Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => Aiheen aloitti: Outi - 23.08.2006 klo 12:01:44
-
Kuinka moni on ehtinyt saada käsiinsä tätä sarjaa?! Aivan loistava! Ainakin muutama suitsuttava maininta löytyy Kvaakistakin eri keskustelualueilta...
20th Century Boys kertoo aika tavallisisesta japanilaisesta kaverusporukasta jonka lapsuudenmuistoihin tuntuu liittyvän jotain mysteeristä. Scifiä, mysteerejä ja ihan aitoa normaalia ihmiselämää sekoittava tarina toimii kolmella aikatasolla. Sarja on persoonallisesti ja taitavasti piirretty + suht nuori (1999 ja eteenpäin, jatkuu edelleen), jo mestarityöksi nimetty. 20th Century Boys on ainakin Ranskassa "aikuisemman" lukijakunnan suosiossa, yhtä paljon naisten kuin miesten.
Saatavilla ainakin saksaksi, ranskaksi, italiaksi ja espanjaksi. Englanninkielisestä en tiedä. (VIZ?)
Lohdullista, että maailmalla alkaa olla jo ihan reippaasti valikoimaa erityylisissä mangoissa...
-
Monster taitaa tulla Viziltä ennen 20th Century Boysia. Naoki Urasawa on mieletön tekijä... :)
-
Urasawa on loistava. Odotan kiihkeästi että Viz saisi julkaistua 20thCB:n "alkuosan" Monsterin loppuun, jotta päästäisiin käsiksi itse asiaan. Tai sitten minulta menee lopulta hermot ja alan lukea sitä saksaksi. Mutta ei pidä valittaa, Viz noudattaa Urasawan nimenomaista toivomusta julkaisemalla ensin Monsterin ja vasta sitten 20thCB:n.
Ensimmäiset vähät Monsterit mitä Suomeen kantautui, myytiin hetkessä loppuun. Onneksi on toiveita että niitä tulee lisää, sillä kuulin viikonloppuna varteenotettavasta lähteestä (=tutulta kauppiaalta Fredrikinkadulla) että Viz on saanut lupa-asiansa järjestettyä, ja sen laitosten maahantuonti Suomeen ei enää riko USA:n tekijänoikeuslakia. (Hurraahuutoja musiikkiteollisuuden sanelemille tekijänoikeuslaeille...)
-
Viz noudattaa Urasawan nimenomaista toivomusta julkaisemalla ensin Monsterin ja vasta sitten 20thCB:n.
Ooh. Tarttis varmaan sitten räpylöidä jostain käsiin Monsteritkin.
Itse olen 20th Century Boys-sarjassa vielä aika alussa, olin kuitenkin heti ihan innoissani. Todella jännittävä & kiinnostava juoni ja koskettavat päähenkilöt. Netistä en uskalla katsoa mitään aiheeseen liittyvää koska sielä liikkuu niin paljon spoilereita. Haluaa itse tietää kuinka käy/mistä oikein onkaan kyse...
En keksi ketään manga-artistia joka tekisi tyyliltään vastaavaa, vähän "kypsempää" mutta silti suureen yleisöön vetoavaa tarinankerrontaa?
EDIT: No mutta näitähän on tullut kamalat määrät: Saksaksi Monsterista on 18 osaa. Kuinka paljon niitä oikein kaiken kaikkiaan tulee? 20th CB:stä 16. uusin ja sarja jatkuu...
-
Monsterissa on 18 osaa, viimeinen ilmestyi helmikuussa 2002.
-
Ois kiva nähdä jotain näytteitä. Ittekö tässä aina pitää googletella?
-
Joo Kaltsu, kaikki duuni pitää aina ite tehdä :)
Mutta! Sain kaivettua jostain nurkan/hyllyn takaa Monster nelosen joka on joskus jäänyt sinne pyörimään, mistä lie tullut. Lukaisin sen ja vaikka juttu aika kiinnostava onkin, jotenkin se on huonommin piirretyn ja kliseisemmän tuntuinen tarina. Eli taidan jättää Monsterit ja keskittyä tähän uudempaan sarjaan...
-
Sain kaivettua jostain nurkan/hyllyn takaa Monster nelosen joka on joskus jäänyt sinne pyörimään, mistä lie tullut. Lukaisin sen ja vaikka juttu aika kiinnostava onkin, jotenkin se on huonommin piirretyn ja kliseisemmän tuntuinen tarina. Eli taidan jättää Monsterit ja keskittyä tähän uudempaan sarjaan...
Urasawalta lukee mielikseen kyllä huonompaakin tarinaa, koska miehen suurin vahvuus on kuitenkin sellainen mukavan omintakeinen kerronta, jossa leppoisuus ja jännitys paiskaavat kättä. Ja Monsterhan on loistava, vaikka juoneltaan vähän liian läheltä Takaa-ajettua liippaakin.
Niin, ja 20th Century Boys on mestariteos, mutta juoneltaan niin massiivinen, että pahoin pelkään Urasawan vielä sotkeutuvan omiin lankoihinsa. Saas nyt nähdä.
-
Tekaisin Monsterista (luettu osat 1-4) arvion seuraavaan Anime-lehteen. Yhden lauseen tiivistelmä: Juttuhan on tosiaan muunnelma vanhasta kunnon 1960-luvun Takaa-ajetusta maustettuna DDR-horrorilla ja skandinaavisella sairaalayhteisön raadollisella kuvauksella (Jersild: Baabelin torni, von Trier: Riget).
-
Huh, onneksi ei ole Takaa-ajettuun tullut sitten kosketusta ollenkaan. Monsterin katsoin sarjana viime keväänä ja näin ummikolle näissä aiheissa ihan loistava, ylistämisen arvoinen ja kypsä sarja vaihteeksi. Mangaa ostanut sitä mukaa kun sitä tulee. Pääsin tutustumaan 20thCB:iin tässä jonkun aikaa sitten, lukenut vasta yhden kirjan, mutta hienoa, hienoa tavaraahan tämä on.
Pitäisikö sitä osata sanoa jotain älykästä ja kriittistä nyt sitten?
-
Huh, onneksi ei ole Takaa-ajettuun tullut sitten kosketusta ollenkaan. Monsterin katsoin sarjana viime keväänä ja näin ummikolle näissä aiheissa ihan loistava, ylistämisen arvoinen ja kypsä sarja vaihteeksi.
Sama täällä, en ole nähnyt Takaa-ajettua eli eipä päässyt häiritsemään... Monster menee ihan sujuvasti, vaikka eniten odotan 20th Century Boysia. Tällä vauhdilla vain taitaa mennä pieni ikuisuus että siihen pääsee käsiksi.
Toki Monster on jotenkin... miten sen sanoisi... pliisumpi kuin myöhemmät sarjat. Sitä en vain tajua kun huhut kertovat että Urasawaa pidettäisiin Japanissa huonona piirtäjänä?
-
Sitä en vain tajua kun huhut kertovat että Urasawaa pidettäisiin Japanissa huonona piirtäjänä?
Ihan uskottavalta kuullostaa, koska se piirtää aika paljon eri tyylillä kuin mainstream-manga-artistit. Itse taas nimenomaan (eurooppalaiselta pohjalta) kiinnitin huomiota siihen, miten hyvin (=ilmeikkäästi, realistisesti, yksityiskohtaisesti) sarja on piirretty.
-
Ihan uskottavalta kuullostaa, koska se piirtää aika paljon eri tyylillä kuin mainstream-manga-artistit. Itse taas nimenomaan (eurooppalaiselta pohjalta) kiinnitin huomiota siihen, miten hyvin (=ilmeikkäästi, realistisesti, yksityiskohtaisesti) sarja on piirretty.
