Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Toimintasarjakuvat => : Jarkko Sikiö 11.04.2010 klo 16:45:43
-
Lännensarjakuvat ja sotasarjakuvat ovat edelleen suosittuja genrejään. Sen sijaan viidakkoon sijoittuvat seikkailusarjat ovat vaipuneet lähes unohduksiin, huolimatta siitä että niitä on julkaistu melkoiset määrät vuosikymmenien mittaan myös Suomessa.
Vakavampihenkisille Afrikkaa käsitteleville, tai muutoin sitä kuvaaville, sarjakuville on Kvaakissa oma ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8545.0.html), tämä säilytettäköön vanhoista viidakkoseikkailuista käytävään keskusteluun.
Jos sivuutetaan, että Mustanaamio sijoittuu viidakkoon, on tunnetuin ja pitkäikäisin viidakkosarjoista tietenkin Tarzan ja poikansa Korak, joilla on oma ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10237.0.html) Kvaakissa. Lisäksi Joe Kubertin Tarzan-sarjoista on erillinen ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7194.0.html.).
Alla mainittuihin sarjoihin on verrattain helppo tutustua, koska lehtiä löytyy yhä divareista, eikä niillä ole käytännön arvoa lainkaan, vasta 1970-lukua varhaisemmista lehdistä on varauduttava pulittamaan enemmän kuin euron kappaleelta.
Viidakko-nimistä sarjaa julkaistiin liuskamuotoisina lehtinä 1955–1965. Sen sivuilla seikkaili ainakin italialaissarja Akim (http://lambiek.net/artists/p/pedrazza_augusto.htm). Sarjasta on varsin, öh, epäedullinen näyte (http://populaari.blogspot.com/2006/07/viidakko-1962-ja-kehumeemi.html) PopuLAARI-blogissa, mutta kielitaitoiset saavat enemmän irti tältä sivulta (http://pimpf.ovh.org/actus/mjm/Akim.htm). Suomessa sarjaa julkaistiin sittemmin myös 1977–1978 pokkareina (Semic), jotka on listattu täällä (http://koti.mbnet.fi/~zuge/comixfreak/listaukset.html).
Hupsu kuriositeetti on Nizar Tiikeripoika, Intian viidakkoon sijoittuva saksalaissarja 1960-luvun lopusta, josta tietää Timo Ronkainen kirjoittamassaan Kvaak-kolumnisarjan aloitusosassa (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=35).
Viidakkopoika-sarjaa julkaistiin puolestaan 1974 kolme pahvikantista julkaisua (Williams).
Tumac-lehteä julkaistiin vuosina 1978–1980 kaksitoista numeroa vuosittain (Semic), mutta viimeinen vuosikerta käsitti vain 6 lehteä. Lisäksi Suomessa on julkaistu kaksi albumia. Ensimmäinen vuosikerroista oli mustavalkoinen, mutta vuoden 1979 ensimmäinen numero jo kannessakin iloitsi olevansa värillinen julkaisu. Sarjassa on Etelä-Amerikkaan sijoittuvan taustamaailman ansiosta oma, hieman poikkeava tunnelmansa. Sarjalla on myös Kvaakissa oma ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3022.0.html).
Suomessa esitettiin vuonna 1973 televisiosarjaa nimeltä Elefanttipoika, liekö sillä ollut yhteyttä samannimiseen elokuvaan (http://www.kava.fi/esitys/elefanttipoika/3043) vuodelta 1937. Televisiosarjaan pohjautuva sarjakuva-albumi julkaistiin kuitenkin Suomessa 1973 (Semic).
Kaikki mainitut viidakkosarjat ovat pääosin samasta puusta veistettyjä, mutta maailmalla näitä saman hahmon variaatioita on vielä näidenkin päälle pilvin pimein, kopiohahmoista esimerkkeinä vaikkapa Zembla (http://www.coolfrenchcomics.com/zembla.htm) ja Tibor (http://www.comics.org/series/38338/).
Lisäksi erikseen olivat valkoiset metsästäjät, jotka tutkailivat viidakkoa kiväärin piipunvartta pitkin. Tällainen on Viidakko Jim/Viidakko Bill, jota PopuLAARI tietää (http://populaari.blogspot.com/2008/03/viidakko-bill.html) julkaistun Apu-lehdessä 1950-luvulla.
