Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Curtvile - 03.08.2009 klo 10:44:48
-
Tämä ketju uupui kvaakista ja täytyy myöntää että minulla on oma lehmä Ojassa (sori vaan Petteri)
Hyllystä löytyy Hauhion Koltan perintö ja Petir Hiltusen Riutta mutta missä ne muut luuraavat?
Olemme niin tottuneet elämään kännyköiden wifiyhteyksien ja autojen navigaattorien keskellä että pakkaamme unohtamaan lajityypin mahdollisuudet ja pääsisällön: ihmisyyden massana ja yksilötasolla tiedettä käyttäen (useimmiten vähän mutta silti)
Kannuksissa oli murtosaaren Ykköstä, Maagor-missabib ja Kari leppäsen useimmat työt Achilles Wiggen yms nämä näyttivät sen että kotimainen tuotanto pärjäsi ulkomaisille vastineille Valerianista Dreddiin, koska toisin kuin elokuvissa efektibudjetti ei tule vastaan ja kotimaisen elokuvan isoin vitsaus, näyttelijöiden pakottettu itsekorostuneisuus ja ammattitaidottomuus, saadaan kitkettyä.
Viimeisin SarjakuvaFinlandiahan meni Sarasvatin hiekkaa-teokselle joten ehkä nyt muutkin kuin Jukka Koivusaari siirtyvät tekemään sarjisScifiä muuallekin kuin Tähtivaeltajaan, Spiniin ja Porttiin.
Ilman näiden lehtien pitkäjänteistä työtä sarjakuvakenttämme olisi muutenkin kapea-alaisempi ja muistuttaisi enemmän sisäsiittoista peräkamaripoikaa, mutta vetovastuuta on jaettava.
Varsinainen kysymys onkin: kysyntää olisi tarjontaa ei juurikaan.
Millaista scifisarjakuvaa tehdään ja millaista tulisi tehdä? Kuuluuko tulevaisuus Aura Ijäksen hangoverin tapaisille sarjakuvaparodioille a la star wreck, semi 50-lukulaisille Tuhkasen ajan vangeille-tyyppisille vai Riutan ja Sarasvatin kaltaisille tieteensä tunteville teoksille.
vai onko nyt tilaisuus määritellä suuntaa sarjakuvascifille, euroopassa on helppo tunnistaa brittiläinen italialaisesta tai ranskalaisesta scifisarjakuvasta niin piirrosjäljeltään kuin sisällöltään.
Retconnaammeko Atoroxin uuteen aikakauteen vai kerromme vaihtoehtohistoriaa Suomesta joka jakaantui kahtia 1918.
Vai onko se avaruutta kyntävien ionialusten oopperaa tai nokia-suomea ekstrapoloivaa kännykyberdystopiaa?
Mitä meillä on jo ja mitä te haluaisitte lukea?
-
Lisätään nyt mitä meillä on -listaan vielä Gone With the Blastwave, (http://www.blastwavecomic.com/) joka on mielestäni varsin piristävän humoristinen lähestymistapa muuten loppuunkaluttuun ja väsyneeseen apokalyptisen scifin genreen.
-
Retconnaammeko Atoroxin uuteen aikakauteen vai kerromme vaihtoehtohistoriaa Suomesta joka jakaantui kahtia 1918.
Ei minulla ole mitään Atoroxiakaan vastaan, mutta ehdottomasti lukisin mieluummin aluksi vaihtoehtohistoriaa. Esimerkiksi Anssi Asunnan Kolmas aikakirja voisi osaavissa käsissä taipua aika mahtavaksi paketiksi.
-
Gone with the Blastwave on parhautta.
Vaihtoehtohistorioiden markkinointi suurelle yleisölle olisi myös varmasti helpompaa kuin vaikkapa lähiplaneettoihin liittyvä HCscifi.
Johanna Sinisalon suosion hyödyntäminen ja ennen muuta se että kyseessä on myös pitkän linjan sarjakuvantekijä voisi olla yksi vaihtoehto.
-
Mitä te haluaisitte lukea?
Lapissa ajellessa aina aattelee et niihin maisemiin saisi hienosti istutettua Mad Max-henkistä rymistelyä. Tunnelma on siellä oikeastaan jo valmiiksi jotenkin maailmanlopun jälkeistä. Jänkää ois helppo piirtää ja asusteisiin voisi ottaa rutkasti vaikutteita saamelaisten kuteista. Aijai.
-
Johanna Sinisalon suosion hyödyntäminen ja ennen muuta se että kyseessä on myös pitkän linjan sarjakuvantekijä voisi olla yksi vaihtoehto.
Jep. Esim. Sankarit voisi vedota hiukan laajempaankin yleisöön, koska jotakuinkin jokainen tuntee Kalevalan henkilöhahmot kohtaloineen ainakin pääpiirteissään. Kovan scifin kanssa voi tosiaan olla hiukan tiukempaa, mutta ken tietää, miten hyvin sarjakuvamuotoon sopivia tarinoita vaikka Risto Isomäen näppäimiltä vielä lähtee.
-
Minä olen miettinyt jonkinlaista Kekkos-punkkia, jossa tietokoneet olisivat kelavetoisia IBM:iä, ja kaikki muistuttaisi uutta Pasilaa...siis ihan oikeasti voisin tehdä tällaisen novellin joskus. 60- ja 70-lukujen vaihteen futurismi ja usko yhteiskunnan suunnittelemiseen viehättää. Kannattaa muuten lukea tulevaisuudentutkija Alvin Toffleria. Vuodelta 1970 peräisin oleva Future Shock kuvaa yhteiskunnan muutosta nykyperspektiivistäkin aika nappiinsa.
-
Reijo Mäki on kirjoittanut aika omaperäistä scifi noiria: Tatuoitu taivas ja Hard Luck Cafe. Siitäkin irtoaisi aika vauhdikasta sarjakuvaa!
-
Reijo Mäki on kirjoittanut aika omaperäistä scifi noiria: Tatuoitu taivas ja Hard Luck Cafe. Siitäkin irtoaisi aika vauhdikasta sarjakuvaa!
Toden sanoja. Olen jo mielessäni useaan otteeseen visualisoinut Vartiovuoren köysirataa ja muita HLC:ssa kuvailtuja Auran rapistuneiden rantojen näkymiä. Toteutuksen jätän kyllä suosiolla taitavammille. Sitten on tietysti vielä Remeksen Pääkallokehrääjä, joka on genreen vihkiytymättömille varmasti tunnetuin kotimainen vaihtoehtohistoriaa käsittelevä opus. Muuten siinä ei tietenkään perinteisiä scifielementtejä paljon ole.
-
Lapissa ajellessa aina aattelee et niihin maisemiin saisi hienosti istutettua Mad Max-henkistä rymistelyä. .
Apokalypsi Aslak? Mika Kaurismäen Last Border-henkisesti?
Minä olen miettinyt jonkinlaista Kekkos-punkkia, jossa tietokoneet olisivat kelavetoisia IBM:iä, ja kaikki muistuttaisi uutta Pasilaa...siis ihan oikeasti voisin tehdä tällaisen novellin joskus.
Kerran ja ikuisesti Kekkonen, tuo olisi kieltämättä äärimmäisen suomalaista scifiä. Jotenkin tuohon sopisi Enki Bilal tyylinen ankara betonimaasto.
ymmärränkö oikein että ainakin tähänastisten perusteella eniten geenimanipuloidulta ruisleivältä maistuu Täällä pohjantähden Yllä eli jokin erittäin tuttu teema, mieluiten jo valmiiseen kirjaan pohjaava.
-
Mitä jos Kekkosen tietoisuus olisi saatu digitoitua, jotta Urkki olisi voinut johtaa kansaa kuolemansa jälkeenkin? Miten Kekkosen konetietoisuus olisi reagoinut ennaltaohjelmoimattomiin skenaarioihin, kuten Neuvostoliiton hajoamiseen? Tätä sopii pohtia jos ei ole kerta kaikkiaan mitään muuta tekemistä.
-
Tai se pelottavampi vaihtoehtotodellisuus: Kekkosen jälkeen valtaan olisi tullut Paavo Väyrynen.
Tai jos Nokia ei olisi ikinä lähtenyt pois kumisaapasbusineksesta.
Näistä saisi toki myös tehtyä scifisarjakuvia mutta onko metsästä elävä kansa unohtanut avaruuden korpimaat täysin?
Ranskan Valeriania ei voi parhaalla tahdollakaan sotkea Dan Dareen tai Flash Gordoniin, mutta täyttääkö Achilles Wiggen yksin niin täysin avaruussankarin saappaat ettei kilpailua voi olla?
tai että spektriin mahtuu vain uljas puhdasotsainen eloveena-arjalainen tai sitten on mentävä Uuno Turhapuro-reittiä, jossa suurin seikkailu on mistä saada vipattua eurokrediittejä nano-kossuun? Ei kai sentään
-
Miten Kekkosen konetietoisuus olisi reagoinut ennaltaohjelmoimattomiin skenaarioihin, kuten Neuvostoliiton hajoamiseen?
No jonkun tehtäväksi tulee vaihtaa kela C43 Kekkosen muistissa.
Timo
-
Näistä saisi toki myös tehtyä scifisarjakuvia mutta onko metsästä elävä kansa unohtanut avaruuden korpimaat täysin?
Suomalaisen scifin tekeminen on suotavaa, ja sen ei kai tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että sen pitäisi olla jotenkin korostuneen suomalaista? Että Nokia Corporationin alukset ottavat yhteen "mämmi" -huumetta muukalaisille kaupittelevien "Korpisoturit" -separatistien tähtihävittäjien kanssa Pohjantähden kiertoradalla? (Vega sitä paitsi ottaa 12000 vuoden kuluttua nykyiseltä Alfa Ursae Minorikselta tittelin pohjantähtenä maan akselin taas siirtyessä.)
-
Suomalaisen scifin tekeminen on suotavaa, ja sen ei kai tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että sen pitäisi olla jotenkin korostuneen suomalaista? Että Nokia Corporationin alukset ottavat yhteen "mämmi" -huumetta muukalaisille kaupittelevien "Korpisoturit" -separatistien tähtihävittäjien kanssa Pohjantähden kiertoradalla? (Vega sitä paitsi ottaa 12000 vuoden kuluttua nykyiseltä Alfa Ursae Minorikselta tittelin pohjantähtenä maan akselin taas siirtyessä.)
ei minustakaan mutta osin juuri tätäkin näkökohtaa halusin selvittää. Elokuvana moinen vaatii budjetin kuvauskohteet yms mutta sarjakuva voi olla mitä tahansa.
