Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => : Lurker 26.01.2010 klo 15:37:44
-
Laitetaanpa äkkiä tänne talteen Wikipedian erinomainen Kylmä Metalli -artikkeli. Oli jo varustettu leimalla, ettei täytä laatuvaatimuksia. Saattavat kohta poistaa.
Upea tarina. Ja loppuhuipennus on traagisuudessaan ihan sydäntä raastava. Virkamieslakko tuhosi koko yrityksen! Voi, voi, voi... maailma on epäoikeudenmukainen paikka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylmä_Metalli (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kylmä_Metalli)
Kylmä Metalli oli suomalainen sarjakuvalehti. Sen perustivat Jari (Jai) Mattila sekä Janne Nevalainen, loppuvuodesta 1984 Kuusankoskella, esikuvinaan lähinnä amerikkalainen Heavy Metal -sarjakuvalehti sekä siinä julkaistujen ranskalaisten ja italialaisten tekijöiden työt. Vaikutteita tuli myös underground-sarjakuvan puolelta.
Ensimmäinen omakustannenumero ilmestyi kevällä 1985, painos oli vain muutamia kymmeniä kappaleita, myöhemmin KM 1/85 painettiin lisää joitakin kymmeniä kappaleita. Ensimmäinen virallinen myyntipiste oli Kuusankoskella toiminut divari Halpa-Shop. Sisällöstä vastasivat lähinnä Mattila ja Nevalainen. Jai Mattila vastasi graafisesta suunnittelusta, ja Nevalainen keskittyi enemmän liiketoiminnan kehittämiseen.
Seuraavaa numeroa varten Mattila ja Nevalainen perustivat "Kylmä Metalli avoin yhtiö":n ja aloittivat yhteistyön Kuusaan Kirjapaino Ky:n kanssa. KM 2/85 painettiin jo kirjapainossa, painos 1100 kpl. Sisältöä tuottivat tähän numeroon mm. Hannu Mänttäri ja Johanna Sinisalo sekä Pekka A. Manninen. Jai Mattilalta julkaistiin myös edelleen hänen omia sarjakuviaan. Lisäksi Janne Nevalainen teki ainoan KM:ssä julkaistun itse kirjoittamansa sekä piirtämänsä sarjakuvan "Tuska" kynäruiskutekniikalla.
Loppuvuodesta 1985 Mattila ja Nevalainen alkoivat suunnitella täysverisen sarjakuvalehden julkaisua, ja he perustivat yhteistyössä Kuusaan Kirjapainon kanssa kustannusosakeyhtiön Fantasialehdet Oy. Samalla otettiin yhteyttä Dargaud Editeur:in edustajaan, jonka kautta Fantasialehdet Oy sai oikeudet mm. Enki Bilal:in, Cazan ja lukuisten muiden ulkolaisten huippunimien töihin.
Rautakirja Oy otti KM:n maanlaajuiseen levitykseen. KM 1/86 oli ensimmäinen värillistä aineistoa sisältänyt numero. Se painettiin Hyvinkään Kirjapainossa, painos oli jo 11.000 kpl. Tässä numerossa debytoi Jari Rasi värillisellä sarjakuvallaan. Kotimaisista tekijöistä oli mukana myös Pekka A. Manninen, ja Mattila/Nevalainen omalla sarjakuvallaan.
Virkamieslakko 1986 huhti-toukokuussa aiheutti ylitsepääsemättömiä ongelmia lehden teknisessä julkaisussa ja viivästytti seuraavien numeroiden rahoitusta. Levikki asettui noin 3000 kpl paikkeille, ja peitti kustannukset, mutta tekijöiden oli etsittävä muita töitä. Jai Mattila lähti opiskelemaan Taideteolliseen korkeakouluun, ja Nevalainen alkoi ajaa Fantasialehdet Oy:n liiketoimintaa alas. Tämän jälkeen hän siirtyi kirjapainoalalta tietotekniikan pariin yrittäjäksi. Jai Mattila työskentelee edelleen graafisena suunnittelijana. Janne Nevalainen on julkaissut musiikkia taiteilijanimellä NÖE.
-
Laitetaanpa äkkiä tänne talteen Wikipedian erinomainen Kylmä Metalli -artikkeli. Oli jo varustettu leimalla, ettei täytä laatuvaatimuksia. Saattavat kohta poistaa.