Mainstreamiahan Urasawakin on ja wikipedia väittää hänen voittaneen tällaisia palkintoja :
* New Manga Artist Award of Shogakukan in 1982.
* Début ; Return(1981).
* The 35th Shogakukan Manga Award in 1990(by Yawara!).
* The 1997 (1st) Media Arts Festival award for Excellence. (For Monster).
* The 3rd TEZUKA Osamu Award in 1999 by Asahi Newspaper, Grand Prix. (For Monster).
* The 2002 (6th) Media Arts Festival award for Excellence. (For 20th Century Boys).
Taschenin kirjan näytteitä enempää en ole hänen töihinsä tutustunut mutta mielestäni hänen tyylinsä näytti kohtuu tyypilliseltä seinen-mangalta. Samasta kirjasta löytyy paljon omituisempiakin näytteitä (HUOM! Omaperäisyys ei ole mielestäni itseisarvo vaikka omaehtoisuutta arvostankin).
-
Listasta puuttuu Japan Media Arts Festivalin Excellence Prize vuodelta 2005. (Pluto, Urasawan uusintaversio Tezukan originaalista.)
Sano vaan reilusti, että mangan hallitseva maailmanmestari. Niin minäkin sanon.
-
Hmm... periaatteessa voisin ymmärtää haukut jos asiaa tarkastellaan siltä kantilta, onko jälki "taiteellista". Sitähän se ei ole, vaan aika peruskamaa... Mutta ei siitä pääse mihinkään, että Urasawa vain on nero. Rytmitys, juonen kuljetus ja hahmot vaan toimivat niin ettei mitään rajaa. :D
-
Ihan uskottavalta kuullostaa, koska se piirtää aika paljon eri tyylillä kuin mainstream-manga-artistit.
Siis piti kirjoittamani että "...kuin muut mainstream-manga-artistit"
Ihan mainstreamiahan Urasawa on, eikä mitään Garo/Ax-kamaa. Mielenkiintoista muutes (off topic): Ax myy Japanissa yhtä paljon kuin Strapazin-lehti (alternative sarjakuvaa) Sveitsissä eli n.5000 kpl= ei mene hyvin alternative-mangalla Nipaniassa, ei.
-
VIZ on sitten viimein aloittanut julkaisemaan 20th Century Boysia, ja samaan aikaan tuli ensimmäinen osa Plutosta! *ilon tanssi*
-
VIZ on sitten viimein aloittanut julkaisemaan 20th Century Boysia, ja samaan aikaan tuli ensimmäinen osa Plutosta! *ilon tanssi*
Oho! On tätä jo odotettukin. Tarkoittaako tämä sitä että koko Monster on lopultakin saatu julkaistua?
-
Oho! On tätä jo odotettukin. Tarkoittaako tämä sitä että koko Monster on lopultakin saatu julkaistua?
Jep jep. Ja julkaisukokokin on muuttunut, ainakin omasta mielestä tämä hieman isompi koko on mukavampi. Ja Plutossa on jopa värisivuja tallella, tosin vain ensimmäiset sivut. Värisivuja ekaan alppariin olisi kuulunut enemmänkin, mutta hyvä edes näin...
-
Jep jep. Ja julkaisukokokin on muuttunut, ainakin omasta mielestä tämä hieman isompi koko on mukavampi. Ja Plutossa on jopa värisivuja tallella, tosin vain ensimmäiset sivut. Värisivuja ekaan alppariin olisi kuulunut enemmänkin, mutta hyvä edes näin...
Kiitos, kuulostaa erinomaiselta!
-
Tulisipa tämä suomeksi. Onks kellään tietoo? Onko kukaan lähestynyt kustantajia julkaisupyynnöllä?
Edit: Video poistunut.
