viiva ei näy niin selvästi läpi kuin samalla paperilla oleva viiva. Mä tussaan melko lennokkaasti ja vauhdikkaasti ;) ja valopöydällä se ei onnistu. Varmaan jos työtapa ja piirtimen vedot ois hitaampia, valopöytäkin sopisi ihan hyvin. Mä joudun kopioimaan lyijykynäluonnoksen puhtaalle paperille valopöydän avulla ja sitten tussaamaan siihen. Miksikö en tussaa sille ensimmäiselle lyijykynäpaperille suoraan? Siksi en, koska lyijykynäluonnoksessa on kamalasti ylimääräisiä viivoja ja muuta häiritsevää suttua, kumitus on voinut pilata paperin pinnan yms..
Puhtaalle ja siistille paperille, jossa on vain välttämättömät apuviivat, mutta täsmälleen oikeissa paikoissa, on suoranainen nautinto piirtää lopulliset tussiviivat.
Että tämmöstä.
-
Harrastan piirtämistä vapaa-ajallani ja olen ostanut viikko sitten
siveltimen ja mustetta inosstuttuani kun luin näitä keskustelu palstoja täällä kvaakissa. Olen opetellut sinnikäästi mutta minulla ei ole mitään tietoa siitä, että onko joitakin harjoituksia joilla voisi tehostaa siveltimellä piirtämisen oppimista?
Vai pitääkö vain piirrellä ja tottua.
Siveltimeni ovat näädänkarvaa koot 2 ja 3 ja muste pelicanssin pullomustetta.
Koulussa kuvaamataidon numero oli 10 mutta en ole käynyt mitään koulutusta piirrustus alalle ja tahtoisin oppia tekemään julkaisukelpoista materiaalia.
-
Harrastan piirtämistä vapaa-ajallani ja olen ostanut viikko sitten
siveltimen ja mustetta inosstuttuani kun luin näitä keskustelu palstoja täällä kvaakissa. Olen opetellut sinnikäästi mutta minulla ei ole mitään tietoa siitä, että onko joitakin harjoituksia joilla voisi tehostaa siveltimellä piirtämisen oppimista?
Vai pitääkö vain piirrellä ja tottua.
Tuosta se lähtee. Voit ohentaa tussia hiukan vedellä (sekoita vettä ja tussia vaikkapa pikku lautasella sen verran kuin tarvitset piirtäessäsi), jos tuntuu että sivellin ei muuten pysy tarpeeksi notkeana. Hyviä tussausharjoituksia löytyy esimerkiksi kirjasta The Complete Art of Comic Book Inking, mutta ennen niitä on hyvä opetella sinuiksi siveltimen kanssa, lopullinen tarkkuus vaatii kumminkin jopa parin vuoden harjoittelun (tosin on se sitten palkitsevaakin).
-
Selvä, kiitos. Alan sinnikkäästi opetella kunnes sivellin liikkuu haluamallani tavalla ja
ohennan mustetta vedellä ettei se haaskaantuisi niin nopeaa.
Opettelen vaikka sen parikin vuotta.
Kyllä siveltimellä piirtäminen hienoa on.
Ensi kokeilu oli myönteinen sillä en ole koskaan kokeillut näin hyviä siveltimiä kuin näädänkarva. Pikku tauluja olen maalaillut kotitarpeiksi kauppojen halppis keinokuitu siveltimillä ja ajattelin että piirtäminen ''siveltimellä'' on aivan mahdotonta.
-
. Olen opetellut sinnikäästi mutta minulla ei ole mitään tietoa siitä, että onko joitakin harjoituksia joilla voisi tehostaa siveltimellä piirtämisen oppimista?
Vai pitääkö vain piirrellä ja tottua.
Siveltimeni ovat näädänkarvaa koot 2 ja 3 ja muste pelicanssin pullomustetta.
Koulussa kuvaamataidon numero oli 10 mutta en ole käynyt mitään koulutusta piirrustus alalle ja tahtoisin oppia tekemään julkaisukelpoista materiaalia.
Kannattaa kokeilla myös rohkeasti eri kokoisia ja mallisia siveltimiä. Ja tietysti eri kokoisia kuvia. Itse jaksan aina yllättyä siitä, miten suurellakin siveltimellä saa aikaan hienoa, suht tarkkaa viivaa. Mikään ei ole niin hienoa kuin vedellä suurella siveltimellä suuriin ruutuihin pitkiä, jänteviä viivoja. Johan meni runoudeksi :)
Itsekin mietin pitkään, voiko siveltimellä saada aikaan mitään järkevää. Nyt on käsissä kokonainen sarjisromaani (jos kehtaan näin sanoa) tyystin siveltimellä tehtynä! Hienoa että joku muukin vielä jaksaa taistella teknologiaa vastaan ja tarttua vanhoihin harjoitusta vaativiin välineisiin.
-
Aina ennenkuin aloitan siveltimellä piirtelyn niin ravistan mustepulloa.
Onko se tarpeen?
Olen nyt harjoitellut kovasti. Opettelen muutenkin piirtämistä.
Laitan jossakin välissä tänne kvaakkiin näytille (jos osaan.)
harjoituspiirrustuksiani niin voitte sitten arvostella niitä ja sanoa missä kohdin voisin tehdä parannusta.
-
Kokeilin muuten viikko sitten ensimmäistä kertaa kalligrafia tusseja. Ne olivat 3.30 e kappale mutta en pysty piirtämään niillä. pää on niin kova ja karhea
että se on kuin hiekkapaperia. ovatko kynät huonoja vai pitäisikö niille hankkia sileäpintaista paperia?