Eli kaiketi siis joku asianosallinen kertoo itse muistelmiaan asian tiimoilta ja niin nyt ei vaan saa tuolla tehdä?
Matsku pitäisi siis saada julkaistuksi ihan missä tahansa printtimediassa jonka jälkeen olisi sitten hyväksyttävämpi ja oikeampi lähde vaikka sen olisi tehnyt joku apina joka ei tiedä mistään mitään ja artikkeli olisi pelkästään täynnä virheitä?
Hieno homma että otit talteen!
-
Kylmä Metalli oli kyllä aikoinaan yksi merkki tapaus sarjakuva julkaisujen historiassa. Kylmässä metallissa julkaistiin erinomaista sarjakuvaa esimerkiksi Moebiuksen kristalli saagaa vain yksi mainitakseni. Hyvällä onnella noita voi vielä löytyä divareista. Itse löysin muutaman kappaleen.
-
Matsku pitäisi siis saada julkaistuksi ihan missä tahansa printtimediassa jonka jälkeen olisi sitten hyväksyttävämpi ja oikeampi lähde vaikka sen olisi tehnyt joku apina joka ei tiedä mistään mitään ja artikkeli olisi pelkästään täynnä virheitä?
Olet ymmärtänyt Poistopedian periaatteen oikein.
Sen verran ilmeisesti annetaan myöten, että esimerkiksi Kvaakissa julkaistu artikkeli aiheesta ajaa saman asian.
-
Minä tein aikoinaan tämän (http://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_Oxley's_Unit), ja arviot suosiosta perustuivat lähinnä omiin muistikuviini. Kukaan ei ole puuttunut asiaan.
Se onkin ihan tietokirjamaista tekstiä, toteavaa. Wikipediaa on päivitelty ja suureen ääneen päivitelty Kvaakissakin. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5392.0.html)
Tuo Kylmä Metalli -artikkeli on tosiaankin selvästi muistelo, joka erinomaisesti kelpaisi vaikka Kvaakiin artikkeliksi. Sen jälkeen siihen voitaisiin viitata legitiimisti Wikipediasta.
Olen itsekin tehnyt satakunta Wikipedia-artikkelia, mutta ei niistä ole yleensä poistettu muuta kuin kuvia. Ja toki on sitten tullut paljon lisäyksiä ja korjauksia, kuten kuuluukin.
-
Tuo Kylmä Metalli -artikkeli on tosiaankin selvästi muistelo, joka erinomaisesti kelpaisi vaikka Kvaakiin artikkeliksi. Sen jälkeen siihen voitaisiin viitata legitiimisti Wikipediasta.
Hyvä tavaton! :o
-
Olen nähnyt lähes saman tekstin jossain muuallakin kuin wikissä. Mielestäni oli jopa tällä foorumilla, mutta haku ei löytänyt.
-
Olen nähnyt lähes saman tekstin jossain muuallakin kuin wikissä. Mielestäni oli jopa tällä foorumilla, mutta haku ei löytänyt.
Muistelet varmaan tätä artikkelia Sarjakuvalehdistön vaiheista Suomessa. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=329)
-
Sarjakuvalehdistön vaiheita -artikkelia on päivitetty Kirjoituksia Koipeliinista -omakustanteessani (http://www.sarjakuvakauppa.com/kauppa/index.php?act=viewProd&productId=2004), eli siellä tämä asia on ihan präntilläkin, että jos joku osaava laittaa viittauksen (s.56), niin tuo wikiartikkeli pelastuu. Höpsöä, että tää pitää tehdä näin päin.
Timo
-
Ensimmäinen omakustannenumero ilmestyi kevällä 1985, painos oli vain muutamia kymmeniä kappaleita, myöhemmin KM 1/85 painettiin lisää joitakin kymmeniä kappaleita.
Lähteeni perustuu puhtaasti siihen informaatiion, mitä olen Kulkukatin pojassa saanut, joten tämä tieto saattaa olla myös virheellinen:
Tarkka painosmäärä ensimmäiselle Kylmä Metalli lehdelle oli 100 kappaletta. Sen hankkiminen divareista yms. on siis lähes mahdotonta. Eli kaikki tuon ensimmäisen numeron omistajat:
Älkää hävittäkö sitä lehteä! Pistäkää se hyvään talteen, ja varjelkaa sitä!
Sillä saattaa olla jo nyt jonkin verran arvoa suomen sarjakuvamarkkinoilla.
KM 1/86 oli ensimmäinen värillistä aineistoa sisältänyt numero.
Lisään vielä, että vaikka Kylmässä Metallissa oli värillistä sisältöä, oli tuo samallalailla kuin Suomen MAD:issä, jossa vain osa sisällöstä on nykyään värillistä. Kokonaan värillistä muotoa lehti ei saavuttanut, niin kuin asiaan oikeastaan kuuluukin.
Hyvällä onnella noita voi vielä löytyä divareista. Itse löysin muutaman kappaleen.
Kulkukatinpojasta löytyy ainakin 5 numeroa vielä sen jälkeen kun minä olen tuolta nuo samat numerot ostanut. Kolme numeroa olen pistänyt varaukseen, mutta sitä ensimmäistä, 9. numeroa en edes yritä metsästää. Hankinnan arvoista tavaraa jokatapauksessa.
Mainittakoon vielä, että nykyään Suomessa Kylmän Metallin kaltaista, tai ainakin kaikkein lähintä, tuottaa Saatanan Satelliitit. Tämä on yksi syy siihen, miksi Saatanan Satelliittit lehtineen tulisi pitää pystyssä.
-
Mainittakoon vielä, että nykyään Suomessa Kylmän Metallin kaltaista, tai ainakin kaikkein lähintä, tuottaa Saatanan Satelliitit. Tämä on yksi syy siihen, miksi Saatanan Satelliittit lehtineen tulisi pitää pystyssä.
Odottelen vielä Moebiusta Kaamioon, sen jälkeen yhdyn mielipiteeseesi.
-
Minusta tuo Wikipedian KM-artikkeli oli ihan asiallinen. Vaikka olikin muistelusta ja vaikka ei olekaan lähteitä. Wikipedian linja on todella hämmentävä, sillä lisäämällä juttuun muutaman lähdetiedon voi sitten kirjoitella halutessaan enemmänkin mutua siihen oheen...
Muistelet varmaan tätä artikkelia Sarjakuvalehdistön vaiheista Suomessa. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=329)
Tuota kirjoitustahan voisi myös päivittää KM:n osalta(?). (Hyvö juttu joka oli muuten mennyt meikältä vähän ohi.)
Ja eikö jo nyt olisi myös jo tilausta artikkelin neljännelle osalle, vaikka nykyisiä suomilehtiä ei (vielä) olekaan kuopattu?
-
Tuota kirjoitustahan voisi myös päivittää KM:n osalta(?). (Hyvö juttu joka oli muuten mennyt meikältä vähän ohi.)
Ja eikö jo nyt olisi myös jo tilausta artikkelin neljännelle osalle, vaikka nykyisiä suomilehtiä ei (vielä) olekaan kuopattu?
Voisin tietystikin päivittää tuota samaan versioon kuin kirjassani.
Timo
-
Olinpa minäkin yksi niistä jotka joka numeron ostivat.
-
Hola!
Olin just laittamassa uutta viestiä kylmä metalli-lehden uusista kuvioista, ko käytävällä seinän takana alkoi ihme poliisioperaatio. Porraskäytävä täynnä palo- ja pelastuslaitoksen jengiä, poliiseja ja hoitohenkilökuntaa.
Hirveä poraamisen ääni, kello puoli kymmenen illalla, hirvee palaneen käry, sellanen kun metallia porataan ja sirkkelöidään. Naapurin ovea rusikoitiin auki, paljon lukkoja sirkkelöitiin irti. Kävin kysymässä, että mitä täällä oikein tapahtuu. Minulta kysyttiin, että tiedänkö minä, mistä tässä on kyse, ja jos en niin takaisin sisälle waan siitä häiritsemästä.
Naapuri on ilmeisesti kadonnut.
No, se siitä. Järkytyksestä toivuttuani; varsinainen asia on se, että kylmä metalli-lehti, josta on netissä ja jossain muualla liikkunut kaikenlaista juttua, on aktivoitunut uudelleen.
Tekijät, Janne Nevalainen ja Jai Mattila ovat palanneet tekemään yhteisiä uusia projekteja. Heillä on paljon uutta (ja vanhaa) informaatiota vanhasta Kylmiksestä.
