Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => Aiheen aloitti: Reima Mäkinen - 02.10.2010 klo 11:45:37
-
Ajattelin pistää tälläisen uuden utelevan aiheen, kun vastaavaa ei ilmeisesti liene vielä. Tällä alueella on kyllä keskusteltu aika paljon sarjakuvan kuvista, eli pohjiksi kannattaa vaikka lukea niitä ketjuja joissa puhutaan sarjakuvien väreistä tai siitä kumpi lopulta määrittää sarjakuvailmaisua kuva vai sana (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4783.0.html)?
Laitoin otsikkoon myös sanan "ostaa" koska se kertoo fanittamisen tai halun asteesta hieman tarkemmin kuin pelkkä artistin fanittaminen tai hänen töidensä seurailu. Ehkä tämä kysymys liittyy tekijyyteen tai piirtäjyyteen, eikä tavallinen lukija edes juuri ajattele asiaa? Joskushan käy niin että käsikirjoitus ja kuvat ovat suurin piirtein yhtä hyviä, ei ole toista ilman toista, mutta kukin kamppailkoon tykönään tämän kysymyksen kanssa. Mutta siis... tarinaltaan huonoja tai keskinkertaisia sarjoja tosi hyvin kuvitettuna tässä haen.
Aikaisemmin tuli hankittua mm. Charles Burnsia sekä Kevin O'Neilin (Marshal Law, Herrasmiesliiga ym.) ja Brian Bollandin töitä aivan sokkona (useimmiten tykkäsin kyllä juonistakin). Nyttemmin Blacksadia (jonka tarinat ovat aika sietämättömiä) sekä jotain ligne clairea olen hankkinut. Jim Leen tussaukset supersankarihuttuihin ovat siinä rajalla että jaksanko ostaa. Myös mangan puolella harrastin jonkin verran sitä että hankin sarjoja pelkän ulkoasun (ja kenties genren perusteella).
Kotimaisista on vaikea sanoa. Tätä nykyä ei taida olla yhtään tekijää, jonka grafiikkaa fanittaisin 100%sesti. Tai no, poikkeuksena tuore Koivistojen ilmojen suomikorkkari. Aikaisemmin tuli hankittua Kari Leppästä ja kenties myös Mauri Kunnas kuuluisi tähän osastoon, vaikka hänellä on myös sana hallussa.
-
JRJR:n kuvittamia juttuja tulee ostettua pelkästään taiteen takia, eipä juuri muuta. Ennemmin menee yleensä siihen, että jätän jotain ostamatta jos ulkoasu ei miellytä.
-
Jos suljetaan kysymyksen ulkopuolelle sellaiset tekijät, joiden sarjakuvien tiedän ennestään olevan hankkimisen arvoisia, niin lyhyesti voin todeta etten pelkän kuvituksen vuoksi osta sarjakuvaa.
Esimerkkinä kelpaa Hugault & Yann -albumisarja (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10438.0.html) parhaillaan Suomessa julkaistava sarja, joka näyttää kyllä korealta kuvituksen osalta, mutta lentokoneet jättävät minut täysin kylmäksi ja siksi myös opus jää minun osaltani hankkimatta.
Käänteisesti voin myös todeta, etten jätä juuri koskaan kuvituksen vuoksi mitään hankkimatta, mutta minä olen tässä suhteessa kuluttajana todennäköisesti poikkeus.
Erikseen ovat sitten edullisen hintaluokan lehdet ja pokkarit, koska voin poimia Spider-Man-lehden, manga-pokkarin tai lännenjulkaisun mukaani lehtihyllyltä vain koska kuvitus näyttää hyvältä. Jos ostos ei ole mieleen, hinnan vuoksi sen ostamista ei tarvitse harmitella. Tosin näin todetessani voi käänteisesti ajatella myös niin, että kuvituksen vuoksi jää osa tästä lehtihyllytavarasta ostamatta.
Jälkituntemuksiin vaikuttaa kuitenkin aina eniten juoni ja tarina, mutta tätä puolta ei tietenkään ostohetkellä voi arvioida, ellei tukeudu muiden suosituksiin.
-
Huuhkajan kuvitus on niin loistavaa ja sen lentokoneet lähellä sydäntä, että sarjaa täytyy jatkossakin ostaa, vaikka tarina ei kakkososassa enää ollut hääppöinen. Muuten olen jo karvaasti oppinut sen läksyn, että itseä miellyttämätöntä tavaraa kauniissa kuorissa ostamalla tulee vain paha mieli (esim. Manara, Serpieri).
-
Olen tässä justiinsa lukenut Marshall Rogers -vainaan tuotantoa läpi ja tullut tulokseen, että hänen piirrosjälkensä tuottaa meikäläiselle melkoista mielihyvää tarinan tasosta riippumatta. Täytyy siis ostaa ukon piirtämät G.I.JOE-lehdetkin, ei auta mikään. Richard Corben ja Alan Davis ovat kanssa sellaisia tekijöitä, joiden kuvittamana lukee vaikka puhelinluetteloa.
-
Tälläistä mielenkiintoista keskustelu osuutta ei vielä ole ollutkaan.
