Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Eurooppalaiset sarjakuvat => Aiheen aloitti: Timo Ronkainen - 18.06.2003 klo 10:39:54
-
Näistä formuloistakin päästään kätsysti sarjakuvan puolelle, nimittäin Michel Vaillantiin, joka on seikkaillut jo vuodesta 1957! Ja nyt Michel pääsee elokuviin.
http://www.michelvaillant.com/en/
Suomessahan tätä sarjaa saatiin Zoomissa ja kai jossain vaiheessa tuli uudempiakin albumeita a-lehdiltä.
Timo
Tästä voi threadia siirtää tuonne sarjakuvaElokuvien puolellekin, jos siltä tuntuu.
Jaoin Michael Vallaint -jutut omaksi aiheekseen - siirsin aiheen tänne sarjakuvat -puolelle. -- Juha
Ja minä korjasin otsikon. -Joe-
-
Näistä formuloistakin päästään kätsysti sarjakuvan puolelle, nimittäin Michel Vaillantiin, joka on seikkaillut jo vuodesta 1957! Ja nyt Michel pääsee elokuviin.
http://www.michelvaillant.com/en/
Suomessahan tätä sarjaa saatiin Zoomissa ja kai jossain vaiheessa tuli uudempiakin albumeita a-lehdiltä.
Julkaistiinko tuota albumina 70-luvulla nimellä 'Timo Mäki' (tjsp) ? ???
Muistan vaan , että oli hienoa kun joku ulkomaalainen oli tehnyt sarjakuvan suomalaisesta ralliskuskista . Pettymys oli suuri, kun sama albumi julkaistiin myöhemmin (198?) uudelleen ja siinä olikin päähenkilönä joku maurice chevalier.
- Albumit on hukassa , mutta kannessa oli vähä maneen näkösii kolareita, joissa kuutiolasi sirpaloi ja irtopyörät lentää. :o
-
Julkaistiinko tuota albumina 70-luvulla nimellä 'Timo Mäki' (tjsp) ?
Jaa joo. Muistan minäkin tuon Timo Mäen. enpäs vaan osannut yhdistää Vaillantiin. Luulin sitä Vaillant-kopioksi, jonka noheva kustantaja oli vielä kääntänyt suomalaiseksi myynninedistämismielessä. Ei toiminut, koska en ostanut enkä lukenut. Kuten huomannet, itse en uskonut hetkeäkään, että joku fransmanni tekis jostain fenneistä sarjakuvia. :-)
Timo
-
Julkaistiinko tuota albumina 70-luvulla nimellä 'Timo Mäki' (tjsp) ?
No niin. Selvisihän se pikku haulla, että kyse on eri sarjakuvasta kumminkin. Alain Chevallier oli Timo Mäki ja Vaillant on sitten ihan erikseen. Sarjaa julkaisi aluksi Lehtimiehet nimellä Timo Mäki, kun Semic jatkoi julkaisemista, se siirtyi käyttämään alkuperäistä nimeä Alain Chevallier. http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html
Lakoman listauksia suosittelen!
Vaan olispa se ollu hauska nähdä Maurice Chevalier puikoissa! Olkihattu vaan lentäis... :-)
Timo
-
.... että kyse on eri sarjakuvasta kumminkin. Alain Chevallier
Kato kato, Chevalier sittenkin. Valokuvamuistini toimi paremmin kuin muistinkaan..
-
En pitänyt aikoinaan Chevalierista, mutta miksi kukaan kustantaja ei ole jälleen tarttunut Mic Vaillantiin kun formulakuume on Suomessa vallinnut?
Mic ja Steve olivat kovia jätkiä, hallitsivat F1:n, rallin ja kaksipyöräisetkin (no jotenkin). Eivät suomalaiset ole tähän pystyneet.
-
Ehdottomasti paras ja muistettavin Vaillant oli Le Mansin Kummitus. Vallan mainio kansikin.
-
Minä vaan jo silloin joskus (ja nyt taas) ihmettelin, että kuinka joku jaksaa piirtää sivukaupalla ralliautoilua. Onhan se tietty intensiivisempää kuin formuloiden tuijottelu telkkarista. Kyllä ne Zoom-albut tuli hankittua, vaikka piirtäjä piirsi ihmiset yhtä jämäkästi kuin autotkin. Le mansin kummituksessa haittasi vain pahasti alihyödynnetty hyvä pahishahmo. Tästäkin sarjasta löytyy aivan loistava ruutu tuonne "huvittavimmat sarjisruudut"-osastoon, jos vain jaksaisin kaivaa sen esiin: Siinä riitaantuneet Mic ja kilpakumppaninsa leppyvät, ja katsovat toisiaan lähes lemmekkäästi silmiin; "Silloin he ymmärtävät ettei mikään ole niin tärkeää kuin ystävyys."
