Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Strippi- ja sanomalehtisarjakuvat => Aiheen aloitti: veha80 - 30.04.2010 klo 14:53:50
-
Olisin näin mielenkiinnosta kysynyt
jos jollakulla olisi tietoa kysiesestä sarjakuvasta.
Mistä kyseistä tietoa mahtaisi löytyä? Onko ilmestynyt ainoastaan
muiden sarjakuvien liitteenä vai olisiko ilmestynyt oikeen omaa
lehteä?
Tekija taisi olla Brad anderson...
Sama kysymys sellaisesta sarjakuvasta
kuin Sähakkä Snake.
Tämän tekijästä ei kysyjällä ole tietoa!?!
-
Moni osaisi vastata, mutta ei tainnut keretä ennen minua.
Nuo molemmathan ovat sanomalehtisarjoja. Sarjoilla ei ole ollut omia lehtiä ainakaan Suomessa, jos tarkoitit kotimaisia lehtiä. Olisikohan noita julkaistu Karvisessa ja V.S.O.P.-lehdessä?
Sähäkkä Snake on alkukielellä Snake Tales. Tekijä on nimimerkki Sols eli australialainen Allan Salisbury. Amerikkalainen koirasarja Herttua on englanniksi Marmaduke, ja tekijä on tosiaan Brad Anderson.
-
Näin epäilinkin ettei kotimaisia julkaisuja löydy
Kiitos tästä tiedosta
Karvisesta näitä kyllä lukenut ja ajattelin jos olisi käynyt tuuri ja niitä muutenkin löytynyt siis omina julkaisuina ehkäpä englanin kielellä saattaisi löytyä...
Kiitos vielä englanin kielisistä nimistä saattanee helpottaa etsimistä
-
Tänne on koottu englanninkielisiä Snake-erikoisjulkaisuja. Tässä pitäisi olla kaikki, jos lista vain on päivitetty:
http://www.tonystrading.co.uk/galleries/comicstrips/snake.htm
Onhan noita Marmaduke-kokoelmiakin näköjään monia. Ballantine Booksin 50-vuotisjuhlakokoelma vuodelta 2003 lienee merkittävin:
http://www.tonystrading.co.uk/galleries/comicstrips/marmaduke.htm
VSOP oli lyhenne sanoista "Vain Sarjakuvan Osuvinta Parhaimmistoa". Se oli kymmenkunta vuotta sitten lehti, joka julkaisi huumoristrippejä.
-
Niin kuin ei Karvisessa jo ollut ois, Herttua eli Marmaduke tulee elokuvana kohta. Suomessakin tämmöisen koiranjätöksen joutuvat purskauttamaan ihan valkokankaalle vaikka parempaa olisi vaikka miten... Hyi helekutti!
http://www.themarmadukemovie.com/
-
Tämän keskustelun myötä mieleen tulvahti muistoja 80-luvun repaleisiksi luetuista Karvis-lehdistä Herttuoineen ja Sähäkkä Snakeineen. Oi niitä aikoja...
Tuo Marmaduke-elokuvan traileri aiheutti lähes fyysistä pahoinvointia. Kaikki "laitetaan eläimet puhumaan, tästä tulee tosi hassua hei!" -leffat pitäisi kieltää lailla.
-
Todella olen samaamieltä Kyseisestä riivauksesta
noita elokuvia kohtaan.
Marmaduke-elokuvan traileri ei kyllä tuonut mitään hyviä ajatuksia päähän
lakipykälä hoitaa mikä kieltää tuollaisen sonnan levitykseen pääsyn
Vaikka ei sillä etteikö sekin varmasti oman katsojakunnan löydä.
Ja tämähän on vain oma mielipiteeni joten älkäätte pahastuko...
-
Jooh, trailerin perusteella leffa näytti niin perinteiseltä Hollywood-kesätauhkalta...kruununa toki se että Marmaduken äänenä on Owen Wilson.
William Macyn läsnäolo laskee sentään hieman sitä lahjontasummaa joka minulle pitäisi maksaa siitä että katsoisin kyseisen leffan...
-
Marmaduke ilmestyi Roope-nimellä Viikkosanomissa. Oheinen näyte on numerosta 24/1966. Roopen koko on kasvanut suorastaan huikeisiin mittoihin ekassa ruudussa!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=12553.0;attach=16591)
Wikipedian kautta (http://en.wikipedia.org/wiki/Marmaduke) löytyi hauska linkki the Onioniin (http://www.theonion.com/articles/some-old-man-still-churning-out-marmaduke,2406/).
