Juhlistakaamme siis tätä päivää "Tiger Teaa" nauttien. tiiliskiviä nakellen ja lopulta putkaan joutuen.
Enpäs tiennytkään että George Herriman oli "värillinen", kreoli, joka yritti käydä valkoisesta eli blanc fo’cé.THE GENDER FLUIDITY OF KRAZY KAT (http://www.newyorker.com/books/page-turner/the-gender-fluidity-of-krazy-kat)
Sen mukaan Herriman tosiaan pyrki assimiloitumaan valkoiseen väestönosaan, vaikka saattoikin mainita afroamerikkalaisesta taustastaan ystävilleen.
Enpäs tiennytkään että George Herriman oli "värillinen", kreoli, joka yritti käydä valkoisesta eli blanc fo’cé.
Jep jep, kuten kirjoitin Sarjainfossa 160 eli 3/13:
"George Joseph Herriman syntyi New Orleansissa 22.8.1880. Herrimanien kreoliperhe muutti Los Angelesiin muutamaa vuotta myöhemmin välttääkseen rasististen Jim Crow-lakien pahimpia vaikutuksia. Rasismilakien uskotaan vaikuttaneen Herrimanin luonteeseen siten, että George ylläpiti varsin matalaa ja vaatimatonta profiilia koko elämänsä ajan."
onneksi julkaisija W. R. Hearst antoi sydämensä päättää ja Herriman sai tehdä sarjaansa niin kauan kuin eli.
Tämä tarina itsessään on jo uskomaton. En usko että nykyään kukaan yksittäinen ihminen, julkaisija tai muu, pystyisi noin päättämään. Kate ja voitot säätelevät mitä tehdään.
Aivan näin pessimistiseksi en vaipuisi, mutta onhan se fakta, että jostain tuloja on tultava sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Siinä olet kyllä oikeilla jäljillä, että Hearst oli miljonääriksikin hyvin omalaatuinen tapaus ja piti Krazy Katista kiinni vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin jouduttuaankin. Se oli tosin sellainen pyöritys, että siinä ei yksi sanomalehtisarjakuva paljon painanut, edes taiteellisesti niin merkittävä luomus kuin Krazy Kat.
Vuoden paras käännösalbumi on ilmestynyt: Krazy Kat 1916-1918. Siinä on kaikki kohdallaan. Heikki Kaukorannan huikea käännös saa sarjan loistamaan.Onko näitä pätkiä tullut aiemmin suomeksi? Pakko kysyä, kun puolet ulkomaista alppareista tuntuu nykyään olevan "uusintoja". :)
Onko näitä pätkiä tullut aiemmin suomeksi? Pakko kysyä, kun puolet ulkomaista alppareista tuntuu nykyään olevan "uusintoja". :)Vuodet 1916 ja 1917 on kertaalleen julkaistu kirjoina (Jalava). Kaikki on käännetty nyt uudestaan, kun nykyään ovat verkkoavaruuden rannattomat ulapat avoinna. Sieltä on löytynyt yhtä ja toista, yksi jos toinenkin salamyhkäisyys on auennut. (Tästä ei ole kuitenkaan tullut alaviitteillä eikä kommenttiosastolla varustettua laitosta, jottei liikaa raskastuisi - ) *** Heikki K.
Tarkoittaakohan tuo aiempia albumijulkaisuja vai esim. Ylioppilaslehdessä julkaistuja Krazyja ?Ylioppilaslehdessä samaten kuin Sarjakuvan maailmat -antologiassa oli aika paljon myöhempien vuosikymmenten Krazyjä. Vuodet 1916 ja 1917 on suomennettu uudestaan, laajemmalta tietopohjalta (netti, nääs). - Tämä projekti yltää loppuun saakka. * H.
Piti rientää ostoksille samana päivänä kun sain tietää tästä. Hurmaavaa kielen kääntelyä, kiitos Heikki vaivasta!Kiitoksia ystävällisistä sanoistasi. - Kevättalvi ja kevät siellä Coconinon maisemissa meni, mutta hauskuutta piisas.. *** h.
. - Tämä projekti yltää loppuun saakka. * H.
Missähän koossa nämä on alunperin julkaistu?
Pienen vertailun jälkeen huomasin että LIKEn kirjan sisältö ja itse asiassa myös strippien koko sivulla on täsmälleen sama kuin Fantagraphicsin sarjan ekassa kirjassa.
Eikös noita isokokoisia kokoelmia ole vain yksi, johon on valikoitu juttuja koko sarjan ajalta? Fantagraphics on julkaissut kaikki sunnuntaistripit kahdessatoista kirjassa, ja lisäksi yhden kokoelman päivittäistrippejä.
-- sarjakuva kerronnan välineenä lie varmaan tuohon aikaan hyvinkin viatonta ja välitetty viesti yksinkertainen.
