Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Kotimaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Reima Mäkinen - 26.11.2018 klo 12:15:09
-
Mun sarjakuvista ja kirjoista on Kvaakissa jonkin verran keskusteltu, mutta ajattelin nyt avata tämmöisen ihan uuden ketjun uuden projektini ilmestymisen kunniaksi. Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä on tulossa tyrkylle siis heti alkuvuodesta 2019.
Aiemmin olen kirjan kehittelyyn keskittynyttä Vlogiani eli tubekanavaani hieman mainostellut tuolla Sarjakuvablogit ketjussa (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3157.msg489489.html#msg489489). Ehkä tässä ketjussa voisi muutenkin puhua Mannerheim-sarjakuvista?
Olen nyt saanut Vlogisarjani jonkinlaiseen päätökseen ainakin mitä tulee itse sarjakuvan (sarjakuvakirjan) piirtämiseen. Viimeisimmät videot käsittelevät Kannen (https://youtu.be/NW2obmfQvks) ja takakannen suunnittelua. (https://youtu.be/FooQgqRw_iI)
Seuraavaksi teen Vlogin osat 1-9, jotka sisältävät osittain vuosien varrella kuvaamaani matskua, siis ajalta jolloin en vielä tiennyt että julkaisisin tämmöistä sarjakuvan kommenttiraitaa, tai korkeintaan mietin sitä mahdollisuutta.
Projektihan on kaikkineen ollut odotettua paljon pidempi ja hankalampi - joka suhteessa, että sikälikin asiaa on piisannut.
Samaan aikaan olen tutkiskellut hieman nettisarjakuvaa ilmiönä, Youtubea ja sen sellaista, eli siihenkin voidaan täällä vielä palata. Tuossa videopäiväkirjassa olen hakenut muotoa, joka ei olisi tuben perinteistä (ja näköjään myös suosituinta) piirustusvideota tai tutoriaalia. Olen tehnyt sen tyyppisiä pätkiä jollaisia itse haluaisin katsoa (ja kuunnella) muiltakin sarjakuvantekijöiltä.
-
Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?
Timo
-
Ei kai itsenäiseen teokseen lupia tarvita, vaikka se perustuisikin historialliseen henkilöön. Toinen juttu oli Rumban juorupalsta "Nisse Mannerheim" johon perikunta lopulta puuttui (kun Nissestä oli kerrottu Hesarin kuukausiliitteessä). Sukunimet ovat suojattuja, joten palsta lyheni "Nisse M":ksi.
Mutta sen paremmin Mäkelä & Parkkarin humoristiseen "Mannerheim ja ihmissyöjätiikeriin" kuin Fingerporin Marski-strippeihin ei taatusti ole lupia kyselty.
-
Mutta jos perustuu teokseen: "Mannerheimin sotapäiväkirja sarjakuvaksi piirrettynä"?
Timo
-
Siis kustantaja löytyi? (vai oliks tästä jo puhetta?)
Millä tavalla muuten päädyit tähän aiheeseen ja eikös tuohon ole tarvittu jonkinlaisia lupia perikunnalta tai miten toi menee?
Timo
Enemmän mietin oikeastaan kääntäjän (Heikki Eskelinen) tekijänoikeuksia. Alkuperäinen päiväkirjahan on ruotsiksi. Muutin tekstiä mahdollisimman paljon dialogiksi ja kirjoitin myös kaikki "suorat päiväkirjakohdat" uusiksi omin sanoin, niin että senkään takia ei pitäisi tulla ongelmia. Tekijänoikeushan suojaa muotoa, eli teksteissä ikään kuin sanojen ja lauseiden järjestystä. Muiden lähteiden avulla olen sitten täydentänyt varsinaisen päiväkirjan aukkoja. Hieman pannut omianikin joukkoon (M-auktoriteetteihin nojaten toki) siihen kohtaan mistä Mannerheim oli repinyt jotain pois.
Päädyin aiheeseen sattuman kautta. "Päiväkirja Japanin sodasta 1904-905" tuli vastaan divarissa, en kai ensin raatsinut ostaakaan vaan lainasin kirjastosta ja luin. Sodan realismi yllätti.
Muutenkaan "tarina" ei oikein resonoinut Mannerheimista rakentuneen myytin kanssa. Aloin kuvitella, miten nämä hieman piiloon jääneet asiat saattaisivat ehkä kiinnostaa muitakin kuin minua. Kaiken lisäksi, tyypillisesti kun on Mannerheimista kyse, on olemassa kaikenlaisia totuuksia. Esimerkiksi Mannerheimin panos Mukdenin taistelussa kerrotaan useimmiten sanomalehtitekstissä esiintynyttä virheellistä (siis ristiriidassa päiväkirjan kanssa olevaa) silminnäkijan tulkintaa lainaten. ( Toinen Japaninsodan maataisteluiden kohokohdista oli Port Arthurin valtaus)
Niin, siis tuntui että halusin ns. syventää omaa Mannerheim-suhdettani. Minua viehätti se että kyseisessä päiväkirjatekstissä hän näyttäytyi kuitenkin jotenkin aitona ja samaistuttavana, toisin kuin myöhemmissä, hyvinkin huolella brändätyissä kertomuksissa ja ulostuloissa.
Olosuhteistakin johtuen Mannerheimin sotapäiväkirja on myös hajanainen, eikä siitä aina saa selville että mitä oikein oli tapahtunut. Näitä aukkoja sitten uppouduin tutkimaan eri lähteistä ja tavaamalla alkuperäistekstiä yhä uudelleen. Eli salapoliisityö vei mennessään kun sille oli antanut pikkusormen. Loppu olikin sitten idioottimaista pään hakkaamista petäjään, kun en osannut antaa periksi.
Samalla kun itse uppouduin aiheeseen, upposi myös muutamakin suurelokuvahanke Mannerheimista. Jollain tasolla tämäkin kiehtoi, että jos saisi kuitenkin ukosta jonkinlaisen sarjakuvan aikaan. Seuraava Vlogi, eli numero 1. tulee myös käsittelemään tätä aihetta.
-
Carl Gustaf Emilistä on ilmestynyt yli 400 kirjaa, joku joskus naljaili että 1972 taisi viimeksi olla vuosi jolloin ei julkaistu yhtään opusta Mannerheimista. Marsalkan omien kirjoitelmien tekijänoikeudet raukeavat 2021.
Sarjakuvia toki vähemmän. Mäkelän ja Parkkarin novelliteoksen ohella Heikki Paakkasen "Suomi sodassa 1939 - 1945" (Tammi 1991) lienee uskottavin Marski-kuvaelma.
Kysyntää Mannerhaimalle tuntuu olevan edelleen, harmi vaan että tässä systeemien murrosvaiheessa isolle sarjakuvateokselle on vaikea löytää kustantajaa. Luulisi, että jokin "perinneyhdistys" voisi ottaa julkaisukuluja niskoilleen ja ennakko-ostaa kirjaa?
-
Onhan näitä. Champion of Liberty (http://www.championofliberty.fi/), Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö (http://www.mannerheiminperinnesaatio.fi/saatio), Sotamuseo ja niin edelleen. Niiden suhtautuminen marsalkan muistoon voi kyllä olla aika pompöösiä, mikä ehkä osoittautuisi taiteilijan tulkinnanvapauden kannalta ongelmalliseksi. Tai sitten ei, kysymällä ei paljon aikaa häviä.
-
Pääsin itsekin piirtämään Mannerheimia Isku Porkkalaan (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,18008.0.html) -projektissa. Lisäksi häntä on versioitu viime vuosina Sangatsun julkaisemassa Simo Häyhä -mangassa. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,17138.0.html)
Tuon Parkkarin ja Timpan Mannerheim ja Ihmissyöjätiikerin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,7182.0.html) lueskelin joskus kymmenisen vuotta sitten. Sittemmin olen selaillut ja nyt otin uusintalukuun. Kuvitushan siinä on parasta laatua, mutta ne "surrealistiset lisukkeet", joihin Asko AA tuolla toisessa ketjussa viittaa, tai jokin, saivat minut hieman vieromaan kyseista kirjaa. Odotan että nyt toisella lukemalla kolahtaisi enemmän.
Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.
Kustannan tosiaan itse. Näitä moninaisia vaiheita selvittelinkin jo mm. VLOGissa n:ro 16 (https://www.youtube.com/watch?v=37PEXagJOW0), meno on jatkunut samanlaisena, mutta ei siitä sen enempää. Elvyttelen hieman Kuvagra -nimi/tuotemerkkiäni. ISBN-keskuskin kyseli että olenko sama tyyppi joka kustansi Ruuhkalukemisto-läpyskän (http://www.nic.fi/~kuvagra/ruuhka/takans.gif). Josko vaikka ensi vuonna alkaisi kustannushommat kiinnostaa enemmänkin.
Uusimman videon perään on (https://www.youtube.com/watch?v=FooQgqRw_iI)muuten ilmestynyt pari mielenkiintoista kommenttia liittyen sen hakaristi-teemaan.
-
Edelleenkin häiritsee se että Katarina Lilqvistin erikoinen ja taiteellinen nukkeanimaatio ja Erkko Lyytisen YLElle tuottama aivopieru, ovat ne Mannerheim-kertomateokset, jotka nykyihminen muistaa. Vanhemmalle polvelle toki tulee varmaan mieleen myös Rintalan Mummoni ja Mannerheim, jota (kirjaa) itse pidän kyllä parhaana fiktiivistyyppisenä teoksena Mannerheimista.
Marsalkka on toki päässyt kertomakirjallisuuteen Rintalan jälkeenkin, viime vuosilta mainittakoon sivurooli Jari Tervon "Troikassa" ja nimiosat Juha Vakkurin näytelmässä "Mannerheim ja saksalainen suudelma", ynnä näytelmän romaaniversiossa sekä Raija Orasen "Marsalkan ruusussa". Mutta niinhän se on, että elävä kuva yleensä tavoittaa laajemman yleisön.
