Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Toimintasarjakuvat
Eternautti (El Eternauta - The Eternaut)
Toni:
Hyvin mielelläni näkisin tämän huippuklassikon Kvaak Kirjan seuraavana julkaisuna. Kuten muutamakin ihminen on tainnut keskusteluissa jo ehdotellakin. Katsotaan, kuinka käy.
Jarkko Sikiö:
Francisco Solano López eli alkuperäisen El Eternautan kuvittanut taitelija oli melkoinen mies. Hän vaihtoi pankkikonttorin piirustuspöytään 1953 ja vuonna 1957 kuvitti kaikkiaan kuutta sarjaa rinnakkain! Samana vuonna syntyi myös poika Gabriel.
Tämä Solanon kaksiosainen haastattelu (espanjaksi) on monin tavoin mielenkiintoinen, mutta hauskin juttu on kuinka Solano kertoo käsikirjoituksen saatuaan itse rakentaneensa päähenkilön kuuluisan suojapuvun välineistä, jotka hänellä oli kotonaan sukeltajan maskia myöten! River Platen jalkapallostadionin betonirakenteet hän piirsi suoraan päästään ja haastattelijan sitä ihmetellessä taitelija vain toteaa, että miksi hän olisi kuluttanut kenkiään sellaisen takia minkä oli jo nähnyt useasti.
Buenos Airesin seinägraffiteissa Eternautin piirteet on yhdistetty entiseen presidenttiin. Solano toteaa aseettoman El Néstornautan yllättäneen hänet täysin kadulla, mutta suhtautui asiaan suopeasti kuvaten sen olleen historiallinen välttämättömyys (tämä video, niin ikään espanjaksi).
Kun Argentiinan pahamaineinen viimeinen sotilasjuntta otti vallan maassa maaliskuussa 1976, sotilaat teloittivat vasemmiston militantteja. Eternautin käsikirjoittajan tytär Beatriz vangittiin ja teloitettiin kesäkuussa 1976. Solanon poika Gabriel vangittiin elokuussa 1976, mutta hän ensin järjesti pojalleen siirron pois kidutuskeskuksesta ja myöhemmin neuvotteli tämän ulos sotilasvankilasta!
Hänen oli sen tehdäkseen vannottava lähettävänsä poikansa ulos maasta. Kun Oesterheldin tyttärien lisäksi myös käsikirjoittaja vangittiin huhtikuussa 1977 – neljä tytärtä vävyineen ja käsikirjoittaja itse teloitettiin vankeudessa – oli Solanon pakko viedä poikansa Espanjaan turvaan lähtemällä maanpakoon itse toukokuussa 1977. Lähtöpäivänä hän viimeisteli jatko-osan viimeiset sivut, odotti musteen kuivumista ja lähti niiltä sijoiltaan lentokentälle. Viimeinen sivu julkaistiin huhtikuussa 1978.
Gabriel on katunut isälleen aiheuttamaa huolta, haastattelun voi lukea tästä (espanjaksi).
EDIT: Tulkitsin ensi istumalta väärin Gabrielin haastattelun, hän kertoo isänsä järjestäneen tämän ensin ulos kidutuskeskuksesta, mutta hän oli tosiaan vangittuna siihen, kunnes Solano järjesti tämän ulos maasta.
Reima Mäkinen:
--- Lainaus käyttäjältä: STD - 06.07.2020 klo 15:42:38 ---Melko ikääntyneen näköistä on visuaalinen antinsa.
--- Lainaus päättyy ---
Piirrostensa puolesta tuo vielä uppoaa minuun jopa jollakin puhtaan valkoisella paperilla, vaikka itse tykkäisinkin kellertävästä bulkista. ...mutta tuo konefontti syö silmissäni taiteen viehättävyyttä aivan rotan lailla. :( Voi vain kuvitella miten paljon kauniimpi alkuperäinen käsin tekstattu sarjakuva on.
Fantan Eternauta 1969 sen sijaan näyttäisi ladotun perinteisemmällä jenkkitekstausta muistuttavalla kirjasimella ja vaikuttaa sen vuoksi heti paremmalta.
Jarkko Sikiö:
Etusivulla on taustoittava artikkeli Héctor Oesterheldistä ja hänen kirjoittamansa Eternautin kulttuurillisesta merkityksestä.
Artikkelin lähteenä on käytetty erityisesti muistelmateosta Los Oesterheld (Colophonius, 2016), mutta myös lukuisia haastatteluja sekä tallenteita.
Oesterheldin tapauksessa vakavissakin julkaisuissa on perättömiä näkemyksiä ja asiavirheitä, joiden takaa löytyy usein samoja Wikipedia-artikkeleja ja sarjakuvaharrastajien julkaisuja. Kun lähteitä vaivautuu pöyhäisemään edes pintapuolisesti, osoittautuu artikkelien olevan ilmeisesti omasta päästä lähtöisin, huhuihin ja uskomuksiin perustuen kirjoitettuja. Harmillisesti nämä virheelliset tiedot sitten leviävät ja vahvistavat toisiaan, käännösvirheillä maustettuina.
Kvaakilla on tavallaan Fantagraphicsin tapainen kaksoisrooli, eli toisaalta saatetaan julki sarjakuvia ja toisaalta myös kirjoitetaan samoista julkaisuista. Olen itse Eternautin kääntäjä, kuten artikkelin lopussa mainitaan.
Sampsa Kuukasjärvi:
Hieno artikkeli, Jarkko! Kiitos!
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta