Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : Lurker 24.08.2010 klo 09:19:51
-
Yoko Tsuno -integraalit voisivat olla ihan hyvä ratkaisu Yoko-kirjaston keräämiseksi. Kestäisivätkin kauemmin kirjastoissa.
Aiempaan keskusteluun viitaten...
Voiko hyvälaatuisia nelivärisarjakuva-albumeja edes tuottaa PoD-menetelmällä?
Onko Suomessa olemassa mitään kaupallista standardia e-kirjoille/sarjakuville? Kindle on ymmärtääkseni täysin Amazon-sidonnainen. Ja kuinka sillä voisi lukea isokokoista värisarjakuvaa? Ja eikö se ole hirveän kallis? Ja eikö niitä ole myyty täällä niin vähän ettei mitään markkinoita suomenkieliselle kirjallisuudelle vielä edes ole?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amazon_Kindle
Sinänsä ihan mielenkiintoisia kysymyksiä sarjakuvan tulevaisuutta ajatellen.
Egmontin tilanteesta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12716.0.html) on keskusteltu muualla.
Takaisin Yokoon. Luciferin palvelijasta on kansi ja näytteitä tarjolla.
http://yokotsuno.50webs.com/en/albums/a25.htm
Sivusto on tietty http://www.yokotsuno.be/ (http://www.yokotsuno.be/)
-
PoD -menetelmällä tuotettuja nelivärisarjakuva-albumeja ei tule yhtäkään heti mieleen. Lasipalatsin Kirja kerrallaan -palvelusta löytyy kaksi sarjakuvaa ja nekin m-v. Ostin tuolta joskus 90-luvulla kaiketi, kun tuo oli vielä aika uusi palvelu, Bat-kirjan "Batman Aukene!". Oli penteleen huonosti ja huolimattomasti skannattu, vissiin jopa alle 300dpi. Samaa tiedostoa ajanevat kai yhä. Monet kuvat suhrua. Tekstikirja pääosin toki. Eli alkuaan kirja on tehty pre-digi -kaudella.
PoD:n etuja ovat tietty varastotilan olemattomuus. Mutta en yhtään tiedä minkälaisia oikeuksia ulkomaiset oikeuksien omistajat noihin myyvät ja ovatko kalliimpia kuin soppari tavallisesta paperipainoksesta.
Digipaino, etenkään värillisenä ei välttämättä vieläkään voita offsetilla painettua kirjaa. Tai sitten homma on kalliimpaa per kirja.
E-kirjojen laatu on tosiaan vielä palikkapikseli-mustavalko. iPadissa taitavat silmät rasittua, eikä senkään resoluutio paperia hakkaa alkuunkaan.
Kehitys toki kehittyy, tekniikka paranee ja ehkä jo pian joku alkaa tuottamaan värisarjoja PoD:nä. Ehkä jopa Egmont? (wink).
Timo
-
iPadia ei voi lukea auringonvalossa ja se tulee hetkessä täyteen sormenjälkiä. Vielä susi.
OT: Perustuuko tuomio omakohtaiseen kokemukseen?
-
Kyllähän sarjakuvia jo maailmalla saa e-lukulaitteisiin, joten tällä saralla tilanne tulee muuttumaan varmasti radikaalisti lähivuosina.
Kunhan saavat niihin lukuvehkeisiin paperia vastaavan resoluution, hyvät värit, käyttömukavuuden ja akunkeston, niin avot. Sitä ennen en moisiin koske. Kokeilin tässä joku aika sitten ja olivatpa kömpelöitä, Kindle ja kumpp.
Timo
-
Kunhan saavat niihin lukuvehkeisiin paperia vastaavan resoluution, hyvät värit, käyttömukavuuden ja akunkeston, niin avot. Sitä ennen en moisiin koske. Kokeilin tässä joku aika sitten ja olivatpa kömpelöitä, Kindle ja kumpp.
Ipadia tuli kokeiltua pari viikkoa sitten ja resoluutio on erittäin hyvä, samoin väritoisto. Laitteen käyttömukavuuttahan kukaan ei liene tuominnut ja akunkestokin on erinomainen. Toki kosketusnäyttöön tulee sormenjälkiä, mutta omassa käytössäni ei kuitenkaan häiritsevästi, sillä en koskenut laitteeseen rasvaisilla sormilla (kuten en lehtiinkään). Ja kirkkaassa keskipäivän auringonvalossa näkyvyys voisi toki olla parempi, muttei omasta mielestäni kuitenkaan niin huono kuin väitetään. Minut laite kyllä vakuutti. Siksi vähän ihmettelen Jukka Laineen kommenttia, että laite on susi.
-
Kunhan saavat niihin lukuvehkeisiin paperia vastaavan resoluution, hyvät värit, käyttömukavuuden ja akunkeston, niin avot. Sitä ennen en moisiin koske...
Kunhan alkavat tehdä ne lukuvehkeet laadukkaasta paperista, takaavat kaikin puolin hyvän painojäljen ja laittavat tuotteen vielä kovien kansien väliin, niin avot, käyttömukavuus on takuulla parasta mitä voi olla. Pelkkä ajatus siitä, että mä en nyt voikaan lukea tätä mun kirjaa eteenpäin koska mun lukuaparaatin akku on loppunut(!), on vastenmielinen.
-
Onpa skeptistä ja muutosvastarintaista porukkaa ???
Ihmettelen kyllä hieman, että tuomitaan kuulopuheiden perusteella ilman omakohtaista kokemusta. Way to go guys... No jokainen taaplaa tyylillään.
-
Onpa skeptistä ja muutosvastarintaista porukkaa ???
Ihmettelen kyllä hieman, että tuomitaan kuulopuheiden perusteella ilman omakohtaista kokemusta. Way to go guys... No jokainen taaplaa tyylillään.
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen ketju jossa iPadista ja muista Kvaakissa keskustellaan. Niinpä lainaan itseäni Egmont vähentää väkeä ketjusta.
1024-by-768-pixel resolution at 132 pixels per inch (ppi).
Ei tuo vielä vielä printtiä hakkaa, lähellekään
Osa tuosta tarkkuudesta menee vielä käyttöliittymälle. Hyvä mustavalkojälki on 600dpi eli iPadin näyttö vastaa alle 5 kertaa 3 sentin kokoista paperikuvaa! Toki valokuville riittää 200 dpi ja tekstillekin (pehmennettynä), mutta tosiaan tämä vaatii sen että grafiikka sopii taiteellisesta näkökulmasta siihen näyttöön. Sivulla ei saa olla montaa ruutua eikä paljon tekstiä. Mieluummin värillistä maalattua jälkeä kuin mustavalkopiperrystä. :)
Jokainen toki saa nauttia sarjakuvansa siinä muodossa kuin lystää, mutta väite siitä että iPad ei hakkaa paperia on numeroiden valossa tosi. Subjektiivinen tuntuma voi sitten olla jotain muuta. Ovathan esimerkiksi valovärit aina kiehtovammat kuin pintavärit. Ehkä jo 5-10 vuoden päästä saadaan kaikille sarjakuville (ja sanomalehtien sivuille) hyvin sopiva laite?
-
Jokainen toki saa nauttia sarjakuvansa siinä muodossa kuin lystää, mutta väite siitä että iPad ei hakkaa paperia on numeroiden valossa tosi. Subjektiivinen tuntuma voi sitten olla jotain muuta. Ovathan esimerkiksi valovärit aina kiehtovammat kuin pintavärit. Ehkä jo 5-10 vuoden päästä saadaan kaikille sarjakuville (ja sanomalehtien sivuille) hyvin sopiva laite?
No tuohan onkin ihan selvää, ettei numeroiden valossa pärjääkään. Eikä iPad ole missään nimessä mikään tekniikan viimeinen, ylittämätön ihme. Varmasti laite vielä kehittyy. Mutta minut se yllätti jo nyt hyvällä käytettävyydellään ja laadullaan. Subjektiivinen tuntuma on siis omalla kohdallani positiivinen. Mutta entä näiden kaverien kohdalla, joiden 'subjektiivinen' tuntuma perustuu kuulopuheisiin?
-
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen ketju jossa iPadista ja muista Kvaakissa keskustellaan. Niinpä lainaan itseäni Egmont vähentää väkeä ketjusta.Osa tuosta tarkkuudesta menee vielä käyttöliittymälle.
Käyttöliittymä ei vie tarkkutta, kamaa on niin paljon kuin ruudulle mahtuu. Vieritys ja
sivunvaihto tehdään sormella tökkimällä, ruudulla ei tarvitse pitää liittymää näkyvissä.
iPadin vitsi on, ettei siinä ole yritetty siirtää tavallista koneen käyttäjäliittymää laudalle, vaan ohjelmat on tehty alusta alkaen sormeiltaviksi.
Tossa on esimerkisi videota sarjakuvakäytöstä: http://www.youtube.com/watch?v=Eh7ZveXyoXk
Toi ComiXologyn sarjakuvannäyttömoottori on hyvin yleinen iPadissa. Marvel, DC, Image, Archie jnpp kaikki käyttävät sitä. Myös Scott Pilgrimit on pakattu omaan, samaa moottoria käyttävään ohjelmaansa.
Puolet ton ideasta on, että sarjiksia voi ostaa lennota sen kautta. Jos koneella on jo sarjakuvia pdf/cbr/zip jne muodoissa, niiden lukemiseen voi käyttää jotain erinäisistä muista ohjelmista (esim Bookman tuntus olevan jees).
Marveldc:t ovat perhanat hinnoitelleet sarjakuvat vaan hölmösti, ei sähköisen sarjakuvan pitäis maksaa samaa kuin painettu.
Jotain pienisivuista sarjaa, niin kuin toi Scott Pilgrim, lukee aika mukavasti tolta näytöltä. Isompien sivujen kanssa voi ajautua sormimaan enemmän kuin tekis mieli.
Värkki on parempi käytännössä, kuin miltä numeroiden valossa vois odottaa. Ei mikään ihana, mutta ihan hyvä aloitus.
-
Marveldc:t ovat perhanat hinnoitelleet sarjakuvat vaan hölmösti, ei sähköisen sarjakuvan pitäis maksaa samaa kuin painettu.
Tekivätkö ne jonkun sopimuksen suoramyyntikauppojen kanssa, että hinnat ovat samat? Muutenhan myynti taitaisi tehdä tenän. Siis kivijalkakaupoissa.
-
Jotain pienisivuista sarjaa, niin kuin toi Scott Pilgrim, lukee aika mukavasti tolta näytöltä. Isompien sivujen kanssa voi ajautua sormimaan enemmän kuin tekis mieli.
24 cm x 19 cm on Ipadin koko ja siihen mahtuu hyvin tuollainen Mustis-kokoinen sarjakuva (22x15 cm).
Mitähän nuo painokustannukset ovat per lehti? Sehän menee lähes nollille tällaisella julkaisutavalla.
-
24 cm x 19 cm on Ipadin koko ja siihen mahtuu hyvin tuollainen Mustis-kokoinen sarjakuva (22x15 cm).
pystyykö sen tossa koossa zoomailematta lukemaan? Meinaan kun tommosen näytön reso on surkee paperiin verrattuna.
Timo
-
Ovatko sähköisen lehden käyttö- ja kulu- ja jakelukustannukset vielä isommat kuin normaalin paperilehden? Ainakin siirtymävaiheen aikana varmaankin, kun sitä paperiversiotakin pitää julkaista. Ja jos niitä ostetaan vielä kovin vähän, niin tuotto per julkaisu voi olla hyvinkin vaatimaton.
Erilaiset lukulaitteet vaativat varmaankin myös erilaiset formaatit, pikselikoot ja ties mitä; osa formaateista taitaa lisäksi olla lisenssien alaisia, jolloin niistä on maksettava!
-
Esimerkiksi jenkit (Marvelilla) ja kiinalaiset ovat jo nähneet iPadissa messiaan joka pelastaa koko elektronisen sarjakuvan. Osittain tämä perustuu ilmeisesti siihen että sisällön ostaminen on Applella tehty helpoksi. Niinpä maailmalla panostetaan nyt kovasti iPad -formaattiin. Nopealla vilkaisulla siinä näyttäisi myös käyttöliittymä (mikä on todella tärkeä juttu) olevan kunnossa.
24 cm x 19 cm on Ipadin koko ja siihen mahtuu hyvin tuollainen Mustis-kokoinen sarjakuva (22x15 cm).
Joo, B5 sivu todellakin mahtuu iPadin näyttöön. Minulla oli tuossa tilaisuus verrata iPadin näyttökuvaa paperiseen vastaavaan sivuun. Sähköinen versio hävisi paperiselle ainoastaan kuvissa, joissa isoja miesjoukkoja oli kuvattu heikoilla ohuilla viivoilla. Silloin grafiikka muuttui hieman epämääräiseksi muhjuksi. Suurta haittaa tästä ei mielestäni ollut. Rasterin käytäytymistä en päässyt näkemään, mutta useimpien sarjakuvien rasteritkin pystynee korvaamaan digiversioissa kompakteilla pinnoilla.
Sen sijaan teksti, joka näytössä esiintyy (huonosta resosta johtuen) pehmennettynä, rasittaa silmiä enemmän kuin on hyväksi. Tämä on seikka jonka typografit tuntevat, mutta joka on tavalliselle pulliaiselle hepreaa.
Käytännössä se vain menee sitten niin, että kun lukeminen alkaa kyllästyttää tai tuntua muuten vain ikävältä, homma menee sillä pulliaisella sisällön eikä tekniikan piikkiin. Siksi en suosittele iPadia tai mitään muutakaan näyttöä pitkien sarjisten yhtämittaiseen lukemiseen. Tekniikka vähentää nautintoa. :)
Huomautetaan nyt vielä, että sähköpaperi (nykymuodossaan kaksivärinen) on asia erikseen. Silläkin puolella lukulaitteissa ja sarjakuvien tuomisessa niihin edistytään huimaa vauhtia.
Uuden iPhonen resoluutio on tiemmä jo jonkun verran yli 300dpi(!) eli varsin mainioon suuntaan ollaan menossa. :)
-
Ai niin, mainittiinko tätä aikaisemmin: vain paperikirjat ovat kirjoja, ja niillä on 9 prosentin alv., e-kirjat ovat sähköisiä palveluja (?!?), ja niillä on peräti 23 prosentin alv.
Veroero on siis atomilla ja pikselillä melkoisen iso.
Äänikirjallakin alv. taitaa olla tuo 23 prossaa.
Kirja on kirja ei ole kirja.
-
Ai niin, mainittiinko tätä aikaisemmin: vain paperikirjat ovat kirjoja, ja niillä on 9 prosentin alv., e-kirjat ovat sähköisiä palveluja (?!?), ja niillä on peräti 23 prosentin alv.
Toinen käsi ottaa ja toinen antaa. Apurahoja - jos antaa. Näillä eväillä ei kotimainen kulttuuri välttämättä oikein jaksa kitua. Valitettavasti.
-
Sen sijaan teksti, joka näytössä esiintyy (huonosta resosta johtuen) pehmennettynä, rasittaa silmiä enemmän kuin on hyväksi. Tämä on seikka jonka typografit tuntevat, mutta joka on tavalliselle pulliaiselle hepreaa.
Minikannettavalla (10,1 tuumaa, 1024 x 600) luin ja hyvin pystyi lukemaan. Mutta minulla ei olekaan hifisilmä ja heikompilaatuinenkin kelpaa.
-
Tämmönen (http://www.e-ville.hk/fi/product/3624/diel_ebook_7_naytolla_2gt) e-kirjan ja jonkunnäkösen videonäytön risteytys on alle 80 e. Kantsii tsekata sivun alaosasta löytyvä esittelyvideo.
Näyttö: 7" taustavalaistu LCD 16:9 kuvasuhteella
- Tiedostotuki:
Teksti: TXT, MOBI, PDF, LRC, PDB, HTML, WTXT, EPUB ja FB2
Video: 3GP, AVI, RMVB
Audio: WMA, MP3, ACC, APE, WAV, OGG, FLAC
Kuva: JPEG, BMP, GIF
- Muistikortti: Micro-SDHC 16Gt asti
Jotenkin hotsittas kokeilla, mutta olen kuitenkin päättänyt odottaa laitteiden kehittymistä. Mutta jos joku laiteintoilija innostuu hankkimaan ja kokeilemaan, laittakoon kokemuksia, tack!
