Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kritiikki ja sarjakuva mediassa => : OM 22.01.2010 klo 17:40:19
-
Olen miettinyt mikä on kustantamo Arktisen Banaanin menestyksen salaisuus. Varmasti oikeaan aikaan valitut sarjakuvat jotka ovat tämän ajan hermoilla....mutta täytyy olla muutakin, sillä kustantamo on osoittanut viime vuosien aikaan todellista menestystä sarjakuva kustantajana.
Miten sarjakuva kustantamot valitsevat ne julkaisut, jotka mahdollisesti tulevat ulos jossain vaiheessa? Mihin asioihin he kiinnittävät huomiota valitessaan mitä seuraavaksi julkaistaan? Yleensä ulkomaiset kustantajat lähettävät suomalaisille kustantajille valtavasti uutuuksia, joista sitten pitäisi suomen sarjakuva kustantajien valita ne, joista tehdään julkaisu sopimus. Eikö se ole aika vaikeaa valita sadoista ja sadoista nimikkeistä juuri ne, jotka voisivat tuotta voittoa!
-
No, onhan heillä asiansa osaava henkilökunta ja vuosien kokemus. Puhumattakaan hyvästä maineesta (en ole kuullut kenenkään pahasti banaanilaisista sanovan). Näillä jo edennee verkostoitumisessa varsin kivasti.
-
Totta puhuit Anssi. Minulle ei tullut mieleeni, että asiansa osaavalla henkilökunnalla on varmasti oma osuutensa. Ja varmasti kustantamon hyvä maine on levinnyt laajalle. Näin totisesti onkin. Sen verran hyvää sarjakuvaa heiltä tulee ulos.
-
Hyviä sarjakuvia tulee ties kuinka monelta kustantamolta, mutta Banaani ei ainoastaan kustanna, vaan myös markkinoi. Kustanteiden kaupaksimenon eteen nähdään vaivaa. Niitä ei pykätä suoraan Kirjatorin alelaariin. (edit: muutkin isot ja pienet tottakai markkinoivat, AB on tässä suhteessa siinä parhaassa päässä)
-
Huvitti tämä kauppatieteenmaisteriosasto
Yrityksen mukaan nousuun vaikuttivat strateginen siirtyminen sarjakuvien tukkumyynnistä omaan kustannustoimintaan, uudet kovakantiset tuotelinjat sekä koti- ja ulkomaisten sarjakuvabrändien vahvistuminen.
-
Huvitti tämä kauppatieteenmaisteriosasto
Samoin.
Tässä puhutaan vain myynnin kasvusta, mutta nousiko myös Bantskujen tulos?
-
Arktisen Banaanin näkyvät mainoskampanjat (Helsingin metrossa ja vastaavissa paikoissa) ovat hienoa nähtävää. En tiedä mitä merkitystä niillä on lyhyen tähtäimen myynnin kannalta, mutta vaikka jonkun Kikin mainostaminen katukuvassa nostaa sarjakuvan imagoa yleisellä tasolla, hyödyttäen toki samalla myös niitä sarjakuvakustantamoja, jotka ovat liian nössöjä rahoittaakseen vastaavanlaisia mainoskampanjoja. Saisivat olla kiitollisia.
-
Huvitti tämä kauppatieteenmaisteriosasto
Muille vielä täsmennys, että lainaus oli tästä Kvaak-uutisesta (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1363).
Nuo kolme asiaa Arktinen Banaani omassa lehdistötiedotteessaan mainitsee kasvun syiksi.
-
Samat reseptit kuin muuallakin menestyksessä: Kantapään kautta opiskelu, tahto ja visio, ahkeruus, oikeiden ihmisten kanssa liittoutuminen, rohkeus ja hyvä tuuri. Onnella on osuutta siinä että monessa kohtaa olisi voinut kai mennä pieleenkin. Toimien oikea ajoittaminen on toki kiinni paitsi tuurista myös ammattitaidosta.
Onhan siitä ollut puhetta että kustannuskentällä on (ollut) yleisemminkin tilaa pienille ketterille toimijoille. Muita vähän vastaavia menestyksiä ovat olleet Like ja Sammakko. Sanomalehtistrippien pakkaaminen ja tuotteistaminen oli tällainen niche, jota AB on menestyksellä hyödyntänyt.
Kotimaisten tekijöiden brändääminen ja oman tallin rakentaminen on ollut myös hyvin näkyvä osa toimintaa, että siinä mielessä tuo "brändien vahvistuminen" on ihan oikein lohkottu.