Mutta joo, tulkinta on lukijan, taiteilijan alkuperäistä tarkoitusta ei enää ota selville oikein mitenkään.
Ja kuten Römpöttikin kirjoittaa, aivan mahtavaa että sarjakuva vielä edelleenkin kiehtoo niin paljon ja antaa ihmisille mahdollisuuden omiin tulkintoihin. Taidetta parhaimmillaan!
Eli jatkoa luvassa?
Onnittelut ja kiitokset hienosta työstä
(http://media.philly.com/images/RS_galleryImages_x_20161216_bk1krazy18_4.jpg)
Suomeksikin tuosta King Features Trilogy -nimellä aikanaan markkinoidusta materiaalista on koostettu Masi-myyntivideoita, tietenkin suomeksi puhuttuna. Liekö Krazysta olemassa samanlainen kokoelma?
On, kaksikin DVD-pakettia. Toisessa on Herrimanin aikana tehtyjä varhaisversioita 1910-20 -luvuilta. Toinen on kokoelma 1960-luvun tv-animaatioista,
Ja vielä. Ainakin näissä ruuduissa Ignatz on "he".
Timo
No oishan se aika outoa, jos olis she, kun sillä on ainakin alkuperäisissä sarjiksissa vaimo ja lapsia....
En voinut ymmärtää miten Otava näki mv-Tinteissä kaiken sen vaivan mutta kuitenkin säästeli ja sössi homman päänsärkyfontilla. Nyt on kaikki palat kohdillaan käydä itsekin ostoksilla.Katsopa uudelleen. Koko kirjan viivat, tekstausta myöten on rasteroitu päin helvettiä. Moka on samaa luokkaa kuin ne Barksin koottujen palikkaversiot.Tähän ei eläin pysty, eikä tätä ihminen voi käsittää. No, onneksi on ne Jalavan julkaisemat laitokset, tässä Otavan sössössä silmä sairastaa.
Painoasu on toki tässä uudessa kirjassa huomattavasti aiempaa parempi.Ja em. syystä kirja jää valitettavasti myös hankkimatta.
Katsopa uudelleen. Koko kirjan viivat, tekstausta myöten on rasteroitu päin helvettiä. Moka on samaa luokkaa kuin ne Barksin koottujen palikkaversiot.Tähän ei eläin pysty, eikä tätä ihminen voi käsittää. No, onneksi on ne Jalavan julkaisemat laitokset, tässä Otavan sössössä silmä sairastaa.
Eli itse en kyllä allekirjoita tätä Tonin väitettä:Ja em. syystä kirja jää valitettavasti myös hankkimatta.
Voisko joku skannata vaikka n. 1,5 cm x 1,5 cm palan uudesta ja vanhasta. 1200 dpi. Ois kiva päästä vertaamaan.
--
Erityisen hamillista, jos alkuaan on ollut Otavalla käytössä rasteroimaton 1 bit tiedosto, joka on pilattu vaan PDF:n luomisen hetkellä.
Timo
Parempi myöhään kuin ei koskaan. Otavan kirjassa olis periaatteessa enempi yksityiskohtia näkyvillä, jos se vaan ei olis rasteroitu.Otavan kirja on periaatteessa parempi mutta käytännössä lopputulos on hyvin ahdistava.
Jalavan kirjassa viivat on tukossa.Periaatteessa viivojen runtelu on vika siinä missä niiden rasteroiminenkin, mutta käytännössä Jalavan kirja on paljon parempi lukea, koska tekstaus on siinäkin oikein hyvää, mutta ennen kaikkea rasteroitumatonta.
kun katsoo kirjan nimeä...
Otavan kirja on periaatteessa parempi mutta käytännössä lopputulos on hyvin ahdistava.Periaatteessa viivojen runtelu on vika siinä missä niiden rasteroiminenkin, mutta käytännössä Jalavan kirja on paljon parempi lukea, koska tekstaus on siinäkin oikein hyvää, mutta ennen kaikkea rasteroitumatonta.
Jos muistan oikein Jalava tehtiin usein tekstauksia ihan valokopiosuurennoksiin. Ainakin Judget ja muu 200AD-matsku. Se oli todennököisesti ennen kaikkea taloudellinen päätös, sillä reprokopiot olisivat maksaneet maltaita.
Sitten 2000-luvun alussa tuli painohommiinkin ATK ja homma halventui. Periaatteessa laatu ei enää kärsi kopioitaessa (tiedostoa). Ja periaatteessa pystyisi tekemään ihan luksuspainoksia.
Tuo vertailu muistuttaa muuten sellaista etsi viisi virhettä kilpatehtävää. "Etsi Jalavan hukkaamat viivat."
Heikki Kaukoranta 80 v. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008994039.html)
”Olen luvannut Herriman-vainaalle, että suomennan loputkin kokosivun sunnuntaisarjat. Kunpa niille löytyisi kustantaja. Ehkä käännän ne, vaikkei löytyisi.”
Timo