-
Joo, mullakin on tuossa luettavien pinossa Hannu Raittilan, Mannerheim (Siltala 2010), joka vaikuttaa hyvinkin mielenkiintoiselta ja liittyi jotenkin Solarin elokuvahankkeeseen. Orasellakin toki kai ihan oma kulmansa kohteeseen. Paavo Rintalan kirja sattuu nyt vain olemaan niitä harvoja, joita olen lukenut. :) Enkä missään vaiheessa ole oikeastaan pyrkinytkään kehittämään omaa asiantuntemustani, muuten kuin liittyen tuohon 1900-luvun alkuun ja C.G.E.M:n elämään ennen Japanin sotaa. Marskin elämässähän tosiaan olisi aineksia vaikka mihin.
-
Nyt on hyvä hetki hypätä mukaan seuraamaan projektiani, sillä julkaisin juuri videopäiväkirjasarjan osat 1 ja 2. Toki Tubessa on myös jo osat 10-37, eli jaksoja on kohta enemmän kuin kanavan (https://www.youtube.com/channel/UCjF0hemNrhzem1UELc8bCVw) tilaajia!
Mutta contenttia löytyy, kuten nuoriso asian ilmaisisi. Tässä tuoreimmassa pätkässä kerron esimerkiksi sarjakuvapiirtäjän elämästä Nairobissa (https://youtu.be/M7WVplkQcJk). Se jos mikä on jännää.
Osa yksi käsitteli varhaisia vaiheita eli alkusykäyksiä vuosina 2004-2009, sekä sitä miksi tämä aihe kiinnosti minua. Otsikointi on Tubelle tyypillisesti klikkihakuinen eli Mannerheim oli luuseri (https://youtu.be/un9_H9xAjaE), mutta älä anna sen hämätä. ;)
-
Olen saanut pari uutta jaksoa videopäiväkirjaa Tubeen. VLOG3 kertoo toisesta vuodesta Nairobissa (https://youtu.be/6Ju1A3M_hB0). Silloin myös pääsin vihdoin tarinan piirtämisen pariin. Nelosvlogissa palataan Suomeen ja edetään kronologisesti vuoden 2013 puoliväliin (https://youtu.be/MoR1OTBDMMk). Suurin osa on piirustusvideota eli sivun 160 luonnostelua ja tussausta.
-
Vuosi 2013 oli aika tasaista tekemistä. Loppuvuonna meininki tosin alkoi jo hieman ryydyttää. Syksyllä sain luonnosteltua sivun 185, ja lähinnä siitä kertoo VLOG n:o 5. (https://youtu.be/ELNisSgn0ic)
-
Tämän lähemmäksi tositeeveetä on vaikea päästä. Tuubissa nytten videopäiväkirjan osat 6 ja 7. Edellinen on piirustusvideo v. 2014 (https://youtu.be/sxIMvjuDTi4), johon leikkasin selostusta enimmäkseen kaikesta muusta kuin piirtämisestä, eli esim tyylistä ja fiiliksistä. Jälkimmäinen sitten sivun ja kohtauksen uudelleentekemisestä (https://youtu.be/j_x_LT8QYwM) (kun löytyi uusi vanha valokuva) syksyllä 2015.
Enää en yhtään ihmettele, miksei kovin moni muu piirtäjä ole tehnyt säännöllisesti tubematskua.
-
Mutta jatka nyt kuitenkin (myös tulevissa projekteissa). Näitä on kiva katsoa. Itse edustan niitä, jotka eivät tilaa kanavaa...
Ainoa miinus on tekninen ikuisuusongelma eli luonnostelu ei aina näy kovin hyvin. Mutta tähän on vaikea tehdä parannuksia niin kauan, kuin manuaalisesti sarjakuvia tekee.
-
Ainoa miinus on tekninen ikuisuusongelma eli luonnostelu ei aina näy kovin hyvin. Mutta tähän on vaikea tehdä parannuksia niin kauan, kuin manuaalisesti sarjakuvia tekee.
Joo, taso on hieman heikko. Ja äänitaso vaihteleva. Sinikynähän näkyy silmälläkin aika heikosti. Ainakin mun luonnos. Pitäisi luonnostella lyikkärillä jos meinais esitellä livenä piirtämistä. Siksi näissä vähän uudemmissa onkin omasta mielestä painotus jo muualla kuin sen piirroksen etenemisen seuraamisessa. (Ite en kauheesti innostu netin piirrosvideoista. Tuntuu että pitäisi olla joko tosi iso fani tai sitten kiinnostunut kopioimaan sitä tekniikkaa/kuvaa. Yleensä en ole.)
Vlogin osat 8 ja 9 katsottavissa. Molemmat kuvittavat vuoden 2016 touhuja. Eli sivun 134 väritystä (https://youtu.be/dhKr3fngG_g) ja muutaman lisäsivun piirtämistä (https://youtu.be/VVq8IhF8kDI). Tuossa kasissa kerron myös yhdestä aika ekstriimistä värityskikasta, jota en ole ainakaan kuullut muiden käyttävän. Noin muuten koetin valkata mukaan vain kiinnostavimmat höpinät.
-
Nyt on kirjan puolitekoiset kotisivut auki osoitteessa: cgemannerheim.wordpress.com (https://cgemannerheim.wordpress.com)
Vuoden viimeinen video, eli VLOG 38, ehti myös joulun alla ilmestyä otsikolla: 9 vuoden sarjakuvahaaste (https://youtu.be/9IlFof3JgeI) ja "alaotsikolla": Hermot meni, kirja tuli.
Kirjan ilmestymisestä kauppoihin en vielä osaa sanoa mitään tarkkaa.
-
Hyvältä näyttää! Siis siinä videolla ainakin. Olen varma, että myös fyysinen kappale kirjaa näyttää hyvältä! Onnittelut!
Timo
-
Onnea! Sitten vain odotusta, että painossa kaikki menee hyvin.
-
Näköjään yksi video "ilmestynyt" tuon edellisen viestini jälkeen. Kotisivuakin olen päivitellyt ja Angouleméssa käynyt esittelemässä näytekäännöstä. Pian onneksi tämä julkistukseen ja ilmestymiseen liittyvä hötkyily on ohi.
Toivottavasti nähdään Porvoossa 9. 2. missä mun pitäisi olla mukana lavaohjelmassa haastateltavana. :)
-
Terveisiä Porvoosta. Ja kiitos kaikille kirjani hankkineille. Pari videota, eli yleiskuvaa Festista (sikäli kun kerkesin ottaa) (https://youtu.be/z_LlTLBqRK0) ja hieman pidempi pätkä siitä kun Miika Auvinen haastatteli (https://youtu.be/ZzdEEopLzgo).
(Nyt on kirjaa myynnissä Turun Sarjakuvakaupoissakin)
-
Terveisiä Porvoosta. Ja kiitos kaikille kirjani hankkineille. Pari videota, eli yleiskuvaa Festista (sikäli kun kerkesin ottaa) (https://youtu.be/z_LlTLBqRK0) ja hieman pidempi pätkä siitä kun Miika Auvinen haastatteli (https://youtu.be/ZzdEEopLzgo).
(Nyt on kirjaa myynnissä Turun Sarjakuvakaupoissakin)
Onko tuota kirjaa myynnissä täällä Stadissa muualla kuin Turun sarjakuvakaupassa. Tuleeko se mahdollisesti myyntiin Suomalaiseen, Akateemiseen tai Rosebudiin.
-
Onko tuota kirjaa myynnissä täällä Stadissa muualla kuin Turun sarjakuvakaupassa. Tuleeko se mahdollisesti myyntiin Suomalaiseen, Akateemiseen tai Rosebudiin.
Olen kyllä yrittänyt saada noihin.Tietenkin haluaisin että sitä sais monesta kaupasta. Nyt näyttää että ei onnistu, mutta en ole vielä luovuttanut. Semmoiseksi on maailma näköjään mennyt, että pienkustantajilla ei ole enää mitään jakoa. (Tuosta tulikin mieleen, että pitääkin käväistä jossain vaiheessa myös Fantasiapeleissä)
-
Olen kyllä yrittänyt saada noihin.Tietenkin haluaisin että sitä sais monesta kaupasta. Nyt näyttää että ei onnistu, mutta en ole vielä luovuttanut. Semmoiseksi on maailma näköjään mennyt, että pienkustantajilla ei ole enää mitään jakoa. (Tuosta tulikin mieleen, että pitääkin käväistä jossain vaiheessa myös Fantasiapeleissä)
Mä en kestänyt oottaa...menin hakee Turun Sarjakuvakaupasta tuon...se on vaan vähän hankala mennä sinne, kun pitää vaihtaa julkisia pari kertaa.
Sinne jäi enää yksi kappale niitä...niiden nettisivu sanoo kuiteskin, että olisi 2 kpl myynnissä...tiedä nyt mikä on oikea määrä.
Varmaan sais paremmin myytyä tota, jos sais sen johonkin kirjakauppa ketjuun myytyä. Yritä myydä se Suomen armeijalle...sotkuihin (tarkoittaa sotilaskotia...tämä ihan siviilipalvelusmiehille, jotta tietävät mikä on sotku) vähän luettavaa sota-pojille munkin ja kahvin kera. Hei ja Mannerheim oli ruotsinkielinen...jonnekin suomenruottalisten omiin kirjahommeleihin. Pohjanmaalle ruokakauppoihin...nehän fanittaa Mannerheimia.
Olikin paksu kirja...luulin, että se olisi ollut semmoinen albumi-tyyppinen. No mahtuuhan kirjahyllyyn hyvin. En ole vielä ehtinyt lukea kuin vähän alkua.
Seuraavaksi voisit tehdä siitä Manskun vakoilumatkasta sarjakuvan...eihän se jäppinen käppäillyt kuin vain 14000 km pitkin Aasiaa ja vakoili Venäjän hyväksi.
-
Näyteikkunassa on toinen kappale. Sarjakuvan Toivo -tukku välittää tätäkin kyllä, JOS vain kaupat/divarit/kirjastot tilaavat. Pitää saada arvostelu johonkin isompaan lehteen (Hesariin on kappale toimitettu), siitä on yhä toisinaan apua. Ei aina.
-
Viimeisin vlogaus kertoo näytekäännöksen tekemisestä (https://www.youtube.com/watch?v=flFjax4P3PE). Sitten ku kerkeen niin tulee asiaa ja kohellusta Angoulémesta.
-
Mantsuria - Mannerheimin tulikaste on nyt luettu.
Oli paljon tuttuja juttuja, kun olen itsekin näitä aikoinaan tutkinut ja muutama Mannerheim kirja löytyy vieläkin kirjahyllyssä pölyä syöden.
Ihan hyvähän tosta tuli. Alussa oli ehkä liikaa kylläkin sitä ns. sotilaalliseen toimeen valmistautumista...oikein odotti, että koska siellä ruvetaan kunnolla ampumaan. Sitten kun alettiin itse taistelut, niin aika vähän kuvattiin itse taisteluja...siihen olisin toivonut vähän enemmän sarjakuvaa. Tietysti upseeri nyt ei tietenkään ole ihan siellä keskellä sotaa...ei edes Mannerheim.
Mutta kyllä tässä ihan selvästi erinomaista historiallisen sarjakuvan tuntua oli. Kyllä voisit enemmänkin tehdä näitä historiallisia sarjakuvia. Kyllä näitä mielellään lukee.
Kirjan ulkoasusta sanoisin, että on hyvä ja paksu kirja, kompakti koko...onnistunut...kansikin on hyvin tehty. Plussaa myös kovakantisuudesta...luulin, että tää tulee pehmeäkantisena albumina...onneksi ei tullut. Sarjakuvan piirroksetkin oli hyvin tehty...selvästi olet paneutunut hevosten piirtämiseen...ei muuta kuin Hevoshulluun vaan piirtelemään.
Edit: Muuten siinä Suuressa sadan sarjakuvahaaste 2019:ssä pistin tämän sarjakuvan minun listassani kohtaan 94. Sarjakuva, josta on mahdoton kuvitella elokuvaversiota
Tämä on totista totta...eihän ne ole saanut tehtyä yhtäkään Mannerheim-elokuvaa, vaikka yritystä on ollut.
Niin joo onhan se yksi afrikkalainen-versio, mutta se nyt oli jotain ihan muuta.
-
Mantsuria nyt arvosteltu Tubessa. (https://www.youtube.com/watch?v=RSb_PpFwAN8) Tuo ei siis omaa videomeininkiäni. Lisäksi myös Mangan värit pääsi videokatsaukseen (https://www.youtube.com/watch?v=Nbfwvwo9kJ4), kiitos Oskarin.
Akateeminen ei ole vieläkään taipunut ottamaan kirjaa myyntiin, mutta kauppiaiden lista päivittyy edelleen kirjan sivulla cgemannerheim.wordpress.com (https://cgemannerheim.wordpress.com)
Yllättäen kirjaa on tänä viikonloppuna tarjolla myös Yukiconissa Pasilan Messukeskuksessa. (oletan että aika moni kvaakilainen vierailee siellä).
-
Pari uutta videota sitten viime postauksen tähän ketjuun. Kävin Kupliissa myymässä (https://youtu.be/ENbl6757b3U) ja tänään heittämässä kirjoja tiistaina avautuvaan uuteen Rosebud -myymälään. Rainassa on paikoin liikaa ratikkamelua, mutta onneksi on myös tekstitys (http://www.youtube.com/timedtext_video?ref=share&v=L8Yk8-uYT2U).
Nyt kun tarkistin, niin Akateeminen on sittemmin ottanut kirjaa ilmeisesti Sarjakuvan Toivon tai Bookyn kautta, mutta Suomalainen ei (muuten kuin tilausmyyntiin ja erittäin huokeaan "tuplahintaan") ;D
-
Mut tapaa viikonloppuna Porin festareilta. Pykäsin oikein komean näyttelynkin sinne. Videosta tuli pitkä (https://youtu.be/8FxY33zxopc), mutta onhan siinä jotain oikeaa asiaakin. Ainakin niille, jotka eivät niin hyvin tunne kehystämisen saloja ja taidenäyttelymeininkejä.
Porissa siis haastattelu perjantaina ja sitten panelointi lauantaina tubetuksesta (mistä tulee epäilemättä erittäin hauskaa).
-
Mantsuria luettu. Mannerheimin päiväkirja ja seikkailut koottu ja kuljetettu taidokkaasti dialogin kautta. Mittava ja huolella tehty työ. Voittaa marvellit mennen tullen kiinnostavuudessa.
-
Kiitos. Yleisöpalaute on kyllä ollut suuri positiivinen yllätys. Tavan lukijat ymmärtävät, toisin kuin monet ammatikseen lukevat, että kyse ei ole mistään genresarjakuvasta.
Viime perjantaina Suomen Kuvalehti teki pienen (siis fyysisestikin pienen) puffin ja arvostelun tapaisen.
-
Hesari julkaisi reilu viikko sitten arvostelun. (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006074065.html?fbclid=IwAR3ELI9mza5Dup6Hz8JOS8W_bhYFFZK5dAJsK65M1SUJYMW3ytc3fbdV4eU) Hyvin kirjoittaa Römpötti minusta.
Videopäiväkirjassakin tuli nyt 50 julkaistua jaksoa täyteen (https://youtu.be/4CXNxWmg4PQ) (sekavassa järjestyksessä, sori) ja aihe alkaa olla muutamaa videota vaille käsitelty! Ellei sitten...
-
Nyt Videopäiväkirjan osa 50 (jakso 51 (https://youtu.be/byOG4D75PGw) :) ) eli ollaan pääsemäisillään taas kohta reaaliaikaiseen raportointiin. Tilaajiakin on tullut mukavasti tässä viime viikkoina, kiitos siitä.
-
Päivitin hieman kuulumisia kesän osalta. Eli osa 52 tulilla. (https://youtu.be/al1mgTVsUBQ) Vielä ilmeisesti ainakin muutama jakso tulee tätä vlogisarjaa.
Festareilla Kattilahallissa jaan pöytää Sinisten jänisten kanssa. Signeerailen ja piirtelen halukkaille siellä koko viikonlopun sekä kipuan Tiivistämön lavalle lauantaina klo 15, kun SarjakuvaTV:stä ja täältä Kvaakista tuttu Tertsi haastattelee mua. :)
-
Kävin eilen ripustamassa näyttelyn Söderkullan kirjastoon ja tekemässä pienen seinämaalauksen. Näitä voi ihmetellä peräti Å-Festiin asti (14.2.2020).
Laitoin julisteeseen tuon yhden varhaisen kansi-idean ja muutenkin näyttelyssä on paljon matskua joka ei päätynyt painotuotteeseen.
(Porin Sarjakuvafestareilla käyneet on nää jo nähneetkin.)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=39870;image)
-
Mantšuria – Mannerheimin tulikaste on nyt arvioitu (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2650) Kvaakiin. Se on mielestäni hyvä ihmisläheinen sarjakuvaromaani, jonka tekemisessä on selvästi ollut suuri vaiva.
Teoksessa ratsastetaan paljon, ja hevosten piirtämisen Reima hallitsee. Ihmiset puolestaan näyttävät välillä vähemmän realistisilta, jopa taitamattomasti sutaistuilta, mutta ymmärrän sen tietoiseksi valinnaksi eikä pelkästään kiireen sanelemaksi ratkaisuksi. Mitään ”Ville Rantaa” eivät piirrokset onneksi suinkaan ole.
-
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?
-
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?
Olen nähnyt aika hyvin tätä ainakin Helsingissä. Muistaakseni ainakin Sarjakuvakaupalla, Kulkukatin pojassa ja Rosebudissa tullut vastaan.
Tuli myöskin luettua äskettäin ja kyllähän tarina soljui kivasti eteenpäin ja oli paksuksi kirjaksi nopeasti luettava. Eli kuvakerronta toimi.
-
Vaikuttaa todella hyvältä, onkin mennyt tällainen kokonaan ohi :)
-
Ei ole vielä osunut silmään, mutta ostan heti kun näen! Mikä on albumin saatavuus, noin yleisesti ottaen?
Saatavuus on toistaiseksi hyvä. https://cgemannerheim.wordpress.com/kirjakaupat/
Tuohon listaan pitäisikin lisätä vielä Helsingin Lehti Fennica...
Uutta painosta ei ole luvassa.
oli paksuksi kirjaksi nopeasti luettava.
Taitaa olla eka tän sortin palaute ja itsekin olen erimieltä. Mutta riippuu tietenkin myös siitä että minkä verran seurailee muita hahmoja kuin päähenkilöä.
-
Minustakaan teos ei ole nopeasti luettava. Sen lukemisessa tod.näk. menee runsaasti aikaa, mutta siinä saa ainakin luettavaa hyvin koko rahan edestä, mikäli on ostanut sen.
Sisällöstä vielä, että everstiluutnantti Mannerheim tuntuu sarjakuvassa olevan miltei rivisotilas, sillä niin monta häntä arvoltaan ylempää sotilasta kertomuksessa esiintyy, ja harvoin siinä myös Mansku komentaa isoa joukkoa. Normihemmon silmissä Mannerheim kuitenkin oli jo tuolloin tosi iso kiho. Tarinan näkökulma on upseerien välinen eikä upseerien ja miehistön välinen; upseerit siis keskustelevat ja toimivat keskenään.
-
Uutta painosta ei ole luvassa.
Taitaa olla eka tän sortin palaute ja itsekin olen erimieltä. Mutta riippuu tietenkin myös siitä että minkä verran seurailee muita hahmoja kuin päähenkilöä.
