Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => : animaattori 17.12.2009 klo 17:07:44
-
Terve!
On hieman askaruttanut sellainen asia, että kuinkahan iso prosentti on sarjakuvan harrastajia Suomessa. Taitaapa olla, että sarjakuvat kiinnostavat -ainakin täällä olevia ja myös allekirjoittanutta.
Olisiko jollain heittää jonkunlaista arviota vaikkapa prosentuaalisesta määrästä? Taitaa olla aikalailla hankala määritellä...
Eikös sarjakuvien harrastajia ole, määrällisesti jotakuinkin 20 000?
Kiitellen jo etukäteen.
Cheers!
Ylläpidon muokkaus: Otsikkoa muutettu informatiivisemmaksi / Matti K.
-
Aku Ankan levikki on yksi luku. Mutta onko Akun harrastaja sarjavakuvan harrastaja? On, varmaan.
-
Aku Ankan levikki on yksi luku. Mutta onko Akun harrastaja sarjavakuvan harrastaja?
Tämä on kompa monella eri tapaa.
Osa heistä on esimerkiksi yleisesti Disney harrastajia.
Osa taas Barks tai Rosa harrastajia.
Osa sohvalla löhöämistä harrastavia.
Oih, Aku Ankka yhdistää niin monia ihmisiä...
-
Pari-kolme tuhatta.
-
Pari-kolme tuhatta.
Vesan arvio on varmasti aika lähellä totuutta. Noin vähäinen määrä. Onko se sitten masentavaa? No ei. On kivaa olla vähän niinku special. Eikös?
-
Mikä on sarjakuvaharrastajan määritelmä? Meitä on moneksi. Yhdet keräilee, mutta ovat vain vähän kiinnostuneita saada enemmän tietoa tekijöistä, tai muista sarjakuvista kuin niistä joita kerää, toiset kerää, mutta eivät lue, jotkut lukevat innolla, mutta eivät kerää vaan lainaavat kirjastosta. Onko innokas Tex Willerin lukija sarjakuvanharrastaja, jos hän ei lue eikä kerää muuta sarjakuvaa? Ankalla on miljoona lukijaa, mutta promille niistä on kiinnostunut tietämään lukemistaan sarjakuvista vähän enemmän. Onko "peruskuluttaja" harrastaja?
Timo
-
En laskisi peruskuluttajaa nyt ihan harrastajaksi....luulisin että todellisista harrastajista suurin osa on rekisteröitynyt kvaakkiin joten mikäs se olikaan jäsenmäärä...?
-
Suurin osa suomalaisista varmasti lukee sarjakuvia satunnaisesti. Siinä mielessä lähes koko kansa on sarjakuvan satunnaisharrastajia.
Onko sarjakuvayleisöä tutkittu? Kustantajilla lienee ainakin kantapään kautta hankittua perustietoa sarjakuvaharrastajien eri ryhmistä.
-
Onko sarjakuvayleisöä tutkittu? Kustantajilla lienee ainakin kantapään kautta hankittua perustietoa sarjakuvaharrastajien eri ryhmistä.
Mangaa lukee ja mankkaa piirtää noin 5000 suomalaista.
Sarjakuvia 'tosissaan' harrastavia on noin 2000 - 3000. Huomattavasti vähemmän kuin esim. postimerkkeilijöitä.
-
Sarjakuvia 'tosissaan' harrastavia on noin 2000 - 3000. Huomattavasti vähemmän kuin esim. postimerkkeilijöitä.
Kiitos. Kysyn vielä ihan aidosta mielenkiinnosta, että miten määrittelet tuon "tosissaan" harrastavan. Ihminen joka seuraa sarjakuvafoorumeita ja ostaa säännöllisesti muutakin kuin kioskijulkaisuja?
Itse kuulun valitettavasti siihen sarjakuvaharrastajien ryhmään, josta on vain vähän hyötyä kustantajille ja taiteilijoille: lainaan luettavani kirjastosta ja ostan omaksi vain harvoin. Johtuu ihan vain siitä, että tilan- ja rahanpuute on pakottanut keskittämään oman keräilyharrastuksen toisaalle, vaikka periaatteessa kyllä haluaisin tukea suomalaista kustannusalaa laatusarjakuvan julkaisemisessa..."tosiharrastaja" en siis taida olla.
-
En laskisi peruskuluttajaa nyt ihan harrastajaksi....