Timo
-
Aikoinaan luin marvel.com:sta juuri jonkun 2-3-sivua X-meniä.En hullaantunut tähän Digitaalisessamuodossa luettavaan sarjakuvaan,ei vain minun juttu.Toisaalta varmaan iPadissa on vähän enemmän ominaisuuksia mitkä lisäävät mukavuutta kuin Marvel.com sivuston 'luku mahdollisuudet'.
En kyllä ole sen jälkeen lukenut sarjakuvia digitaalisesti,jos olisi rahaa paljonkin iPadin mielipiteeni olisi varmaan eri..En tiedä,kai tämä digihullutus vie lehtipisteistä fyysiset sarjakuvat ja kaikki mm Spider-man pitää lukasta Egmontinsivulta.
-
Uusi Kindle Fire (nyt väreissä!) ja DC Comics ovat solmineet sopimuksen, Watchmenit sun muut yksinoikeudella! Marvel putoaa kohta digikelkasta...
Dynamic duo: DC Comics teams up with Kindle Fire (http://www.wtop.com/?nid=256&sid=2568973)
-
Muutamien vuosien päästä näitä saa lehtitilausten kylkiäisinä. Ja sen lehden voi tilata siihen laitteeseen. Ja sitten ei ole enää Rautakirjaa. Jee! :D
Timo
-
Digikirjat eivät lyö läpi Suomessa ennen kuin täälläkin on Kindle ja Amazon.fi.
Niin se vaan on...
-
Luin alkukesästä tietokoneen ruudulta Tillieuxin Gil Jourdaneita. Toimivat erittäin hyvin!
-
Muutamien vuosien päästä näitä saa lehtitilausten kylkiäisinä. Ja sen lehden voi tilata siihen laitteeseen. Ja sitten ei ole enää Rautakirjaa. Jee! :D
Niin se taitaa olla, eikös ne ole jo myynnissä meinaan kioskit. ;)Ylihintaista tavaraa hyllyt piukkanaan.2 kertaa olen tainnut tänä vuonna käydä lafkassa.
-
Kindle Fire on vain 7-tuumainen. Liian pieni minulle. A4-kokoinen näyttö pitäisi olla. Mutta valmistajat kuvittelevat että mitä pienempi, sitä parempi.
Ipadiin voi asentaa sen Comixology-sovelluksen (http://crave.cnet.co.uk/software/dc-digital-comics-and-comixology-ipad-app-review-50005281/). Pädi ei taida olla ihan aanelosen kokoinen sekään?
Kindlee on tulossa ihan kilpailukykyiset hinnat. Watchmenin hinta on ysi pilkku ysi ysi. (http://robot6.comicbookresources.com/2011/09/five-questions-about-the-kindle-fire-and-digital-comics/)
-
Eipä ole kyllä A4 tuo perinteinen Amerikkalais sarjakuvakaan.
-
Tuolla Comixologyllä ei ilmeisesti voi lukea sarjiksia silloin kun nettiyhteys ei toimi?
Eikös siinä ole sekä että. Sarjikset voi varastoida "pilveen" tai sitten pädin kansioon.
-
Tuolla Comixologyllä ei ilmeisesti voi lukea sarjiksia silloin kun nettiyhteys ei toimi?
Kyllä voi jos käytät Android tai iOS laitetta. Sarjakuvat joita haluat lukea varastoit laitteesi kovalevylle. Tietysti jos käyttää esimerkiksi läppäriä lukemiseen niin silloin luet verkossa ja tarvitset nettiyhteyden.
-
Uusi Kindle Fire (nyt väreissä!) ja DC Comics ovat solmineet sopimuksen, Watchmenit sun muut yksinoikeudella! Marvel putoaa kohta digikelkasta...
Dynamic duo: DC Comics teams up with Kindle Fire (http://www.wtop.com/?nid=256&sid=2568973)
Mutta tämähän on hyvä uutinen :D
Olen ollut Kindle-lukulaitteen käyttäjänä enemmän kuin tyytyväinen siihen. Ajattelin että sitten hommaan Kindle Firen kun siihen saa sarjakuvasovelluksen ja...anteeksi, mitä sanoit lompakko?
Odotellaan ensimmäisiä arvosteluja tästä applikaatiosta ennen kuin ostetaan sokkona?
Eikä aina kannata ostaa ensimmäisten joukossa koska he tavallaan kustantavat jatkokehittelyn eli ilmoittavat mm. bugeista, jotka korjataan seuraavassa teknologia-sukupolvessa?
Teen itsestäni pellen kirjoittamalla näin?
Lopeta?
-
Ajattelin että sitten hommaan Kindle Firen kun siihen saa sarjakuvasovelluksen ja...anteeksi, mitä sanoit lompakko?
Mutta mitä tämä tarkoittaa kivijalkakaupoille?
Kindle Launches Graphic Novel Price War Share, 'Watchmen' at $9.99
(http://www.icv2.com/articles/news/21143.html)
Tähän asti digisarjakuva on ollut "leikkiä", mutta Amazon on semmoinen jyrä, että sen vaikutus on jotain aivan toista. Sadalla sarjakuvaromaanilla lähdetään liikkelle ilmeisesti erittäin kilpailukykyisillä hinnoilla...
-
Onkos Kindlen Firen värit semmosta sähkömustetta vai ihan se tavallinen lcd-flatscreen? Eli ei kovin kummonen resoluutio.
EDIT: eipä näemmä ole e-ink.
Timo
-
Amazonin Kindle Fire-sivu, (http://www.amazon.com/Kindle-Fire-Color/dp/B0051VVOB2) mutta hei, U.S. Only.
-
Amazonin Kindle Fire-sivu, (http://www.amazon.com/Kindle-Fire-Color/dp/B0051VVOB2) mutta hei, U.S. Only.
Skippaan sarkasmi-osuuden ja menen suoraan siihen faktaan että maailma on pullollaan uudelleenlähetyspalveluita vain tästä syystä, esim. usglobalmail (http://www.usglobalmail.com/), oneusaadress (http://www.oneusaaddress.com/), USunlocked (http://www.usunlocked.com/) jne.
Kyllä sen saa kunhan vain tarpeeksi haluaa. Mutta en ole vielä nähnyt arvosteluja, joten voin odottaa...
-
Barnes & Noble Removes DC Comics After Exclusive Amazon Deal (http://www.hollywoodreporter.com/heat-vision/barnes-noble-dc-comics-kindle-245765)
Me teidän paperikirjoja myydä kunnei saada myydä teidän digikirjoja.
-
Näkyy tuo Sonyn uusi täppäri, jota nyt kovasti mainostetaan olevan sekin tarjolla vain 1280 x 800 resolla, joka on puristettu 9,4 tuumaan.
Koskahan tästä siirrrytään seuraavalle "tasolle", eli koskahan saadaan sen verran ehtoisemmat akut tai näyttötekniikka joka mahdollistaisi pääsyn lähemmäksi paperin ominaisuuksia?
-
mahdollistaisi pääsyn lähemmäksi paperin ominaisuuksia?
Meinaatko pläräystä vai kokoa? Paperisessa kirjassa ja sarjakuvassa on lyömätön käyttöliittymä. Mitään kovaa levyä ei pysty selaamaan niin kätevästi kuin vaikka Aku Ankkaa.
-
Barnes & Noble Removes DC Comics After Exclusive Amazon Deal (http://www.hollywoodreporter.com/heat-vision/barnes-noble-dc-comics-kindle-245765)
Hoh! Tuohan on aika valtavan iso veto - siis molemmat!
Suuri tappelu edessä, kun isoimmat toimijat pistävät haisemaan. Amazonin törkeys nyt on yleisestikin tiedossa, joten en yhtään ihmettele B&N:n mittavaa vastareaktiota. DC:ltä puolestaan aika outo ratkaisu.
Kenen kantti kestää? Kenen veriset riekaleet levitetään taistelukentälle? Ainakaan sarjakuvaharrastajat häviävät 100% varmuudella.
"Barnes and Nobles across the US are removing 100 DC Comics Graphic Novels from their shelves (literally removing them and sending them back to the warehouses for the next four months) in response to DC's deal with Amazon.com to make these 100 Graphic Novels available as digital exclusives to the Kindle Fire."
-
Barnes & Noblen verkkokaupasta Watchmen-kirjaa saa yhä tilattua, ja kaikenlaista muutakin (http://www.barnesandnoble.com/s/watchmen?keyword=watchmen&store=allproducts).
Mutta se Nook (http://www.barnesandnoble.com/nook/index.asp)-versio uupuu... Siitä suuttuivat siis, kun yksinoikeus meni Amazonin Kindlelle.
Nookin väriversio tuli jo aikoja sitten markkinoille, mutta se sai paljon vähemmän huomiota (yhtä kuin ilmaista mainosta) kuin Kindle Fire.
-
Australialainen Cloud9 Comix (http://itunes.apple.com/us/app/cloud-9-comix/id401874591?mt=8) julkaisee ranskalaista, italialaista, ym. independenttiä sarjakuvaa iPadeille. http://cloud9comix.com/
Cloud 9 Comix, Australia’s first digital comic book publisher, delivers the best of independent comics from all six continents, and some of the favorite titles from Italy, France, Croatia, India, Argentina, Australia, USA and many other countries, with a number of titles fully translated and adapted into English language for the very first time.
Mahtuisi kai tuonne joku suomalainenkin?
Timo
-
Ehkä jo 5-10 vuoden päästä saadaan kaikille sarjakuville (ja sanomalehtien sivuille) hyvin sopiva laite?
Lainasinpa itseäni ketjun ekalta sivulta. Ehdinkin tuota asiaa manata jo ainakin jostain vuodesta 2007...
Juuri julkistettu uusi Applen padi (http://www.apple.com/fi/ipad/#retina) näyttäisi olevan vastaus rukouksiin. Sanoisin että 2048x1536 pikselin resolutio ei enää ole este eikä hidaste edes sarjisten kohdalla. :) Laitteen ja näytön fyysinen koko on ennallaan, eli ilmeisesti käyttöaika/akunkestokaan ei ole pahemmin lyhentynyt?
Täytyy kyllä heti katsastaa tuo luonnossa sitten kun siihen on mahdollisuus.
-
Ipad2:n hinta onkin jo pudonnut alle 400 euron. Pitäisköhän kesäksi hankkia.
Mullka on Ipad (ykkönen). Olen ollut siihen tosi tyytyväinen. Kulkee mukavasti matkassa, koska se on pieni, kevyt ja litteä. Vielä kun siinä olisi radio!
-
Latasin (laillisesti) kaikki Angoulemen palkitut albumit ipadille (ja oliko siinä jopa kaikki ehdokkaatkin) app storesta. Tai näin ainakin luulin tehneeni. Tosin en ole noihin sarjiksiin ehtinyt perehtyä kovinkaan kattavasti, mutta nopeasti selatttuna näytti, että eivät nuo mitään pelkkiä lyhkäisiä näytteitäkään ole.
Latasin myös yhden Yakarin ja Sodan à 4,95 e.
Tuolla näytti olevan vielä jopa sarjakuvien vuokraussysteemi. 10 päivää lukuaikaa taisi olla about 2 euroa.
edit: nuo Angouleme-lataukset olikin vain näytesivuja. olishan se ollutkin järjetöntä tarjota kokonaiset albumit ilmaiseksi.
YAkari ja Piko ja Fantasio luettu. Lukeminen sujui hyvib, sivunvaihto vaivatonta.
Ainoa harmi on, että nyt tulee ipad kolme jossa on puolet enemmän pikseleitä kuin tässä "vanhassa" versiossa.
-
Laitetaan nyt vielä tähän tarkennus tuohon vähän epäselvään aiempaan viestiini.
The "old" iPads (iPad 1 and 2) have a resolution of 768 x 1024 px at 132ppi, while the new retina iPad has a resolution of 1536 x 2048 px at 264ppi
Kävin myös räpläämässä. Hauskaa on tosiaan se miten laite tekee nykystandardin nettigrafiikan kökön näköiseksi (kun 72dpi ei oikein enää riitä). Teksti on skarppia, mutta kuvat sumeita.
-
Luotan edelleen paperiin.
-
Nyt se sitten tapahtuu. Ensi vuonna? Olen odotellut tätä, eli tarkempia näyttöjä (http://www.tietokone.fi/uutiset/huikean_tarkat_retina_naytot_tulevat_myos_tietokoneisiin) pian parikymmentä vuotta, eli koko sen ajan kun olen pc:iden kanssa puuhannut. Onhan noita 2560 x 1440 pikselin näyttöjä saanut jo jonkin aikaa, mutta nyt näytön "riittävä" tarkkuus on tulossa koneiden perusominaisuudeksi. \o/
-
Jukka: onko sulla ipad 3? Miten on tuon Reiman mainitseman suttuisuuden laita?
-
Jotenkin tämä ajatustenvaihto tuntuu nyt eksyskelevän pimeässä.
Juttuhan meni siis niin, että uuden iPadin näyttö on niin pirun hyvä (ja vastaava taso siis leviämässä myöhemmin tietokonenäyttöihin), että joidenkin nettisivustojen kuvien kehno taso on sille turhan heikko. iPadia varten suunniteltu sisältö taas näyttää nyt todelta hyvältä ja mahdollistaa ensimmäistä kertaa sarjakuvan lukemisen näytöltä vaativan harrastajan haluamalla tarkkuustasolla.
-
mä tarkoitinkin tavallisia nettikuvia.
uskon, että ipadille suunnitellut sarjikset näyttävät upeita.
harmi, että ehdin ostaa ipadin ensimmäisen version. No, ostetaan uusisitten vaikkapa vajaan viiden vuoden päästä.
-
mä tarkoitinkin tavallisia nettikuvia.
uskon, että ipadille suunnitellut sarjikset näyttävät upeita.
Ota mikä tahansa 72dpi kuva ja muuta se kuvankäsittelyohjelmassa 250dpi:n niin näet. Suurin piirtein. Kun pikseleitä tulee leveys- ja korkeussunnassa 4kertainen määrä, mutta informaatio on sama kuin aiemmin, niin jpg-pakkaus alkaa paistaa silmään. Ei se sen kummempaa ole. :)
Mut tosiaan jännä nähdä miten nopeasti webbigrafiikka sitten ensi vuonna(?) alkaa muuttua? Ja kuinka mobiililaitteet pysyvät nopeuden puolesta perässä? No, kai pysyvät jos 4G:kin tulee?
harmi, että ehdin ostaa ipadin ensimmäisen version. No, ostetaan uusisitten vaikkapa vajaan viiden vuoden päästä.
Meinaatko että akku kestää niin kauan :) Eikös noita parin vuoden välein "kuulu" vaihtaa uudempaan? Mietin vaan että miten se sisällön siirtäminen sitten onnistuu? Eli ei kannattane paljon mitään pitää koneella vaan siellä iPilvessä...
-
edellinen pc oli mulla kymmenen vuotta. Viime kesänä vaihdoin Mäkkiin. varmaan pitäisi vaihtaa parin vioden välein, mutta talous ei anna moiseen myöten.
En ole icloudia käyttänyt. Tuntuu vaan jotenkin tyhmältä, että mun koneen tiedostot onkin jossain applen varastoissa. tuskin uuden koneen hankinta on mikään ongelma. Piuha vaan usb:hen ja sullä selvä. ipad synkronoinee vähintään yhtä hyvin uuden kuin vanhankin tietsikan kanssa.
-
Piuha vaan usb:hen ja sullä selvä. ipad synkronoinee vähintään yhtä hyvin uuden kuin vanhankin tietsikan kanssa.
Eli USB-liitäntä sentään löytyy. :) Mietin vaan että missä vaiheessa muistikapasiteetti tulee vastaan jos siirtää aina vanhasta koneesta kamaa uuteen. Ainakin toistaiseksihan noissa tabeteissa on aika rajattu se tilaverrattuna pöytäkoneisiin.