Tiedoksi keräilijöille, että edes Kylmiksen tekijöillä ei ole tallella vanhoja KM-lehtiä tallessa, vain omat tekijän kappaleet. Elikkä tiedossa ei ole mitään hirveää vanhojen lehtien uudelleenlanseerausta tai vanhojen arkistokappaleiden myyntioperaatiota. Ne lehdet, mitkä on markkinoilla, on markkinoilla, ja ne onnekkaat joilla on alkuperäiset ekat numerot, saavat olla onnekkaita.
Kylmä Metalli 8000-projekti on käynnistymässä,mutta odotettavissa ei kuitenkaan ole mitään uutta julkaisutuotetta. Enempivähempi historiikkiaiheista dokumentointia ja faktojen selvittelyä.
Kylmä metalli oli oman aikansa tuote, oli hienoa että kotimaista sarjakuvaa saatiin julkaistua väreissä sen vähän aikaa kun voitiin. Oltaisiin jatkettu jos oltaisiin voitu. Nektaria hiukan, huikan verran.
//jai mattila
//jarski krasnojarski
-
No mutta!
Tämähän kuulostaa oikein kiinnostavalta.
-
Kylmä Metalli 8000? Nettisivu tulossa tai muuta sellaista...?
-
Kirskuvaa metallia käytävässä vai ? No, näinhän se alkoi Metal Hurlant:ista aikanaan...tosiaan tässä kirjoitteleepi toinen ex-metallimies Nevalainen. Päätimme Jarski:n kanss pistää ns. nippuun KM:n historiikin, ennenkuin homma muuttuu ihan legendaksi. Joitakin väärinkäsityksiä ja huhuja on liikkunut aikanaan, ja joitakin niistä varmaan oiotaan ihan oman egomme, eikun etumme vuoksi. Itse olen nykyään enemmäkin progemuusikko, kuin sarjistaiteilija, mutta samasta asiastahan tässä on kyse, luovuuden kanavoinnista ja siitä että kun joku käskee käytävästä sisälle, niin silloin kannattaa vaan totella ja vetäytyä takaisin omaan mielikuvitusmaailmaansa.
Nyt kun "kaikki mielenkiintoinen on jo julkaistu" ei varmaan noista KM:n sarjiksista sinänsä jaksa vääntää juttua, mutta itselleni koko homma oli nuoruuden kasvukehyksenä tai tarinana "se juttu"...koulupojat vaan päätti että nyt tehdään lehti. Kaikki se mitä sen jälkeen tapahtui noin 4 vuoden aikana oli erittäin mielenkiintoista, ja siinä tarinassa voi EHKÄ vieläkin olla jollekin omasta lehdestä haaveilevalle jotain annettavaa. Pitäkää yhteyksiä, vaikka tämän palstan välityksellä.
RikuNevalainen
-
Mitä nyt itselläni suppea valikoima noita lehtiä on, niin pakkohan se on laatu niistä todeta. Saattoi olla kovin suomalainen sarjakuvajulkaisu koskaan (ehkä pienellä hyberbola-varoituksella varustettuna) meikäläisen mielestä.
Odottelen todella innolla kaikkea mitä tapahtuu.
-
Tsemppiä vaan Jiparille ja JR:lle kylmiksen uudelleenlämmittämiseen. Itse en ole sarjis-ihmisiä, vaan eksyin tänne työkaverin vinkkaamana. Hyllystä sattuu löytymään Kylmiksen numerot 1 ja 2 vuodelta 85. Kuusaan lukion kopiokoneella tehty 1 numerokin on vielä kohtuu kunnossa, vaikka "painotekniikka" ei ihan pärjääkään myöhemmille numeroille ja lehdelle on kohta ikää 30 vuotta.
Pistän tuohon liitteenä pari huonoa pikaistuksissa otettua kuvaa tuosta 1/85 numerosta, koska kansi näyttää puuttuvan wikiin linkitetystä auktorisoidusta lähteestä (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lehdet/kylma_metalli.html) ;) Pikku finessenä ja historian siipien havinana läpyskästä löytyy myös Jiparin signeeraus, jonka vonkasin lehteen jonkun reippaamman puoleisen illan päätteeksi, kun kaverit kumminkin joskus tulee kuuluisiksi ja mä pääsen rahastamaan niitteen nuoruustuotoksilla :-)
Terveisiä vaan molemmille tekijöille, ja kiva kuulla, että teillä on taas yhteiset metkut mielessä.
Terveisin, nahistunut Paprika
-
Jeh!
Tunnistan signeerauksen vaikka en muista milloin ja missä (ja miksi).
//jarski krasnojarski
-
Meiltä on tulossa Kylmä Metalli -lehteen liittyvä ylläripylläri jos toinenkin, mutta niinkuin aiemmin totesin, ei kyseessä ole mitään uutta viritelmää lehdestä, waan vanhojen arkistojen penkomista ja julkaisemista tavalla tai toisella.
Arkistojen kätköihin unohtunutta, ennen julkaisematonta ja aika mielenkiintoista materiaalia on löytynyt paljon ja Kylmiksen sekä suomalaisen sarjakuvan historiaa avaavaa aineistoa on tulossa julki, ennenjulkaisemattomana.
//jarski krasnojarski
-
Jeh!
Tunnistan signeerauksen vaikka en muista milloin ja missä (ja miksi).
//jarski krasnojarski
Heh, itse veikkaan Lönkkaa ja jotakin pitkälle mennyttä pizza-iltaa 90-luvun puolivälissä. Mutta mullakaan ei ole mitään hajua, miten olen tuota läpyskää koko illan kannellut mukana ja saanut sen vielä kotiin takaisin - vaikuttaa spontaaniin illanviettoon liittymättömältä liian rationaaliselta suunnittelulta ??? . Luultavasti muistikuvat mullakin siis liian hataria.
Mutta voisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon yhteisön hyväksi ::) ja digitoida kunnon kopiot molemmista vuoden 85 numeroiden kansista ja toimittaa jonnekin saitille, jossa Kylmiksen dataa löytyy muutenkin. Noita 85 vuoden numeroita ei ilmeisesti paljoa ole liikkeellä, kun en pienellä etsinnällä kansikuvia mistään löytänyt.
Wiki linkatun saitin (http://koti.welho.com/z14/sarjakuvat/lehdet/kylma_metalli.html) yhteystiedot ei toimineet, joten en tiedä onko ko. site vielä hengissä. Mutta palstalta löytynee tietoa, kuka sopivaa siteä tälläaiselle datalle ylläpitää. Mahdollisesti uudelleen heränneet metallimiehet itse?
Paprika
-
Mutta voisin omalta osaltani kantaa korteni kekoon yhteisön hyväksi ::) ja digitoida kunnon kopiot molemmista vuoden 85 numeroiden kansista
Ohessa digitoidut kansikuvat kylmiksen vuoden 85 numeroista 1 ja 2. Sisältö lehdissä oli seuraava:
1/85
Sisältää:
BÖC (Blue Öyster Cult) -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijä: JR
Dyyni -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijä: JR
Fobia -- (4 s. mv)
Tekijä: JAI
Clarke: Kadonnut menneisyys -- (Artikkeli 1 s.)
Tekijä: JR
KALEVALA - kertomus muinaissuomalaisten avaruusprojektista? -- -- (1 s., jatkokertomus)
Tekijä: Sippi Usanov
Zekornuts -- -- (1 s. mv)
Tekijä: JAI
Hassu jänis -- (4 s. mv)
Tekijä: JAI
SGRLPRT! -- -- (1 s. MV)
Tekijä: JAI
2/85
Sisältää
OBSSAS -- (12 s. mv)
Tekijä: Jai Mattila
A#7 + Loppusointu -- (3 s. mv)
Tekijä: Hannu Mänttäri
Kaunotar on hirviö -- (5s. mv)
Tekijä: Pekka A. Manninen
Metal Rock -- (Artikkeli 1s)
Fiasko Rock -- (Artikkeli 2 s.)
Tekijät: teksti, Jr kuvat: Jai
Aku Ankka on kuollut -- (Artikkeli 1 s.)
Tekijä: Janne R. Nevalainen
Kevään sarjakuva
Enki Bilal: Jumalaton näytelmä -- (Artikkeli 1/2 s.)
Suicide office
Dr. J.L. Clinton -- (tarina 1s)
Tekijä: tarina Timo Ruokolainen, kuvat JAI
Tarina Rasta-Goldista ja Gurtsi-Buldista,
universumin roskakuskeista -- (tarina 1 s.)
Tekijä: Timo Ruokolainen
Tuska -- (4s. mv)
Tekijä: Janne R. Nevalainen
Kill The Death -- (1s. mv)
Tekijä: Pekka A. Manninen
-
Wikipediasta sen verran, että siellä pitää jöötä semmoiset nelisentuhatta erään kahdeksanmiljoonaisen kansan palkkalistoilla olevaa moderaattoria, jotka siis hyväksyvät yliherrojensa ohjeistuksella sen "virallisen totuuden", joka ei tietenkään varsinkaan missään politiikkaan viittaavassakaan asiassa ole edes totuus. Mutta tämä on politiikkaa, joten sinne emme mene.
