Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen => Aiheen aloitti: Janne Kuusinen - 08.06.2004 klo 21:54:53

Otsikko: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Janne Kuusinen - 08.06.2004 klo 21:54:53: Joka paikassa päivitellään tällä hetkellä sitä, että on olemassa miljoona sivua (joista 800 000 Trondheimin) ranskalaista sarjakuvaa, joka pitäisi suomentaa ja julkaista, ja ennen kuin ne ovat suomeksi, olemme sarjakuvan periferia jne jne jne.

Miten se homma käytännössä menee, eli miten organisoida jonkin sarjakuvan suomentaminen ja julkaisu? Täällä varmasti joillakuilla on kokemusta, olisi kiva jos kertoisitte kokemuksistanne? Ilmeisesti kyseessä on aika kuluttava prosessi?

Elikkä ensin varmaan oikeuksien hankinta, suomentajan palkkuu, ehkä jonkinmoinen tarkistutus + hyväksytytys, provikkojen sovinta, sitten vasta painaminen ja julkaisu, a vot? Ja kun on ranskalaisesta sarjakuvasta vielä kyse, niin suomentaja joutunee vielä toimimaan jonninmoisena yhteyshenkilönä, kun ei englanti kuitenkaan kelpaa sivistysvaltiolaisille.

Eikö luulisi nykyään EU:nkin jotenkin tukevan suht avokätisesti etenkin ranskalaisen sarjakuvan käännös- ja levitystoimintaa?

Tahtoo Gotlibia suomeksi!

???
Otsikko: Re:Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 09.06.2004 klo 21:28:45: Jos sitä EU noin vain tukisi, niin kai sitä tehtäisiin pilvin pimein. NOh, kontaktit täytyy tietenkin luoda oikeuden omistajiin ja sitten maksaa materiaalista. Tämä rahapolitiikka on isoin ongelma, sillä kääntäjä ja tekstaajakin jotain hintaa haluavat. Artikkelien myynti taas voi olla muutamia satoja kappaleita, eli takkiin tulee kustantajalle.
Kukaan tolkuissaan oleva ei näillä riskeillä ala rakentaa pitkäjännitteisesti jotain uutta Tinttiä tai Asterixia. Ajatkin ovat muuttuneet, se yleinen pirstaloituminen sattuu myös sarjakuvaan. Jokainen ostaja haluaa jotain ihan muka spesiaalia.
Otsikko: Re:Suomentamisprosessit
Kirjoitti: VesaK - 10.06.2004 klo 10:02:08: Yhteistyö - eli yhteispainatus on voimaa. Kannattaa mennä mereen sinne missä kala on, eli esimerkiksi Angoulemen sarjakuvafestivaaleille tai Frankfurtin kirjamessuille. Varsinkin ranskalaisille tulee esiintyä vakuuttavasti, ts. että sinulla todella on mahdollisuus sijoittaa vähintään 10.000 euroa julkaisuprojektiin, mikäli Gotlibin kokoisia kaloja tavoittelet.

Lisäys: Ensin tietenkin kannattaa tutkia nettiä, monilla kustantajilla on osio "International rights" tjms. sivuillaan. Mutta varsinkin ranskalaisten kanssa on hemmetin vaikea tehdä hommia vain netiteitse, kyllä pitäisi käydä paikan päällä katsastamassa mikäli tosissaan aikoo kustantajaksi.
Otsikko: Vs: Kääntämisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 07.07.2009 klo 12:25:20: Comics in Translation: A Conversation with Kim Thompson of Fantagraphics Books (http://www.omnivoracious.com/2009/07/comics-in-translation-a-conversation-with-kim-thompson-of-fantagraphics-books.html)
"I translate pretty much every European foreign-language cartoonist we publish except for Matti Hagelberg who is Finnish (Finnish is well outside of my area of expertise) and a couple who do their own translations, such as Max Andersson. A more or less complete list of cartoonists whose comics I've worked on in the last couple years would be Nikoline Werdelin (Danish); Joost Swarte (Dutch); David B., Emile Bravo, Killoffer, Jacques Tardi, and Lewis Trondheim (French); Nicolas Mahler (German); Gabriella Giandelli, Igort, Leila Marzocchi, and Sergio Ponchione (Italian); Jason (Norwegian or French); Max (Spanish); and Martin Kellerman (Swedish). I also translated a bunch of captions from many of those languages in our upcoming book of ANTI-WAR CARTOONS."

