Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvaelokuvat, televisiosarjat ja animaatiot => Topic started by: Juha Kouvalainen on 19.05.2003 klo 18:41:43
-
Mikä on mielestäsi paras sarjakuvasta tehty elokuvakäännös? Tätäkin voidaan mitata monilla mittareilla, mutta jos arvoksi otetaan nyt makuasiat :)
Itse ehkä heittäisin Tim Burtonin goottihenkisen ensimmäisen Batman-leffan omasta mielestäni onnistuneimmaksi sarjakuvaelokuvaksi. Ei ehkä kovin taiteellista, mutta kaunista, sujuvaa ja onnistunutta viihdettä loistavassa fantasiamaailmassa.
Muita ehdokkaita?
-
En sinällään tuosta Batmanista tiedä, kun se osaa olla hiukan omituinen minun mielestäni muutenkin. En kai osaa arvostaa taidetta tässä kohtaa. Tai sitten lepakot ei vain iske.
Sen sijaan ehdotan tässä nyt pikaisesti, ennen kuin kukaan muu ennättää, että X-Men on kyllä melkoisen onnistunut. Eiväthän ne noudata mitään alkuperäistä juonta, mutta tunnelma ja meininki melkein jopa toimii. Toisaalta taas, elokuvasta ei saa samanlaista millään kuin sarjakuvasta. Minä nautin esimerkiksi pysähtyneen kuvan tuijottamisesta. Saatan pällistellä hyvää sarjakuvaruutua pitkäänkin. Elokuvassa ne menee ja jos meinaa pidempään tuijotella, pitää hommata kyseinen tuotos itselle. Ja niitä kun saa vasta paaaaaaljon myöhemmin.
-
Ghost Worldin elokuvaversion olen nähnyt, mutta varsinainen sarjakuva on jäänyt vielä saamatta käsiin. X-Menin ykkösversiokin meni ohi suun, joten täytynee suunnata videovuokraamolle ennen nyt tulevan kakkosversion katsomista.
Onhan tosiaan noita supersankarielokuvasovituksia ilmestynyt yksi jos toinenkin - monet jopa vähän kyseenalaisin menestyksin. Mieleen nyt tulee ainakin Judge Dredd, Dick Tracy ja Darkman. Toisaalta eipä se lipputulosaldokaan aina mikään paras mittari ole elokuvan onnistumista mitattaessa.
-
Viimeaikaisista elokuvista nousee ehdottomasti ykköseksi Matkalla Perditioniin (Road to Perdition). Muun muassa Tom Hanksin ja Paul Newmanin tähdittämä elokuva pohjautuu Max Allan Collinsin ja Richard Piers Raynerin sarjakuvakirjaan.
Toisin kuin useimmat sarjakuvista muokatut elokuvat, tämä tarina noudattaa alkuperäistä teosta lähes ruuduntarkasti. Ja toisin kuin useimmat, tämä sovitus on myös hyvä, pelkästään elokuvallisilla ansioilla mitattuna. Kuuluu suurten gangsterileffojen eliittiin.
-
Matrix voisi olla semmoinen
-
Ehdottomasti The Crow.
-
Lasketaanko Darkman ja Matrix? Tietääkseni kumpikaan ei perustu mihinkään aiemmin olemassa olleeseen sarjakuvaan (vaikka Neo onkin Teräsmies).
Olisinko liian ennalta-arvattava, jos vastaisin Spider-Man? Jos sovitaan että olen sen suhteen jäävi, niin yritän sen sijaan omalta osaltani venyttää gallupin sääntöjä.
Annan ääneni Ghost in the Shell -animelle, koska mielestäni GitS-manga, kuten Masamune Shirow'n kaikki muukin tuotanto, on aivan sietämätöntä soopaa, kun taas anime on kerrassaan loistava. Käännöksenä se on siis selvästi parempi kuin kaikki muut, jotka ovat korkeintaan yhtä hyviä kuin alkuperäisteos.
-
Näinkö se nyt olikin, ettei Darkman ollutkaan sarjakuva ennen tuota elokuvaesiintymistä? My mistake.
Matrixit, Star Warsit ja muuta taitavat olla puhtaasti elokuvasta sarjakuvaksi -käännöksiä, eikä toisin päin.
Unohdin tosiaan, että olenhan minäkin nähnyt tuon Tie Perditioniin -rainan ja kyllä se melkoisen hyvin elokuvana toimi - itse sarjakuvaa en ole lukenutkaan.
Sitten tuli mieleen vielä Teenage Mutant Ninja Turtles, jonka alkuperäisen sarjakuvan henki osattiin pilata täydellisesti lapsellisilla elokuva-, piirretty- ja oheistuotesovituksilla. Hyi, hyi.
-
Oi, elokuvana ehdottomasti myös kannatan Ghost in the shelliä, upea visuaalinen ja sopivan sci-fi elokuva.
Toisaalta, uskallanko sanoa...mielestäni mainitsemisen arvoisia ovat myös nämä Conan elokuvat. Lehtien tyly meininki, Arnoldin hiljaisuus synkkänä pohjoisen miehenä ja maisemat on siirretty hienosti valkokankaalle. Toki eroa löytyy nykyisiin hulppeisiin ja hienoihin elokuviin mutta se oli siihen aikaan hienosti toteutettu ja varmaankin myös budjeteissa on nykyleffoihin eroa. ::)
-
Minusta Ghost World on jotakuinkin onnistunein näkemistäni sarjakuvasta leffaksi -versioista, onhan tekijä Glowes elokuvan tuotannossa hyvin pitkälle mukana. Samat teemat, sama ilmaisutyyli ja jopa samat kohtaukset onnistuneesti toteutettuna tarjoavat hyvän kokemuksen sekä paperilla että filmillä.
Supersankarielokuvat eivät koskaan ole maistuneet, mutta toisaalta ei se supersankarisarjakuvakaan niin minun juttuni ole koskaan ollut. Tosin Burtonin Batman-leffoissa on hyvässä mielessä tyyliä; odotan innolla miehen Batman-musikaalia. :-)
-
Kyllä se Ghost World on minunkin mielestäni onnistunein leffa väännös. Hyviä ovat myös kaksi ensimmäistä Batmania, molemmat Bladet ja Spawn.
ja jos hieman sääntöjä venytetään niin Sam Kiethin "the Maxx" sarjakuvasta tehty, MusicTV:llä pyörinyt, tv-sarja oli mainio. Sam Kieth taisi itse tehdä myös tv-sarjan.
-
Jaa-a, oiskohan ehkä juuri tuo Batman vuosimallia '89 tai Batman Returns. X-Men 2:kaan ei mikään huono ollut.
Tuosta linkistä näkee kaikki (tai ainakin suurimman osan) sarjisleffoista ja -sarjoista.
http://akas.imdb.com/List?tv=on&&keywords=based-on-comic&&heading=19;based-on-comic (http://akas.imdb.com/List?tv=on&&keywords=based-on-comic&&heading=19;based-on-comic)
-
Eikös Metropolis perustunut Katsuhiro Otomon mangaan perustunut? Se oli ainakin pirun hyvä.
Tai sittten se on Batman - paluu.
Vaikea noista on päättää.
-
Eikös Metropolis perustunut Katsuhiro Otomon mangaan perustunut?
IMDb:n mukaan (http://us.imdb.com/Title?0293416) Otomo käsikirjoitti Osamu Tezukan sarjakuvan pohjalta.
Jos muuten lasketaan tv-sarjat, niin Paul Dinin ja kumppaneiden Batman-animaatio hakkaa kaikki Batman-leffat.
-
Ehkäpä Teräsmies ykkönen.
Hämähäkkimies ja X-menit ovat olleet hyviä (X2 jopa yllättävän hyvä), mutta uskottomuus esikuvalle tuo miinuspisteitä.
Road to Perditioniin -elokuvasta en pitänyt. En jaksanut katsoa edes loppuun! Sarjakuva sen sijaan oli hyvä (tässäkin hämäs paljon se, kun tarinaa oli muutettu liikaa alkuperäisestä ja se vei katselunautintoa, kun tuli tunne, että katsoo jotain muuta elokuvaa).
Onhan niitä varmasti muitakin, mutta en nyt muista...
-
Enhän minä ole nähnyt kuin muutaman. Batmania, Spider-mania ja X-menin. Sanotaan sitten Spider-man, vaikka olisi voinut olla parempikin.
