Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => : Lurker 28.01.2010 klo 18:56:14
-
Egmont alkaa tiedotteensa mukaan tällaista hurjaa vampyyrisarjaa julkaista kuin Raatelijat, alk. Rapaces. http://www.rapaces.net/
Kannesta päätellen eivät edusta ainakaan mitään kovin kuivettuneen kalvakasta vampyyrirotua, ainakin naarasvampyyrilla on uhkeutta vaikka muille, öh, jakaa. Camille lienee nimi (ks. kuva alla).
Rapaces: The sexiest vampire comic in the world (http://cluelessinsider.blogspot.com/2008/07/rapaces-sexiest-vampire-comic-in-world.html)
Englanniksi sarjan nimi on Raptors.
http://www.nbmpub.com/fantasysf/marini/raptorshome.html
Herran jestas!
-
Onpa Egmontilla monta rautaa tulessa, Haikaralaivue ja tämä... Toivottavasti into ja rahkeet riittävät. Sarja on kyllä hyvä, siitä on muistaakseni keskusteltu myös Marinille omistetussa ketjussa.
-
Vaikutti ihan kiinnostavalta eikä taiteessakaan ole valittamista sarjan kotisivun perusteella. Pitää varmaan ostaa pois kuleksimasta kunhan ilmestyy kaupan hyllylle.
-
Dufaux kirjoitti "Kadonneiden nummien valitus" -sarjan jota meilläkin ilmestyi 4 osaa WSOY:n julkaisemana vuosina 2003-2005. Ihan kohtalaista historiallisseikkailullista kerrontaa, mutta ei mitään varsin mullistavaa. Alunperin tuo sarja oli peräisin -90 luvulta, mutta tämä " Raatelijat" taitaa olla uudempaa.
Mielenkiintoinen sarjakuvavuosi tulossa!
-
Hyvä valinta; noista NBMn englanninkielisistä on ollut sangen pitkään painos loppu.
-
Vielä tiedoksi ranskantaitoisille, että syksyllä ilmestyi integraali, jossa kaikki neljä osaa. Vai olikohan Hors seriekin mukana, en muista...
-
The sexiest vampire comic in the world? No ei varmana ole, ellei miespäähenkilö tasa-arvon nimissä paljasta pakaroitaan. Naispuolinen huohotinputki joutuu tekemään töitä kahden edestä... Lisäksi täti näyttää vähintäänkin pumpattavalta, mutta varmasti hän kompensoi kyseistä seikkaa valloittavalla personaallisuudellaan.
Googlauksen perusteella sarjakuva vaikuttaa kyllä aika hienolta. Tuo kansikuva on mielestäni yllättävän jäykkä, kökkö ja persoonaton verrattuna pariin näkemääni sivuun, joissa ainakin jotkin ihmishahmot oli piirretty taidokkaasti ja persoonallisesti. Värien käyttö miellyttää silmää.
-
The sexiest vampire comic in the world? No ei varmana ole,
Kyllä tämä fanipoikiin uppoaa.
ellei miespäähenkilö tasa-arvon nimissä paljasta pakaroitaan.
Valitettavasti paljastaa myös etupuolensakin (tämä on francobelgiä, ei jenkkisarjista).
Joka tapauksessa lostava sarjis, mahtavaa Egmont! 'Raatelijat' on muuten todella hyvä käännös mielestäni (Rapaces/Raptors/Raatelijat) - hienosti R-kirjain kulkee mukana kautta linjan. Tosiaankin kun tämä on vain neliosainen, niin toivoa saattaa, että kaikki osat myös julkaistaan.
-
Valitettavasti paljastaa myös etupuolensakin
Pyhät pyssyt, Batman! Sittenhän sitä pitää lukea jo ihan kannatusmielessä. Jos kerran vaatteita lähdetään riisumaan, ei siinä saa (vampyyri)miehetkään ujostella. :police:
-
Helige Scheisse! Tämähän vaikuttaa perv...kiintoisalta :laugh:
-
Akateemisen nettisivujen mukaan (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10101&storeId=10052&productId=9230319&langId=-11&contractId=) tulee ulos 21. toukokuuta.
Hinta on 15,90.
True Bloodin suosio voi tätäkin avittaa. Vampyyreja on nyt sitten joka nurkan takana...