Silti kehtaan väittää että brittiläisen scifisarjiksen erottaa amerikkalaisesta ja ranskalaisesta, mutta se johtuu myös perinteistä.
ilman Dan Darea ja Eaglea ei olisi 2000ADta mutta vaikuttimena on punkliike ja thatcherkin. Ranskassa näitä ei ollut mutta sikäläisessä kertomaperinteessä ja yhteiskunnassa on erilaiset pelisäännöt.
Meilläkin on jopa sarjakuvallista pohjaa näille mutta vaikuttaako se vai mämmilä tai viimeisin ulkosarjakuvallinen aivoton michael bay-rytistys teokseen on toinen asia.
Scifihän on muokkaantunut paljonkin, osin teknisen kehityksen osin yhteiskuntamurroksen myötä.
-
Mitä, eikö "sisunautti" olekaan päivän sana?
ei. astro- ja kosmo- etuliitteetkin ovat kreikasta. Taikonautti on toki mandariinin kiinasta, mutta sekin tarkoittaa Avaruutta. avaruusnautti on jokseenkin... hönö.
Toki, tämä on retorinen kysymys, mutta vastaan silti.
Totta kai tämä on ihan pätevä vaihtoehto, meidän miehemme(ja naisemme) tähdissä, mutta ei ainut vaihtoehto, ei ainakaan minusta.
-
Mitä, eikö "sisunautti" olekaan päivän sana?
Ei ole. Sisunautti... voi huoh! Silmäkulmani nykii. Tuon termin on keksinyt joku sellainen henkilö jonka puheenavausrepliikki kenelle tahansa ulkomaalaiselle on "In Finland we have this sisu you know"?
Anyways, jokainen saa kirjoittaa tulevaisuuden tasa sellaiseksi kuin haluaa, mutta oma romanttinen visioni käymättömien korpimaiden tutkimisesta ulottuu niin kauas tulevaisuuteen, että kaikki rodut ovat miksaantuneet keskenään, maita ja valtioita ei nykyisessä muodossa ole ja tarinan henkilöiden kansalliset juuret ovat sen verran vähän persoonallisuutta määrittäviä tekijöitä, että niihin viitataan korkeintaan parissa lauseessa, suomalaiset juuret eivät ole sen kummempia tekijöitä avaruuden äärettömyydessä kuin hiusten väri tai jatsin kuuntelu. (Paitsi ehkä jos kysessä on Kramppeja ja Nyrjähdyksiä avaruudessa.)
Tämä ei silti tarkoita etteikö scifiä voisi tehdä hyvin maanläheisesti ja henkilöihin keskittyen.. kuten vaikka Planetes on tehty. Se jopa sijoittuu lähitulevaisuuteen, mutta ei ole silti mikään ME JAPANILAISET avaruudessa.
-
Varsinainen kysymys onkin: kysyntää olisi tarjontaa ei juurikaan.
Kuinkahan lienee. Science Fiction tai spekulatiivinen kirjallisuus yleensä taitaa olla suhteellisen hiljaisessa vaiheessa. Suuren yleisön mielestä taitaa olla seikkailufantasian aika, jos näillä kulmilla yleensä liikutaan.
Kysyntää hyvintehdylle tarinankerronnalle toki on aina. Mutta silloin puhutaan jo melko korkeatasoisesta tuotteesta.
Tarjonta voidaan luoda, mutta sellainen edes miedosti realistinen sarjakuva, jota SF vaatinee, on aika vähissä yleensäkin Suomessa. Sen tekeminen on huikean työlästä (suom. vaatii paljon aikaa).
Olisin innoissani, jos tällaista sarjakuvaa olisi saatavissa, mutta en pidättele henkeäni.
-
Tarjonta voidaan luoda, mutta sellainen edes miedosti realistinen sarjakuva, jota SF vaatinee, on aika vähissä yleensäkin Suomessa. Sen tekeminen on huikean työlästä (suom. vaatii paljon aikaa).
Kuten Sarasvatin hiekkaa. Mitenkähän se loppujen lopuksi menestyi? Näkyvyyttä tuli ainakin kahden Finlandian (ehdokkuuden ja voiton) verran. Sama tiimi voisi jatkaa, jos jaksaa, suomiscifisarjakuvan tekoa.
-
Soveltaen(hyvin vapaasti) Global metal dokumentin ajatusta sarjakuvalliseen ilmaisuun:
" vaikka ilmiö on alunperin länsimainen, kukin kulttuuri tuo siihen oman viitekehyksensä ja historiansa, antaen oman identiteetin oman äänen2
Tätä olin hakemassa. Ja haen yhä siinä missä niitä mahdollisesti missattuja lukutärppejä ja innoikaita ääniä sanomassa "no minun scifisarjakuvani..."
-
Reijo Mäki on kirjoittanut aika omaperäistä scifi noiria: Tatuoitu taivas ja Hard Luck Cafe. Siitäkin irtoaisi aika vauhdikasta sarjakuvaa!
Peräistä juu. Tatuoitu taivas on niin tolkuttoman huono että jäi kesken, vaikka kaikki muut Reiskan reväisyt olen kyllä lukenut.
Mäen sarjakuvaprojekteista on joskus huhuiltu, mutta ovat jääneet materialisoitumatta. En kyllä usko että suomalaisilla sarjakuvantekijöillä olisi niin kehno viinapää että siihen kariutuisivat neuvottelut...
Sitten vielä asiaa,
Veikko Savolaisen Joonas pyrähti melkein Atlantiksessakin seikkailujensa loppuvaiheessa 1960-luvun lopulla. Scifisarjoja Savolainen teki jo 1940-luvulla.
Kari T. Leppäsen sarjat Sarjiksessa.
Miha Rinteen Lopunperä.
Kapteeni Hyperventilaattorimies.
P.A. Manninen: Teräslilja.
-
P.A. Manninen Igor Motor
Roy Tekri Sinoz Hoix
porilaisten Cylobot
Nalle Virolainen Petri Hiltunen Goretta
sekä tietty Hiltusen moninaiset sarjisnovellikokoelmat
...onhan noita muutama, myönnän, mutta Aikakoneen ja Maguksen siirryttyä manan majoille(ainakin sarjakuvamielessä) on fyysinen valikoima pienentynyt. Nettisarjakuvaa on, mutta yksi monista ketjussa mainitun Gone with the blastwaven piirteistä on että siitä on ihan painettu kappalekin eikä pelkkä sivuston kirjanmerkki.
-
...onhan noita muutama, myönnän, mutta Aikakoneen ja Maguksen siirryttyä manan majoille(ainakin sarjakuvamielessä) on fyysinen valikoima pienentynyt. Nettisarjakuvaa on, mutta yksi monista ketjussa mainitun Gone with the blastwaven piirteistä on että siitä on ihan painettu kappalekin eikä pelkkä sivuston kirjanmerkki.
Kaikkein uusin eli Maketin.
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10651.0.html (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,10651.0.html)
-
Varsinainen kysymys onkin: kysyntää olisi tarjontaa ei juurikaan.
Tiskin tältä puolen ei ihan siltä näytä.
Pistäis vaan piirustaa sotahistoriaa.
Sotahistoria myy.
-
Tiskin tältä puolen ei ihan siltä näytä.
Pistäis vaan piirustaa sotahistoriaa.
Sotahistoria myy.
olet eittämättä oikeassa että myy enemmän.
Mutta kyse on näkyvyydestäkin. Näin Goretan tuoreena Sokoksen hyllyssä, mutta nykyisin V&W Fingerporin ja Siilin lisäksi on muita liki mahdoton edes löytää.
tässä tulee ilmiö joka ei rajaudu vain scifisarjakuvaan vaan sarjakuvaan yleisestikin: kun saatavuus on vaikea tai levityskanava rajattu se vaatii enemmänja pitkäjänteisempää työtä tekijöiltään.
se on myös yksi syy tähän ketjuun: edes jonkinlainen lisänäkyvyys googlehakukoneissa .
Lisätilaisuus lukijan ja tekijän löytää toisensa, esimerkiksi Maketin olisi muutoin ohittanut minut, kiitos siitä.
Samalla mahdollisuus niin lukijoille kertoa toiveensa myös tekijöille ei merkonomipohjainen markkinatutkimus " ai jaa, että ei Philip K Dick tribuutti rakkauskertomusta miehestä ja kännykästään. No sitten Neuvostolliitto ei ikinä romahtanutkaan ja kosmonautit menivät tähtiin mutta suomalaiset asuttavat Plutoa ja viilaan sarjanumeron Raatteen tiestä..."
-
Jarlan Kekkospunk on kyllä tavattoman herkullinen konsepti. Ostaisin.
-
Yksi hienoimpia suomalaisia scifi-sarjiksia on mielestäni Tommi Hännisen "Konrad Orbiter". Julkaistiin joskus ysärillä väreissä! Itse ostin version, jossa oli mukana C-kasetilla tarjottu ,mieltälaajentava ääniraita.
-
Heitänpä tässä itsekin pientä ideaa. Tämä konsepti on pyörinyt päässä kuutisen vuotta ja jalostunut pikkuhiljaa. Nyt olen varma että joskus vielä toteutan aiheesta sarjakuvan.
On vuosi 2548. On kulunut vähän aikaa siitä kun 10 vuotta galaksia piinanneet korporaatiosodat ovat päättyneet. Tässä ihmisten keskinäisessä sodassa kaatui ihmisten 400 vuotta kestänyt imperiumi, alistetut muukalaisrodut alkavat tajuta oman voimansa. Vaikka suursota on päättynyt, se on jättänyt jälkeensä lukemattomia pikkusotia, jota repivät hajalle jo muutenkin heikentynyttä federaatiota, joka selvisi sodasta voittajana.