Ahkera ja kielitaitoinen kaveri tämä Kim Thompson.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 05.10.2010 klo 18:42:36: Sarjakuvien suomentamisesta keskustellaan yllättävän vähän. Cyril Pedrosan Kolmen varjon suomennos on sellainen merkkitapaus, että sen tiimoilta kannattaa nostaa esiin tätä aihetta vähän laajemmaltikin. Ks. Suomennoksen varjo (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1493)

Sarjakuvassa on omat rajoituksensa (puhekuplien koko) ja pakkonsa (tekstin pitää täsmätä kuvan kanssa), joita muissa suomennoksissa ei ole. Joskus teksti lähtee ulos kuplista, osaksi kuvaa. Miten suomentaja klaaraa sen? Ei se helppoa ole.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 06.10.2010 klo 10:34:15: Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 06.10.2010 klo 10:23:57
Hienoa on kuvitus! Pääkkönen on kääntänyt ankkaa enemmänkin...

Kymmenisen vuotta tämän Tutkan jutun mukaan (http://tkub015.diak.fi/artikkeli?id=5087).
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 06.10.2010 klo 11:06:08: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 05.10.2010 klo 18:42:36
Sarjakuvien suomentamisesta keskustellaan yllättävän vähän. Cyril Pedrosan Kolmen varjon suomennos on sellainen merkkitapaus, että sen tiimoilta kannattaa nostaa esiin tätä aihetta vähän laajemmaltikin. Ks. Suomennoksen varjo (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1493)

Mahtijuttu! Mielenkiintoista lukea kääntäjän omia ajatuksia prosessista. Mukava huomata, että tekijä ottaa hommansa tosissaan ja pieteetillä, mutta ei kuitenkaan liian vakavasti. Sydän mukana.

Timo
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: kaltsu - 06.10.2010 klo 11:26:57: Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 06.10.2010 klo 11:06:08
Mahtijuttu! Mielenkiintoista lukea kääntäjän omia ajatuksia prosessista. Mukava huomata, että tekijä ottaa hommansa tosissaan ja pieteetillä, mutta ei kuitenkaan liian vakavasti. Sydän mukana.

Komppaus!
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 06.10.2010 klo 12:07:11: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 06.10.2010 klo 10:34:15
Kymmenisen vuotta tämän Tutkan jutun mukaan (http://tkub015.diak.fi/artikkeli?id=5087).

Tsih... Kaukoranta vaihtuu Kaukovaaraksi. :P

Timo
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 03.01.2011 klo 19:23:37: Lainaus käyttäjältä: Tertsi - 03.01.2011 klo 19:17:05
Onko englanti siis "lyhyempää" kieltä kuin suomi? Kyllähän englannissakin on pitkiä sanoja. Prepositioiden ja artikkelien ympärillä on välilyöntejä...

Suomi on pidempää kuin englanti. Suomen pitkät yhdyssanat ovat erityisen ongelmallisia varsinkin silloin, kun annettu tila on pieni: tietokoneohjelmien virheilmoitukset, sarjakuvien puhekuplat jne.

Muistanko väärin, kun minulla on sellainen mielikuva, että Aku Ankan puhekuplatkin tehtäisiin tarvittavaa isommiksi vain suomen kielemme tähden?

Kvaakissa on myös yleisimminkin keskustelu sarjakuvien toimittamisesta. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12334.0.html)
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: [kivi] - 03.01.2011 klo 20:00:55: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 03.01.2011 klo 19:23:37
Suomi on pidempää kuin englanti. Suomen pitkät yhdyssanat ovat erityisen ongelmallisia varsinkin silloin, kun annettu tila on pieni: tietokoneohjelmien virheilmoitukset, sarjakuvien puhekuplat jne.

Muistanko väärin, kun minulla on sellainen mielikuva, että Aku Ankan puhekuplatkin tehtäisiin tarvittavaa isommiksi vain suomen kielemme tähden?

Kvaakissa on myös yleisimminkin keskustelu sarjakuvien toimittamisesta. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12334.0.html)

Don Rosa jättää yhden lisärivin suomalaisille, mutta taitaa olla ainoa.
Merkkimääräisesti saman asiasisällön sanoo suomeksi tarvittaessa siinä kuin englanniksikin (tosin suomen kielen pidemmistä sanoista ja kieliopista johtuen sanamäärä tiivistyy noin kolmannekseen), mutta esimerkiksi Aku Ankan Taskukirjoissa joutuu todella tiivistelemään myös sanottavaa.
Varsinainen ongelma on, että sarjakuvakuplia ei saisi mielellään tavuttaa, silloin suomi verrattuna englantiin tai italiaan on kuin pysäköisi rekkaa henkilöautoparkkikselle.