Laskin just että olen viimeisten 12 vuoden aikana ostanut 4 konetta. Kaksi viimeisintä oli läppäreitä ja yksi noista käytetty halpa, väliaikaiseksi tarkoitettu pöytäkone. Ja vaarmaan tulee työkoneen päivitys ajankohtaiseksi viimeistään vuoden parin aikana. Vuodesta -93 olen kuluttanut laskutavasta riippuen vissiin 6-8 datalaatikkoa, ei enää jaksa muistaa. Voisi kuvitella että padeissa kierto olisi hieman nopeampaa, vähän niinku puhelimissa.
Tuo 399e:n hinta halvimmasta iPad 2:sta ei enää ole paha. Toisaalta suurin piirtein samalla rahalla saa jo aika messeviä Android-lautojakin.
-
ipadissa ei ole usb:tä. Puhuin pöytäkoneen päivittämisestä.
Mä olen käsittänyt ipad-filosofian seuraavanlaisesti:
KAIKKI tieto (musa, kuvat, yms.) on pöytäkoneella. Sieltä siirrellään ipadiin vain kulloinkin tarvittava materiaali. Eli ipadilla yksinään ei tee oikein mitään.
iPadissa ei ole tarkoitus säilytellä tiedostoja pitkiä aikoja.
... applen kaupasta voi tilata musaa yms. Ipadista siirretään tilatut musiikit talteen pöytäkoneelle (tai vaikka läppärillekin) myöhempää käyttöä varten.
-
Muutamien vuosien päästä näitä saa lehtitilausten kylkiäisinä. Ja sen lehden voi tilata siihen laitteeseen. Ja sitten ei ole enää Rautakirjaa. Jee! :D
ja se on nyt tapahtunut. Jo nyt.HS alkaa myydä iPadia ja digitilausta pakettina (http://www.hs.fi/kotimaa/HS+alkaa+myyd%C3%A4+iPadia+ja+digitilausta+pakettina/a1305560457648). Asiakkaalle sähköinen lehti ja lukulaite maksavat edullisimmillaan 39,90 euroa kuukaudessa.
Timo
-
Mä latasin ilmaisen kokeiluversion Mobiili-Hesarista jokin aika sitten. Se on kyllä todella hyvä.
Näyttää nyt vahvasti siltä, että tämä kytkykauppatarjous saa meikäläisen tilaamaan mobiili-hesarin.
-
Marvelilla on oikein näpsäkkä sovellus omille sarjakuvilleen. Osa on jo HD:nä joten kuvanlaatu on mitä parhain uudella padilla. Väittäisin uuden omenan voittavan jenkkien halpislehtien vessapaperipainannan.
Jännänä kuriositeettina osaan noista on ohjelmoitu esitysjärjestys jonka saa halutessaan esiin. Siinä sormella hipsutellen mennään ruudusta toiseen ja puhekuplat saattavat ilmestyä vasta seuraavalla vetäisyllä. Myös blurrausta ja pannausta on paikoitellen käytetty. Järjellisesti toteutettuna ihan kiva lisä, tuo tyystin uuden ulottuvuuden lukemiseen. (Haluaisin fingerporin jonka toista ruutua ei syrjäsilmällä näe!)
-
Väittäisin uuden omenan voittavan jenkkien halpislehtien vessapaperipainannan.
Kerrotko koska olet viimeksi törmännyt vessapaperipainantaan uusissa jenkkilehdissä?
Yksi syistä miksi ovat nykyisin niinkin kalliita kuin ovat on väkisin se että paperin laatu on ihan toiselta planeetalta kuin joskus aikoinaan jolloin se oli suunnilleen jotain sanomalehtipaperia tms.
Mutta moisesta on pitkä tovi...
-
Marvelilla on oikein näpsäkkä sovellus omille sarjakuvilleen. Osa on jo HD:nä joten kuvanlaatu on mitä parhain uudella padilla. Väittäisin uuden omenan voittavan jenkkien halpislehtien vessapaperipainannan.
Kerrotko koska olet viimeksi törmännyt vessapaperipainantaan uusissa jenkkilehdissä?
Yksi syistä miksi ovat nykyisin niinkin kalliita kuin ovat on väkisin se että paperin laatu on ihan toiselta planeetalta kuin joskus aikoinaan jolloin se oli suunnilleen jotain sanomalehtipaperia tms.
Mutta moisesta on pitkä tovi...
piti muuten ruveta ihan miettimään mutta siinä taidetaan olla jossain 1990-luvun alkupuolella.
mutta paitsi tähän haluaisin kuulla koska on viimeksi ostanut jankkihalpislehden?
Toki itseltäkin löytyy 50-, 60-, 70- ja 80-lukujen divarikipaleitakin mutta uusista amerikkalaisjulkaisuista ei löydy mitään vessapaperia muistuttavaa.
Tietenkin jos käyttää Suomen Kuvalehteä tai Imagea suikaloituna käydessään vessassa mutta itse suosin pehmeämpiä vaihtoehtoja.
kutsukaa vaan nössöksi.
Tätähän Mark Waid tarkoitti (http://markwaid.com/digital/print-math/)paperilehti kuolee, ei siihen että tarinoiden laatu olisi syvältä vaan siihen että pelkät painokulut ovat tuotannollinen tappiotekijä.
Naisella on uusin iPad mutta vaikka siihen kivasti saakin digilehtiä halvalla olen silti luddiitti.
Minä mieluummin tapan metsän tai pari.
Jos luovat toimivan e-paperin voin olla vähemmän luddiitti.
-
Kerrotko koska olet viimeksi törmännyt vessapaperipainantaan uusissa jenkkilehdissä?
Ihan oikeassa olet, enempi olen vanhoja tilaillut niin on ollut aikamoista laatua välillä. Uudet on hyvälaatuisia kyllä.
Näkisin että tämä sähköinen homma on passeli nimenomaan sellaisiin lehtiin joiden säilyttäminen tuntuisi vähän hoopolta. Liuta satunnaisia "millaiseksihan tämä on mennyt" läystäkkeitä pahvilaatikossa ei juuri herätä omistamisen halua.
-
Otin sitten kytkynä uuden ipadin hesarin kautta, ja näyttää siltä että nyt on vihdoinkin olemassa lukulaite jolla todellakin kelpaa lueskella sarjakuvia.
Kun siirsin vekottimeen testiksi muutaman sivun Lopunperä 2:sta 2048x1536 resossa niin laatu ei tuntunut tippuneen painetusta versiosta mitenkään, melkein päinvastoin, kiitos laadukkaan näytön. Hyvän väritoiston ansiosta tuntui siltä että sarja näytti paremmalta kuin koskaan.
Monet comixologyn appin kautta ladatut sarjakuvat näyttivät myöskin erittäin hyvältä, eikä hintakaan ollut liian paha. Loistavaa.
Uuden iPadin suolainen hinta nyt tietenkin vielä on kompastuskivenä, mutta kyllä sekin tulee alas aikanaan. Kustantajana näen tämän varsinkin erittäin lupaavana vehkeenä, joka saattaisi jopa tarjota ratkaisun kivijalkakauppojen kanssa kärsittyihin perinteisiin ongelmiin.
-
Sanoisin, että vuoden päästä laitteita on saatavilla käytettynä jo niin paljon, että tuo hinta ei ole enää ongelma. Uusi tulee kuitenkin joka vuosi ja sen uuden ostavat ensimmäisenä aina samat ihmiset :)
-
Sanoisin, että vuoden päästä laitteita on saatavilla käytettynä jo niin paljon, että tuo hinta ei ole enää ongelma.
Ja jossain vaiheessa aletaan varmaan saada tietoa siitäkin miten kauan näiden kertakäyttölaitteiden akut pelittävät?
-
Ja jossain vaiheessa aletaan varmaan saada tietoa siitäkin miten kauan näiden kertakäyttölaitteiden akut pelittävät?
Akun rapautuminen onkin hyvä kysymys. Vaikka uusi ipadi kestäisikin viisi ja puoli tuntia lataamatta, se ei kolmen vuoden käytön jälkeen ole välttämättä samassa terässä. Akut voi toki vaihtaa, mutta sekin maksaa.
Yhtä kertakäyttökamaa ipadit on kuin televisiot ja soittimetkin tänä päivänä. Paperilla säilyy toki paremmin, vaikka pilvipalvelussa luvataankin pysyvyyttä. Mutta kernaasti mieluummin tsekkaan uudet tuntemattomat sarjakuvat laillisina halpoina digitaalisina kopioina sen sijaan, että ottaisin riskin ja täyttäisin hyllyä opuksilla jotka jaksaisin lukea vain kerran. Tämä on minulle ipadin paras ominaisuus.
-
hei.
Minä olen Curt ja minä olen luddiitti.
Minä rakastan painettuja sarjakuvia ja kirjoja, niiden tuntua, käsityöhenkeä(jopa teollistuneessa mielessäänkin) mutta aika elää.
Sarjakuva kilpailee monimedioiden meressä ja senkin on sopeuduttava aikoihin.
Mark Waid toisaalla kertoi mikä on isoin elektronisensarjakuvan etu.
kaikki sarjakuvat kuitenkin tehdään digitaaliseen muotoon painoa varten, mutta kun varsinainen fyysinen paino leikkaantuu pois ja rahdit ja ja ollaan yhtäkkiä tilanteessa jossa pikkulafkan tekijäkin pääsee liki yhtä pitkälle.
jakelu on näennäisen helppoa, halpaa ja vaivatonta kunhan nyky-infra pystytään ylläpitämään.
Ja mahdollistaa "uusia" metodeja kerrontaan.
se pääsyy avautumiseeni Madefire (http://www.madefire.com/motion-books/)
sarjakuva kun ei ole paperia vaan tarina.
Enitenhän tämä koskee ns.ensimmäistä maailmaa, mutta tietyn asteinen kulminaatiopiste on tekniikassa ja sen saatavuudessa minusta saavutettu.
Paperi ei poistu, ei ainakaan vielä. Eihän se ole toimistoistakaan poistunut tietokoneistumisen myötä.
-
Minä olen Curt ja minä olen luddiitti.
Sen lisäksi myös avauduit ehkä hieman väärässä ketjussa. Esim. tämä olisi voinut olla sopivampi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8388.0.html). Muitakin saattaa olla tuolla aiheelle paremmin omistetulla alueella.
Tämä ketju on varattu enemmänkin laitekokemuksille, uudenlaisen lukemisen edellytyksille. Sanon tämän nyt vaan siksi että asioissa pysyisi joku roti. :)
-
Tämä ketju on varattu enemmänkin laitekokemuksille, uudenlaisen lukemisen edellytyksille. Sanon tämän nyt vaan siksi että asioissa pysyisi joku roti. :)
josta juurikin puhuin.
Olen tuollakin peräti äänestänyt aiheesta, mutta kuten tässäkin ketjussa mainitaan: teknologia ei ollut vielä riittävällä tasolla.
Ei ainoastaan speksien osalta, vaan myös lukulaitteiden hinnan ja levinneisyyden myötä.
Siihen sovellusten käyttömukavuus päälle ja juurikin kuten linkittämäni madefire, eli se että sarjakuvaSISÄLTÖ ei olekaan digitaalinen versio paperisesta ja nettiversio vaan tehty elektronisille lukulaitteille alunperinkin, soveltaen niiden mahdollisuuksia ja ominaisuuksia.
Kyllä, taloudessamme on iPadin tuorein versio ja itse en sille keksi muuta käyttöä kuin sarjakuvien lukemisen.
-
Arttu Silvast käsittelee Ylen kolumnissaan "Kaikki meni" (http://yle.fi/uutiset/arttu_silvast_kaikki_meni/6239280) Walking Deadia, elektronisia lukulaitteita sekä sarjakuvien ostopolitiikkaansa.
Olen silti odottavalla kannalla henkilökohtaisesti.
-
iPad on niin ehdoton väline sarjakuvien lukemisessa, että väitän että kaikki täälläkin ovat samaa mieltä kokeiltuaan
Riippuu minkä sarjakuvan. Perinteisestihän pitkiä sarjakuvia on luettu aukeamittain, ei ruuduittain (vrt. pilakuva ja strippi) eikä sivuittain (kuten tekstikirjoja). iPad taipuu miten kuten B5-lehden sivun kuvaamiseen, mutta ranskis-tyyppisen ison albumin sivua se ei voi vastata sillä kokoero on niin suuri.
Sinänsä voisi olla ihan mielenkiintoinen spekullation aihe, että miten lukulaitteet vaikuttavat printtisarjakuvien layouttiin. Enää kun ei voi olla varma että lukija näkee aukeaman kerralllaan. Tämä, ja sähköisten sarjakuvien "luettua sivuhistoriaa piilottava" ominaisuus vaikuttaa sarjakuvan diskurssiin. Vaikkapa karkeasti yksinkertaistaen niin, että ennen riitti kun joka aukeamalle sijoitti ruudun joka kuvaa tapahtumien ympäristön. Nyt saman vaikutuksen aikaansaamiseksi tällainen ruutu olisi hyvä olla joka sivulla.
-
Yakaria luin oikein sujuvasti ipadilta. Ipad vaaka-asentoon ja puoli sivua näkyi kerralla. Deribin sivutaitot on aika villejä, Lucky Lukea, Asterixia, Tanguy et Laverdurea tai Innommablesia lukee aivan vaivatta: neljä ruuturiviä joka sivulla tasaiseen tahtiin, ipadilla näkyy kaksi riviä kerrallaan. Ihan riittävästi ainakin mulle.
Retina-näytöllinen ipad olisi aika mahtava, mulla on vaanvalitettavasti se ihka eka versio ipadista. Mutta kyllä silläkin pärjää kun hiukan valitsee mitä sillä yrittää lukea.
-
Yakaria luin oikein sujuvasti ipadilta. Ipad vaaka-asentoon ja puoli sivua näkyi kerralla.
Elokuviakin voi katsella sujuvasti vaikka kuvasta olisi leikattu melkein puolet pois (reunoilta ja tai ylä- ja alalaidasta). Tai dubattuna. Se on sitten makuasia että onko tällöin kyseessä sama teos kuin alkuperäinen.
Juuri sarjakuvaharrastajan luulisi kiinnittävän tähän huomiota. Onhan täällä itketty mm. Semicin Zorbul-pokkareista (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1813.msg32650.html#msg32650) ja monesta muusta (strippi)sarjakuvasta joita on julkaistu muussa kuin alkuperäisessä kuosissa - vaikka ne voi lukea sujuvasti.
Mutta eipä tämä niin ihme juttu ole. Kunhan nyt vaan halusin huomauttaa että aukeaman lukukokemus kuitenkin poikkeaa sivu, puoli sivua, tai ruutu kerraallaan lukemisesta.
Vielä jos menee pidemmälle, jonkinlainen nostalgia-kokemus silti näihinkin palaamisesta varmaan syntyy, vaikka aika ei digisarjakuvajulkaisua sinällään haalistakaan.
-
Sinänsä voisi olla ihan mielenkiintoinen spekullation aihe, että miten lukulaitteet vaikuttavat printtisarjakuvien layouttiin. Enää kun ei voi olla varma että lukija näkee aukeaman kerralllaan. Tämä, ja sähköisten sarjakuvien "luettua sivuhistoriaa piilottava" ominaisuus vaikuttaa sarjakuvan diskurssiin. Vaikkapa karkeasti yksinkertaistaen niin, että ennen riitti kun joka aukeamalle sijoitti ruudun joka kuvaa tapahtumien ympäristön. Nyt saman vaikutuksen aikaansaamiseksi tällainen ruutu olisi hyvä olla joka sivulla.
josta juurikin Madefire linkki oli.
Ovat ko.lafkassa alunperinkin tehneet sarjakuvasisällön lukulaitteen mukaan, eivät printtiä ajatellen.
iPadin vaikutuksestahan sarjakuvaan oli hiljan (~kuukausi sitten) artikkeli Wiredissa eli siis tämä (http://www.wired.com/magazine/2011/06/ff_digitalcomix/all/1)
Pääpaino on laitteiston vaikutuksesta sarjakuvakauppaan ja lukemiseen ei taitollisiin tai taiteellisiin ratkaisuihin.