Ab:n vetäjän, Pasosen kunniaksi on laskettava sekin että hän on tehnyt työtä sarjakuvan eteen laajasti, ei pelkästään omien firmojen kasvattamiseksi. Tästä Sarjakuvaseura myönsi hänelle Sarjakuvaneuvoksen arvonimen (http://www.sarjakuvaseura.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=48&Itemid=114).
-
Katariina Huttunen on taatusti tämän maan kovin/paras sarjakuvien myyjä.
-
Tässä puhutaan vain myynnin kasvusta, mutta nousiko myös Bantskujen tulos?
Katkeria taitaa tämän ketun pihlajanmarjat olla, kun ei uskalla omalla nickillään kommentoida...
-
Katkeria taitaa tämän ketun pihlajanmarjat olla, kun ei uskalla omalla nickillään kommentoida...
Mitä puro tarkoittaa tuolla ylläolevalla viestillään ja lainauksellaan nimmerkiltä pumpsis. Selvennystä kehiin hieman. Ihan outo juttu. Miten se sopii tähän keskusteluun? Mistä ihmeen katkeruudesta tässä ollaan edes puhuttu? Mikä ihmeen nicki????
-
Mitä puro tarkoittaa tuolla ylläolevalla viestillään ja lainauksellaan nimmerkiltä pumpsis. Selvennystä kehiin hieman. Ihan outo juttu. Miten se sopii tähän keskusteluun? Mistä ihmeen katkeruudesta tässä ollaan edes puhuttu? Mikä ihmeen nicki????
Se tarkoittaa tietysti sitä, että Pumpsiksella on toinen nimimerkki, jota hän yleensä Kvaakissa käyttää, mutta nyt ei tohtinut kommentoida sen kautta.
-
Mitä puro tarkoittaa tuolla ylläolevalla viestillään ja lainauksellaan nimmerkiltä pumpsis. Selvennystä kehiin hieman. Ihan outo juttu. Miten se sopii tähän keskusteluun? Mistä ihmeen katkeruudesta tässä ollaan edes puhuttu? Mikä ihmeen nicki????
Nicki tarkoittaa nimimerkkiä. Joskus Kvaakissa ja muilla foorumeilla törmää käyttäjiin, jotka ottavat osaa keskusteluun (yleensä joko pahansuovasti tai muuten vaan ilkeillen), mutta eivät rekisteröidy tai käytä omaa vakituista nimimerkkiään koska eivät uskalla tai halua seisoa sanojensa takana myös oikeassa elämässä. Sarjakuvapiirit ovat sen verran pienet.
Olen itsekin saanut oman osani tämäntapaisesta "anonyymista palautteesta". Se jäi kyllä kaihertamaan - palaanhan siihen taaskin - mutta jälkikäteen sain sentään selville, kuka oli tämä sarjakuvavinkkauksiani kommentoinut henkilö.
-
Ihan omalla nimelläni (Hans Nissen) vihaan Arktista banaania. Ja sarjakuvavinkkauksiakin vihaan. (tähän nyt ehkä joku hymiö perään, tai ehkei sittenkään).
Muistan kun parikymmentä vuotta sitten sahattiin toimitusjohtaja Pasosen kanssa pitkin Kuopion katuja päiväkävelyillä ja kuuntelin loputonta monologia siitä kuinka sarjakuvia pitäisi Suomessa julkaista. Jo silloin oli mukana yllälainattu bisnesmeininki ja monet niistä ajatuksista jotka ovat nyt Arktisen banaanin toiminnan perustana. Pitkä on ollut taival ensimmäisestä kirkon lähetystyön hyväksi julkaistusta monistenivaskasta Mitä Suomi lukee listalle. Monta hutia ja onnenkantamoistakin. Muutamia myös yllättävän laadukkaita kokeiluja. Harmi vaan että ovat jääneet kertaluontoisiksi vain, koska niitä on ostettu niin vähän. Arktisen banaanin julkaisuohjelma voisi olla tänä päivänä hyvinkin erilainen jos Suomen sarjakuvaa lukevalla kansanosalla ei olisi niin huono maku. (Heitäkin minä vihaan).
EDIT: Pelottavaa oli tajuta tuota kirjoittaessa että vaikkei se millään tavalla vaikuta omiin julkaisupäätöksiini (koska halu julkaista on ykkönen ja rahavirrat vasta kakkonen tässä omassa operaatioissani) että kuinka paljon tulee itsekin mietittyä nykyään samoja asioita kuin päiväkävelyillä 20 vuotta sitten. Että kuinka nämä markkinatalouden mekanismit oikein toimii. Arktisen banaanin pitäisi julkaista joku manuaali: Näin saat kirjasi kirjakaupan hyllyyn.
-
Näyttää ainakin Stadin Akateemisen keskelle alakertaa rakentaman "sarjakuvavuoren" perusteella siltä, että Arktisen Banaanin imussa samalle myyntipöydälle on päässyt muitakin kustantajia.
