Gravett on aloittanut artikkelisarjan selkeän viivan pioneereista ja mestareista. Pakollista luettavaa kaikille eurooppalaisen sarjakuvan ystäville.
Iesus, miten pitkälti tekstiä! Otan tuon lukuun parin viikon päästä, mutta silloin ajatuksen kanssa. Ja akvaviitin.
Oliko Jymyssä tosiaan kaksi kertaa Swartea? Taisivat olla peräti väriliitteitä.
Vain yksi väreissä. Kylläkin erittäin komeissa väreissä. "Uusintapainoksissa" tuo on kylläkin vain mv.
Kannessa sanotaan että 16 s. väreissä (tjsp), mutta kaikki sivut on mustavalkoisia.
Oliko Jymyssä tosiaan kaksi kertaa Swartea?Pitänee mainita että Jymyssä tai Huulessa julkaistiin myös Evert Geradtsia joka mielestäni teki tämän u-kautensa jälkeen selkeää viivaa (tai laskettiin ainakin jossain mukaan ko. kuolukuntaan) ja jatkoi sitten selkeää piirtämistä ankkojen parissa. Eikä unohtaa sovi myöhempien aikojen Tapiirin ligne claire -panosta (josta tosin en itse ole pahemmin innoissani).
Mulla on myös tuo mv-versio. Joku on joskus sanonut, että se olisi jonkinlainen luvaton piraattipainos, jota on sen takia paljon tarjolla. Kuka sen olisi tehnyt, siitä mulla ei ole tietoa. En ole kyllä väriversiota koskaan edes nähnyt.
Kaivelin alahyllyjä ja Jymy 2/75 on se jossa Willemin (?) ja Joost Swarten Huumeen orjat on julkaistu. Irtonumero maksoi tuolloin 2,50 markkaa. Väritys lienee vesiväreillä tehty (parhaimmillaan erittäin hieno) ja jälki näyttää syväpainetulta. Mikä kyllä tuntuu oudolta, kun arvatenkin Jymyn painosmärä oli aika pieni. Painopaikaksi lehdessä mainitaan Graafinen kustannus Oy, Pirkkala - värisivut on kyllä saatettu painaa muuallakin. Onko tuossa mv-versiossa mitään tietoa painopaikasta? Entä onko Swarten sarja siinä painettu vain mustasta filmistä vai ovatko värit harmaasävyinä?Sen verran valaisua tuohon mv versioon löytyi lauantain hesan vierailun aikana että tuo on tehty saman tahon toimesta kuin alkuperäinenkin mutta hieman myöhemmin ja piraattina
Lehden materiaali vaikutta olleen tuolloin hyvinkin tuoretta copyright-merkintöjen mukaan, pääosin kaikki julkaisuvuodelta. Tässäkin lehdessä oli muuten Reiman mainitsemaa Geradtsia, reipashenkinen takasisäkansi. Geradtsilla taisi olla ankkasympatioita jo tuolloin, ainakin yhden Karvapää-tarinan juoni oli vahvasti Barksiin liittyvä.
Tulin ihan Joost Swarten vuoksi sarjisfestareille. Kuuntelin innokkaana Joostin haastattelun. Sitten tylysti ilmoitettiin ettei nimmareita saakaan kuin vasta parin tunnin kuluttua. Jäi sitten signeeraus saamatta yhteen hänen piirroksistaan. Harmitti todella paljon. Swartella olisi ollut jotain näyttelyä kaukana festarialueelta, jossain arabianrannassa. Aikatauluni ei venynyt lähteä seikkailemaan ulkopaikkakuntalaisena sinne saakka. Jäi sekin näkemättä. Oppirahat tuli maksettua. Vastaisuudessa lähden matkaan vain jos minua kiinnostava taiteilija on Akateemisen Kohtauspaikan vieraana. Sieltä saa nimmarit ja haastattelut samaan syssyyn.Osittain samassa veneessä sitten oltiin, itseänikin harmitti kovin etten pystynyt Swarten näyttelyyn menemään ja että nimmaroinnit hoidettiin niin paljon jälkikäteen. Swarte on yksi suosikeistani joskaan ei yhtä hyvä tämän tyylin taitaja minun mielestäni kuin Meulen.
Swartella olisi ollut jotain näyttelyä kaukana festarialueelta, jossain arabianrannassa. Aikatauluni ei venynyt lähteä seikkailemaan ulkopaikkakuntalaisena sinne saakka.Minä taas kuulin ko. näyttelystä vasta äsken luettuani tätä ketjua. :-[ Onneksi sisäpaikkakuntalaisena minulla on vielä mahdollisuus käydä tsekkaamassa näyttely, joka näkyy onneksi olevan pystyssä kuun loppuun asti.
Toki ulkopaikkakuntalaisella on enemmän kynnystä lähteä seikkailemaan vaikkei matka kohtuuton olekaan, eri asia mennä jonkun sellaisen seurassa joka etukäteen tietää minne ollaan menossa :)Tottahan tuo, mutta nykypäivänä on kaikenlaisia vimpaimia joiden avulla moiset seikkailut muodostuvat triviaaleiksi.
Minä taas kuulin ko. näyttelystä vasta äsken luettuani tätä ketjua. :-[ Onneksi sisäpaikkakuntalaisena minulla on vielä mahdollisuus käydä tsekkaamassa näyttely, joka näkyy onneksi olevan pystyssä kuun loppuun asti.
Keskustasta/Rautatieaseman edestä ottaa matkat ratikalla edestakaisin Arabiaan ehkä tunnin, että olisihan siinä ulkopaikkakuntalaiselle hieman ylimääräistä puhdetta. Tietenkin osan tuosta ajasta voisi käyttää vaikka eväiden syömiseen tai lukemiseen. Pitää muistaa sekin että Sarjakuvakeskus on tutustumisen arvoinen paikka. Jopa ihan oman ekskursionsa väärti. Tämä kannattaa muistaa, iloita siitä sekä tukea, koska meillä tässä ajassa semmoinen paikka sattuu olemaan. Kurssien, (viereisen rakennuksen) kirjaston, myymälän ja näyttelyiden vuoksi se vastaa parhaimmillaan sisällöltään vierailua menneisyyden sarjisfestarilla, aikana kun kaikkea oli paljon vähemmän. :)
Swarte oli erityisen kiinnostunut vertailemaan 75 vuoden Jymyn ja uuden FB Is that all there is -kirjan väritystä toisiinsa :). Sanoi olevansa todella tyytyväinen tuohon uuteen kirjaan.
Hei-hei Tallinnasta!
:-)
(PS: uskon, et mulla on koko Swarten esintyymisen audio nauhoitettuna puhelimessä...)
Nehän on
http://www.paulgravett.com/articles/article/in_search_of_the_atom_style1
ja
http://www.paulgravett.com/articles/article/in_search_of_the_atom_style3
Pitäs lukee, vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Kyllä Atomiumia osataan tehdä
Euroopan ulkopuolellakin :D