En kaikkien artikkelin kohtien kanssa ole ihan samaa mieltä, mutta jokainen päättäköön itse.
-
se pääsyy avautumiseeni Madefire (http://www.madefire.com/motion-books/)
sarjakuva kun ei ole paperia vaan tarina.
josta juurikin Madefire linkki oli.
Ovat ko.lafkassa alunperinkin tehneet sarjakuvasisällön lukulaitteen mukaan, eivät printtiä ajatellen.
Anteeksi nyt vaan, mutta Madefire ei sisältönäkökulmasta tarjoa mitään mitä ei olisi keksitty ja tehty jo 15 vuotta sitten. En pidä kovin kummoisena edistysaskeleena sitä että jotain liikutetaan sormella eikä hiirikädellä. Paska (siis kerrontateknisesti köpö) animaatio on paskaa animaatiota vaikka sen esittäisi millä laitteella.
iPadin vaikutuksestahan sarjakuvaan oli hiljan (~kuukausi sitten) artikkeli Wiredissa eli siis tämä (http://www.wired.com/magazine/2011/06/ff_digitalcomix/all/1)
En kaikkien artikkelin kohtien kanssa ole ihan samaa mieltä,
Muistatko mistä olit eri mieltä? Must toi on fiksuimpia artikkeleja mitä olen aiheesta lukenut.
Ainoa merkittävä parannus, mitä iPad on minun nähdäkseni tuonut (printtiin tai perinteiseen nettiin verrattuna) liittyy ansaintalogiikkaan. Sillä on helppoa ja luotettavaa ostaa kamaa ja SE saattaakin lopulta olla se tappajasovellus, mikä vihdoin avaa digisarjakuvan näkymät myös bisneksenä.
Sen sijaan Madefiren kaltaisille jutuille en näe edelleenkään kaupallista tulevaisuutta. "Madefiretarina" on kalliimpi tehdä, mutta sen käyttö/lukukokemus on onnettomampi kuin sarjakuvan, toisaalta taas elokuvalle tai animaatiolle se ei myöskään pärjää.
Onko kukaan muuten havainnut löytyykö Ranskasta isoja bisneshankkeita lukulaitteiden ympärillä? On aika jännää, että ala on vahvimmillaan Japanissa/E-Koreassa ja USA:ssa, missä sarjakuvat on perinteisesti kulutettu B5-koossa. No, ranskikset on muutenkin olleet hieman hitaita (viisaita?) näiden uusien tekniikoiden käyttöönotossa.
-
Anteeksi nyt vaan, mutta Madefire ei sisältönäkökulmasta tarjoa mitään mitä ei olisi keksitty ja tehty jo 15 vuotta sitten. En pidä kovin kummoisena edistysaskeleena sitä että jotain liikutetaan sormella eikä hiirikädellä. Paska (siis kerrontateknisesti köpö) animaatio on paskaa animaatiota vaikka sen esittäisi millä laitteella.
Muistatko mistä olit eri mieltä? Must toi on fiksuimpia artikkeleja mitä olen aiheesta lukenut.
lyhyesti kerran vielä: Madefiren sarjakuvat on tehty alunalkaenkin lukulaitteelle, mutta ei olemassaolevista hahmoista jotka ovat pyörineet 15-80 vuotta vaan uusista ja tekijöillä joilla on krediittejä ja joiden nimillä myydään printtipuoltakin, ei vain paineta ja kanneta 99,99999% makkelikoneeseen kun ei myy.
Eli juurikin se mistä sinä puhuit ei niin että tehdään B5 kokoon, A3 kokoon ja väännetään animaatioefekti vaan tehdään suoraan digitaalisesti näytön mukaan ruudut.
Toki kaikkia noita tehtiin jo ennen kuin 15 vuotta sitten, tekinisesti vaan ei ollut yleisiä edellytyksiä siihen.
Wiredin teksti oli kattava ja vähiten puolueellinen , yleensä on joko "kaikki tulee warettaa tekijä on kapitalistisen järhjestelmän vampyyrikätyri" tai "digitaalisen puolen haitat ylittävät edut ja vievät leivänkin suusta" tason kommentaaria.
Ainoa missä oma kritiikkini nousee esiin on johtopäätökset ja se miten vankasti ollaan ei vain ensimmäiseen maailmaan sidottuja vaan ennen muuta amerikkalaiseen versioon.
Jäädään yhden markkina/taiteellisen ratkasiun vangeiksi nähdäkseni eikä nähdä metsää puilta.
Nähdään olemassaolevat markkinarakenteet muttei uusia mahdollisuuksia(ja vaikeuksia) kun rajataan yhteen segmenttiin.
-
ei olemassaolevista hahmoista jotka ovat pyörineet 15-80 vuotta vaan uusista
Mikä voi olla (ja mielestäni onkin) myös este kaupalliselle menestykselle. Eli uskon että tuollainen uusi "innovaatio" ei kanna kaupallisesti varsinkaan ilman tuttuja sisältöjä. Sitäpaitsi (sarjakuvalehdestä)tutun sisällön kanssa systeemin heikkous, se että on keksitty neliskanttinen pyörä, tulisi helpommin esiin.
Toki kaikkia noita tehtiin jo ennen kuin 15 vuotta sitten, tekinisesti vaan ei ollut yleisiä edellytyksiä siihen.
Sanoisin että kyllä kaikki tekniset edellytykset oli jo 15 vuotta sitten. Itse asiassa multimedia oli täppärin kaltainen trendihitti (ja myös jälkimmäinen saattaa jäädä edellisen kaltaiseksi päiväperhoksi).
Jäädään yhden markkina/taiteellisen ratkasiun vangeiksi nähdäkseni eikä nähdä metsää puilta.
Nähdään olemassaolevat markkinarakenteet muttei uusia mahdollisuuksia(ja vaikeuksia) kun rajataan yhteen segmenttiin.
Mä ainakin luin sen nimen omaan sarjakuvabisneksen näkökulmasta kirjoitetuksi. Uusien "markkinarakenteiden" luominen olisi kyllä tosi vaativa juttu. Tiedä sitten onko Japanissa lehtitaloilla samaa ajattelua kuin DC:llä ja Marvelilla? Tässä on kuitenkin eletty murrosta jo se 10-20 vuotta, laskentatavasta riippuen eikä kukaan tunnu tietävän milloin se murros loppuu.
Digimaailman nopeasyklisyys on pienoinen ongelma, sillä mikään vanhan maailman mediatalo ei koskaan ehdi rakentaa toimivaa systeemiä minkään alustan tai teknisen ratkaisun varaan (ja hankkia sekä totuttaa asiakaskuntaa sille) ennen kuin kaikki muuttuu.
-
Sanoisin että kyllä kaikki tekniset edellytykset oli jo 15 vuotta sitten. Itse asiassa multimedia oli täppärin kaltainen trendihitti (ja myös jälkimmäinen saattaa jäädä edellisen kaltaiseksi päiväperhoksi).
öh, me muistetaan 15 vuoden takainen aika eri lailla.
Se mistä silloin puhuttiin "faktana" ja "teknologiana" on toki nyt sitä ja on ollut viimeiset viitisen vuotta mutta ei ennen.
Varsinkin sähköisten lukulaitteiden kehitys on ollut vasta viimeiset pari vuotta mainostekstinsä tasolla missään määrin.
tuorein iPad soveltuu sarjakuvien(jenkki/manga/BD) lukemiseen mutta niiden ekojen kohdalla niin softa- kuin rautapuolikin olivat suoraan verrattavissa pikselimössöpainojälkeen uusiokäytetyllä raamattupaperilla.
kakkonen oli jo parempi mutta ekojen resoluutio ei vaan riittänyt mihinkään.
-
Tästä:
Comic Book to CD-ROM. In 1994, the Voyager Company released a CD-ROM version of cartoonist Art Spiegelman's Pulitzer-Prize-winning books Maus (http://www.amazon.com/Complete-Survivors-Macintosh-CD-Rom-Version/dp/1559404531)
...on näköjään aikaa jo 18 vuotta. Se oli aikansa paras, mutta oli muitakin. Puhuin siis varta vasten tietokoneella luettavaksi tarkoitetuista sarjakuvista, jotka olivat kerrontateknisinä innovaatioina samalla tasolla kuin Madefire.
Se että käyttöliittymä on laapittava eikä klikattava, ei muuta paljoakaan. Se että grafiikka on nyt melkein 1:1 paperisarjakuvaan on ihan hyvä juttu, mutta kuluttajalle merkitystä on monella muullakin asialla.
Mitä taas tulee multimediaan se todellakin oli bisnes. Pelkästään Suomessa oli kymmeniä alalla toimivia yrityksiä.
-
Onkos sellaista iPadille sopivaa ohjelmaa jolla voi loikata 600-sivuista sarjakuvaa lukiessa äkkiä sivulta 444 sivun 5 henkilöluetteloon ja sitten takaisin?
Yksittäisratkaisu on kaksi lukuohjelmaa. Toiseen auki henkilöluettelo, toisesta lukee sarjakuvaa. Ei tietenkään toimi, jos joutuu hyppimään useamman paikan välillä.
-
Onkos sellaista iPadille sopivaa ohjelmaa jolla voi loikata 600-sivuista sarjakuvaa lukiessa äkkiä sivulta 444 sivun 5 henkilöluetteloon ja sitten takaisin?
Comic Book Loverilla ei voi.
Vaikka löytyväthän ne täältäkin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Box_Office_Poison
Mutta vastaisuuden varalle...
Comixologylla taitaisi onnistua tosin 600 sivuisen järkäleen kanssa varmaan toimii hitaammin, kuin 30 sivuisen.
-
Onkos sellaista iPadille sopivaa ohjelmaa jolla voi loikata 600-sivuista sarjakuvaa lukiessa äkkiä sivulta 444 sivun 5 henkilöluetteloon ja sitten takaisin?
Comic Zeal. Tosin mulla ei ole 600-sivuista sarjakuvaa, joten en osaa sanoa, miten "äkkiä" hyppäys onnistuu.
-
Mitähän tämä tarkoittanee sarjakuvan kannalta, ehkä ei mitään...
http://thenextweb.com/mobile/2012/12/10/after-rapid-growth-ebook-readers-set-for-collapse-with-shipments-plummeting-36-in-2012/ (http://thenextweb.com/mobile/2012/12/10/after-rapid-growth-ebook-readers-set-for-collapse-with-shipments-plummeting-36-in-2012/)
-
Mitähän tämä tarkoittanee sarjakuvan kannalta, ehkä ei mitään...
http://thenextweb.com/mobile/2012/12/10/after-rapid-growth-ebook-readers-set-for-collapse-with-shipments-plummeting-36-in-2012/ (http://thenextweb.com/mobile/2012/12/10/after-rapid-growth-ebook-readers-set-for-collapse-with-shipments-plummeting-36-in-2012/)
Sarjakuvan kannalta se ei ainakaan voi olla huonoa, sillä tabletit näyttäisivät soveltuvan sarjakuvan lukuun huomattavasti paremmin kuin sähköiset lukulaitteet.
-
Ebookien mustavalkonäytöistä tulee niin 80-luku mieleen. Vaikka niissä on puolensa ajaa tablettien monipuolisuus niistä ohi. Jos ebookit eivät hetikohta muutu värillisiksi tarkkuusnäytöiksi, niin ne katoavat.
Timo
-
Kaikkien Applen käyttäjien kannattaa tänään ladata App Storesta "12 Days of Christmas"- ohjelma. Siellä on tänään jaossa ilmaiseksi Bendisin ja Finchin The New Avengers: Breakout-alppari.
-
Comixologyyn voi nyt lähettää omia tuotoksiaan hyväksyttäväksi! Tätä on odotettu.
https://submit.comixology.com/
-
Eipä sitten sitä lukiessa muuta noussutkaan pystyyn.
Ihmettelin pitkään mistä sarja on saanut nimensä mutta vilahtihan siellä loppupuolella nännikin. Ja jopa römpsä rönttönen -hui! (edit: mainitaan vielä että jälkimmäinen oli tosi tökerösti päälleliimatun oloinen eikä kyseinen paneeli sopinut sivulle lainkaan)
Ihan jonninjoutavaa matskua kaikkiaan; värit oli sentään ihan kivat vaikak tarina ei herättänyt minkäänlaista kiinnostusta seuraavaan numeroon.
-
IT-viikko kirjoittaa (http://www.itviikko.fi/teknologia/2013/03/22/e-kirja-tulee--kuoleeko-suomalainen-kirjankustantaminen/20134290/7) e-lukulaitteista, e-kirjoista ja kustantamisesta, otsikolla E-kirja tulee – kuoleeko suomalainen kirjankustantaminen?:
Sähkökirja alkaa olla valmis: lukulaitteet yleistyvät ja kirjojakin löytyy. Mutta tappaako verolainsäädäntö eurooppalaisen kirjankustantamisen, joka uhkaa valua Googlen, Applen ja Amazonin kaltaisille amerikkalaisjäteille?
Lähes joka neljäs amerikkalainen lukeekin jo e-kirjoja, kertoo tutkimusinstituutti Pew Researchin selvitys muutaman kuukauden takaa.
Sarjakuvakirjoistahan IT ei mitn kerro. e-Ink on yhä mv. Isoin ongelmahan lie silti se että Suomessa paperikirjasta maksetaan alvia 10 prosenttia, e-kirjasta 24.
Timo
-
IT-viikko kirjoittaa (http://www.itviikko.fi/teknologia/2013/03/22/e-kirja-tulee--kuoleeko-suomalainen-kirjankustantaminen/20134290/7)
Sarjakuvakirjoistahan IT ei mitn kerro. e-Ink on yhä mv. Isoin ongelmahan lie silti se että Suomessa paperikirjasta maksetaan alvia 10 prosenttia, e-kirjasta 24.
Timo
Paitsi jos se on Applen myymä .ibook, jolloin alvi menee luxemburgin alvin mukaan, joka on pienempi. Mutta muuten joo.
-
Jos ei sopivaa ohjelmaa löydy, niin muunna Calibrella johonkin e-kirja formaattiin ja lue IBooks- tai Kindle-appsilla.
Itse muunnan yleensä mobi-muotoon ja lähetän sähköpostilla kindle.com-osoitteeseni. Saan sitten luettua millä laitteellani tahansa.
-
Minä olen lukenut .txt-tiedostoja pagesilla, mikä on harvoja kelvollisia tekstinkäsittelyohjelmia padilla. On sillä tosin jonkin verran hintaakin.
-
Comixologyyn voi nyt lähettää omia tuotoksiaan hyväksyttäväksi! Tätä on odotettu.
https://submit.comixology.com/
Onkohan tuossa 'ameriikanverokortti' -tyyppisiä vinksutuksia, jos sitä suomalainen haluaisi käyttää?
-
Onkohan tuossa 'ameriikanverokortti' -tyyppisiä vinksutuksia, jos sitä suomalainen haluaisi käyttää?
Jos tarkoitat pitääkö olla EIN niin ei minun tietääkseni. Mutta en ole ehtinyt vielä lähettämäänkään kun en ole ehtinyt päivittää käännettyjä alppujani, liikaa duunia -
Mutta siitä vain rohkeasti kokeilemaan, kertokaa miten kävi.
-
IT-viikko kirjoittaa (http://www.itviikko.fi/teknologia/2013/03/22/e-kirja-tulee--kuoleeko-suomalainen-kirjankustantaminen/20134290/7)
Tuossa jutussa sanotaan taas kerran sähköpaperista (jossa on tunnetusti aivan paska resoluutio):
Nämä ovat silti houkuttelevia, sillä taustavalottomat näytöt rasittavat silmiä vähemmän kuin tabletit ja mahdollistavat pidemmät ja mukavammat lukusessiot.