-
Kikin mainostaminen katukuvassa nostaa sarjakuvan imagoa yleisellä tasolla, hyödyttäen toki samalla myös niitä sarjakuvakustantamoja, jotka ovat liian nössöjä rahoittaakseen vastaavanlaisia mainoskampanjoja. Saisivat olla kiitollisia.
Kyllähän Banaani on sarjakuvakustantamona IHAN eri tasolla numeroissa, kuin pienet yrittäjät. Huuda Huudan koko vuosi ei yllä lähellekään edes yhden kohtalaisesti menestyvän Banaani-kirjan pyöritystä.
Eli vähän eri tasolta lähdetään tuohon markkinointiin. Jos hommassa pyörii rahaa, niin silloinhan sitä on helppo käyttää ja PITÄÄ käyttää. Meillä rahat menevät siihen, että saadaan kirjat ulos ja päästään jotenkin nollille. Tekijöille ja avustajille maksetaan, mutta sekin tapahtuu ainakin vielä aina vähän myöhässä. Tapahtuu kuitenkin.
Markkinointiin ei jää rahaa, eikä pankistakaan saa näillä numeroilla meidän näköiset tyypit lainaa. Koitetaan siis käyttää kaikki ilmaiset markkinointikeinot hyväksi niin hyvin kuin mahdollista.
Ja sitten on vielä tämä levitysongelma: eihän meidän edes kannata markkinoida kirjojamme ennen kuin niitä löytyy kaupoista edes kohtalaisesti. Harva ihminen oikeasti kävelee tiskille ja tilaa kirjansa kauppaan. Pitää siis hoitaa asiat kuntoon järjestyksessä. Hyvä jakelu on varmasti Banaanin toiminnallekin elinehto.
Kikiä ja Pascinia on arvioitu useamman kerran samassa yhteydessä. Loogistahan se onkin, kun molemmat teokset kuvaavat samaa aikaa ja osin myös ihmisiä. Pascinin myyntiin se ei kuitenkaan ole vaikuttanut; saman määrän se tuntuu myyvän kuin meidän muutkin kirjat.
Olisi mielenkiintoista tietää, miten Kiki on oikeasti myynyt.
Entä tuliko Banaanilta viime vuonna enemmän kirjoja kuin aiemmin? Jos tuli, kyllähän se myynti siinä kasvaa pakostakin. Meidän huima vuoden 2008 neljän nimikkeen määrä kasvoi viime vuonna yhdeksään. Samalla myynti kasvoi 300%. Ei tämä silti menestystä tarkoita muuta kuin siinä mielessä, että emme ole konkurssissa, vaan toiminta jatkuu.
Yritysten uutisoinnissa osaava tiedottaja saa kaiken kuulostamaan hyvältä, vaikka lama-aikaan. Normaalistihan juuri huonoon aikaan pyritään optimistisella tiedottamisella vakuuttelemaan, että "hyvin pyyhkii". Pelkkä myynnin kasvu ei välttämättä tarkoita menestystä. Vierellä pitäisi olla vähän muitakin lukuja.
Toivon muuten kovasti, että Kiki ei ollut Banaanille mikään sarjakuvallinen koe, vaan että jatkossa vastaavia teoksia tulisi vuosittain. Kuten Hans kirjoitti, Banaanin valikoimassa on siellä täällä hyviä kirjoja, mutta niitä on vähemmistö. Riippuu tietty, mistä tykkää.
-
Älkäämme unohtako Zum Teufelia. Siinä menee banaanin rahoilla ja banaanin väyliä nyt ja jatkossakin mielenkiintoista tavaraa markettien hyllyihin. Voipi olla että avaa jotain uusia markkinoita pienemmillekin toimijoille jos ne sieltä marketista myös menevät kaupaksi.
EDIT: koska makuasioista ei voi kiistellä, lisään että tarkoitan tässä yhteydessä "mielenkiintoisella tavaralla" kirjoja joiden julkaisusta on päättänyt ihminen eikä taskulaskin.
-
Jos ajattelee Bantskun kaupallisimpia menestyksiä, niin kyllä siinä taskulaskimen ohella on selvästi ollut mukana myös sarjakuvalle sykkivä sydän - ja kotimaisuus on ollut sekin hyvin korkeassa kurssissa.
Täytyy myöntää, että brändin rakentaminen on ollut vertaansa vailla. En nyt heti muista, että sarjakuva-albumia olisi julkaistu otsikolla, joka on kustantamon nimi.
Arktinen Banaani 1 ilmestyy keväällä.
http://www.sarjakuva.com/kevat2010.htm
-
On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.