Muutenhan Wikipedia on tunnetusti erittäin nurkkakuntainen mesta, jossa sitä "oikeaa totuutta" toitottavat "wikipedistit" palkitsevat toisiaan 10+- ja papukaijamerkein. Pitävät oikein Suomenkin "wikipedistit" nk. "miittejä", joissa meininki on niin ilmeistä kehän — jonka eksentrisyys on suhteellisen lähellä nollaa — piirissä tapahtuvaa onaniaa, että oksat poijes.
Esim. juuri nyt on Suomen Wikipedian etusivulla "taiteilijan näkemys Parker-aurinkoluotaimesta". Sotii hieman tätä eksaktin, tieteellisen vaatimuksen dogmaa vastaan. Kuten vaikkapa myös sivu aiheesta "virvatuli", johon tutustuin tuossa taannoin: sisältää oletuksia, legendoja ja taiteilijan näkemyksiä siitä, miltä virvatuli voisi vaikkapa näyttää.
Ja sitten asiaan eli Kylmään Metalliin. Hommailin tässä kokoelmiini puuttuvia Tapiireita ja Pahkiksia (ei puutu enää montaa!), jolloin isoiskoni kanssa jutellessa mieliimme palautui tämä myyttinen lehti jostakin kaukaa 80-luvulta. Se on vieläkin olemassa kotitalossamme — tosin ilman kansia. Niin ahkerasti me sitä tapailimme. Numero oli se ensimmäinen Rautakirjan levittämä eli 1/86. Olimme silloin kymmenen vuoden molemmin puolin, siskoni minua kolme vuotta vanhempi. Lehti jätti lähtemättömän vaikutuksen ja se tulikin aina kaivettua uudelleen esiin. Teini-ikäisenä sitten jutut toimivat jo eri tasoillakin elämänkokemuksen ja — sanotaanko nyt paremman sanan puuttuessa — viisauden karttuessa. Tuttuihin kuviin pääsi syvämmälle sisään ja niistä löysi uutta. Lapsena ne pelkistetyn visuaalisesti; lähes alkukantaisesti koskettaneet tarinat saivat rinnalleen kiinnostukseen kohteeksi myös ne enemmän tekstiä ja ehkä jopa juonta sisältäneet tarinat. Enää ei ollut niin malttamaton näkemään sitä karmivaa loppua, joka näissä tarinoissa aina on vääjäämättä edessä.
Mutta todellakin, ne revenneet kannet. Ne repesivät irti jo kultaisella 80-luvulla ja katosivat jonnekin, johon Commodore 64 -pelien kannet ja videopelien ohjevihkoset myös katosivat joskus koskaan sieltä enää palaamatta. Omakotitalokin voi olla jonkun pohjattoman vorteksin tahi mustan aukon ilmenemispaikka. Mutta tämä mysteerihän vain sopii täydellisesti tähän tarunhohtoiseen painotuotteeseen, sillä minulle ei vieläkään ole aivan selvää mistä lehti koskaan käsiimme ilmestyikään! Mutta sitä en ikinä unohda mitä lehden avattua sisäkannella oli: se "namusetä-tarina" — tai siksi me ainakin siskomme kanssa sitä kutsuimme ja kutsumme yhä. Tänään silmäilin läpi kaikki KM:ssa ilmestyneet jutut ja juuri tämän ensimmäisen numeron kohdalla kehooni kiipi kylmä, kirurgisen terävä ynnä steriili tunne, kun katseeni osui tuon yksisivuisen jutun todelliseen otsikkoon.
No, nyt kaikki seitsemän KM:a on tilattu ja ovat pian onnellisella omistajallaan. Ne kaksi ihan ensimmäistä pienipainoksista mustavalkoista täytyy yrittää ampua alas myös. Kiinnostuksestani kaikkeen groteskiin, makaaberiin ja morbidiin en ole päässyt, kuten arvata saattaa. Ja millaisen vaikutuksen se pelkistetty, puhekuplaton, ensimmäinen tarina minuun tekee nyt, voimme vain arvailla.
Siskoni oli lehtitilauksesta myös innoissaan. Hänellä on tätänykyä kaksi lasta.