-
Raatelijat saapui jo (http://www.sarjakuvakauppa.com/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2255).
Hienolta näyttää. Sillage-formaatti.
-
naminami
-
Kyllä tuohon varovaisella mielenkiinnolla suhtautuu mutta taidan tehdä ostopäätöksen vasta sitten kun olen kuullut fiksujen ihmisten kommentteja sisällöstä. Vampyyrit on kärsinyt vähän inflaatiosta, kiitos ällön Twilightin.
-
Vampyyrit on kärsinyt vähän inflaatiosta, kiitos ällön Twilightin.
Vampyyreja näyttää tosiaan pukkaavan vähän joka tuutista niin television kuin kirjallisuudenkin puolella. Nytkin näytti olevan kirjastoon tarjolla taas joku kliseiseltä haiskahtava nuortenkirjasarja, unohtamatta J.R. Wardin pehmopornahtavan "Mustan tikarin veljeskunnan" toista osaa ja hetki sitten ilmestynyttä Guillermo del Toron yhdessä jonkun jännityskirjailijan kanssa väsäämää "Vitsausta". Vampyyrien arkipäiväistyminen näkyy jo siinäkin, ettei kaikilla kirjoilla ole edes mitään tekemistä kauhun kanssa - esimerkkinä vaikkapa tytöille suunnattua höntsänpöötä edustava Sienna Mercerin "Siskoni, vampyyri" -sarja.
"Raatelijat" kyllä tulee varmaan hankittua. Eilen eivät kyllä vielä pystyneet myymään albumia sen enempää Tampereen Akateemisessa, Suomelaisessa kuin Makedoniassakaan. Lukulaariin en vielä ennättänyt.
-
Kulkukatin pojan ikkunassa pisti silmään kun ohi kävelin...tuota sarjaa olen selaillut toisella kielellä toisaalla ja tosiaan ihan vakuuttavaa piirrosjälkeä, juonesta en saanut vielä kiinni (mutta tarjosi näköjään sille miehellekin tilaisuuden hankkiutua eroon paidastaan, enempää ei satunnaisselauksella tullut vastaan...)
-
Kyllä tuohon varovaisella mielenkiinnolla suhtautuu mutta taidan tehdä ostopäätöksen vasta sitten kun olen kuullut fiksujen ihmisten kommentteja sisällöstä. Vampyyrit on kärsinyt vähän inflaatiosta, kiitos ällön Twilightin.
Tunnistin kuvauksesta toki itseni, mutta malta vielä hetki; arvio kiitää kohti Kvaakin etusivua kuin höyryjuna Siperian rataa – tarkoittaen sen olevan luettavissa hyvinkin viikon sisällä.
Kerrottakoon nyt näin ensilukemalta, että Twilight-leffan tapaista teiniromantisoitua huokailua ja silmiintuijotusta ei ole tarpeen pelätä, mutta ei sarja ole myöskään Hellsing-mangan tavoin aivan hulvatonta verikekkeriä.
Kyseessä on lähinnä verinen rikostarina valtapeleineen kaikkineen. Kauhun lisäksi nähdään tietenkin paljasta pintaa, petoksia ja kaikkea asiaan kuuluvaa.
-
Tampereen Akateemiseen lupasivat "Raatelijoita" ensi viikon loppupuolella.
Kyseessä on lähinnä verinen rikostarina valtapeleineen kaikkineen. Kauhun lisäksi nähdään tietenkin paljasta pintaa, petoksia ja kaikkea asiaan kuuluvaa.
Nuo sanat sopisivat muuten sellaisinaan myös Howard Chaykinin "Bite Club" -vampyyrisarjakuvan arvosteluun.
-
Itse sain tuon jo luettua ja hieman ristiriitaiset tunteet jäi. Taide näyttää todella hyvältä, mutta tarina sen sijaan ei tarjonnut mitään niin erikoista. Tietenkin tämä on vasta ensimmäinen osa ja lähtölaukaus pidemmälle kertomukselle, joten ehkä juoni saa lisää syvyyttä seuraavassa osassa.
Ehkä erikoisin piirre tarinassa oli se, ettei missään vaiheessa tullut tunnetta, että nyt luetaan vampyyritarinaa. Pikemmin kyseessä oli mysteeri/salaseuratarina.