-
tank girl!
en nyt mene sanomaan että mielestäni paras mutta tykkäsin kovasti kuitenkin. rankat karkkihelmet vaan kaulaan ja menoksi.
en mikään supersankaruuden tai synkkyyden ihailija ole mutta burtonin batmaneissa on kyllä JOTAKIN. vaan burton onkin burton. sarjiksena batmania en ole edes lukenut. pitäisi kyllä yleissarjakuvasivistyksen vuoksi.
ja hei, onhan sarjiksista tehty muitakin kuin leffoja!esimerkiksi viivi ja wagner teatterina ja sika-baletti. hähää! pakko taas mainita julia vuoren sika! tyttömäinen herkkisblaablaa sopii tänne miesvaltaiseen keskusteluun kuin nami suuhun, mutta yritän nyt hillitä itseni. :)
joo ja ghost worldin kun vielä saisin katsottua niin olisin tyytyväinen.
-
Eikös Metropolis perustunut Katsuhiro Otomon mangaan perustunut?
IMDb:n mukaan (http://us.imdb.com/Title?0293416) Otomo käsikirjoitti Osamu Tezukan sarjakuvan pohjalta.
Hemmetti, niinhän se menikin. Olisi pitänyt muistaa. Mun moka.
-
Mielestäni paras sarjakuva-filmatisointi on Tim Burtonin Batman Returns. Se on mielestäni huomattavasti mielikuvituksekkaammin ja hienommin toteutettu kuin hieman pökkelömäinen eka Batman.
Toisaalta uusi X-Men 2 elokuva saavuttaa kyllä myös todella hienosti sarjakuvan hengen ja on kaikinpuolin hyvää työtä. Ja onpahahan efektiteknologiakin hieman kehittynyt Batman Returnsin ajoista.
-
Hyviä ovat myös kaksi ensimmäistä Batmania, molemmat Bladet ja Spawn.
Ensimmäinen kommenti ja heti olen valittamassa...
Mutta Spawn ja hyvä elokuva eivät välttämättä kuulu samaa lauseeseen ellei niiden välissä lue "ei ole".
Mutta kaksi ekaa Batmania ja Bladet tosiaan. Ghost World ja X- Menit myös. Road To Perditionia en ole lukenut, mutta leffa toimi kohtuullisen hyvin.
-
Kai Matrix-trilogia lasketaan myös? Tätä lähemmäs sarjakuvaa ei elokuva pääse.
-
Eipä noita juuri ole kovinkaan monta kelvollista filmatisointia tehty sarjakuvan pohjalta, ei.
Harvojen ja valittujen joukkooni pääsevät Burtonin Batmanit, Tank Girl ja Ghost World. Aivan omaa luokkaansa on toki ikiraisu 1960-luvun tv-Batman. Kä-kääk!
Hieman yli ja ohi keskustelunaiheen sanoisin, että rohkenisipa joku kotimainen tekijä ottaa Mämmilästä vaarin ja muokata siitä suuren kansallisen elokuvan. Tai no joo, ei siihen kyllä edes yksi elokuva riittäisi. Tarvittaisiin kai pikemminkin monikymmenosainen tv-sarja - vanhassa kunnon rintamäkeläishengessä toteutettuna, tietty...
-
Mustekala tunkee lonkeroitaan jo tännekin :)
Ehdottamasti hillittömin tekele on Leslie H. Martinsonin vuonna 1966 ohjaama Batman: The Movie -leffa. Onko se paras? Mustekalan mielestä on. 1950- ja 60-luvun sarjakuvien fiilis on täydellisesti kahlittuna tässä päättömässä sekametelisopassa. Pow! Paf! Zocko! Bam! Oof!
Kunniamaininnat ekalle Supermanille, Tim Burtonin Batmaneille sekä Hayao Miyazakin Nausicaa of the Valley of Windille.
- Tri Mustekala
-
Niin, ottia tuota, kun ajatus taas aamulla yön kukkumisen jälkeen livakasti juoksee, tuli mieleen, että pakkohan tähän on vielä senkin uhalla, että turpiin voi tulla ja kukaan ei ota enää ikuna vakavasti, lisätä vielä Modesty Blaise.
Siis Adam Westin Bättiksen aikalainen, se Monica Vittin Modesty vuodelta 1966. Ah!
-
Kai Matrix-trilogia lasketaan myös? Tätä lähemmäs sarjakuvaa ei elokuva pääse.
Matrix on paras Grant Morrisonin Invisibles -sarjakuvasta tehty filmatisointi, väitetään.
-
Tuota minäkin tarkoitin sillä aikaisemmalla Matrix kommentillani.
-
Tuota minäkin tarkoitin sillä aikaisemmalla Matrix kommentillani.
Kas, aivan.
Kuten ehkä tiedätkin, Matrixilla on myös muita yhteyksiä sarjismaailmaan. Esimerkiksi leffan storyboard-artisteina ja taiteellisina suunnittelijoina toimivat herrat Geoff Darrow ja Steve Scroce.
Ainakin Vesa K. tietänee lisää?
-
Jep. Frank Millerin & Darrowin Hard Boiled vakuutti Wachowskit, ja he palkkasivat Geofin jo ekaan Matrixiin "Conceptual designer"-nimikkeellä. Ynnä onhan Matrixeilla yhteys myös mangapuolella, ainakin Ghost in the Shell on antanut vaikutteita. Puhumattakaan sitten siitä, että Matrix RL:ssa Neo (Reeves) lentää just niinkuin Teräsmies, nyrkki aerodynaamisesti edellä.
-
Minusta paras on Masters of the Universe. En kyseisestä sarjakuvasta tiedä mitään, mutta elokuva perustuu Jack Kirbyn New Godsiin.
Rakastan Masters of the Universe -elokuvaa, mutta asettaisin tämän yhtä kyseenalaiseksi kuin sen, että Matrix perustuu Invisiblesiin (paitsi että sitä en oikeastaan uskalla kommentoida, kun en ole Invisiblesia lukenut... tiedän, olen filistealainen...).
Ensinnäkin, MotU-elokuva perustuu lelusarjaan, josta on tehty myös animaatiosarja sekä lukuisia sarjakuvatulkintoja. Tuo lelusarja taas syntyi Conan Barbaari -elokuvan sivutuotteena. Kun kävi ilmi, että Conan ei ollutkaan lapsille tarkoitettua kamaa, lelusarjalle kehitettiin oma brandi, joka kieltämättä muistuttaa Uusia jumalia.
Se ainakin on varmaa, että Goddardin mahdolliset Kirby-vaikutteet eivät näy elokuvan versioissa MotU-hahmoista. He-Man, Skeletor, Velhotar, Teela, Asemies, Evil-Lyn sekä Petomies vastasivat hyvin tarkasti aiempia inkarnaatioitaan. Mitään muutoksia, jotka viittaisivat Uusiin jumaliin (esim. He-Man on Skeletorin poika), en elokuvassa näe. Elokuvaa varten luoduista hahmoista (Gwildor, Karg, Blade, Sauron) ehkä jotain voisi löytää, mutta näin suoralta kädeltä en mitään keksi.
Mutta on siinä väitteessä jotain itua. Nimittäin Gwildorin kosmisen avaimen luomat portithan ovat ilmiselviä boom tubeja. He-Man ja Skeletor siirtävät taistelunsa Maahan, kuten Orion ja Darkseid aikoinaan.
Mutta on kuitenkin suuri ero siinä, pohjautuuko elokuva johonkin toiseen teokseen, vai onko siihen vain pöllitty muutama idea toisesta teoksesta.
-
Kyllä asia minusta on selvä, Goddardkin on tämän tunnustanut.
Mutta Goddardin näkövinkkeli, olemassaolevan tuotteen tulkitsijaksi värvättynä, on hieman vino. Hän ei luonut alkuperäistä lelusarjaa, ja kaikki mitä hän ajatteli elokuvaa suunnitellessaan ei välttämättä päätynyt valkokankaalle asti.
Näin elokuvan ennen kuin olin lukenut New Godsin alkuperäisen tarinan.
Lue vielä alkuperäisiä MotU-tarinoita, niin ymmärryksesi asiasta on tasapuolinen.
John Byrne huomasi yhtäläisyydet myös. Asiaa puitiin Next Men -lehden lukijanpalstalla jonne myös Goddard kirjoitti.
Ja mitä hän tarkalleen ottaen kirjoitti? Että hän huomasi olemassaolevat yhtäläisyydet MotU:n ja Uusien jumalien välillä, ja otti siitä inspiraatiota elokuvan tarinaa muokatessaan? Vai väittikö hän todella, että hän teki He-Manista Orionin vastineen, Skeletorista Darkseidin vastineen?