Minä ostan seuraavien tekijöiden sarjakuvia riippumatta siitä, millaisia tarinat ovat. Toisaalta on vaikea sanoa nykyisistä sarjakuvista joita ostaa pelkästään piirrosten vuoksi. Mutta vanhoista sarjakuvista luettelon tekeminen on hyvin helppoa. Tämä listani on suosituimmuus järjsetyksessä:
1. Al Williamson, 2. Jean "MOeBIUS" Giraud, 3. Burne Hogarth, 4. Alberto Giolitti, 5. Giovanni Ticci, 6. Jim Holdaway 7, ALex Raymond, 8, Sy Barry, 9. John Buscema, 10. Jack Kirby, , 12. Al Taliaferro, 13. Russ Manning, 14. Veikko "JOONAS" Savolainen
Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes
Kotimaisista en tässä vaiheessa osaa sanoa, sillä luen aika vähän kotimaisia sarjakuvia. Tämä on aika vaikea juuri kotimaisten osalta, sillä kvaakissa jäsenenä on ansioituneita sarjakuvan tekijöitä, jotka voisin omaan listaani laittaa. Mutta jätän tämän kotimaisuus jakson käsittelemättä.
Mutta Jukka Murtosaari on minusta realistisen sarjakuvan hyviä tekijöitä, sillä haluaisin itse piirtää eniten juuri realistista sarjakuvaa. Jukalta kait ei ole julkaistu pitkiin aikohin mitään sarjakuvaa. Ainakaan minä en tiedä. Luulen, että hänen aikansa menee tätä nykyä kuvitusten teossa esimerkiksi Porttiin.
ps. Olen aina ostanut sarjakuvani juuri graafisen ilmeen mukaan eli siis diggaan enemmän piirtäjiä kuin itse tarinoita. Olen tämän seikan maininnut joskus aikaisemmin jossakin kvaakissa. En muista enään missä. ::)
-
Ennalta Tuntemattomien sarjakuvien kohdalla ratkaisee kuvitus, tietystikin.
Aika vahvasti pitää sarjakuvaa kehua, että viitsisin tutustua jos ei ulkoasu miellytä.
Tutustumisen jälkeen mitään en osta ellei tarinakin täytä jotain vähimmäisvaatimuksia. Hyvä kuvitus kantaa kyllä vähän heikompaakin juttua, muttei ihan huonoa kuitenkaan.
Tähän kysymykseen jotensakin rinnastuva asia on taide/luonnoskirjat.
Ei tulisi mieleenkään hankkia mitään Art of Alex Ross, JRJR, Alex Raymond, Hal Foster tms. opuksia. Kannesta kanteen suosikkitaiteilijani parasta taidetta, mutta ilman tarinaa ei tule kauppoja. Neil Gaimanin romaaneja olen kyllä pari lukenut vaikkei niissä ole kuvia ensinkään.
-
Hmm. Ensin ajattelin että ei niitä taida olla oikein mitään jota olisin ostanut puhtaasti kuvien pohjalta (jos satunnaisia pornosarjiksia ei lasketa), mutta tulihan jotain mieleen, ainakin siinä vaiheessa jos kuvan puolelle lasketaan myös sellainen yleinen visaalinen ilme ja kerrontatekniikat jotka eivät sanaan perustu...
Realistinen piirrosjälki ei niin lämmitä, niinpä Kvaakissakin tapaavat jäädä oudoiksi nämä "onpas tässä hyvin piirretty <lentokonemalli>"-keskustelut, voimakkaampi karrikointi tai tyylittely ovat kiinnostavampia.
Löytyyhän hyllystäni vaikkapa italiankielinen Crepaxin Valentina-kokoelma, jonka teksteistä voi yrittää jotain arvailla muiden romaanisten kielien perusteella mutta joka on vaan niin nätti. Sam Kieth ja Ted McKeever ovat piirtäjinä sellaisia että vähintään aina kiinnittää huomiota, ja onhan noita tullut myös ostettua muutamakin jotka eivät tarinan puolesta ehkä sitä olisi ansainneet...Kent Williams. P. Craig Russell. Mary Fleener. Max Andersson. Flemming Andersen. Noilta kaikilta ja muutamalta muulta voisin ostaa sarjakuvan jonka on kirjoittanut Glenn Danzig.
Suomalaisista päälle ainakin Kivi.
Hassua kyllä mieleen ei tule oikeastaan ketään frankofoni-piirtäjää...
-
Ken Parkerit ostaisin varmaan jo Milazzon kansien takia, onneksi ovat muutenkin luettavia. Nausicaä tuli lähinnä kuvituksen takia ostettua. Joakim Pirisen jutut on huonoimmillaankin mestarillisesti piirrettyjä. Huuda huudan ja Daadan kustanteissa on kuvitus usein tarinoita tärkeämmässä osassa. Professori Anni Isotalon tutkimukset.
Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes
Jim Davis? Jim Davis?!
-
Heips Kaltsu,
Mainitsin tosiaan Jim Davisin. Nimittäin diggaan kovasti karvista. Se muuten on ainoa sarjakuva, joka miellyttää minua loistavan huumorin takia. Niitä luen ennenkaikkea hyvien juttujen takii. Jim Davis on ihan hyvä piirtäjäkin. Ei siinä mitään. Se jäi mainitsematta edellisestä viestistäni. Karvisen sekoilut ovat aivan oma luokkaansa minusta. Päihittää mennen tullen kesto suosikki Aku Ankan. Ainakin minun mielestä. Karvinen saa minut joka kerta hyvälle mielelle kun jokin asia painaa. Tosin ei pidä oppia karvisen huonoille tavoille. ^-^
Jarmo. Minusta juuri ART OF kirjat ovat loistavia. Ostin juuri Akateemisesta kirjan nimeltä AL Williamson Archives vol 1. Aivan uskomattomia luonnoksia hänen elämän varreltaan. Löytyy luonnoksia Rib Kirpystä, Flash Godonista ja monista muista sarjakuvista vuosien varrelta. Vaikka nämä kirjat eivät olekkaan sarjakuva-albumeita, niin kuitenkin ne luotaavat syvälle piirtäjän taiteelliseen maailmaan.
