Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => Aiheen aloitti: Aura - 18.05.2009 klo 17:12:48
-
Höh, pitäisi alkaa etsiä töitä, mutta Aamulehti pelottelee Taloussanomien artikkelilla: "Huonoja uutisia media- tai kulttuuri-alan opiskelusta kiinnostuneelle: niiden opiskelu ei oikeastaan kannata. Näillä aloilla koulutetaan väkeä yli tarpeen, eikä töitä ole välttämättä tulevaisuudessa tarjolla. Vain parhaimmat menestyvät." Tietäähän tuon jo entuudestaan, mutta. >:(
-
Höh, pitäisi alkaa etsiä töitä, mutta Aamulehti pelottelee Taloussanomien artikkelilla: "Huonoja uutisia media- tai kulttuuri-alan opiskelusta kiinnostuneelle: niiden opiskelu ei oikeastaan kannata. Näillä aloilla koulutetaan väkeä yli tarpeen, eikä töitä ole välttämättä tulevaisuudessa tarjolla. Vain parhaimmat menestyvät." Tietäähän tuon jo entuudestaan, mutta. >:(
Asiakkaat ovat kuin koiria, ne haistavat pelon. Eli rohkeaa, itsevarmaa asennetta duunia haettaessa. Fake it 'til you make it! ;D
-
Asiakkaat ovat kuin koiria, ne haistavat pelon. Eli rohkeaa, itsevarmaa asennetta duunia haettaessa. Fake it 'til you make it! ;D
Olet oikeassa.
Ja Aura, sinä olet omalla alallasi yksi maailman parhaista silloin kun sulla virtaa. Lähettämäsi sarjis on kovin kaunis.
-
Höh, pitäisi alkaa etsiä töitä, mutta Aamulehti pelottelee Taloussanomien artikkelilla
No ei niiden opiskelu ole ikinä kannattanut, täyttä paskaa koko kirjoitus. Sarasvuon tapaiset sillä puolella rikastuneet ei ole ikinä tehneet mitään luovaa sen puoleen kirjoittamisen kuin muunkaan ajattelun puolella. Se mikä aina kannattaa on mennä Hankenille:löysää rahaa, bileitä, hyvännäköisiä ihmisiä,ei tarvitse edes aivoja. Valitsit vaan väärin, tsori.
-
Ja Aura, sinä olet omalla alallasi yksi maailman parhaista silloin kun sulla virtaa. Lähettämäsi sarjis on kovin kaunis.
No omalla alallani ehkä, mikä se sitten lieneekään (mangavaikutteinen aura-sarjis?). Mutta jos ajatellaan koko sarjakuvakenttää tai mediakenttää noin kokonaisuudessaan niin tilanne on jo toinen. 8] Sitä on joutunut useaan otteeseen huomaamaan miten vähän loppupeleissä osaa.
-
Irroitin tämän keskustelun tuolta sekalaisten Murheketjusta.
Enää en siis kyseenalaistaisi sitä onko printtimedia (se ainoa maksava) murroksessa. Tätähän on sivuttu muun muassa ketjussa jossa pohditaan Sanoma Newsin aietta ryövätä freekujen tekijänoikeusdet (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,11214.0.html), ja tietenkin on vaikea erottaa se mikä on laman vaikutus ja mikä taas on ihan median muutosta sinänsä. Mutta tästä voisi keskustella eikä aiheesta vielä ollut omaa ketjuakaan.
-
En tiedä miltä tilanne näyttää tätä nykyä Suomessa alan koulutuslaitoksissa, mutta olen molemmilla puolella lahtea huomannut sekä ennenvanhaan mainos- ja uusmedia-alalla ollessani että nykyäänkin tavatessani aloittelevia tekijöitä kuinka avuttomina ja vähin eväin vastavalmistuneet joutuvat näille ”lihamarkkinoille”. Kouluilla on iso vastuu valmistaa oppilaansa myös tulevaan työelämään, varsinkin meidän alalla koska friisun arki on ajoittain aika armoton ja kilpailu kovaa.
Jos faktat ja (friin kannalta oikeat) pelisäännöt ovat jo etukäteen tiedossa aloittelijaa on vaikeampi höynäyttää (hintojen ja soppareiden ehtojen polkeminen). Toisaalta kannattaa tietysti myös muistaa ettei tässä olla mitään vapaita taiteilijoita, vaan ihan tyydyttämässä maksavan asiakkaan tarpeita ;-)
Sitten vielä pieni muistutus: älkää tehkö duunia idiooteille. Uskokaa pois, mutta maailmasta löytyy myös paljon kohtuullisesti maksavia, fiksuja asiakkaita jotka arvostavat työpanostasi eivätkä ole ryöstämässä oikeuksiasi minkään ”mediamurroksen” turvin.
Tästä nyt tuli tällaista ihme jorinaa, mutta suuri osa alan ongelmista juontuu kuitenkin mielestäni ei vain ainoastaan asiakkaiden ahneudesta ja suurten konsernien painostuksesta (kiitti vaan Sanomat) vaan myös siitä ettei osa tekijöistä kohtele itseään osaavina ammattilaisina. Ja jos sitä ei tee itse on aika vaikea vaatia samaa asiakkaalta.
-
En tiedä miltä tilanne näyttää tätä nykyä Suomessa alan koulutuslaitoksissa, mutta olen molemmilla puolella lahtea huomannut sekä ennenvanhaan mainos- ja uusmedia-alalla ollessani että nykyäänkin tavatessani aloittelevia tekijöitä kuinka avuttomina ja vähin eväin vastavalmistuneet joutuvat näille ”lihamarkkinoille”.
En ole nähnyt luokkakavereita vähään aikaan, mutta taannoin kun puhuttiin aiheesta oli muillakin huoli siitä saako töitä koulun jälkeen. Koulutuksesta huolimatta monilla on olo että on hukassa, ei hallitse asioita jotka pitäisi hallita (esmes kaikki yrittäjyyden koukerot) ja aika vähän koulussa lopulta valmennetaan työelämään. Tai sellainen olo on jäänyt, yksi yrittäjyyskurssi oli mutta se jäi ainakin meikäläiseltä väliin. (Olin siellä alun, en ehtinyt käydä kurssia loppuun ja oli tarkoitus mennä uudestaan neljäntenä vuonna, mutta...)
edit: Ai juu, kuulun kyllä kokeiluryhmään, jonka koulutus poikkesi suuresti edellisistä vuosista, ja meidän jälkeemme se laitettiin taas uusiksi. Joten en tiedä miten uudemmat opiskelijat sitten asian kokevat. Voi olla että osuin juuri huonoon väliin.
-
En tiedä miltä tilanne näyttää tätä nykyä Suomessa alan koulutuslaitoksissa, mutta olen molemmilla puolella lahtea huomannut sekä ennenvanhaan mainos- ja uusmedia-alalla ollessani että nykyäänkin tavatessani aloittelevia tekijöitä kuinka avuttomina ja vähin eväin vastavalmistuneet joutuvat näille ”lihamarkkinoille”.
Ehkä kyse on siitä että nykyään tarvitaan aika laaja-alaista osaamista. Enää ei riitä keskittyminen siihen visuaaliseen puoleen vaan pitäisi hanskata myös tietotekniikkaa (ohjelmia) ja olla joku näkemys median historiasta, nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.
Kouluilla on iso vastuu valmistaa oppilaansa myös tulevaan työelämään, varsinkin meidän alalla koska friisun arki on ajoittain aika armoton ja kilpailu kovaa.
Jos faktat ja (friin kannalta oikeat) pelisäännöt ovat jo etukäteen tiedossa aloittelijaa on vaikeampi höynäyttää (hintojen ja soppareiden ehtojen polkeminen).
Puhun nyt lähinnä kokemuksisa LAMK:ssa, jossa olen opettanut ja opiskellut. Opiskelijallakin on iso vastuu. Eli kurssit ovat aika suppeita, niiden kautta pääsee vähän hajulle asiasta mutta sen jälkeen pitäisi olla itse aktiivinen ja uhrata myös aikaa syventävään opiskeluun. Opettajat ovat käytettävissä, mutta harva oppija tulee opettajiin kovin massiivisesti turvanneeksi kun oma tekeminen on kuitenkin vielä hieman hakusessa. Tekijänoikeudet ja markkinointi kuitataan kai yleensä muutamalla luennolla.
Näkisin kuitenkin että ongelma on liika koulutus, sillä tekijöitä ei tarvita enää niin paljon kun printtimedia (tuhannet lehdet) menevät nettiin ja sadat nettisivut riittävät saman tiedon välittämiseen.
fiksuja asiakkaita jotka arvostavat työpanostasi eivätkä ole ryöstämässä oikeuksiasi minkään ”mediamurroksen” turvin.
Niin, onhan työn tekijöilläkin varmasti näkemystä siihen työhönsä. Ostaja vaan harvoin tajuaa tätä.
suuri osa alan ongelmista juontuu kuitenkin mielestäni ei vain ainoastaan asiakkaiden ahneudesta ja suurten konsernien painostuksesta
On ihmisiä jotka haluaa lisää rahaa ja sitten on niitä jotka haluaa piirtää.
vaan myös siitä ettei osa tekijöistä kohtele itseään osaavina ammattilaisina. Ja jos sitä ei tee itse on aika vaikea vaatia samaa asiakkaalta.
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Menestyksekäs markkinointi edellyttää hyvää itsetuntoa. Taiteelliselle alalle suuntautuvista monilla saattaa olla taipumusta oman itsen vähättelyyn, eikä sosiaalisuus ja ihmissuhdetaidot todellakaan ole mikään kuvantekijän perusominaisuus.
-
Minulle on aina ollut selvää, ettei tällä alalla (graafikko/kuvittaja/tekstaaja/sarjakuvapiirtäjä/whatnot) yleensä varsinaisesti rikastu. Kyllä osaava tekijä kumminkin jotenkuten pärjää, joskin taloudelliseen epävarmuuteen kannattaakin totutella (luultavasti nykyään muidenkin kuin friikkujen).
Itse olen miettinyt yhtenä mahdollisena vaihtoehtona esimerkiksi osuuskunnan kokoon keräämistä kaveriporukasta, silloin työtehtäviä voisi delegoida porukan sisällä ihmisten työtilanteiden ja vahvuusalueiden mukaan. Samoin useamman kesken voisi esimerkiksi jakaa kuluja kirjanpitäjän palkkaamisesta, jolloin siitä ei tarvitsisi huolehtia erikseen.
Hommat alkavat sujua paremmin myös, kun saa hiljakseen hankittua vakiintuneen asiakaskunnan, jolloin keikkojen metsästämiseen ei mene niin paljon aikaa vaan voi keskittyä paremmin "oikeisiin töihin". Valitettavasti siihen asiakaskunnan muotoutumiseen voi mennä vuosia, mutta kyllä niitä suhteita hiljakseen kertyy.
Kannattaa pyrkiä mahdollisimman laaja-alaiseen osaamiseen ja hommata hyvät suhdeverkostot - kavereille voi kertoa sellaisista työtilaisuuksista, jotka eivät sovellu itselle ja vastaavasti tutuilta saattaa saada tietoa potentaalisista oman osaamisalueensa asiakkaista.
Minäkin komppaan sitä, että kusipäille ei kannata työskennellä - siitä aiheutuu niin paljon stressiä, että palkkio saa olla melkoinen, että sellaiseen viitsii ryhtyä. Kyllä niitä kivojakin asiakkaita löytyy. Älkää siis vaipuko epätoivoon (älkääkä alihinnoitteluun). Tosin edelleen - jos haluatte rikastua (tai edes päästä keskiansioille), kannattaa ehkä harkita alanvaihtoa (tai olla _todella_ hyvä), on tää sen verran kutsumusammatti ;)
-
Itse olen miettinyt yhtenä mahdollisena vaihtoehtona esimerkiksi osuuskunnan kokoon keräämistä kaveriporukasta, silloin työtehtäviä voisi delegoida porukan sisällä ihmisten työtilanteiden ja vahvuusalueiden mukaan. Samoin useamman kesken voisi esimerkiksi jakaa kuluja kirjanpitäjän palkkaamisesta, jolloin siitä ei tarvitsisi huolehtia erikseen.
Mulla on oikeastaan vain hyviä kokemuksia osuuskunnasta. Ideahan ei varsinaisesti ole mitenkään uusi eikä liity digitalisoitumisen ja tuotannon globalisaation luomaan murrokseen, mutta eiköhän tämänkin laman vuoksi osuuskunnat nouse yhä enemmän esille.
Osittain sarjakuva-alalla, mutta lähinnä kai graafisessa suunnittelussa on kolmisenkymmentä vuotta toiminut Osuuskunta Käyttökuva. Sarjakuvaosuuskunta Paja sen sijaan lienee hiipunut? Sitä kannattaisi ehkä elvyttää? Itse olen kolmatta vuotta Lilithissä (http://www.lilith.fi), jonka noin 85 jäsenestä ehkä kolmannes tekee töitä graafisen suunnittelun parissa.
Mielenkiintoinen uusi juttu on yhteiskunnalliset yritykset (http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Yhteiskunnalliset+yritykset+saamassa+jalansijaa+Suomessa/1135246263544). Systeemi lienee vielä säätövaiheessa, mutta voisi ajatella että juuri kierrätys ja muu käsillä tekeminen sopisi hyvin kimppaan sarjakuvan kanssa. Näissä uusissa yhteskunnallisissa yrityksissä sekä osuuskunnissa on se etu että työstä kertyvä hyöty ei valu jonkun johtajan tai ulkopuolisten omistajien taskuun. Jos vielä tuommoiselle yhteenliittymälle annettaisiin jotain veroetuja kuten Britanniassa, homma voisi lähteä todella lentoon.
Toisaalta eivät nämäkään toimi ilman jonkin sortin johtamista ja sitä että on asiakkaita. Tällaiset demokraattiset mallit tarjoaa toki noiden juttujen hoitamiseen uusia mahdollisuuksia, mutta uhkana on tietenkin ongelmat joita saattaa syntyä töiden vähyydestä.
-
Kannatan osuuskuntia. Tällä alalla ei tarvi edes asua samalla paikkakunnalla.
Mutta mikä on Osuuskunta Käyttökuvan tila? Nettisivuja ei liene.
-
Mutta mikä on Osuuskunta Käyttökuvan tila? Nettisivuja ei liene.
Mutta netti tietää että se täytti juuri 35 vuotta. Ainakin HS kuukausiliitteen Pääkaupunki-sarjis on kreditoitu osin Käyttökuvalle, eli kyllä se hengissä on.
-
Olen itse kuullut ettei osuuskunnan perustaminen olisi kannattavaa, mutta en millään muista miksi. Olisiko niin että se tulee kalliiksi? Tuntuisi kuitenkin mukavammalta idealta kuulua isompaan porukkaan kuin nysvätä yksin ihmettelemässä. Tuohan se jonkinlaista turvaa, ja isompia porukoita ei kait ole yhtä helppo yrittää sortaa kuin yksittäistä freetä?
-
Olen itse kuullut ettei osuuskunnan perustaminen olisi kannattavaa, mutta en millään muista miksi. Olisiko niin että se tulee kalliiksi? Tuntuisi kuitenkin mukavammalta idealta kuulua isompaan porukkaan kuin nysvätä yksin ihmettelemässä. Tuohan se jonkinlaista turvaa, ja isompia porukoita ei kait ole yhtä helppo yrittää sortaa kuin yksittäistä freetä?
Juju on siinä että kun osuuskunnassa on yli 7 jäsentä, ei ole yrittäjä, ja on oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin ihmisihmisetki jos ei työt riitä. Osuuskunnan kautta hoituu laajemmat vähennysmahdollisuudet ja simmoset seikat.
Sen perustaminen maksaa kyllä, mutta olemassaoleviinkin voinee liittyä. Ehkä tästä on jo ollut juttua, en ehdi nyt penkoa ketjuja.
-
Olen tästä pari kertaa aiemminkin puhunut ja myös Rama on esittänyt samanlaisen ajatuksen. Vaikka ajatus ei tunnu saavan vastakaikua olen yhä sitä mieltä että piirtäjien (3-tai useamman) pitäisi palkata agentti myymään tuotteitaan. Kauppias jolla on jonkinlaista hajua myös sarjakuvasta. Tällainen ihminen pystyy rahastamaan kuvillanne sen verran että tienaa oman palkkansa ja vielä piirtäjälle extraa. Lisäksi kauppaaminen ei enää veisi tekijän aikaa eikä mielenrauhaa, sekin aika säästyisi työskentelyyn.
Klisee ettei "Taiteilija " ole paras henkilö myymään töitään on usein myös totta.
-
Klisee ettei "Taiteilija " ole paras henkilö myymään töitään on usein myös totta.
Juu, siihen taitaa vaikuttaa paljolti se mitä Reima sanoi tuolla aiemmin: suuri osa piirtäjistä on sosiaalisesti lahjattomia itsensävähättelijöitä - noin kärjistetysti - eikä se varsinaisesti auta asiaa.
Kyllä mulle ainakin sopisi agentti oikein hyvin, jos alkaisi kokopäivätoimiseksi piirtäjäksi olisi hienoa jos olisi joku pätevä ihminen katsomassa piirtäjäparkojen perään. Mutta kai tuossa on vähän sitäkin, että idea on mukava mutta käytännössä vaikea toteuttaa.
-
Juu, siihen taitaa vaikuttaa paljolti se mitä Reima sanoi tuolla aiemmin: suuri osa piirtäjistä on sosiaalisesti lahjattomia itsensävähättelijöitä - noin kärjistetysti - eikä se varsinaisesti auta asiaa.
Kyllä mulle ainakin sopisi agentti oikein hyvin, jos alkaisi kokopäivätoimiseksi piirtäjäksi olisi hienoa jos olisi joku pätevä ihminen katsomassa piirtäjäparkojen perään. Mutta kai tuossa on vähän sitäkin, että idea on mukava mutta käytännössä vaikea toteuttaa.
Juu, samoilla linjoilla ollaan Hollen kanssa. Ongelma vain on se että om pahuksen vaikeaa löytää ihmistä joka tuntee tämän alan mutta on kiinnostunut paperinpyörittämisestä muutamalle piirtäjälle eikä esm nettoa melkoisia kuukausipalkkoja jossain mainostoimistossa. Huoh... sanokaa jos löydätte tällaisen ihmeen, olen välittömästi mukana tekemässä tarjousta osakkuudesta ;D
-
Osuuskunta voisi koostua piirtäjistä, käsikirjoittajista, tilitoimistosta ja agentista. Joku möisi tulostuspalvelut, toinen nettisivutoteutuksen.
-
Mutta mistä krediitti? Eikö tulojen pitäisi olla aika kovat, jos siitä maksetaan tilitoimiston palvelut ja agentin prosentit?
Miten määritellään maksetut osuudet? Saavatko kaikki saman siivun kakusta, vai saako joku enemmän kuin muut? Pidetäänkö tulot tilillä, josta maksetaan menot, ja osuudet maksetaan sitten vaikka kerran pari vuodessa?
Entä jos joku piirtäjä tai käsikirjoittaja tekee paljon enemmän töitä kuin muut? Entä jos tulee velkaa ja kaikki joutuvatkin maksamaan? Miten riidat sovitaan?
Mitä sitten tehdään, kun joku lähtee? Joutuuko lähtijä maksamaan sakkoja vai menettääkö hän tilittämättömät osuutensa?
-
... pitäisi palkata agentti ... Tällainen ihminen pystyy rahastamaan kuvillanne sen verran että tienaa oman palkkansa ja vielä piirtäjälle extraa.
... pahuksen vaikeaa löytää ihmistä joka tuntee tämän alan mutta on kiinnostunut paperinpyörittämisestä muutamalle piirtäjälle ...
Muutamilla nuoremmilla helsinkiläisillä kuvittajilla (Kuvittajat Ry:n kokouksessa joskus kuulin) kuulemma on agentti myyntitöissä. En ole nähnyt tai kuullut työn tuloksista. Soisi semmoisen kumminkin menestyvän ja yleistyvänkin.
Tässä iässä kumminkin alkaa tulla sellainen maahantallattu fiilis, ja tekee mieli siteerata jääkiekkovalmentaja Aimo Nivaskaa: "Me ollaan hävitty tää peli."
http://www.youtube.com/watch?v=6EfZxDD6pa8&feature=related
-
Mutta mistä krediitti? Eikö tulojen pitäisi olla aika kovat, jos siitä maksetaan tilitoimiston palvelut ja agentin prosentit?
Miten määritellään maksetut osuudet? Saavatko kaikki saman siivun kakusta, vai saako joku enemmän kuin muut? Pidetäänkö tulot tilillä, josta maksetaan menot, ja osuudet maksetaan sitten vaikka kerran pari vuodessa?
Entä jos joku piirtäjä tai käsikirjoittaja tekee paljon enemmän töitä kuin muut? Entä jos tulee velkaa ja kaikki joutuvatkin maksamaan? Miten riidat sovitaan?
Mitä sitten tehdään, kun joku lähtee? Joutuuko lähtijä maksamaan sakkoja vai menettääkö hän tilittämättömät osuutensa?
Agenttihan vie vain prosentin. Silloin se on pois veroistakin. Tilitoimistopalvelua käytetään ilman osuuskuntakuvioitakin koska moni pitää sitä halvempana kuin oman ajan uhraamista melkoisen työlääseen veroilmoituksen tekoon. Yks juttu mistä puhuttiin osuuskuntakoulutuksessa on, että osuuskunta voi palkata jäsenensä työntekijänä, jolloin hän saa sen mitä tekee ja jos tekee vähän, saa tarvittaessa soviteltua päivärahaa.
Miksi joku lähtisi osuuskunnasta? Itse kuulun Osuuskunta Turun Kirjakahvilaan muttei ole mitään syytä erota vaikken käytä sitä miheskää. Osuusmaksu oli luokkaa 20£.
Jos mokomaa ruvetaan perustamaan, siihen saa kyllä kokemusperäistä neuvontaa.
-
Olen itse kuullut ettei osuuskunnan perustaminen olisi kannattavaa, mutta en millään muista miksi.
Aika yllättävää että kuitenkin heitit tuollaisen väitteen? Se mikä milloinkin on kannattavaa riippuu monesta asiasta. Oman näkemykseni mukaan OY:n perustaminen ei aina ole kannattavaa silloin kun jonkun kevyemmän organisaaton (toiminimi, osuuskunta, avoin yhtiö) perustaminen on kannattavaa. Freenä toimiminen on usein ihan kannattavaa, varsinkin ellei hanki kalliita laitteita tai ohjelmia (joiden hinnassa maksetaan alv:a).
Olen tästä pari kertaa aiemminkin puhunut ja myös Rama on esittänyt samanlaisen ajatuksen. Vaikka ajatus ei tunnu saavan vastakaikua olen yhä sitä mieltä että piirtäjien (3-tai useamman) pitäisi palkata agentti myymään tuotteitaan.
Tästä on olemassa varsin tuore keissi Napa agentuuri (http://www.lilith.fi/uutiset/Tiedote_Napa_Illustrations.pdf).