Lyhyt, mut mielenkiintoinen Urasawa-ohjelma Ranskan teeveestä englanninkielisin tekstein löytyypi osoitteesta:
http://www.youtube.com/watch?gl=IT&hl=it&v=CFh-z17rSq8
-
Tulisipa tämä suomeksi. Onks kellään tietoo? Onko kukaan lähestynyt kustantajia julkaisupyynnöllä?
Olisi aivan mahtavaa. Mutta epäilen että Suomi olisi vielä valmis ottamaan vastaan tällaista mangaa. Suurin osa lukijoista on vielä teinisarjojen lukijoita, ja Urasawan jutut ovat heistä epäilemättä tylsiä ja tylsästi piirrettyjä. (Kerran kuulin erään nuoremman lukijan teilaavan Urasawan edellämainittujen syiden takia.)
-
Suurin osa lukijoista on vielä teinisarjojen lukijoita...
Totta, kyllä se jäis hyllyyn nuorisolla pääsääntöisesti. Ja en jaksa uskoa että saataisiin aikaan sellaista markkinointia mikä herättäisi kiinnostusta tällaista kerrontaa ja tarinaa kohtaan varttuneemmassa väessä.
-
On muuten pirun hyvä sarja, kuten Plutokin.
Tällaista mangaa olisi hienoa saada suomeksikin. Monster jää tosiaan pahasti haistelemaan pölyjä näiden jäljiltä, vaikka muuten ihan mainio olikin.
-
Tällaista mangaa olisi hienoa saada suomeksikin. Monster jää tosiaan pahasti haistelemaan pölyjä näiden jäljiltä, vaikka muuten ihan mainio olikin.
Täytyy yhtyä kuoroon ainakin 20th Century Boysin suhteen, vaikka olenkin lukenut vain ensimmäisen osan. Urasawa osaa koukuttaa: en vain halua nähdä, mitä tapahtuu seuraavaksi, minun on nähtävä mitä tapahtuu seuraavaksi.
-
Tällaista mangaa olisi hienoa saada suomeksikin. Monster jää tosiaan pahasti haistelemaan pölyjä näiden jäljiltä, vaikka muuten ihan mainio olikin.
Aivan totta, Monsterin pahin ongelma on junnaus. Vaikka muutoin pidänkin siitä, että sivuhenkilöihinkin keskitytään, tuntuu siltä kuin Monsterissa olisi vain aivan liikaa pituutta sisältöön nähden.
-
Aivan totta, Monsterin pahin ongelma on junnaus. Vaikka muutoin pidänkin siitä, että sivuhenkilöihinkin keskitytään, tuntuu siltä kuin Monsterissa olisi vain aivan liikaa pituutta sisältöön nähden.
Samaa settiä on kyllä luvassa 20th Century Boysissakin. Okei, luen kyllä mielelläni äärimmäisen koukuttavaa ja todella iskevää tarinankerrontaa enemmänkin, mutta siinä vaiheessa kun tarina on lopussa, pitäisi sille pistää piste, eikä aloittaa hommaa alusta. Sinänsä maailma johon kehyskertomus on luotu, muuttuu toki olennaisesti ja jopa jollain tavalla mielenkiintoisammaksi tässä major turning pointissa, mutta mielestäni tarinakokoisuudet eivät ylimääräisestä pidentämisestä ainakaan parane. Tämä toinen englanniksi nyt ilmestyvä sarja, Pluto, onneksi osaa hoitaa sen kunnialla kotiin, saas nähdä kuinka 20th kanssa vielä käy.
-
Vuonna 1969 joukko poikia piirtää merkin keskinäisen ystävyytensä symboliksi. Kolmikymppisinä he ovat unohtaneet salaseuransa maailmanvalloitussuunnitelmineen, kunnes heistä vastuuntuntoisin, Kenji, kohtaa tutun symbolin lapsuudenystävänsä kuoleman yhteydessä ja alkaa selvittää mitä sen taakse kätkeytyy.