Mutta ihan vasta luin tutkimuksesta joka väitti päinvastaista. Tässä ilmeisesti referoidaan samaa tutkimusta (http://www.klaava.fi/Kirjat/Uusia_kenties_yll_tt_vi_kin_apuv_lineit_lukemiseen_heikkon_k_isille) (mutta luin tästä alun perin muualta).
Tutkijat uskovat valaistun näytön olevan suurin syy parempaan lukunopeuteen. Vakavasti silmäsairaiden tai heikkonäköisten ihmisten heikentynyt herkkyys kontrastille hyötyy valaistun näytön tarjoamasta avusta.
Naurettavaa että tätäkään "yksinkertaista" silmän fysiologiaan liittyvää asiaa ei ole osattu kunnolla tutkia. Vai onko vika sitten tulosten raportoinnissa? Olennaisia muuttujia kun ei niin kovin paljon ole: kirjainten koko, niiden reunojen sileys (näytön tarkkuus/palikoituminen) sekä kirjainten ja taustan välinen kontrasti. Kerpele sentään! Vai onko kyse sittenkin vain henkilökohtaisista mieltymyksistä? Väitän että ei ole.
Tuo jäljempänä siteeraamani uusi tutkimus väittää että:
Mitä heikompi näkö, sitä enemmän ihminen hyötyy valaistun näytön lisäavusta.
Ongelmana on että tuossa ei kerrota että mitä heikolla näöllä tarkoitetaan, eikä kirjainten erottamisen helppous välttämättä tarkoita sitä että "taustavalaistu ratkaisu" olisi pidemmän päälle hyvä tai miellyttävä silmille. Joskus on vedottu siihen että päätetyöskentelyssä silmät saattavat kuivua helpommin. Tämä ei kai johtuisi kuvaputkesta tai valosta vaan siitä että silmiä ei silloin jostain syystä räpytellä tarpeeksi. Ota nyt näistä sitten selko!
Ja jos nyt mainitaan ketjun aihekin eli sarjakuvat, niin onhan se nähty että kirkkaan valkoisella paperilla mustavalkosarjis näyttää rumemmalta kuin mattapintaisella ja hieman kellertävällä. Suuri tai kova kontrasti ei siis välttämättä ole mikään kovin autuaaksi tekevä juttu.
-
Tuolla samalla sivustolla, josta Reima linkitti tutkimusuutiseen oli mielenkiintoinen juttu:
Painettu sarjakuvakirja keskustelee tablet-laitteen kanssa (http://www.klaava.fi/Kirjat/Painettu_sarjakuvakirja_keskustelee_tablet_laitteen_kanssa)
Anomaly Productions on tuottanut laajan, yhtiön mukaan pisimmän koskaan painetun, näyttävän kovakantisen sarjakuvakirjan, joka on myynnissä hintaan 40-70 dollaria. Vaikka painettu kirja on staattinen tuote, yhtiö on rakentanut sen ympärille monia vuorovaikutteisia lisäominaisuuksia. Tablet-laitteisiin on saatavilla sekä ilmainen että maksullinen sovellus, jonka avulla kirjan hahmot heräävät henkiin tabletin värinäytöllä. Toinen tablet-sovellus tarjoaa taustatietoa kirjan tapahtumista ja hahmoista sekä luettavaksi että kuunneltavaksi.
" pisimmän koskaan painetun" ainakin on höpöä.
Timo
-
" pisimmän koskaan painetun" ainakin on höpöä.
Tuotteen/firman sivulla (http://www.experienceanomaly.com/media/) puhutaan pisimmästä suoraan kirjaksi tehdystä sarjakuvasta. No, tosiaan onhan niitä mittavampia. Ja videoiden lopun mainosslogan "This is what you graduate to from Marvel and DC" on tahattoman hauska sekin.
Sen sijaan pidän tuosta firman tavasta käyttää lisättyä todellisuutta sarjakuvan laajentamiseen. Siis pidän teknisenä ratkaisuna, kaupallisena ideanahan tuo on yhtä tuhoontuomittu kuin muutkin härpäkkeet.
Perinteisemmän multimedian ja sarjakuvan liitto olikin jo aika loppuun kaluttu umpikuja. En tiedä minkä verran tuokaan (ks. video), jos se todella toimisi noin juohevasti, tuo varsinaista lisäarvoa tuotteelle tai varsinkaan tarinalle, mutta eipähän se ainakaan häiritse itse sarjakuvan lukemista. Ja mikä tärkeintä se ei muuta sarjakuvaa kömpelöksi peliksi tai animaatioksi. Tuollainen "taikaikkuna sarjakuvasivuun" olisi ollut mielettömän kova juttu -70 luvun lapselle, mutta nyt skidit ja aikuiset ovat tottuneet siihen että voivat pelissä myös itse kontrolloida tuon kaltaisia hahmoja. Silloin pelkkä hahmo- tai laitesuunnitteluun "zoomailu" ei pahemmin lämmitä.
-
Applen vermeille saatavilla olevat sarjakuvasovellukset ovat täällä käytettävyysarviossa (http://ipod.about.com/od/bestiphoneapps/tp/best-phone-comics-apps.htm), linkin alalaidassa linkit tarkempiin mulkaisuihin.
Itse olen karsastanut ComiXology-sovellusta useammastakin syystä, mutta pahin skenaario on, mikäli yhdestä vaihtoehdosta muodostuisi sähköisen maailman Diamond, joka rajoittaa jälleen koko kustannusalaa.
Harmittaa lukea jenkkilän sarjakuvamaailman nyhveröiden ajatuksia – siis näiden samojen, jotka luotsaavat suurimpia kustantajia. Kiitos näiden tuhnujen, piraatit hallitsevat digitaalijakelua ja ala vain kaivaa virtuaalimunaskuitaan.
Digimarkkinoille olisi pitänyt uskaltautua kaikki luukut auki heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen, siten että kaikki uudet julkaisut vaikka viikko ennen fyysistä lehteä: jakelukanava omaan käpälään ja katteet ylös.
Näin ei tietenkään tehty, kun alalta puuttuu kova liiketoimintaosaaminen ja kukaan näistä kuvittajasta johtajaksi -urapolun kokeneista lippalakkipojista ei tahdo tulla muistetuksi miehenä, joka tappoi sarjakuvalehden fyysisenä (mainos)lehtisenä.
-
pahin skenaario on, mikäli yhdestä vaihtoehdosta muodostuisi sähköisen maailman Diamond, joka rajoittaa jälleen koko kustannusalaa.
Kyllähän se siihen varmaan menee. Ainakin jos katsoo muuta digi- ja jakelupuolen kehitystä. Tai sitten niitä on 2-3. Tässä vaiheessa vaikea kuvitella haastajaa Applelle Googlelle ja Amazonille. Toki jos jostain nousee joku kova, eri formaateille avoimen sähköpaperilaitteen valmistaja...
Harmittaa lukea jenkkilän sarjakuvamaailman nyhveröiden ajatuksia – siis näiden samojen, jotka luotsaavat suurimpia kustantajia. Kiitos näiden tuhnujen, piraatit hallitsevat digitaalijakelua ja ala vain kaivaa virtuaalimunaskuitaan.
Digimarkkinoille olisi pitänyt uskaltautua kaikki luukut auki heti ensimmäisen mahdollisuuden tullen,
Täytyy tutkia tuo linkkaamasi juttu. Tässä asiassa on helppo olla jälkiviisas. Eihän sitä tietoa oikeista toimintatavoista ole ollut missään vaan sitä on haettu kiertämällä ja kaartamalla. Kyllähän siitä taitaa olla jo 15 vuotta tai jotain kun Marvelkin toi ekat sähköiset sarjakuvat nettiin. Eivät ottaneet tulta. Tietääkseni KUKAAN ei edes osannut ennustaa, että suljettu yhden alustan/valmistajan systeemi olisi ollut ensimmäinen potentiaalinen ratkaisu useimpiin sähköisen sarjakuvan julkaisu ongelmiin. Kyllä sitä pelastajaa veikkailtiin tulevan avoimemman ratkaisun ja netin (normiselaimen liitännäisen) suunnasta.
Se lähtee harrastajanörttien ja piraattien kehitystyö kokonaan eri lähtökohdista kuin jonkun ison mediatalon. Firman pitää miettiä mm. hankkeen meno- ja tulopuolta jollain perusteltavissa olevalla aikavälillä siinä missä nörtit eivät laske tunteja tai huolehdi toiminnan kannattavuudesta (tai tekijänoieusista ja varsinaisen sisällön tuottamisesta).
-
Joo, kaksivärinen 1200 x 1600 pikseliä ei vielä tarkkuudeltaan ihan riitä, mutta parin kolmen viikon akunkesto kuulostaa hyvältä. Mieluummin tuollaisen ottaisin kuin iPadin.
-
Laitanpa tännekin.
Uusinta uutta uutista pukkaa:
Aku Ankka avaa upean digitaalisen sarjakuvapalvelun syksyllä 2013. Palvelussa on tarjolla kaikki Suomessa kautta aikain julkaistut Aku Ankka -lehdet, ja erilaisten hakuominaisuuksien avulla niiden selaaminen on silkkaa riemua.
Tule kehittämään Aku Ankka Lataamoa (https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/tule_kehittamaan_aku_ankka_lataamoa)
Facebookin kehitysryhmään kuuluvat testikäyttäjien lisäksi Aku Ankan toimitus, palvelun kehitystiimi sekä Aalto-yliopiston asiantuntijat. Etsimme ensisijaisesti käyttäjiä, jotka pystyvät testaamaan sekä tabletti- että webversiota, mutta mukaan voidaan ottaa myös jonkin verran yksinomaan nettiversioon keskittyviä testaajia.
Timo
-
Minusta on huolestuttavaa kuinka mm Avengers numeroita (digiversio) saa esim 1-6 10,99 dollarin korvauksella. Mitä jää tekijöille? Itse ajattelen kyllä tekemisen varsinkin taiteen ehdoilla olevan vaarassa aiheuttaa lisää työttömyyttä tämän sähköistymisen takia. Esim= tussaaminen on mennyt osin jo nyt piirtäjän tehtäväksi koneella. (Onhan pankkiasiatkin?)
Kuvataiteilian elämästä en paljoa tiedä vielä mutta minusta on outoa kuinka kavennetaan sähköistymisellä tekijöiden tehtäviä.
Saatan puhua ihan puppua mutta minä olen nyky meiningin näin itselleni selvittänyt.
Kaikki on sähköistä.
-
Pystyykös Kindle muka näyttämään värejä?
Timo
-
Pystyykös Kindle muka näyttämään värejä?
Timo
Kindle on tulessa (http://www.amazon.com/Kindle-Fire-Amazon-tablet/dp/B0083Q04IQ).
-
Päh... LCD Display. Ei e-paper. Ja 7 tuumaa on pieni.
Timo
-
Päh... LCD Display. Ei e-paper. Ja 7 tuumaa on pieni.
Timo
Kindle Firestä on toki isompia malleja ja sitten on ne e-readerit erikseen "sähköisellä paperilla". Klikkaa sieltä ylänauhasta näkyviin muut mallit.
-
Juu, mut tahtoo e-paperin ja siihen neljä väriä. ;)
Timo
-
Aika kalliita ovat nuo lukulaitteet. Semmoinen pitää olla koko ajan mukana reissussa, jos meinaa vaikka lomalla kirjoja lueskella eli jos se varastetaan tai unohtuu jonnekin, siinä menee sitten samalla koko kirjasto. Ja sitten taas ostettava uusi lukulaite. Jos nykymeno jatkuu edelleen, parin vuoden välein tulee niin paljon päivityksiä, että uuden version ostaminen on pakollista.
Kirjoja pystyy lukemaan huonommalta/pienemmältä = halvemmalta näytöltä kuin sarjakuvia. Sarjakuvista tulee siis kalliita, liian kalliita. Adjö.
-
Aku Ankka Lataamon puolella oli ketjuun sopivaa tekstiä:
Painettu aineisto poistuu lehtien ja kirjojen suhteen ennemmin tai myöhemmin, vaikka kustantajat panevatkin kovasti hanttiin. Videovuokraus ja musiikin kuuntelu painottuu nettiin nyt jo.
Atlantin takana digiaineiston myynti on nyt jo suurempaa kuin painettujen tuotteiden. Lehdet lopettavat painettuja versioitaan kilpaa. Sarjakuvissahan kuukausittaiset lehdet ilmestyvät vain vanhasta muistista. Kaikki kootaan tradeiksi kirjakauppamyyntiin ja kuukausittaiset lehdet saadaan kaikki diginä.
Tämä ei ole enää niin kaukana hypestä kuin teknologiabuumin kahjoina vuosina jolloin luvattiin 19 hyvää ja kauniita koko kaartillinen.
Mutta sähköiseen päin on menty, jatkuvasti.
Isoin syy ei sarjakuvan osalta ole(vielä) piratismi vaikka sitäkin esiintyy eikä sitä voi täysin välttää.
Suurin tekijä on lukulaitteet ennen muuta iPadit ja iPhonet.
Reimaa ja muita vänkiä vastaan esitän teesit ns elävästä elämästä.
Tänään tuoreehko työtuttavuus bongasi nahastani iloisen vihreän miehen ja katsoi tarpeelliseksi esitellä World War Hulk suosikkisivunsa ja ruutunsa iPhone 5n näytöltä.
Teknologinen murroskohta on kohdannut kulttuurisen vastaavuutensa jo.
Optimi kääpiökokoinen ruutu ei ole, mutta toimi tälle lasipäiselle 20 jotain? (no alle 30 kuitenkin) ja yksisilmäiselle jolla on paperimuodossa kotonaan sama.
Mutta mahdolistaa(akun rajoissa, oma luuri soseena kun ei lataa, paitsi silloin kun siinä ei ole latauspiuhaa...) kymmenien ja satojen sarjakuvien ja kirjojen kantamisen työmaille, mökille, katoille, tyttökkaverin luo, bileisiin tai kuten oma naiseni pähkäili ottaako iPad mukaan kun lähtee laivalla katsomaan QOTSAa Tukholmassa.
Ainoa rajoite on haluaako pitää iPadia mukana keikalla pommpiessa vai ei.
Yksinomaan sarjakuvien ja kirjojen lukulaitteille ei kukaan povaa kultaista tulevaisuutta, hetken hurmoksen ja paikan anekdoottien maasta sitten joskus, mutta näiden video/musiikki/puhelin/tietokone mutta mukana trendivekottimien myötä tulevaisuus on tullut jo.
Toki syö osaltaan sitä perinteistä puolta, muttei vie kokonaan. Aaltosykli vaan on vuosien ellei vuosikymmenten mittainen.
Mooren laki tosin tekee nykyisistä monitoimilaitteista antiikkia muutamassa vuodessa.
-
Mutta sähköiseen päin on menty, jatkuvasti.
Isoin syy ei sarjakuvan osalta ole(vielä) piratismi vaikka sitäkin esiintyy eikä sitä voi täysin välttää.
Suurin tekijä on lukulaitteet ennen muuta iPadit ja iPhonet.
Reimaa ja muita vänkiä vastaan esitän teesit ns elävästä elämästä.
Mitähän minä olen vängännyt. Monenlaista varmaan. En kuitenkaan sitä etteikö sähköiseen päin mentäisi. Uutisiin se sopii ja aikakauslehtityyppiset julkaisutkin on ennen pitkää pää pölkyllä. Kirja elää paperisena (uusina julkaisuina) vielä ainakin kymmeniä vuosia. Sarjakuvista ei voi paljoa ennustaa kun se on niin marginaalista toimintaa muutenkin. Omakustanteina ja harrastajien keräilylaitoksina varmasti säilyvät paperisarjiksetkin vielä pitkään. (Se on sitten eri asia mitä tulevaisuuden hipsterit puuhailee)
-
jos se varastetaan tai unohtuu jonnekin, siinä menee sitten samalla koko kirjasto.
No ei välttämättä, ainakin iLaitteilla ne omalla käyttäjätunnuksella tehdyt ostokset ovat käsittäksein yleensä uudelleenhaettavissa uudelle laitteelle pilvipalvelusta tai omatekemältä varmuuskopiovälineeltä.
Edit. Otsikko.
