Sarjakuvantekijöiden keskustelut > Luomistyö, käsikirjoittaminen ja kääntäminen

Historia sarjakuvan aiheena

<< < (31/31)

Timo Ronkainen:
Himputti, laitanko tämän nyt tänne, vaikkei ihan oikeaa historiaa olekaan (kun ei esim haulla löytynyt "virolainen sarjakuva" eikä "eestiläinen"). Jos olis myytit ja eepokset sarjakuvina -ketju, niin sinne...
Pilteepos Kalevipoeg: Viron kansalliseepos taipui vauhdikkaaksi sarjakuvaksi.

Timo

Curtvile:
Historian harrastaminen on kieltämättä hyvää sarjakuvaharrastukselle.
Jo muutaman vuoden ajan takaraivossa on väijynyt arkeologien löytö italiasta

lyhyt leprainen vanha soturi kun on turhan hedelmällinen tarinankerrontaan, kaukana studioitten runtelemasta Kingdom of heavenin versiosta oikean historian Baldwin IVsta, tuttavien kesken jerusalemin spitaalikuningas.

Ja siis tietenkin: Lihaa säästämättä


Toisaalta tässä on tullut kerrattua eri projekteihin Kagaalin historiaa, Pärmiä ja neuvostoliittolaista tankkitekniikkaa.. se että alkaa oppia speksejä kyrillisittäin kertonee kaiken

Darzee:
Koetin tapailla Hendrik Consciencen liki parisataa vuotta vanhaa historiallista romaania "Flanderin leijona" alkukielellä, mutta en jaksanut loppuun asti, vaan vaihdoin englanniksi. Se lienee yksi ahkerimmin sarjakuvaksi sovitettuja historia-aiheisia teoksia, Wikipedian mukaan sarjakuvaversioita on ainakin yhdeksän. Tekijöiden joukossa on kovia nimiä aina Bob de Moorista alkaen.

Kirja kertoo aatelisneidon ja ritarin rakkaustarinan kansallisromanttisessa kehyksessä, jossa flaamit ja ranskankieliset taistelevat toisiaan vastaan. Huippukohta on niin sanottu Kultaisten kannusten taistelu, jossa flaamit voittavat ylivoimaisen ranskalaisarmeijan.

Sävy on flaamilaismielinen ja ranskalaisvastainen. Kirjasta tulikin merkittävä flaamilaisen kansallistunteen ilmentymä, ja vastaavasti ranskankielisten keskuudessa se tunnetaan flaamilaisen separatismin ja kansalliskiihkon polttoaineena.

Sen verran tarkasti Bob de Moor ilmeisesti noudatteli alkuperäisteoksen sävyä, että Lambiekin mukaan hänen kehuttu sovituksensa jäi julkaisematta Tintin-lehden ranskankielisessä painoksessa.

Nettinäytteiden perusteella jälki on nykymittapuin armottoman puisevaa, mutta kyllähän tuo varmaan kannattaa yleissivistyksen nimissä lukea, jos käsiinsä saa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu