-
Akateemisen tietokant (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10101&storeId=10052&productId=9176781&langId=-11&contractId=)a ilmoittaa, että suomeksi on tulossa Cyril Pedrosan Kolme varjoa. Ilmestymisaika on ensi vuoden elokuussa.
"Joachim elää vanhempineen onnellisena suojaisassa laaksossa, kunnes läheiselle kukkulalle ilmestyy kolme varjoa, jotka alkavat vainota poikaa. Joachimin isä ei suostu alistumaan kammottavan uhan alla, joten edessä on vaiheikas, koskettava ja pelottavakin pakomatka. Voiko näitä vainolaisia sittenkään paeta? Kolme varjoa on mieleen jäävä, kiehtova tarina, joka sukeltaa ajan ulottumattomiin. Se tarjoaa välähdyksiä idyllisestä elämästä ja siihen kietoutuvasta julmasta pelosta. Albumi herättää lukijassa suuria tunteita kuvatessaan vertauskuvallisesti lapsen kuolemaa. Angoulemen sarjakuvafestivaaleilla 2008 teoksestaan palkittu ranskalainen Cyril Pedrosa (s. 1972) päätti ryhtyä sarjakuvapiirtäjäksi jo kuuden vanhana. Hän kuvaa isän ja pojan maagista karkumatkaa häikäisevin kynänvedoin, joiden elokuvamaisuudessa näkyy tekijän vahva animaattoritausta."
Comicmix ylistää (http://www.comicmix.com/news/2008/04/02/review-three-shadows-by-cyril-pedrosa/) tätä teosta. Sivumäärän mainitaan olevan yli 260 sivua, joten ihan ohut nide ei ole kyseessä.
Täältä voi lukea näytteen.
http://www.firstsecondbooks.com/threeShadows.html
Ks. Lambiek (http://lambiek.net/artists/p/pedrosa_cyril.htm)
-
On todella hyvä, olen lukenut sen englanniksi. Onkohan suomenkieliseen laitokseen ajateltu laittaa samat rosoiset paperinreunat, ratkaisu oli muuten kivan näköinen mutta haittasi lukemista jonkin verran. Osaa sivuista oli hieman hankala kääntää takana olevan sivun ollessa hieman kapeampi.
-
Pedrosan Facebookissa on paljon matskua.
http://www.facebook.com/pages/Cyril-Pedrosa/116946415555
Hyvin on Pedrosalla myös sana hallussaan; täältä löytyy hänen guest blogi -viestinsä (http://firstsecondbooks.typepad.com/mainblog/cyril_pedrosa_guest_blogger/). Tarkkavaistoista pohdintaa sarjakuvan syvimmästä sisällöstä.
-
En ole tämmöisestä "Kolmesta varjosta" kuullutkaan, mutta kieltämättä vaikuttaa mielenkiintoiselta. Täytynee hankkia heti käsiinsä kun ilmestyy.
Osaatko Aura - tai joku muu teoksen lukenut - sanoa mikä mahtaa olla sen otollisin kohderyhmä? Sopisiko se esimerkiksi kirjaston nuorten aikuisten osastolle eli tuollaisille 13-17 -vuotiaille lukijoille vai olisiko aikuisten osasto oikeampi paikka?
-
Vau... Olipas tyylikästä ja tunnelmallista! Vähän kuin Durbianoa, Fredin Filemonia ja Luupäitä olis laitettu yhteen ja sekotettu. Ja moinen komeus on menny kokonaan ohi multa! Onneksi tulee suomeksi.
Timo
-
Osaatko Aura - tai joku muu teoksen lukenut - sanoa mikä mahtaa olla sen otollisin kohderyhmä? Sopisiko se esimerkiksi kirjaston nuorten aikuisten osastolle eli tuollaisille 13-17 -vuotiaille lukijoille vai olisiko aikuisten osasto oikeampi paikka?
Vaikea sanoa, kyllä se mun mielestä on enemmän aikuisten kuin teinien sarja, mutta toisaalta taas se menee varmasti oikein hyvin myös nuoremmille lukijoille. Laitaisin itse ehkä mieluummin aikuisten osastolle. Tai molemmille, jos mahdollista.
-
Pedrosa oli mukana myös siinä Ensi kertaa -antologiassa; taisi olla se pepun läimäyttely -episodi. Kirjaa ei tainnut kukaan kehdata arvostella Kvaakiin.