Kynän pää taitaa kulua tavalliseen karheaan vesiväripaperiin hetkessä.
Mutta taidan silti keskittyä siveltimellä piirtämiseen. Halusin silti
kokeilla millaista kalligrafia tusseilla on piirtää.
Jaaha. tuolla olisi ollut huopakärkikynille ihan oma keskustelukin.
-
Kynän pää taitaa kulua tavalliseen karheaan vesiväripaperiin hetkessä.
Mä en ole huomannut vesiväripaperin kuluttavan terää. Terä ei vain luista kunnolla karhealla paperilla. Kannattaa vaihtaa sileämpään paperiin. Itse en pidä aivan sikaliukkaasta paperista, vaan sellaisesta, jossa on pikkuisen kitkaa.
Kokeilemalla oppii, mikä sopii juuri itselle. Mulla on mennyt kokeillessa 35 vuotta.
Nyt vihdoin olen löytänyt sopivan terän ja siihen sopivan paperin.
-
Yleensä halvalla ei ikävä kyllä aina saa laatua ja se saattaa vaikuttaa siihen, millainen väline on käytössä. Minusta kalligrafia tussit jos puhuit tusseista eivät ole suunniteltu piirrtämiseen vaan kauniiseen kirjain koristeluun.
Niiden piirustuspääkin on senverran latteaksi muotoiltu, että ne soveltuvat juuri mainitseemaani käyttöön.
Mutta minä olen kyllä piirtänyt niillä itse ja saanut ihan siedettävää jälkeä kun olen oppinut tekniikan, kuinka noilla käytännössä voi jotenkin piirtää. Mutta ei noilla kalligrafia tusseilla ole minusta järkeä tehdä kokonaisia sarjakuvia tai kuvituksia. Sivellin on paras jos haluaa todella elävää jälkeä.
Etsi hyviä siveltimiä. Kalliit ovat aina hyviä ja kestäviä, mutta kyllä noilla halvemmillakin saa ihan OK jäkeä. Tärkeintä kait on se, mistä karvasta ne on valmistettu. Ovatko ne oikeaa karvaa vai keinosellaista. Minun parhaat siveltimet ovat makseneet 20-30 euroa kappale. Tällä hetkellä en pysty enää sellaisia ostamaan. Joten iloitsen niistä mitä minulla nyt on.
-
Halvalla ei joo saa hyvää niinkuin täällä on sanottu.
Olen harjoitellut siveltimelläni koko 2 joka maksoi vain yli 3 euroa. Näätä.
Se on ollut hankala kun kärki harittaa niin että tuli välillä kaksi viivaa. Leikkelin sitä saksilla viikko sitten ja siitä tuli oikein hyvä. Ainakin omasta mielestäni.
Ei ole aavistustakaan millaista kalliimalla siveltimellä olisi piirtää.
Toinen siveltimeni on koko 3 ja se maksoi yli 6 euroa ja se on selvästi parempi. En ole löytänyt kalliimpia siveltimiä koolle 2.
-
En ole löytänyt kalliimpia siveltimiä koolle 2.
Onhan noita, esim Raphaelin 8404 maksaa reilusti yli kympin. Oikeista taidetarvikaupoista löytyy.
-
Onhan noita, esim Raphaelin 8404 maksaa reilusti yli kympin. Oikeista taidetarvikaupoista löytyy.
Siis Temperasta, vai onko muuallakin Suomessa? Myös Isabeyn kolinskya saa Temperasta, vähän halvempi, mutta siveltimen oikea koko on pienempi kuin saman numeron Raphaëlilla eli pitää ostaa vähän suurempi numero eikä sitten enää olekaan edullisempi.
-
En ole päässyt kirjakauppoja erikoisempiin paikkoihin ostoksille. Minulla on sellainen "han art" sivellin ja olen oppinut piirtämään hyvin omasta mielestäni sillä. Piirrän päivittäin nyt siveltimellä ja opettelen piirtämään muutenkin. Pärjää kai sitä parin euronkin siveltimellä? Tuo on tähän mennessä paras minulle.
-
Piirrän päivittäin nyt siveltimellä ja opettelen piirtämään muutenkin. Pärjää kai sitä parin euronkin siveltimellä? Tuo on tähän mennessä paras minulle.
Itsellä ei kovin hyviä kokemuksia huokeista siveltimistä - keinoharjaksisista sellaisista. Aikansa kyllä kestävät, minkä jälkeen väline on enemmänkin pullasuti kuin tussaussivellin.
-
Minä olen oppinut piirtämään todella hyvin siveltimellä. Ainakin omasta mielestäni.
Kiitos teille kaikille!
-
Onko kenelläkään jäänyt tarpeettomaksi erilaisia akvarelli tai ehkä.... myös akryyli siveltimiä? En ole koskaan itse väritellyt tai tehnyt väreillä, mutta nyt on kova innostus alkaa opettelemaan. Mielummin sellsisia, jitka kävät akvarelli työhön ja vaikkapa musteella piirtämiseen.
Suomalaisessa kirjakaupassa tosin oli erittäin edullisesti 4-5 kpl sivellin settejä ja Sinooperis ja paris muuss liikkeessä kans, mutta....aivan surkeita siveltimiä laadullisesti. Karva ihan huonoa. Oli yhdes kaupas rehellinen myyjä joka sanoi, ettei näillä hinnoilla saa laadukkaita siveltimiä.
Joten ajattelin kysyä täällä, et oisko kellään jäänyt käyttämättä laatikkojensa nurkkiin siveltimiä, joita ei enää tarvii. Mutta pitää hinnan olla kohtuullinen. Älä turhaan tarjoa rihkama ja huonoja siveltimiä!