-
Afrikassa seikkaili myös Tim Tyler (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lehdet/wanhat_sarjat.html). Hahmo tunnettiin 1950-luvulla nimellä Timo Terävä (http://users.tkk.fi/rauta/scifi/sarjakuvalehti1.html). Samaa sarjaa julkaistiin nimellä Tom ja Kim lehdissä Kippari Kalle (1952–1955) ja Sarjakuvalehti (1949–1963).
Jälkimmäisen linkin takaa on näyte myös sarjakuvasta Jak – Jaguaaripoika 1950-luvulta, mikä sitten lienee kyseessä.
Tyynen valtameren saarille sijoittuva Kilroy puolestaan on ennemmin Mustanaamio-henkinen seikkailusarja, myös sillä on oma ketjunsa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4410.0.html) Kvaakissa.
Italialainen sarja Kalar (http://lambiek.net/artists/m/marco_tomas.htm) on minulle ennestään tuntematon sarja, jota on julkaistu Suomessa ainakin 1972–1973, Norjassa (http://[url=http://www.comics.org/series/name/kalar/sort/alpha/) puolestaan 1971–1975.
Villi Jonnea/Johan Villikkoa (http://koti.mbnet.fi/tynninen/mustanaamio_index/tekijat/tekija_vallv___jaime.html) en tarkemmin tunne, mahdollisesti siinäkin on ollut viidakkoelementtejä. Näistä julkaisuista (http://www.comics.org/series/10803/covers/?style=default) ilmeisesti kaksi on julkaistu Suomessa.
Näitä en itse olisi hevillä hoksannutkaan, mutta nyt jo useissa vanhoja sarjoja koskevissa ketjuissa suureksi avuksi ollut EetuT muisti, kiitokset siis hänelle!
-
Kiitos Jiksille tämän loistavan aiheen aloituksesta. Minulla ei ole tuohon mitään lisättävää. Viidakko seikkailut ovat minua kiinnostaneet kiinnostavan aiheensa puolesta. Muistaakseni korkeajännityksessä julkaistiin viidakko teemaisia seikkailuja aikoinaan. En tiedä kuinka monta numeroa noita julkaistiin.
Tumac seikkailuja piirsi myös suomalainen Kari Leppänen. Hänen kynästään on tietojeni mukaan lähtöisin ainakin yksi Tumac-vuosialbumi. En ole ihan varma. mutta oliko vuosi 1979? Korjatkaa jos olen väärässä.
Kalar lehti alkoi ilmestyä esimerkiksi Ranskassa jo 1960 luvulla ja oli erittäin suosittu tuohon aikaan. Sitä piirsivät sellaiset suomessa hiukan tuntemattomammat loistavat taiteilijat kuten Thomas Marco Nadal sekä Rafael Mendez.
Ja iso kiitos Jiksille noista eri linkeistä. Nyt niiden ajatuksia on helppo jälleen palauttaa mieleen, koska kvaakissa on niin paljon sivuja ja kommentteja, ettei voi millään muistaa missä on mitäkin. Todella hienoa apua meille, kun pystymme palauttamaan mieleen arvokaita ajatuksia noiden teemojen puitteissa. ;D
-
Tumac seikkailuja piirsi myös suomalainen Kari Leppänen. Hänen kynästään on tietojeni mukaan lähtöisin ainakin yksi Tumac-vuosialbumi.
Kari Leppänen mainitsee Tumac-työnsä kotisivuillaan (http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20other%20comics%20of%20ktl.htm) ja antaa siitä näytteen.
Vuosiluku tuon linkin takaa on kuitenkin väärin, sen sijaan Leppäsen lista omista töistään (http://www.karileppanencomics.fi/finnish%20comixindexpage.htm) kertoo seikkailun julkaistun vuonna 1979 Aarteenetsijät-albumissa. Hän kertoo myös Tumac-lehden sisältäneen vuonna 1978–1979 yksisivuisia tietoiskuja Inkoista ja Etelä-Amerikan eläimistä. Jatketaan kuitenkin Tumacista hahmon omassa ketjussaan.
Viidakon korkeajännitys sen sijaan on muiden Korkkareiden tavoin (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/) sotasarjakuvaa.
-
Hugo Prattilta on se hieno Anna ja Dan viidakossa -albumi, joka on ihan Cortojen veroista sarjakuvaa. Samoja henkilöhahmoja tavataankin sitten myös Corto-tarinoissa.
-
Anna ja Dan viidakossa on myös siitä mukava opus, että sitä on edelleen hyvin saatavilla toisin kuin Corto Maltesen seikkailuja.
-
Marsupilami-alpparit ovat myös viidakkosarjista! Tosin juoni aika usein vie johonkin kaupunkimaisemaan...