Pienet planeetat ja aurinkokunnat taistelevat itsenäisyydestään tai koettavat viedä sen toisilta. Hirivttävät uskonsodat repivät osaa galaksista, kun katolinen kirkko ottaa mittaa toisinajattelijoista. Samalla rikolliset ja hajallaan olevat palkkasoturiosastot tekevät elämästä vaikeaa kaikille jotka yrittävät liikkua galaksin rajaseuduilla. Federaation suurin uhka on kuitenkin sisäinen. Katkerista veteraaneista ja entisistä korporaatioiden palkkasoturista muodostunut tuomionpäivän divisioona on aloittanut verisen puhdistuksen. Sen aatteen mukaisesti kaikki muut rodut on tuhottava ihmisten tieltä. Jopa Sealake Cityn pääkaupungin johtajissa on heidän tukijoitaan, ja liike kasvattaa poliittista voimaansa. Tilanne on ääimmäisen kireä.
Tälle näyttämölle astuu Yrjö Rautavuori, sotasankari, joka oli kosporaatiosodissa federaation propagandan ansiosta saavuttanut legendaarisen maineen. Hän erosi palveluksesta skandaalin takia ja katosi virallisista tiedoista. vaikka federaatio yhä pönkittää hänestä muokatulla kiiltokuvalla kansalaistensa luottamusta tulevaan, todellinen Yrjö Rautavuori on alkoholisoitunut palkkasoturi, jota menneisyys painaa. Yhdessä ottotyttärensä Lisan kanssa he kulkevat ympäri galaksia milloin minkäkin työnantajan leivissä.
Tästä ei todellakaan tule yhtä pitkää tarinaa. Sen sijaan uskon että jutunjuurta piisaa moneen lyhyeen seikkailuun ties missä miljöössä.
-
Kuten Sarasvatin hiekkaa. Mitenkähän se loppujen lopuksi menestyi? Näkyvyyttä tuli ainakin kahden Finlandian (ehdokkuuden ja voiton) verran. Sama tiimi voisi jatkaa, jos jaksaa, suomiscifisarjakuvan tekoa.
Jos menestyksellä tarkoitat myyntiä :P, niin eka painos on suurelta osin myyty. Painos oli suomalaiselle albumille isohko, mutta ei toki lähellekään useimpien strippikokoelmien tasoa. En usko että Suomessa pääsee oikein mitenkään jatkuvajuonisella sarjakuvalla yli 10k maagisen rajan yli. Ei ainakaan jollei tarinaa ole kyllästetty huumorilla.
En osaa sanoa paljonko palkinto vaikutti myyntiin, koska julkisuutta tuli ihan kohtuullisesti jo Aamulehden julkaisun myötä ja olihan taustalla jo tunnettu romaani. Jonkun verran alan ulkopuolelta tutut ovat asian noteeranneet ekan kerran palkinnon myötä, joten ainakin jotain näkyvyyttä siitä tuli. Toivottavasti ensi vuonna vielä enemmän.
Jos menestyksellä tarkoitetaan muita asioita... olen todella tyytyväinen. Koko hanke täytti ja ylitti omat odotukset täysin.
-
Heips Matkamies,
Olipa mahtavaa sci-fiä. Piirrätkö itse sci-fi juttuja? Kysyn siksi, koska halusisin KOKEILLA tuon juttusi dialogin kuvittamista. Toi oli vaan hitsin hieno tarinan alku. Sinussa on potentiaalia. Olen joskus kysellyt täällä kvaakissa henkilöä, joka voisi kirjoittaa sci-fi tarinan jonka sitten yrittäisin piirtää. Mutta eipä kukaan aiheesta kiinnostunut. Siksi, koska suurin osa täällä on piirtäjiä ja kuvittajia. Jos pitäisit työnäytteestäni, ehkä pystyisit kirjoittamaan minulle pienen sci-fi tarinan? Voisimme tehdä jonkinlaista yhteistyötä myöhemmin joskus? Tämä oli nyt tälläinen ajatus vaan.
t: redman
-
Redman, kyllä minä omasta puolestani voin ihan mieluusti tehdä sinulle käsikirjoituksen, mutta mikäli sen aiheena on Yrjö Rautavuori, niin joudun kyllä toimittamaan sinulle joitain luonnoksia. Rautavuoren ulkonäkö ja hänen maailmansa ovat tosiaankin vuosia jo muhineet päässäni, joten ulkonäön suhteen täytyy noudattaa tiettyä linjaa.
Yrjö rautavuori nimenomaan on sellaisten lyhyiden tarinoiden sankari, ja olen usein miettinytkin että ei haittaisi vaikka niitä osin muutkin kuvittaisivat. Mutta jos olet kiinnostunut, lähetteleppä sähköpostia tai yksityisviestiä, ja kuvanäytteitä kanssa.
-
Tarjonta voidaan luoda, mutta sellainen edes miedosti realistinen sarjakuva, jota SF vaatinee, on aika vähissä yleensäkin Suomessa. Sen tekeminen on huikean työlästä (suom. vaatii paljon aikaa).
Olisin innoissani, jos tällaista sarjakuvaa olisi saatavissa, mutta en pidättele henkeäni.
Ajattelin varoittaa hyvissä ajoin: ala pidätellä henkeäsi.
Mutta älä sentään koko aikaa ensi vuoteen asti.
Härnäkkeen päätös.
Lisää infoa toivoakseni ennemmin kuin myöhemmin.