Ei siis pöllitty vaan kunnianosoitus.
Pöllitty, kunnianosoitustarkoituksissa. ;D
Ja kosminen avain vastasi minusta Mother Boxia.
Tuon myönnän. Avain oli uutta MotU-tarinoissa.
Petomies oli Kalibak
Pötyä. Petomies oli jo olemassaoleva hahmo, ehkäpä legendojen isojalkojen ja metsänpeikkojen pohjalta kehitetty. Goddard ei tuonut hahmoon mitään uutta, joka yhdistäisi sen Kalibakiin (esim. Petomies on Skeletorin poika). Hän vain havaitsi olemassaolevan samankaltaisuuden, joka ei ollut hänen keksintöään, joka ei syntynyt hänen Kirby-inspiraatiostaan.
Granny Goodnesskin oli mukana mutta en muista millä nimellä.
Kenraali Karg. Tämän myönnän, sillä hän oli uusi hahmo. Iso valkoinen tukka, johti (ja oletettavasti koulutti) Skeletorin sotajoukkoja. Siitä ei oikein saa selvää, oliko hänen tarkoitus olla naispuolinen.
Highfather oli Velhotar.
Pötyä. Ainoa muutos Velhottareen oli se, että hän ei ollutkaan megababe, vaan hänen ulkomuotonsa vastasi hänen ikäänsä ja asemaansa. Mitään Highfatheriin viittaavaa ei elokuvassa esitetty. Goddard ehkä omissa aivoituksissaan ajatteli, että Velhotar kasvatti He-Manin, kuten Highfather Orionin, mutta elokuvassa mitään sellaista ei esitetä.
Mutta tosiaan en osaa verrata alkuperäiseen MotUun kun en sitä tunne.
Ja siksi sinun ei kannattaisi sokeasti luottaa Goddardin sanaan, eikä varsinkaan John Byrnen, jolla on vakavia vaikeuksia olla kommentoimatta asioita, joista hän ei tiedä yhtään mitään.
Sitten tällä asialla olisi jotain pohjaa, jos MotU-lelusarjan suunnittelijat paljastaisivat, että he ottivat inspiraationsa Uusista jumalista. En edes pidä sitä täysin mahdottomana, koska MotU:ssa on sitä samaa magian ja teknologian yhdistelyä. Mutta siinäkin tapauksessa yhteys MotU-elokuvan ja Kirbyn sarjakuvien välillä olisi epäsuora. Yhtä hyvin voisi sanoa, että Star Wars perustuu Flash Gordon -sarjakuviin.
Hupsista. ;D
-
Kuinka saatoin unohtaa MoTUN? Kaikille tiedoksi jos eivät jo ole asiasta selvillä: tulossa dvd: nä kesäkuussa Gary Goddardin kommenttiraidalla! Briteissä siis.
-
Uuh! tuota Geoff Darrowin Matrix-kontaktia en kyllä tiennytkään =)
Mutta olisihan se pitänyt arvata.. Darrowilla on tosiaankin ihan ilmiömäisen upeita visoita juuri niissä Hardboiledeissa ja myös siinä Isoheppu & Rusty robottipoika albumissakin.
Se mies taitaa pikkutarkan kynänjäljen.
-
Byrne sanoo JBNM:n lukijanpalstalla (nro 22) että hänen mielestään on vain kolme todella hyvää sarjakuvafilmiä: Superman, Rocketeer ja MotU.
Viimeksi mainitusta hän sanoo: This is not He-Man and his corny cronies. This is Jack Kirby's New Gods, chapter and verse.
Mutta ymmärräthän, että tuo on hyperbolaa. Oikeaksi sovitukseksi Uusista jumalista MotU ei kelpaisi ikimaailmassa, koska siitä puuttuu mytologian ydin, Highfatherin ja Darkseidin tekemä sopimus, Orionin ja Scott Freen vaihto "rauhan sinetöimiseksi". Monta kappaletta ja jaetta puuttuu, vaikka Byrne mitä väittäisi.
Goddard on voinut kylvää elokuvaan vaikka kuinka paljon Kirbyltä lainattuja hahmoja ja ideoita, mutta elokuva ei silti ole käännös Uusista jumalista, joka on naamioitu Masters of the Universen nimistöllä, vaan käännös Masters of the Universesta, johon on ladottu päälle lainauksia Uusista jumalista. Vaikka sillä on selkeä yhteys Kirbyn sarjakuviin, se ei kuulu samaan sarjakuvakäännösten kategoriaan kuin Batman, Spider-man, Matkalla Perditioniin ynnä muut. Tämän halusin tehdä selväksi, ei minulla muuta.
Ja Star Wars ON velkaa mm. Flash Gordonille.
No juuri sen takia sen mainitsinkin. ;D Käsittääkseni Lucas yritti ensin saada oikeudet Flash Gordoniin, ja vasta epäonnistuttuaan siinä päätti tehdä oman avaruusoopperansa. Mutta en silti menisi sanomaan, että Star Wars on elokuvasovitus Flash Gordon -sarjakuvasta. Se olisi harhaanjohtavaa.
-
Onko täällä muita tapauksia jotka pitävät jostan sarjakuvafilmistä vaikka eivät tunne alkuperäistä? ?
Ghost World ja Road To Perdition olivat kummatkin mainioita elokuvia vaikka alkuperäisiä sarjakuvia ei ole tullut koskaan luettua.
Tuosta Masters Of The Universesta vielä, perustui se mihin tahansa totuus on kuitenkin se, että elokuvana se on täysi susi. Ehkä jopa niin huono, että se alkaa olemaan hyvä. ;)
Kyllä Lucas ainakin puolivakavissaan halusi oikeudet Flash Gordoniin, mutta koska hän ei ollut siinä vaiheessa mikään suuri nimi on täysin mahdollista, että hän ei niitä olisi saanut vaikka tahtoa olisi löytynyt kuinka paljon. Star Warsin menestyksen jälkeen Flash Gordonin oikeuksien omistajat olivat toki innokkaat muuttamaan hahmon elokuvasankariksi. No valitettavasti se päätyi sitten Dino de Laurentiisin käsiin...
-
Jos Lucas olisi todella halunnut tehdä Flash Gordonin, olisi hän saanut oikeudet jos olisi halunnut.
Hän halusi.
http://www.starwarz.com/tbone/guest_editorials/kevincasto_fanboy.htm (http://www.starwarz.com/tbone/guest_editorials/kevincasto_fanboy.htm)
Hieman puolenvälin jälkeen on sitaatti Lucasin haastattelusta American Film -lehdestä vuodelta 1977:
After THX 1138, I wanted to do Flash Gordon and tried to buy the rights to it from King Features, but they wanted a lot of money for it, more than I could afford then.
-
Nautin myös parista ekasta Batmanista, The Crowista ja Hämiskin oli aika onnistunut.
Uskollisin esikuvalleen (ihme kyllä) on minusta Asterix(!). Kuinka voi oikeat ihmiset näyttää niin paljon esikuviltaan sarjakuvassa! No, Gerard Depardieu ei kyllä näytä Obelixilta kuin ehkä nenänsä koon puolesta, mutta ekan leffan Caesarkin oli kuin suoraan ruudusta repäisty. Muutenkin leffoissa on hyvä meno ja efektit on uskollisia alkuperäisille taikajuomaa naukattaessa tai roomalaista mätkäistessä.
-
Nautin myös parista ekasta Batmanista,
Uskollisin esikuvalleen (ihme kyllä) on minusta Asterix
Minä tykkäsin eniten Burtonin kakkos-Batmanista. Batman taipuu kyllä vaikka mihin, joten on vaikea sanoa mikä versio olisi uskollisin alkuteokselle, kun siitäkin on miljuuna eri versiota campistä vakavan tummanpuhuvaan.
Asterix ei ollut hullumpi, vaikka kyllä minusta siinä mentiin liikaa puskafarssin puolelle ja satiiri ja älyllisempi huumori jäi sivuun. Paras Asterix piirretty oli Asterixin 12 urotekoa, jonka käsikirjoituksen tekivät Goscinny ja Uderzo yhdessä, joten se oli aika uskollinen alkuteokselle.
Ja vielä Flash Gordonin yhtäläisyyksistä Star Warsiin. Lucas nappasi vaikutteita niin sarjakuvasta kuin 30-luvun seriaali-leffasta: ne kuuluisat perspektiivissä liukuvat alkutekstit on otettu suoraan vanhoista Flash-leffoista, noissa sarjaelokuvissa juonikertaus tuli aina tuolla tavalla. Ja tietysti visuaalinen ulkoasu, varsinkin näissä uusimmissa Star Wars -leffoissa on otettu suoraan Alex Raymondilta.
Timo
-
Batman returns, ei epäilystäkään. Sehän on ihan Milleriä.
-
Parhaat
Teräsmies elikkäs Superman:The Movie
Batman:The Mask of Phantasm (animaatio)
Spider-Man
X-Men 2
X-men
Batman Returnsia en todellakaan menisi sanomaan että se on "Milleriä" tiedän että Frank itse inhoaa Burtonin Batman leffoja(sekä Schumacherin), itse en pidä Batman Paluusta "Lapaluusta" ollenkaan.
-
En minäkään kyllä Batman Returnista paljoa Milleriä löydä. Hieno leffa se on kuitenkin ja selkeästi paras Batman-elokuva!
-
Tänään tuli ykkösen aamu-tv:ssä Giraud/Moebiuksen haastattelun yhteydessä pätkiä Mister Blueberry-elokuvasta (ensi-ilta Suomessa maaliskuussa). Visuaalisesti näytti hienolta. Muuta ei osaa sanoa ennen kuin leffa on valmis. Jan Kounen vaikutti Moebiuksen kertomana varsin mielenkiintoiselta tyypiltä, perehtyi käsikirjoitusta parantaakseen samanismiin varsin syvällisesti, kaktusuute maistui...
-
Janne Yliruusi
No mielipiteitähän nää vaan on. Itse pidän Burtonin ensimmäistä Batman parhaana, ja pystyn juuri ja juuri katsoman Batman Foreverin, Returnsia ja Batman ja Robinia en sitten kestä ollenkaan.
-
Minusta taasen Batman Forever ja etenkin Batman & Robin (en ole pystynyt katsomaan kertaakaan kokonaan) ovat sietämättömiä. Eka Batman on jotenkin kankea verrattuna Returnsiin jossa Tim Burton sai vasta kunnolla mielestäni homman juonesta kiinni. Myös kuvaus on paljon parempaa Returnsissa ja henkilökaarti mielenkiintoisempi.
-
Itse en kestä Burtonin "juonta" Batman Returnsissa, enkä hänen ottamiaan vapauksia Batman legendan kanssa, esim kohta jossa Batman räjäyttää sen yhden red circus gangin jäsenistä on hauska, mutta se on Punisher tyyliä ei Batmania. Catwomanin alkupera on kerrassaankin outo (olen aina ollut Millerin version kannattaja) ja heikot Burton-maiset kulissit vetää myös pisteitä alaspain. Myös Burtonin versio Pingviinista on...omasta mielestäni heikko. Nämä on vain omia "fanboy" mielipiteitäni ;). Batman Forever on siksi kakkossuosikkini koska se "tajusi" Batmanin. Tai ainakin melkeen. Onhan siinäkin ongelmanssa, mutta kokonaisuutena pidän sitä parempana vaihtoehtona.Mutta on Returnssissa asioita joista pidän, esim Michelle Pfeifferin tapa näytellä Catwomania ja Danny Elfmanin musiikki.
-
X2 on sydäntäni lähellä ja animoitu Batman: Mask of the Phantasm on loistava. Vanhat Teräsmiehetkin (siis osat 1&2, eivät ne muut) ovat hyviä.
Masters of the Universe on mielestäni yritys tehdä He-Manista hieman vakavampi. New Godsia on todellakin saatettu käyttää jonkinlaisena mallina, mutta suuria yhtäläisyyksiä Kirbyn eepokseen ei leffasta löydy. Ainoa Dolph Lundgren-leffa, jonka kestää katsoa, ja se on jo aika paljon se.
Näytellyt Batmanit ovat vähän mitä sattuu. 60-luvun tv-sarja ja leffa ovat klassikoita (vaikkeivat olekaan "aitoa" Lepistä), Burtonin leffat ovat ihan hyviä, Forever menettelee ja viimeisessä oli Alicia Silverstone tiukoissa nahkavaatteissa.
-
Paras sarjakuvasta elokuvaksi käännös on luultavasti sellainen jossa ei ole yritetty ottaa mukaan mitään "sarjakuvallisia elementtejä" vaan on pelattu elokuvan keinoilla pelkästään, sarjakuvan henkeä toteuttaen. Tulee mieleen esmes se Warren Beattyn kankea Dick Tracy-elokuva, jossa oli kovasti sarjakuvamaiset värit, yksiulotteiset lavasteet janäyttelijöillä peräti karrikoidut naamamaskit! Myös Flash Gordon - the Movie vuodelta -80 oli aika hirveä.
-
Mario Bavan Diabolik (1968) oli ihastuttava aikansa kuvastin.
Nyt sitten mitä uudesta Hulkista kuuluu, jotta siinä olisi kuva paikka paikoin jaettu "sarjakuvaruuduiksi", ei kuulosta yhtään hyvältä. Ei sellainen voi toimia.
-
Olen melko varma että Ang Leen Hulk on loistava. Kaikki trailerit on näyttänyt fantastisilta ja Ang Leen ohjaus ei ole koskaan ollut heikkoa. Veikkaan että Hulkista tulee yksi suosikeistani.
-
Näytellyt Batmanit ovat vähän mitä sattuu. 60-luvun tv-sarja ja leffa ovat klassikoita (vaikkeivat olekaan "aitoa" Lepistä),
Mutta mutta. 60-luvun Lepis -sarja ja elokuvahan ovat aivan aitoa Batmaniä! Jos et usko, niin lue muutama sen ajan Batman. Meille tutusta synkeästä yön kostajastahan oli pikku hiljaa tullut tuollainen varsin leppoisampi hahmo ja taas 70 -luvulla hahmo sai taas hieman synkempiä sävyjä.
Onkos muuten kukaan maininnut vielä vanhoja Pakarisen Pekka Puupäitä. Jos pitäisi sanoa paras suomalaisen sarjakuva sovitus, niin siinä.
-
Onkos muuten kukaan maininnut vielä vanhoja Pakarisen Pekka Puupäitä. Jos pitäisi sanoa paras suomalaisen sarjakuva sovitus, niin siinä.
No valitettavasti näin taitaa olla. Eihän niillä ole mitään yhteistä sarjakuvan kanssa. Tosin Pakarinen on niin täydellinen roolissaan, ettei se haittaa. Päähenkilöiden ulkoinen ilmiasu on todella hyvä ja näyttelijöissäkään ei ole valittamista, mutta muuten... Phh.
Vihtorista ja Klaarastahan tehtiin Suomessa pari filmatisointia.
Timo
-
Joo, se on kyllä totta, että Puupäät voisivat ihan hyvin olla alun alkujaankin elokuviksi aiottuja (kun vertaa muihin saman tyyppisiin komedioihin - Ohukainen ja Paksukainen, Abott ja Costello, Majakka ja Perävaunu), mutta toisaalta Fogelin yhden sivun jutuista ei paljoa esikuvia löydy (ja nekin, jotka löytyy, on mielestäni hyvin hyödynnetty.
Jossakin tv-sarjassa muutes oli Aku Ankka -sketsejä. Ritva Valkama Iineksenä ja Pentti Siimes Akuna. Sarjan nimeä en muista, mutta niitä 80 -luvun komediasarjoja kuitenkin.
-
Näytellyt Batmanit ovat vähän mitä sattuu. 60-luvun tv-sarja ja leffa ovat klassikoita (vaikkeivat olekaan "aitoa" Lepistä),
Mutta mutta. 60-luvun Lepis -sarja ja elokuvahan ovat aivan aitoa Batmaniä! Jos et usko, niin lue muutama sen ajan Batman. Meille tutusta synkeästä yön kostajastahan oli pikku hiljaa tullut tuollainen varsin leppoisampi hahmo ja taas 70 -luvulla hahmo sai taas hieman synkempiä sävyjä.
Olen kyllä tietoinen asiasta (itse asiassa tietääkseni 60-luvun TV-sarja muistuttaa 50-luvun sajakuvaa - tämän kuvan saa ainakin Batman-animaation jaksosta Legends of the Dark Knight), mutta itse en kyseistä Lepistä pidä aitona. Tämä oli juuri syynä lainausmerkkien käytölle.
-
Minusta MIB, Helvetistä sekä 60-luvun Barbarella ja Batmanit on parhaasta päästä.
Supersankarileffat ei ole kauheen hyvin toimineet ennen uutta Hämistä ja Daredeviliä.
Rocketeer, X-men2 ja Ghost World huvittaisi nähdä.