Kivi
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: JanneT - 03.01.2011 klo 20:22:13: Lainaus käyttäjältä: [kivi] - 03.01.2011 klo 20:00:55
Varsinainen ongelma on, että sarjakuvakuplia ei saisi mielellään tavuttaa, silloin suomi verrattuna englantiin tai italiaan on kuin pysäköisi rekkaa henkilöautoparkkikselle.

Aku Ankkaakin kyllä tavutellaan, vaikkakin hyvin maltillisesti. Satunnaiseen tavutteluun ei mielestäni kiinnitä huomiota, mutta erityisesti tavuviivat allekkaisilla riveillä pistävät silmään.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: [kivi] - 03.01.2011 klo 20:51:28: Lainaus käyttäjältä: JanneT - 03.01.2011 klo 20:22:13
Aku Ankkaakin kyllä tavutellaan, vaikkakin hyvin maltillisesti. Satunnaiseen tavutteluun ei mielestäni kiinnitä huomiota, mutta erityisesti tavuviivat allekkaisilla riveillä pistävät silmään.

Joo, tottakai, onhan se pakkokin näiden hirviösanahirviöiden kanssa
:-)
Mutta maltillisesti, kuten sanoit. Ja aika usein sen 10 vuoden aikana jonka Ankkaa lähes päivittäin käänsin, tuli mietittyä sanajärjestyskin sen mukaan mikä kuplaan istuu.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 04.01.2011 klo 18:00:58: Uudessa Kääntäjä (http://www.sktl.net/fi_lehti.html)-lehdessä (1/2011) on koko sivun juttu sarjakuvien suomentamisesta. Artikkelin on kirjoittanut Saara Pääkkönen (Kvaakistakin tuttu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1493)). Otsikko on "Sarjakuvasuomentaja ääntä etsimässä". Suomentaja etsii sitä ääntä Guy Delislen matkakertomuksille (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10468.0.html).

Jutussa kuvataan sitä, miten vaikeakin suomentamisprosessi helpottuu, kun tekijä tulee tutuksi.

Sarjakuvien suomentaminen, työ näkymätön taide, alkaa tehdä itseään näkyvämmäksi.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.01.2011 klo 20:24:34: Mistäköhän tavallinen kääntämisestä muuten vain kiinnostunut ihminen tuon lehden irtonumeroita saisi? Nettisivuilta en huomannut, enkä muista noita nähneeni Akateemisen lehtihyllyssäkään.

Timo
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 04.01.2011 klo 20:28:29: Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 04.01.2011 klo 20:24:34
Mistäköhän tavallinen kääntämisestä muuten vain kiinnostunut ihminen tuon lehden irtonumeroita saisi? Nettisivuilta en huomannut, enkä muista noita nähneeni Akateemisen lehtihyllyssäkään.

Lehteä myydään myös Akateemisessa kirjakaupassa, väittävät visusti mediatiedoissaan.
http://www.sktl.net/fi_lehti_mediatiedot.html
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 05.01.2011 klo 15:38:25: Mediatiedoissa oli... häm. Pitää käydä tsekkaamassa jahka kerkeen... Tack!

Timo
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 07.01.2011 klo 16:34:57: Lainaus käyttäjältä: [kivi] - 07.01.2011 klo 16:21:22
Joskus saattaa käydä niin, että kun sen alkuperäisen vitsin on lukenut ja nauranut, menettää sen hienovaraisen veteen piirretyn viivan missä vitsi välittyy lukijalle käännettynä.

Näin toki, jos ymmärtää sitä toista kieltä sävyt ja vivahteet halliten. Pätee myös romaaneihin, eivät Chandlerit ja Wodehouset suomeksi aivan samoja kirjoja ole kuin mitä ne olivat englanniksi.

Sarjakuvan harrastajien on joskus silti ehkä vaikea ymmärtää sitä, ettei se tavallinen lukija tee komparatiivista käännöstutkimusta alkuperäisen ja suomennetun teoksen välillä. Hyvä suomennos seisoo omilla jaloillaan muutenkin.

Mitenkäs se suomentaja Juhani Lindholm sanoikaan uusimmassa Parnassossa: "Tulkki kääntää, kääntäjä tulkitsee."

Suomentamisen historia alkaa Agricolasta!
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: [kivi] - 07.01.2011 klo 16:58:14: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 07.01.2011 klo 16:34:57
Näin toki, jos ymmärtää sitä toista kieltä sävyt ja vivahteet halliten. Pätee myös romaaneihin, eivät Chandlerit ja Wodehouset suomeksi aivan samoja kirjoja ole kuin mitä ne olivat englanniksi.