-
Viidakon ja supersankarimaailman välillä ovat tasapainoilleet DC:n Congorilla ja B'wana Beast sekä Marvelin Ka-Zar ja Shanna the She-Devil. Näistä kahdella ensin mainitulla on niin vinksahtaneet taustatarinat, että kummempia en olisi keksinyt edes yrittämällä. Congorilla alkoi Congo Bill-nimisenä "tavallisena" viidakkoseikkailuna, kunnes konseptia muutettiin siten, että sankari pystyi siirtämään mielensä gorillan kehoon gorillan mielen siirtyessä tyypin omaan kroppaan. B'wana Beast taas kykenee sulauttamaan kaksi eri elukkaa yhdeksi ja taistelee sitten pahuutta vastaan näiden sekasikiöiden avulla.
Ka-Zar on nimeään myöten laiskasti laadittu Tarzan-pastissi ja Suomessakin joskus tavattu. Ka-Zarin kimman Shannan gimmickinä oli vähien vaatteiden lisäksi vakaumus olla käyttämättä tuliaseita.
On tietenkin makuasia, mitä pitää viidakkoseikkailuna, mutta joitain niiden elementtejä näissäkin on.
-
Nyt sivuutatte näppärästi Jungle girl sarjakuvan ja jos mahdollista upeamman Cave Woman (http://en.wikipedia.org/wiki/Cavewoman) sarjakuvan .
Vaikka Darzeen tulkinta Shannan kohdalla on osuvakin molempien neitojen kohdalla niin naiskauneuden lisäksi näissä on viidakkokuvausta reippaasti.
Mikäli jollakulla on ylimääräisiä Cave woman sarjakuvia niin saa lähestyä yksärillä.
Listalta uupuu eurooppalaisen sarjakuvan kulmakiven, bonellin, julkaisu Mister NO (http://en.wikipedia.org/wiki/Mister_No) joka sijoittuu kauttaaltaan Amazonin syövereihin 1950-luvulta aina 60-luvun loppuun.
suomijulkaisuja hahmoilla ei tietääkseni ole
-
Juu, huh, miten Jungel Girl on päässy unohtumaan.
Se ei ole taasen ihme, etä Fletcher Hanksin hillittömän ihqun pöhkö Fantomah - Mystery Woman of the Jungle (http://www.misterkitty.org/extras/stupidcovers/stupidcomics5.html) on päässyt unohtumaan.
Timo
-
Fantomah on kyllä ällistyttävää tavaraa. Stupid Comics on huono otsikko noille, ne liikkuu jossain typeryyden tuolla puolen.
-
Viidakkoon sijoittuu enimmäkseen myös Manaran ainoita luettavia tarinoita= Giuseppe Bergmann - Se suuri seikkailu.
Tim Salen Ja Steven T Seaglen AMAZON minisarja koottiin uudestaan viime loppuvuodesta albumiksi.
viidakkoon sijoittuvien sarjakuvien ystävien kannattaa tutustua ja mikäli noin muuten pitää laadukkaasta sarjakuvasta.
Ja mustanaamiollahan on oma ketjunsa kvaakissa.
-
Koska monikaan ei välttämättä näitä löytäisi, kopion Petteri Ojan kuvat kirpputorilöytöihin keskittyvästä ketjusta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1579.msg204300.html#msg204300) julkaisuista Seikkailuja Afrikassa ja Arvaamaton Afrikka.
Heikki Kaukorannan bibliografia tällä Sarjakuvaseuran sivulla (http://sarjakuvaseura.fi/index.php?Itemid=63&id=30&option=com_content&task=view) tuntee julkaisujen yksityiskohdat seuraavasti:
106. Arvaamatonta Afrikkaa : kuvakertomus Keniasta / kertonut Eino O. Ahonen ; kuvittanut Torsti Nordman. - Tikkurila : Ristin voitto, 1969 (RV-paino). - 46 s. ; 21 x 30 cm. *** Ks. myös Det otroliga Afrika.
664. Seikkailuja Afrikassa : jännittävä sarjakuvakirja. - [Helsinki?] : Kuva ja sana, [1949] [Tampere : Hämeen kirjapaino]. - 56 s. ; 29 cm. *** Tekijäksi kuviin merkitty M. Hentzel. ***** Toinen p. - 1955 (Hyvinkää : Salasteen kirjapaino). - 30 cm.