Vaikea kuvitella, miten siitä Road to Peridionista saisi kelvollista rainaa, no ehkä se onkin enemmän elokuvamatskua. Toimii visuaalisuutensa kautta. Juonihan on lievästi sanottuna perushuttua ja ne teematkin on kaluttu puhki liian monesti ennen tätä.
-
Vaikea kuvitella, miten siitä Road to Peridionista saisi kelvollista rainaa, no ehkä se onkin enemmän elokuvamatskua. Toimii visuaalisuutensa kautta. Juonihan on lievästi sanottuna perushuttua ja ne teematkin on kaluttu puhki liian monesti ennen tätä.
Hollywoodko muka käyttäisi elokuvissa perusjuonia ja kuluneita teemoja?!
EI VOI OLLA!
Vakavasti puhuen, RTP on ihan OK-leffa. Visuaalisesti hieno, hidastempoinen isä-poika-gangsteritarina. Jättivät kyllä sarjakuvan parhaat kohtaukset pois, sääli.
-
Juu, sarjakuvahan oli itseasiassa paljon toiminnallisempi kuin leffa. Nessin pois jättäminen kyllä hieman pänni, se oli aika hauska kohtaus sarjiksessa.
Kyseiseen sarjikseen on tulossa muuten "jatko-osa", oikeammin sarjisnovelleja ENNEN koko RTP-episodia.
-
No ei tämä tule olemaan paras yhtäänmitään mutta iankin uskoisin olevan luvassa mieletöntä pätkintää. Jos sarjiksen (löytyy minulta alpparina ja Mustanaamio takavuosina julkaisi kyseisen sarjakuvan jatkokertomuksena, aika mainio idea) juoni säilytetään, leffa voi olla ihan kohtuullinen:
Predator Heading for Prague
18/06/2003
It's a good week for director Paul Anderson with the news that his much anticipated movie Aliens vs Predator is finally going ahead. News is flooding the net that the monster flick will shoot in Prague this Autumn, making this the first new Alien film to go into production.
But just to show that you can't please all of the people all of the time, certain film fans are getting angry with Twentieth Century Fox for putting Anderson's film ahead of a fifth go at the Alien franchise by James Cameron. Indeed, according to Harry Knowles, they're putting the very prospect of a Cameron return to the Alien franchise in jeopardy. 'If you remember,' the bearded one thunders today, 'the condition that Cameron had in doing it was that there be no Alien vs Predator film first.'
Well when Empire Online caught up with Cameron back in April, he told us that another Alien outing was definitely on the cards; 'We're definitely looking at another Alien film but that wouldn't be something I'd be directing,' he told us. 'I'm just going to be writing and producing that one.'
-
Finnkinon sivujen elokuvajuoruista napattua. Toivottavasti tämä on vain asiantuntemattomien toimittajien moka tuo Dock Ock!
Spider-man 2 -elokuvan kuvaukset alkavat 12.4.2003.
Sam Raimi kokoontuu 12. huhtikuuta yhteen Spider-man -elokuvan tähtien Tobey Maguiren, Kirsten Dunstin ja James Francon kanssa New Yorkissa aloittaakseen Spider-manin jatko-osan kuvaukset. Näyttelijä Alfred Molina (mm. Frida) on lisäys näyttelijäkaartiin ja hänet nähdään Hämähäkkimiehen uutena vihollisena nimeltään Dock Ock.
Sam Raimi vastaa myös suuren katsoja- ja kriitikkomenestyksen saaneen Spider-manin jatko-osan ohjauksesta. Spider-man houkutteli Suomessa yli 270 000 katsojaa elokuvateattereihin.
Tobey Maguire näyttelee jälleen kerran rauhallista Peter Parkeria, joka elää kaksoiselämää collegeopiskelijana ja yliluonnollisena ja coolina supersankarina.
Hämähäkkimiehen uusin seikkailu on entistä kiivaampi ja Hämäkkimiehen elämästä tulee, jos mahdollista, vieläkin hankalampaa kun hän tapaa uuden vihollisen, briljantin Otto Octaviuksen (Alfred Molina), joka syntyy uudelleen hulluna ja monikätisenä Dock Ockina.
-
Jos sarjiksen (löytyy minulta alpparina ja Mustanaamio takavuosina julkaisi kyseisen sarjakuvan jatkokertomuksena, aika mainio idea) juoni säilytetään, leffa voi olla ihan kohtuullinen:
Mistä voidaankin jo päätellä, että sarjakuvan juonta ei säilytetä (sarja julkaistiin muuten Agentti X9:ssä). FilmForce (http://filmforce.ign.com/articles/424/424511p1.html?fromint=1) tietää kertoa, että elokuvan tapahtumat sijoittuvat Antarktikselle, eivätkä sarjakuvan tavoin vieraalle planeetalle. Tämä tietenkin siitä syystä, että lumisen autiuden lavastaminen on halpaa. Tässä produktiossa ei ole kyse kahdelle ikimuistoisen leffahirviön kunnioittamisesta, vaan kahden viimeisiään vetelevän lisenssin ryöstöviljelystä.
-
Toivottavasti tämä on vain asiantuntemattomien toimittajien moka tuo Dock Ock!
Ei, kyllä se on aivan oikein. Elokuvan tekijät ovat päättäneet "keksiä uudelleen" Octaviuksen hahmon; mustekalan lonkeroiden sijaan hänen mekaaniset raajansa muistuttavat laitureita! ;)
-
Finnkinon sivujen elokuvajuoruista napattua. Toivottavasti tämä on vain asiantuntemattomien toimittajien moka tuo Dock Ock!
...uudelleen hulluna ja monikätisenä Dock Ockina.
Herramakiesus!! Uskaltaisikohan lyödä vetoa että tuo tulee elokuvaan!? ;-)
Timo
-
Jos minä nyt puolestani sohisin, öh, muurahaispesää: Stargate on elokuvakäännös Enki Bilalin Nikopol-trilogiasta!
Luin tuolta uutisista, että Bilal on tekemässä trilogiasta elokuvaa, ja yhtäkkiä tuli mieleen, että aikoinani trilogiaa lukiessani kummastelin yhtäläisyyksiä Stargateen, eli egyptin eläinpäisiä jumalia avaruusolentoina ja pyramideja heidän avaruusaluksinaan. Tietysti tuo voi olla ihan yhteensattumaa, kuka tahansa Erich von Dänikenin juttuja lukenut olisi voinut saada tuollaisia ideoita, mutta Stargaten ohjaaja Roland Emmerich on kuitenkin täältä vanhalta mantereelta kotoisin, joten on mahdollista, että hän tunsi Bilalin tuotantoa ja... sai inspiraationsa Nikopol-trilogiasta.
Kommentteja?
-
mutta Stargaten ohjaaja Roland Emmerich on kuitenkin täältä vanhalta mantereelta kotoisin, joten on mahdollista, että hän tunsi Bilalin tuotantoa ja... sai inspiraationsa Nikopol-trilogiasta.
Kommentteja?
Onhan se mahdollista. Däniken tuntuu silti luonnollisemmalta, samasta maasta kun on kuin Emmerich. Mutta... niin...
Timo
-
Juu, Unbreakablessa on oikeaa (fani)henkeä. Kiva kuulla että joku toinenkin arvostaa kyseistä elokuvaa...
-
Särkymättömässä on monta hyvää kohtausta, vaikka kokonaisuus ontuu kuin Samuel L. Jackson roolihahmossaan. Varsinkin kohta, jossa Jacksonin sarjakuvagalleristihahmo kieltäytyy myymästä originaalisivua tyyliin: "Nämä ovat taidetta, eikä taide kuulu lasten rasvaisiin näppeihin!"
-
Sarjakuva-akatemian saitilla on muuten listattuna melko laajasti sarjakuvaelokuvia. Osa on myös arvosteltu, joukossa myös harvinaisuuksia, mutta vain näytelmäelokuvia. Lähiaikoina päivitys on ollut kesälomilla, joten uutuuksia puuttuu monia. www.innernet.org/akatemia
Oma suosikki sarjiselokuvani on muuten The Crow, alkuperäinen sarjiskin oli varsin upea. Myös Tim Burtonin Batman, MIB ja X-Menit olivat rautaisia. Ja heheh... Mustanaamio oli kanssa hyvä. Ja toki Unbreakable oli kaunis kunnianosoitus.
-
Unbreakable paranee kun sen katsoo useammin. Todella hyvin rakennettu elokuva. Oikeastaan siinä on lähes kaikki kohdallaan.
