Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10
1
Tästä tulee varmasti tukkapöllyä, mutta jos ei koskaan ole Love & Rocketsia lukenut, niin Jaimen tapauksessa aloittaisin Fantagraphicsin Library Edition -kokoelmasta 3 (Perla la Loca) ja hyppäisin siitä numeroon 8 (Penny Century). Sen jälkeen voi lukea erillisiin kirjoihin kootut The Love Bunglers ja Is This How You See Me. Siten on aukoista huolimatta tutustunut Maggien tarinaan ehkä keskeisin ja parhain osin.

Gilbertin uran alkupuolen Palomar-tarinat ovat suosikkejani, ne on koottu Fantagraphicsin Library Edition -kokoelmien numeroihin 4, 5 ja 6. Se on yhä tänään tavattoman väkevää, aitoa sarjakuvan maailmankirjallisuutta, jossa näkyy taitavan tekijän nuoruuden energia.

Tämän lisäksi en rehellisesti voi suositella Gilbertin muuta tuotantoa, koska onhan se ollut alassuuntautuvaa pomppurataa, vaikka toki äänekäs (mutta usein kustantajaa lähellä oleva) osa harrastajakenttää juhlii myöhäistuotantoa. Undergroundimpi osuus ei minua puhutellut millään tasolla.

Gilbert kiistää jyrkästi seksismin, tietenkin, mutta kamppailin pitkään sen kanssa, että voiko enää uran ehtoopuolelta High Soft Lisp -tarinoita ja koronavuoden alla julkaistuja juttuja enää lukea lainkaan seksismin ja naisvihan kritiikkinä vai onko ne tulkittava yksinkertaisesti vanhan miehen törkyilyksi.

En itse perustellusti pystyisi Jaimen työstä naisvihaa löytämään, vaikka monesti naiset hänen töissään kyseenalaisesti käyttäytyvät ja joutuvat vielä melkoiseen myllyyn. Tekijä kuitenkin mietti kohtaamaansa kritiikiä misogynian suhteen ja myöntyi töidensä mahdollisesti menevän sen puolelle. Toisaalta hän kysyy, kuinka pitkälle taiteessa on mahdollista miehen laittaa nainen kärsimään ilman että sitä tulkitaan naisvihaksi.
2
Hahmot esim. mainitussa vakoojahömpässä ovat toki esikuviensa mukaista (vähän vaikea tehdä parodiapeliä jos hahmot eivät muistuta esikuviaan), tuskin sen kummempaa on lainannut kuin nimet ja hahmojen (vakoojien ja pomon) ulkonäöt.
3
Netti- ja mobiilisarjakuvat / Vs: QueerWebcomic
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen tänään kello 16:34:09 »
QueerWebcomic määrittelee itsensä digitaalisten sarjakuvien kustantajaksi. Se aloitti parisen vuotta sitten ja on toimintavuosiensa aikana hiljalleen kasvattanut vauhtiaan ainakin näkyvyyden suhteen.
En saanut tuota Queerwebcomicia oikein toimimaan. Tarkoitan tuotteiden lisäämistä kärryyn tai mitään siitä eteenpäin.
 
H-P Lehkosen tuore arkistointiprojekti "Sateenkaarevia Pienlehtiä – Queer Zines" on erityisen huomionarvoisa juttu. Arkisto pelastaa sarjakuvia, joita tekijät eivät enää itse halua myydä.
Näyttäisi että tuo on toteutettu lähinnä pelien jakelua palvelevan itch.io -palvelun kautta.
Lainaus
By default, the site takes a 10% cut from each sale

Usein internetiin ladattu materiaali kuvitellaan ikuisesti pysyväksi, mutta käytännön tasolla kotimaisen sarjakuvan digitaalista historiaa katoaa, jos sitä ei aktiivisesti säilytetä ja saateta käsien ulottuville.
Niin näissä digisarjakuvissahan on pari asiaa, jotka pitää olla kunnossa. Formaatti ja datavarasto. Edellisellä tarkoitan vaikkapa Shockwaven/Flashin tai Madefiren kaltaisia spessuformaatteja, jotka ovat kaukana ikuisesta. Tiedä sitten millä palvelimella QueerWebcomicin matskuja säilytetään. Periaatteessahan jo domainin (omistuksen) vanheneminen saattaa pudottaa sarjakuvan pois langoilta. Mikähän lienee muuten Sarjakuvaseuran fyysisen pienlehtiarkiston nykytila?
4
Netti- ja mobiilisarjakuvat / QueerWebcomic
« Uusin viesti kirjoittanut Jarkko Sikiö tänään kello 14:25:13 »
QueerWebcomic määrittelee itsensä digitaalisten sarjakuvien kustantajaksi. Se aloitti parisen vuotta sitten ja on toimintavuosiensa aikana hiljalleen kasvattanut vauhtiaan ainakin näkyvyyden suhteen.

Sateensaarisarjakuva on tätä laajemmin niin keskeisessä osassa Suomen ja erityisesti nettisarjakuvan skenä, että sen sivuuttaminen tekijöineen sulkee pois merkittävän määrän paitsi tekemistä myös lahjakkuutta. Tarkemmin voisi ehkä sanoa, että erityisesti nettisarjakuvissa sateenkaariväkeä on mukana niin luonnollisesti, ettei sarjakuvaa usein voi edes luokitella sateenkaarisarjakuvaksi.

H-P Lehkosen tuore arkistointiprojekti "Sateenkaarevia Pienlehtiä – Queer Zines" on erityisen huomionarvoisa juttu. Arkisto pelastaa sarjakuvia, joita tekijät eivät enää itse halua myydä.

Arkistoon voi tarjota omia sarjakuviaan PDF-muodossa. Tekijä yksinkertaisesti sallii sarjakuvansa jakamisen, eikä sen yhteydessä tietenkään luovuta tekijänoikeuksiaan.

Kaikki arkiston sarjakuvat on julkaistu tekijän luvalla ja ne ovat ilmaisia, mutta julkaisualusta sallii tekijän tippaamisen, mikä yleisesti ottaen on toki mahdollisuuksien mukaan aina kannatettavaa.

Tämä on upea projekti, joka pitäisi kopioida käyttöön myös laajemmin. Usein internetiin ladattu materiaali kuvitellaan ikuisesti pysyväksi, mutta käytännön tasolla kotimaisen sarjakuvan digitaalista historiaa katoaa, jos sitä ei aktiivisesti säilytetä ja saateta käsien ulottuville.
5
Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät / Vs: Tukiainen näytillä Tampereella!
« Uusin viesti kirjoittanut Reijo Valta tänään kello 12:40:54 »
Tällä hetkellä Tukiainen on näytillä Tampereella, 23.5. saakka Galleria Himmelblaussa.

Näyttelyyn voi tutustua myös kotisohvalta tai työtuolilta. Himmelblau on panostanut verkkonäyttelyyn tavanomaista enemmän, kannattaa tutustua.

The Pure in Heart Shall See the Unicorn
6
No ko. tekijä on tehnyt parodia-pelejä mm. Totally Spiesista (joka sinällään oli täysin pöhkö sarja mutta silti ihan mainio) ja sanoi että nykyisen projektin jälkeen alkaa tekemään muuta koska EU  on ns. asettunut vastakarvaan.
Ykisttäisten tekijöiden kommentit kannattaa aina asettaa kontekstiin juurikin niiden konkreettisten tekemisten osalta. Luulen että tässäkin sekoitetaan (tahallisesti tai tahattomasti) vaikkapa tavaramerkki- ja tekijänoikeudet. Lisäksi jos tämä "tekijä" on esimerkiksi ripannut peleihinsä, tai mihin lie tuotteeseensa, taiteen alkuperäisestä animaatiosta "luoden" jonkin sortin mash upin, on se tekijänoikeudellisesti jo aika soppa. Ja jos tapaukseen liittyy vielä vaikkapa alkuperäisen animaation musiikki tai ääninäyttelijöiden työ...

Kuten tiedämme digitaalisuus tekee tekijänoikeuksien rikkomisen niin helpoksi että ihmiset eivät enää edes tajua rikkovansa alkuperäisten tekijöiden isyys- tai muita oikeuksia. Silloin kun kopiointi oli vielä vaikeampaa ja sen jälki rupuisempaa, asiat olivat yksinkertaisempia. Kopioitsijat tulivat väkisinkin miettineeksi mitä oikein ovat tekemässä ja miksi? Nyt oikeuksia rikotaan usein huvikseen - koska se on mahdollista, ja oletetaan koska ei ole "pahoja aikeita" ei ole myöskään rikkomusta.
7
Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät / Vs: Kotimaisen sarjakuvan miljööt
« Uusin viesti kirjoittanut Reima Mäkinen tänään kello 10:56:49 »
kiinnostaa nimenomaan sarjakuvat, joissa jokin paikkakunta on näkyvästi ja tunnistettavasti esillä.
Tähän liittyy myös aikaperspektiivi. Esimerkiksi Mäkelän historiallisia maisemia ei välttämättä nykyhelsinkiläinen enää tunnista ja oma 80-luvun alun Tampereeni on myös muutamaa kuvaa lukuun ottamatta jo oikeastaan kadonnut. Oli jo 2000-luvun alussa vaikea saada sitä kuvattua ja nyt kaupunki alkaa olla tyystin toinen.
8
Eurooppalaiset sarjakuvat / Vs: Piko ja Fantasio
« Uusin viesti kirjoittanut ira 14.05.2021 klo 22:09:34 »
Eivät ole samoja. On olemassa albumi Hämäräperäinen hylky, ja sitten aivan eri albumi Pienoismallit, jossa on myös tarina Kuplamiehet, joka on myös julkaistu aiemmin Non Stop -albumina. Lista täällä.

Piti oikein kaivaa vanhat Non Stopit esiin ja tsekata toi Hämäräpräinen hylky, olin kokonaan unohtanut moisen hienon seikkailun olemassaolo, nyt pitää vaan päättää hutaako ton albumina, vai tyytyykö NS jatkosarjaan
9
Kotimaiset sarjakuvat ja tekijät / Vs: Kotimaisen sarjakuvan miljööt
« Uusin viesti kirjoittanut mcinen 14.05.2021 klo 19:17:50 »
Toki keskustelun avauksen rajaus on hieman outo kun ensin rajataan: Ja kuitenkin Kajaani on listassa? Oikeastaan tuosta ei saa selvää että haetaanko tietyistä kaupungeista kertovia sarjakuvia, vai sellaisia, joissa niitä on "vain" piirretty taustoiksi.

Laadin listauksen ilman että suurin osa noista albumeista oli käsilläni. Ulkomuistista (ja nimen johdattelemana) ajattelin, että Rannan Kajaani täyttäisi kriteerini, mutta näin ei kenties olekaan. Mutta siis avauksen mukaisesti kiinnostaa nimenomaan sarjakuvat, joissa jokin paikkakunta on näkyvästi ja tunnistettavasti esillä.
10
No ko. tekijä on tehnyt parodia-pelejä mm. Totally Spiesista (joka sinällään oli täysin pöhkö sarja mutta silti ihan mainio) ja sanoi että nykyisen projektin jälkeen alkaa tekemään muuta koska EU  on ns. asettunut vastakarvaan.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 ... 10