-
ovat käsittäksein yleensä uudelleenhaettavissa
Näistä "tiedostojen säilyvyyksistä" aleltaan onneksi pian saamaan IRL käyttäjäkokemuksia.
Mulla ei jostain syystä onnistunut itsedigitoidun musiikkikirjaston siirto iPodista uudelle PC:lle (koska se kirjasto oli jossain jotenkin rekisteröity sille vanhalle PC:lle).
EDIT: Mikä ihmeen otsikko tuossa Samsonilla...
-
Joo, itsedigitoitujen kanssa ollaan aina vähän iViidakossa*, mutta ostettujen tiedostojen kanssa luvataan toimivuus 5 hallinnoimassasi laitteessa yhtäaikaa.
* jos tilanne on vielä päällä, kokeile esim. Sharepod-ohjelmaa:
http://www.howtogeek.com/103754/how-to-sync-your-ipod-with-another-pc-without-losing-your-music/
-
Joo, itsedigitoitujen kanssa ollaan aina vähän iViidakossa*, mutta ostettujen tiedostojen kanssa luvataan toimivuus 5 hallinnoimassasi laitteessa yhtäaikaa.
Ohjelmat ja kirjat kyllä mutta ostettuja musiikkeja ei pystynyt lataamaan uudestaan. Sain uuden Ipadin viallisen tilalle. Olin ostanut edelliseen Ipadiin Itunesista kappaleita. Uuteen en sitten pystynyt niitä enää lataamaan enkä myöskään ostamaan uudestaan. Suomessa vain ohjelmat ja kirjat tuossa uudelleenlataamisessa mukana, selvisi. Lopulta jouduin siirtämään mp3:t PC-koneelta mutta oli kyllä ankea käyttökokemus.
-
Lopulta jouduin siirtämään mp3:t PC-koneelta mutta oli kyllä ankea käyttökokemus.
Sama mulla. Aikani ähellettyäni siirsin ne musat ulkoisen kiintolevyn avulla. Applejen kanssa ei kai parane käyttää järkeä tai olettaa että yhtään mikään toimisi loogisesti.
Joo, itsedigitoitujen kanssa ollaan aina vähän iViidakossa*, mutta ostettujen tiedostojen kanssa luvataan toimivuus 5 hallinnoimassasi laitteessa yhtäaikaa.
Mitenkähän tuo yhtäaikaa muuten oikein lasketaan? Voiko sieltä aina irtisanoa jonkun laitteen? Meinaan vaan, että jos omistaa esmes pöytäkoneen, padin ja puhelimen ja päivittää niitä noin 3 vuoden syklillä niin 5 laitteen rajoitus voi tulla äkkiäkin vastaan.
-
Mitenkähän tuo yhtäaikaa muuten oikein lasketaan? Voiko sieltä aina irtisanoa jonkun laitteen?
1. Avaa iTunes, mene iTunes Storeen ja kirjaudu sisään AppleID:lläsi ja salasanallasi.
2. Tilitiedot -välilehdellä kohdassa iTunes-pilvi klikkaa "Hallitse laitteita"
3. Poista listasta esim. kuollut PC:si
-
4. Lisää listalle uusi PC:si?
Timo
-
4. Lisää listalle uusi PC:si?
Juu ei käy tietenkään noin helposti... ;)
-
Sivuraide joka kuuluisi ehkä enemmän Pienet kysymykset ilman vastausta-ketjuun mutta:
Sarjakuvan "sähköistyessä" eli elektronisten lukulaitteiden ja digitaaliversioiden yleistyessä, miten hemmetissä omistuskuvat tai signeeraukset hoidetaan?
UPSn jakelumiesten tyyliin?
-
Ja tämä puolestaan sopisi sarjakuvakritiikkiin, mutta jos tosiaan sarjakuvia aletaan kaupata elektronisessa muodossa, niin kirja- ja sarjakuva-arvosteluja joudutaan rukkaamaan peliarvostelujen suuntaan. Arvioijan tulee selvittää, toimiiko julkaisu kaikilla luvatuilla alustoilla ja kuinka hyvin.
-
Ei. Kyse on siitä, onko sähköjulkaisussa mitä ekstraa (efektejä, ääntä, animaatiota), jota niihin ympätään (ja ilmeisesti jopa pitäisi ympätä, koska sellaisia e-sarjakuvia palkitaan), ja toimivatko ne ajatellusti kaikilla niillä alustoilla, joilla niiden luvataan toimivan. Puhumattakaan siitä, onko lukukokemus toisella laitteella avuttomampi kuin toisella. Entä jos se on julkaistu formaatissa, jota jokin lukulaite ei tue?
Aivan kuten peliarvosteluissakin katsotaan, että kun valmistaja ilmoittaa vaatimuksiksi i7:n ja 2 GHz, niin otetaan selvää avautuuko edes koko peli speksien mukaisella koneella ja voiko sitä edes nimellisesti pelata.
Ja vastaavasti tekijöiden on syytä olla tietoisia tästä, ja tehdä sen mukaan valintansa, eikä se herkkua ole.
-
En nyt hetkeen ole peliarvosteluja seurannut, mutta eikö niissä jo aikoja sitten siirrytty käytäntöön, jossa arvostelija ilmoitti millaisella kokoonpanolla on peliä tahkonnut.
Saman mallin mukaan ilmoitetaan, millä laitteistolla ja lukuohjelmalla arvostelija on lukenut.
Kovin tekniseen suuntaan tuskin kannattaa arviota viedä.
Sähköisessä muodossa kulutettavan sarjakuvan arvosteleminen ansaitsisi melkein oman ketjunsa.
-
Kovin tekniseen suuntaan tuskin kannattaa arviota viedä.
Sähköisessä muodossa kulutettavan sarjakuvan arvosteleminen ansaitsisi melkein oman ketjunsa.
Minusta ei ansaitse. Miksei normikritiikkiketju riittäisi, rönsyileehän se muutenkin.
Entä jos se on julkaistu formaatissa, jota jokin lukulaite ei tue?
Jos historiasta on mitään oppimista niin juuri tämä on relevantti kysymys. Tai ainakin se on ollut koko sen ajan kun sähköistä materiaalia on julkaistu. Vain murto-osa on julkaistu tai julkaistaan ns. vapaassa formaatissa (tyyliin pdf). Resoluutio-ongelmat on nähty jo vaikkapa iPadin sukupolven "vaihdoksessa". Käyttöliittymät (sekä tuotteisiin ohjelmoidut että raudan) tuppaavat nekin elämään. Eikä tämä asia tosiaan tule muuttumaan vielä (kymmeniin?)vuosiin. Joka muuta kuvittelee on houkka. Ja tästä syystä en itse vielä oikein osaa sarjakuvan kohdalla kuvitella sitä julkaisemisen tulevaisuutta.
Julkaisijoiden eli kustantajien pitäisi muuttaa lähestymistapaansa ennen kuin hommaan syntyy mitään jatkuvuutta. Mutta edelleen mennään silmät kiinni muka bisnes edellä. Käytännössä taistellaan formaateista ja "jaetaan markkinakakkua". Lukija sitten rämpii loputonta suota.
-
Vain murto-osa on julkaistu tai julkaistaan ns. vapaassa formaatissa (tyyliin pdf).
Minusta PDF on loistava formaatti työkäytössä dokumenttien julkaisuun ja välitykseen, mutta viihdekäytössä auttamattoman kömpelö.
Tämä on toki turhaa haaveilua, mutta sarjakuva ansaitsisi oman avoimen tiedostomuotonsa.
Tosin sähköisessä formaatissa perusasioita joutuu miettimään monesti uusiksi: luetaanko sivu kerrallaan, puoli sivua vai ruutu kerrallaan.
Tämä sitten sitoo tekijöiden käsiä ja sarjakuvailmaisua itseään, erityisesti ruutu kerrallaan lukeminen on toistaiseksi ollut epätyydyttävä kokemus, esimerkkinä Marvelin digisarjat.
DC harrastaa puoli sivua kerrallaan -ideologiaa, mikä on lähempänä perinteistä tapaa lukea ja kokea sarjakuvaa.
-
Eivätkös .cbr ja .cbz ole vapaita tiedostomuotoja?
Jos ne edes ovat tiedostomuotoja. Nehän on vain paketteja. Yleensä paketissa on sisällä jpeggiä, jolloin ongelmia ei ole. Ongelma syntyy silloin kun tungetaan mukaan muuta.
Katson asiakseni sanoa täälläkin, että vihaan älypuhelimien näyttöjä ja kosketussysteemiä.
-
Jos ne edes ovat tiedostomuotoja. Nehän on vain paketteja.
.cbr on uudelleen nimetty rar tiedosto ja .cbz on uudelleen nimetty zip tiedosto.
Kuvathan voisi tallentaa vaikk PNG:nä, joka on patenttivapaa tiedostomuoto kuvien tallentamiseen.
-
Aku Ankan lataamossa on mahdollista lukea puoli sivua kerrallaan. Suuremmat ruudut ovat harvinaisia. Joskus sattuu puolen sivun ruutu sivun keskelle, ja lataamo ei toimi portaattomasti. Mutta sormella kiinni pitäminen auttaa tuossa
Tai koko sivu kerrallaan. Pystysuunnassa.
-
Eri laitteita ja ohjelmia on tullut lyhyesti testattua ja ainakin tähänastiset viritelmät olen huonoksi havainnut. Jokainen on jollain tapaa tuhonnut sarjakuvailmaisun peruspilarit. Näissä vehkeissä sietäisi julkaista vain sarjakuvaa, joka on tehty niiden ehdoilla.
Perinteisessä sarjakuvassa keskeisiä elementtejä ovat kuitenkin niin sivu- kuin aukeamataittokin. Se, miten katse ohjataan sivun/aukeaman sisällä, kuinka kaikki ruudut tukevat toisiaan ja jäsentävät nähtyä/luettua koko lukuprosessin ja silmäilyn ajan.
Ei sarjakuva ole pelkkiä irrallisia ruutuja, se koostuu laajemmista sommitelmista, toisiinsa vaikuttavista ruuduista, ruutujen väleistä, kuvakuljetuksesta, silmänohjauksesta, sujuvasta kerronnasta ja monesta muusta dynaamisesta jännitteestä.
Pääosa testaamistani muodoista on joko hukannut tämän kaiken tai pääosan siitä. Varsinkin aukeamasommitelmat, jotka sietäisi olla sisäistettävissä kerralla, tuottavat vehkeillä suunnattomia vaikeuksia - jo senkin takia, että vaatisivat hyvin ison näytön ollakseen lukukelpoisia.
Perinteiseen sarjakuvailmaisuun nämä eivät siis vielä sovi, koska köyhdyttävät niin raskaasti sarjakuvan kerronnallisia välineitä ja tehokeinoja. Lopputulos on köyhän miehen saksittu raakilekooste, jolla ei ole aidon sarjakuvan kanssa mitään tekemistä.
-
Suomalainen color eInk -lukulaite Leia! (http://www.tivit.fi/article/203#.UgzZtY_rIGk.facebook)
Application: Daily newspaper, magazines, books
Dimensions: 203 x 250 x 6 mm
Display: 9.7" Color eInk
Usage time: Infinite, indoors solar cell
Connectivity: Bluegiga wireless
Tämäkö se sitten on? Näytössä eInk tarkoittanee, ettei se ole lcd tai mikään muukaan semmonen. Ja värillinen!
Timo
-
Suomalainen color eInk -lukulaite Leia! (http://www.tivit.fi/article/203#.UgzZtY_rIGk.facebook)
Tämäkö se sitten on? Näytössä eInk tarkoittanee, ettei se ole lcd tai mikään muukaan semmonen. Ja värillinen!
Timo
Totta tosiaan, vaikuttaa hyvältä ja värillinen! Hyvä että Suomessa on lähdetty kehittämään tätäkin teknologiaa.
-
Application: Daily newspaper, magazines, books
Dimensions: 203 x 250 x 6 mm
Display: 9.7" Color eInk
Usage time: Infinite, indoors solar cell
Connectivity: Bluegiga wireless
Tämäkö se sitten on?
Paksuutta 6mm. Näytön koko vastaava kuin iPadissa mutta tarkkuus tuskin vastaa retinaa... Ei nettiyhteyttä tai selainta. Elikäs tämä ei sitten ole se. :)
Kuten tuossa linkkaamassasi esittelyssä ja Hesarin jutussa (http://www.digitoday.fi/mobiili/2013/08/15/hesari-ilmestyy-kahdesti-paivassa-epaperilla/201311350/66) todetaan kyse on sanomalehtien (viiden!) kokeilusta jossa haetaan ns. arvoketjun huomioivaa ratkaisua tähän digimurrokseen. Kyllähän tuo halpana vimpaimena saattaisikin olla julkaisijalle paperilehteä kustannustehokkaampi ratkaisu, mutta kuluttajat hankkivat kuitenkin myös, tai tuon sijasta sen nettiselailuun soveltuvan avoimemman epaperi-laitteen.
-
Niin en tiedä mitä Bluegiga wireless sitten tekee? Ei yhdistä verkkoon? Mitäs varten se sitten on? Pelkästään tiedostojen siirtoon toiselta laitteelta?
Timo
-
Niin en tiedä mitä Bluegiga wireless sitten tekee? Ei yhdistä verkkoon? Mitäs varten se sitten on? Pelkästään tiedostojen siirtoon toiselta laitteelta?
Timo
Eipähän sitä paljon selitellä, mutta se mainittiin että laitteella ei voi käyttää nettiä. Ja jollainhan ne sähkölehdet pitää sinne sisään saada. :)
-
Lehdistötiedote ei sanonu mitään muuta kuin "cloud-based distribution solution". Mitä se nyt sitten tarkemmin onkin, niin jossain verkossa sen matskun on silloin oltava.
Olen tänään ehkä erityisen puusilmäinen, näin viikonlopun jälkeen :P, mutta en löydä tuolta mistään kohtaa, jossa sanottaisiin, ettei tällä pääse nettiin.
Täällä sanotaan (http://leiamedia.com/):
A unique radio application provides the last-meter Bluetooth/WiFi connection
Timo
-
Tapani Baggen käsikirjoittama ja minun piirtämäni sarjakuva-albumi on juuri ilmestynyt E-kirjana. Tarina perustuu Baggen dekkareihin, joissa seikkailee Valpon etsivä Väinö Mujunen. Albumi sijoittuu vuoteen 1943 ja miljöönä toimii Vellamo-niminen suomalainen sukellusvene, joten sain pitkästä aikaa hieman verestellä vedenalaisia muistoja. Nauttikaa!
https://kirja.elisa.fi/ekirja/harmaa-susi
Onnea uudelle opukselle! Piti oikein eri ketjuun räntätä vastaus tuohon kun menee vähän asian vierestä.
Kaipa noitakin joku ostaa, joo. Mutta sen verran täytyyy ihmetellä että onpa Elisan kaupassa nuo kirjojen kannet pieniä. Osasta piirroskansia ei saa paljonkaan selvää. Herää kysymys: Mikäs se kannen tehtävä taas olikaan?
Johtuneeko tämä epäkohta siitä että kauppa on räätälöity puhelimien näytöille vai mistä ihmeestä? Pidän kuitenkin tämmöistä ratkaisuyritystä huonona sekä pisneksen että sisällön näkökulmasta.
-
Kiitos, Reima!
Mahdollinen paperiversio ei ole poissuljettu. Sivut on skannattu alunperin 600dpi ja 1-bittisenä, joten fyysisen kirjan painaminen ei olisi onkelma.
-
Täältäkin tulossa digijulkaisu. Olen aikeissa laittaa lähiaikoina sarjakuvan (lastensarja) tuonne applen iBookstoreen. Hinta tulee olemaan kohtuullinen ( 1-2 €).
Vielä hieman arpomista lopullisen ulkoasun muotoilu.
Jos ei nyt ihan mene munilleen niin koetan laittaa raporttia miten homma etenee.
-
Täältäkin tulossa digijulkaisu. Olen aikeissa laittaa lähiaikoina sarjakuvan (lastensarja) tuonne applen iBookstoreen. Hinta tulee olemaan kohtuullinen ( 1-2 €).