-
Unbreakable paranee kun sen katsoo useammin. Todella hyvin rakennettu elokuva. Oikeastaan siinä on lähes kaikki kohdallaan.
Kohtaus jossa se kakara uhkaa Brucea aseella ei kyllä voi olla kohdallaan vaikka mistä näkökulmasta asiaa tarkastelisi.
-
"Lähes".
-
Äääh, Janne Y. vaan pääsi taas natkuuttammaan ;)
Älkääkä edes kysykö mistä tuon "natkuutuksen" keksin...senkun tietäis...
-
Äääh, Janne Y. vaan pääsi taas natkuuttammaan ;)
Sami T. Oletan? My old nemesis... :D
-
Sami T.? ??? Kuka ihmeen...? En tunnusta...
Köh köh...onko täällä hieman kuiva ilma vai...?
-
Minun suosikki on ehdottomasti Mario Bavan Diabolik. Mutta myös Umberto Lenzin Kriminal ja erityisesti Fernando Cerchion Il Marchio di Kriminal on tutustumisen arvoisia. Muita Italialaisiin sarjakuviin perustuvia leffoja on mm. Zenabel (1969, Ruggero Deodato), Satanik (1968, Piero Vivarelli), Baba Yaga (1973, Corrado Farina), Dellamorte Dellamore (1994, Michele Soavi) ja Duccio Tessarin ihana Tex Willer e il Signore Degli Abissi.
60 ja 70-luvuilla Turkkilaissa leffoissa seikkaili monia tuttuja hahmoja esim: Batman, Superman, Killing ja Zagor. Tosin kaikki laittomasti, vähän Vihtori ja Klaara/Bringing Up Father –tyyliin.
http://www.fumetti.org/notizie/2000/02/turchia/zagor.film.turco.3.jpg
http://www.fumetti.org/notizie/2000/02/turchia/zagor.film.turco.4.jpg
Myös Japanilaisista sarjakuvista on tehty monia elokuvia niin Japanissa kuin mm. Hong Kongissa. Esim. tuon Road to Perditionin esikuvana toiminut Kozure Okami eli Lone Wolf and Cub on kääntynyt myös kuudeksi loistavaksi elokuvaksi. Myös Kazuo Koiken kirjoittama Goyokiba sarjakuva on väännetty kolmeksi tylyksi elokuvaksi. Muita hyviä valintoja on esim. Golgo 13, City Hunter, Crying Freeman, Wicked City, ym, ym…
-
American Splendor näyttää toimivan mainiosti elokuvanakin, ainakin trailerin perusteella. Tämän vuoden Ghost World. http://www.americansplendormovie.com/main.html
-
Tämmöinen löytyi:
http://www.ruscico.com/detail_eng.php?link=212
Onko kenelläkään mitään ifoa Velitovin sarjakuvasta tai tuosta leffasta? Tarttee toi DVD tilata ;D
-
Tämä sivuaa vähän aihetta. Eli onko kukaan nähnyt Unbreakable-elokuvaa? - - - Voisin sanoa, että filmi on paras näkemäni supersankarielokuva.
Olen nähnyt ko. elokuvan mutta en valitettavasti ymmärtänyt mikä oli leffan kantava idea. Lasimies (Jackson) tekee onnettomuuksia että löytää särkymättömän miehen (Willis), löytää tämän ja - mitä sitten? Ei mitään. Leffa loppuu. Anteeksi nyt vain, mutta voisiko joku kertoa tyhmälle, mitä siinä ajettiin takaa? Minä en todellakaan ymmärrä. Teknisesti elokuva on hyvä ja näyttelijät osaavat työnsä, mutta tärkein pointti jää totaalisesti auki, ainakin minulle. Minkä takia Lasimies etsi särkymätöntä? Yrittikö hän saada lääkettä itselleen vai mitä?
Minusta paras tämän genren elokuva on Spiderman. Olen nähnyt Hulkin, siinä oli todellakin sarjakuvamainen ote, mutta ei se hyvä elokuva ollut. Matrix on todella hyvä, mutta en ole ikinä nähnyt noita sarjakuvia joten en osaa mieltää sitä sarjakuva-elokuvaksi. X-Men I on myös hyvä, en vain ole nähnyt osaa 2.
-
Lasimies (Jackson) tekee onnettomuuksia että löytää särkymättömän miehen (Willis), löytää tämän ja - mitä sitten?
Mr. Glass oli pipi päästään. Hän halusi löytää supersankarin arkkiviholliseksi itselleen. David ei halunnut leikkiä.
-
Unbreakablessa Mr. Glassin pointti oli löytää tarkoitus elämälleen.
-
Juuri näin. Kun elämä potkii päähän kannattaa potkia takaisin. Ja jos oikein kieroutunut on niin kannattaa taas hävitä lopussa jotta saa kunnon kostonkierteen aikaiseksi tyyliin "pahus, arkkiviholliseni laittoi mut poseen! Tämä kostetaan..." ja sitten eikun pakosuunnitelmaa laatimaan...
-
Sokeri-Sakari!! ;D
Vielä kun tietäisi mistä tämän saisi käsiinsä uudelleen katselua varten. Olen nähnyt aikoinaan kaverillani. Leffahan on vieläpä Suomessa tehty!
-
Sokeri-Sakarista elokuva! No näj men huh huh. Olisipa tuon tiennyt Joakim Piriselle kertoa viime viikonloppuna. Pirinen itse kertoi inhonneensa näytelmäversiotakin, miksi, siitä lisää sitten kun kirjoitan tuonne Kvaakin etukamarin puolelle jutun Socker-Connysta.
-
http://www.fantasiafilm.com/tuotanto.html (http://www.fantasiafilm.com/tuotanto.html)
Tuolta löytyy listattuna näytelmälliset tv-elokuvat otsikon alta. Leffa ois kyllä todella hauska saada käsiinsä.
-
Mulla on joku muistikuva että toi Sokeri-Sakari -filmi olis tullu TV:stä joskus. Ei tainnu olla kovin kummoinen kun ei mtn muista.
Timo
-
En muista olenko jo kommentoinut tätä, enkä jaksa tarkistaa.
Batman Returns on ehdottomasti paras supersankarielokuva, mitä on ikinä tehty (ei se ykkönenkään huono ole). Muita hyviä sarjakuvasta elokuvaksi teoksia ovat mielestäni Metropolis, Akira, Hulk, X-Men 2, Ghost in the Shell, Road to Perdition (en tiedä kuinka hyvin noudattelee sarjakuvaa), Babycart saaga (Lone Wolf & Cub), Bichunmoo (perustuu tietääkseni Korealaiseen sarjakuvaan) ja From Hell (Ei taida olla kovinkaan uskollinen Mooren visiolle).
Kyllähän nämä Daredevilit, Crying Freemanit, Spider-Manit, Bladet jne. ovat nekin ihan katsottavia, mutta klassikoiksi niistä ei mielestäni sentään ole.
-
Mulla on joku muistikuva että toi Sokeri-Sakari -filmi olis tullu TV:stä joskus. Ei tainnu olla kovin kummoinen kun ei mtn muista.
Näytelmäversion tallenne se lienee, eikä varsinainen elokuva. Minulla on ruotsin kanavalta nauhoitettuna Arne Anka-näytelmä. Se on hieno, näyttelijät ovat rooleissaan just. Vielä lisäksi omistan myös ko. näytelmän käsikirjoituksen, joten saa jotain tolkkuakin mitä siinä puhutaan.
-
Paras on ehdottomasti X2, ja perässä tulevat X-men ja Spider-man. Batmaneista en jostain syystä ole ikinä pitänyt, kun ei itse hahmo tai tarinansakaan sytytä.
-
Entäs elokuvasta sarjakuvaksi käännökset?
Mikki Hiiri ja Aku Ankka ovat aika legendaarisia esimerkkejä.
Hassua että ensin sarjakuvasta (Spider-Man) tehtiin elokuva jas sitten elokuvasta tehtiin sarjakuva-albumi... Hehheh, ainakin mulla on hauskaa.
-
Neon Genesis Evangelion manga on helvetin hyvä käännös animesta.
-
aika moni täälä on sanonut että batman on yksi parhaista ja minä olen aivan samaa mieltä
-
Jaahas, uusin Hohto on näköjään listannut parhaat sarjakuvaelokuvat "sen mukaan, miten ne onnistuvat siirtämään sarjakuvan maailman uuteen mediaan" :
1. X2
2. Spiderman
3. American Splendor
4. Batman
5. Phantom
6. Rocketeer
7. Road To Perdition
8. Addams Family
9. Popeye
10. Blade
...eli mitä ihmettä? Yrittääkö Hohto väittää, että Ghost World ei olisi moisessa siirtämisessä onnistunut?? Senkö takia, että Clowes ja Zwigoff olivat älynneet muuttaa joitain elementtejä? Epistä!