Tällä perusteella esim. minä en kai sitten ole harrastaja. En piirrä, en kirjoita, en kustanna tai tuota. Olen kyllä lukenut sarjakuvaa niin kauan kuin olen neljävuotiaasta asti osannut lukea. Tintitkin aloitin jo 70-luvulla reilusti ennen koulua, ja nykyisin kulutan vaihtelevasti joistakin kymmenistä joihinkin satoihin euroihin vuodessa sarjakuvaan, ja olen käynyt parissa Tampere Kupliissa ja FinnConissa, mutta siinä about kaikki. Missä se harrastaneisuuden raja menee? Harrastanko vaiko enkö samoilla perusteilla kaunokirjallisuutta ja elokuvaakin?
luulisin että todellisista harrastajista suurin osa on rekisteröitynyt kvaakkiin joten mikäs se olikaan jäsenmäärä...?
4588 näyttäisi olevan päivän luku. Ahaa, ehkä sittenkin olen harrastaja...
-
Noh, lämmittelyksi pitää tietää kuka on Marko Turunen ja että Joann Sfar on miespuolinen. Kirjastosta sarjakuvien lainaaminen ei tietenkään ole rikos - kirjaston sarjakuvien VARASTAMINEN puolestaan on rikos ihmisyyttä vastaan ja siitä tulisi rangaista asianmukaisesti. Elinkautinen ilman armahdusta olis kiva.
Absoluuttista lukua sarjakuviin vakavasti suhtautuvista suomalaisista harrastajista ei tietenkään ole olemassa, mutta useammallakin kriteerillä olen päätynyt pariin - kolmeen tuhanteen. Esim. oikeastaan mikä tahansa painotuote myy meillä 500 kpl, 1000 kpl myyntiin pääsy vaatii jo kamppailua. 1500 kpl myyvä opus on 'hitti'. Carl Barks -kirjastoa tilattiin ennalta reilut 3000 kpl, julkaisuvaiheen aikana osa tilaajista tippui pois.
-
Noh, lämmittelyksi pitää tietää että Joann Sfar on miespuolinen.
No voi perse, en läpäissyt testiä :'(
-
Noh, lämmittelyksi pitää tietää kuka on Marko Turunen ja että Joann Sfar on miespuolinen.
Kustannusalan edustajana arviosi lukijakunnasta ovat valaisevia, mutta tämä lausahdus on hieman sama kuin musiikin harrastajaksi laskettaisiin vain henkilöt, jotka tuntevat alaa.
Täysiveriset musiikin harrastajat kun tietävät, kuka soitti minkäkin levyn tietyn raidan kitarasoolot ja täydentäisi perään, mikä kitara oli kyseessä ja millaiset kielet siinä olivat...
Rinnastaisin Akun lukijat harrastajakentässä radion kuuntelijoihin. Willerin ja korkkareiden lukijat rokkareihin – onhan musiikin harrastajissakin nämä jotka ostavat vain AC/DC:n levyt ja muutoin kuuntelevat Rollareita – ja mangan lukijat ikärakenteensa puolesta hoppareihin (tai mikä trendi-ilmaisu nykyisin sitten onkaan käytössä).
Kulutuskäyttäytymistä kieltäydyn pitänään osana harrastajan tuntomerkkiä. Tässä suhteessa rinnastan sarjakuvan harrastajat sellaisiin elokuvien harrastajiin, jotka katsovat kaikki elokuvansa teattereissa tai vuokraavat ne. Harrastuneisuus ei tässä mielessä ole myöskään erikoistumista ts. että pitäisi tuntea kuivimmat taidefilkat tai pöhköt honkkariklassikot.
-
Kulutuskäyttäytymistä kieltäydyn pitänään osana harrastajan tuntomerkkiä.
Niin, herra Sikiö, minänään puhunkin vain tosiasioista.
-
Akulla on lastenlehtenä siinä määrin erityinen asema, etten itsekään lehden tilaajamäärän ja harrastajakunnan suuruuden väliin vetäisi yhtäläisyysmerkkejä. Tosiharrastajia heistäkin löytyy melkoisesti, ei unohdeta sitä.
Mangan lukijat ovat selkeästi oma lukijakuntansa, samoin lännensarjakuvan lukijat. Nämä kaksi osajoukkoa tuskin leikkaavat toisiaan kovin suurelti, joten harrastajakunnan kokoa levikkien pohjalta laskettaessa päädytään summaamaan Willerin levikki (mikä sekin nostaa arvioosi suhteutettuna harrastajakunnan koon kymmenkertaiseksi) yhdessä mangan lukijoiden määrään.
Näin hiharavistuksenakin päädymme siten lukuun 20 000, ellei muisti petä Willerin ja mangan lukijoista esitettyjen lukujen kohdalla.
Mitkä olisivat muita tyypillisiä lukijaryhmiä, jotka selkeästi erottuisivat mangan ja lännensarjakuvan lukijoista? Summatkaa nämä lukijaryhmät muodostamaani pohjalukuun ja meillä on tyydyttävä perusta kokonaisharrastajakunnan määrälle.
-
Onko sarjakuvayleisöä tutkittu?