Sarjakuvan harrastajien on joskus silti ehkä vaikea ymmärtää sitä, ettei se tavallinen lukija tee komparatiivista käännöstutkimusta alkuperäisen ja suomennetun teoksen välillä. Hyvä suomennos seisoo omilla jaloillaan muutenkin.

Tää keskustelu sopiikin paremmin tähän ketjuun tästä eteenpäin. Kiitos, Lurker.

Varsinkin huumorin suomentamisessa unohdetaan usein se, että komiikka on oikean ajoituksen taidetta; rytmi ja taimaus on helposti sisältöä tärkeämpi. Ei Huovisenkin dokumentoima "Kuoliaaksinaurattaja" sen parempia vitsejä kerro kuin muutkaan, tappoefekti tulee tarkasta ajoituksesta ärsykkeen, oivalluksen, reaktion ja jo matkalla olevan seuraavan vitsin välillä.

Itse en koskaan miinoittanut Ankka-käännöksiä härskeillä sanaleikeillä, joista esimerkkinä vaikkapa Ilkka Salaman käsialaa oleva:
-"Heluna, mitä sinä oikein näet Pollessa?"
-"Polle astuu niin ylväästi."

Sen sijaan laitoin kyllä muutaman lapsia naurattavan rytmityksen ääneenlukemista varten, kuten Akun runoillessa Iinekselle:
-"Sitä ootan oi rakkain, kun oomme nokakkain." (Hihii, se sano "kakka"!)
ja:
-"Sun nokkas' ja kaulas / on näky niin ylväs / kuin räystäs ja pylväs."
Tai Mikin kirjoittaessa opettavaista kuvakirjaansa:
-"Häijy Herkko Hevonen
ei koskaan koske kampaan,
aina harja takuss' on
ja harjaamatta hampaat.
Silloin täytyy tuulettaa
kun Herkko tulee meille,
jos Herkko viipyy pidempään
minä muutan teille."
:-)

Kivi

Edit: PS. Esimerkiksi Saarikosken kääntämä "Sieppari ruispellossa" menettää koko pointtinsa kun päähenkilö puhuu silloista stadin slangia. Salingerin alunperin käyttämä slangi kun on sisäoppilaitoskieltä, jonka tarkoitus on kertoa, ettei poika koskaan ole ollut tavallisten ihmisten maailmassa, saati kadulla.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 07.01.2011 klo 17:09:21: En lue enää Aku Ankkaa muuten kuin satunnaisesti, mutta niiden suomennoksista on selvästi tullut hivenen hillitympiä.

Liiat sanaleikit ja kaksoismerkitykset voivat tehdä tekstistä merkityksen kannalta kömpelöä; se ei sujukaan enää sutjakkaasti. Lukija pysähtyy. Strippisuomennoksissa ne sen sijaan ovat homman suola.

Kääk-huudahdusta en kyllä enää ikinä haluaisi Ankassa nähdä! Se on niin kulunut. Joo, melkein brändi mutta silti.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 12.01.2011 klo 11:59:54: Kas, UUTIS-ANKKA sisälsi mielenkiintoista tietoa Akkarin suomentamisesta.

"Prosessi ennen lehteen painettavia puhekuplia on monivaiheinen. Tekstit tulevat Suomeen pääasiassa englanninkielisenä ja aluksi ryhmä kääntäjiä tekee pohjakäännöksen. Sen jälkeen alkaa toimittajien työ. Heidän tehtävänään on hioa ja viimeistellä tekstit notkeaksi, hauskaksi ja kiitellyksi ankkakieleksi. Sen he tekevät esimerkiksi kaikkien tuntemilla nimiväännöksillä. Sitten tekstejä luetaan uudestaan ja uudestaan, kunnes ne ovat monivivahteista 'ankkatasoa'."

Resursseja ja aikaa ei siis säästellä.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: [kivi] - 12.01.2011 klo 12:08:07: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 12.01.2011 klo 11:59:54
Kas, UUTIS-ANKKA sisälsi mielenkiintoista tietoa Akkarin suomentamisesta.

"Prosessi ennen lehteen painettavia puhekuplia on monivaiheinen. Tekstit tulevat Suomeen pääasiassa englanninkielisenä ja aluksi ryhmä kääntäjiä tekee pohjakäännöksen. Sen jälkeen alkaa toimittajien työ. Heidän tehtävänään on hioa ja viimeistellä tekstit notkeaksi, hauskaksi ja kiitellyksi ankkakieleksi. Sen he tekevät esimerkiksi kaikkien tuntemilla nimiväännöksillä. Sitten tekstejä luetaan uudestaan ja uudestaan, kunnes ne ovat monivivahteista 'ankkatasoa'."