Leffat oli arvosteltu myös "omina elokuvinaan": American Splendorille kolme tähteä, Spidermanille ainoana viisi...
-
Hassua että ensin sarjakuvasta (Spider-Man) tehtiin elokuva jas sitten elokuvasta tehtiin sarjakuva-albumi... Hehheh, ainakin mulla on hauskaa.
No mutta onhan näitä ollut. Mm. Batman-leffat ja joku Terin-pätkäkin kierrätettiin takaisin sarjakuvaksi. Kovin suosikkini on kuitenkin Masters Of The Universe, joka oli ensin lelutuotesarja, josta tehtiin animaatio, josta tehtiin sarjakuva, josta tehtiin elokuva, josta tehtiin sarjakuva, josta myöhemmin tuli Super He-man -sarja, josta myöhemmin tehtiin uusi Masters Of The Universe -lelusarja, josta tehtiin uusi animaatio, josta tehtiin uusi sarjakuva, josta John Woo on pykäämässä kokoon taas uutta näyteltyä elokuvaa, josta... Ähh, ei jaksa enempää.
-
Olen pitänyt eniten Ghost Worldista (leffasta jopa enemmän kuin sarjakuvasta, kiitos loistavien näyttelijöiden: etenkin Steve Buscemia katselee aina ilokseen) ja Hämähäkkimiehen ensimmäisestä osasta. Myös molemmat Ryhmä X- filmatisoinnit ovat olleet ihan kelvollisia. Animaatiopuolelta tulee vielä mieleen kerta kaikkiaan loistava Hadashi No Gen / Barefoot Gen. Se lienee ilmestynyt vasta Hiroshiman poika- mangan jälkeen? Diabolik olisi mukava nähdä.
Marvel-filmatisoinneista metsään ajoivat rumimmin Daredevil ja Hulk. Myöskään Batmanit eivät ole iskeneet kovin lujaa. Myös Lone Wolf- saagaan perustuvat leffat ovat mielestäni parhaimmillaankin keskinkertaisia, ja lienevät enemmän esillä hurjan Shogun Assassin- maineensa takia kuin elokuvallisista ansioistaan.
Ja nämä arviot siis tulevat etupäässä elokuvallisista ansioista, eivät niinkään siitä, kuinka hyvin ne noudattelevat alkuperäisen sarjakuvan henkeä.
Jaahas, uusin Hohto on näköjään listannut parhaat sarjakuvaelokuvat "sen mukaan, miten ne onnistuvat siirtämään sarjakuvan maailman uuteen mediaan"
Hohto kirjoittaa sarjakuvafilmatisoinneista? Nyt on sitten tämäkin päivä nähty! Jukka Halttunen on tuskin ollut asialla... ;D
-
Jaahas, uusin Hohto on näköjään listannut parhaat sarjakuvaelokuvat "sen mukaan, miten ne onnistuvat siirtämään sarjakuvan maailman uuteen mediaan"...
Hohoho kiitos että muistutit miksen ole koskenut Hohtoon pitkällä tikullakaan sitten ensinumeron.
-
Hohto kirjoittaa sarjakuvafilmatisoinneista? Nyt on sitten tämäkin päivä nähty! Jukka Halttunen on tuskin ollut asialla... ;D
Ei, kirjoittaja oli Hohdon nykyinen päätoimittaja Jouni Vikman, jolla luulisi olevan jotakin tuntumaa alaan, kirjoittihan hän sarjakuvista aikanaan Gorehoundiinkin ihan asiallisesti. Mutta tämän Hohdon "sarjakuvateema" on silkka vitsi, vartissa kokoon rutaistu "artikkeli". Uusimman Empiren pikku-uutisissa oli enemmän asiaa tulevista sarjakuvaelokuvista. Lisäksi nuo "10 parasta"-teelmykset ovat silkkaa palstantäytettä, ei kolmessa rivissä saa sanottua elokuvasta mitään tyhjentävästi. Eipä ollut Crumb-elokuvakaan listalla.
-
Mutta tämän Hohdon "sarjakuvateema" on silkka vitsi, vartissa kokoon rutaistu "artikkeli".
Joo, ja sitten oli vielä nostettu etusivulle. Pöh... Surkeeta on nykysin.
Miten Goresta tuli tämmönen mainstreamrykäisy? ???
Timo
-
<snip>
Marvel-filmatisoinneista metsään ajoivat rumimmin Daredevil ja Hulk.
<snip>
Jotenkin pidin kovasti Hulkista. Se toi mieleeni Ken Russelin Muutostiloja, johon Hulkissa oli ilmeisesti ihan kunniantekomielessä useita viittauksia (mm. vesitankkikohtaus).
-
Rakastan Masters of the Universe -elokuvaa,
Minun mielestä se on maailman huonoin elokuva.
-
Kun sen nyt uudestaan katselin, paras supersankarisarjakuvaelokuva tähän mennessä on sittenkin se Watchmen. Uskoisin, että se ja V niin kuin Verikosto kestävät jopa aikaa ja niitä kehtaa katsella vuosikymmenestä toiseen.
Pienemmän budjetin elokuvista The Crow alkaa sekin erottua edukseen. Aika on paras kriitikko.
Ghost World ja Persepolis ovat jo pieniä taideklassikoita.
-
Pienemmän budjetin elokuvista The Crow alkaa sekin erottua edukseen.
Alkaa...?
-
Alkaa...?
se on Lurker, muista tämä.
Crowhan on saavuttanut kulttisuosion eikä elitistipiirien sellaista ja nauttii klassikon asemaa jatko-osistaan huolimatta.
-
se on Lurker, muista tämä.
Crowhan on saavuttanut kulttisuosion eikä elitistipiirien sellaista ja nauttii klassikon asemaa jatko-osistaan huolimatta.
No, olin vähän epäileväinen silloin aikoinaan sen pakahduttavan goottiposeerauksen takia, ja koska soundtrackilla oli Panteraa. Mutta kyllä kriitikot (se eliitti?) olivat sangen myötämielisiä jo heti silloin.
Kun ajattelee vuotta 1994, niin kovin monet silloiset menestysleffat eivät ole vanhenneet erityisen hyvin: Speed, Forrest Gump, The Mask, True Lies ja mitä niitä oli.
Pulp Fictionista en tiedä henk. koht. vieläkään, oliko se hyvä vai huono. Muistettava se oli kyllä.
-
No, olin vähän epäileväinen silloin aikoinaan sen pakahduttavan goottiposeerauksen takia, ja koska soundtrackilla oli Panteraa. Mutta kyllä kriitikot (se eliitti?) olivat sangen myötämielisiä jo heti silloin.
aha. no sinänsä ei varmaan yllätä ketään kvaakissa kummalla meistä on Panteran Fucking Hostile- paita....
muistelen etten silloinkaan nakannut enimmästä osasta kriitikkojen mielipiteitä. Sen sijaan sarjakuva oli tuttu jo ennen elokuvaa ja tuo on yksi harvoja alkuteoksen lähelle pääseviä teoksia.
-
aha. no sinänsä ei varmaan yllätä ketään kvaakissa kummalla meistä on Panteran Fucking Hostile- paita....
Blur ja Suede taisivat olla enemmän makuuni silloin 1994. Siitä on jo aikaa. Joku Oasiskin taisi olla silloin varmaankin ehkä.
Hämärästi muistelisin, että sarjakuvana Crow ilmestyi Suomessa leffan jälkeen... vai oliko se suurin piirtein yhtä aikaa.
-
jälkeen[/i]... vai oliko se suurin piirtein yhtä aikaa.
suurin piirtein siinä main tuli muistaakseni Liken suomilaitos.
Itse luin englanniksi caliberin versiot joskus ...1991?1992? kuitenkin ennen elokuvaa.
-
Itse luin englanniksi caliberin versiot joskus ...1991?1992? kuitenkin ennen elokuvaa.
Mullakin on pari vuotta aiemmin hankitut Caliberin alkuperäiset irtonumerot (netti näyttää julkaisuajankohdaksi vuotta 89) lukunottamatta vikaa numeroa. VG kuntoinenkin näyttää jenkkidivarissa tosin maksavan $60 joten en ihan heti ole täydentämässä kokoelmaa tuon osalta.