Vielä hieman arpomista lopullisen ulkoasun muotoilu.
Jos ei nyt ihan mene munilleen niin koetan laittaa raporttia miten homma etenee.
Hops!
Tuosta Kimmon vanhasta Kirja myyntiin iBookstoreen -raportista saattaa olla jotain hyötyä, jos asiat eivät ole vuodessa taas muuttuneet ihan myllylleen:
http://inter.netzionale.com/2012/01/hei-me-kustannetaan-kirja-ibook-storeen.html (http://inter.netzionale.com/2012/01/hei-me-kustannetaan-kirja-ibook-storeen.html)
-
Kiitos. Tuohon jo aiemmin törmäsin ja siitä olikin kovasti apua.
iBooks Author vaikuttaa näppärältä tuohon opuksen muokkaamiseen, sitä jo testailin.
Tuo US id l. ameriikan veronumero hoitui nätimmin mitä kuvittelin l. soitin virkailijalle ja sain numeron viidessä minuutissa.
Ilmeni myös sellainen juttu että päivitettävälle sisällölle ei käy tavallinen isbn. Kun alkaa samalla kustantajaksi/aikoo julkaista muitakin opuksia niin saa kerralla noita isbn sarjoja enemmän. Jos oikein käsitin.
-
Ei varsinaisesti koske sarjakuvia vaan kirjoja (tai ehkä tuossa luvussa on sarjisalpparitkin), mutta ehkäpä e-kirjojen myynnin lasku on kuitenkin relevantti:
http://www.icv2.com/articles/news/27110.html
-
Apple bannasi Matt Fractionin Sex Criminals #2:n
http://www.icv2.com/articles/news/27143.html
-
Eipä tämä niin simppeliä ollutkaan. Kun lopulta tuurilla sain jotenkin tuotokseni ladattua tutkittavaksi sain viikon päästä l. tänään korjausvaatimukset jotka menivät yli hilseen. Ei tule ikinä onnistumaan. Hermot.
-
korjausvaatimukset jotka menivät yli hilseen. Ei tule ikinä onnistumaan. Hermot.
Oliks noi vaatimukset jotain teknisiä vai sisältöön liittyviä?
-
Mahdollinen jätti-iPad saattaisi viimein tehdä sarjisalbumeiden (ainakin jenkkikokoisten) digilukemisesta suht luontevaa...
http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2013/11/20/ipad-sotki-pc-markkinat--jatti-ipad-sotkee-pakan-uudestaan/201316156/66
-
Oliks noi vaatimukset jotain teknisiä vai sisältöön liittyviä?
Ihan teknisiä. Taittoon liittyviä mutta miten esim. korjata kappalejakoja ja välilyöntejä kirjassa jossa ei ole tekstiä???
Parin päivän syväänhengityksen jälkeen laitoin uuden version menemään mutta en vielä odottele mitään läpimurtoa. Jospa saisin väsyttämällä työvoiton.
Pitäisi laittaakin palautetta jotta tekisivät sarjakuvia varten kokonaan omat mallit.
-
Mahdollinen jätti-iPad saattaisi viimein tehdä sarjisalbumeiden (ainakin jenkkikokoisten) digilukemisesta suht luontevaa...
Mistä näistä ikinä tietää. Noin iso kone ei enää kulje käsilaukussa ja sen sanotaankin olevan PC:n kilpailija. PC:n kilpailija ilman näppistä, sen kun näkis.
Varovasti uumoiltu 3840 x 2160 tarkkuuden näyttö taas veisi olletenkin sekä prosessoritehoa että virtaa, ja akuthan ei tunnetusti pysy kehityksen kyydissä. Kirsikkana omenaan jos sitten hintakin on vielä "applea", niin enpä tiiä.
Sitä paitsi, Applen laitekin voi flopata, historiaa tuntevat muistavat tämän. Tietenkin toivon että kehitys kulkisi juuri tähän suuntaan, mutta edelleen pidän sitä sähköpaperia parreena. Eipä tuo iso näyttö videoonkaan tuo lisäarvoa kun se "kodin iso näyttö" on kuitenkin telkku.
-
Odotan vain sitä paperinohutta rullalle taittuvaa nelivärinäyttöä. Kai sen elektroniikan saa aikanaan mahtumaan siihen, prosessoreineen päivineen. 2020? 2030? Scifiä?
Timo
-
Mahdollinen jätti-iPad saattaisi viimein tehdä sarjisalbumeiden (ainakin jenkkikokoisten) digilukemisesta suht luontevaa...
http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2013/11/20/ipad-sotki-pc-markkinat--jatti-ipad-sotkee-pakan-uudestaan/201316156/66
Eihän toi oo mitään:
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/tiedotteet-ja-tapahtumat/panasonicin-20-tuumainen-4k-tablet-suomen-markkinoille
-
Odotan vain sitä paperinohutta rullalle taittuvaa nelivärinäyttöä. Kai sen elektroniikan saa aikanaan mahtumaan siihen, prosessoreineen päivineen. 2020? 2030? Scifiä?
Timo
Ei siinä mielessä että teknologisesti tuo on jo mahdollista.
Ongelmana on ettei ole tuotantokustannuksiltaan kannattava ainakaan vielä.
Ollaan aikaa sitten ohitettu se piste että scifi on jokapäiväistä, se vaan ei ole 50-luvun rakettireppuilua ja matkoja marsiin.
Sosiologisesti voi vain sanoa Huxleyn ja kyberpunkkareiden olleen optimisteja.
Se mitä Hedy Lamarr, DARPA ja CERN tekivät mahdollistaa tämänkin ajatusten esittämisen.
Scifistä tulee totta hieman varkain ja koska se on ympäröivää todellisuutta sitä ei osaa ihmetellä tai arvostaa.
Paperia kaipaamme me vanhemmat ja jääremmät, osin tottumuksesta ja osin siitä että moderni teknologiamme on herkkää häiriöille ja vaatii mm virtaa.
Ikinä en ole pudottanut kaikkia sarjis, musiikki, elokuva ja kirjahyllyjäni kerralla metriä katuun ja " rikkonut" niitä mutta vastaavan olen kyllä nähnyt käyvän vieressä.
Timon odottama laite on mahdollinen jahka se markkinoidaan iOrigami nimellä, omaa myös muut mediat ja sille voi kirjoittaa ja piirtää.
Kosketusnäyttöjen myötä koettavat näppäimistöjä siirtää historiaan niitäkin.
Mutta vasta kun ylittää markkinoiden kriittisen massan pisteen, pääosin sosiaalisena trendinä. Mooren laki on vain yksi tekijä.
-
Eihän toi oo mitään:
http://business.panasonic.fi/tietokoneratkaisut/tiedotteet-ja-tapahtumat/panasonicin-20-tuumainen-4k-tablet-suomen-markkinoille
Esitteessä kerrotaan paino 2,35 kg, mutta akuista tai virtalähteestä ei mainita sanaakaan. Eiköhän tuo verkkovirralla kuitenkin käy? Liitäntöjen puolesta vaikuttaa myös hyvältä jos usbiliitäntään saa jakajan niin siinähän sitten menee jo näppis ja ulkoinen kovokin samalla.
Tämä:
Kynä lukee näytön kaikki yksittäiset pikselit infrapunasignaalin avulla ja viestii ne tablet-laitteeseen Bluetooth-yhteyden kautta, mikä erottaa sen perinteisistä kapasitiivisista digitointikynistä.
sensijaan vaikuttaa hieman kummalta. Sattaahan se toimia, mutta paineentunnistusta tuo ei tietenkää sisällä.
Mutta vasta kun ylittää markkinoiden kriittisen massan pisteen, pääosin sosiaalisena trendinä. Mooren laki on vain yksi tekijä.
Jep, markkinointi oikea-aikaisuus ja sopiva, riittävän iso kohderyhmä. Siksi on vaikea nähdä että apple-hipsterit sankoin joukoin lähtisivät "jättitablettia" hankkimaan. Muu yleisö taas saattaa katsoa laitteen ylihinnoitelluksi. Eikös se ole juuri Samsung, joka näyttöjä i-tuotteisiinkin valmistaa. Eli kyllä varmaan korealaiset tuovat hieman vastaavia tuotteita markkinoille.
-
Näyttäisi tuossa Panasonicissa olevan paineentunnistus. Sinänsä mielenkiintoinen idea toteuttaa kynäratkaisu erilaisella tekniikalla kuin muut. Eli mikäli oikein käsitin, kynä paikantaa sijainnin lukemalla ruudun pikseleitä, mutta paineentunnistus toimii "perinteiseen" tapaan muovikärjen välityksellä. Kynä ilmeisesti vaatii akun, ja näyttää hiukan kolholta, verrattuna vaikka Wacomin kyniin.
Ratkaisu saattaa mahdollistaa jotenkin tarkemman piirtämisen, vaikea sanoa.
No, laite on hieno, mutta hintaluokka lienee semmoinen että tuosta tuskin viitsii edes haaveilla.
http://www.panasonic.com/business/toughpad/us/4k-tablet.asp (http://www.panasonic.com/business/toughpad/us/4k-tablet.asp)
-
Kokeilin Cosmicissa tuommoista "paineentunnistusimukuppihilavitkutinta".
Tuntuma oli padillä yllättävän hyvä, käytännössä aika sama, kuin Cintiq -piirtonäytöllä.
Eikä tuo "muovilaatta" oikeastaan häirinnyt piirtämistä.
Hyvin toimivat kynät ovat kait hintaluokassa noin 90 euroa.
Edit.
Noita ei ole kylläkään mitenkään mukavaa pudotella lattialle! ;D
-
No nyt sitten opus onkin yllättäen iBookstoressa, liekö ollut jo kauemmankin aikaa, kukaan ei ole vaivautunut minulle ilmoittamaan?
Hintaa 0,99 €.
Sen verran vielä ongelmia että USAn kauppaan ei jostain syystä hyväksynyt, 30:ssa muussa maassa toki.
(http://www.verikoirat.com/export/pavel11.jpg)
-
Vaikka täällä onkin enempi puhuttu rautapuolesta, niin heitän kysymystä väliin eurooppalaisen sarjakuvan suurkuluttajana. Onkos kenelläkään kokemuksia Izneo.commin palvelusta? Siellä on hirvittävät määrät eurosarjista. Etupäässä ranskaksi, mutta enkuksi myös. Noin kympillä saisi könttänä 15 albumia kuukaudessa luettavaksi. Spirou-lehtikin löytyy niiltä.
-
Mulla on tuo izneo. Nyt työttömänä en ole enää sieltä sarjiksia lukenut, mutta töissö ollessani ja rahaa tienatessani ostin muutaman Yakarin. Ne toimivat tabletilla oikein hyvin.
Jaa, kymppi kuussa. Ei paha. Ei ollenkaan.
Mitä tarkoittaa könttänä? Saako köntän valita itse vai valitseeko palveluntarjoaja sen?
-
Katsoin ensin pikaisesti että izneo olisi itse valinnut 10 albumia, mutta se olikin että 10 päivää on aikaa lukaista valitsemansa albuminsa. Edelleen aika kohtuullinen hinta, vaikka vahvaa luddiittia minustakin löytyy ja pidän paperin kahinasta.
-
Ei tarkoitus spämmätä mutta ei ollut viimeksi vielä linkkiä tuonne storeen.
Tässä suomen kauppaan (https://itunes.apple.com/fi/book/pavel/id741798312?mt=11). Joka maan osastolle on näköjään oma linkkinsä?
-
Ostettiin pari viikkoa sitten iPad mini lähinnä vaimon käyttöön, mutta olen sitä itsekin käyttänyt. Latasin siihen Kindlen ohella Comixologyn ja Dark Horsen lukuohjelmat ja olen joitakin sarjakuvia ostellut (mm. Comixologyn alesta) ja myös lukenut.
Lukukokemus on ollut loistava, jopa parempi kuin odotin. Myös toi minin koko on just täydellinen. Tekstit on sopivan kokoisia ja tuntuu kuin lukisi pokkaria. Aukeaman kuvissa menee hiukan pieneksi, mutta saapa tuolla lähemmäksikin kuvaa, joten ei ongelmaa.
Saattapi olla, että siirryn jatkossa enempi digisarjakuviin ja ostan paperiversioina vain erityisemmät.
-
Itselläni on kanssa siirtynyt tässä vuoden sisään tosi paljon lukeminen tabletille. Pitkään olin ehdottomasti tabletilta lukemista vastaan (en tietenkään ollut kokeillut), mutta pian ensikosketuksen jälkeen alkoi mieli muuttua. Toki kerään silti rakkaimmat sarjakuvat paperiversioina, mutta sarjakuvien sähköistyminen on laajentanut huomattavasti kuukausittaisten nimikkeiden määrää, joita luen. Kirjahyllytkin tästä kiittävät.
Jännityksellä odotan löytääkö oma Iron Knights-sarjakuva sähköisenä lukijakuntaa Elisa Kirjasta.
-
Mini on ainakin mulle liian pieni. Maxi tarvittaisiin mieluummin. Heti ostan sellaisen kun tulee myyntiin.
EDIT: Hollen Pavel kyllä sopii minillekin.
Pavel onkin sovitettu nimenomaan iPadille. Suurin osa tuotteista on vielä varmaan perinteisen sivumallin sarjoja jotka on tuotu e-muotoon.
-
Comixologylta tuli käyttäjille maili että heidän tietokantaansa on murtauduttu. Heidän kotisivuillaan sen sijaan ei lue muuta kuin että heidän turvajärjestelmänsä on päivitetty.
Joka tapauksessa se salasana kannattaa vaihtaa.
-
Oxfordin yliopiston Reuters Instituutin tutkimusjohtaja, professori Robert Picard: "Vain screenillä julkaiseva media pysyy markkinoilla" (http://www.marmai.fi/uutiset/professori+vain+screenilla+julkaiseva+media+pysyy+markkinoilla/a2237127)
Timo
-
iPadille löyty ranskankieliselle sarjakuvalle kauppa izneo:
https://itunes.apple.com/fi/app/izneo-bd-comics-manga/id377397393
Hyvää on, että esikatselut on pitkiä, esim 10 sivua Vacances à Budapestia ja niiden best-listan ykköstä 24 (ok alussa oli tyhjähkäjä sivuja mut silti) jnpp.
Pääsee kattelemaan ihan kivasti sarjakuvatyylejä ostamatta mitään.
Pistetääs vielä toinenkin store-linkki, Kim Jung-Kin eka luonnoskirja:
https://itunes.apple.com/fi/app/kim-jung-gi-sketch-collection2007/id591324150
-
Samsungilta on tullut notepro 12.2 tuumaisella näytöllä.
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/44142/drvgv/Samsung-Galaxy-NotePRO-12-2-Wi-Fi-Android-tablet-musta
Kokoa alkaisi vihdoin olla oikean sarjislehden verran. Bonuksena mukana tulee myös kynä ja paineentunnistuskin löytyy. Piirtelykin siis onnistuu paremmin kuin muissa tableteissa. Eihän tuota voi asiaan tehtyihin laitteisiin varmaan verrata, mutta niillä ei voikkaan katsoa netflixiä.
http://www.animationinsider.com/2014/03/review-samsung-galaxy-note-pro-12-2-by-harry-mclaughlin/
-
No, laite on hieno, mutta hintaluokka lienee semmoinen että tuosta tuskin viitsii edes haaveilla.
http://www.panasonic.com/business/toughpad/us/4k-tablet.asp (http://www.panasonic.com/business/toughpad/us/4k-tablet.asp)
No tämähän on kokoluokaltaan (20 tuumaa) tosiaan ensimmäinen tabletti, jolla saattaisi edes harkita lukevansa sarjakuvia. Tätä on odotettu.
Mutta hinta siis kuudentuhannen euron luokkaa? No ei ihan heti irtoa.
Täytyy vain toivoa, että kilpailijoita saapuu nopeasti markkinoille ja hinnat romahtavat.
Valo jo siis pilkottaa tunnelin päässä.
