Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Piirtäminen, tekstaus, väritys ja skannaus => : Markku Myllymäki 06.05.2009 klo 18:01:42
-
Kun kerran Gil Kane, Mike Mignola, Frank Cho ja Jim Lee ovat kertoneet käyttävänsä tussikyniä (siis ei teriä, eikä brushpeniä, vaan ihan rehellisiä kyniä), tuskin kukaan väittää, etteivät ne ole käyttökelpoisia välineitä. (OK, Jim Lee ei taida kelvata esimerkiksi, koska herran paras tuotanto on muiden tussaamaa, mutta Leen tussauksesta kynällä on kuitenkin kivoja videoita...)
Onpa muutama Kvaakin merkkihenkilökin tunnustautunut kynän käyttäjiksi, vaikkakin virtuaalinen sivellinmafia heitä ylenkatsoneekin... ;)
Olisi kiva keskustella tussikynästä ja erityisesti erilaisista tussaustavoista kynää käyttäen. Välinekeskustelukin on OK, vaikka kynän kohdalla ei ole niin paljon välineellä merkitystä, lähinnä muuttujia ovat kynän kesto ja viivan leveys.
Itse käytän Mitsubishi Pencil uni-ball micro deluxea (metallikärki, pitkäikäinen) ja Sakura Pigma Micron 08 (huopakärki, mukava leveämpi viiva).
Siispä, kertokaahan, jos tiedätte mukavia niksejä tai jos tiedätte, mistä aiheesta löytyy lisää materiaalia... Tai jos haluatte kysyä jotain, täällä Kvaakissa on muutama taitava kynän käyttäjä, ehkä heidät saa hetkeksi norsunluutorneista alas vastaamaan meille tavallisille kuolevaisille.
-
Olen tässä etsinyt itselleni ideaalia tussaustapaa ja siirtynyt pensselistä brushpeniin ja nyt sitten näihin tusseihin. On vaan mukavampi tussata, kun saa yksityiskohdat yhtä helposti haltuun kuin suuremmatkin linjat. Sopivaa tussi-paperikomboa ei tosin ole löytynyt. Näyttäisi tuo perus A4 olevan jotenkin kehno kumppani noille tusseille, mitä olen tähän mennessä kokeillut.
Jotenkin tuntuu siltä, että mv työssä tuo tussilla tekeminen vaatii enemmän viivan paksuuksien miettimistä kuin värillinen ja siinä tulee haasteita perustussin kanssa enemmän. Pensselivehkeillähän asia hoituu luontevammin. Värikuvissa toimii jopa perustasapaksu viiva yllättävän hyvin, sillä viivaan ei kiinnitä huomiota samalla tavalla kuin mustavalkoiseen. Makuasioita, mutta mielenkiintoinen aihes.
Jaksaiskohan laittaa näytettä...
8]
-
Kaltsun ärähdyksen uhallakin, pakko sanoa, että viivanleveyden vaihtelua voi matkia ihan hyvin nyhräämällä lisää viivaa viereen. Jos tulee sotkua, se on lopulliseen versioon korjattavissa Photoshopissa.
Ääriviivat tai jonkun muun korostettavan paikan voi vetää toki ensin paksummallakin. Frank Cho sanoi haastattelussa, että hänen Micron-jälkeään on epäilty sivellinjäljeksi, hän kun osaa vetää huopakynällä vaihtelevan levyistä viivaa.
Tuo paperijuttu pitää koestaa, voisin kokeilla jotain kiiltäväpintaista pitkästä aikaa. Lyijärien kannalta se on ikävää, mutta tussijälki voisi olla herkempää. Koetan asiaa kun saan sopivaa paperia ja kertoilen sitten...
Hazart, pistä ihmeessä näytettä...
-
Tästä on ollut jotain juttua tuolla työvaiheissa. Käytän melkeinpä pelkästään kuvan alimpia kyniä l. Artline Ergoline calligraphy Pen-kyniä joissa on litteä kärki. Kynällä saa siten useammanvahvuista jälkeä. Kynä on hieman normaalia paksumpi ja pyöreäkulmainen, sopii meikäläisen käsiin. Miinuksena heikompi kestävyys, litteä kärkiosa kuluu pyöreäksi. Säilytän eri kulumisasteessa olevia kyniä eri piirrostyyleihin.
(http://www.verikoirat.com/export/06/pen.jpg)
-
Tässä pikainen malli millaista jälkeä kynällä tulee:
(http://www.verikoirat.com/export/artline11.gif)
-
Fool's Gold 2-mangan lopussa Amy Reeder Hadley heittää mielenkiintoisia tussipiirtämisvinkkejä.
FG on valitettavasti tainnut myydä niin huonosti (vaikka loistosarja onkin), että divareista voi olla hankala löytää. Voin lainata tän sulle joskus, Markku.
-
Pitääpä kokeilla noita kalligrafiakyniä taas... Kokeilin joskus, mutta se kynän kääntely hallitusti ei tahtonut luontua. Ehkä joku ohut kynä voisi toimia.
Doc Lomapäivä, jos tulet tänään Tampereen tapaamiseen, ota ihmeessä tuo FG mukaan. Olisi todella mukava nähdä, mistä on kyse.
-
Kaltsun ärähdyksen uhallakin, pakko sanoa, että viivanleveyden vaihtelua voi matkia ihan hyvin nyhräämällä lisää viivaa viereen. Jos tulee sotkua, se on lopulliseen versioon korjattavissa Photoshopissa.
Mua on ihmetyttänyt se, että miksi se pitää olla niin pieni, kun isommallakin tuntuu saavan pienempää, jos ei paina sitä niin hirveästi. Itellä on ollut ne suurimmat kustakin merkistä käytössä, ja aina kiroillu, kun on joutunut ostamaan paketteja halpuuden nimiin ja saanu yleensä pari turhaa kynää lisää.
-
Kaltsun ärähdyksen uhallakin, pakko sanoa, että viivanleveyden vaihtelua voi matkia ihan hyvin nyhräämällä lisää viivaa viereen. Jos tulee sotkua, se on lopulliseen versioon korjattavissa Photoshopissa.
Jos viiva ei ole julkaisukelpoista puolessa sekunnissa, kysymys ei ole sarjakuvanteosta. Ei tuolla tavalla tuoteta 16 sivu päivässä. >:D
-
Haen tässä koko ajan ja testailen. Tässä erilaisia tussauksia samasta sarjakuvasta (eri kuukausilta). Vaikkakin tuo kapea tussiviiva näyttää viimeisessä kuvassa vähän vaisulta mv, se toimii hienosti värien kanssa. Pensseli taas näyttää jotenkin raskaalta väreissä, mutta toimii mv ihan hyvin. Näistä yksittäiskuvista nyt voi olla vaikea ottaa mittään selvää, mutta laitanpa kuitennii... Huomaatteko eroa...
(http://koti.mbnet.fi/hazart/kvaak/tussaus_hazart.jpg)
8]
-
Hienoja kuvia Hazart!
Löysin mielenkiintoisia kalligrafiakyniä, mutta homma on vielä työn alla. Koetan opetella viivanleveyden kanssa leikkimistä niillä.
Sen sijaan tavallisella tussillä nyhräyksiä:
(http://koti.mbnet.fi/mmyllyma/tussit.gif)
Ja Keijjo: Kun pystyisi edes tuottamaan edes YHDEN hyvän sivun viikossa saati 16 päivässä... :laugh:
-
Mistä nämä mitsubishi uniball ja sacura pigman kyniä saa ostettua? ???
-
Akateeminen kirjakauppa (ainakin Tampereella) myy.
Toki niitä varmaankin muualtakin saa, ainakin pääkaupunkiseudulla?
-
olisko hämeenlinnassa mitään kirjakauppaa tai muuta, josta saattaisi löytyä hyviä tussausvälineitä?
-
(http://www.verikoirat.com/export/06/pen.jpg)
Nuo alimmat kalligrafiakynät olivat pitkään suosikkivälineitä luonnoskirjaskissailuun. Uusina ovat hiukan liian teräviä, mutta "onneksi" kuluvat tasapyöreiksi muutaman sivun jälkeen. Valitettavana miinuksena hiukan harmahtava kynänjälki.
PITT artist pen (joka ei akateemisen väitteistä huolimatta ole brushpeniä nähnytkään) olisi muuten täydellinen, mutta valitettavasti laimeahko muste leviää huokoiseen paperiin jättäen jälkeensä p**skaisen harmaata suttua. 200g (laser)tulostinpaperille tekee oikein tarkkaa (ja mustaa) jälkeä, mutta omakohtaisten kokemusteni perusteella hieman kiiltäväpintaiset kopiopaperit eivät oikein kestä kumitusta... Tämän voisi tietenkin välttää ihan vain valopöytää käyttämällä :P
Ohuemmista kynistä itse suosittelisin Sakuran Pigma Micron -tusseja. Itselläni kulkee skissikirjan kaverina 08 ja 01 -kombo. PITTillä isommat kuvat, nollakasilla rautalankaviivaa ja ohuimmalla varjostuskikkailuja ja hiuksenhienoa fiilistelyä :)
Itse olen kyllä orginaaleja tussatessa aika vahvasti siirtynyt digipuolelle. Photoshop on verraton ja luonnosmaisempaan jälkeen sopii vallan mainiosti Illustrator paineentunnistavine brusheineen. Vektori on muutenkin ihQa, kun voi skaalailla mielin määrin... Siitä ei tarkkuus parane vaikka ois seinän kokoiseksi tussattu :-*
-
Minähän en juuri millään muulla tussaakkaan kuin kynillä. En osaa muilla.
