Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Muut sarjakuva-aiheet

Kvaak.fi:n virallinen "esittele itsesi" -thread :)

<< < (128/129) > >>

Hurja Rakham:
Öhöm... krhm... tota, öö...

Olen jo jonkin aikaa selaillut näitä keskusteluja, mutta en saanut aikaiseksi rekisteröityä ennen kuin eilen, ujo kun olen. Esittäytyminen lienee paikallaan?

Olen vasta-aloittanut lukiolainen (siis ihan kakara vasta, tiedän...), synnyin sinä vuonna, kun sarjakuvamaailma juhli Hergén 100-vuotissynttäreitä, ja siksi kuvittelen että rakkauteni edellä mainitun herran sarjakuviin olisi jotenkin tähtiin kirjoitettu, vaikka aika hemmetin moni muukin syntyi tuolloin, ja silti arvoisat ikätoverit pitkälti selaavat vain tiktokkia (nuoriso on pilalla, haluan että älykännykät korvataan sähkölennättimillä!!!!! Ja lankapuhelimet takaisin, ei, tämä ei ole Sanzot'n liha ja leikkele!!!!!)

Turha silti kuvitella, että olisin lapsuudessani ymmärtänyt sarjakuvien päälle (siis ankkoja lukuunottamatta). Itse asiassa en ole harrastanut sarjakuvia sen pidempään kuin noin 1,5 vuotta, mikä kuulostaa säälittävän lyhyeltä ajalta, mutta uskokaa kun sanon, että se on ollut sitäkin intohimoisempaa aikaa. Ensin hurahdin vakavanlaatuisella tasolla Tinttiin, ja sitä kautta löysin myös muun sarjakuvan. Kaiken Hergén tekemän (Veikot, Tetet, Jyket, Quickit, Flupket ynnä muut) lisäksi suosikkejani ovat Yoko Tsuno, Barelli, Blake ja Mortimer, Asterix, Ahmed Ahne, Lucky Luke ja Natasha muutamia mainitakseni, ja lista kasvaa koko ajan. En ole toistaiseksi kovin paljon vieraillut Ranskanmaan ja Belgian ulkopuolella, paitsi tietenkin Norjassa, sillä Nemi on myös yksi ehdottomista lemppareistani.

Ja mitäs muuta sitä kertoisi, kirjoja olen lukenut aina ja valtavia määriä, mutta niistä en osaa valita suosikkeja. Luukutan paljon musiikkia, lukuisia eri genrejä mutta lofi on ikisuosikki. Olen sukupuoleltani tyttö.

Mutta joo, eiköhän tuossa nyt ollut enemmän kuin tarpeeksi itsestäni jauhamista.

Jarkko Sikiö:

--- Lainaus käyttäjältä: Hurja Rakham - 21.08.2023 klo 08:00:01 ---Olen vasta-aloittanut lukiolainen (siis ihan kakara vasta, tiedän...), synnyin sinä vuonna, kun sarjakuvamaailma juhli Hergén 100-vuotissynttäreitä

--- Lainaus päättyy ---

Tervetuloa, ja osallistu vain rohkeasti keskusteluihin, eli meidän vanhusten murinoista ei tarvitse pelästyä!

Hurja Rakham:

--- Lainaus käyttäjältä: Jarkko Sikiö - 21.08.2023 klo 09:11:35 ---Tervetuloa, ja osallistu vain rohkeasti keskusteluihin, eli meidän vanhusten murinoista ei tarvitse pelästyä!

--- Lainaus päättyy ---
Kiitoksia, kiitoksia!

Kahkonen:
(Katsoin, että 2023 aloitettu ketju ja aloin vastata. Ykkösviestin kirjoittajan ikä sai tarkistamaan vuoden, mutta antaa mennä kun alkuun pääsin.)

Lapsuudessa Tarzaneita, Bustereita, Mustanaamioita, Korkeajännitystä lukenut: Willen Wanhojen bussiin edelliset ja uusia tilalle.  Joulun alla isän kanssa kierretty Tampereen divareita ja joululahjaksi ostettu sieltä nippu sarjakuvia: noita peruslehtiä, ja sitten Kapteeni Mikit, Jännä-Jussit ja mitä vielä. Kirjastosta sitten Aku Ankat, Asterixit ja muut albumit.

Joitakin olen kerännyt: Suuri sota, Anu ja Antti, Lännentie. Tex tilattu aikuisiällä ja Kalkkaron tilasin, Fantomenia. Profiilikuvan pettynyt ilme kertoo siitä, kun ei enää julkaista.

Kohta nelikymppinen, lapsiperheen isä. Lukion matikanope Kouvolassa.