-
Nyt aletaan vihdoinkin olemaan laitteiden puolesta sillä tasolla mm näytön koon ja kuvalaadun suhteen, että lukulaitteet palvelevat sarjakuvaakin kunnolla.
Hintataso on vielä korkea, mutta kilpailu varmasti alentaa hintoja tulevaisuudessa.
-
Kasasin "Zombie Antologiasta" laajennetun e-version joka on saatavilla iBookstoresta (https://itunes.apple.com/fi/book/zombie-antologia/id926858279?mt=11). Hintaa 0,99 €
(http://www.verikoirat.com/export/pesa.gif)
-
Perinteiseen sarjakuvaan on helpompi uppoutua. Digitaalinen sarjakuva aiheuttaa herkästi selailua: nettisurffailun tuomaa digitaalista kärsimättömyyttä ei kuitenkaan maksullisen sisällön kohdalla saa antaa juurtua itseensä.
Vaikeasta sarjakuvasta tulee entistä vaikeampaa näytöltä tuijotettaessa.
-
Vastahan se Fay Weldonkin "tilitti" julkisuudessa miten kirjailijoiden pitäisi tehdä kirjoistaan erilliset, kevyemmät versiot e-laitteita varten. Että ihmiset jaksaisivat lukea. Kuulostaa kyllä vähän siltä että menetetäänkö lapsi, kun liikaa keskitytään pesuveteen.
-
Kirjojen lukeminen koetaan yhä vaikeammaksi... Eläkeläiset lukevat vähiten, teinit eniten.
http://areena.kokeile.yle.fi/1-2704896 (http://areena.kokeile.yle.fi/1-2704896)
Sarjakuvaromaani ja -albumi ovat yllättävän vaikeita "ymmärtää", jos sarjakuvan kieli ei ole tuttu - olen huomannut. Monet eivät jaksa keskittyä ns. sekaviin kuviin ja pieneen tekstiin kuplissa.
-
Kopioin itseäni sähköisesti:
Yleisestä kohkaamisesta huolimatta ymmärrän hyvin suomalaisia, jotka ovat siirtyneet hitaasti e-kirjojen ja muiden digijulkaisujen pariin. Kirjamyynnissä puhutaan alle prosentin markkinaosuudesta.
Henkilökohtaisesti pidän kirjojen, novellien, sarjakuvien ja lehtien lukemista tabletilta yhtä miellyttävänä kuin vatsatautia. Teksti valuu kuin vesi hanhen selästä jättämättä minkään sortin muistijälkiä – kun seuraava lause tai sivu tulee eteen, on edellinen vaipunut jo unholaan. Sähköinen julkaisumuoto pinnallistaa lukukokemuksen ja tuhoaa hyvätkin tarinat. Sarjakuvien visuaalisesta ilmaisusta se tarjoaa lukijalleen vain rääppeet.
Kirjallisuus ja sarjakuvat ovat niin merkittäviä taidemuotoja, ettei niitä tule uhrata sivusilmin vilkaistavaksi viihteeksi, joka kiertää kaukaa sekä inhimillisen tunnerekisterin että aivojen harmaat hermoradat.
On toki totta, että joillekin lukijoille sähköinen kirja toimii ongelmitta. Mutta itse vannon jatkossakin paperin ja painomusteen nimeen. Ne muodostavat käyttöliittymistä oivallisimman.
-
On toki totta, että joillekin lukijoille sähköinen kirja toimii ongelmitta. Mutta itse vannon jatkossakin paperin ja painomusteen nimeen. Ne muodostavat käyttöliittymistä oivallisimman.
Liittyen Lurkerin edellisen sivun postaukseen. Ehkä se avainsana tosiaan on keskittyminen.
Tonin postauksen kanssa samoilla linjoilla, paitsi että tuo ongelma koskee minusta lähinnä pitkiä tarinoita. Kirjan tai sarjakuvalehden sivun verran dataa toimii näytöllä yleensä yhtä hyvin (paitsi jos vieressä on vilkkumainoksia) kuin paperilla. Olettaen tietenkin että näyttö on laadukas.
Sarjakuvien visuaalisesta ilmaisusta se tarjoaa lukijalleen vain rääppeet.
Enimmäkseen noin. Aukeamasommittelu voidaan e-laitteissa ainakin toistaiseksi unohtaa. Muutama kuukausi sitten tajusin että ainoa lisä-arvo sarjakuviin näytöltä lukemisessa tulee paremmasta värintoistosta ja siitä että kyseessä on valovärit, jotka noin lähtökohtaisesti säväyttää enemmän kuin heijastusten kautta syntyneet. Laajemmasta väriavaruudesta ei kuitenkaan pahemmin ole hyötyä ellei sitä väritysvaiheessa oteta huomioon. Usein ei oteta. Ja sarjakuvakerronnassa on kuitenkin niin paljon muitakin, oleellisempia asioita kuin tämä...
-
On toki totta, että joillekin lukijoille sähköinen kirja toimii ongelmitta. Mutta itse vannon jatkossakin paperin ja painomusteen nimeen. Ne muodostavat käyttöliittymistä oivallisimman.
Tuossa huomauttaisin että sähkökirjoja enemmän harrastavat tutut vannovat nimenomaan erillisten lukulaitteiden puolesta, laitteiden jotka on tarkoitettu pitempien tekstien lukemiseen ilman että rasittavat liikaa silmiä, harvemmin he tabletilla lukevat...
Itsekin olen pysynyt paperi-ja-muste-linjalla joskin myönnetään että jos minulla olisi lukulaite niin varmaan tulisi luettua enemmän vaikkapa ranskaksi tai ehkä myös ruotsiksi, kielitaitoni noissa on niin horjuva että kirjojen lukeminen on työlästä, sisäänrakennettu sanakirja auttaisi...ja olisihan se näppärä jos vaikka matkustelisi paljon, mitä minä en ainakaan nykyään tee.
-
Sarjakuva on staattinen media pelien ja videoiden rinnalla, eikä immersiota synny välittömästi. Eläytyminen tapahtuu asteittain, hitaasti.
Sen sijaan sarjakuvan kuluttamiseen digitaalisuus on loistojuttu. Kynnys tarttua (ja samalla hylätä) uusiin sarjoihin on madaltunut.
Erityisesti jenkkisarjoja tulee hetken mielijohteesta kurkattua ensimmäisen numeron verran.
-
Vanha ketju aktiiviseksi uudemmilla kokemuksilla kuluneen 2 vuoden ajalta (edellinen postaus oli vuodelta 2015).
Luen kirjoja paljon, ja todellakin se kirjahylly-tila minkä e-kirjoissa säästää on yksi parhaista puolista. Sitten se että on kirja aina mukana - voit lueskella vaikka hammaslääkärin vastaanotolla odotellessasi.
Sarjakuvien kanssa on sitten vähän ristiriitaisempi juttu. Tykkään enemmän esim. selailla sivuja fyysisesti kuin pyyhkimällä näyttöä. Mutta joissain asioissa se on parempi esim. kun poikaa on nukuttamassa niin voi lukea sarjiksia taustavalaistulta näytöltä ilman että tarvii olla lukulamppu päällä. Ja tuo edellisessä postauksessa mainittu hankkimiskynnys on todellakin matalampi, ja lehdet on laitteessa luettavissa minuutin sisällä toisin kun odotat postia pari viikkoa (tilaan siis sarjakuvani yleensä samasta paikasta kuin nuo Kindle-tuotteetkin).
Käytän siis Amazonin Kindle-appsia tabletilta tai kännykästä.
Mua ei oo vaivannu silmien rasittuminen, vaikka joskus lueskellu parikin tuntia putkeen. Auringonvalossa toi ei toimi,mikä on selvä miinus.
Mitenköhän sitten noi Kindle-laitteet, jotka kuulemma toimii auringonvalossakin niin miten sarjakuvat niillä? Ja oon nähny vaan mustavalkosia versioita, niin oon miettiny toistaakohan ne värejä....
Noissa taas miinus olisi se että tarvisi kantaa mukana aina tota laitetta.
-
Käytän siis Amazonin Kindle-appsia tabletilta tai kännykästä.
Mimmonen käyttömukavuus Kindlellä on sarjakuvissa?
Ite luen Kindlen appilla vain kirjoja ja sarjakuvat menevät Comixologyn appilla, joka toimii hyvin. Ja koska Amazon omistaa Comixologyn, suurin osa Amazonin sarjakuvista siirtyy automaattisesti Comixologyn kirjastoon.
-
Hyvin se toimii. Aikaisemmin pinch-to-zoom gesture ei toiminut - mutta nykyään (Android luuri ja -tabletti) se toimii hyvin. Siitä "ruutu-kerrallaan" toiminnosta en niin välitä, varsinkaan enää kun tuo pinch-to-zoom toimii ei ole sitä tullut käytettyäkään.
Bookmarkkaus ei näytä toimivan sarjakuvissa, muttei se kyllä koskaan ole mulla kohtaa hävittänyt.
Muita ominaisuuksia en ole edes osannut kaivata. Toi pinch-to-zoom on kyllä niin pelastanut, sillä ennen sitä käyttäkokemus oli kyllä aika kökkö.
Amazonista sai ainakin jossan vaiheessa niitä "America's Army" -sarjakuvia ladattua ilmatteeksn, joten niillä kannattaa kokeilla.
Mites toi Comixology, onko siinä jotain hienouksia, kannattaako kokeilla?
-
Kindlen lukulaitteissa käytetään tätä e-ink - vai mikä se on - eräänlaista nestekidenäyttöä, joka on tällä hetkellä vain mustavalkoinen. Ei värejä. Sopii siis vain tekstin lukemiseen. Sama kaikissa eBook-vehkeissä.
Timo
-
Inhottavinhan juttu näissä on ettet periaatteessa omista teosta, vaan käyttöoikeuden siihen. Amazon nyt tuskin tulee vähään aikaan kaatumaan mutta jos päättäis vaikka lopettaa Kindlen, ni ne kaikki menis siinä.
Sit ne antais uuteen vastaavaan palveluun krediittejä, mutta jos samaa sisältöä ei löydykään sieltä ni morjens.
Kun taas kun sulla on lehti omassa hyllyssä, voit olla varma että voit lukea sitä vielä 30 vuoden päästäkin.
Mutta mites toi Comixology? Nopeesti vilkaisin, ja huomio kiinnittyi lauseeseen " backups let you store local copies". Voiko tossa siis downloadata kopio omalle koneelle joka aukeaisi vaikka palvelu joskus lopetettaisiinkin?
-
Mutta mites toi Comixology? Nopeesti vilkaisin, ja huomio kiinnittyi lauseeseen " backups let you store local copies". Voiko tossa siis downloadata kopio omalle koneelle joka aukeaisi vaikka palvelu joskus lopetettaisiinkin?
En ole taas muutamaan kuukauteen mitään Comixologysta hankkinut, mutta ainakin aiemmin saattoi osan kustantajista (mm. Image, mutta ei Marvel tai DC) sarjikset ladata myös ihan omalle koneelleen esim. pdf-muodossa. Eli ne jäävät, vaikka palvelu kaatuisikin. Mutta tuskin Comixology ihan heti lopetetaan, kun on Amazonin omistuksessa.
-
Joo, osa kustantajista sallii Comixologyssa DRM-kopiot eli saa oikeasti omakseen.
Amazonin tai Comixologyn kaatumista ei tosiaan ihan heti tarvitse pelätä. Todennäköisempää onkin, että jokin kustantaja päättää vaihtaa jakelijaa (esimerkiksi DC:n suhteen tällaista on joissain foorumeilla uumoiltu). Mutta se ei automaattisesti poista jo ostettuja sarjoja omista kokoelmista. Riippuu tietenkin sopimuksista ja kustantamon laupeudesta.
Ainakin toistaiseksi, vaikka samasta asiasta ei kyse olekaan, on Dark Horse säilyttänyt omassa lukuohjelmassaan ostetut Tähtien sota -sarjakuvat, vaikka ei oikeuksia omistakaan. Tää oli aikanaan pieni huolenaihe, kun ne oikeudet siirtyivät Marvelille, koska olin siihen mennessä ehtinyt keräämään aika kattavan kokoelman Tähtien sota -sarjakuvia diginä Dark Horsen alennusmyynneistä (erityisesti noi Fourth of Mayt oli ihan uskomattomia alennusmyyntejä nykyisiin Comixologyn tarjouksiin verrattuna).
Mutta kyllähän noi digisarjat hankkii puhtaasti lukumielessä. Sitten oikeasti hyvät jutut ostaa printtinä hyllyyn.
Mutta käytettävyydeltään olen tosi tyytyväinen Comixologyyn. Siinähän on kanssa se Native guide vai mikä onkaan, missä mennään suurin piirtein ruutu kerrallaan, mutta en myöskään siitä tykkää. Tosin joskus noita Comixologyyn suoraan tehtyjä Marvelin sarjoja olen sillä lukenut ja ne toimii jotenkuten, mikä kertoo siitä, että ne on alunperinkin tehty niin luettaviksi.
-
Oi.... kuulostaa siltä että pitää siirtyä Comixologyyn :P
Toi ettei oikeesi omista särähtää vähän tohon mun keräilijäluonteeseen. Samasta syystä myös vastustin Netflixiä aikanaan - siellä nyt oikeesi sitä vaihtuvuutta on.....
-
Kokeilin muuten Comixologyä, ja sen pystyy yhdistämään Amazon-tiliin tai kirjautua sinne suoraan Amazonin tunnuksilla niinkun minä tein, ja sitten kaikki Kikndlestä ostetut sarjakuvat näkyy myös siellä. Eli eilen luin Comixologyn apilla Kindlen Appsista ostamaani sarjakuvaa. Luulisi toimivan toisinkinpäin.
Itse App on täysin samanlainen kuin Kindle, eli se Guided/cinematic view jolla näkee yhden zoomatun ruudun kerrallaan (ja leveistä ruuduista ikävästi leikkaantuu reunaa pois) toimii samalla tavalla Kindlessä. Pinch-to-zoom toimii samanlailla molemmissa, ja myös toi sivujen vaihto.
Ainoa ero taitaa sitten olla se local backup. Pitää kokeilla jos jonkun Kindlestä ostamani voi ladata. Jos voi, on ihan sama kummasta Appsista ostamisen tekee. Ja näköjään kun Comixology haluaa kuitenkin maksutiedot, käytän jatkossakin varmaan Kindleä koska luottokortti-tietoni jo on siellä enkä tykkää niitä levitellä moneen paikkaan (tämän takia olen Paypalin uskollinen käyttäjä - sitä kun voi käyttää monessa verkkokaupassakin ja maksutiedot ovat kuitenkin vain yhdessä paikassa).
-
Kindlen lukulaitteissa käytetään tätä e-ink - vai mikä se on - eräänlaista nestekidenäyttöä, joka on tällä hetkellä vain mustavalkoinen. Ei värejä.
Tosin e-ink-systeemiin on värit kyllä kohtapian vauhdilla tulossa, jos tähän juttuun (http://mashable.com/2016/05/24/color-e/#tS05RG22nuq9) on uskominen, kuvanäytteet lupaavia.
Timo
-
Miten saa auki sellaiset tiedostot, joita minun kannettava ei tunnista lainkaan. Minulla on DVD levy, jossa on sarjakuvia. Mutta kun laitan sen dvd asemaan tietokoneessa, tiedostot eivät avaudu lainkaan. Ne ovat CBR ja CBZ muodossa.
En ole tuollaiseen tiedostoon kuin CBZ koskaan aiemmin törmännyt.
Noita CBR päätteisiä tiedostoja on suurin osa. Mutta tosiaan tietokoneeni ei tunnista niitä ja tulee ilmoitus, mene kauppaan ja etsi millä haluat avata. En osannut etsiä yhtään mitään kun en ole tuollaisia kauppoja käyttänyt ja nyt en saa tuota DVD levyä katsottua tietokoneellani. HP-merkkinen kannettava, jossa minulla on Windows 8.1 käyttöjärjestelmä osasi avata heti tuon dvd:n JPG-tiedostot, mutta siihen ilo sitten loppuikin.