-
kotimaista scifisarjakuvaa lähes sadan musdtavalkoisen sivun mitalla:
(http://i27.tinypic.com/98u3a8.jpg)
niin muukalaisia, robotteja, astronautteja ja aikamatkaajia kuin eri asteisia tiedesankareitakin tiedossa.
-
muukalaisia, robotteja, astronautteja ja aikamatkaajia tiedesankareitakin
Kannen perusteella mukana myös kaikista tärkein tieteisfiktioelementti: tarpeettomasti alaston ihmisnaaras.
-
Kannen perusteella mukana myös kaikista tärkein tieteisfiktioelementti: tarpeettomasti alaston ihmisnaaras.
Ajattelin, että ehkäpä tämä luonnonlapsi ei ollenkaan tunne vaatteita, mutta siihen nähden hän on kyllä kovin tarkasti ajeltu ja peseytynyt. Tulinkin siihen tulokseen, että hän vain nukkui alasti sillä välin kun astronautti kävi nyysimässä hänen vähäisen omaisuutensa.
-
Ajattelin, että ehkäpä tämä luonnonlapsi ei ollenkaan tunne vaatteita, mutta siihen nähden hän on kyllä kovin tarkasti ajeltu ja peseytynyt. Tulinkin siihen tulokseen, että hän vain nukkui alasti sillä välin kun astronautti kävi nyysimässä hänen vähäisen omaisuutensa.
-Astronauttia ei tainnut sitten kiinnostaa mikään muu-
-
Minusta kansi olisi hauskempi jos astronautilla olisi vain nuo punaiset korkokengät käsissään.
-
Hieno kansi. Kenen tekemä?
-
Arvaan: Ossin tekemä, eikö niin?
-
Arvaan: Ossin tekemä, eikö niin?
Tietysti. Kuka muu noin hienoja tekisi?
-
Avaruustätihän on selkeästi fiksu torjuntaotteessaan koska tajuaa asu-ukon olevan vampyyri. Tämän oma käsi kun ei heijastu kypäränsä visiiristä lainkaan.
Sanokaa minulle että se johtuu perspektiivistä, niin minä sanon teille etten usko perspektiiviin science fictionissa.
-
Nakuilijan kainalo-rintakehä-pää -alueella on jotakin vibaa. Ainakin minun on vaikea sijoittaa mielessäni naisen kaulaa ja kasvojen aluetta tuohon positioon. Kansi on tuosta huolimatta todella hieno. Idea on hauska ja pääasiahan on, että neitokainen on alaston.
-
oikein bongatun Ossi Hiekkalan kannesta:
avvaruusmiäs ei oles vampyyri - ei asialla ole mitään tekemistä perspektiivien kanssa vaan kypärävisiirin kulmann, joka(jostain ihme syystä) on nauliintunut eteenpäin.
kyllähän se kaula ja pääkin kuvassa ovat mutta koska neitokainen ei ole intopunkkari/Sinead O'Connor liehuvahko letti peittää nuo.
ja Pässi: alastomuutta löytyy hieman sisältäkin kannen teemaanhan palataan melko piankin antologiassa... tosinKannen perusteella mukana myös kaikista tärkein tieteisfiktioelementti: tarpeettomasti alaston ihmisnaaras.
tuo on scifiajatus itsessään ja paradoksi: miten ihmisnaaras muka VOI olla TARPEETTOMASTI alaston??
muutama aiheeseen liittynyt helmi jäi rannalle mm. oma käsis kun piirtäjä ei kerennyt.
Miten avaruussoturinunnien ja muukalaishirviöiden piirtämiseen muka voi mennä niin kauan?
-
kyllähän se kaula ja pääkin kuvassa ovat mutta koska neitokainen ei ole intopunkkari/Sinead O'Connor liehuvahko letti peittää nuo.
Oikeasti en ole ihan niin hönö, että olisin hämmentynyt noista hiuksista. Kuvittelepas se liehuvahko fleda pois ja katso rintakehää kiveä pitelevän käden kyynärpään alapuolelta ja suurin piirtein kainalon tasalta. Yritä samalla mielessäsi hahmotella (nyt siis kaljulle naiselle) kolmiulotteisesti kaulan kohtaa ja kasvojen paikkaa. Omaan silmään tuossa ainakin viiraa joku... Tai sitten mä tulkitsen tuota kuvaa jotenkin oudosti. Minun mielestä kyljen tulisi jatkua tuonne jonnekin kiveä pitelevän käden ojentajan tienoille, mutta sitten kainalokuoppa onkin jo väärässä kohti...
-
en hönönä ole pitänyt...voi olla että sitten omassa silmässä vikaa kun en kuvasta sitä löydä.
asettaisin kasvot tuohon kyynärpäästä siihen kyynärvarren osaan josta vajaa vaaksa ranteeseen ja luonnollisesti kaulan siihen alapuolelle...
-
Lapissa ajellessa aina aattelee et niihin maisemiin saisi hienosti istutettua Mad Max-henkistä rymistelyä. Tunnelma on siellä oikeastaan jo valmiiksi jotenkin maailmanlopun jälkeistä. Jänkää ois helppo piirtää ja asusteisiin voisi ottaa rutkasti vaikutteita saamelaisten kuteista. Aijai.