Olisko tässä jotain eskapistista?
Toisaalta, ainakin minusta tuntuu, että kirja-ala on ajanut itsensä aika pitkälle samanlaiseen tilanteeseen kuin äänilevybisnes. Tavallaan viety pohja omalta toiminnalta julkaisemalla entistä enemmän kertakäyttöistä sesonkiviihdettä, mihin ei lukijalla/musiikin ystävällä muodostu mitään henkilökohtaista sidettä.
Jännää nähdä, miten Zum Teufelin kirjat lähtevät liikkeelle Banaanin välityksellä. ZT:n kevään julkaisumäärä hengästyttää. Mukavaa, että mukana on paljon uudehkoja kotimaisia tekijöitä.
Jos Teufelin kirjat löytävät lukijansa, auttaa se varmasti myös muita pienempiä kustantajia. Banaanin katalogissa on taas niin vahvoja brändejä, etteivät ne juuri muita mukanaan vedä. Fingerporin ostaja haluaa tasan tarkkaan sen oman Fingerporinsa. Niinhän se menee.
-
On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.
Olisko tässä jotain eskapistista?
Eivätkös kirjakustantamoiden suurimmat ongelmat johdu heikentyneestä tieto- ja oppikirjojen kysynnästä eli Googlesta, Wikipediasta sekä oppilaitosten säästötoimenpiteistä?
-
Kyllähän Banaani on sarjakuvakustantamona IHAN eri tasolla numeroissa, kuin pienet yrittäjät. Huuda Huudan koko vuosi ei yllä lähellekään edes yhden kohtalaisesti menestyvän Banaani-kirjan pyöritystä.
Jeps, olisi pitänyt kirjoittaa että vertasin Banaanin mainoskampanjoita suurempien kustantamoiden mainoskampanjoihin. Ne kyllä kehtaavat mainostaa vaikka Paulo Coelhon roskakirjoja näkyvästi, mutta sarjakuvia eivät juuri ollenkaan, eivät edes varmoja ja tunnettuja nimikkeitä.
-
Eivätkös kirjakustantamoiden suurimmat ongelmat johdu heikentyneestä tieto- ja oppikirjojen kysynnästä eli Googlesta, Wikipediasta sekä oppilaitosten säästötoimenpiteistä?
Varmaan siitäkin. Mun käsittääkseni siellä on kuitenkin tapahtunut just' sama juttu kuin musapuolella: nimikkeiden määrä on lisääntynyt kovasti, mutta suurten ketjujen valikoima ei kasva samalla vauhdilla. Myynneistä yhä isompi osa tulee vähemmästä nimikemäärästä jne. Ja kirjan elinkaarihan on tietty nykyään kovin lyhyt.
Aika pitkä matka on kuljettu siitä, kun kirja tarkoitti sivistystä ja oli pelkästään esineenä arvokas.
Tässä voisi sitten alkaa miettiä kustannusmaailman ekologisuutta ja sitä kautta sen tulevaisuutta. Tähän mennessä ei ilmaston tilaan liittyen ole juurikaan puhuttu kuluttamisen rajoittamisesta. Jotenkin eletään vielä siinä ikuisen kasvun illuusiossa, mikä ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna on täysi mahdottomuus. Lue: kertakäyttökirjallisuus on huono juttu.
Sori. Lipsun aiheesta.
-
On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.
Olisko tässä jotain eskapistista?
Tai sitten tässä on kyse mitä meillä kutsutaan ns. huulipuna-indeksiksi eli ihmiset haluavat hemmotella "huonoina aikoina" itseään jollain sopivan kokoisella, muttei liian kalliilla ostoksella. Lama-aikana kuulemma hieman paremmat huulipunat myyvät suhteessa paljon paremmin kuin mitä muulla markkinataloudella menee. Onko 20 eur sarjis kuitenkin sitä samaa osastoa?
-
Yksi ajatus voisi olla se, että sarjakuvat eivät enää näytä painatuksellisesti niin halvoilta amatöörimäisiltä läpysköiltä kuin vielä joku aika sitten.
-
Vapiskaa, vanhat kustantajat. Hienoja uutisia. Onnea laajentumiselle!
Kauppalehti kertoo: Uusi kustantamo kaunokirjallisuuteen - luvassa yllättäviä kirjailijakaappauksia (http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yritysuutiset/?oid=2010/02/30723&ext=rss)
Muun muassa Viivi ja Wagner, Fingerpori ja B. Virtanen -sarjakuvien myyntimenestysten taustalta löytyvä Arktinen Banaani laajentaa kustannustoimintansa kaunokirjallisuuteen.