On ainakin pari kertaa Sarjisfestareilla (2003 ja 2004 tai 2005) järkätty aika laaja yleisökysely. Tuossa ekassa olin mukana ja tuloksia ei vissiin missään julkaistu, mutta siinä tutkittiin Festariasioiden lisäksi lähinnä juuri luku- ja ostotottumuksia sekä kysyttiin pohjatietoa kuten ikä, sukupuoli ja ammatti/koulutausta.
Myös Sarjakuvaseura järjesti suuren jäsenkyselyn samoihin aikoihin (2004?) joka tapauksessa sen tulokset myös julkaistiin Sarjainfossa.
Eikös nää postaukset ole hieman ristiriitaiset:
Kulutuskäyttäytymistä kieltäydyn pitänään osana harrastajan tuntomerkkiä.
Mangan lukijat ovat selkeästi oma lukijakuntansa, samoin lännensarjakuvan lukijat. Nämä kaksi osajoukkoa tuskin leikkaavat toisiaan kovin suurelti, joten harrastajakunnan kokoa levikkien pohjalta laskettaessa päädytään summaamaan Willerin levikki (mikä sekin nostaa arvioosi suhteutettuna harrastajakunnan koon kymmenkertaiseksi) yhdessä mangan lukijoiden määrään.
Näin hiharavistuksenakin päädymme siten lukuun 20 000, ellei muisti petä Willerin ja mangan lukijoista esitettyjen lukujen kohdalla.
Taidat sekoitta Willerin ja Mangan ostajien määrän niiden lukijoiden määrään? Puhut ilmeisesti ostajien määrästä, sillä ainakin mangaa lainataan paljon kirjastoistakin sekä kavereilta.
Silloin kun minä aloitin harrastamisen referenssinä käytettiin yleisesti Sarjakuvaseuran jäsenmäärää (noin 1000). Minusta se olikin aika hyvä mittari, vaikka kaikki harrastajat eivät olleekaan seuran jäseniä, kertoi Sarjainfon lukeminen siitä että sarjakuva-ala kiinnosti ihan yleisesti.
Nytten on sitten netti ja Kvaakin (tai jonkin muun foorumin jäsenmäärät), joka sekin antaa hieman osviittaa.
Minusta hieman vaikuttaa, että Vesa ei laske 2000-3000 harrastajaan mukaan mangakansaa? Eli itse hilaisin lukua noin tuhannella ylöspäin 3000-4000:een :)
Rajanvetokysymyksiähän nämä ovat. Missä iässä esimerkiksi ihminen on niin kypsä että se voidaan laskea harrastajaksi? Voiko lapsi harrastaa mitään tosissaan/vakavasti? :) Paljonko pitää olla harrastusvuosia takana?
EDIT: P.S. Yksi yleisesti käytetty mittari on myös festarikävijöiden lukumäärä. Kaikki harrastajat eivät tietenkään käy festareilla, mutta heitä on paikkaamassa muuta populaa. Näin päästäisiin suurin piirtein 5000 harrastajan lukumäärään.
-
Eikös nää postaukset ole hieman ristiriitaiset
Ovat kyllä. Mielestäni lukua ei pitäisi haarukoida yksistään levikin perusteella, mutta koska faktapohjaa vaadittiin, heittäydyin mukaan ja heitin oman pohjalukuni, jonka toivon parempaa tietoa hallussaan pitävien haastavan. Onhan meillä Kvaakissa eri julkaisujen levikistä melko hyvääkin tietoa.
Kirjastolaitos on parasta, mitä verorahoilla tuotetaan, olen tämän Kvaakissa monessa eri yhteydessä todennut, joten en ole valmis vähättelemään sen merkitystä myöskään sarjakuvaharrastuksen ylläpitäjänä.
Harrastaminen ei ole ostamista tai omistamista. Ei kirjallisuuden harrastajankaan ole tarpeen ostaa omakseen hyllymetreittäin teoksia, kun verorahoillaan hän ylläpitää kokoelmaa, jossa on enemmän kirjallisuutta kuin hän koskaan kykenee lukemaan.
Sen sijaan kyseenalaistan jyrkästi harrastajien rajaamisen aktiivisiin Kvaakin lukijoihin tai edes aktiivisiin kuluttajiin. Harrastajakentässä on erilaisia harrasteneisuuden asteita, jota koetin analogiallani musiikin harrastajiin korostaa.
Samalla tavoin suhtaudun kysymykseen lasten harrastamisesta, totta ihmeessä lapset voivat harrastaa sarjakuvaa, itse olen harrastanut kahdeksanvuotiaasta lähtien!
-
Kiitos oikein kovasti kaikille vastanneille!
Toivotan samalla oikein Rauhallista ja lämmintä Joulua jokaiselle.
Ystävällisesti:
Animaattori