-
Tarzan The Joe Kubert Years volume 3 oli divarissa, pakkohan se oli mukaan ottaa. Ei sitä sinnekään voinut jättää. Aika höpöjuttuja, mutta kuvitus on suorastaan apinan raivolla tehtyä.
-
Heips Orjan,
olen iloinen ettet ostakaan Karvisia pelkän piirrosjäljen vuoksi.
-
En osta ensimmäistäkään albumia pelkästään kuvituksen vuoksi, sillä minulle hyvä sarjakuva on ensisijaisesti hyvin käsikirjoitettu sarjakuva. Mene ja tiedä, mistä se nyt sitten johtuu - ehkä siitä että kynä ei ole koskaan pysynyt minun kädessäni.
Kieltämättä tyylikäs tai mieleenpainuva kuvitus saattaa kallistaa vaa'an ostopäätöksen puoleen, vaikka tarina ei rullaisikaan ihan täysillä kierroksilla: esimerkkeinä voisivat nyt olla juoniltaan melko keskinkertaiset "Blacksad" (tosin "Valkoinen valtakunta" oli myös käsikirjoituksensa puolesta mainio) ja "Huuhkaja", jotka onkin jo molemmat mainittu tässä ketjussa. Lisäksi Tiitu Takalon kuvitus on lievittänyt joissakin tapauksissa vähän vaisummankin sarjakuvan ostamisesta aiheutunutta harmistusta ("Josefiina leipoo").
(Edit: Nyt kun tarkemmin mietin, niin yhden Dean Yeaglen arkirealistista aamua kuvaavan sarjakuvan taisin ostaa vain kuvituksen vuoksi.)
Heips Orjan,olen iloinen ettet ostakaan Karvisia pelkän piirrosjäljen vuoksi.
:laugh:
-
en yhtään itselleni, mutta graafikkonaisissa on jänniä piirteitä. Muutama teos hommaatu vain piirrosjäljen takia.
Matti Karjalaisen tavoin se on itse tarina joka on eri asia kuin pelkkä kuvitus, toisin päin esitettynä olisi paljonkin sanottavaa eli niistä joita EN hanki kuvituksen takia.
Åsa Grenvallin Seitsemäs kerros oli pitkään tällainen koska Cromin kirot se näytti surkeasti raapustellulta( ja toki on sitä yhä, sen teho on ihan muualla) eikä takakansikaan luvannut mitään uutta tai ihmeellistä.
Onneksi silti luin läpi, kannatti.
-
Ja nykyajan piirtäjistä: Alex Ross, Jim Davis, Kari Leppänen, Adam Hughes
Eipä tuo Adam Hughes ole paljoa sarjakuvia tehnyt.
Vielä vähemmän viime aikoina; ehdoton leijonanosa vähästä sarjakuvatuotannosta sijoittuu ajalle ennen vuotta '91.
Turkaisen komeita kansia kyllä tekee jatkuvalla syötöllä!
-
Eipä tuo Adam Hughes ole paljoa sarjakuvia tehnyt.
Vielä vähemmän viime aikoina; ehdoton leijonanosa vähästä sarjakuvatuotannosta sijoittuu ajalle ennen vuotta '91.
Ehdin jo kipaista hyllylle että onko Dark Horsen Ghostista niin kauan, mutta toisaalta eipä 1995kään ihan eilen ollut.
Samalta ajalta taitaa olla..köh..Penthouse comixit.
Mutta järjettömän hyvää materiaalia Hughes vääntää
-
Kiitos Lönkka viestistä. Harmi vaan ettei Adam ole kovin paljoa tehnyt pitkää aikaan. Mutta kova jäbä kuitenkin. Ihailen hänen tyyliään usein You Tuben videoilla. Osaa piirtää tosiaan!
-
Itsellä ei hirveästi ilmiötä esiinny. En ole kohdannut vielä yhtäkään teosta, joka olisi ollut mielestäni hyvin piirretty, joka ei olisi myös hyvin käsikirjoitettu. Tämä voi tosin johtua suppeasta piirrostyylien perään ymmärtämisestä. Esim. en ymmärrä mikä ihme muita kiehtoo Bill Sienkiewiczin tyylissä.
Enemmänkin voisi kysyä, että "sarjakuvat joita et osta/ole lukenut huonon kuvituksen vuoksi". Mm. The Authority on jäänyt kaupan hyllylle tämän takia, ja ollut lähellä jäädä kirjaston hyllylle. Lisäksi minulla on ongelmana, että tietyllä tavalla piirrettyjä tai huonosti väritettyjä vanhoja tarinoita en psyty lukemaan kuin suomeksi. Tämän vuoksi on jäänyt moni 90-luvun Amerikkalainen toimintasarjakuva tuotos lukematta, tai kesken.
-
Enemmänkin voisi kysyä, että "sarjakuvat joita et osta/ole lukenut huonon kuvituksen vuoksi".
Luulen että tuo kysymys tuottaisi aika pitkiä listoja. :) Sitäpaitsi, miten voi tietää onko vain kuvitus huono ellei hanki/lue kyseistä lättyä?
Mutta joo, Kirby unohtui listasta. Ehdottomasti. Onhan mies toki piirtänyt mielenkiintoisiakin tarinoita, mutta myös melkoista huttua ...joka on silti saatava ja koluttava läpi.
-
Nyttemmin Blacksadia (jonka tarinat ovat aika sietämättömiä) sekä jotain
Kiitos, Reima! Mä olenkin ihmetellyt miksen jaksa lukea ensimmäistäkään Blacksadia loppuun, vaikka katselen mielelläni kuvia. Toistaiseksi tää oli ihka eka negatiivinen kommentti mitä olen niistä kullut, ja noinhan se on.
Ainakin Basil Woolvertonin albarit oon ostanut puhtaasti taiteen vuoksi, myös kuvakirjat hänen kuvitustöistään. Samoin Milton Caniffin "Terry and the Piratesit" ja Roy Cranen "Wash Tubbs & Captain Easy" -sarjan joka muuten jäi juoneltaan lukematta. Hunt Emersonin parhaissa jutuissa on hyvä juoni, mutta loputkin menee taiteen ansiosta; hänen 70-luvun julistetuotantonsa oli mulle myös aikoinaan tärkeä vaikuttaja vaikken tiennytkään silloin kuka ne oli tehnyt, saati että joskus vielä tunnettaisiin. Samat sanat Espanjan-Maxin "Peter Pank" -sarjasta. Mattotti, Bill Sienkiewicz ja Dave McKean ovat kans nimenomaan visuaalisia vaikuttajia, käsikirjoituksellisesti on aika sama mistä he kulloinkin piirtävät ja esim. Sienkiewicz nyt pystyy puhaltamaan hengen vaikka sellaiseenkin hutilukseen kuin Frank Milleriin.
Thomas Ott ja Anke Feuchtenberg ovat tietenkin sellaisia taiteilijoita joilta ei tarvinut nähdä kuin yksi kuva kun tuli pakko ostaa kaikki. Matti Hagelberg samoin, kuvat ovat niin palktsevia että joskus huomaa luoneensa tarinalle mielessään lisäarvoa ehkä ansiottakin. Katja Tukiainen; ei mua oikeastaan kiinnosta kuinka tosi joku kuvaus pikkutytön kasvusta mummon varjosta äidiksi ja aikuiseksi on, sen rinnalla kuinka uskomattomalla tavalla kerronnassa koetaan kaikki tilanteet sellaisilla tasoilla joita ei missään muualla kuin sarjakuvassa voitaisi kertoa.
Pelkkään visuaaliseen ilmeeseenkin perustuvat sarjakuvat voivat toimia jos niiden ilmettä jatketaan tarpeeksi johdonmukaisesti. Hyvä esimerkki onnistumisesta on Sami Toivonen joka pystyi muokkaamaan moebiaanisen ääriviivakerrontansa ajan (ja Ainon) kanssa uskomattoman toimivaksi konseptiksi, hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu jos jatkumoa ei rakenneta on taas Hans Nissenin tuotanto, joka jäi kuriositeetiksi viktoriaanista kauhua.
PS. Kyllä Kunnaksella on se kerronta, ei yksin kuva eikä sana.
-
Mutta joo, Kirby unohtui listasta. Ehdottomasti. Onhan mies toki piirtänyt mielenkiintoisiakin tarinoita, mutta myös melkoista huttua ...joka on silti saatava ja koluttava läpi.
Jep!
Tosin kirbyllä ei pelkkä kuvitus vaan kerronnan kuljetus on syy hankintaan.
Taso tosiaan vaihtelee suunnattomasti.
90-luvun tuotokset ovat lähes läpeensä eri noloa materiaalia ja alukuaikojen tuotannossakin on heikkoa matskua. Itseä yllätti kuvituksen (ja tarinoiden) tolkuttoman heikko taso kun kesällä luin kaikki Simon & Kirbyn 40-luvun Captain Americat. Näki että oli tehty kahteen pekkaan ja kovalla kiireellä. Hassua kyllä että hetkeä myöhemmin DClle tehdyt sarjat (joista myös osa piirrettiin hyvin nopsasti ennen armeijaan joutumista jotta kustantajalla olisi sitten piiitkäksi aikaa matskua julkaistavaksi kun kaverit olivat sodassa) kuten Sandman ja Newsboy Legion ovat ihan toista maata jossa Captain American kökköydestä ja jäykkyydestä ei ole jälkeäkään.
50- ja 60-luku ovat Kirbyn ehdotonta kulta-aikaa.
-
Toistaiseksi tää oli ihka eka negatiivinen kommentti mitä olen niistä kullut,
Blacksad ketjuun kirjoitin perustelujen kera. Ja kyllähän siellä muutkin on avautuneet. :)
Kirbyn tapauksessa hämää kuitenkin myös se että hän on vähemmän tussaillut itse ja loppuleissä sillä tussiviivalla on kuitenkin aika iso merkitys.
-
Hmm.. en ole varmaan ikinä ostanut sarjakuvaa vain kuvien vuoksi, siis tietäen että en aio tai jaksa lukea sitä.
-
Tiitu Takalo. Olen ostanut jopa sen Pauli Kallion kirjoittaman lärpäkkeen, vaikka muutoin en Kallioon koske :P
-
Moebius. Suomalaisista Kaltsu Kallio, mua ei kiinnosta sen krapulat paskaakaan mutta jätkä piirtää hyvin.
-
Ai niin, S. Clay Wilsonin undergroundjututuissa ei ole päätä eikä häntää mutta jotenkin ne on aina viehättänyt ihan sen pahan asenteen takia.