Keväällä avataan tietä dekkareilla, mutta syksyllä luvassa on kotimaista kaunokirjallisuuttakin. Kirjailijanimiin on tulossa yllättäviäkin kaappauksia muilta, keskeisiltä kustantajilta. Kaunokirjallisuuden vuotuista tittelimäärää Arktinen Banaani ei nosta liian isoksi, vajaaseen viiteentoista.
(...)
- Sarjakuvamyyntimme kasvoi vielä viime vuonna 23 prosenttia. Viime vuonna 20 myydyimmästä kotimaisesta sarjakuvasta 15 oli meidän julkaisujamme, mutta kuvaavaa on, että kun edellisenä vuonna listan viimeinen myi 1 500 kappaletta, nyt yli 3 000. Liikevaihtoamme kasvatti myös yhä jatkunut siirtyminen kovakantisiin albumeihin, Pasonen kertoo.
-
On kyllä sinällään ihan mielenkiintoinen juttu, että sarjakuvat myyvät lama-aikaan paremmin, kun muu kirja-ala rämpii pahasti.
Olisko tässä jotain eskapistista?
Toisaalta, ainakin minusta tuntuu, että kirja-ala on ajanut itsensä aika pitkälle samanlaiseen tilanteeseen kuin äänilevybisnes. Tavallaan viety pohja omalta toiminnalta julkaisemalla entistä enemmän kertakäyttöistä sesonkiviihdettä, mihin ei lukijalla/musiikin ystävällä muodostu mitään henkilökohtaista sidettä.
tai sama syy miksi useimmat tuntevat populaarimusiikkia, sitä jota vihaavat ja sitä josta pitävät, enemmän kuin uusinta avantgardea.
Tässä äänilevybisnes on "uusien" levityskanavien (=piratismi) armoilla entistäkin enemmän ja artistille jää entistä vähemmän käteen.
sarjakuvan leimaaminen eskapismiksi ja siten salonkikelpoisen sivistyneesti dissaten ja halveksuen esittäen on yksi syy.
Arktisella on ollut onnea ja rutkasti hutejakin mutta se on onnistuneen laaja-alainen sarjakuvakustantamo ja banaanipokkarien linja on ollut genressään tasokas.
huulipunaindeksistä ei ole kyse.
enin osa julkaistusta kirjallisuudestakin on silkkaa roskaa ja vaikka iotsellä kuluu kevyesti 100€ viikossa kirjoihin ja sarjakuviin kaikilla näin ei ole.
silloin tehdään valintoja.
Arktisella on valittavaa laajalta mitalta.Ihan omalla nimelläni (Hans Nissen) vihaan Arktista banaania. ......
Muutamia myös yllättävän laadukkaita kokeiluja. Harmi vaan että ovat jääneet kertaluontoisiksi vain, koska niitä on ostettu niin vähän. Arktisen banaanin julkaisuohjelma voisi olla tänä päivänä hyvinkin erilainen jos Suomen sarjakuvaa lukevalla kansanosalla ei olisi niin huono maku. (Heitäkin minä vihaan).
EDIT: Pelottavaa oli tajuta tuota kirjoittaessa että vaikkei se millään tavalla vaikuta omiin julkaisupäätöksiini (koska halu julkaista on ykkönen ja rahavirrat vasta kakkonen tässä omassa operaatioissani) että kuinka paljon tulee itsekin mietittyä nykyään samoja asioita kuin päiväkävelyillä 20 vuotta sitten. Että kuinka nämä markkinatalouden mekanismit oikein toimii. Arktisen banaanin pitäisi julkaista joku manuaali: Näin saat kirjasi kirjakaupan hyllyyn.
arvaa mitä? se manuaali ei auta.
kirjakauppa toki ottaa kirjasi hyllyyn. Jos se kiinnostaa ketään siinä määrin että se myy.
edes kerran.
Halu julkaista on kiva asia, mutta lopputuote ratkaisee.
-
Pitääpä ostaa kyseinen lehdykkä mikäli löydän sen jostakin. Suomalaista sarjakuvaa lehtipisteissä on hieno asia. Toivon mukaan tälle ei käy niin kuin Tempolle tai muille vastaaville. Tuo Fingerpori-nimi kannessa kyllä varmaan auttaa myyntiä aika paljonkin.
-
Ei se oo Lehtipistejakelussa. Mutta kannattaa hankkia kyllä, varsin erinomainen lehti/minialbumi mun mielestäni.
-
Ab:n vetäjän, Pasosen kunniaksi on laskettava sekin että hän on tehnyt työtä sarjakuvan eteen laajasti, ei pelkästään omien firmojen kasvattamiseksi. Tästä Sarjakuvaseura myönsi hänelle Sarjakuvaneuvoksen arvonimen (http://www.sarjakuvaseura.fi/index.php?option=com_content&view=category&layout=blog&id=48&Itemid=114).