-
Näytekuvien perusteella ei ollenkaan pahan näköistä.
Katsastetaan toki kun osuu näkökenttään.
Väritkin kyllä sopis tuohon...
-
Väritkin kyllä sopis tuohon...
No, eivät oikein. On niin graafista ja rennon luonnosteltua, että on just' hyvä näin.
Pedrosalla on piirtäjän lahjat. Animaattoritausta näkyy. Taitaa tehdä kuvat aika nopeasti, mutta jotenkin ne silloin ovat parhaimmillaan.
Ei mitään ligne clairea vaan sellaista eläväistä, aitoa.
-
No, eivät oikein. On niin graafista ja rennon luonnosteltua, että on just' hyvä näin.
Mielestäni tuo piirrostyö varjostuksineen jätti hyvin tilaa osaavalle väritykselle. Herkku voisi maistua toisella tapaa erinomaiselta, kuin se nyt maistui. Upea teos toki näinkin. Makuasioista voi vääntää loputtomiin.
Ei mitään ligne clairea vaan sellaista eläväistä, aitoa.
Pedrosan viiva ei ole aidompi. Se on erilainen, kuin tuo mihin vertasit. ;)
-
Kolme varjoa tuli kirjastossa vastaan, joten pitihän se lukaista tuoreeltaan. Oli kyllä erinomainen lukukokemus. Monitasoinen tarina jaksaa viehättää varmasti useammankin lukukerran.
WSOY osaa kyllä valita hyviä sarjakuvia julkaistavaksi. Ryppyjä oli myös erinomaista luettavaa ja uskallan luottaa, että uusin Jeanikin lunastaa lupauksensa. Näitä pitäisi nyt vain saada markkinoitua isolle yleisölle, jotta hyvin alkanut trendi pysyisi voimissaan.
-
Näitä pitäisi nyt vain saada markkinoitua isolle yleisölle, jotta hyvin alkanut trendi pysyisi voimissaan.
Mitenkähän se onnistuisi... Ehkä suuri yleisö ei vain halua lukea sarjakuvaa. Jos Kolme Varjoa tai Ryppyjä olisivat ilmestyneet elokuvina, ne olisivat saaneet varmasti laajaa huomiota. ???
-
Mitenkähän se onnistuisi... Ehkä suuri yleisö ei vain halua lukea sarjakuvaa. Jos Kolme Varjoa tai Ryppyjä olisivat ilmestyneet elokuvina, ne olisivat saaneet varmasti laajaa huomiota. ???
Eihän tuo mainostaminen mitään helppoa ole. Itse olen kehunut näitä kavereille ja harkitsen Ryppyjen ostamista sukulaisille lahjaksi. Sen tarina liippaa melko läheltä myös meidän sukumme arkea.
Ehkä pienistä puroista koostuu suuri virta. Tai sitten ei, mutta aina pitää yrittää.
-
Pedrosan viiva ei ole aidompi. Se on erilainen, kuin tuo mihin vertasit. ;)
Enkä näin sanonutkaan. Molempi parempi! On hienoa saada lukea peräjälkeen Edgar P. Jacobsia ja Cyril Pedrosaa; ja siunata sitä ihmettä, että saa lukea heitä äidinkielellään.
Ryppyjä sai hyvin huomiota Paco Rocan festarivierailun takia. Mitenkähän Pedrosalle saisi huomiota? Toivottavasti kirjastoissa tajutaan tuoda tämä Kolme varjoa hyvin esille. Luettuani sen itse tajusin, että se on parhaita kirjoja mitä parin viime vuoden aikana olen lukenut - siis parhaita kirjoja, ei sarjakuvakirjoja.
Mitä väreihin tulee, valkoisella ja mustalla on tärkeä merkitys sisällölle. Trois ombres est une bande dessinée en noir et blanc.
-
Onkohan mikään lehti noteerannut tätä sarjakuvaa? Ainakin Hesarissa ja Suomen Kuvalehdessä on toisinaan sarjakuva-arviointeja.
-
Enkä näin sanonutkaan. Molempi parempi!
No totta tuo. Herkistyn, kun aletaan puhua jonkun lajin viivan aitoudesta. Haluaisin ajatella, että tekijän kuin tekijän viiva on aitoa, kun se on paperille pantu, tyylistä, tekniikasta ja välineestä riippumatta.