[/quote]
Totta, varmasti riippuu siitä. Mutta siis positiivinen asia mielestäni! Koen usein että jos tarina on suhteellisen nopealukuinen niin silloin on tekijä onnistunut tekemään kerronnasta tehokkaan.
-
Kaikessa (Kvaak) hiljaisuudessa olen jatkanut videopäiväkirjaa Mantšuria -kirjaani liittyen. Tänään julkaistussa pätkässä pohdiskelin kritiikin ja palautteen merkitystä sarjakuvan tekijälle sekä listasin sarjakuvani saamia kritiikkejä.
Kokeilin edellisen videon kanssa olla mainostamatta sitä yhtään missään. Näyttäisi siltä että vaikka kanavalla on yli 80 tilaajaa, vain noin 20 ihmistä seuraa sitä aktiivisemmin.
Jossain vaiheessa myös järjestin Mansku-videot kronologiseen järjestykseen omaksi soittolistakseen (https://www.youtube.com/playlist?list=PLVs48SHVcboKvcvyj5L1KoiT06grs42wE) eli nyt olisi helppo katsoa kaikki, pitkälle yli 50 jaksoa putkeen, jos huvittaa. :) Tai ainakin tsekata mistä kaikista aiheista olen jupissut.
-
Projekti on nyt tämän suomijulkaisun osalta päätöksessä. Loppupainos alkoi vaikuttaa jo ongelmajätteeltä mutta niin vain kävi, että kirja muuttuikin yhdessä yössä keräilyharvinaisuudeksi. :) Kiitos kaikille, jotka ovat minua hankkeessa tukeneet ja pahoittelut niille, jotka mahdollisesti jäivät ilman omaa kappaletta. Valmistelen teoksesta parhaillaan ruotsinkielistä/kansainvälistä versiota, mutta mikäänhän ei tunnetusti ole yhtä varmaa kuin epävarma. :)
Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia) (http://Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia)) videoiden tekokin loppui tai ainakin hiipuu. Onkohan tuota päiväkirjaa nyt 63 jaksoa vai mitä? Riippuu vähän miten laskee. Numerointi ei aivan onnistunut pysymään mukana. Eilen julkaisemani osa 60 (7 minuuttia) summaa vielä näitä "ohi on" fiiliksiä. (https://youtu.be/X_E5Ogn0od4)
Suoraan sanoen olen kyllä jaksanut ihmetellä miten vähän tämän tyyppinen "tositv" kiinnostaa. Ymmärrän kyllä että en ole mikään kiinnostava persoona, mutta olen kuitenkin panostanut videoiden tekemiseen kohtuullisen paljon ja kuvittelin että se ja tietenkin itse Mannerheim, josta videot pyrkivät myös kertomaan, olisi tuottanut useampia katselukertoja. Tietenkään kaikki potentiaaliset videon kuluttajat eivät ole koskaan kuulleetkaan koko hankkeesta mutta silti.
Ja jäähän se nyt yhden sortin dokumentiksi sekä varoittavaksi esimerkiksi kaikille, jotka harkitsevat lähteä vastaavaan yritykseen. :)
-
Kansa vaatii lisää videoita. Tai ainakin minä vaadin.
Se muuten voi olla, että asiakaskunta joka useimmiten on kiinnostunut Mannerheimista, ei välttämättä osaa kunnolla käyttää niinkin uusia asioita kuin youtube tai internet tai mikä ihmeen wifi se on.
Lisäksi täysin mainoksena ja ilman mitään muuta syytä, Reiman suursarjakuvaa Mannerheimista löytyy vielä Sotakirjastolta! (http://www.sotakirjasto.net/product/mantsuria-mannerheimin-tulikaste/)
-
Samaa mieltä Mikaelin kanssa. Koko sun vlogi on ollut mahtava. Oon vain Youtubessa niin passiivinen, että jää yleensä siellä mainitsematta. Onhan näissä varmaan sekin, että nää käsittelee usein melko pieniä nippelijuttuja tavallisen kuluttajan näkökulmasta, mitkä taas tekijöille ja enemmän harrastuneille ovatkin sitten äärettömän mielenkiintoisia. Pitäis olla vaan jotain helposti pureskeltavaa, nopeilla leikkauksilla ja sen sellaisella höystettyä, että uppoaisi niin sanottuun suureen yleisöön.
Tää sun vlodi on jopa siinä määrin ollut innostava, että oon miettinyt sellaisen aloittamista yhden mielessä olleen projektin kanssa. En vain ole vielä saanut itse projektia aloitettua, joten ei ole ollut mieltä aloittaa tubettamistakaan.
-
Kun en ole vielä tarpeeksi ruikuttanut niin mukailenpa vielä tähän sitä mitä kirjoitin just Youtubeen.
Kiiitos palautteesta. Mukava kuulla. Käytännössä kuitenkin vain Tubeen kirjoitetulla palautteella on mitään todellista merkitystä tässä, sillä ilman sitä kanava on kuollut kuin mutaan juuttunut zombi. Toisin kuin elävä kuollut, se lakkaa kuitenkin ennen pitkää myös liikahtelemasta. Näin se vaan some toimii.
Minulla tuo nyt toimi joten kuten ajamassa päiväkirjan virkaa.
Paljon olen kyllä miettinyt sitä että mitä asioita sinne kannattaisi laittaa ja miten asiat esittää. Lopputulos on ollut kompromissi omien mielenkiinnon kohteiden ja sen jonkun kuvitellun ideaalin välillä.
Kyllä se syy siihen miksei sarjispiirtäjillä ole enempää kanavia lienee just siinä että videoiden tekeminen edes joten kuten kivasti vaatii älyttömästi suunnittelua, aikaa ja vaivaa.
-
Luin juuri tämän teoksen - erittäin hieno teos, kiitos siitä! Tuo konflikti sinänsä erittäin mielenkiintoinen. Venäjän ylipäällikköä Kuropatkinia jossain kirjassa kuvattiin muistaakseni sanoilla "kaikkien aikojen huonoin kenraali" tai jotenkin noin. Oli muistaakseni ollut puolustusministerinä ja nimitetty komentajaksi puhtaasti poliittisin perustein. Pääongelma hänellä oli, että vetäytyi koko ajan vahvoistakin asemista peläten saarrostusta. Lisäksi ei edes ymmärtänyt, että siihen astisen sotahistorian suurin taistelu (Mukden) oli käynnissä yli 100 km levyisellä alueella ennen kuin se oli ohi. Lisäksi hänen rouvansa liikkui alueella omalla junallaan, jolla oli tietty etusija kiskoihin ja jossa jopa oma vaunu lehmiä varten, jotta saataisiin tuoretta maitoa aamiaskahviin.
Suuri tragedia tässä sodassa oli se, että molemmilla puolin oli pilvin pimein senaikaisten suurvaltojen sotilastarkkailijoita kiikaroimassa operaatioita, mutta kukaan heistä ei nähnyt juoksuhautojen ja piikkilangan yhdistelmän tehokkuutta puolustuksessa ja millaisia tappioita hyökkääjälle ne pystyivät aikaansaamaan, vaikka kaikki tämä oli jo nähtävissä tuolla. Toki se, että venäläiset lopulta vetäytyivät komentajansa tahdosta, vaikka olivatkin usein aiheuttaneet ensin suuria tappioita japanilaisille varmaan vaikutti tähän. Ehkäpä 1. maailmansota miljoonine kaatuneineen olisi voitu välttää, jos olisi tehty oikeita johtopäätöksiä?
Tshushiman meritaistelu taas vaikutti siihen, että luultiin olevan mahdollista hakea strateginen ratkaisu mereltä isoilla taistelulaivoilla. Tämäkin olettamus osoittautui vääräksi ja valtavasti rahaa tuhlattiin laivastokilpailuun.
-
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).
Piikkilanka oli tosiaan uutta joo, varsinkin Port Arthurissa se pitkitti kärsimystä. Toinen uutuus oli konekiväärit, japanilaisilla. Jos niitä olisi ollut venäläisillä, olisi tilanne saattanut kääntyä toiseksi.
Psykologisesti Mukdenin valtauksessa venäläisiin vaikutti se että japanilaiset saivat roudattua rintamalle etelästä suuret tykkinsä, jotka olivat jo murtaneet Port Arthurin.
Muisteen että Kuropatkin olisi ansioitunut ainakin jossain määrin Turkin sodassa muutamaa vuotta aiemmin, vai oliko se suomalaissyntyinen Gripenberg (Ikaalisista)? Mannerheim taas pani karvaasti merkille sen, että Kuropatkin ei alkuunkaan tajunnut ratsuväen mahdollisuuksia. Kasakoita kuitenkin olisi ollut aika paljon käytettävissä. Venäjällä kuitenkin Kuropatkin lienee kiistanalaisempi, ei aivan kaikkien tuomitsema epäonnistuja. Oli hänen toimissaan tietty logiikka, mutta se ei vain purrut tämän vihollisen kanssa. Nykyihmisen on myös vaikea kuvitella mitä tiedonvälitys (taisteluissa ja aivan yleisesti maailmassa) oli siihen aikaan.
Kiitos palautteesta. En tiedä olenko muistanut valittaa, että kärsin tehdessä aika paljon rajaamisen vaikeudesta (niin että perustiedot kahakasta kannattaa hankkia muualta), mutta lopulta päätin sitten rajata sisällön aika tiukasti siihen mitä Mannerheim tiesi. Ruotsinkieliseen versioon tulee hieman enemmän yleisiä sotatapahtumia (ja vähemmän turhia sivuhenkilöitä :)).
-
Olikohan tuohon aikaan mitään kemiallisia aseita kehitetty.
I maailmansodassa oli jo yleisesti käytössä mm. kloorikaasu, sinappikaasu ja tietenkin kyynelkaasu.
Niin ja olikohan kaasunaamareita vielä kehitetty.
-
En muista lukeneeni kemiallisista aseista. Mutta ellen väärässä ole, sota taisi olla ratsuväen joutsenlaulu tai siis se osoitti että ratsuväki on minkäänlaisena sotilaallisena nyrkkinä mennyttä aikaa. Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.
Myös ilmavoimat olivat lapsenkengissään. Pyrittiin käyttämään jonkinlaisia tähystysilmapalloja. En ole niistäkään spesifisesti mitään lukenut. Nähnyt vain kuvia ja miettinyt, että visuaalisesti olisi mielenkiintoinen aihe sovittaa sarjakuvaan. :)
-
Olen käsittänyt, että suurin ongelma oli, että sotilastarkkailijoiden viesti oli sellainen, että aggressiivisella ja määrätietoisella hyökkäyksellä saattaisi voittaa kuitenkin, vaikka tappiot modernissa sodassa olivatkin jumalattomat. Sotahan kuitenkin päättyi jonkinlaisessa ajassa jonkun voittoon.
Ensimmäisen maailmansodan pahimmat tappajat taisivat olla "ulkoaseellisia". Yllätyshyökkäykset olivat perin vaikeita, jos lentokoneella pystyi vakoilemaan joukkojen liikkeitä. Läpimurroista oli vähän hyötyä, kun puolustaja saattoi tuoda lisää joukkoja rautateitse. Ja ylipäätään teollistunut yhteiskunta saattoi mobilisoida koko valtion sotaa käymään, ja sota muuttui kilpailuksi siitä, mikä niistä romahtaa ensimmäisenä.
-
Japanin sota poikkesi tosiaan aika paljon ekasta maailmansodasta (vaikka molempia omana aikanaan kutsuttiinkin vain nimellä suuri sota). Vaikka Japani tavallaan voittikin sodan se jossain määrin hävisi amerikkkalaisten kätilöimän rauhan ja käytännössä molemmat maa-armeijat olivat noin vuoden mittaisen kahakoinnin jälkeen aivan lopussa (ja kyllä Venäjä lähes tulkoon romahti jo tässä vaiheessa). Taisteluitahan käytiin syvällä sisämaassa, ns. jumalan selän takana, hyvin karuilla seuduilla joiden ruokavarannot oli nopeasti syöty. Miesten lisäksi piti ruokkia hevosetkin... Ainoastaan merisodassa tuli hämmästyttävän selkeä voitto japanilaisille kun venäläisten (Tyynen meren ja Itämeren) -laivastot käytännössä tuhottiin.
Strategisena erona hahmotan ainoastaan sen että Japanilaiset hakivat voittoa hinnalla millä hyvänsä kun taas Kuropatkin yritti säästää miehistöään. Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
-
Totta. Japanikin oli miltei vararikossa sodan jälkeen ja hirveät miestappiot kärsineenä sekin. Japanilaisille rauhanneuvottelujen lopputulos oli valtava pettymys ja omalta osaltaan loi katkeruuden siemenen länsimaita ja ennen kaikkea Yhdysvaltoja kohtaan. Japanilaisten maavoimien keskeinen kenraali Nogi (Port Arthurin ja Mukdenin voittaja) oli siinä määrin sydämistynyt tappioluvuista ja joidenkin arvioiden mukaan jopa myös rauhansopimuksesta, että esitti keisari Meijille pyynnön tehdä seppukun. Pyyntö evättiin, mutta sellainen takaportti jätettiin, että "ei keisarin elinaikana ainakaan". Näin ollen molemmat poikansa sodassa menettänyt Nogi teki vaimonsa Shizukon kanssa jushin ("seurata herraansa kuolemaan") eli tsuifukun Meijin hautajaisten aikana.
Edit: typo
-
Tappioden tarkastelu näin jälkeen päin on vaikeaa, koska sikäläiset kiväärit eivät tehneet yhtä fataalia damagea kuin nykyiset. Haavottuneita tuli paljon.
Netistä luin, että noita tehottomia Arisaka-kivääreitä (kaliiperi 6,5 x 50 mm) päätyi Suomeenkin kymmeniä tuhansia Venäjän armeijan mukana! Ne ei olleet mitään sotasaalisaseita, vaan ostettu 1. maailmansodan tarpeisiin Japanilta, joka pysytteli konfliktin ulkopuolella lukuunottamatta Saksan Tyynenmeren- ja Kiinassa sijaitsevien siirtomaa-alueiden valtausta. Nämä lienevät pääosin juurikin 1904-1905 sodassa käytettyjä 30- ja 35 mallin kiväärejä ja 38 karbiineja taisi olla myös. Mallien nimeämiskäytäntö on mielenkiintoinen, esim. 30 tarkoittaa keisari Meijin 30:ttä hallituskautta, ts. sinä vuonna ko. malli julkaistu. Noita oli sitten erittäin runsaasti eri osapuolilla vuonna 1918, missä Mannerheimkin tunnetusti mukana.
Mitä lienee miettinyt näitä nähdessään? Toki varmaan oli nähnyt näitä itärintamallakin, sillä varsinaisia kolmen linjan kiväärejä ei siellä riittänyt edes etulinjan joukoille.
-
Yleisestihän Venäjän Japanin sota muistetaan myös siitä että ensimmäisen kerran ns. kehitysmaa nousi voittoisasti suurvaltaa vastaan. (Brittien tuella tosin, mutta kuitenkin).
Tämä aspekti tosiaan on aikalaisjulkisuudessa esillä. Hiukan vastaavaa julkisuutta saivat tosin myös etiopialaiset lyödessään Italian armeijan Adowan taistelussa 1896 - ja silloinkin suurvaltojen (itse asiassa erityisesti Venäjän) materiaaliavulla oli merkitystä lopputulokselle.
-
Uusinta uutta oli toisaalta myös lennätin, jolla pystyi jotain viestimään.
Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
-
Menee vähän ohi aiheen, mutta jo Suomen sodassa 1808-1809 oli käytössä optinen lennätin, jolla voitiin viestiä Tukholman ja Etelä-Suomen välillä.
Mielenkiintoinen tieto kuitenkin! En ollut kuullutkaan. Onko välillä sitten luotojen ja saarien ketju niin katkeamaton, että tuo on mahdollista, vai onko ollut jonkinlainen alus/aluksia ankkurissa välissä?
Joka tapauksessa lennättimen lisäksi Venäjän-Japanin sodassa oli myös kenttäpuhelimia käytössä jo.
-
Uusi tieto minullekin. Lennättimen rooli korostui kuitenkin siinä että Venäjällä voitiin pitää yhteyttä rintamalta Pietariin asti. Lehdetkin pystyivät aika nopeasti painamaan uutisia rintamalta "sähkösanomina". Sikäli kun sensuuri nyt mitään vuoti. Varmaankin asemasotavaiheessa oli mahdollisuus linjoja viritellä. Mannerheim mainitsee näistä pari kertaa, ovat mukana kirjassakin. Kuropatkinin Mukdeniin virittämä yhteyskus piti tietenkin vain kuvitella, eikä niistä nimenomaisista lennättimistä muutenkaan löytynyt referenssiä. (Joku kuva löytyi missä lennätin oli ilmeisesti viritetty hevoskärryihin.)
Yleisesti ottaen Mantsuriassa sodittiin todella laajalla alueella ja tieto kulki kaiketi parhaiten ratsastavien lähettien mukana.
-
Törmäsin asiaan lukiessani Martin Hårdstedtin erinomaista tietokirjaa Suomen sota 1808-1809 (WSOY, 2007), jossa ei kuitenkaan tarkemmin pysähdytty määrittelemään mitä optisella lennättimellä tarkoitetaan. Nyt kun asiaa vähän tutkailin, niin mistään kovin teknisestä vempeleestä ei ole ollut kysymys, vaan ihan viestinvälityksestä taulujen ja lippujen avulla. Systeemi perustui 10 käännettävään tauluun, joiden avulla voitiin muodostaa numerosarjoja, jotka piti purkaa kirjaimiksi, sanoiksi tai viesteiksi koodikirjojen avulla.
"Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta." (Einar Risberg: Suomen lennätinlaitoksen historia 1855–1955). --> https://bit.ly/34hRNiY
Sähkölennättimen aika tuli myöhemmin, ja sitä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa sodankäynnissä Krimin sodassa 1850-luvulla.
-
Törmäsin asiaan lukiessani Martin Hårdstedtin erinomaista tietokirjaa Suomen sota 1808-1809 (WSOY, 2007), jossa ei kuitenkaan tarkemmin pysähdytty määrittelemään mitä optisella lennättimellä tarkoitetaan. Nyt kun asiaa vähän tutkailin, niin mistään kovin teknisestä vempeleestä ei ole ollut kysymys, vaan ihan viestinvälityksestä taulujen ja lippujen avulla. Systeemi perustui 10 käännettävään tauluun, joiden avulla voitiin muodostaa numerosarjoja, jotka piti purkaa kirjaimiksi, sanoiksi tai viesteiksi koodikirjojen avulla.
"Vuonna 1796 rakennettiin Ruotsin ja Ahvenanmaan välille optinen lennätin, kolmen lennätinaseman, Grisslehamnin–Signilskärin–Eckerön muodostama ketju. Asemat olivat puisia, tornimaisia rakennelmia, joiden huipulla oli poikkipuita. Niihin oli kiinnitetty numeroin varustettuja mustia tauluja, joiden asentoa saattoi muuttaa köysien avulla. Tauluilla voitiin muodostaa sanomia, jotka luettiin kaukoputken avulla ketjun seuraavalta lennätinasemalta." (Einar Risberg: Suomen lennätinlaitoksen historia 1855–1955). --> https://bit.ly/34hRNiY
Sähkölennättimen aika tuli myöhemmin, ja sitä hyödynnettiin ensimmäistä kertaa sodankäynnissä Krimin sodassa 1850-luvulla.
Grisslehamn–Signilskäri välinen etäisyys on jotain 31 km linnuntietä. En yhtään tiedä kaukoputkista 1800-luvulla, mutta näkikö sillä kuinka hyvin tuommoisia tauluja ja kuinka maan kallistuma piti ottaa huomioon...nehän kyllä oli torneissa nuo taulut, joten kai se sit näkyi.
Piti varmaan olla aika kirkas sää, että pysty erottamaan taulut.
-
Vähän ehkä tuo optinenlennätin sitten harhaanjohtava käsite. Vai onko niin että sähköinen lennätin on vain optisen kehittyneempi muoto? Tulee mieleen myös laivojen viestiliput, joka onkin näköjään yllättävän tuore keksintö ainakin nykylaajuudessaan sekä savumerkit, (https://fi.wikipedia.org/wiki/Savumerkki) joilla ilmeisesti "lennätettiin" viestejä Mantsurian eteläosassakin jo satoja vuosia ennen Venäjän Japanin sotaa. :)
-
Mutta sovitaan, Reima, että hankin Mannerheim-sarjakuvan kun teen seuraavaksi tilauksen, ja palataan sitten asiaan.
Edit: ei ole Sarjakuvakaupassa ainakaan myynnissä.
Reiman kirjasta on painos loppu.
-
Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia) (http://Loppuunmyynnin ansiosta (video n. 10 minuuttia)) videoiden tekokin loppui tai ainakin hiipuu. Onkohan tuota päiväkirjaa nyt 63 jaksoa vai mitä? Riippuu vähän miten laskee. Numerointi ei aivan onnistunut pysymään mukana. Eilen julkaisemani osa 60 (7 minuuttia) summaa vielä näitä "ohi on" fiiliksiä. (https://youtu.be/X_E5Ogn0od4)
Tuolla kun keskusteltiin Mika Lietzénin uusimmasta, Taipumaton Tanner -kirjasta, (https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,6683.msg536960.html#msg536960) nousi esiin tapaus Mannerheim. Käytännössähän kustantajalta painos on siis lopussa, mutta Sotakirjaston nettikaupassa teos on edelleen myynnissä, (http://www.sotakirjasto.net/product-category/sarjakuvat/sota/?product-page=2) ilmeisesti muutama kappale vielä jäljellä. Tukekaa sarjakuvakauppaa, joka tukee sarjakuvantekijää ostamalla kirjoja omaan varastoonsa. :)
Videoita on aiheesta tullut pari lisää ja kuvattuna ja suunniteltunakin on hieman matskua käännösversion ja kannen tekemisestä. Ruotsiversioon tulee aika paljon uutta piirrosta. VLOG 61 käsittelee käsin ja koneella piirretyn viivan yhteensovittamista (https://www.youtube.com/watch?v=2v0kLWOQebA) ja VLOG 62 -yllätys yllätys - yhden hevoskuvan korjailua, eli mennään työvaiheita läpi (https://www.youtube.com/watch?v=V33Leg2AQpU&list=PLVs48SHVcboKvcvyj5L1KoiT06grs42wE&index=65). Erinäisiä, minusta riippumattomia hidasteita vain tässä ollut tuon käännöksen kanssa.
-
Albumissa on lähdeluettelo. Ainoa tuttu oli Lasse Lehtisen melko tuore kirja, jonka luin viime talvena.
Koulussa minun aikanani ei Tannerista kerrottu muistaakseni mitään. Vain presidentit olivat suurmiehiä.
Mutta sovitaan, Reima, että hankin Mannerheim-sarjakuvan kun teen seuraavaksi tilauksen, ja palataan sitten asiaan.
Edit: ei ole Sarjakuvakaupassa ainakaan myynnissä.
Sotakirjastolta löytyy!
http://www.sotakirjasto.net/product/mantsuria-mannerheimin-tulikaste/
-
Sarjakuvamuotoisten elämäkertojen suurena ystävänä olin jo malttamaton saamaan tämän hyppysiini. Heti alusta lähtien huomio kiinnittyi siihen, kuinka luontevasti sekä dialogi että tektilaatikoin etenevä kuvaus kulkee.
Tekstissä näkee franco-belgialaisen sarjakuvan vaikutuksen, ja sujuva kieli tekee muutoin raskaanoloisesta opuksesta positiivisessa mielessä nopealukuisen. Sivut ovat myös vaivattomia lukea, mikä on tietenkin jo itsessään oma ansionsa. Syvennyin itse niin kovin lukemiseen, etten päässyt eilen sänkyyn ennen teoksen päättämistä.
Olin aluksi penseä kuvituksen suhteen, vaikka kiinnitin huomiota kuinka väritys tasapainotti kokonaisvaikutelman. Loppupuolella huomasin usein ihastelevani tunnelmallisia ruutuja. Erityisesti levollisempi väripaletti alkoi jo peräti viehättää silmää, mutta kuvitus ja väritys muutoinkin saavuttivat opuksen aikana jonkinlaisen tasapainotilan.
Tämän ketjun perusteella ei tullut täysin selväksi millaisen vastaanoton teos on tuoreeltaan saanut ja menestyikö se, mutta olen toki iloinen loppuunmyydystä painoksesta.
-
Taas sitä saa. Ainakin jos osallistuu kustantamiseen.;D
Avasin joukkorahoituskamppiksen Mesenaatissa. Samalla touhulla meinaan painattaa myös toisella kotimaisella. Videoilla ja muualla hieman selittelinkin Ruotsin outoja kuvioita... Halusin kuitenkin tehdä tämän, sillä ruotsi oli kieli jolla Mannerheim päiväkirjansa kirjoitti ja nyt tarina herää jotenkin jännästi uudelleen eloon.
Kyseessä ei siis ole II painos, vaan pikemminkin muunnos aiemmasta.
Kampanja löytyy osoitteesta https://mesenaatti.me/2946
Erityisesti kaipailen jeesaamista tiedon välittämisessä suomenruotsalaisten tai ruotsinkielisten suomalaisten (ihan miten vaan) suuntaan. Kiitos. :)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43487;image)
-
Taas sitä saa. Ainakin jos osallistuu kustantamiseen.;D
Avasin joukkorahoituskamppiksen Mesenaatissa. Samalla touhulla meinaan painattaa myös toisella kotimaisella. Videoilla ja muualla hieman selittelinkin Ruotsin outoja kuvioita... Halusin kuitenkin tehdä tämän, sillä ruotsi oli kieli jolla Mannerheim päiväkirjansa kirjoitti ja nyt tarina herää jotenkin jännästi uudelleen eloon.
Kyseessä ei siis ole II painos, vaan pikemminkin muunnos aiemmasta.
Kampanja löytyy osoitteesta https://mesenaatti.me/2946
Erityisesti kaipailen jeesaamista tiedon välittämisessä suomenruotsalaisten tai ruotsinkielisten suomalaisten (ihan miten vaan) suuntaan. Kiitos. :)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43487;image)
Kuuluuko noihin rahakkaampiin vastineihin myös Mukden-kirja, esim. everstiluutnantin vastikkeisiin? Vastiketeksteissä ei kirjaa mainita.
-
Kuuluuko noihin rahakkaampiin vastineihin myös Mukden-kirja, esim. everstiluutnantin vastikkeisiin? Vastiketeksteissä ei kirjaa mainita.
Ehdit ensin, meinasin juuri tulla kysymään samaa!
Varsinkin esim. Överstelöjtnants pakett – Everstiluutnantin vastike - kohdassa kuvassa näkyy kirja, mutta tekstissä sitä ei mainita.
-
Kuuluuko noihin rahakkaampiin vastineihin myös Mukden-kirja, esim. everstiluutnantin vastikkeisiin? Vastiketeksteissä ei kirjaa mainita.
Taas yksi epäselvyys kampanjassa. :o Hyvinkin ymmärrettävä mesenaatin näkökulmasta.
En sitä ajatellut niihin sisällyttää, kun mietin (toiveajattelin) että tuommoisen taideteoksen voisi haluta ottaa sellainenkin, joka omistaa jo Mantsuria -kirjan.
Plus sekavuus siitä että kumman kielinen kirja siihen sisältyisi. Kirjat näkyy niissä antamassa mittakaavaa originaalille. Fiksu olisi hoitanut mittakaavan mittaamalla sen kehyksen, mutta laiska hoiti asian näin. Ja onhan siellä yksi saman niminen ja hintainen vastike jossa kuvassa ei näy kirjaa.
-
Taas yksi epäselvyys kampanjassa. :o Hyvinkin ymmärrettävä mesenaatin näkökulmasta.
En sitä ajatellut niihin sisällyttää, kun mietin (toiveajattelin) että tuommoisen taideteoksen voisi haluta ottaa sellainenkin, joka omistaa jo Mantsuria -kirjan.
Plus sekavuus siitä että kumman kielinen kirja siihen sisältyisi. Kirjat näkyy niissä antamassa mittakaavaa originaalille. Fiksu olisi hoitanut mittakaavan mittaamalla sen kehyksen, mutta laiska hoiti asian näin. Ja onhan siellä yksi saman niminen ja hintainen vastike jossa kuvassa ei näy kirjaa.
Kiitos vastauksesta.
Ja tokihan saa halutessaan sen kirjan, jos vain mesenoi tuplasti: sekä kirjan että orignaalin.
-
alusta lähtien huomio kiinnittyi siihen, kuinka luontevasti sekä dialogi että tekstilaatikoin etenevä kuvaus kulkee.
sujuva kieli tekee muutoin raskaanoloisesta opuksesta positiivisessa mielessä nopealukuisen.
Syvennyin itse niin kovin lukemiseen, etten päässyt eilen sänkyyn ennen teoksen päättämistä.
Tämän ketjun perusteella ei tullut täysin selväksi millaisen vastaanoton teos on tuoreeltaan saanut ja menestyikö se, mutta olen toki iloinen loppuunmyydystä painoksesta.
Sattuneesta syystä vastaan tähän nyt näin myöhässä. Kiitos positiivisesta palautteesta.
Itse asiassa tämän ketjun perusteella saa hyvän kuvan Mantsurian vastaanotosta. Muistan ja tulkitsen niin että lukeva yleisö oli pääasiassa tyytyväisempää kuin kriitikot. Paljon lienee kiinni siitä mitä lukija odottaa. Kirjaa on pakko myydä seikkailullisilla elementeillä, vaikka ne sisällössä jäävät vähemmälle. Ja tietenkin päähenkilönsä navan ympärillä pyörivä tositarina on erilainen kuin sankaritarinaksi sovitettu toimintapläjäys.
Kriittisissä mielipiteissä ja kritiikeissä jäi oikeastaan harmittamaan vain muutamat viittaukset "puhuviin päihin". Mielestäni se palaute oli epäreilua (myös suhteessa muiden sarjakuvien kritiikkeihin).
Sen verran palautteesta kuitenkin otin onkeeni että virtaviivaistin nyt joukkorahoitettavana olevaa "toista painosta" jättämällä osan ukoista nimeämättä ja karsimalla muutaman ei toiminnallisen (turhan?) kohtauksen pois. Vastaavasti lisäsin muutaman sivun kuulopuheisiin liittyvää toimintaa sekä piirtelin mukaan sotatapahtumia taustoittavia "välisivuja". Ans kattoo mitä mieltä yleisö sitten on mieltä, jos ja kun kirja keväällä materialisoituu.
Täällä voit vaikuttaa asiaan:
https://mesenaatti.me/2946/
EDIT: Korjattu rikkinäinen linkki /Lurker 25.2.23
-
Kerrotaan nyt Kvaakkilaisillekin. Mukden -joukkorahoituskampanjan minimitavoite lähestyy. (Ettei tarvitse kenenkään enää sitä miettiä toteutuuko julkaisu.) :laugh: Kiitos kaikille, jotka ovat levittäneet sanaa kampanjasta. Erityisesti Kvaak kirjalle, Kvaak-twitterille ja Pelaaja-shopille (http://"https://pelaaja.fi/"), jonka kanssa teen yhteistyötä.
https://mesenaatti.me/2946/ (https://mesenaatti.me/2946/)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43517;image)
Edit:typo
-
Mukden -sarjakuvaromaanini joukkorahoituskampanjaa (https://mesenaatti.me/2946/) on nyt takana kohta kolme viikkoa. Jos haluat tietää mistä tässä Mannerheimin sotapäiväkirjan elävöittämishankkeessa on oikein kysymys, käy tsekkaamassa haastatteluvideo (22min) aiheesta. (https://youtu.be/KTvkO3nvZds)
Jutustelu Vitikaisen kanssa kuvattu Porissa liki neljä vuotta sitten. Mutta kun en ole tätä aiemmin julkaissut liitin mukaan runsaasti uutta kuvitusta, mainintoja korjauksista ym. "uuden painoksen" muutoksista.
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43532;image)
-
Apua! Nyt on jännää! Mesenaattikampanjani kaipaisi enää yhden tukijan toteutuakseen. (https://mesenaatti.me/2946)
Kävin itse asiassa eilen hieman säätämässä Mukden -kirjakampanjaa. Halvensin muutaman kehystetyn originaalin hintaa sekä muutin osan paketeista suomenkielisiksi. (Kun ei ruotsinkielisiä näköjään kiinnosta.) Tällä tempulla pääsin askeleen päähän tavoitteesta. :)
-
Onneksi olkoon, minimitavoite saavutettu! Nyt on mesenaatti toiminut mainiosti suomalaisen sarjakuvan apuna!
-
Menihän se maalinauha poikki! Sitten vielä Kupliille ”feissariksi” niin menee tuo ylätavoitekin!
-
Menihän se maalinauha poikki! Sitten vielä Kupliille ”feissariksi” niin menee tuo ylätavoitekin!
Joskus nuorna tuli sekin vitsa väännettyä Helsingin festareilla. Mutta se oli ennen digiaikaa. Siis feissarointi eli kädestä käteen myynti.
Aattelin kyllä lähteä kuplimaan, mutta en sitten tiedä miten siellä enää pystyisi mainostamaan. Vähän laiska olen ollut tämän selvittämisessä, mutta vielä ehtisi jotain kehittää.
-
Oma kamppikseni muuten päättyy vajaan viikon kuluttua ja aamulla arvelin että 2200€:n asettuisi.
Konille nyt raippaa niin, että paikat tippuu hampaista, sulla on tänään 2200 euroa ylittynyt ja viikko aikaa. Jo pelkästää oma, yksittäinen Twitter-viestini (https://twitter.com/JarkkoSikio/status/1639631034491781179) sai tilastojen mukaan 25 potentiaalista ostajaa klikkaamaan linkkiä. Juoksemista ei lopeteta ennen maaliviivaa, siitä on urheiluhistoria esimerkkejä täynnä.
Uskokaa ihmiset toistenne nostamiseen, orjatyövoimalla eiku JOUKKOvoimalla pyramiditkin rakennettiin. Tuntuu hyvältä vetää toisia ylös suosta ja vielä paremmalta kun muut saapuvat vastavuoroisesti auttamaan.
-
Joukkorahoituksessa viimeiset päivät ovat yhtä tärkeät kuin ensimmäiset päivät. Välissä ei ole kuin tauhkaa, mutta sivuston on pakko olla 3-4 viikkoa auki jotta kaikki ehtii mukaan. Hirveä loppurummutus käyntiin sitten kun 3 päivää jäljellä!
-
Joo, jotain loppurutistusta olen miettinyt, mutta en oikein mitään vielä keksinyt. Ei vaan jaksais pyöriä somessa enää yhtään ::) Lisäksi olen melko varma että kaikki tutut jo tietää ja tuntemattomia pystyis tavoittamaan enää Twitterissä ja Mastodonissa... ja Discordissa ja ehkä Facessa, mutta ihan sattumaahan se olisi.
Omia tavoitesummiakaan ei jaksa enää miettiä kun se on jo pari kertaa tullut täyteen. :)
Olisi kiva tietää näkikö moni Kupliissa mainospystini? Kevyt Metallissakin on mainos. Montakohan niitä myytiin Kupliissa? Pelaajashoppi varmaankin mainostaa. Se on tehnyt varmaan liki puolet tuosta tuloksesta.
Sunnuntaina päättyy.
-
Kaikkien odotusteni vastaisesti, joukkorahoituksen tavoite lähestyy. Puuttuu enää 757€!
Muutama päivä vain jäljellä ja mietin että pitäisikö asettaa joku "strech goal"? Lisää hyvää mesenaateille. Mitähän se voisi olla? Och samma på svenska. https://mesenaatti.me/2946 (https://mesenaatti.me/2946)
-
pelaaja.fi teki advertoriaali-tyylisen jutun sarjakuvastani. (https://pelaaja.fi/artikkelit/mannerheimin-sotapaivakirja-sarjakuva-tekee-paluun-nain-voit-olla-mukana-tekemassa)
Kirjoittelin tuota varten pitkät sepustukset - joita ei käytetty. Pitkän, mutta ehkä kuitenkin avuttoman yrityksen sitoa hommaa jotenkin peleihin. Nyt sitten mietin unohtaisinko sen mainoshöpinän ja tekemisen taustoittamisen vai yrittäisinkö vielä jakaa sen jossain. ???
-
pelaaja.fi teki advertoriaali-tyylisen jutun sarjakuvastani. (https://pelaaja.fi/artikkelit/mannerheimin-sotapaivakirja-sarjakuva-tekee-paluun-nain-voit-olla-mukana-tekemassa)
Kirjoittelin tuota varten pitkät sepustukset - joita ei käytetty. Pitkän, mutta ehkä kuitenkin avuttoman yrityksen sitoa hommaa jotenkin peleihin. Nyt sitten mietin unohtaisinko sen mainoshöpinän ja tekemisen taustoittamisen vai yrittäisinkö vielä jakaa sen jossain. ???
Tee Mannerheimistä Vic-20 tai C64 peli. Sit saat pelaaja.fi lehdestä koko aukeaman.
-
Tee Mannerheimistä Vic-20 tai C64 peli. Sit saat pelaaja.fi lehdestä koko aukeaman.
Hyvä idea. Paitsi että olisi aika tuskaa vääntää mitään kun lahjoitin VICin pelimuseolle enkä tunne kuusnepaa tarpeeksi hyvin. Jotain VIC-graffaa voisi kyllä vääntää jollain uudella nettieditorilla, mutta sillä ei välttis vielä saisi sitä aukeamaa. Ja ehkä Skrolli lehti muutenkin olisi parempi osoite. Skrolliinhan (2/2022) Miika Auvinen teki hienon haastattelun sarjaan jossa esiteltiin sarjakuvapiirtäjiä.
Kampanja etenee tuon ansiosta kyllä mukavasti. Vielä kun kuulis painosta että mitä lukunauhan lisääminen kirjoihin maksaisi... Se voisi olla hyvä lisämauste. Oikein muuta ei viitsi harkitakaan sillä kirjat on pakko saada postiin ennen kuin postimaksut taas kuun lopulla nousee!
-
Kampanja etenee tuon ansiosta kyllä mukavasti. Vielä kun kuulis painosta että mitä lukunauhan lisääminen kirjoihin maksaisi... Se voisi olla hyvä lisämauste. Oikein muuta ei viitsi harkitakaan sillä kirjat on pakko saada postiin ennen kuin postimaksut taas kuun lopulla nousee!
Siis meinaako ne taas nostaa postimerkin hintaa...saammeko samalla postin laadullisesti paremmin, nopeammin ja ehjänä perille. Hoitaisi sen logistiikan ensin kuntoon ja vasta sitten korottelisi postimaksuja.
-
Päätin sitten asettaa vielä lisätavoitteen, kun tavoitteeseen oli matkaa enää noin 600€ ja päivät kävivät vähiin. Olishan se teemaan sopiva lukunauha hieno, mutta hieman tässä on sellaisen kampanjapaniikin makua. Että onko nyt kaikki mahdollinen varmasti tehty. Eiköhän. ???