Mitähän ne on sotkeneet juomaveteen vuonna 2001? Korutonta kertomaa tuo lista.
-
Mitähän ne on sotkeneet juomaveteen vuonna 2001? Korutonta kertomaa tuo lista.
On sitä Puupää-hattuakin monenlaiseen päähän sorvattu... ei liity aiheeseen, mutta jotenkin huvittaa tuo avatarkuvasi Kivi, näen siinä aina kanarialinnun ennen tarkemmin katsomista. :D
-
näen siinä aina kanarialinnun ennen tarkemmin katsomista. :D
Ihan sama tilanne täälläkin.
-
...ei liity aiheeseen, mutta jotenkin huvittaa tuo avatarkuvasi Kivi, näen siinä aina kanarialinnun ennen tarkemmin katsomista. :D
Ei liity Arktiseen Pannaaniin tämäkään, mutta en malta olla jatkamatta aiheen vierestä, kun vihdoinkin joku otti puheeksi tuon Kiven avatarkuvan. Minusta kun on jo pitkään näyttänyt siltä, että kuvassa olisi suhteellisen tunnettu amerikkalainen muusikko ja humanisti Dave Mustaine! Soittopelin malli ei vain näyttäisi olevan se hänelle tyypillisin, joten kuvassa lienee sittenkin joku ihan muu henkilö. Mutta että kanarialintu?
-
Ei liity Arktiseen Pannaaniin tämäkään, mutta en malta olla jatkamatta aiheen vierestä, kun vihdoinkin joku otti puheeksi tuon Kiven avatarkuvan. Minusta kun on jo pitkään näyttänyt siltä, että kuvassa olisi suhteellisen tunnettu amerikkalainen muusikko ja humanisti Dave Mustaine! Soittopelin malli ei vain näyttäisi olevan se hänelle tyypillisin, joten kuvassa lienee sittenkin joku ihan muu henkilö. Mutta että kanarialintu?
Kuvassa on kanarialintu.
Tai itse asiassa, jos oikein muistan, ehkä kuvassa olenkin minä itse ja mahdollisesti vielä Helsingin Jäähallin lavalla soittamassa. Kitara on kuuluisa malli monen käsissä vaan ei Mustainen, ollen tuon kuvan luuttuni haaleanpunainen Gibson ES335 TD vuodelta 1972.
-
Ihan sama tilanne täälläkin.
Ai se ei muka olekaan kanarialintu?!
Oisin voinut vannoa ::)
-
Pitää minunkin tunnustaa, että näin kuvassa jotain ihan muuta kuin mitä siinä oikeasti oli. En kuitenkaan tulkinnut sitä kanarialinnuksi, vaan jonkin sortin keltaiseksi koneeksi, johon tulee punainen piuha ja siitä lähtee harmaa piikki/pilli. Kuvittelin, että se voisi olla vaikka jonkinlainen maaliruisku tai tatuointikone.
Nyt, kun selvititte mitä kuvassa oikeasti on, niin en enää näe tuota "konetta". Näköjään ihmiset tulkitsevat maailmaa ihan eri tavoin, mutta kun heille näyttää totuuden, niin harhaiseen käsitykseen on todella vaikea palata.
Jotta nyt edes osittain pysyttäisiin aiheessa, niin onko kellään tietoa saako ABn mainoslehti jatkoa ja millaisella aikataululla?
-
Jotta nyt edes osittain pysyttäisiin aiheessa, niin onko kellään tietoa saako ABn mainoslehti jatkoa ja millaisella aikataululla?
Mainoslehtisiä tulee varmaan silloin tällöin. Jos tarkoitat Arktinen Banaani -nimistä lehteä, niin lokakuussa tulee kakkosnumero.
Syyskuussa ilmestyy samalla formaatilla mutta erilaisella sisällöllä Zum Teufel Zeitung 1.
-
Mainoslehtisiä tulee varmaan silloin tällöin. Jos tarkoitat Arktinen Banaani -nimistä lehteä, niin lokakuussa tulee kakkosnumero.
Syyskuussa ilmestyy samalla formaatilla mutta erilaisella sisällöllä Zum Teufel Zeitung 1.
Juuri tuota tarkoitin. Lähes joka sarjan lopussa oli maininta, että tätä herkkua löytyy lisää Banaanin siitä ja siitä albumista, joten lehdestä jäi mielikuva, että sillä mainostettiin vain Banaanin albumeita. Hyvä lehti, ei siinä mitään ja mukavaa, että lisää on luvassa.