-
No totta tuo. Herkistyn, kun aletaan puhua jonkun lajin viivan aitoudesta. Haluaisin ajatella, että tekijän kuin tekijän viiva on aitoa, kun se on paperille pantu, tyylistä, tekniikasta ja välineestä riippumatta.
Täytyy tässä vielä tarkistaa omia näkemyksiä niistä väreistä. Ohessa esimerkki "värikkäästä" Pedrosasta, Ring Circus -sarjakuvasta. Hyvän näköistä, täytyy myöntää.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=12025.0;attach=17816)
-
Monet Pedrosan Kolmen varjon (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1489) komeasti piirretyt ruudut tuovat mieleen animaatioelokuvien storyboardit ja sellaiset mallipiirrustukset, joilla haetaan elokuvaan sopivaa kuvamaailmaa ja tunnelmaa. Disney-animaattorina työskennellyt Pedrosa on ottanut tekniikan haltuunsa! Suomentajaltakin löytyy Disney-kytkös, Saara Pääkkönen (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1493) on suomentanut mm. Näin naapurissa, Ankan elämää ja uusimman Ankantekijät.
Kyllä Pedrosa välillä on ihan kuin grafiikkaa...
(http://www.kvaak.fi/images/articles/30092010171313-2.jpg)
-
Monet Pedrosan Kolmen varjon (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1489) komeasti piirretyt ruudut tuovat mieleen animaatioelokuvien storyboardit ja
Suomentajaltakin löytyy Disney-kytkös, Saara Pääkkönen[/url] on suomentanut mm. Näin naapurissa, Ankan elämää ja uusimman Ankantekijät.
Hienoa on kuvitus! Pääkkönen on kääntänyt ankkaa enemmänkin ja on kirjoittanut ainakin yhden artikkelin sarjakuvakääntämisestä (ankat ja muut) erääseen kääntämistä yleisesti käsittelevään kirjaan, jonka nimi valitettavasti ei nyt tähän hätään tule mieleen. :(
Timo
-
Hih! Kolme varjoa on tarjolla Johanna-kirjakerhossa (http://www.johannakirjakerho.fi/johanna/index.jsp?c=product&id=784710&view=description). On siellä muutakin sarjakuvaa, kuten Muumit (http://www.johannakirjakerho.fi/johanna/index.jsp?c=product&id=783746).
-
Hih! Kolme varjoa on tarjolla Johanna-kirjakerhossa (http://www.johannakirjakerho.fi/johanna/index.jsp?c=product&id=784710&view=description). On siellä muutakin sarjakuvaa, kuten Muumit (http://www.johannakirjakerho.fi/johanna/index.jsp?c=product&id=783746).
Luulis tuolla olevan suurin osa WSOY:n valikoimista kun kerran WSOY:n kirjakerho on...
-
Kiitos kauniista sanoista Pedrosan ja sarjakuvavalintojemme suhteen. Parhaamme yritämme! :)
Terv. Mikael/WSOY
-
Onkohan mikään lehti noteerannut tätä sarjakuvaa? Ainakin Hesarissa ja Suomen Kuvalehdessä on toisinaan sarjakuva-arviointeja.
Turun Sanomissa on arvostelu. (http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/166337.html) "Kestävän kirjallisuuden tavoin Kolme varjoa ei tyhjenny kertalukemalla vaan tarjoaa uusia tulkinnanmahdollisuuksia kärsivälliselle tutkijalle. Klassikon ainesta."
-
"Turun Sanomissa on arvostelu. "
Tämä oli mielestäni erittäin hyvä arvostelu.
-
"Turun Sanomissa on arvostelu. "
Tämä oli mielestäni erittäin hyvä arvostelu.
No niin oli. "Elastinen kynänjälki synnyttää teokseen omanlaisensa perusvireen ja vauhdittaa kerrontaa. Taipuneet hahmot ja perspektiivit luovat myös fantasian tuntua. Unet, kaksikon vaellus ja loikat toisiin tarinoihin kuvittuvat luontevasti Pedrosan taipuisalla viivalla ja hiilimäisillä varjostuksilla. Lennokkaiden linjojen ja leveiden vetojen vuoropuhelusta lukuihin kehkeytyy tarinaa hyvin rytmittävää dynamiikkaa." Jukopliut, mitä tekstiä! Matti Komulainen on hyvin perillä Turun undergroundista, kirjoittanut siitä historiikkiakin. Tuntee vaihtoehtokulttuuria hyvin, ja näköjään sarjakuvaakin. Niin sitä pitää.
-
Tuli ostettua ja luettua. Pidin todella. Monellakin tasolla. Ihmissuhteet kuvataan erikoisella tavalla: satumaisen arkisesti, joka ainakin itseäni kosketti. Hahmot käyttäytyvät luontevasti iloineen ja pelkoineen eri tilanteista, eivätkä tunnu näyttelijöiltä. Olen myös selaillut kirjaa muutaman kerran ensilukemisen jälkeen ihan vain tyyliä ihastellakseni. Paikoittainen taiteellinen irroittelu jätti kysymysmerkkejä, joiden pariin on pakko palata pian. Tämä kestää varmaan useampiakin lukukertoja.
-
Kolme Varjoa pitää hallussaan omalta kohdaltani vuoden käännössarjakuvan titteliä. Hieno tarina upeasti kuvitettuna on aina antoisa lukuelämys. Pedrosan animaattoritaustan kyllä huomaa, sen verran sujuvaa on kuvakielen kuljetus ja sivumäärältään pitkähkön tarinan lukaisee nopeasti. Suosittelen!
-
Luin Kolme varjoa tässä vuoden alussa lontoon murteella (ilmeisesti kun oli ne röpelöiset sivut...muisti pätkii) ja oli kyllä sen verran vakuuttavaa jälkeä kaikin puolin, että piti ottaa vielä uudestaankin lukuun. Jos nyt suomennos on yhtään kohdillaan, niin voi olla että tämä pitää ihan omaksi ostaa.
Mitä tuohon värikeskusteluun tulee, niin enpä kyllä itse kannata yhtään tuollaista pliisua ja konemaista väritystä - enkä varsinkaan näin luonnostelevan tyylin yhteydessä. Kyllähän tuohon värit voisivat sopiakin, ja helpottaisivat varmaan laajemman lukijakunnan saamista, mutta en kyllä osaa itse tuota teosta väreillä parantaa edes kuvitelmissani.
Koskettava ja hieno, erilainen tarina. Hyvä näin.
-
Jos nyt suomennos on yhtään kohdillaan, niin voi olla että tämä pitää ihan omaksi ostaa.
No, tasan on kohdillaan! (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1493)
-
Tämäkin nyt londattu kirjastosta, kun kerkeisi joskus lukeakin. Näyttääpi kyllä hyvältä.
-
Mula oli paha kriisi sarjakuvien suhteen. Pari kuukautta tuntui, että kaikki sarjakuvat joita luin, olivat paskoja. Kävi mielessä harrastuksen mielekkyys. Mitä jos tästä oikeasti voikin aikuistua ulos? Jos olenkin vain jotenkin onnistunut viivyttämään tuota väistämätöntä havaintoa, jonka kaikki muut aikuiset ovatjo vuosikymmeniä sitten tehneet, että sarjakuvat ovat lapsellisia ja huonoja.
Murehdin asiaa, kunnes törmäsin tähän sarjakuvaan.
-
Ensi kesäksi on luvassa "Ekologiset" (kovakantinen, sidottu). Se lienee tämä Autobio (http://lesverts.fr/article.php3?id_article=4412). Onkohan albumin nimi kuitenkin vitsikkäästi "Ekoloogiset", kuten puffitekstissäkin lukee.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=12025.0;attach=18220)
Akateeminen (https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?catalogId=10101&storeId=10052&productId=9323985&langId=-11&contractId=): Kesän ehdoton sarjakuvatapaus on suomennosvalikoima Ekoloogiset ranskalaisen Cyril Pedrosan kahdesta omaelämäkerrallisesta albumista. Pedrosa kuvaa hauskasti ja itseironisesti tiedostavaa ekohenkistä perhettä, joka ostaa reilun kaupan tavaraa, haaveilee maallemuutosta, valitsee mieluummin nuhruisen pyykin kuin tehopesuaineen ja yrittää löytää hyvät puolet käsiin hajoavasta perulaisesta luomupuuvillakassista. Ei ole helppoa olla hyvä ihminen välinpitämättömässä maailmassa. Omien pikku perhehuolien lisäksi harteilla lepää planeetan tulevaisuus. Nasevissa sivun tai parin mittaisissa episodeissa isot kysymykset kääntyvät arjen valinnoiksi ja pieniksi totuuden hetkiksi. Moraalinen ristiriita voi piillä vaikkapa lisäaineita pursuavissa säilykenakeissa, jotka salaperäisesti ilmestyvät luomutuotantoa kannattavan terveysintoilijan ruokakaappiin. Kun säästää vettä eikä halua käyttää klooria, lasten uima-allas voi yllättäen muuttua erinäisten elämänmuotojen kasvualustaksi. Ja puutarhanhoidossa vaihtoehtoja on vain kaksi: myrkytä tai kitke.
-
(http://www.kvaak.fi/images/articles/30082011094914-1.jpg)
Ekoloogiset, kas tässäpä sarjakuva, joka sopisi Vihreään lankaan (ks. arvostelu (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1618)).
Tulee tästä jotenkin mieleen myös Maallemuuttajat... jotain samaa näissä on.
Pedrosa on yksi tämän syksyn sarjisfestareitten vieraista. (http://sarjakuvafestivaalit.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=247&Itemid=351)
-
En voi sille mitään, mutta itseä häiritsee Ekoloogisten väritys. Se hukuttaa Pedrosan viivan ja on välistä sekavan räikeä.
Vanhemmalta lukijalta tuli myös mielipide että on vähän siinä ja siinä pystyykö alpparia lukemaan, välistä tekstejä on hankala lukea, sillä ne ovat aavistuksen liian pieniä ja usein värillisellä pohjalla. Se on sääli, sillä aiheensa puolesta sarja kiinnostaisi.
-
Oman elämän esittely ja tarkka erittely sivu toisensa jälkeen voi antaa hieman omahyväisen vaikutelman, mutta tekijän asenne on niin aseistariisuva, että lukija heltyy.
En heltynyt. Ei ollut hyvä tämä. Voi tosiaan olla että lehdestä luettuna kerran viikossa olisi toiminut paremmin mutta albumina en tykännyt lainkaan. Huomasin ajattelevani useampaan kertaan että "onneksi en asu noitten tyyppien naapurina".
Vertaus Larcenetin Maallemuuttajiin on hyvä, molemmissa on samantyyppisiä juttuja mutta Larcenet tekee sen vain niin paljon paremmin. Ekoloogisen sarjakuvan ystäville voisi suositella myös Alison Bechdelin Lepakkoelämää, josta ilmestyi juuri kolmas kokoelma.
-
Väritys on tosiaan aika, öh, värikästä. Uskoisin, että tarkoitus on ollut kuvastaa sellaista rentoa kaaosta, jota arki on.
Egolokiset olisi yhtä hyvin sopinut albumin nimeksi. Tässähän kaikki pyörii oman erinomaisuuden ympärillä. Toisaalta, sehän on koko homman idea. Jostain syystä parhaat episodit sijoittuvat albumin alkuun ja loppuun. Varsinkin loppupuolen vähän pidempi Portugalin reissu antaa lupauksen niistä mahdollisuuksista, joita tässä sarjassa piilee.
Enemmän sitä oikeaa elämää eikä niinkään eko-hössötystä, se voisi olla enemmän taustalla. Kolme varjoa oli eittämätön mestariteos, tämä on enemmänkin sellaista välisoittoa. Ranskalainen elämänmeno on niin eksoottista, että sitä ihmettelee kyllä jo ihan muutenkin mitään ideologioita.
-
Värityksestä vielä.
Nyt kun näitä sivuja siltä kantilta tutkaili tarkemmin, niin kyllä ne värit tulevat "Pedrosan päästä". Niiden avulla luodaan hienosti vaihtuvia tunnelmia ja mielialoja, varsinkin päähenkilön näkökulmasta. Kotona leimuaa punainen poikien ilmoittaessa täistä, apteekissa on sitten valjua.
Mull' on levottomat värit, levottomat värit...
(http://www.kvaak.fi/images/articles/31082011112813-1.jpg)
-
Selailin eilen sarjakuvakaupassa Pariisissa Cyril Pedrosan Portugalia. Komean näköistä jälkeä.
Jätin hyllyyn kun ajattelin, että kohta tämän saanee myös suomeksi.
Tosin teos on PAKSU, joten se lienee siis myös kallis...
-
Pedrosa kertoi työstään, tai oikeastaan taiteesta ja elämästä ja sarjakuvan tarkoituksesat, Helsigin sarjakuvafestivaaleilla 2011.