Vaikka ensimmäinen osa ei vielä täysin vakuuttanut, niin sen verran kiinnostuin, että seuraava osa tulee varmasti hankittua. Hienoa, että Egmont on aloittanut julkaisemaan tuoreempaa eurosarjakuvaa, kuten tämä ja Sillage. Molemmat ovat olleet kiinnostavia tuttavuuksia.
-
Raatelijat vaanii nyt Kvaakin etusivulla varomatonta eurosarjakuvan ystävää.
Lue Kvaak-arvio (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1408) ja vältyt ehkä Camillan puremalta!
(http://www.kvaak.fi/images/articles/27042010180603-1.jpg) (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1408)
-
Juu ei tämmöinen verimakkara Ranskasta kesken lopu eikä mistään. Mankkabuumi meni, nyt piltit palttua ahmivat.
Anne Rice ehti tehdä niin paljon pahaa. En pidä minään muita moderneja sarjakuvavampiirejä kuin Preacherin Proinsias Cassidya.
Hahmon inspiroinut elokuva, Kathryn Bigelow'n Near Dark (1987) on kans ehoton.
-
Anne Rice ehti tehdä niin paljon pahaa. En pidä minään muita moderneja sarjakuvavampiirejä kuin Preacherin Proinsias Cassidya.
Samaa mieltä! Cassidy näytti millaisia modernit vampyyrit oikeasti olisivat. Etenkin ikimuistoinen spesiaali, jossa Cassidy näytti wannabe-Anne-Rice-vampyyri-gooteille närhen munat, on osoitus siitä, että laadukasta vampyyriviihdettä on mahdollista tehdä jos vain kyvyt riittävät.
Sitten arvosteluun. Mikäs tuo Lost Blood -sarja on? Ainakaan nopealla googletuksella ei mitään selkeää löytynyt. Tarkoititko True Blood?
-
Sitten arvosteluun. Mikäs tuo Lost Blood -sarja on? Ainakaan nopealla googletuksella ei mitään selkeää löytynyt. Tarkoititko True Blood?
Hupsista, tarkoitin tietysti tätä True Blood -sarjaa, joka pyörii televisiossa, hyvä huomio, nyt sen korjasin.
-
Anne Rice ehti tehdä niin paljon pahaa. En pidä minään muita moderneja sarjakuvavampiirejä kuin Preacherin Proinsias Cassidya.
Hahmon inspiroinut elokuva, Kathryn Bigelow'n Near Dark (1987) on kans ehoton.
muutoin allekirjoitan kaiken mutta muitakin on kuin Cassidy. 30 days of night on Templesmithista huolimatta ns. hyvää sarjakuvaa mutta ennen muuta opastaisin Bite clubin suuntaan ja nostaisin Dave Millerin(life sucks) kumppaneineen kärkikastiin
Raatelijoille täytynee antaa uusi tilaisuus edellinen törmäily oli muistaakseni Heavy metallin kautta.
-
muutoin allekirjoitan kaiken mutta muitakin on kuin Cassidy. 30 days of night on Templesmithista huolimatta ns. hyvää sarjakuvaa mutta ennen muuta opastaisin Bite clubin suuntaan ja nostaisin Dave Millerin(life sucks) kumppaneineen kärkikastiin
Itselleni Bite Club ei jostain syystä oikein kolahtanut. Lopun "käänne" oli ihan virkistävä, mutta tarina ei oikein päässyt siivilleen.
Ensimmäisen lukukerran jälkeen en ollut myöskään varma oliko Life Sucks hyvä vai kohtalainen. Päätin kuitenkin antaa sille uuden mahdollisuuden ja lukaisin sen vähän aikaa sitten toistamiseen. Tällä kertaa se tuntuikin pirun hyvältä. Hahmot olivat tomivia ja "uskottavia" eikä vampyyrijutut tuntuneet päälleliimatuilta.
30 päivää en ole päässyt lukemaan, mutta leffa on työn alla. Alun perusteella vaikuttaa ihan kohtalaiselta.
-
Mainioltahan tämä suomenkielinenkin versio näytti.
Ja olipa Egmontin nykylinjalle tyypilliseen tapaan eri hieno paketti!