Eiks sitä jo kokeiltu leffana? Mikas Kaurismäki taisi tehdä joku Mad Max tyypinen leffa. Tosi surkea oli joka tapauksessa.
-
Eiks sitä jo kokeiltu leffana? Mikas Kaurismäki taisi tehdä joku Mad Max tyypinen leffa. Tosi surkea oli joka tapauksessa.
Last border.
ei huono kotimaiseksi.
-
Avaruustätihän on selkeästi fiksu torjuntaotteessaan koska tajuaa asu-ukon olevan vampyyri.
No, no, pojat älkääs hempeilkö liikaa.
-
Spin 3/2010 arvosteli TurSan Scifi-antologian melko positiivisin sanankääntein.
Siteeraan Kai Brodkinin arvostelua:
Laadultaan tämä on paras kerhon tähänastisista antologioista. Aivan liian kepeitä ja nopeasti sutaistuja tarinoita ei nyt löydy. Silti tämä kokoelma kattaa monenmoista piirrostyyliä ja osa näistä suorastaan innostaa löytämään josatin jatkoa. Vaikka netistä julkaistunakin niitä lukisi lisää.
varsinkin nuo lopun kommentit ovat jotain jonka kanssa on sangen helppoa olla samaa mieltä.
-
Kotimaisten scifisarjakuvien geenisekvenssi erotettu perusDNAsta.
replikaatio kytketty.
Katsookaapa piruuttanne mitä Seitti pukkaa(Requiem ja DUSK) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11144.msg347473.html#msg347473)
toisaalla nostetaan Maan mies marsista takasiin hyllyihin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3673.msg354433.html#msg354433)
Fantasiamaustettua nuoremmillekin sopivaa Lopunperää (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12789.15.html)
Fasilitaattori (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13978.0.html)
sen lisäksi Koivusaari jatkaa valitulla tiellä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13694.0.html)
Tämä on ehkä pieni askel koko maailman sarjiskunnalle mutta itse toivon että vain ensimmäisiä suurista loikista mihin SuomiSCIFI pystyy.
-
Saatiin Limingassa vuosijulkaisuna aikaiseksi Mörmörutto (näytteitä http://sarjakuvalinja.wordpress.com/ (http://sarjakuvalinja.wordpress.com/)), joka ainakin minulla luokittuu Scifiksi. Albumi käsikirjoitettiin yhdessä, alkaen erinäisistä improteatteriharjoituksista ja edeten siitä luonnosvaiheiden ja itkuraivareitten kautta puhtaaksipiirtämiseen.
Olin alkuun aika yllättynyt, kun käsikirjoitukseen alkoi putkahdella geenimuuntelua ja eläviä sotavaunuja.
-
No niin!
http://www.sarjakuvakauppa.fi/kapteeni-hyperventilaattorimies.html
http://www.sarjakuvakauppa.fi/teraslilja-iso-pipi.html
Finnconissa ensi lauantaina klo 15.00 järjestetään megapaneeli, jossa molempien sarjojen tekijät kertovat aivan kaiken. Mukana paneloimassa Petri Hiltunen, Toni Jerrman (PJ), Pekka Manninen, Anssi Rauhala sekä Markku Uusitalo.
-
Tuo ja Hiltusen oma luento olisivat olleet allekirjoittaneen täkyt mennä Finnconiin, mutta jätän väliin ja jäänkin nyt ja ainaiseen Suomen pääkaupunkiin.
Mutta muu jokainen kynnelle kykenevä tekee palveluksen itselleen ja kipittää paikalle.
Aika ei näet ollut kullannut muistoja.
Vaikka Kapteeni Hyperventilaattorimies alkaa parodiana ja sisäpiirin vitsikimarana se nousee ihan omiin sfääreihinsä.
Niitä sisäpiirin heittoja ei tarvitse tietää voidakseen nauttia tästä. Ne auttavat mutta pakollisuus uupuu.
Minusta varsinkin Anssi Rauhalan ja Petri Hiltusen taide pääsee on kestänyt ajan hammasta, kaikki ovat toki hyviä mutta nämä kaksi turhan vaatimatonta herramiestä räjäyttivät tajunnan jo Tähtivaeltajan sivuilla eikä virtuoosimainen voima ja herkkyys töistään ole kadonnut mihinkään.
Markku Uusitalon tarinankerronnan tenhokin on säilynyt.
Jotenkin häiritsevääkin että tuntuu yhä tuoreelta.
Petteri oli paikalla kun valitin perusvirteni kustannusalan trendeistä, mutta tärkeintä on että tämä on taas saatavilla.
Nyt yhtenä niteenä.
Eikä ainoastaan aikakapselina, yksisuuntaisena aikakoneena ajalta jolloi sarjakuva oli Rock.
Kotimaisen scifisarjakuvan kovinta kärkeä.
Uudelleenluenta vakuutti että ainakin minulle tämä on Suomen Watchmen.
Kiitos myötävaikuttaneille.
-
Huh, päätin viimein kömpiä esiin tällekin foorumille. Olen kaksi vuotta väsännyt ensimmäistä sarjakuvaani, pitempää semieeppistä scifitarinaa. Ensimmäisen osan pitäisi valmistua joskus ensi vuonna, kesän olen pitäyt taukoa ja työtä vielä on jäljellä.