Sarjakuvan kieltä mietitään yleensä sitä kautta, kuinka ruudut seuraavat toisiaan, mitä kuvakulmia valitaan, millainen perspektiivi kuvassa on. Oma johtotähteni ja kiinnostukseni kohde on se, kuinka... Klikkaa juttu auki tästä: Cyril Pedrosa, taiteilija ja tunneihminen. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=1631)
(http://www.kvaak.fi/images/articles/18092011083204-7.jpg)
-
Ring Cirkusta on koko sarja Boulevard Saint Gemainin Album-kaupan ikkunassa. Kävin Bastiljin aukion Bd Netissä ja Pompidou-keskuksen lähellä Fantasmagoriessä ja Super Hoeroesissa, kaikissa Pedrosa erittäin hyvin esillä.
Taitaa olla Cyril Pedrosa kuuminta hottia Ranskanmaalla juuri nyt.
-
Juuri julkaistu Portugal on ilmeisesti TAPAUS! Ks. YouTube (http://www.youtube.com/watch?v=6VotWv_7xp4&feature=player_embedded)
Vesivärein tehdyt läpikuultavat, öh, kulöörit ovat silmiähivelevän kauniita.
WSOYn edustaja ei festareilla uskaltanut varmasti luvata yhtään mitään tämän julkaisemisesta suomeksi, mutta ehkä, ehkä...
Huikeinta eurooppalaista sarjakuvaa, juuri nyt. Ville Tietäväisen ohella, siis.
-
"Making-off" du livre "Portugal" (copyright Cyril Pedrosa-éditions Dupuis)
http://www.youtube.com/watch?v=KzavAGsjHr8&feature=BFp&list=FLOtPnlbwfnS9DQAMCFY9IWA
-
Portugal. Näytesivuja. (http://www.bdgest.com/preview-941-BD-portugal-recit-complet__5.html)
-
En tiedä, jotenkin jäi ristiriitainen olo kirjasta.Ei ainakaan vielä kolahtanut, enkä ole varma pidänkö piirrosjäljestäkään.Lupaan lukea sen vielä toiseen kertaan, mutta jos ei siitä aukene, niin sitten saa jäädä.
-
Ekoloogiset ei oikein kolahtanut. En lukenut albumia ihan putkeen, mutta ehkä olisi pitänyt lukea vielä pienemmissä pätkissä... Koko ajan oli olo että se oli liian värikkään sekava ja jotenkin liian pienellä painettu, vaikka lukeminen ei ollut hankalaa. Tuli jotenkin vanha olo.
-
...se oli liian värikkään sekava ja jotenkin liian pienellä painettu,...
Kuvaten perhe-elämän kaoottisuutta. Luonnosmaisuus piirrosjäljessä on sekin tarkoituksellista. Näin Pedrosa kertoi ite. Sarjakuvan tyyli on osa sen "sanomaa".
-
Kuvaten perhe-elämän kaoottisuutta. Luonnosmaisuus piirrosjäljessä on sekin tarkoituksellista. Näin Pedrosa kertoi ite. Sarjakuvan tyyli on osa sen "sanomaa".
Pedrosan piirrosjäljen luonnosmaisuus ei itseä haittaa, päin vastoin. Sekin vain hukkui värien alle. Ei vain tainnut olla mun juttu tuo. :/
-
Kolme varjoa luettu. Piirokset mukavan letkeitä, pääsääntöisesti.
Juoni meni ihan ohi. Kai tämä on olevinaan sitten jotain runoutta.
Kolme varjoa oli kuin pahin mainstream, hienoja kuvia ja olematon tarina.
-
Juoni meni ihan ohi. Kai tämä on olevinaan sitten jotain runoutta.
miten juoni voi mennä ohi? ihan yksinkertainen selkeä tarinakaari oli minun mielestäni. Isä lähtee pojan kanssa pakoon ja joutui loppuksi kuitenkin kohdata (omat) demonit. Kolma varjoa oli minun mielestäni hyvä mainstream, ei ehkä minuun makuun mutta näen siinä teoksessa kuitenkin jotain kaunista.
-
Kai tämä on olevinaan sitten jotain runoutta.
Eeppistä runoutta lyyrisin välisoitoin.
...ja olematon tarina.