TOSA:
Rekisteröitynyt:29.04.2005 klo 10:47:26

Onpas nuo vuodet menneet nopeasti. Pitäisikö niiden kunniaksi oikein tehdä jonkinlainen esittely

Sarjakuvien lukeminen (kuunteleminen ja katseleminen) alkoi jo paljon ennen kuin itse opin lukemaan. Isäni luki minulle Tex Willeriä ja äitini Aku Ankan taskukirjoja ja Aku Ankkaa. Muistan myös pari Zagoria ja Akimia. Mallista piirtelin Tex Willer ja Disney hahmoja. Ahkerasti kierrettiin divareja pääasiassa Tampereella mutta myös lukuisilla muilla paikkakunnilla. Silloin oli vielä sitä aikaa kun mihin vain pieneenkin paikkakuntaan menikin niin löytyi aina vähintään yksi divari.

Kun opin lukemaan aloin keräilemään sarjakuvia itselleni. Kokoelmaan alkoi kertyä Aku Ankan taskukirja, Tex Willer, Lännentie, Akim, Zagor, Mustanaamio, Hopeanuoli, Tarzan, John Carter, korkeajännitys yms. Toki luin kirjastosta kaiken sarjakuvan mitä vain käsiini sain. Kirjatkin kyllä kelpasivat Tarzan, Mars, Kolme etsivää yms. Ala-asteella tuli luettua kyllä paljon ja yllättävän hyvin silloin luetut ovat jääneet muistiin. Ensimmäiset kosketukset Marveliin (Hämähäkkimies 12/81, Ryhmä-x 3/85, Hulk 10/85) eivät ottaneet vielä kipinää mutta ostettuani kaupasta uutena Hämiksen 6/87 vei Marvel täysin mennessään. Silloin lähti vaihdossa divariin melkein kaikki aiemmat sarjakuvat ja tilalle tuli Marvel sarjakuvia. Veljeni alkoi keräämään Teräsmiestä ja Batmania niin DC maailmakin tuli tutuksi. Piirtäminenkin jatkui mutta ei enää juurikaan mallista vaan omasta päästä erilaisia hahmoja. Johonkin piirustuskilpailuunkin tuli osallistuttua jossa tulin toiseksi. Paras numero todistuksessa oli käytöksen lisäksi kuviksen 10. Erityisenä lomamuistona jäi mieleen yöpyminen jollain leirintäalueella jonne saapui divaribussi. Muuten samanlainen kuin kirjastoauto mutta sarjikset oli myynnissä eikä lainattavia. Divarikierroksien paikkakunnat laajenivat Helsinkiin, Ouluun ja Poriin.

Yläasteella keräily alkoi taas laajenemaan Marvelin ulkopuolelle ja ostin vielä veljenkin DC kokoelman. Silloin tuli hullu ajatus kerätä kaikki julkaistut suomenkieliset sarjakuvat. Divareita tuli kierrettyä aina vain enemmän ja keräily oli helppoa kun kaikista löytyi ostettavaa ihan niin paljon kun vain rahaa riitti. Kotona piirtämisen määrä alkoi vähenemään mutta kuvaamataito muistaakseni jatkoi edelleen todistuksen parhaana numerona.

Lukion aikana aloin seurustelemaan ja erilaiset asiat alkoivat kiinnostamaan. Divareja kiersin edelleen säännöllisesti mutta esimerkiksi Tex Willerin ja Aku ankan taskukirjojen ostaminen loppui 1994. Sarjisten lukemisellekaan ei jäänyt niin paljon aikaa. Luokkatovereille piti piirtää erilaisia hahmoja mutta muuten piirtäminen jäi lähinnä kouluvihkojen sivujen tyhjien reunojen täyttämiseen.

Sitten 1996 tuli muutettua toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja sarjakuvani jäivät kotipaikkakunnalle. Sinne tulivat myös kaikki tilatut lehdet vuosien ajan. Siellä viikonloppuisin käydessä ehdin yleensä lukemaan postissa tulleet mutta lukemattomien pino alkoi kasvamaan. Divarikierroksien ostoksetkin pääasiassa jäivät kotipaikkakunnalle enkä kuljetellut niitä opiskelupaikkakunnalle. Koulun jälkeen poika syntyi, armeija ja sitten töihin jonka jälkeen sarjakuviem lukemiseen ei jäänyt juurikaan aikaa. Säännöllisesti tuli luettua Hämis ja Ryhmä-x mutta muuten vain satunnaisesti jotain. Töissä muistiinpanoihin piirtäminen palavereissa on jatkunut kyllä tähän päivään saakka. Useasti olen työkaveeilta kuullut että olisi kannattanut alkaa piirtämään sarjakuvia. Jotenkin tuota aikaa on muka ollut niin vähän ettei tuollaista ole tosissaan tullut ikinä harkittua koska vapaa-ajalla en ole lukion jälkeen ehtinyt piirtämään mitään.

Töiden alettua tuli muutto isompaan asuntoon johon alkoi sitten kertyä sarjakuvia huutonet ja divariostoksista. Tytär syntyi ja sitten oli  muutaman vuoden päästä pakko muuttaa taas isompaan asuntoon. Sarjakuvia ja kirjoja alkoi kertymään kiihtyvällä vauhdilla. Lukemaan vain ehtinyt käytännössä mitään joten kaikki meni vain lukemattomana hyllyyn. 2009 aloin tunnustaa itselleni sen että kaikkien sarjakuvien kerääminen ei ole realistista. Hyvin tarkasti valikoiden myin tai vaihdoin muutamia kappaleita pois sellaisista kirjoista ja sarjakuvista jotka eivät oikeasti kiinnostaneet.