Toimii kuulemma aika hyvin. Sitä en edes yritä arvioida montako tällaista Suomeen mahtuisi? Sanoisin myös että tuollainen tusinan tekijän porukka toimii tässä paremmin kuin ehdottamasi kolmen.
Mutta mistä krediitti? Eikö tulojen pitäisi olla aika kovat, jos siitä maksetaan tilitoimiston palvelut ja agentin prosentit?
Just noin kun Keijo sanoo. Voidaan kerätä eri alojen ihmisiä. Sopivassa suhteessa.
Agentin prosentti on minusta suurin ongelma :) "Tuloja" tarvitaan myös jos perustaa toiminimen, ellei sitten päädy tekemään kirjanpitoa itse.
Miten määritellään maksetut osuudet?
Lilithissä jokaiselle osakkaalle eli laskuttajalle on oma tili eli kustannuspaikka. Jokaisen omat rahat pyörii sen kautta. Osuuskunta ottaa ainoastaan päältä tietyn prosentin (joka määritellään esim. progressiivisesti laskutuksen tai laskujen määrän perusteella) hallintokuluihin, hoitaa lakisääteiset ja tilittää jokaiselle sen mitä tilitettävää jää (eli jotain ehkä 60-50% nettolaskutuksesta).
-
Agentin prosentti voi olla mitä tahansa jos hän silti voi nostaa piirtäjän tuloja. Oletan että jos joku itse möisi sarjan satasella niin agentti saa siitä kaksi sataa. Agentti vie 25 % silti piirtäjä pärjää.
(seuraava kirjoitettu ennen Reiman kommenttia)
Ilmoitus lehteen (ei Sanomien) . Veikkaisin halukkaita olevan, sitten vain kutsut haastatteluihin (saisipahan joskus olla toisella puolen pöytää työnhaussa). Ei tuossa vaiheessa vielä voi paljon hävitä.
Käytännössä agentin homma kai tarkoittaisi yrittäjäksi ryhtymistä mutta moneen muuhun yritystoimintaan verrattuna homman voisi aloittaa todella vähillä investoinneilla , ei välttämättä työtiloja ,mainoskuluja tai autoa, tehokas tietokone ja nettiyhteys riittää aluksi ja nekin ovat yleensä jo olemassa.
Mahdollisen starttirahan aikana ehtii varmasti nähdä hoituuko homma.
Työnjako: Piirtäjä piirtää ja muokkaa tarvittaessa kuvat eri formaatteihin.
Agentti: Myy kuvat, sopii oikeuksista, hoitaa netti-, ja mobiilisarjojen organisoimisen ja mahdollisen ansaintalogiikan ja oheistuotteet. Albumien julkaisu ja muukin voisi olla agentin leipiä?
-
No, ihan hyvältähän tuo kuulostaa.
Wikipediasta vielä löytyi tieto, että Suomessa on suhteellisesti eniten jäseniä osuuskunnissa maailmassa!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Osuuskunta
Osuuskuntalaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011488) määrää, että "Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi." Eli vähintään kolmen kopla...
-
Aika yllättävää että kuitenkin heitit tuollaisen väitteen? Se mikä milloinkin on kannattavaa riippuu monesta asiasta.
No yllättävää ja yllättävää, eihän se ole mun idea ja ehkä ajattelin että joku asiaan enempi perehtynyt tietäisi mitä ongelmia osuuskuntien kanssa saattaa olla. Jotenkin se liittyi rahaan. Ja onhan noita ongelmia jo tullutkin tässä keskustelussa esiin jonkun verran. No, itse olen niin huono näissä jutuissa etten edes muista miten mua on neuvottu, ehkä olisi kuitenkin syytä kuvittajan duunin sijaan hankkia se kokopäivätyö. :P
-
ehkä olisi kuitenkin syytä kuvittajan duunin sijaan hankkia se kokopäivätyö. :P
Pohjimmainen ideahan on sekä yrittäjyydessä että osuuskuntatoiminnasta, se että juuri se on kokopäivätyö. Pätkä- ja muut silpputyöpaikat on helposti myös aika epävarmoja ja hankalia niin veroprossan arvioinnin, eläkkeiden karttumisen kuin muunkin toimeentulon kannalta. :)
-
Pohjimmainen ideahan on sekä yrittäjyydessä että osuuskuntatoiminnasta, se että juuri se on kokopäivätyö.
Jotenkin sitä edelleen ajattelee että "oikea" kokopäivätyö olisi varmempi ja turvallisempi ratkaisu kuin luovan työn ala. Vaikka siitä järjestäisi itselleen kokopäivätyön yksin tai kimpassa, on silti monta epävarmuustekijää: lyökö sitä itseään kuitenkaan läpi, riittävätkö työt... (Toisaalta taas, eipä mikään työpaikka ole enää varma.)
-
Jotenkin sitä edelleen ajattelee että "oikea" kokopäivätyö olisi varmempi ja turvallisempi ratkaisu kuin luovan työn ala. Vaikka siitä järjestäisi itselleen kokopäivätyön yksin tai kimpassa, on silti monta epävarmuustekijää: lyökö sitä itseään kuitenkaan läpi, riittävätkö työt... (Toisaalta taas, eipä mikään työpaikka ole enää varma.)
Jos haluat turvallisen elämän, muutu sepitteeksi ja käsikirjoita se.
-
Jos haluat turvallisen elämän, muutu sepitteeksi ja käsikirjoita se.
No ei kai nyt kukaan kuvitelekaan että maailmassa olisi ikinä ollut sataprosenttisen varmaa työpaikkaa, mutta taitaa kuitenkin olla faktaa että vakituinen työ turvaa toimeentulon hieman varmemmin kuin piirrosten kauppaaminen kotoa.
-
Ota riski ja kokeile. Tiedät sitten ainakin, että miten homma toimii oikeasti käytännössä. Nämä "musta tuntuu" pohdinnat eivät välttämättä kohtaa todellisuutta. Ei täällä nälkään kuole kuitenkaan, joten on varaa kokeilla vaikka vuoden päivät. Elämä on liian lyhyt, että kannattaisi koko ajan elää varman päälle - peloistaan käsin.
8]
-
Mjoo, se on kyllä totta ettei Suomessa sentään kadulle joudu jos kaikki meneekin pieleen.
-
Juju on siinä että kun osuuskunnassa on yli 7 jäsentä, ei ole yrittäjä, ja on oikeutettu samanlaiseen sosiaaliturvaan kuin ihmisihmisetki jos ei työt riitä. Osuuskunnan kautta hoituu laajemmat vähennysmahdollisuudet ja simmoset seikat.
Sen perustaminen maksaa kyllä, mutta olemassaoleviinkin voinee liittyä. Ehkä tästä on jo ollut juttua, en ehdi nyt penkoa ketjuja.
Keijo puhuu asiaa. Perustettiin pari vuotta sitten OK Sarjakuva osuukunta, vain viisi jäsentä mutta tällä ei ollut merkitystä kun kaikilla oli vakityöt. Alkuun kismitti kun kaikki maksoi, mutta eipä enää harmita kun firma on ollut pystyssä ja homma pyörii omalla painollaan. Silloin kun mitään ei tehdä, firma on pöytälaatikossa eikä elämöi, ja silloin kun tehdään niin firma hoitaa rahaliikenteen niin ei säry ovet ja ikkunat kun rahavirrat valtoimenaan vyöryy (sarkasmia, joko joku alkoi kadehtia?)
Mutta työttömänä kannattaa tietysti katsoa että on seitsemän henkeä porukassa.
-
Ei nyt liity suoraan sarjakuviin, mutta kun näistä osuuskunta-asioista on täällä puhuttu niin jaanpa kanssanne osuustoimintalehden artikkelin aiheesta (http://www.pellervo.fi/otlehti/ot5_09/uot_rokkiosk.htm).
-
Olis kiva jos joku asiansa osaava kirjoittaisi vastaavan ja seikkaperäisesti opastavan jutun sarjakuvanäkökulmasta vaikkapa Sarjainfoon. Tai Kvaakiin.
Timo
-
Enpä taida perustaa uutta ketjua. Ranskan kaavaileman "google-vero" on aika mielenkiintoinen juttu (http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/01/ranska_aikoo_verottaa_googlea_1356825.html).
"Mainostuloja verottamalla rahoitettaisiin muun muassa sanomalehtiä ja kulttuuria."
Kovasti vaan tätäkin vastustetaan.
Quadrature du net -nettijärjestö: "Vero tukisi vanhakantaista kulttuuritoimintaa ja tekisi nettiyrityksistä syntipukkeja."
Vielä kun tietäisi mitä se vanhakantainen kulttuuritoiminta on. Tarkoitetaanko sillä mahdollisesti jotakin sellaista josta taiteilija saa tuloja eli palkkaa työstään?
Saa nähdä miten tuo tuosta kehittyy/vesittyy.
-
Hei,
tämä on varmaan oikea ketju.
Pitäisi ryhtyä piirtämään seuraavaa albumia, mutta rakenteellisesti se ei oikein toimi perinteisenä lehtijatkiksena. Kuitenkin haluaisin sen jotenkin ulos kaikkien luettavaksi jo työvaiheessa, vaikka sitten vain kuullakseni keskustelua siitä.
Olen miettinyt vakavasti, että viikoittainen kaksisivuinen yhtenä scrollina netissä voisi toimia. Silloin albumi pyörisi noin 30 viikkoa, ellei sitten välillä tulisi enemmän ja pidempiä ja välillä vähemmän ja pienempiä episodeja. Mutta mikä ympäristöksi?
Oma domain on, sellaiseen ehkä saisi mainosbanneria ja vaikkapa maksullisia linkkejä tms pientä rahaa? Noista en tiedä mitään. Sitten on Sarjakuvablogit, joka on oikein sympaattinen paikka mutta mainokset sielläkin, ja niistä mainoksista en ainakaan itse kostu pennin jeniä. Lisäksi Sarjakuvablogit vaatii enemmän kuin ohjelmoinnin alkeet jotta sivut saa toimiviksi ja esimerkiksi hakusanat ja linkit pois kuvan päältä. Ja entäs jos joku tulee lukemaan, kestääkö trafiikki kun paikassa jo on tosi hyviä ja suosittuja nimenomaan blogeja? Laittaisin sinne ennemmin albumin oheisblogin.
Oma domaini siis on. Osuuskuntakin on, yhdistys myös ja alitoiminimi. Jotenkin varmaan vois saada jo tässä vaiheessa palkkaa työstä. Mutta miten?
Neuvokaa piirtäjää mediamurroksessa. En halua olla ahne, mutta rahatta on paha piirtää kun nälkä iskee...
Kivi
-
Kivi kysyy nyt että miten saisi ilmaisesta netistä herutettua rahaa itselleen? Hienosti sanottuna kyse on siitä että pitäisi löytyä joku muu ansaintamalli kuin apuraha (tai mesenaatti). Jos tähän olisi selkeä vastaus sarjakuvien jakelu ja kustantaminen olisi siirtynyt nettiin jo paljon isommassa mitassa kuin mitä se on...
Kun jätetään sarjaan liittyvä oheistuotteiden myynti sivuun, mieleen tulee nopeasti ajateltuna ainakin neljä perustekniikkaa. Valitettavasti mulla ei ole ajantasaisia linkkejä jakaa, mutta mestojen etsiminen ja asioiden selvittely tästä eteenpäin ei pitäisi olla ylivoimaista. :-) Käy myös Kvaakin piraattiketjussa tai Piraattipuolueen sivulla lukemassa miten helppoa kysymäsi homma lopulta on, kun asian oikein oivaltaa.
1. Pyydät lukijoilta lahjoituksia (asentamalla sivulle vaikkapa Paypal -nappulan, muitakin donate -systeemeitä kai on...)
Tämä perustuu siis siihen että lukijat maksavat siitä silkasta ilosta että saavat vastakin lukea hengentuotettasi. Kvaakissa asiaa on käsitelty aika vähän (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9770.0.html). Kvaakilaisista ainakin JJNääsillä on kuitenkin kokemusta tästä. Voit myös käydä tutkimassa Sosiaalisesti rajoittuneiden tai muiden menestyneiden nettisarjisten systeemejä taikka perehtyä alan kirjallisuuteen.
2. Ruinaat tulevilta lukijoilta rahoituksen kirjaprojektille (tämäkin perustuu lahjoitukseen, mutta näyttäytyy selkeämmin hankkeena, jota ihmiset joko tukevat tai sitten ei. Asialle omistautuneita, siis erilaisia ruohonjuuritason projekteja promoavia/esitteleviä/listaavia nettisivuja lienee ainakin muutama. PIraattiketjussa tästä muistaakseni kohistiin vallankkumouksellisena juttuna.)
Kun tietty lahjoitussumma on kasassa, lupaat pullauttaa albumin ulos ja vaikkapa toimittaa sen kaikille tietyn summan lahjoittaneille.
3. Liityt johonkin portaaliin, jonka sateenvarjon alla julkaistaan paljon muitakin sarjoja kuin sinun juttuasi. Tämä portaali sitten maksaa sinulle esimerkiksi kävijämäärien perusteela tai sitten könttäsummaa. Kuten arvata saattaa eri mestojen käytännöt vaihtelevat. Osa saattaa vaatia lukijoilta rekisteröitymistä tai vaikka kuukausimaksua, mutta myös mainosrahoitteisia portaaleja lienee olemassa. (Tässä "kustantajavetoisessa" mallissa ulkoistat mainosmyynnin ja kenties muutakin jollekin toiselle. Ja ruusuisessa mielikuvassa suuruuden ekonomia auttaa näin pientä piirtäjää.)
4. Myyt sarjakuvasi oheen mainoksia tai hankit sponsorin jota mainostat. Vaihtoehtoja ja säätöjä on taas paljon. Googlen mainokset lienee kaikkein helpoin ja tuote-/logosijoittelu kaikkein kinkkisin tie. Kohderyhmäajattelu kuitenkin on se juttu mikä tässä rulettaa.
Edellämainituja tekniikoita voi luonnollisesti yrittää yhdistellä voiton maksimoimiseksi. Ja oho. Ilmeisin meinasi unohtua...
5. Myyt sarjasi printtijulkaisun sijaan johonkin nettijulkaisuun tai portaaliin.
Huomaa myös että maailmalla on kokeiltu (mm. Scott McCloud) mallia, jossa annetaan ilmaiseksi pieni täky ja yritetään sitten vaihtaa maksusuoritukseen (edelleen digitaalinen) sarjan piilotettu loppuosa. Tätä mallia en kuitenkaan suosittele kokeilemaan. Ja jos kuitenkin uhmaat suositustani, niin optimoi sarjasi iPadille ja laita se myyntiin Applen kauppaan.
Lisäksi esim. Deviantartista pystyt myymään graffaasi printteinä, jotka DA hoitaa asiakkaalle. ...Jos joku ostaa...
Ennen kuin alat julkaista, tee julkaisusuunnitelman lisäksi realistinen suunnitelma siitä miten markkinoit nettisarjistasi. Ja mieti oletko muiden kulujen päälle valmis sijoittamaan jotakin myös markkinointiin. Huomaa, että oli julkaisutahtisi mikä hyvänsä, sen on syytä pitää.
Helpolla ei raha tule, se vaatii ainakin työtä ja aikaa. Mutta toisaalta.... onhan meillä täällä sitten myös nämä maailmanlaajuiset markkinatTM . Lycka till!
EDIT: Asiaahan on käsitelty näköjään jonkin verran myös tässä ketjussa. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5608.0.html)
-
2. Ruinaat tulevilta lukijoilta rahoituksen kirjaprojektille (tämäkin perustuu lahjoitukseen, mutta näyttäytyy selkeämmin hankkeena, jota ihmiset joko tukevat tai sitten ei. Asialle omistautuneita, siis erilaisia ruohonjuuritason projekteja promoavia/esitteleviä/listaavia nettisivuja lienee ainakin muutama.
Sandawe.com is the first community comic strip publishing house to be based on "crowdfunding".
Näyttely Brysselin sarjakuvakeskuksessa. (http://www.comicscenter.net/en/news/177-maitre-corbaque)
It allows comic strip authors to pursue projects financed and promoted by internet users (known in Belgium as "édinautes"). The first album published, “Que Justice soit (mal) faite !”, was funded by 141 édinautes who invested sums ranging from €10 to €1900.
Mahdollisuuksieni mukaan aion tutustua näyttelyyn ensi viikolla.
Timo
-
Uudempiakin opuksia on, kuten Guigar kumppaneineen tekemä "Webcomics" Imagelta (ko. yhteisöstäkin löytää paljon hyödyllistä, ainakin siitä aspektista, jos ihan kokematon on websarjakuvien pyörimisestä, mutta maksaa 30 dollaria vuodessa). Tietenkin, kun tällainen perusnegatiivinen ihminen olen, koin kirjan ongelmaksi lähinnä sen, että koko konkkaronkka tekee strippejä (joka osittain näkyy myös tekstistä), mutta eniten juuri sen, että kyseessä on jenkkijulkaisu (veikkaan kuitenkin, että Brittilän conkulttuuri on pikkasen isompaa skaalaa kuin Suomen puolitusinainen). Plussana taasen toi, että antaa hyvän kattauksen siihen käytäntöön, mitä tulee websarjiksien ylläpidosta, markkinoinnista ja jossain määrin sitäkin, että miten rahastaa mokomalla (mutta jälleen, tässä korostautui taas strippisarjakuvien olemassa olo).
Tosin jos jonkun aikaa jaksaa odotella, samanlaista opusta ois tulossaTemplar AZ:n tekijältä, Spike Trott...hamkö se oli, ei muista, ei käytä niin paljon sukunimeänsä kuin etunimeänsä. Itse ainakin odottelen, koska kyseessä on kuitenkin näitä ainoita kavereita, joka tulee toimeen romaanimuotoisen nettisarjakuvansa tuotoilla (Jenkki sekin, mutta silti...!).
-
Näyttely Brysselin sarjakuvakeskuksessa. (http://www.comicscenter.net/en/news/177-maitre-corbaque)
Mahdollisuuksieni mukaan aion tutustua näyttelyyn ensi viikolla.
Muista sitten että Sarjakuvantekijöiden jäsenkortilla pääsee ilmaiseksi sisään, ja kunniavieraan kohtelun kera vieläpä. Viimeksi käydessä tuota näyttelyä vasta pystytettiin, mutta olihan paikalla muuta, mm. eurooppalaisen sarjakuvan historia jossa loisti mm kuuluisa ranskalainen sarjakuvataiteilija Ville Ranta.
:-D
Paljon kiitoksia Reimalle ja Empulle ajatuksista. Tää mediamurros on mulle vielä vähän kysymysmerkki, osin siksikin että nään jo iän takia (kuten Reimakin) pidemmän jatkumon siinä miten asiat ovat muuttuneet ja saattavat muuttua edelleen. Selvää on kuitenkin, että kun jotain on julkistettu, sitä ei enää voi vetää takaisin, joten kaikki toimet mitä teokseen haluaa kohdistaa on mietittävä jo etukäteen.
-
Näyttely Brysselin sarjakuvakeskuksessa. (http://www.comicscenter.net/en/news/177-maitre-corbaque)
Mahdollisuuksieni mukaan aion tutustua näyttelyyn ensi viikolla.
Muista sitten että Sarjakuvantekijöiden jäsenkortilla pääsee ilmaiseksi sisään,
Niin pääsee, mutta enpä sittenkään saanut tällä kertaa itseäni tuonne CBBD:hen asti raahattua. Jo yksin Hergén museoon meni yli viisi tuntia. Plus matkat Louvain-la-Neuveen ja takaisin ja olihan sielläkin vielä yksi himputin Slumberland (http://www.slumberlandbd.com/) joka piti seuloa läpi.
Timo
Timo
-
1. Pyydät lukijoilta lahjoituksia (asentamalla sivulle vaikkapa Paypal -nappulan, muitakin donate -systeemeitä kai on...)
Tämä perustuu siis siihen että lukijat maksavat siitä silkasta ilosta että saavat vastakin lukea hengentuotettasi.
2. Ruinaat tulevilta lukijoilta rahoituksen kirjaprojektille (tämäkin perustuu lahjoitukseen, mutta näyttäytyy selkeämmin hankkeena, jota ihmiset joko tukevat tai sitten ei. Asialle omistautuneita, siis erilaisia ruohonjuuritason projekteja promoavia/esitteleviä/listaavia nettisivuja lienee ainakin muutama. PIraattiketjussa tästä muistaakseni kohistiin vallankkumouksellisena juttuna.)
Kun tietty lahjoitussumma on kasassa, lupaat pullauttaa albumin ulos ja vaikkapa toimittaa sen kaikille tietyn summan lahjoittaneille.
Näissä ansaintamalleissa on itseäni aina kiinnostanut verottajan suhtautuminen asiaan. Eli lähinnä lasketaanko noi tulot palkka- vai myyntituloksi ja kuinka niitä sitten käytännössä verotetaan - ihanko vain oman ilmoituksen pohjalta? Ei kai käsitellä ainakaan rahankeräyksenä, johon olisi hankittava erillinen lupa?
Oikeastaan mistään löytänyt asiaan liittyvää infoa.
-
Jo yksin Hergén museoon meni yli viisi tuntia.
Sarjainfostako saamme sitten lukea tästä Hergé-museosta enemmänkin?
-
Onko apurahoille sitten jotkut erityiset systeemit, että ne pitää olla tietyiltä osapuolilta lahjoitettuja, että ne lasketaan apurahoiksi?
Veikkaisin kuitenkin, että mm. Kickstarterin kohdalla saattas mennä läpi tuollainen ainakin, koska vaikka siinä monesta lähteestä onkin lahjoitettu rahaa, sen rahan lahjoittaja paperilla on lopulta yksi ja sama, eli Kickstarter.
-
Näissä ansaintamalleissa on itseäni aina kiinnostanut verottajan suhtautuminen asiaan. Eli lähinnä lasketaanko noi tulot palkka- vai myyntituloksi ja kuinka niitä sitten käytännössä verotetaan - ihanko vain oman ilmoituksen pohjalta? Ei kai käsitellä ainakaan rahankeräyksenä, johon olisi hankittava erillinen lupa?
Käyttökorvaustulona kai kakki pakolliset maksut verotetaan, koska myyntivoitto vaatisi että originaali vaihtaa omistajaa (ja oman taiteen myyntivoito taitaa olla verotonta). Vapaaehtoiset maksut taas ovat rahankeräystä, johon siis pitää tosiaankin hankkia lupa.
Mulla on jo ikioma kulttuuriyhdistys yhdistysrekisterissä, ja se saa järjestää vaikka arpajaisia :) eiköhän siis keräyslupakin irtoa.
Kivi
-
Onko apurahoille sitten jotkut erityiset systeemit, että ne pitää olla tietyiltä osapuolilta lahjoitettuja, että ne lasketaan apurahoiksi?
Veikkaisin kuitenkin, että mm. Kickstarterin kohdalla saattas mennä läpi tuollainen ainakin, koska vaikka siinä monesta lähteestä onkin lahjoitettu rahaa, sen rahan lahjoittaja paperilla on lopulta yksi ja sama, eli Kickstarter.