-
Valkoisen tiikerin piirtäjä Didier Conrad näyttää kuinka hänen sivunsa syntyvät. Vaihe vaiheelta.
Huomatkaa missä vaiheessa hän tekee mustat pinnat! Myöntää kuitenkin, että hän vaihtelee työtapaansa säännöllisesti, välttääkseen tylsää toistoa. Ain' laulain työtäs tee!
Vaihe 1:
täällä (http://web.mac.com/conrad.tigresse/Site/Blog/Entries/2009/12/9_____Le_prochain_%E2%80%9CTigresse_Blanche%E2%80%9D..._19.html)
Vaihe 2:
täällä (http://web.mac.com/conrad.tigresse/Site/Blog/Entries/2009/12/10_____Le_prochain_%E2%80%9CTigresse_Blanche%E2%80%9D..._20.html)
Vaihe 3:
täällä (http://web.mac.com/conrad.tigresse/Site/Blog/Entries/2009/12/11_____Le_prochain_%E2%80%9CTigresse_Blanche%E2%80%9D..._21.html)
Vaihe 4: Värit.
täällä (http://web.mac.com/conrad.tigresse/Site/Blog/Entries/2009/12/12_____Le_prochain_%E2%80%9CTigresse_Blanche%E2%80%9D..._22.html)
Voisiko joku ranskansa osaava kääntää ainakin tuon jälkimmäisen, lihavoidun virkkeen:
Je précise que la procédure varie régulièrement pour éviter la monotonie. Parfois le crayonné est travaillé sur calque et encré à la plume en transparence, ou décalqué en une ligne simple etencré avec pinceau et plume.
-
Ranskaa en osaa, mutta Tertsille iso kiitos, tuo on komeaa katseltavaa.
-
Parfois le crayonné est travaillé sur calque et encré à la plume en transparence, ou décalqué en une ligne simple etencré avec pinceau et plume.
Vapaa käännös:
Joskus lyijäriluonnos tulee työstettyä omalla paperillaan ja sitten valopöydän avulla lopuksi tussattua tussiterällä päällä olevaan paperiin, ja joskus taas lyijäriluonnos tulee kopioitua ensin yhdeksi selkeäksi linjaksi ja sitten tussattua se siveltimellä ja tussiterällä.
-
Merrot tai joku. Mitä se sanoo tuosta varjojen tekovaiheesta?
-
Merrot tai joku. Mitä se sanoo tuosta varjojen tekovaiheesta?
Première étape au pinceau.
"Ensimmäinen vaihe siveltimellä."
------------------------------------------------------
Eka kuva:
Harvinainen esimerkki sivusta jonka kaikki piirrosvaiheet on skannattu. Minulla ei riitä kärsivällisyyttä tehdä sitä joka sivun kohdalla. Kyseessä on sivu 20.
Lyijykynävaihe ( vihreällä, sitten hienosäätöä(?) punaisella)
EDIT:
Ihmettelen, miten Conrad saa kumitettua värikynät noin siististi pois (Photoshop?)
Merrot: Kiitos käännöksestä. Tuossa mentiin sanavarastoni ulkopuolelle.
-
Tertsi,
Kiitos tosi paljon tosta Didier Conradin vaihe vaiheelta ruuduista. Oli mahtavaa nähdä kuinka "ammattilaisen" ruudut syntyvät. Minua kiinnosti etenkin tussaus vaihe, koska se tuottaa edelleen harmaita hiuksia sekä värit...joita itse en hallitse. Kyllä se vaan niin on, että useinmiten värit tuovat sarjakuvaan sitä jotakin. Mutta sitten on myös niitä sarjakuvia, joihin värit eivät sovi lainkaan. Sen pitää olla musta-valkoista ja sillä sipuli.
Mutta joka tapauksessa loistavat sivut Tertsi löytänyt.
T: sheriffi redman
-
Aika kiintoisan näköistä. Itse olen tehnyt vähän erilailla, joka on hitaampi ja tylsempi; valopöydän läpi lyijykynäsivut. Mutta nyt voisi kokeilla skannata erään sarjakuvani sivut koneelle ja siihen vaan vaikka originaalien päälle tussilla. Jälleen taisin oppia jotain uutta.
-
Jos katselette noita Conradin sivuja taaksepäin, niin niiden perusteella ainakin minä oletan, että tuo esillä oleva lyijykynäsivu on piirretty läpi aikaisemmista luonnoksista.
Mutta tekstissä C. mainitsee tussaavansa myös valopöydällä. Tätä olen joskus epäillytkin, kun viiva menee silloin tällöin pikkuisen holtittomaksi pienissä yksityiskohdissa.
-
Itse teen kanssa mustat alueet heti luonnoksen ja puhekuplien jälkeen :D AMMATTILAISAINESTA!