Symbolisella tasolla kulkevat tarinat eivät Kolmessa varjossa ole ollenkaan ylisentimentaalisia; vaikka aihe on mikä on: lapsen kuolema. Pedrosa halusi käsitellä aihetta tekemällä siitä sarjakuvan, jonka kautta hän saattoi välittää lukijalle jotain tunteistaan. Tragedia kun sattui hänen lähipiirissään. Tyylilaji on aika lähellä sitä maagista realismia, johon lisätään mytologista ulottuvuutta.
Ne kolme varjoa ovat lainatavaraa antiikin Kreikan mytologiasta: kohtalottaret olivat kolme kuolematonta naista, joiden tehtävänä oli kehrätä ihmisen elämänlanka ja lopulta katkaista se. H. C. Andersenin saduissa on tätä samaa aihetta varioitu ja niin varioi Pedrosakin. Satua ja suurta tarinaa on tämä sarjakuva, alansa merkkiteos. Käsittämättömän hienoa, että se on tarjolla täälläkin (loistavana suomennoksena).
Kolmesta varjosta tulee sarjakuvan klassikko.
-
Luin jokunen viikko sitten Ekoloogiset yhdeltä istumalta. Yksi vuoden parhaita uutuuksia. Pystyin monin paikoin samaistumaan sarjaan, siinä kait se syy sille että pidin siitä. Päähenkilö oli samanlainen anhiton maailmanparantaja kuin minäkin, eli kova puhumaan ja aikomaan mutta sitten todellisuus hyppii silmille.
Kolme varjoa on yhä lukematta, mutta Ekoloogisten rohkaisemana asialle voisi vihdoin tehdä jotain.
-
Tulin jälkijunassa ja ostin heräteostoksena Kolme Varjoa. En siis Cyril Pedrosaa ikinä ole lukenut, kvaakista vaan lähinnä lukenut. En oikein tiennyt mitä odottaa, mutta yllätyin positiivisesti. Luin yhdeltä istumalta läpi, sarjakuva veti mukanaan ihan täysin.
Aika upee teos on.
-
WSOY julkaisee syksyllä Cyril Pedrosan palkitun sarjakuvaromaanin Portugali. Pedrosalta on suomennettu albumit Kolme varjoa ja Ekoloogiset.
Hienoa, että 10 vuoden tauon jälkeen saadaan suomeksi tekijältä lisää sarjakuvaa!
Cyril Pedrosa oli kutsuvieraana Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2011. (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1631)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=12025.0;attach=40681;image)
-
Hieno kirja. Luin viime yönä, en malttanut kesken jättää.
-
Kirjakko ruispellossa -blogi (https://kirjakkoruispellossa.blogspot.com/2020/09/cyril-pedrosa-portugali.html): Pedrosan Portugali soljuu, teos on lukunautinto.
-
Arvostelusta kuulee, kuinka teos on vaikuttanut lukijaansa, rauhoittaen miettimään, jättäen jälkensä. Arvostelu onnistuu kuvaamaan tätä.
-
Kiiltomato (Ville Hänninen) (https://kiiltomato.net/cyril-pedrosa-portugali/): "Keski-ikäistyvän taiteilijan mikääneitunnumiltään tekee apeaksi ja lannistaa – mutta ei lukijaa! Pedrosa rakentaa monipuolisella väripaletilla ja sujuvilla kohtaussiirtymillä tunnelmiltaan voimakasta sarjakuvaa. Hautajaiset, ulkomainen sarjakuvafestivaali, juhliminen ja apaattinen katon katselukin tuntuvat erityisiltä."
-
Nyt vihdoin Tähtivaeltajablogissakin Portugalin lyhyt arvostelu:
https://tahtivaeltajablogi.com/2021/02/17/sarjakuvat-cyril-pedrosa-portugali/ (https://tahtivaeltajablogi.com/2021/02/17/sarjakuvat-cyril-pedrosa-portugali/)
Täyden kympin sarjakuva!
-
Väkisinkin tulee hieman hieman vertailtua.... Jos oli Portugali upea ja kaunis, niin Kulta-aika tekee vielä voimakkaamman vaikutuksen. Tarina kulkee eri tavalla (toki aihekin on tyystin eri), mutta visuaalinen kokemus on Portugalin jälkeenkin jotain aivan uskomatonta. Lukija uppoutuu metsiin ja rakennusten syövereihin, värit hohtavat ja musta on sysimustaa. Upeaa.