Resursseja ja aikaa ei siis säästellä.

Tuon voi lukea myös niin, että kun kääntäjä on nähnyt paljon vaivaa luodakseen yhtenäisen, rytmisen ja tyylillisesti eheän käännöksen, kenties etsinyt lähdeteoksia, varmasti hakenut ammattisanastoa, alkaa vaihe jossa jokainen "toimittaja" saa laittaa hatusta vetäen kuplia uusiksi, mutu-fiiliksellä ja ilman vastuuta eheästä kokonaisuudesta. Syödä kirsikat kakun päältä, niin sanoakseni.
:(

Kivi
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 12.01.2011 klo 12:23:51: Ehkä niin on haluttukin.

Pitää olla tasalaatuista tavaraa, josta ei voi eikä saa erottaa suomentajan "ääntä".

Onko Aku Ankka makkaratehdas? HK:n Sinistä suomalaiseen makuun...
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: [kivi] - 12.01.2011 klo 13:02:00: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 12.01.2011 klo 12:23:51
Ehkä niin on haluttukin.

Pitää olla tasalaatuista tavaraa, josta ei voi eikä saa erottaa suomentajan "ääntä".

Onko Aku Ankka makkaratehdas? HK:n Sinistä suomalaiseen makuun...

No, esimerkiksi Ankantekijät-albumeissa on suomentajan nimi näkyvissä jos sarja on käännetty nimenomaan albaria varten. Niinpä esim Vicar-kirjasta osan oon kääntänyt omalla nimelläni, osan nimellä "Aku Ankan toimitus". Korjaukset on kuitenkin lähinnä kosmeettisia.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 17.01.2011 klo 14:22:00: Tässä on kylläkin kyse käännösprosessista englanniksi... Cinebook kertoo, miten esimerkiksi Lucky Luket kääntyvät englanniksi -- ja amerikaksi.

"Acknowledging that slapdash and careless translation can easily alienate readers and leave even the most complex and mature texts looking naive and nonsensical, Cadic has established a relatively sophisticated chain. “We have a team of three translators,” he says. “First a British translator, who translates the text into a British idiom. Then that translation is reviewed in the US to check that the English also makes sense to an American market, and then finally a French translator who checks that the previous two translators’ work is consistent with the intention of the original author.” Irish Times (http://www.irishtimes.com/newspaper/features/2011/0117/1224287664594.html)

Hyvän käännöksen merkitystä sarjakuvan menestykselle ei voi kyllin korostaa.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Lurker - 05.04.2011 klo 09:33:29: Robin Hoodin suomentamisesta kertoilee Moog Konttinen. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1553) Ja kuten ao. kuvasta näkyy, Robbarissa tekstiä piisaa!
(http://www.kvaak.fi/images/articles/04042011170753-1.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1553)
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: T.Kokkila - 05.04.2011 klo 10:03:40: Moog Konttista voi tulla kuuntelemaan Tampere Kupliin avaavaan tapahtumaan Lastenkirjainstituutille (Puutarhakatu 11 A, 2. krs) keskiviikkona 6.4. klo 17-19. Asko Alanen haastattelee.

Toisena haastateltavana Kristian Huitula.

http://2011.tamperekuplii.fi/ohjelma_keskiviikko.html

Konttinen on ohjelmassa myös sunnuntaina 10.4. klo 11 Werstaan auditoriossa, Lempo-kustannuksen julkkareissa.
Otsikko: Vs: Suomentamisprosessit
Kirjoitti: Asko AA - 05.04.2011 klo 14:22:32: Lainaus käyttäjältä: Lurker - 05.04.2011 klo 09:33:29
Robin Hoodin suomentamisesta kertoilee Moog Konttinen.[/url] Ja kuten ao. kuvasta näkyy, Robbarissa tekstiä piisaa!

Käännöstekstiä olisi ollut vielä tuotakin enemmän, ellen olisi parhaalla pieteetilläni sovitellut vuolaimpia kuplatekstejä liian pieniin kupliin sopiviksi. Silti parempi tarkkaan ja tyylillä käännetty teksti kuin väkivalloin tilaan runnottu suomennos. Oivaltavaa sanankäyttöä on helpompi muokata, koska siinä on enemmän ilmaisullista ja sävykästä joustoa.