Kenjin vatsaa kiertää tunne siitä, että maailmassa on tapahtumassa jotain suurta ja tapahtumat kiertyvät selittämättömästi hänen lapsuuteensa. Kenjin pelot osoittautuvat todeksi hänen saadessaan selville, että symboli on mystisen ”Ystävän” käytössä, joka toteuttaa Kenjin poikana ideoimaa suunnitelmaa kohti maailman tuhoa. Suunnitelmaa, josta hän itse muistaa vain hajanaisia sirpaleita.
Naoki Urasawa, sarjasta Monster tunnettu, on tarinavetoisten tarinoiden mestari. 20th Century Boys on mangan Lost, joka avautuu lukijalle takautumien avulla. Eri aikana kulkevan tarinan viimeistelevät Urusawan persoonalliset ja luonteikkaat henkilöhahmot.
Urasawa kuljettaa taiten juonta nykyhetken ja poikien menneisyyden välillä. Samalla hänen tarinansa toimii monella tasolla jännitystarinana, scifi-juonena, lapsuuden- ja ystävyydenkuvauksena.
Urasawa luottaa lukijan kärsivällisyyteen ja pitkäjänteisyyteen tavalla, mitä enää vain harvoin sarjakuvissa kohtaa. Juonikehys tosin tuntuu niin massiiviselta, että hieman sitä lukiessa pohtii, kykeneekö tekijä kutomaan kokonaisuudesta koherenttia, mutta toistaiseksi lukija jää teokseen kuin mato koukkuun.
-
Viisi ensimmäistä osaa olen sarjaa lukenut, juuri hankin osat 6 ja 7, mutta en ole vielä ehtinyt niihin syventyä, kun tuli ostettua muutakin (Distant neighbourhoodin 2. osa), mutta Urasawa on kyllä nyky-manga-artisteista varmaankin ykkössuosikkini juuri tuon erinomaisen tarinankerrontataitonsa takia.
-
No, miten kävi? Lensikö lukija viitososan viimeisellä sivulla perseelleen?
-
Ei ollut tarvetta odottaa loppuun, kyllä tuo viitososa jysäytti tajunnan jo keskivaiheilla.
Aikasiirtymien käyttäminen on joskus halpa kerrontatekninen ratkaisu, mutta kun sen näin hyvin tekee, tulos on erinomaisen tehokas, juuri sellainen mitä on haettu.
Hitaasti etenevä tarina koukuttaa kyllä aivan kympillä.
-
Puhutaan ketjussa sitten yleisesti Urasawasta.
Aloin nyt lukea Billy Bat -sarjaa kun kirjastosta löytyi vihdoin se eka osa...eli seuraava pitkä sarja jota Urasawa teki noiden ketjussa mainittujen Monsterin, 20th Century Boysin ja Pluton jälkeen, 20 osaa.
Olen nyt lukenut neljä osaa ja tää on...tosi hämmentävä. Alkaa kun 40-luvun lopulla amerikkalais-japanilainen sarjakuvatekijä kuulee maininnan että sankarinsa Billy Bat muistuttaisi Japanissa ilmestynyttä sarjakuvahahmoa...ja sitten alkaa iso pyörä heittää ja sarjaan hyppiä paljon eri elementtejä joiden keskinäiset yhteydet on vielä jokseenkin hämärän peitossa, mukana mm. Jeesus, Francis Xavier, Hattori Hanzo, Walt Dis...anteeksi, Chuck Culkin, Lee Harvey Oswald (johon liittyi juuri Oswald-kaniini...huokaan, kenelle tulisi tuollainen viittaus mieleen...)
Yksittäisinä osioina nämä ovat toki perinteisen nättejä, mutta uteloittaa kyllä mihin tässä sarjassa ollaan oikein menossa ja saavuttaako se jonkinlaisen koherenssin jossain vaiheessa...