Kulttielokuvaksi en Crowta olisi valmis millään muotoa kutsumaan. Se on moiseen termiin aivan liian tunnettu. Leffan soundtrack on yllättävän hyvä joskin esmes Panteran mukanaolo kummastuttaa kun ei oikeen genreen istu (toim huom: Vulgar Display of Power tuli kuunneltua viimeksi toissapäivänä)
-
suurin piirtein siinä main tuli muistaakseni Liken suomilaitos.
Eipä kun Jalavalta tuli 1995 Kari Heikosen suomentamana. Alkuteos v. 1989.
Elokuva oli vakuuttavampi. Alkuteos toi liikaa mieleen kaavan "arpinen kostaja palaa kostamaan".
"The Shmoe - I stole this look from KISS" (Johnny the Homicidal Maniac)
-
Eipä kun Jalavalta tuli 1995 Kari Heikosen suomentamana. Alkuteos v. 1989.
jossain se on mutten ikinä jaksanut tankata käännöstä kun olin lukenut alkuteoksen.
Elokuva oli vakuuttavampi. Alkuteos toi liikaa mieleen kaavan "arpinen kostaja palaa kostamaan".
aha? itse asiassa kun tietää miksi James O'Barr sarjakuvan loi(rattijuoppo jyräsi herran tyttöystävän hengiltä) on hiukan vaikea ajatella muuta kuin "arpinen kostaja palaa kostamaan".
kotimainen sarjakuva aiheesta olisi varmaan vatvonut kuinka kalmo juo itseään itsesääliseen humalaan.
tuolloinen naisystävähän meni pähkinöiksi ensin sarjakuvasta ja itseni tavoin odotti pelolla tyypillistä sarjakuvaelokuvaa = ei sarjakuvaa tarvitse ottaa vakavissaan, lapsellista huumoria ja silmäniskuja yleisölle koska "leikkiähän tämä kaikki on" mutta R&A-teatterista tullessa oltiin oikein positiivisesti yllättyneitä.
-
Mutta The Crown elokuvaversiohan oli juuri sitä että ei otettu sarjakuvaa vakavasti. Itse en pystynyt ottamaan koko elokuvaa vakavasti viimeistään siinä kohtaa kun Crow luo helkkarin ison tuli variksen/korpin maahan. Elokuva oli muutenkin täynnä typerää action pelleillyä, joka ei edes kuulunut alkuteoksen henkeen. Ja lyön vaikka vetoa ettei koko roskaleffaan olisi suhtauduttu vakavasti, mikäli Brandon Lee ei olisi kuollut. Sarjakuva oli säälittävää angstia, mutta ainakaan se ei ollut säälittävä action elokuva. Toivottavasti remake ymmärtää teoksen paremmin.
-
R&A-maininnastapa tuli mieleen, että siellä näin (oliko peräti Suomen ensi-ilta?) aikoinaan valkokankaalta Akiran! Yleisö oli lähinnä hämmentynyttä.
Täysin äänettömät, vai oliko siinä pientä rätinää, kohtaukset Neo-Tokion räjähdellessä tuntuivat todella oudoilta. Se oli silloin aivan uudenlaista kerrontaa. Unohtumaton elokuvaelämys. Mutta mikä mahtoi olla vuosi? En löydä netistä tietoa. Taidettiin esittää ennen videoversioiden tuloa.
-
Välikommenttina: aika huvittavaa että juuri eilen lainasin Crow:ta kun totesin kaverilleni notta "it can't rain all the time". Weird.
-
Mutta The Crown elokuvaversiohan oli juuri sitä että ei otettu sarjakuvaa vakavasti. Itse en pystynyt ottamaan koko elokuvaa vakavasti viimeistään siinä kohtaa kun Crow luo helkkarin ison tuli variksen/korpin maahan. Elokuva oli muutenkin täynnä typerää action pelleillyä, joka ei edes kuulunut alkuteoksen henkeen. Ja lyön vaikka vetoa ettei koko roskaleffaan olisi suhtauduttu vakavasti, mikäli Brandon Lee ei olisi kuollut. Sarjakuva oli säälittävää angstia, mutta ainakaan se ei ollut säälittävä action elokuva.
mietin pitkään miten suhtautua tähän, koska ollaan varmaan nähty eri osat Crowta.
Kunnes muistin arviosi Conanista ja luin tämän määritelmäsi Rambosta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5039.msg344254.html#msg344254)
meillä on vaan täysin erilaiset maut ja maailmankuvat.
ehkä ne erilaiset näkemykset rikastuttavat maailmaa, mene ja tiedä.
isoin ongelmahan on se ettei ole yhtä oikeaa sarjakuvaa koska sarjakuvat eivät ole keskenään vertailukelpoisia yhdellä ja samalla mittarilla.
Ei ole myöskään yhtä oikeaa tapaa sovittaa sarjakuva elokuvaksi.
Samaa metodia ei voi käyttää Karviseen ja Sin cityyn. Monen mielestä Karvisen elokuvaversio on erittäin onnistunut: aivan yhtä sietämätön kuin sarjakuvaversionsakin.
Itse arvostan niitä joissa pyritään elokuvan keinoin pitämään alkuperäisen teoksen sisältö kasassa, teemat, hahmot juoni jne eikä tekemään siitä jotain muuta lähdemateriaalin verukkeella.
-
R&A-maininnastapa tuli mieleen, että siellä näin (oliko peräti Suomen ensi-ilta?) aikoinaan valkokankaalta Akiran!
Akira oli kyllä näytetty jo aiemmin jossain Tamperelaisessa pientapahtumassa. Ja taisi paikallisessa leffateoatterissa tulla videotykiltä kun oli sen verran rakeinen.
Oli se silti sen verran hieno juttu että piti sinne Tonin ja Minnan kanssa varta vasten ajaa tuota katsomaan. Ihan pääkaupungista asti. Leffan loppu vaan hämmensi kun oli niin erilainen kuin se Marvelin/Epicin julkaiseman sarjakuvan loppupuolisko.
-
Nyt kun Tabary on kuollut, niin pitää kyllä sanoa että ranskalainen Ahmed Ahne -näytelmäelokuva Iznogoud (2005) on harvinaisen onnistunut alkuperäisteosten hengen vangitsemisessa - hyvässä ja pahassa. Kyseessä ei siis ole kovin hyvä elokuva, mutta hyvin uskollinen tulkinta aiheestaan kyllä.
http://www.imdb.com/title/tt0402294/combined
Ja kuten niin monia muitakaan ranskalaisia elokuvia, ei tätäkään nähdä millään muulla kielellä, koska Ranskan ulkopuolellahan ei tunnetusti ole kulttuuria.
-
Ja kuten niin monia muitakaan ranskalaisia elokuvia, ei tätäkään nähdä millään muulla kielellä, koska Ranskan ulkopuolellahan ei tunnetusti ole kulttuuria.
Release dates for Iznogoud (http://akas.imdb.com/title/tt0402294/releaseinfo) Nähty Tanskassa, Kreikassa, Saksassa, jopa USA:ssa. Mutta eipä tuon mukaan tietenkään Suomessa.
Timo
-
Mulla on joku muistikuva että toi Sokeri-Sakari -filmi olis tullu TV:stä joskus. Ei tainnu olla kovin kummoinen kun ei mtn muista.
Timo
Historian hämäristä. Sokeri-Sakari -elokuva! (https://www.youtube.com/watch?v=udXoG6_iF7g&feature=youtu.be&fbclid=IwAR3Fur3vibTHOtrwkKYed5kBSSUFva9gSXa039Inm0aZhh-V4Q5Pk3drzhA)
Ei oo kyllä kummonen, TV-kamaa. Näyttelijätyöltään, kuvaukseltaan sekä leikkaukseltaan vähän kansanopiston videopaja-laatua. Onhan siellä kuitenkin Juhani "Uunon naapuri" Kumpulainen.
Dialogi kuitenkin ehtaa alkuperäistä (vissiin).
Timo
-
Sokeri-Sakari menee harvinaisen suoraan sarjakuvan mukaan, dialogia myöten. Suosittelen ainakin Alhola-faneille, ohjaaja on sama (Jaakko Pyhälä), ja Sokeri-Sakariahan näyttelee kulmakarvansa pois ajanut Markku Peltola.
-
Just katselin Golgo 13 jakson, jossa keikka on Monte Carlon katukisassa.
Siinä TIMO MÄKINEN ajaa kaiteeseen ja kartturi JUHO KANKKUNENKIN selvisi vammoitta.
Suomi mainittu, torilla tavataan !
D