Onko kellään alkuperäistä?
Jäi vähän sivun 50 nelospanelin eka puhekupla ("Vedä") ihmetyttämään kun siinä ei ole päätä eikä häntää.
Englanninkielisessä tuo kohta ei käy laisin silmään kun siinä lukee "Let's get out of here!"
Mitä lukee alkuperäisessä?
Onko patonkikielellä poistuminen likimain samaa kuin vetäminen?
Tyyliin "lähdetään vetään/kiitään" (= "poistukaamme")
-
Tämmöisiä oli sanakirjassa:
s'en tirer de = selviytyä
tirer = kiskaista, temmata, vetäistä
-
Onko kellään alkuperäistä?
Jäi vähän sivun 50 nelospanelin eka puhekupla ("Vedä") ihmetyttämään kun siinä ei ole päätä eikä häntää.
Mitä lukee alkuperäisessä?
On se tire = häivytään.
-
Ehkä erikoisin piirre tarinassa oli se, ettei missään vaiheessa tullut tunnetta, että nyt luetaan vampyyritarinaa. Pikemmin kyseessä oli mysteeri/salaseuratarina.
Mielestäni tässä on se pulma, että tätä on markkinoitu varmaan kaupallisistakin syistä (kun on taas muodissa) heti alusta vampyyritarinana. Itse kun aloin lukea tätä aikanaan tätä asiaa tietämättä, niin tämän vampyyrikuvion tajuaminen itse tarinaa lukien toimi tosi hyvin. Eli sen olisi varmaankin pitänyt olla jonkinlainen yllätys. No ei mikään kovin dramaattinen yllätys kai kuitenkaan, mutta silti...
-
Olipas varsin turha albumi. Juonta ei ollut siteeksikään ja kuvitus, vaikkakin hyvää, niin mielikuvituksetonta. Vampyyrit ovat ehkä tylsimpiä hirviöhahmoja nykyään. Tällaiset sm-nahkasysteemeissä heiluvat tyypit eivät voisi vähempää kiinnostaa. Enemmän Christopher Leetä vampyyreihin, kiitos. Preacherin Cassidy on tosiaan ainoa onnistunut moderni vampyyrihahmo. Sinällään hatunnosto Egmontille siitä, että eurooppalaista sarjakuvaa käännetään mutta tämä oli kyllä turhemmasta päästä. Ulkoasu toki erinomainen.
-
Vampyyrit ovat ehkä tylsimpiä hirviöhahmoja nykyään.
Epäilemättä näin on, mutta Rapaces 1 julkaistiin vuonna 1998.
-
Kelpo sarjakuvaa tämäkin ja jatkoa jää innolla odottamaan. Toivottavasti muutama Twilightiinkin hurahtanut teini tätä ostaisi, että jatkoa seuraisi.
-
Epäilemättä näin on, mutta Rapaces 1 julkaistiin vuonna 1998.
ei se tilanne silloin ollut paljoa parempi. Ylitarjonta alkoi Anne Ricen lyödessä enemmän läpi 1990-luvun alkupuolella.
rapaces on kyllä ihan hyvää sarjassaan, kärkeen on matkaa mutta hakkaa kevyen 80% yleisestä vampyyritarjonnasta.
-
Hankintalistalla kuitenkin. Yhä olen sitä mieltä että Bram Stokerin (tietty) lisäksi Nancy A. Collins teki mainion vampyyrisaagan mutta sen jälkeen koko homma alkoi mennä alamäkeä kun vampyyreja rupesi nousemaan joka kivenkolosta ja notkosta. Silti, alan päästä esim. TRue Bloodin tunnelmaan - siis joskus hetkittäin kunnes lässäyttävät homman taas saippuasarjatasolle melkein joka jaksossa :(
-
Hankintalistalla kuitenkin. Yhä olen sitä mieltä että Bram Stokerin (tietty) lisäksi Nancy A. Collins teki mainion vampyyrisaagan mutta sen jälkeen koko homma alkoi mennä alamäkeä kun vampyyreja rupesi nousemaan joka kivenkolosta ja notkosta. Silti, alan päästä esim. TRue Bloodin tunnelmaan - siis joskus hetkittäin kunnes lässäyttävät homman taas saippuasarjatasolle melkein joka jaksossa :(
Lue ennemmin vaikkapa Poppy Z. Briten Lost Souls, jos haluat hyvään vampyyrikirjallisuuteen tutustua. Kirjassa yhdistyy hieman Bigelowin leffa Pimeyden läheisyys ja Lansdalen Yöjuoksijat, mutta kokonaisuus peittoaa molemmat mennen tullen.
