Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Eurooppalaiset sarjakuvat

Sarjakuvan isä Töpffer

(1/19) > >>

mik-kiss:

"Nimen omaan. Täällä (Turussa) julkaistiin myös ensimmäistä kertaa sarjakuvia Suomessa (1857 Rodolphe Töfferin Herra Koipeliinin linnustus Sanomia Turusta-lehdessä).
Täältä se alkaa ja idässä matkitaan minkä osataan."

Hei!

Päivittäisin tässä yhteydessä muutenkin suomalaista sarjakuvahistoriaa vielä hieman eli Suomen ensimmäinen itsenäinen sarjakuva-albumi ei vastoin yleistä käsitystä ole "Amerikalainen kuvakirja" vuodelta 1904, vaan samaisen Töpfferin sama Koipeliini teos vuodelta 1871 - ilmestyi siten 33 vuotta ennen ko. "kuvakirjaa".

t. Mikko

VesaK:
Mutta onpahan pendele ensimmäinen väri"albumi" kuitenkin. Sekä on Amerikalaisessa kuvakirjassa myösenkin puhekuplat, kun Töfferin opuxessa on tekstit kuvien alla.  Eli tästä pääsemme kiistelemään ikuisuusasioihin, "mikä tekee sarjakuvasta sarjakuvan".

mik-kiss:

--- Lainaus käyttäjältä: VesaK - 18.11.2004 klo 15:38:48 ---Mutta onpahan pendele ensimmäinen väri"albumi" kuitenkin. Sekä on Amerikalaisessa kuvakirjassa myösenkin puhekuplat, kun Töfferin opuxessa on tekstit kuvien alla.  Eli tästä pääsemme kiistelemään ikuisuusasioihin, "mikä tekee sarjakuvasta sarjakuvan".

--- Lainaus päättyy ---

No tuo puhekupla-asia on osoittautunut kuplaksi =), koska amerikkalainen sarjakuva ei keksinyt puhekuplaa eikä sarjakuva ei vaadi puhekuplaa ollakseen sarjakuvaa. Jos puhekupla tekee sarjakuvan, niin Barlow on sarjakuvan isä, koska käytti  puhekuplia jo 1600 luvun kuvakertomuksessaan Popish Plot noin vuonna 1682. Lisäksi Myös Rowlandson käytti puhekuplia 1700 luvulla ja CRUIKSHANK ainakin vuodesta 1813 lähtien. Eli puhekupla ei ole kriteeri sarjakuvalle. Sarjakuvan isä Töpffer kuitenkin loi emsimmäisenä albumimaiset sarjakuvakertomukset ja nykyään aikaa Töpfferistä 1833 aina Yellow Kid'iin 1897 pidetään sarjakuvan Viktoriaanisena kautena. Siis sarjakuvan, ei minkään kuvakertomuksen tms. U.S.A:ssa tiedetään jo, että TÖpffer aloitti homman ja Keski-Euroopassakin asia on tuttu. Suomessa historiaa kirjoitetaan vasta nyt uusiksi mm. tämän kirjoitukseni avulla. Menee vielä muutama suosi niin Töpffer tunnustetaan täälläkin siksi ensimmäiseksi. Keski-Euroopassa ja Amerikassa siihen meni 10 vuotta, mutta uskon, että Suomalaiset ovat valmiimpia tunnustamaan tosiasiat ja omaksumaan uutta tietoa paljon nopeammin.

Jari Lehtinen:
Siihen mennessä varmaan päästään lopulta yksimielisyyteen myös kirjoitusasusta?  ;D

Nyt kun osasin etsiä "Töpfleriä" oikealla nimellä, niin olen vaikuttunut. Kyllä näitä kelpaa katsoa. Vanha kunnon salaneuvoksemme Goethe oli oikeassa. Töpffer sen teki!
http://leonardodesa.interdinamica.net/comics/lds/vb/VieuxBoisSynopsis.asp

Huomionarvoista:
- Päähenkilö epäonnistuu useissa itsemurhayrityksissä
- Hattu lentää päähenkilön päästä
- Päähenkilö lentää hevosen selästä kun hevonen halkeaa
- kestovitsi on että päähenkilö vaihtaa alusvaatteensa, se tapahtuu aina identtisesti kuvattuna
- päähenkilö valjastaa ratsun kärryjen eteen, kärryt jäävät matkan varrelle, päähenkilö karauttaa eteenpäin huomaamatta tapahtunutta.
Tämä kaikki kuvataan erittäin sarjakuvanomaisesti, eivätkä nämä gagit ole 150 vuodessa miksikään muuttuneet. Tarinassa on 30 sivua. Sivuilla on ruutujako.

amerikkalainen piraattikopio:
http://www.bugpowder.com/andy/e.toepffer-pirate-obadiah.html

ja myös:
http://www.bugpowder.com/andy/toepffer.trictrac-part1.html

Mikähän näissä oikeastaan olisi sellaista, mikä EI tekisi näistä sarjakuvaa? Enemmän tämä muistuttaa sarjakuvaa kuin Yellow Kid, joka useasti oli yhden kuvan pilapiirros. Hollantilaisen Martin Toonderin Pandassa oli alateksti ilman puhekuplia vielä pitkään 1970-luvulle.

Timo Ronkainen:
Lisää (tää alkaa olla OT) eurooppalaisia 1800-luvun sarjakuvia Michiganin yliopiston digitaalisesta kokoelmasta:

http://digital.lib.msu.edu/collections/index.cfm?CollectionID=40

Aika perusteellisesti digitoituna, kuvattu kaikki sivut, tyhjätkin.

Timo

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu