Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => Aiheen aloitti: VesaK - 11.06.2010 klo 20:10:14
-
Tärkeintä kuitenkin että sellainen oksymoroni kuin "sarjakuvan kieli" luikertelee armaan äidinkielemme omenapuun oksille - hitaasti, mutta vähitellen.
Kuka nyt tosissaan olisi vielä 1980-luvun alussa mennyt ehdottamaan gradua vaikka Mämmilän kielestä jollekin Suomen kielen laitokselle? E-eei, silloin sarjakuvien kieli oli köyhää ja typistettyä 'sähkösanomatekstiä' lehtorien mielestä.
-
^ Oliko tosiaan näin? Minä olen aina luullut että vaikka Aku Ankan tekstejä on arvostettu varsinkin kielipiireissä jo pitemmän aikaa. Itse tietysti olin 80-luvun alussa vasta sikiöasteella, joten olen muistelun osalta kohtuullisen jäävi.
-
Varsin pitkälle. Äidinkielen opettajien keskuudessa vallitsi yllättävän paljon ulkoa opittuja käsityksiä sarjakuvien ala-arvoisesta kielestä, joita ei toki ollut syytä arvioida uudestaan, koska niiden avulla, köh, suojeltiin lapsia.
Toisaalta mihin muuhun johtopäätökseen olisi voinutkaan päätyä Nakkea lukemalla.
"Muistan olleeni Kerrtu Mannisen kanssa äidinkielenopettajien talvipäivillä, jossa 400-päinen opettajalauma haukkui sarjakuvia. Kerttu Manninen uskalsi siellä sanoa, että jos Aku Ankka on Suomen huonoin sarjakuva, niin meillä ei ole mitään ongelmia. Sitten minä uskalsin sanoa vierestä, että olen samaa mieltä."
- Osmo Jokinen, Sarjainfo 3/1981
Tunnustusta tuli vähän ja hitaasti. Kirjailijoista ainakin Veijo Meri kiinnitti julkisesti huomiota siihen, että Aku Ankkaa käännetään siten, että suomalaiset tekstit ovat parempia kuin alkuperäiset.
-
Kylläpäs nyt rönsyilee. Suomen kielen opettaja Aku (http://www.akuankka.fi/blogi/166/suomen_kielen_opettaja_aku_ankka).
Timo
-
Milloinkahan Aku Ankasta aletaan puhua suomen kielen pelastajana? Se kuitenkin tyrkyttää suhteellisen hyvää suomea nuorten mieliin monia muita mediamuotoja tehokkaammin. Telkkarissahan puhutaan nykyään enemmän ja enemmän muita kieliä kuin suomea.
-
Telkkarissahan puhutaan nykyään enemmän ja enemmän muita kieliä kuin suomea.
Joo, tuostahan (suomenkielisen draamatuotannon kuihtumisesta) julkaistiin just joku tutukimuskin. Television ja radion ongelma tässä mielessä on myös niiden runsas puhekielen käyttö ja puutteelliset lauserakenteet. Puhuttunahan sitä ihminen sietää kaiken laista änkytystä, mikä ei menisi kuplateksteissä ikinä läpi. Jopa joissain radiopakinoissa, missä läppä on selvästi kirjoitettu etukäteen muistiin, kuulee kummallista sanojen toistoa ja alleviivausta. Radiossa sellainen menee kuitenkin aika luonnollisesti läpi, kun pyritään ymmärrettävään ja helposti seurattavaan ilmaisuun.
Itse olen käyttänyt sarjisopetuksessa akkaritekstejä esimerkkinä synonyymien keksimisen tarpeesta. Sarjakuvan kuplakieli kun sietää harvinaisen huonosti tautologiaa. Nähdäkseni juuri tähän perustuukin Aku Ankan kielen rikkaus, eli vähän harvinaisempien sanojen ahkera viljely. Synonyymit tekevät kielestä ilmeikkään samalla kun kuvat auttavat ymmärtämään vaikeatkin sanat.
-
Milloinkahan Aku Ankasta aletaan puhua suomen kielen pelastajana?
Onhan siitä jollain tapaa puhuttu pidempäänkin.
Eikö ole aika hyvin hyväksytty ajatus, että lukemaan opitaan akkaria pläräämällä?
Tähän vähän hakien liitteenä viime vuoden parhaaksi lehtimainokseksi valittu.