Kyseessä on oikeastaan kuvitetun novellin ja sarjiksen sekoitus, sillä tuohon tulee myös ihan hyvän pituisia proosaosuuksia, tykkään niin paljon kanssa kirjoittaa sitä.
Tarina sijoittuu reilun parinsadan vuoden päähän tulevaisuuteen, jossa ihmiskunta on pakkomuutettu muukalaisimperiumin toimesta kauas Maasta. Diasporaa vainoaa paranoidinen muukalaispelko ja epävarmuus, joka heijastuu sisäänpäin. Kaksi vuosisataa on käyty erilaisia yhteiskunnallisia mullistuksia ja viimeisin on nostanut valtaan autoritaarisen Progressioliikkeen, joka tähtää vahvan ihmiskunnan luomiseen väkivaltaisten puhdistusten ja vainon keinoin. Pääosassa on kolme Progressioliikkeen renkaisiin kapuloita työntävää hahmoa, jotka rupeavat seuraamaan mystistä vihjettä Liikkeen kaatamiseksi. Joukossa on kirjailija, asemansa menettänyt teollisuuspohatta ja entinen poliisi. Tarinasta on tulossa kolmiosainen ja sen nimi on Sielua Surmaten.
(http://mounder.net/images/kansi2dpienipieni.jpg)
Kuvanäytteitä löytyy sivulta: http://mounder.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=4 (http://mounder.net/index.php?option=com_content&view=article&id=3&Itemid=4)
Tavoite olisi saada aikaan ihan varteenotettava kotimainen scifisarjis, joka olisi jotenkin haastava ja mielenkiintoinen ihan noin miljöön, hahmojen ja teemojenkin puolesta. Saa nähdä miten onnistun :D Julkaisu on kanssa aikalailla auki.
Ensimmäinen osa on arviolta jo 70-80% valmis, mutta rakenne ja tietyt muut jutut on niin huonolla tolalla että vaatii vielä aika kovaa työstämistä.
-
Necrocomiconin sarjakuvallisena antina tarttui mukaan Matkamiehen l. Tuomas Myllylän scifisarjisomakustanne BOB The Killbot
tämä kun ei sopinut mitenkään sopinut Pakanoitten ketjuun itseensä mutta lämminhenkinen pikkuteos.
Positiivisesti tuo mieleen Goretta-sarjakuvan.
Olisi saanut olla väkivaltaisempaa runttausta omaan makuun, mutta hyvä kun mikä
-
Pistetäänpä tähänkin ketjuun vielä uutiseksi, että kirjoittamani "The Last Hunt" tulee pian ennakkotilattavaksi Previews -katalogiin. Sarja on scifikauhua, mutta ei kylläkään täysin puhtaasti suomalaista, kun olen ainoa kotimainen tekijä tässä projektissa.
-
http://areena.yle.fi/1-3971485
-
No mutta Tuomas Myllylän Bob the Killbotin saa nyt mainiona tuplasarjiksena seuranaan mechat vastaan peikot talvi/jatkosodan tiimellyksessä eli Trollpatrol.
symppis verevä scifi/fantasiapläjäys
(https://www.sarjakuvakauppa.fi/media/catalog/product/cache/1/image/9df78eab33525d08d6e5fb8d27136e95/t/r/trollikillbot.jpg)
https://www.sarjakuvakauppa.fi/englanninkieliset/troll-patrol-bob-the-killbot.html
-
No mutta Finnconin ohjelmasta tuli napattua täky mihin tulee palattua ja julkkaripaneelikin oli verraton
(https://78.media.tumblr.com/5098595d45955d8a8face3c40e7c27f3/tumblr_pbwbokv5EP1qj34j2o1_1280.jpg)
jokin vertailukohta tästä tulee äkkiarvaamatta mieleen, mutta mikä mahtaa olla.
Toivottavasti lupaava alku entisestään parantaa juoksuuan vaikka näinkin tämä on hyvä kotimainen julkaisu jollei jatkoa ikinä materialisoidu.
Varsinkin kun oli lähinnä fantasiapainotteinen, joka siis on ok. Monesti vaan fantasia on niille "ennen kaikki oli paremmin" ihmisille ja minä olen enemmän sitä scifistityyppiä "ennen asiat oli huonosti, nyt asiat ovat huonosti ja tulevaisuudessa asiat tulevat olemaan huonosti"
Itseä huumoriruuvin aavistuksenomainen kiristys ei haittaisi, mutta nykylinajakaan ei saa aikaan allergisia oireita.
Vain pari tarinaa oli uusintoja, toinen ensi kertaa mustavalkoisena.
Lähinnä siksi puhun että tuli aika puun takaa yllärinä itselle ja sentään ontuvasti seuraan sarjiskenttää ja olisi kiva jos tämä saisi jatkoa tai inspiroisi muita tekemään scifi/fantasia/kauhu/spefi sarjakuvia, koska omaelämänkerrallisia sarjakuvia kotimaassa jo tarpeeksi on vaikka noin joka kymmenes hyvä onkin enemmän vaihtoehtoja on enemmän eikä vähemmän.
ja hei: uusi lehti on aina uusi lehti