Apurahan verottomuus riippuu myöntäjästä ja ulkomailta saatujen suhteen näköjään myös rahan määrästä. Verotettavan oman ilmoituksen mukaan ilmeisesti noita sitten verotetaan.
Lainaus verottajan sivulta: (http://portal.vero.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=7995)
Yksityisen myöntämä stipendi
Muulta kuin julkisyhteisöltä ja Pohjoismaiden neuvostolta edellä mainittuihin tarkoituksiin saadut stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä tunnustuspalkinnot ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin niiden ja julkisyhteisöiltä ja Pohjoismaiden neuvostolta saatujen stipendien, opintorahojen ja muiden apurahojen sekä palkintojen yhteenlaskettu määrä niistä vähennettävien menojen jälkeen verovuonna ylittää valtion taiteilija-apurahan vuotuisen määrän. Vuonna 2010 on verovapaa määrä 18 702,60 euroa laskettuna 1.10.2009 vahvistetun kuukausittaisen taiteilija-apurahan mukaan.
Käyttökorvaustulona...
Siis tuloina?
Vapaaehtoiset maksut taas ovat rahankeräystä, johon siis pitää tosiaankin hankkia lupa.
Itse kyllä kuvittelisin että jos jonkun tuollaisen lahjoitus(sarjakuva)sivun takana olisi yritys (eikä yksityishenkilö). Se voisi myös olla ihan liiketuloa (maksua palvelun käytöstä).
Ja mitenköhän tämä toimii Piraattipuolueen mallissa? Veikkaan että eivät ole ajatelleet asiaa näin pitkälle. Tai sitten ovat ajatelleet hassusti, tyyliin epäkaupallinen rahankeräys on sallittava kaikille. :)
Mulla on jo ikioma kulttuuriyhdistys yhdistysrekisterissä, ja se saa järjestää vaikka arpajaisia :) eiköhän siis keräyslupakin irtoa.
Ja miten aiot muiluttaa rahat yhdistyksen tililtä omalle tilillesi? Vai luotatko siihen että verottaja ei ole kiinnostunut yhdistyksen kirjanpidosta?
-
Ja miten aiot muiluttaa rahat yhdistyksen tililtä omalle tilillesi? Vai luotatko siihen että verottaja ei ole kiinnostunut yhdistyksen kirjanpidosta?
En aio. Minulla menee muutenkin ihan kaikki rahat tulonhankkimiskustannuksiin, on ihan sama missä se raha on jos sillä pystyy pitämään työskentelyolosuhteet kunnossa. Elinkustannukseni ovat noin 500 euroa kuussa, vuokra + vesi, sähkö ja kaasu, ruoka ja velkojen korot siis, enempää ei kuitenkaan jää käteen kulujen jälkeen.
Ihmettelisin jos Piraattipuolueessa olisi osattu ajatella verotusteknisiä seikkoja, kun siellä ei ole osattu ajatella yhtään muutakaan asiaa loppuun asti. Kauniita ajatuksia mieleen satunnaisesti juolahtavista asioista, mutta pohjatiedot nollassa. Kyllä vapaudesta on kiva puhua, kun ei ole tietoa siitä miten yhteiskunta voi käytännössä vangita ihmisen ja äidin jääkaapissa on aina ruokaa.
-
myyntivoitto vaatisi että originaali vaihtaa omistajaa (ja oman taiteen myyntivoito taitaa olla verotonta).
Tarkoitat varmaan sitä, että tekijänoikeuden luovutus on arvonlisäverotonta, mutta eihän taideteosten ensimyynti nyt verotonta ole?!
Sehän on nykyisin jopa alvillista (8%).
-
Tarkoitat varmaan sitä, että tekijänoikeuden luovutus on arvonlisäverotonta, mutta eihän taideteosten ensimyynti nyt verotonta ole?!
Sehän on nykyisin jopa alvillista (8%).
Joo, sanoin väärin. Kiitos oikaisusta.
Kivi
-
Sarjainfostako saamme sitten lukea tästä Hergé-museosta enemmänkin?
Katsotaan, juttu olis jo melkein valmis. Laittaisinko Kvaakin matkaraportteihin... Seuraava Sarjainfo tulee kuitenkin vasta joskus kesällä. Tosin se olis hyvä aika lomallelähtijöitä ajatellen. Mutta ei tässä ketjussa enempää tästä. Hergé tuskin on enää missään mediamurroksessa.
Timo
-
Jokaisen, ei pelkästään piirtäjien voisi olla ihan sivistävää kuunnella tämä rupattelu journalismin tulevaisuudesta (http://areena.yle.fi/radio/1619831). Kalle Haatasen vieraana Areenassa Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen (jolla tietenkin on oma lehmä ojassa, mutta silti.)
-
Jokaisen, ei pelkästään piirtäjien voisi olla ihan sivistävää kuunnella tämä rupattelu journalismin tulevaisuudesta (http://areena.yle.fi/radio/1619831). Kalle Haatasen vieraana Areenassa Vihreän Langan päätoimittaja Juha Honkonen (jolla tietenkin on oma lehmä ojassa, mutta silti.)
Joo, tuo oli hyvä ohjelma. Sopii kunkin miettiä, miten tulevat kuviot vaikuttavat omaan työhön.
-
Tänään HS julkaisi kritiikin tuosta puheena olleesta Juha Honkosen ja Jussi Lankinen pamfletista. Ainakin minua tuo Jukka Petäjän lyttäämisyritys (http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Visio+k%C3%A4%C3%A4ntyy+missioksi/HS20120920SI1KU048q4) huvittaa.
"Suuri syy erikoistoimittajien alasajoon on taas kerran raha", pamfletissa päätellään. Mistähän tieto on peräisin? Luulisin, että suurempi syy siihen on ollut toimituksien journalistisen ilmeen uudistaminen, halu tulla lähemmäksi tavallista lukijaa.
Kuvittelen (en ole tutkinut asiaa) edelleen että HS:n taso laski varsinkin kuvitusten osalta (pysyvästi) keväisen sopimusjupakan jäljiltä. Piirrokset on korvattu fotarikuvilla ja muulla kikkailulla kuten kuvia sisältävillä revinnäisillä ja tusinaleike- ja valokuvilla netistä. Toki uusia tuntemattomampiakin tekijöitä on (Taskisen, Tietäväisen ja Lukkarisen) ohella) näkynyt satunnaisesti kuvittajina.
Ja mitä tulee noihin Petäjän mainostamiin "tavallista lukijaa" lähellä oleviin juttuihin (joita lehti tuntuu olevan jo puolillaan), niin minusta sen sortin nopeasti kyhätty shaiba kuuluu todellakin jonnekin muualle kuin sanoma/uutislehteen.
Mutta näillä mennään - toistaiseksi.
-
Vähän väliaikatietoja...
Sanoman toiminta ekalla kvartaalilla oli tappiollista (noin 3 miljoonaa). Odottavat kuitenkin konsernin liikevaihdon laskevan 2-4 prosenttia (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/sanoman+tappio+ennustettua+vahaisempi/201305412763) vuodesta 2012 ja liikevoiton olevan tänä vuonna ilman kertaluonteisia eriä olevan 180 - 205 miljoonaa euroa.
"Käynnissä oleva kuluttajakäyttäytymisen ja mainonnan muutos vauhdittaa verkkomedian kasvua. Verkkomedian kasvu ei kuitenkaan täysin kompensoi painetun median merkittävää laskua. Tämä yhdistettynä palvelu- ja tuotetarjontaamme tehtyihin panostuksiin vaikuttaa negatiivisesti ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Jatkamme edelleen kustannusrakenteidemme kehittämistä. Käynnissä oleva 60 miljoonan euron (brutto) kulusäästöohjelma etenee suunnitelmien mukaan. Ohjelma ja muut muuttuneesta markkinaympäristöstä johtuvat lisätoimet eivät kuitenkaan kata arvioitua liikevaihdon laskua."