-
Huh... Onionin juttuhan oli suorastaan aika v-mäinen sanamuodoissaan. (Kun kyseessä on kuitenkin oikea, nimeltä mainittu elävä ihminen). Alkaa suorastaan jo vähän tympimään se, kuinka usein tv-koomikot ja sitcomit virnuilevat alentuvasti sanomalehtisarjakuville - vihjaten, että muka itse edustavat jotenkin niin paljon edistyneempää ja ylempää viihteen muotoa. Niin kuin tv:nkin puolelta ei niitä aivokuolleita rimanalituksia löytyisi ihan yhtä lailla.
Minä tunnen piirtäjänä tiettyä sympatiaa niitä latteita vanhoja sarjoja kohtaan, joissa vanha alkuperäinen tekijä on edelleen ruorissa. Vaikka olisivatkin vähän seniileitä, niin omapahan on sarjansa. (Suoranaista oman aiemmin hyvän sarjansa huonoudella häpäisemistä sen sijaan minunkin on vähän vaikea sietää >köh, köh, Asterix!!< , latteus sinänsä nyt vielä menee). Mutta sitten kun mennään sukudynastian puolelle ja sarja annetaan seuraaville polville, on tulos kyllä yleensä aina karmeaa katseltavaa. Sitä on aika vaikea perustella (muuta kuin perikunnalle itselleen taloudellisin perustein, tietenkin).
Tapasin Marmaduken piirtäjän Brad Andersonin viime viikolla New Yorkissa. Tietysti silläkin on niitä (nyt jo keski-ikäisiä) lapsia vieressä kyttäämässä omaa vuoroaan, mutta toistaiseksi Brad (86) piirtää sarjaa edelleen itse. Siitä todisteena tämä piirros (http://www.comicartfans.com/GalleryPiece.asp?Piece=640261&GSub=98847), joka syntyi silmieni edessä.
Olkoon vaan latteita juttuja, mutta kunnioitan kyllä syvästi sitä, että tuossa iässä irtoaa noin menevän näköistä viivaa. Ei siinä paljon ikääntymisen merkkejä näy.
(Mies itse sen sijaan kyllä oli hyvin ikäisensä oloinen. Ei mitenkään pirteä teräsvaari, vaan semmoinen vaan ihan tavallinen vanha ukko).
-
Huh... Onionin juttuhan oli suorastaan aika v-mäinen sanamuodoissaan. (Kun kyseessä on kuitenkin oikea, nimeltä mainittu elävä ihminen).
Pakko tuon on olla auktorisoitu haastattelu, muuten lakimiehet hieroisivat jo karvaisia käsiään. Onionista ei tietenkään tiedä, MUTTA jos juttu on Andersonin virallisesti hyväksymä, se on hauskempi kuin suurin osa koskaan lukemistani Marmadukeista/Herttuoista/Roopeista.
Jättikokoinen, räkyttävä, kuolaava tanskandogi on jo ajatuksena kuvottava.
-
Elokuvalle en kyllä aio altistua, niin kuin en Karvisen vastaavillekaan. NE näyttävät kyllä pelottavilta.
-
Eivät doggit yleensä räkytä. Jos räkyttävät niin ovat luonnevikaisia.
Ainakin tuo Herttua räkyttää, WOOF WOOF WOOF! vähän väliä, mutta se nyt onkin luonnevikainen sarjakuvakoira...
Elokuvien tuloa ei voi estää, Katti-Matinkin (Heathcliff) live-elokuva on jo pitkällä...
http://www.filmjunk.com/2009/06/01/live-action-heathcliff-movie-coming-in-2011/
-
Silloin kun ei vielä ollut cgi-tekniikkaa, eläinelokuvien eläimet käyttäytyivät ja toimivat ihan luonnollisten ja oikeiden eläinten tapaan. Tämä oli elokuvatekniikan sanelema pakko ja se toimi eläinleffojen eduksi. Nyt kun tietokonetehosteet mahdollistavat eläinten surffailun ja lennättelyn taivaille, niin näin myös tehdään kaikesta uskottavuudesta ja tyylitajusta välittämättä. Oikeasti puhuvat eläimet nyt vielä menettelevät jotekin (vrt. Babe), mutta kaikki muu Kissat ja koirat -franchisen kaltaiset scifi-lemmikit ovat tosiaan ihan per...