-
ainakin naarasvampyyrilla on uhkeutta vaikka muille, öh, jakaa.
Eikä tuon miesvampyyrin sixpackikään kovin huonolta näytä.
-
Lue ennemmin vaikkapa Poppy Z. Briten Lost Souls, jos haluat hyvään vampyyrikirjallisuuteen tutustua. Kirjassa yhdistyy hieman Bigelowin leffa Pimeyden läheisyys ja Lansdalen Yöjuoksijat, mutta kokonaisuus peittoaa molemmat mennen tullen.
Lansdale on muuten suosikkikirjailijoitani ja tuo Bigelowin leffa olis kiva nähdä. Poppy Z:taa olen joskus fundeerannut lukevani myös. Silti, tykkään kovasti Collinsin Sonja Blue jatkumostakin. Tietty nyt menemme hiukan ohi aiheesta nyt. Raatelijoita hiukan vilkaasin kirjakaupassa ja muuten ihan jees mutta kyllä hiukan taas mietityttää kun tommoonen ohuehko alpparikin on koviin kansiin tällätty frensmannien malliin. No, kaipa tähän on nyt totuteltava, koviin kansiin.
-
Pimeyden läheisyys/Near Dark on varmaan yksi parhaita koskaan tehtyjä vampyyrielokuvia.
Eikä siinä mainita kertaakaan sanaa vampyyri .
-
Pimeyden läheisyys/Near Dark on varmaan yksi parhaita koskaan tehtyjä vampyyrielokuvia.
Hui, minä uskallan just ja just katsoa Teletappeja. :o Luontodokumentitkin ovat kauheaa teurastusta.
Asiasta toiseen, minkä hinnan olivat laittaneet tuolle lehdelle?
-
Soon alppari, vieläpä massiivisen isokokoinen ja kovakantinen, eikä lehti.
Siinä 16 egen hujakoilla sen hinta liikkuu.
-
Kampintorin antikvariaatti: 15 ecua. (ja ei, en edelleenkään saa tästä mainostamisesta mitään :( )
-
Jonkinmoista myyntiä on ensimmäisellä albumilla nähtävästi ollut, sillä toista osaa pukkaa kevään aikana. Hyvä juttu.
-
Ykkösosa on paikallisessa kirjastossa uutuushyllyssä aina ja aina samassa paikassa. Ehkäpä pyyhkäisen ensi kerralla pölyt sen päältä. Tokkopa kukaan on sitä lainannut.
-
Tokkopa kukaan on sitä lainannut.
Joo, omaksi tällaiset onkin syytä ostaa!
-
Ykkösosa on paikallisessa kirjastossa uutuushyllyssä aina ja aina samassa paikassa. Ehkäpä pyyhkäisen ensi kerralla pölyt sen päältä. Tokkopa kukaan on sitä lainannut.
Porno on semmoista. Tämmöistä kamaa kyllä riittää Franskassa ja muuallakin, mutta ehkä tässä on tarpeeksi Suomen markkinoille?
-
Porno oli kyllä kovin vähissä ainakin ykkösosassa, tämä nyt varoituksena ettei tule pettymyksiä alan miehille.
Fetissipukeutumisesta kiinnostuneet voivat saada enemmän kiksejä kuin paljaan pinnan ystävät. Ettäs tiedätte.
-
Porno oli kyllä kovin vähissä ainakin ykkösosassa, tämä nyt varoituksena ettei tule pettymyksiä alan miehille.
ja naisille.
Hyvä kuvitushan tässä on mutta itse tarina nyt on...no on se vampyyritarina.
-
Elättelen toiveita, että kakkososassa tarina jo alkaisi. Se voisi tehdä lukukokemuksesta miellyttävämmän.
-
Jonkinmoista myyntiä on ensimmäisellä albumilla nähtävästi ollut, sillä toista osaa pukkaa kevään aikana. Hyvä juttu.