Ohessa takakansi jonka sain pari päivää sitten valmiiksi. Kvaak mainittu. :)
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43587;image)
-
Kääk! Alkaa mennä tosi jännäksi kun kampanja-aikaa on reilu 30 tuntia jäljellä ja tavoitteesta puuttuu noin 250€
Leppäsen Wiggen-kirjassakin oli tommonen lukunauha ja kyllä se tässäkin puolustaisi paikkaansa. :) Tässä on vaan Photoshopilla tehty unelmista totta.
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=18553.0;attach=43593;image)
-
Onneksi olkoon, myös varsinainen tavoite tuli saavutetuksi!
-
Kiitos. Kyllä mä ajattelin että lopussa tulisi vielä muutama mesenointi, mutta eilen ja tänään on ollut melkoista haipakkaa. Aika mieletöntä kyllä näin omasta mielestä. :o
-
Aplodit! Komea loppunousu ja hienosti maaliin:
80
MESENAATTIA
3503 €
TAVOITE 3000 €
-
Onnittelut onnistuneen kamppiksen vetämisestä lävitse, jos pysyin kärryillä niin viimeisen viikon aikana tuli kokonaispottiin melkein 1 500 € ja viimeisinä parina päivinä runsas tonni.
Kiinnostava kehitys, ei mielestäni mitenkään tavanomaista, toivottavasti jaksat hengähdettyäsi jakaa oppeja laajemmalle.
-
Kiitos Kvaak ja kiitos Kvaak -kirja, sekä Twitter -jakamiset.
Suomalaiset ovat äänestäneet lompakollaan.
Eilen tosiaan peräti 17 tukijaa ja tavoite ylittyi näinä taloudellisesti karuina aikoina yllättävän paljon.
Kiinnostava kehitys, ei mielestäni mitenkään tavanomaista, toivottavasti jaksat hengähdettyäsi jakaa oppeja laajemmalle.
En tuota itsekään viikko/eurotasolla tarkastellut. "Oppia" on tullut jaettua jo vlogissa ja Kvaakin joukkorahoitusketjussa sekä Facessani. Ehkä tosiaan vielä joku viimeisten viikkojen summaus tulee jos ehdin. :) Vielä on edessä aika homma postitusten ja omistuspiirrosten kanssa.
-
En ole jaksanut vielä sorvata joukkosähköpostia, joten kerrottakoon nyt täällä että kirjat niin sanotusti lähtivät painoon.
Aikamoisen säätämisen jälkeen painatuskulut 2223€ Postitusten jälkeen vasta kokonaisbudjetti selkiää.
-
Onnittelut vielä Reimalle Mukden-kirjan rahoituksesta! En ehtinyt välillä käydä Kvaakissa, mutta onneksi näin ilmoituksen kampanjasta täällä ja ehdin osallistua siihen viimeisenä päivänä. Hommasin ruotsinkielisen version itselleni; se toimii ruotsin harjoituksena minulle ja myös kiinnostanee ruotsalaisia ystäviäni.
-
Kiinnostava kehitys, ei mielestäni mitenkään tavanomaista, toivottavasti jaksat hengähdettyäsi jakaa oppeja laajemmalle.
Miia Vistilä on tekemässä juttua joukkorahoituskampanjoista Sarjainfoon. Hän haastatteli minua, Kvaak-kirjaa ja Riina Tanskasta.
Purkasin nyt hieman tuntojani ja summasin Mukden-kamppista videolla. Kesto 14min (https://youtu.be/EdBak0g-M-I). Toden totta loppukiri oli melkoinen.
Kerrotaan nyt tässäkin, että kirjojen toimitus viivästyy aikomastani viikon pari. Ei mennyt mulla aikataulutus aivan putkeen, kun on "kumppanina" uusi ennenkokematon painotalo. Pahoittelen.
-
Laadin turhanpäiväisen laatikonavausvideon (https://www.youtube.com/watch?v=GACztP7MVCc&lc=UgzZkHyrIkLtneF6j4x4AaABAg), mutta lupasin näköjään ilmoitella täälläkin kun kirjat saapuvat painosta. Enää puuttuu yksi laatikko. :-)
Olen saanut nyt jokusen omistuspiirroksen tehtyä ja aloitellut muutenkin kirjojen toimittamista mesenaateille. Ensi viikolla kuitenkin vasta pääsen sitä täysipäiväisemmin tekemään. Eli hetki menee vielä. :)
-
Väliaikatiedote:
Vastikkeiden, eli Mukden -kirjojen postittelu etenee. Hidastahan se on kun omistuspiirroksia saa tehdä aika paljon. Viikon kuluttua ollaan tässäkin jo huomattavasti lähempänä maalia.
Vähemmän hauskasti olen taas kuulemma onnistunut luomaan kirjaan aivan uusia kirjoitusvirheitä, samalla kun Mantsuriasta löytyneet "vanhat virheet" on toivottavasti korjattu. Sorry.
-
Mukden-kirja tuli tänään postissa.Pieni viivästys ei haitannut. Kiitos, Reima! Teoksen habitus on komea. Luen sen kun ehdin.
Kirjan saatekirjeessä Reima kertoo teoksen aiemman laitoksen painosmääräksi noin 130 kpl. Voi, voi, miten surullista. Luulisi, että jo jotkin kulttuuriyhdistykset ja museot olisivat hankkineet tuosta määrästä puolet. :o Ja toisen laitoksen ruotsinkielisen version (jonka itse nyt hommasin) painosmäärä on näemmä niin pieni, että en viitsi edes kirjoittaa sitä tähän. :( Arvokasta kulttuurityötä on kuitenkin tehty.
-
Mukden-kirja tuli tänään postissa.Pieni viivästys ei haitannut. Kiitos, Reima! Teoksen habitus on komea. Luen sen kun ehdin.
Kirjan saatekirjeessä Reima kertoo teoksen aiemman laitoksen painosmääräksi noin 130 kpl. Voi, voi, miten surullista. Luulisi, että jo jotkin kulttuuriyhdistykset ja museot olisivat hankkineet tuosta määrästä puolet. :o Ja toisen laitoksen ruotsinkielisen version (jonka itse nyt hommasin) painosmäärä on näemmä niin pieni, että en viitsi edes kirjoittaa sitä tähän. :( Arvokasta kulttuurityötä on kuitenkin tehty.
Niin joillekin ihmisille Mannerheim on heti Jumalasta seuraava. Ihmettelen ettei ole enempää kuin 130 kpl mennyt. Olisiko syy siinä, että oli suomeksi tuo eka painos. No nyt sekin on korjattu, joten kaikki suomenruottalaiset Mannerheim-fanit voi ostaa upean sarjakuvan. Mulle kelpaa tää eka painos suomeksi.
-
Mukden kolahti turvallisesti postilaatikkoon Jumalan hylläämässä Temmeksessä. Näyttää kyllä hyvältä ja omistuspiirroskin on kerta kaikkisesti upea. Kiitos Reimalle suuresti :)
-
Mukden-kirja tuli tänään postissa.Pieni viivästys ei haitannut. Kiitos, Reima! Teoksen habitus on komea. Luen sen kun ehdin.
Kirjan saatekirjeessä Reima kertoo teoksen aiemman laitoksen painosmääräksi noin 130 kpl. Voi, voi, miten surullista. Luulisi, että jo jotkin kulttuuriyhdistykset ja museot olisivat hankkineet tuosta määrästä puolet. :o Ja toisen laitoksen ruotsinkielisen version (jonka itse nyt hommasin) painosmäärä on näemmä niin pieni, että en viitsi edes kirjoittaa sitä tähän. :( Arvokasta kulttuurityötä on kuitenkin tehty.
Kiitos kehuista.
Varmaan olen taas ollut epäselvä, sori. Mantsurian painos oli siis 500kpl. Niitä tuli jonkin verran enemmän (koska offset ja reilu paino). Tuo ylimenevä osa meni Angoulemessa käytännössä ulkomaille. Eli viitisen sataa jäi suomeen. Tän Joukkorahoitetun suomalaisen Mukdenin painos yllätti minut positiivisesti, koska oli tavallaan kuitenkin toinen painos. 140kpl, mistä pois vapaakappaleet (6kpl) ja mun omat (jää 130kpl). Niin että mesenaateille jäi vajaa sata, kun kirjasto otti tätä kuitenkin yllättävän hyvin.
Ruotsinkieliselle Mukdenille ei sitten tosiaan ollut Suomessa ainakaan mun pienen markkinointiponnistukseni johdosta oikein mitään kysyntää. Ruotsiin lähti painoksesta vain muutama koska postimaksut sinne ovat aivan mahdottomat.
-
Kyllä tuli hieno teos upeine omistuspiirroksineen postissa! Kiitos Reima.
-
Huh. Tein juuri viimeiset postitukset ja viimeiset luovutukset viikonloppuna Poriconissa.
Nyt siis pitäisi kaikilla mesenaateilla olla omat kappaleet (tai vähintään poikkeus tähän sovittuna) eikä kirjoja jäänyt yli kuin muutama.
Kiitos kaikille ymmärtäväisyydestä projektiin liittyvien töyssyjen kanssa sekä jeesauksesta somessa.
Yllättävästä kirjastotilauksesta johtuen kirjoja ei oikein riitä myytäväksi. Mahtaisiko kysyntääkään olla... Harkinnassa on kuitenkin pehmeäkantisen version teettäminen pienenä painoksena, mutta se nyt riippuu mm. siitä montako vapaakappaletta pitäisi taas samalla kustantaa. :)
Nyt siis Poriconiin!
-
Olen uutta versiota pari kertaa kirjastossa hypistellyt, mutta lukemisesta on sen verran vähän aikaa, etten ole sitä ottanut pelkästään muutoksia vertaillakseni vielä luettavaksi.
Sen sijaan kansi on tässä uudessa versiossa parempi, ja onhan tämä myös jo ihan painotuotteena aiempaa komeampi.