Vuosien 2013-2015 aikana kuljetin kotipaikkakunnalta sarjakuvani omaan asuntooni. Kovalla järjestelyllä ja kaikki huoneet kattoon saakka täyttäen sain kaikki vielä sopimaan kohtalaisen siististi. Jotta mitään uutta saisi sopimaan hyllyihin päätin alkaa luopumaan niistä jotka vähiten kiinnostavat ja noin 20 vuoden tauon jälkeen aloin keräilemään taas Tex Willeriä koska niihin oli helppo vaihtaa sarjiksia divareissa. Texin tilauskin alkoi 2014 mutta en vieläkään ole yläasteen jälkeen ehtinyt lukemaan yhtäkään normi Texiä. Kokoelman määrä vain jatkoi kasvuaan 2019 saakka vaikka ensin luin/vaihdoin/myyntiin ne jotka vähiten kiinnostivat ja sitten ne joiden tarinat löytyivät tuplina. Sitten piti alkaa luopumaan isoista sarjoista kuten Mustanaamio ja lopulta päätin luopua kaikesta Disneystä (paitsi Barksin ja Rosan kootut). Jossain vaiheessa kun en vaihdossa keksinyt muuta aloin keräämään jenkkisarjakuvaa jolla sai paikattua suomenkielisten julkaisematta jätetyt tarinat. Sitten keräily vaihtuikin puuttuvien paikkaamisesta täysien sarjojen keräämiseen ja suomenkielisten korvaamiseen. Viimeisien 6-7 vuoden aikana on tullut kyllä luettua sarjakuvaa varmasti enemmän kuin koko keräilyn aikaisempana aikana yhteensä. Silti hyllyt on täynnä lukematonta sarjakuvaa varmaan seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Paljon on lukemattomana lähtenytkin hyllystä kun tilalle on tullut joku englanninkielinen kokoelma. Se mitä pelkään on että missä vaiheessa iskee katumus kun Marvelista oli suomenkieliset neljää ihmesarjaa vaille kaikki ja DCstä puuttui kaksi Jättiä ja neljä Batmania. Toki lähes kaikki nuo tarinat on nyt englanninkielisinä joten se helpottaa ettei kaduta mutta kyllä niitä lehtiä divareissa haikeasti silti aina katselee. 

Nyt on tällä hetkellä kokoelmasta lähtenyt 13623kpl sarjiksia (plus ne jotka lähti vaihtoon 80-luvulla) ja muutamia kymmeniä kirjoja. Kokoelmassa on jäljellä 3167kpl. 2019-2024 jatkunut kokoelman kappalemäärän lasku on 2025 kääntynyt taas nousuun. Lisäksi kun on tullut ostettua pajon omnibuksia ja muita paksuja kokoelmia on tilaa taas yhtä vähän hyllyissä. Tähän mennessä kokoelmasta luopumisessa on kaduttanut vain ne jotka on tullut myytyä ihan liian halvalla ja ne joiden hinnat on myynnin jälkeen noussut. Todella monessa sarjassa kyllä kävi niin että niiden hinta ja kysyntä tippui nopeasti joten niistä olisi pitänyt luopua jo aiemmin. Divareissa tulee käytyä enää 1-2 kertaa vuodessa Tampereella ja Valkeakoskella, 3-4 kertaa Seinäjoella ja ehkä kerran vuodessa Turussa ja/tai Jyväskylässä. Valikoima mennyt todella rajatuksi kun juuri mitään suomenkielistä ei osta niin siksi ostokset siirtynyt pitkälti nettiin. Yli 40-vuotta kun divareja on kiertänyt niin kyllä välillä tulee pakottava tarve lähteä niihin vain selaamaan sarjiksia vaikka luultavasti juuri mitään ei löydykään. Siksi yleensä netissä ensin tutustun mahdollisuuksien mukaan divarin tarjontaan että osaisi ajoittaa käynnin oikein. Onneksi muutamassa divarissa alkaa jo olemaan ihan hyvä englanninkielisen sarjakuvan valikoimakin.

Tällä hetkellä menossa Marvelin 60-luvun sarjakuvien lukeminen että saisi vähän suunnattua ja selkeytettyä keräämistä. Englanninkielisten julkaisujen määrä on suuri ja tulee ostettua sieltä täältä eri vuosikymmeniltä että saisi korvattua loput suomenkieliset. Nyt on pakko keskittää johonkin ja lähteä vuosikymmen kerrallaan niitä lukemaankin ettei jää taas kaikki hyllyyn lukemattomana. Tästä aiheesta tulen luultavasti laittamaan oman viestinsä kunhan pääsen vähän pidemmälle lukemisessa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu