Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Toimintasarjakuvat
Warren Ellis
Curtvile:
vaikka herra on ollut Sarjakuvafestivaalien kunniavieraanakin niin kvaakista on uupunut Warren Ellisia koskeva ketju.
Ellis kirjoittaa sangen tunnistettavaa, yleensä scifistisin elementein varustettua sarjakuvaa ja jakaa niin sarjakuvissa kuin netti- ja muuna persoonana mielipiteitä.
Ehkä se on herkkä ihmiskuvaus.
Itselle kyyniset päähenkilöt sukupuolestaan riippumatta ovat olleet lisätäky eikä tuttujen tieteiselementtien ja reaalipolitiikan ripottelu varsinaisesti ole haitannut lukukokemusta.
Myönnän että yksi syy ketjuun oli etten keksinyt minne keuhkoilla SVKsta. tämähän on siis Warren Ellisin ja D' Israelin Bergille tekemä sarjakuva.
Joka käyttää UVvaloa kerronnan elementtinä ja myi ensimmäisen 2500 kpl kappaleen painoksen loppuun 48 tunnissa tuttavan mukaan.
oletan etten ole ainoa joka diggailee Transmetropolitania, Orbiteria, Authoritya, Planetarya, Fellia,Nextwawea, Blackgassia yms mutta aina tarvitsee lisävinkkia mitä etsiä ja lukea.
Itse aloittelin juuri Supergod-kokoomaa ja SVK kiinnostaisi löytää mutta mikä teitä muita Ellisin töissä kiehtoo/etoo? ja onko jotain mikä on se Magnum opus, tekijän tähän astisen tuotannon huippu jota ilman pihtiputaan mummokaan ei voi haudassaan elää?
ja tietenkin tähän voi laittaa ne vinkit mitä on tulossa
Korro:
Pakko avautua koska mielestäni Elliksen Planetary on ihan ykkönen. Avaudun siitä kuinka Warren on loistava kirjoittaja , Neil Gaimania en ole koskaan tajunnut (anteeksi vain) koska Sandman on vähän lapsellinen. Mutta Planetary iski kuin nyrkki nenään jo ensi-kohtaamisesta lähtien. Omistan Planesta volumet 3 sekä 4. +DC-spessu.
Kaikista tarinoista olen pitänyt. Anteeksi vain Gaiman fanit.
Doctor Phantomizer:
Minusta Ellis on universumimme kuivin, tylsin, metallisin ja yksitoikkoisin kirjoittaja. Aina jokaiseen tuotokseen pitää tunkea niitä hemmetin tekniikka hömpötyksiä. Koko touhu saa hänen tekstinsä maistumaan metallilta. Ainoastaan Planetary on kaikessa tässä poikkeus, mutta senkin tapauksessa ihmettelen, että mitä ihmeellistä tässäkin taas on. Dialogi on kuivaa, tarinassa ei ole mitään päämäärää tai pointtia, aivan liian vähän toimintaa ja yhdessäkään lehdessä ei tapahdu yhtään mitään. Aivan loppuun asti en ole vielä lukenut, mutta lukisin kuitenkin mielummin jotain muuta. Sanokaa te jotka olette tämän lukeneet, onko lopussa jokin "kaikki palaset loksahtavat paikoilleen ja yhtäkkiä kaikessa on järkeä" juttu, vai jatkuuko tämä loppuun asti tämmöisenä jonninjoutava liukuhihna touhuna?
Curtvile:
ottaen huomioon että olen jokseenkin tasan ja tismalleen eri mieltä kanssasi aiheesta, voin sanoa että sinun ei sitten parane lukea Planetarya loppuun asti.
Pysyy yhtä erinomaisena kuin sitä ennenkin mutta mitä ilmeisimmin ei sinulle.
Sitä "tekniikka hömpötystä" kutsutaan tieteeksi, Ellisillä tosin melko vankasti ekstrapoloituna ja uskonnoista Ellis ei perusta.
Mutta että Ellisillä ei ole jutuissaan pointtia tai toimintaa... Joo-o.
Maailmassa on niin kovin monia erilaisia mielipiteitä.
Lönkka:
--- Lainaus käyttäjältä: Michael Riddle - 22.09.2011 klo 19:03:19 ---yksitoikkoisin kirjoittaja
--- Lainaus päättyy ---
Whiskey-Tango-Foxtrot!?
Kyseessähän on semmoinen luovuuden ääriesimerkki jolta tulee vaikka mimmoisesta aiheesta sarakuvaa.
Tuottelias kaveri jolta löytyy monen monta kirkkaasti peruskauran yläpuolelle kohoavaa upeaa teosta.
Näin ne mielipiteet menee pahasti ristiin -oh well...
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
Siirry pois tekstitilasta