-
Mainitaanpa vielä Walthéryn piirtämät Natashat. Sarjakuvat ovat olleet paria poikkeusta lukuunottamatta aika heikkotasoisia, mutta kyllähän miehen piirrosjälkeä katselee hyvinkin mielellään.
Tiitu Takalo. Olen ostanut jopa sen Pauli Kallion kirjoittaman lärpäkkeen, vaikka muutoin en Kallioon koske :P
Tiitun kuvitus on hienoa, mutta miten joku voi olla pitämättä Pauli Kallion käsikirjoituksista? ???
-
Moebiusta taidan minäkin ostaa etupäässä kuvien takia. Tosin esim. vanhoissa Arzacheissa on kyllä hyvät/kuvitukseen sopivat käsiksetkin.
Chasseur déprimeä en ole vieläkäään lukenut, mutta kuvia on tullut katseltu useinkin.
Vuoden 2010 puhekuplin varustettu Arzak ei pärjää kuvituksen tasossa mitenkään 70-luvun Arzachille, saapa nähdä miten on tarinan laita.
-
Mielenkiintoinen aihe... Tämä voi kertoa sarjakuvaharrastajista paljon, jaotella väkeä selvästi erilaisiin tyyppeihin. Minä nimittäin huomaan, nyt kun ajattelen, että varmaankin ostan aika usein sarjakuvia nimenomaan niiden kuvien takia: selailen niitä visuaalisuutensa takia, vaikka en jaksaisikaan varsinaisesti lukea.
Nopeasti tulee mieleen ainakin Alex Raymondin Flash Gordonit ja Hal Fosterin Prinssi Rohkea. Katselen mielelläni kuvia, olen ostanut kirjoja (myös niitä kokonaan tarinattomia elämäkerta/kuvakirjoja!) enkä välttämättä jaksa koskaan varsinaisesti lukea...
Mike Mignolan sarjakuvien visuaalisuudesta tykkään tavattomasti... Olen niitä lukenutkin, mutta yksioikoinen "sit vedetään natsiluurankoja turpaan" kaavan toisto kerta toisensa jälkeen ei yllä ollenkaan hiotun ulkoasun tasolle. En varmaan jaksa lukea näitä enää lisää, mutta olisin valmis ostamaan kirjoja Mignolan piirrosten takia vastaisuudessakin.
MAD-lehdet ovat tätä lähes kauttaaltaan: taitavat piirtäjät tekevät juttuja, jotka eivät yllä heidän kuvallisten taitojensa tasolle: Wally Wood, Mort Drucker.... sekä tietysti tästä assosioituna Little Annie Fanny.
Kuten joku jo kommentoikin, pornariosasto on varmaan aina sitä, että tarinalla ei ole mitään väliä kuvien rinnalla - mutta ilmeisimmän käyttötarkoituksensa lisäksi tämän alan sarjakuvissa se tarkoittaa myös, että ne voivat olla todella taitavasti piirrettyjä... Toistan samat nimet kuin muutkin: Manara, Serpieri. En voi ollenkaan kiinnostua jostain Druuna-jutuista tarinoina, mutta voi että miten taitava piirtäjä se Serpieri on: miten yleensä niin helposti elottoman jäykäksi vetävällä viivavarjostustekniikalla voi niin taitavasti kuvata sellaisia pehmeitä tekstuureja kuin iho?
Chris Ware kiehtoo minua kuvallisesti - hassua kyllä minun reaktioni on ihan päinvastainen kuin Reimalla: hänen visuaalisuutensa vetoaa minuun tavattomasti, mutta en ole vaan saanut itseäni varsinaisesti lukemaan niitä juttuja, en edes Jimmy Corrigania.
-
Alex Raymondin Flash Gordonit ja Hal Fosterin Prinssi Rohkea.
Myönnetään. On mullakin Rohkeita ja Gordoneita hyllyssä. Jos vaikkapa Prinssi Rohkeaa tulisi kunnon laitoksina, niin kyllä mä lukisin niitä tarinoitakin, varsinki suomeksi. Enkun kanssa pinna on hiukan lyhyempi. Ranskan kielen suhteen olenkin sitten ihan adhd-tasoa.
Druunaa ei ole hyllyssä, mutta Manaraa jonkin verran. (Vihan päivä vai mikä se nyt olikaan?)
edit: Aika vaikeaa on joskus erotella kuvaa ja tarinaa toisistaan. Kumpikin lomittuu keskenään muodostaen (yllätys, yllätys!!) sarjakuvan.
-
H.P. ja Hiuseppe Bergman on se hyvä Manara.
-
Niinpäs onkin! Tackar och pockar.
-
Paras lukemani Manaran juttu on se novelli Tapiirissa, jossa mies ja muodonmuuttaja-muukalainen istuvat avaruuskapselissa.
-
Mike Mignolan taiteen takia olen ostanut useammankin sarjakuvan. Harmi, että herra piirtää nykyään niin vähän.
-
Mike Mignolan sarjakuvien visuaalisuudesta tykkään tavattomasti... Olen niitä lukenutkin, mutta yksioikoinen "sit vedetään natsiluurankoja turpaan" kaavan toisto kerta toisensa jälkeen ei yllä ollenkaan hiotun ulkoasun tasolle. En varmaan jaksa lukea näitä enää lisää, mutta olisin valmis ostamaan kirjoja Mignolan piirrosten takia vastaisuudessakin.
Minulla oli samanlainen ajatus vuosikaudet, tai sen suomenkielisen mustavalkoisen alpparin jälkeen, jota oli osaltaan tuskallista lukea, mutta hankin järjestyksessä seuraavat Hellboy-albumit, ja jotenkin se maailma syveni niissä, ehkä Mignola oppi kirjoittamaan. Eihän ne maailmaa mullistavia tarinoita ole, mutta niissä on vahva tunnelma ja mytologista ulottuvuutta. Ja Mignolan tapa kertoa kuvilla, kaikkine pikku yksityiskohtiin keskittyvine ruutuineen, on vaikuttavampaa luettuna kuin pelkkiä kuvia katsellessa. Mutta kymmenisen albumia (+12 B.P.R.D. -alpparia) myöhemmin se on yksi suosikkisarjakuvistani.
B.P.R.D. on tarinoiltaan ehkä vähän pelkistetty, mutta Guy Davis piirtää upeasti, ja Dave Stewart pistää parastaan hehkuvilla väreillään.
Mignola on luotsannut sarjakuvalinjaansa huolella, ja kuvallinen taso on ollut korkea, edellämainittujen lisäksi mm. Jason Shawn Alexander, Gabriel Bá, Fabio Moon ja Richard Corben. Jos kuvitus olisi keskivertoa, menettäisi ison osan tehojaan.
-
Kirbyn tapauksessa hämää kuitenkin myös se että hän on vähemmän tussaillut itse ja loppuleissä sillä tussiviivalla on kuitenkin aika iso merkitys.
Mutta Kirby ei tussa Kirbyä mielestäni mitenkään erityisen hyvin.
Ymmärtääkseni johtui siitä että hän oli sitä mieltä että kun on sarjakuvan kerran lyijärillä piiränyt niin on valmis seuraaviin uusii koitoksiin, koska tuo työ oli nyt "valmis". Saman piirtäminen uudelleen (tussaaminen) olisi vain mielikuvituksetonta mekaanista toistoa jossa hän ei päässyt vapauttamaan monumentaalisia luovia voimiaan.
-
Minulla oli samanlainen ajatus vuosikaudet, tai sen suomenkielisen mustavalkoisen alpparin jälkeen, jota oli osaltaan tuskallista lukea, mutta hankin järjestyksessä seuraavat Hellboy-albumit, ja jotenkin se maailma syveni niissä, ehkä Mignola oppi kirjoittamaan.
Eikös se suomennettu albumi ollut John Byrnen kirjoittama?
-
Eikös se suomennettu albumi ollut John Byrnen kirjoittama?
Ainoastaan eka tarina, eli noin kolmasosa. Byrne on tiettävästi kirjoittanut Mignolan kuvien "päälle", ts. sarjakuva on piirretty ja Byrne on lisännyt selitystekstit ja dialogin, eli vanhaan Marvel-tyyliin. Siinä vaan ei ole se flow vielä kohdallaan.
-
Vielä ei kukaan ole tainnut mainita Tim Salen teoksia. Itse ainakin lankean ostamaan, jos herran nimi komeilee albumin kannessa. Ostin jopa Matrix comix 2:n ja Egmontin Teräsmies: Ystäviä ja vihollisia -kirjan pelkästään Salen takia.
-
Mignolan sarjakuvia ostin aluksi, koska kuvituksen minimaalisuus ja mustien pintojen käyttö kiehtoivat. Myöhemmin myös tarinat alkoivat kiinnostaa. Richard Corbenilta kerään kaiken mitä löydän juuri kuvien takia. Hän osaa käyttää varjoja ja varjostaa. Vaikka tarinat ovat mitä ovat, löytyy seasta helmiäkin (esim. House on the Borderland). Serpieriä ostin myös. Vaikka kuvitus on hienoa, Druunassa kiinnostivat enemmän tarinan biohorror/scifi ainekset. Ai niin! Ja Waltheryn sarjiksia (eli Natashaa) ostan pääasiassa taiteen takia. Siinä on rentoa viivaa ja vauhtia.
-
Chris Ware kiehtoo minua kuvallisesti - hassua kyllä minun reaktioni on ihan päinvastainen kuin Reimalla: hänen visuaalisuutensa vetoaa minuun tavattomasti, mutta en ole vaan saanut itseäni varsinaisesti lukemaan niitä juttuja, en edes Jimmy Corrigania.
Jummarsit väärin. Kai. Minäkin nimittäin diggaan Waren kuvista, mutta koska en oikeín kykene herran tuotoksia lukemaan (vaikka tiedän ne sisällöltään/tarinaltaan hyviksi), sanoisin että kuvapuoli on sittenkin se heikompi lenkki niissä. Ja siksi nostin nimen esiin toisessa ketjussa jossa perään kuulutin kuvan ilmiselvää heikkoutta tarinaan nähden.
(Meikä tykkää Corbenin jutuistakin. :))
-
Vetästäänpä nyt jonkinmoista osittaista listaa niistä kuvittajista joita tulee ostettua tekivätpä nämä sitten mitä tahansa. Usein myös tarkoittaa sitä että pyrin hankkimaan koko tuotannon, mukaan lukien varhaiset räpellyksetkin. Tai ainakin niin kauan kun puuttuvissa nimikkeissä ei ole ainoastaan sivua-paria kyseiseltä tekijältä.
Osalta ei tosin ole pitkään aikaan tullut yhtikäs mitään.
Lista on kovin angloamerikkasentrinen koska lunttasin nimet pääosin jenkkilehtieni tietokannasta.
Adam Hughes
Adam Warren
Adrian Tomine
Amanda Conner
Andi Watson
Arnold Pander & Jacob Pander
Arthur Adams
Ashley Wood
Ben Templesmith
Bill Willingham
Bob Fingerman
Brandon Graham
Bruce Timm
Bryan Talbot
Charles Vess
Chris Bachalo
Chynna Clugston-Major
D'Israeli
Dan Brereton
Daniel Acuña
Daniel Clowes
Danijel Zezelj
Darwyn Cooke
Dave Cooper
David Lafuente
Dean Ormston
Don Lomax
Duncan Fegredo
Ed McGuinness
Eduardo Risso
Edwin Biukovic
Esad Ribic
Evan Dorkin
Fábio Moon
Frank Cho
Frank Miller
Frank Quitely
Frank Thorne
Gabriel Bá
Gabriel Rodriguez
George Herriman
Gilbert Hernandez
Guy Davis
Howard Chaykin
Hugo Pratt
J H Williams III
Jack Kirby
Jacques Tardi
Jaime Hernandez
Jamie Hewlett
Jhonen Vasquez
Jill Thompson
Jim Mahfood
Joe Matt
Joe Sacco
John Bolton
John Byrne
John Cassaday
Jordi Bernet
Juan Gimenez
Ken Meyer JR
Kevin O'Neill
Kyle Baker
Lewis Trondheim
Linda Medley
Marc Hempel
Mark Schultz
Matt Wagner
Michael Gilbert
Michael Kaluta
Michael Lark
Mike Mignola
Minck Oosterveer
Moebius
Nabiel Kanan
P Craig Russell
Pat McEown
Paul Grist
Paul Pope
Pete Woods
Peter Bagge
Peter Snejbjerg
Phil Foglio
R M Guera
Richard Corben
Richard Moore
Rick Geary
Rob G (Goodridge)
Scott Morse
Sean Phillips
Simon Bisley
Stan Sakai
Steve Dillon
Steve Rollston
Steve Rude
Stuart Immonen
Ted Naifeh
Teddy Kristiansen
Terry Dodson
Tim Sale
Tommy Lee Edwards
Vincent Locke
Wally Wood
Wayne Vansant
Yanick Paquette
Zander Cannon
-
Vetästäänpä nyt jonkinmoista osittaista listaa niistä kuvittajista joita tulee ostettua tekivätpä nämä sitten mitä tahansa.
ARRGH! Muistutit taas kerran miksi mä luovuin piikeistä sarjakuvakaupoissa. Tosi hyvä lista, valtaosa ihan olennaista kamaa eikä juuri yhtään turhaa nimeä (onneksi sä et osaa ranskaa etkä oo friikannut 20-50 -lukujen lehtisarjoihin, tiedä sitten millainen listasi enää olisikaan). Mutta mulla nyt vaan ei oo varaa olla kahta tonnia miinuksella joka kuukausi.
:-(
Mut toisaalta, joskus sitten taas...
;-)
K
-
Hal Fosterin tekemät.
-
EN ole koskaan välittänyt sotasarjakuvista mutta kun selasin R-kioskille uutukaista:Panttipatalijoona lehteä.Kuvitus muistuttaa mielestäni Kvaakista tuttua Matkamiesta,se oli syy ostaa tämä julkaisu.
-
Myöhäisteininä tuli ostettua Corbenia ihan vaan Corbenin vuoksi, vaikka innostuksen aloittanut Den vetosi kyllä tarinankin puolesta. Innostuksen huomasi myös Kouvolan Lukusopin pitäjä, jonka kuulin tekevän tilausta puhelimeen: '...sitten Corbenilta mitä vaan paitsi Den Neverwhere, The Last Voyage of Sindbad, Den 2 Muvovum...' eli äijä luetteli tasan ne albumit, mitä tiesi minulla olevan.
-
Minulla on itse asiassa Corbenin kanssa sama kuin edeltävällä sikäli että ihan sama mitä huttua tarina on, jos se on Corbenin piirrustama, niin ostoon menee.
Mutta Denissä on kyllä minusta muutakin lukemista kuin kuvitus, eräänlaisena ultimaattisena nörttivoimafantasiana se on minusta aivan järjettömän nerokas ja tyylipuhtauden huipentuma vaikka kuvittajana olisi ollut kuka. Valitettavasti se on myös juuri se mitä en omista ja jota ei nykyisin mistään löydä... tai minä ainakaan.
-
Vetästäänpä nyt jonkinmoista osittaista listaa niistä kuvittajista joita tulee ostettua tekivätpä nämä sitten mitä tahansa.
Listaltasi löytyi joitakin omiakin suosikkejani. Osan jouduin tarkistamaan, koska nimet eivät olleet jääneet mieleen.
Adam Warren
Arthur Adams
Ashley Wood
Ben Templesmith (Ostan myös kaikkia tyyliä matkivat. Hemmetti!)
Bob Fingerman
Charles Vess
D'Israeli
Dan Brereton
Daniel Clowes (tämä on hyvin hämmentävää, kun en varsinaisesti hänen kuvituksesta perusta, mutta se, niin kuin kaikki hänen tuotoksissaan kuitenkin miellyttää.)
David Lafuente
Dean Ormston
Ed McGuinness
Frank Cho
Frank Miller
Frank Quitely (aina en ole ollut kuitenkaan tyytyväinen)
Gabriel Bá
Jack Kirby
Jamie Hewlett
John Bolton (tulee harvemmin vastaan)
John Byrne
John Cassaday
Juan Gimenez
Kevin O'Neill (aina kun varaa...)
Michael Lark
Moebius (osan tuotannosta. Loppuihin en hipaisekaan.)
Pete Woods
Richard Corben
Sean Phillips
Simon Bisley
Stuart Immonen
Terry Dodson
Tim Sale
Tommy Lee Edwards
Lisäilisin vielä joitakin maininnan arvoisia:
Roman Dirge
John Romita JR.
Marc Silvestri
Mauro Cascioli
Ivan Reis
Adam Kubert
Mike Deodato
Charles Paul Wilson III
jne.
-
ARRGH! Muistutit taas kerran miksi mä luovuin piikeistä sarjakuvakaupoissa. Tosi hyvä lista, valtaosa ihan olennaista kamaa eikä juuri yhtään turhaa nimeä (onneksi sä et osaa ranskaa etkä oo friikannut 20-50 -lukujen lehtisarjoihin, tiedä sitten millainen listasi enää olisikaan).
Ranskantaidon puutetta on kyllä tullut useampaankin otteeseen harmiteltua.
Toisaata lompsa ja säilytystilat eivät moista kestäisi joten ei auta porata.
Lehtisarjoja tulee luettua aika kevyelllä kädellä.
Lompsaa pitää myös kunnossa se että moni listalainen ei ole tehnyt mitään herran aikoihin ja enimmällä osalla muistakin on julkaisutahti ihan tolkuttoman hidas.
-
Richard Corbenia tulee ostettua vaikka tarinat olisivat ihan huttua.
Mark Schultzin kanssa sama, pinuppien estetiikkaan, hirmuliskoihin ja amerikanrautoihin ei ole tullut kyllästyttyä.
Guy Davisiin tuli tutustuttua Mignolan hengentuotteiden spinoffeista mutta pidän enemmän Davisin tavasta piirtää Mignolan hahmoja.
Dave Gibbonsia tulee ostettua lähes aina kun saatavilla ja sama koskee
Paul Chadwickia, molempien realistisessa piirrostavassa on jotain vielä itselleni jäsentelemättömällä ja selittämättömällä tavalla vetoavaa.
-
Melkein mitä tahansa Dave McKeanin tekemää. Jos nyt ei älyttömiä maksa. On se vaan ihme filuri.
-
Jim Holdawaytä ja Eisneria on tullut osteltua kuvituksen takia, vaikkei tarinoissakaan sinällään ole mitään vikaa.
-
Taidan ostaa itse asiassa kaikki sarjakuvat kuvien vuoksi.
Jos kuvitus ei minua miellytä, niin riittää, kun kyseisen teoksen lukee kerran. Sen voi siis lainata kirjastosta.
Ostan semmoisia sarjakuvia hyllyyni, joita on kiva selailla, vaikka tarina jo tunteekin.
-
Laadukkaat antologiat ovat aika pitkälti sellaisia, jotka tulee ostettua sikaa säkissä, vaikka aika usein se sika siellä on ollutkin. Ross Campbell on sellainen tekijä, joka on samaa kategoriaa, eikä ole vielä pettänyt, vaikka tyyli on tässä parin vuoden sisällä muuttunutkin radikaalimmin.
Mutta aika pitkälti sama asia kuin Tertsillä, ehkä ainoat hyllyssä oleva sarjakuva, missä tarina napannut enemmän kuin kuvat, ovat Teräslilja ja Watchmen.
-
Uusin Blacksad ja Huuhkaja osa 3 tuli toivottua joululahjaksi vain kuvituksen takia, ja samoja sarjoja on tullut ostettua vain kuvituksen vuoksi. Itselle Blacksadissa väritys ja tussitus ovat todella antoisaa seurattavaa. Huuhkajassa lentokoneet ja ilmailu antavat rahalle vastinetta, muu anti laittaa lähinnä irvistelemään.
-
Adam Warren
Arthur Adams
Ashley Wood
Ben Templesmith (Ostan myös kaikkia tyyliä matkivat. Hemmetti!)
Bob Fingerman
Charles Vess
D'Israeli
Dan Brereton
Daniel Clowes (tämä on hyvin hämmentävää, kun en varsinaisesti hänen kuvituksesta perusta, mutta se, niin kuin kaikki hänen tuotoksissaan kuitenkin miellyttää.)
David Lafuente
Dean Ormston
Ed McGuinness
Frank Cho
Frank Miller
Frank Quitely (aina en ole ollut kuitenkaan tyytyväinen)
Gabriel Bá
Jack Kirby
Jamie Hewlett
John Bolton (tulee harvemmin vastaan)
John Byrne
John Cassaday
Juan Gimenez
Kevin O'Neill (aina kun varaa...)
Michael Lark
Moebius (osan tuotannosta. Loppuihin en hipaisekaan.)
Pete Woods
Richard Corben
Sean Phillips
Simon Bisley
Stuart Immonen
Terry Dodson
Tim Sale
Tommy Lee Edwards
Lisäilisin vielä joitakin maininnan arvoisia:
Roman Dirge
John Romita JR.
Marc Silvestri
Mauro Cascioli
Ivan Reis
Adam Kubert
Mike Deodato
Charles Paul Wilson III
jne.
Kaikki ovat mahtavia piirtäjiä.
-
Suosittelen Merrotille myös vanhempia lentsikkasarjakuvia. Varsinkin Buck Danny on suosikkini. Haikaralaivueesta täällä joskus vouhotetaan, mutta Buck Dannyn alkuperäinen piirtäjä Victor Hubinon on paras.
Ai joo, hyvää uutta vuotta lentokone-estetiikan ymmärtäjille.
Kiitos vinkistä, täytyy tutustua.