Ke 27.4. ilmestyy.
-
Aloitusosa käynnistyi hieman jähmeästi, mutta laskin sen alkukankeuden piikkiin ja uskoin sarjan kulkevan jatkossa notkeasti.
Harmi vain, että toinen osa on kammottavan kankea, kömpelö ja – mikä pahinta – mielenkiinnoton. Hahmot pönöttävät tuskallisen kankeasti kulkevaa juonta eteenpäin ja "eroottiset kohtaukset" ovat nekin nolostuttavan ankeasti kirjoitettu ja kuvattu.
-
Aloitusosa käynnistyi hieman jähmeästi, mutta laskin sen alkukankeuden piikkiin ja uskoin sarjan kulkevan jatkossa notkeasti.
Harmi vain, että toinen osa on kammottavan kankea, kömpelö ja – mikä pahinta – mielenkiinnoton. Hahmot pönöttävät tuskallisen kankeasti kulkevaa juonta eteenpäin ja "eroottiset kohtaukset" ovat nekin nolostuttavan ankeasti kirjoitettu ja kuvattu.
Jep, kyllä alkoi itselläkin usko loppua toista osaa lukiessa. Niin mielenkiinnotonta tavaraa, että silmät tahtoivat painua väkisin kiinni. Ehkä tämä oli tässä ainakin omalta osaltani. Pistäisipä Egmont mieluummin vaikka Long John Silverin koviin kansiin, niin voisin hyppiä riemusta.
-
Jep, kyllä alkoi itselläkin usko loppua toista osaa lukiessa. Niin mielenkiinnotonta tavaraa, että silmät tahtoivat painua väkisin kiinni.
Valitettavasti täytyy yhtyä mielipiteeseen. Toinen osa oli ykköstäkin huonompi.
-
Täällähän on varsin yksimielistä porukkaa. Jos tuohon vielä kolmas osa ilmestyy, niin jää kyllä kaupan hyllyyn. Kirjastosta saattaisin laina, jos sieltä ei muuta löydy.
-
Mikäs siitä ranskankielisestä teki paremman?
-
Ahaa. Luulin, että suomalaisessa käännöksessä oli joku tökkinyt. Mulle Raatelijat on tuntematon suuruus. Taas yksi sarjakuva johon pitää tutustua.
Kiitoksia vinkistä.
-
Kyllä tätä lukee. Jos unohtaa perinteiset "vampyyri" kliseet, niin tarina kuitenkin koukuttaa.
-
Kyllä tätä lukee. Jos unohtaa perinteiset "vampyyri" kliseet, niin tarina kuitenkin koukuttaa.
Koko sarja luettu. Huonompaakin julkaistaan nykyään.
-
Raatelijat ovat nyt sitten ilmeisesti tulleet kaikki suomeksi, paitsi se spesiaalialbumi.
Jean Dufaux (http://www.planetebd.com/auteur/jean-dufaux/11) näyttää olevan varsin tuottelias käsikirjoittaja.
-
Raatelijat ovat nyt sitten ilmeisesti tulleet kaikki suomeksi, paitsi se spesiaalialbumi.
Olivatpa loppuun saakka melkoista höpöä, ei vetänyt aloitusosan jälkeen kyllä yhtään. Silikonitäytteiset pallotissit vielä veivät kaiken eroottisen latauksen sarjasta.
Espanjalainen Norma julkaisi spesiaalin nimellä Volveré, enkä käsitä mitä tarkoitusta muutama sutaistu luonnos palvelee.
-
Olivatpa loppuun saakka melkoista höpöä, ei vetänyt aloitusosan jälkeen kyllä yhtään. Silikonitäytteiset pallotissit vielä veivät kaiken eroottisen latauksen sarjasta.
Espanjalainen Norma julkaisi spesiaalin nimellä Volveré, enkä käsitä mitä tarkoitusta muutama sutaistu luonnos palvelee.
Lomalla lukaisin minäkin sarjan loppuun ja Jiksin kanssa täysin samoilla linjoilla. Käsittämätöntä tuubaa. Onneksi en ostanut sarjaa loppuun vaan hyödynsin mainiota kirjastolaitostamme.