Ei olisi voittanut ellei perusajatuksesta aika pitkälti oltaisi samaa mieltä.
(http://www.mtl.fi/system/files/akkari.jpg)
http://medianetti.helsinginsanomat.fi/1135254905856
-
Täsmennettäköön, että Aku Ankassa ei käytetä suomea vaan nimenomaisesti ankkaa. Eihän kukaan oikeasti käytä sellaista kieltä mitä ankkasarjojen puhekuplissa viljellään. Virheetöntä kieltä toki.
-
Täsmennettäköön, että Aku Ankassa ei käytetä suomea vaan nimenomaisesti ankkaa. Eihän kukaan oikeasti käytä sellaista kieltä mitä ankkasarjojen puhekuplissa viljellään. Virheetöntä kieltä toki.
Mitä tarkoitat "käytä"? Puhekieli on eri kuin kirjoitettu kieli, sehän on selvä. Olisi verbaalisesti haastavaa puhua ankkaa, mutta kyllä sinnepäin olevaa ilmaisua kuitenkin kuulee (esim. Kari Hotakainen). Toisalta pelkät repliikit eivät vielä kanna viestiä, joten kuplatekstien infromaatiolla pärjää huonosti ilman visuaalista tukea. Se kieli ei siis ole käytännössä mahdollistakaan muualla kuin sarjakuvassa tai vaikka teatterissa.
Sinänsä hauska ajatus että ankka olisi jonkinlainen tunnistettava suomen erikoismuoto.
-
No miten nyt kieltä käytetään. Puheessa, kirjoittaessa... on se AA-kielenkäyttö vaan uniikkia. Kysy keneltä tahansa Disney-sarjoja suomentaneelta.
-
Täsmennettäköön, että Aku Ankassa ei käytetä suomea vaan nimenomaisesti ankkaa. Eihän kukaan oikeasti käytä sellaista kieltä mitä ankkasarjojen puhekuplissa viljellään. Virheetöntä kieltä toki.
Mitä sitten tarkoittaa "ei suomea"? Eihän kukaan puhu nelipolvitrokeetakaan luonnollisessa keskustelussa sen enempää kuin uutisissakaan, mutta kyllä se Kalevala kumminkin suomea on.
(Aku Ankassa kieltämättä on oma konstaileva kielensä, joka eroaa jonkin verran muista sarjakuvista, mutta sehän on vain hyvä asia)
-
Sattuipa vastaan:
AA 52/1983
TOIMITUKSEN OMA NURKKA
Turkulainen Petri Uggeldahl, joka edustaa monia kunnianarvoisia järjestöjä - mm. Turun lukioiden kouluneuvostoja - on lähettänyt voimakassanaisen moitekirjeen Aku Ankan "huonon ja tympäisevän suomennoksen takia".
Petriä suututtaa se, ettei nimiä aina julkaista lehdessämme sellaisenaan, vaan meillä on esimerkiksi Venetsian asemasta esiintynyt Veneensijan kaupunki. Petrille & kumpp. tiedoksi pieni pala historiaa: tämä "naurettava" nimi ei ole toimituksen, vaan omaperäisen taiteilijan Sigurd Wettenhovi-Aspan keksintöä vuosisatamme alkukymmeniltä. Hän oli saanut päähänsä, että suomen kieli on maailman kaikkien kielten äiti. Sitä todisti sekin, että Venetsia on selvä väännös suomenkielisestä sanasta!
Timo
-
Mitä sitten tarkoittaa "ei suomea"? Eihän kukaan puhu nelipolvitrokeetakaan luonnollisessa keskustelussa sen enempää kuin uutisissakaan, mutta kyllä se Kalevala kumminkin suomea on.
Ehkä "akuankka" eli "ankkalinna" on sitten murre, jos varsinaisen kielen ehdot eivät mielestänne täyty?
-
Sain pari vuotta sitten puhelinsoiton erään kustantamon edustajalta ja hän kysyi voisivatko saada oikeudet käyttää tekemääni sarjakuvastrippiä kyseisen kustantamon julkaisemaan peruskoulun kahdeksannen luokan äidinkielen oppikirjaan. Suostuin, ja siitä maksettiin pyytämäni summa. Stripin aihe oli facebook. Kiva että sarjakuvani ja siinä käyttämäni kieli kelpasi äidinkielen oppikirjaan. Kyllä sarjakuva rulettaa opetusmatskunakin.