Lisäksi käyttäjä Rauta samassa ketjussa tiesi Seikkailuja Afrikassa -sarjaa julkaistun Lasten Kuvalehdessä vuonna 1955 kuin myös Ruotsissa (http://seriewikin.serieframjandet.se/index.php/%C3%84ventyr_i_Afrika).
-
Täh!? Arvaamatonta Afrikkaa todellakin. Eihän Afrikassa edes ole tiikereitä ja sellaiselle tuo raidallinen kissa ainakin minun silmissäni näyttää.
-
Täh!? Arvaamatonta Afrikkaa todellakin. Eihän Afrikassa edes ole tiikereitä ja sellaiselle tuo raidallinen kissa ainakin minun silmissäni näyttää.
Ehkä se on laumansa "friikiksi" kasvanut naaras leijona...
-
Glaudius ansaitsee sivistävästä knoppitiedosta palkkioksi ketjun aiheeseen sopivan Viidakko-liuskalehden numeron 1/1963 kansikuvan.
Minullekin tuli mieleen, voisiko kyse olla jostain muusta kissaeläimestä, mutta Riddle ansaitsee keskustelun tyrehdyttäneestä selityksestää kunnon kumautuksen keskelle päälakea.
Kopsista vain, olkoon tämä opiksi ja ojennukseksi!
-
Mikä mahtaa olla tämä Junior, jota Robin Hood 2/1959 -lehdessä mainostettiin?
Logo ja mainosteksti ovat kyllä erittäin viidakkohenkisiä.
EDIT: No, mokoma on tietysti nuortenkirja, ei siis sarjakuvaa lainkaan. Sarjakirja oli niin hämäävästi sanottu, kehtaavatkin mainostaa kirjoja sarjakuvissa, kelmit!
-
Niin, kuinkas monta Kalar-lehteä ilmestyikään Suomessa?
-
Niin, kuinkas monta Kalar-lehteä ilmestyikään Suomessa?
Nyt ei ole käsillä lehtien keräilyopasta, mutta aina hieman puutteellisen Fennican mukaan (https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=3009&recCount=25&recPointer=0&bibId=245789) lehteä ilmestyi kuusi numeroa 1972 – 74. Viimeinen numero olisi ollut 1/1974.
-
Tule apuun, Tarz... Tamar, Viidakon kuningas (http://www.tebeosfera.com/imagenes/publicaciones/8/0/TAMAR80.JPG)!
Tamar on Tarzan-klooni (https://es.wikipedia.org/wiki/Tamar_(historieta)) 60-luvun Espanjasta. Sisäsivujen perusteellakin (http://vallatebeo.blog.galeon.com/1361555157/grandes-h-roes-y-hero-nas-del-tebeo-60-tamar/) tämä on tuttua huttua.
Viidakkosankarien samankaltaisuudessa oli puoliksi kyse siinä, että kustantajat ostivat työt käsistä sitä tahtia kuin taiteilijat niitä 70-luvun Euroopassa kykenivät pyöräyttämään.
Olen siitä Tarzan-ketjussa kirjoittanutkin, mutta tekivät kuvittivat geneerisiä viidakkohahmoja, sillä aina löytyi kustantaja, joka ne osti pois. Toisinaan ostettiin kansikuva ensin ja jos siinä oli jotain vähemmän geneeristä, saivat käsikirjoittajat raapustaa kuvaan sopivan tarinan.
-
Pyydän anteeksi sillä tämä ei koske sarjakuvaa. C-kasettien ja cd-levyn kannet kylläkin viittaavat sarjakuvan suuntaan ja kriteeri "Viidakkoon sijoittuvat seikkailusarjat" täyttyy.
No.. huono selitys, myönnetään. Minun oli kuitenkin pakko jakaa tämä löytöni Kvaak'ilaisten kanssa. Monet eivät varmaan tiedä tästä. Itse olen täysin myyty Rasilian villin viidakon tunnelmasta.
Kyseessä on kuunnelmasarja "Kansainvälinen Seikkailia Joe (lausutaan joe) Smith", joka seikkailee Rasilian satemetsässä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Joe_Smith_Rasilian_satemets%C3%A4ss%C3%A4
Ja kaikki jännitystä tihkuvat jaksot: https://www.youtube.com/watch?v=wLzbBRT2Mzc&list=PL1qRf3wDdLvT2JIAnTs50qBmNgHoG9hCP&index=1
-
Huuhaa Innasen Joe Smith on kyllä klassikko! Voisi toimia sarjaiksenakin.
Timo
-
Lasketaanko DCn (tai siis National Periodical Publications) julkaisema Rima Jungle Girl joukkoon?