Samaan aikaan myös Alma Median liikevoitto on pudonnut edellisvuodesta (http://www.kauppalehti.fi/etusivu/median+murros+painoi+alma+median+tulosta/201304409005), ei sentään tappiolle kuitenkaan. Osansa on varmaan talouden matalavireydellä, mutta mielenkiintoisempaa on se että nyt tablettien yleistyminen alkaa näkyä ja tuntua. ...Ja verkossahan kaikki mainosraha tuppaa valumaan pikku hiljaa kohti Googlea.
Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osuus koko konsernin liikevaihdosta oli ensimmäisellä neljänneksellä 28,6 prosenttia sen oltua vertailukaudella vuosi sitten 24 prosenttia.
...
Alma Media arvioi, että digitaalisten palveluiden myynnin kasvu ei riitä kattamaan kokonaan painetun median myynnin laskua.
-
Iisalmen Sanomien haastattelussa HS:n ex-päätoimittaja Mikael Pentikäinen oli jo naittamassa YLEä ja paikallismedioita.Näin referoi HS. 21.7. 2013 (http://www.hs.fi/kotimaa/Ex-p%C3%A4%C3%A4toimittaja+Pentik%C3%A4inen+Yle+ja+lehdet+yhteisty%C3%B6h%C3%B6n/a1374292978840)
...Yle voisi ostaa aluelehdiltä uutisia....Yle voisi paikata alueellisia ja ajallisia katveita uutistyössään.
... Savon radiossa voisi olla Iisalmen Sanomien tekemät uutiset joka päivä. Iisalmen Sanomat saisi siitä korvauksen.
...yhteistyö lisäisi lehtien tunnettuutta ja houkuttaisi ostamaan tai tilaamaan lehden, jossa uutinen kerrotaan laajemmin.
Hän kertoo kannattavansa myös kaikkea muuta yhteistyötä, esimerkiksi STT:n ja Ylen välillä. Valmiita ideoita hänellä ei ole.
Yle voisi palata STT:n uutisasiakkaaksi... vaihtoehtoisesti STT voisi ostaa Yleltä sisältöjä.
-
Kolme Hesarin uutispäällikköä irtisanoutui tänään. Siihen liittyen tai liittymättä:
http://www.nordnetblogi.fi/sanoma-vapaapudotuksessa-strategiamuutos-odotettavissa-konsulttien-lomien-jalkeen/25/07/2013/
Tiivistelmä loistavasta kirjoituksesta (se on loistava, koska tyyliä moititaan kommenteissa vimmaiseksi): Sanoma on aiheuttanut oman kriisinsä ihan itse.
-
Kaikki, jotka vähänkin seuraavat mediaa, ovat varmasti havainneet, että tekijänoikeudet ovat koko ajan tapetilla ja kaikenlaiset väärinkäytökset ja epäilyt julkistetaan suurella huomiolla.
Viime kuukausina ja viikkoina on tuotu esiin useita plagiointitapauksia, joista osa on ollut aika raskauttavia ja osa silkkaa hysteriaa. Tällä viikolla Suomen kuvalehdessä esiteltiin pitkä juttu, missä kristiinankaupunkilainen taiteilija oli selvästi kopioinut kuvia, osa jo ajat sitten kuolleilta tekijöiltä, ja myynyt niitä ominaan. Mikään menestyvä bisnes ei tämä toiminta ole kuitenkaan ollut. Viimeisin "kohun" aiheuttaja on tämä sketsiltä vaikuttava (http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/plagiointikahinaa-emmassa) mutta kuuleman mukaan ihan aito tapaus. Tuosta ei juuri löperömpää uutisoitavaa saa.
Olenkin miettinyt, että mistä tämä suunnaton into tuoda näitä asioita esiin kumpuaa. Osa on ollut ihan aiheellisia tapauksia, osassa on ammuttu kaloja tynnyriin. Tällainen aihe on epäilemättä helppo myydä lukijoille, toisin kuin joku veronkierto. On paljon vaivattomampaa harrastaa "tutkivaa journalismia" jonkun onnettoman piirtäjän kohdalla kuin äärimmäisen hankala rahavirtojen seuraaminen.
Asiassa on myös se taustalla oleva piirre, minkä isojen mediayhtiöiden lakimiehet ovat ymmärtäneet, eli tekijänoikeuksien arvo. Savupiipputeollisuuden merkitys laskee koko ajan ja kuten Supercellin kaupasta käy ilmi, immateriaali on se, mistä maksetaan. Tekijänoikeudet ja patentit ovat tämän päivän ja tulevaisuuden kauppatavaraa, joka halutaan ottaa haltuun. Eivät mediafirmojen lakimiehet silkkaa ilkeyttään epäreiluja sopimuksia kirjoittele. Nämä uutiset rapauttavat tekijöiden vaatimuksia oikeuksiensa hallitsemisesta ja antavat mediafirmoille "oikeutuksen" vaatia niitä itselleen.
Yhdellä puolella warettamisen oikeutusta vaativat piraatit, toisaalla isot yritykset. Piirtäjä on aika yksinäinen siinä välissä. Ainoastaan liittymällä yhteen olisi mahdollisista vaikuttaa mutta suurin osa tekee allekirjoituspäätöksensä saadakseen työtä, vaikka samalla he laittaisivat melkoisen pallon jalkaansa.
-
moi . 'allekirjoituspäätöksensä saadakseen työtä, vaikka samalla he laittaisivat melkoisen pallon jalkaansa.'
Sama meno on myös kulttuuri aloilla. Ole robotti. Tuota.
-
moi . 'allekirjoituspäätöksensä saadakseen työtä, vaikka samalla he laittaisivat melkoisen pallon jalkaansa.'
Sama meno on myös kulttuuri aloilla. Ole robotti. Tuota.
Sen verran nyt korjaan että piirtäjän/kuvittajan työ on juurikin nimenomaan kulttuurialaa.
Jopa ne, kauhistus ja kammotus, kaupalliset ja mainospuolen töitä tekevät (piirtäjät tai kirjoittajat) ovat kulttuurialaa vaikkeivät tietänkään ole Kulttuuria isolla K-kirjaimella vaan viihdettä.
Ossin koko näkökohta on juurikin se ettei kulttuuriala eroa siinä mielessä siitä savupiipputeollisuudesta että työstä voi myös kieltäytyä sen ollessa pidemmän päälle itselle vahingollista, mutta harvalta löytyy siihen itsetuntoa, älyä saati taloudellisia edellytyksiä.
Jos "savupiippu"puoli(ravinto, asumiskulut jne) pitää hoitaa moni kirjoittaa nimen soppariin oli immateriaalipuolen töissä tai savupiipputeollisuudessa koska jollain elää pitää.
Piraattipuoli perustelee omaa toimintaansa kuten isot( ja muutkin) yritykset: ilman heidän tarjoamaansa näkyvyyttä ja tukea ei tekijälle tulisi niitäkään vähiä ropoja, hehän eivät vie rahaa vaan mahdollistavat sen eiköstä?
Samalla logiikallahan jokainen teistä ansaitsee minut kohdatessaan kiitoksen etten ole vielä hakannut teitä koska siihen pystyn ja jätän väliin vain humaaniuttani.
-
mistä tämä suunnaton into tuoda näitä asioita esiin kumpuaa.
Tällainen aihe on epäilemättä helppo myydä lukijoille, toisin kuin joku veronkierto. käy ilmi, immateriaali on se, mistä maksetaan. Tekijänoikeudet ja patentit ovat tämän päivän ja tulevaisuuden kauppatavaraa,
Sanoisin että kolmas syy voi olla klikkauksien metsästys. Tuollaiset "kohut" ovat ainakin toistaiseksi hyväksyttävämpi tapa heruttaa klikkauksia kuin "katso tissit"- otsikko. Somellehan tämän tyyppiset jutut ovat oikein hyvää kauraa jauhettavaksi.