Voi Tertsi, lakkaa nyt huutelemasta joka ketjussa rasterista ja pikselistä... Keskitytään välillä johonkin muuhunkin.
Lukaisin eilen kotimatkalla läpi ja oikein piristävä pakkaus oli. Tuli mieleen Hellboy ja BPRD eli vähän niinkuin Mignolaa lapsille. Ei pelkästään hahmojen ulkonäöstä (vedenelävät erityisesti) vaan myös itse piirrosjäljestä ja sarjan fiiliksestä.
Väritys oli upeaa, mutta ehkä sittenkin kuitenkin kliinistä minun makuuni. Fotarin tehdasasetukset ja liut tai jotain. Avoimia asioita alleviivattiin minun makuuni liikaa, olisi paljon palkitsevampaa huomata niitä itse (tulevista albumeista). Toivottavasti jatkoa seuraa, sillä tuota oli ilo lukea.
Oliko Theo tarinan pikkutytön isä, sillä seikkailu tuntui olevan suhteellisen nykyajassa ja mikäli karhuuntuminen tapahtui 1932, joku matematiikka ei täsmää. Vai onko tytön äiti saanut jälkeläisen karhun kanssa
?
Oliko Theo tarinan pikkutytön isä, sillä seikkailu tuntui olevan suhteellisen nykyajassa ja mikäli karhuuntuminen tapahtui 1932, joku matematiikka ei täsmää. Vai onko tytön äiti saanut jälkeläisen karhun kanssa
?
Ei, ei ollut, vaan kuten tertsi mainitsi: naapurin setä.
Asiahan ei Theolle kuulu missään määrin muuten, joskin lukemalla tarinan uudestaan tuo lakimieskin auennee.
Isyyteen haastemies ei liity.
Ja matematiikka selittyy helposti, vuosi on oikein, kirous tekee muutakin kuin karhuja vrt Hellboy
Vaikka onkin viimevuotinen jo niin ehdottomasti pohjoismaisten sarjakuvien kovinta huippua.