Arktinen Banaani oli hauskan kuuloinen lehden nimi, mutta kyllä Zum Teufel Zeitung vetää vielä pidemmän korren. Tuo pitää hankkia jo pelkästään nimen takia! Joko voit paljastaa mitä kansien välissä tulee olemaan vai pidetäänkö se salassa syksyyn saakka? Innolla odotan.
-
Arktinen Banaani oli hauskan kuuloinen lehden nimi, mutta kyllä Zum Teufel Zeitung vetää vielä pidemmän korren. Tuo pitää hankkia jo pelkästään nimen takia! Joko voit paljastaa mitä kansien välissä tulee olemaan vai pidetäänkö se salassa syksyyn saakka? Innolla odotan.
Pistän ketjun pystyyn jahka suurin osa tekijöistä on varmistunut. Kuten Banaani-lehdelläkin monet tekijöistä ovat tietty omasta tallista mutta muutakin tulee.
-
Pistän ketjun pystyyn jahka suurin osa tekijöistä on varmistunut. Kuten Banaani-lehdelläkin monet tekijöistä ovat tietty omasta tallista mutta muutakin tulee.
Hienoa! Jäämme odottamaan jännittyneinä.
-
En tiedä onko tätä jo kysytty ja selitetty, mutta mistä tuo nimi "Arktinen Banaani" oikein tulee?
-
Minulla on hutera mielikuva, että Timppa Mäkelä olisi joskus aikojen alussa sarjakuvaväen kemuissa tullut tokaisseeksi, että suomalainen sarjakuvakustantamo se vasta olisi ns. harvinainen hedelmä. Siis esimerkiksi arktinen banaani (tuolloin Islannin kasvihuonebanaaneista ei vielä ollut laajalle levitettyä tietoa).
Oikaiskaa, jos puhun läpiä päähäni.
-
Minulla on hutera mielikuva, että Timppa Mäkelä olisi joskus aikojen alussa sarjakuvaväen kemuissa tullut tokaisseeksi, että suomalainen sarjakuvakustantamo se vasta olisi ns. harvinainen hedelmä. Siis esimerkiksi arktinen banaani (tuolloin Islannin kasvihuonebanaaneista ei vielä ollut laajalle levitettyä tietoa).
Oikaiskaa, jos puhun läpiä päähäni.
Anssi on oikeassa.
-
Eikös jossain Jeressä, tai siis Zitsissä ollut strippi muotoa Äiti: "Sanoisit nyt edes jotain" Jere: "Arctic banana."
Edit, lainaus jostain: Oh, it's a reference to a Zits comic I once read: the family is sitting at a dinner table, and the mom and dad are chatting, Jeremy stays sullenly silent. Then the mom turns to Jeremy and says something to the effect of "Honestly, can't you contribute even two words to the conversation." Jeremy says, as you might be able to predict, "Arctic. Banana."
-
Kyllä vain. Tuo "Arktinen Banaani" -strippi ilmestyi yllättäen Borgmanin ja Scottin ensimmäisen Suomen-vierailun jälkeen (1999).
Vierailuun liittyen Arktinen Banaani julkaisi ensimmäisen Jere-albumin, Murkun merkit. Sen painos ja toinenkin painos ovat autuaasti loppu, eikä sitä sellaisenaan huvittaisi uusintapainattaa. Käännös pitää ainakin tehdä uusiksi...
-
Como-lehdessä (4/2010/s.20) on puolen sivun Arktista Banaania käsittelevä juttu otsikolla "Sarjakuvan haikeus ja vaikeus". (Como on noin A4-kokoinen ilmaislehti, jota jaetaan ainakin Finnkinon elokuvateattereissa.)
Tässä otteita jutusta:
- "Arktinen Banaani -kustantamo täytti aikaisemmin keväällä 15 vuotta."
- "Syntyi Valiosarjat, joka hoiti muiden kustantamoiden jakelua."
- "Arktinen Banaani on nyt luopunut välitystoiminnasta ja keskittyy sarjakuvien ja kirjojen kustantamiseen."
- "...markkinointiyhtiö Loiston lakkaustus viime vuonna vaikeutti myös Banaanipokkareiden jakelua."
- "Uudet ajat vaativat myös uudet ajattelutavat. Nykyään sarjakuva-albumit julkaistaan kovakantisina, mikä ei miellytä kaikkia pitkän linjan harrastajia."
- "...nykyään pehmeäkantinen albumi assosioituu lehteen, varsinkin lastenlehteen,..."
- "Pasosen mielestä julkaisupolitiikassa on tehty myös virheitä, kun Suomeen on tuotu tuoreimpia julkaisuja muiden kielialueiden monivuotisista suosikeista."