Urasawa harrastaa tätä kyllä urakalla, että perustaa sarjojaan vanhaan populaarikulttuuriin ja lähtee kehittelemään siitä omaa juttuaan, Pluto ja 20th Century Boys on sitä, samoin tässä välissä ilmestynyt Louvre-tarina (Mujirushi ou Le signe des rêves) pohjaa vanhaan mangahahmoon ja uusi sarja Asadora 60-luvun televisiosarjaan...
Billy Batissa on sitten amerikkalainen sarjakuva yms isommassa osassa.
Mutta ei vissiin ole ilmestynyt englanniksi, vai? Ranskaksi ja saksaksi kyllä, ja pikavilkaisulla netissä huomasin jonkun maininnan että Urasawa suhtautuu hieman epäluuloisesti jenkkijulkaisuun, kun Eräs Tuotantoyhtiö voisi hermostua...
Olen myös vilkaissut Urasawan vanhempaa sarjaa Happy! (https://en.wikipedia.org/wiki/Happy!_(sports_manga)) kun sekin näpsästi löytyy ranskaksi, mutta ensimmäisen osan perusteella se sijoittui aika korkealle "tyhmimmät ideat ikinä"-listalla, että ei varsinaisesti houkuttanut lukemaan edes sitä ekaa osaa kuin puoleenväliin...
-
Luin muutamia osia Billy Batia, mutta kyllästyin. Vaikutti liian haahuilevalta, enkä kiinnostunut hahmoista tarpeeksi. Ehkä olisi joskus tullut suuri valaistus tai jotain, mutta en varsinaisesti ole Urasawan töiden fani, joten en jaksanut jäädä odottamaan sitä. (Tällä en tarkoita, etteikö hänellä olisi hyviä teoksia, vaan vain sitä, että ne eivät ole minun listallani kärjessä.)
-
Joo, ymmärrän kyllä...itse olen pääsääntöisesti pitänyt lukemistani Urasawoista paljon tai hyvin paljon, mutta jonkun randommangakan tekemänä tästä olisi ehkä vetänyt jo johtopäätöksen että tekijällä ei ole käsitystä mitä on tekemässä, hyppii vaan aiheesta toiseen. Nyt on vielä uskoa että jotain tässä on kehitteillä...
-
Luultavasti onkin. Muistaakseni ainakaan Monsterissa ja Plutossa ei edetty mitenkään valtavalla nopeudella (pääjuonessa ainakaan). Ja tässä vaiheessa uraa Urasawalla lienee mahdollisuus kehitellä juttujaan ihan omaan tahtiin, ilman että kustannustoimittaja käskee panemaan vauhtia.
-
Kymmenen osaa olen ehtinyt Billy Batia nyt lukemaan ja joops, sekalaisia osasia loksahtelee yhteen ja sekalaisia sivuhaaroja putkahtelee lisää (ja joistain jo nähdyistä jutuista herâä kysymys palataanko niihin vielä).
Tämä on sen verran hönön sekava ja haahuileva, että kovin korkealla ei ole luottamus, että tämä jotenkin paketoituisi siististi briljantiksi kokonaisuudeksi, mutta jatkan lukemista koska onhan Urasawa yhä erinomainen piirtäjä ja yksittäisten pätkien kerronta toimii kuitenkin, ja laajemmassakin skaalassa tämä on aikamoista ideatykitystä, mikä itsessään on innostavaa vaikkei aina niin tolkullista.
-
Sain sitten luettua Billy Batin loppuun, ja eihän se mitenkään siistiksi paketiksi asettunut, mutta kun tavoitteet asettaa tarpeeksi korkealle, niin niiden saavuttamisen jääminen puoleenväliinkin sijoittuu silti reippaasti ohi monen muun sarjan...
Hämmentävä ja tavattoman kiinnostava teos kuitenkin, josta joitain ajatuksia laitoin blogiin (https://jotakinblogi.blogspot.com/2022/05/naoki-urasawa-billy-bat.html).