- "Sarjakuvassa pitää olla selkeä temaatinen ympäristö, jotta se puree Suomessa,..."
- "...Fingerpori,...ensimmäiseksi Arktisen Banaanin julkaisuksi, jota on tietoisesti lähdetty tuottamaan kustantaja-tekijä-yhteistyönä."
-
Jyrki Nieminen on antanut lyhyen haastattelun Journalisti-lehdelle (http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/lehti/2011/16/memo/nimityksia/) uudesta työpaikastaan.
Ehkä se tärkein:
"Miksi tehtävään valittiin juuri sinut?
- Arktisen Banaanin toimitusjohtajana oli 16 vuotta sen perustanut Harto Pasonen. Harto siirtyy nyt hallituksen puheenjohtajaksi. Lisäksi Harto haluaa laajentaa yleisen kirjallisuuden suuntaan ja arveli, että minä olen oikea henkilö siihen."
-
Helsingin Sanomissa sunnuntaina 16.10.2011 sivulla E2 haastatellaan "Mikä työ"-palstalla Arktisen Banaanin uutta toimitusjohtajaa Jyrki Niemistä. Alla poimittuna esitetyistä kysymyksistä oleellisin:
KYSYMYS: Arktinen Banaani on profiloitunut sarjakuvillaan, mutta viime aikoina yhtiö on laajentanut romaaneihin ja tietokirjoihin. Palkattiinko sinut tämän vuoksi?
VASTAUS: Kyllä se oli paljon esillä, kun näitä keskusteluja käytiin. Ehkä eniten, ei sitä käy kieltäminen. Ajattelen niin, että Arktinen Banaani jatkaa edelleen laadukkaiden, eturivin sarjakuvien kastantajana. Yleisen kirjallisuuden puolella, puhutaan sitten proosasta tai tietokirjoista, haluaisin profiloitua totta kai myyvänä mutta voittopuolisesti indietyyppisenä kustantamona. Juureni ovat enemmän siellä kuin valtavirran klassisessa kirjallisuudessa.
-
Mitä ihmettä on valtavirran klassinen kirjallisuus?!?
-
Se on se osa proosasta ja tietokirjallisuudesta joka ei ole indietyyppistä. 8]
-
Ei lopeta kokonaan, mutta paljon vähemmän tulee sarjakuvia jatkossa Banaanilta.
-
Näin on, keväälle on kaavoitettu kahdeksan nimikettä joista suurin osa on uusintapainoksia ja uutuudet enimmäkseen muuta kuin sarjakuvaa. Metsänpeiton 2. painos tuli jo.
Like taas julkaisee Fingerpori 12-opuksen tammikuun 2019 neljännellä viikolla, ja kevään mittaan tulee uusintapainoksia suosituimmista Fingerpori-teoksista.
Täysi käsi Oy:n julkaisuista enemmän Porvoon Å-festin yhteydessä helmikuun alussa 2019.
-
Kuvittajat ry (https://kuvittajat.fi/uutiset/kuvittajat-ry-ja-sarjakuvantekijat-ry-eivat-suosittele-yhteistyota-arktisen-banaanin-kanssa) ja Sarjakuvatekijät ry (https://www.sarjakuvantekijat.com/2021/11/kuvittajat-ry-ja-sarjakuvantekijat-ry.html) on antaneet jäsenistölleen suosituksen, ettei tehtäisi yhteistyötä Arktisen Banaanin kanssa. Taustalla ovat yhteisen tiedotteen mukaan "alalle vahingolliset käytännöt".
-
Suomen Kuvalehti uutisoi aiheesta.
Epäselvyyttä tilityksissä, maksuvaikeuksia, sakolla uhkailua – Sarjakuvantekijät panivat kustantamon boikottiin (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/epaselvyytta-tilityksissa-maksuvaikeuksia-sakolla-uhkailua-sarjakuvantekijat-panivat-kustantamon-boikottiin/?shared=1200979-88c7d5c1-999)
-
Todella ikävää kuultavaa. Ei voi muuta kuin toivoa, että asiat korjaantuisivat, kun ei tulevaisuus näytä erityisen ruusuiselta Suomessa sen enempää tekijöiden kuin kuluttajien kannalta.
-
Helsingin Sanomien jutussa (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008389398.html) tekijät kertovat ongelmista kustantajan kanssa.
-
Iltalehti antaa puheenvuoron (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b2c173f4-dc35-45d7-971e-b64d21dc0925) kustantajalle, joka ilmaisee harmistuksensa jutun lopussa.
-
Seuraavaksi vuorossa Arktisen Banaanin vastine kritiikkiin (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/harto-pasonen/kuvittajien-ja-sarjakuvantekijoiden-sopimustulkinnat-hammentavat/).