-
Ehdottomasti paras ja muistettavin Vaillant oli Le Mansin Kummitus. Vallan mainio kansikin.
Äsch, Öljyä radalla iski kovaa. Monica...
-
Ehdottomasti paras ja muistettavin Vaillant oli Le Mansin Kummitus. Vallan mainio kansikin.
Michel Vaillanteja tuli hankittua aikanaan divarista melkoinen nivaska pari vuotta kestäneen formula/autourheiluinnostuksen siivittämänä, ja tämä oli niistä ylivoimaisesti paras.
Minä vaan jo silloin joskus (ja nyt taas) ihmettelin, että kuinka joku jaksaa piirtää sivukaupalla ralliautoilua.
Heh, kuulostat aivan eräältä opiskelukaveriltani joka nimesi Michel Vaillantin "maailman toiseksi tylsimmäksi sarjakuvaksi". Voittaja tässä visailussa taisi olla joko Robert Crumbin "Bob & Harv sarjakuvia" tai "Ornette Birks Makkonen".
-
Vanha postaus, mutta mielenkiintoinen!
Jean Gratonin albumeissa vaikutuksen teki "asiantuntijuus" autourheilusta, josta mies saa täydet pisteet. Timo Mäki sarjakuvat vaikuttavat Vallaintiin verrattuna enemmäkseen "hömpältä".
Nörttien keskuudessa juuri yksityiskohdat ovat kaikista arvostetuimpia ja mielenkiintoisimpia. Nimenomaan pienillä asioilla on merkitystä: Gratonin ruuduista löytyy "kaikki"(=hyvä ja vanha) : Watkins Glenn, Le Mans, Monza, Reutermann, Niki Lauda, Ecclesstone ja jopa Häkkinen, vain muutamia esimerkkejä mainittuna. Lisäksi Gratonin realistinen tyyli ihmisissä, kilpa-autoissa ja rakennuksissa kiehtoo myös varttuneempia.
Sikäli en ihmettele, että sarjakuvia ei ole julkaistu Suomessa edes vuosituhannen aikoihin: rata-autoilua tehdään Keski-Euroopassa ja siellä sille on kehittynyt, etenkin maailmansodan jälkeen, selkeästi oma paikkansa yhteiskunnassa. Mutta sitä olen kyllä ihmetellyt, miksi kyseinen kulttuuri kasvatti rönsyn räntäiseen Suomeen 1970-luvulla? Suorastaan järjetöntä ja ainakin luonnonlakien vastaista, miten tästä maasta löytyy ihmisiä joille kilpa-autoilu on kaikki kaikessa...
-
Vaillantista innostuimme keskustelemaan myös Luettua (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1414.msg73679#msg73679)-ketjussa.
-
Vaillantista innostuimme keskustelemaan myös Luettua (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=1414.msg73679#msg73679)-ketjussa.
Ja myös on tarjottu Apollo-kustannuksen (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,9738.msg230667.html#msg230667) julkaistavaksi.
Ranskaksi Michel Vaillant -albumeja on jo 70.
Suomeksi tulivat Zoom-lehdessä numerot 18, 20 ja 19
Zoom-albumeina numerot 17, 21 ja 22
A-lehtien albumeja olivat numerot 40, 35 ja 38
Lisäksi Superpokkarissa ja Super-S-lehdessä oli muutama lyhyt Vaillant.
-
Varsin kiehtovaa on mielestäni se, miten Michel Vaillant on, mikäli olen oikein ymmärtänyt, oikeastaan vain korkean profiilin omakustanne: sarjaa kustantaa Jean Gratonin perheyritys Philippe Gratonin ohjastamana, työllistäen samalla ainakin puolentusinaa assistenttia, jotka hallitsevat saman laatikkoleukaisen piirrostekniikan.
Mutta joo: autodesignin ja vauhtiviivaosaston ansiosta sarja jaksoi viihdyttää meikäläistä pentuikäisestä asti, vaikka tarinat ja ihmishahmot olivatkin, no, sanokaamme jähmeitä ja laadullisesti epätasaisia, joskus ihan mielenkiinnottomiakin.
En toki ole lukenut kaikkia. Ehkä vielä on mahdollista löytää odottamaton hohtava helmi Vaillant-tarinoiden joukosta.
-
Vasta vuodesta 1982, eli kaikkien suomeksi nähtyjen jälkeen sarja siirtyi kokonaan Gratonin firmalle. Sitä ennen sarja ilmestyi Tintinissä.
-
Yhdessä suomeksi julkaistussa Vaillant-albumissa, jonka nimen aika on pyyhkinyt muististani ajettiin Amerikan manner päästä päähän ralliautoilla. Tuohon ralliin osallistui ja muistaakseni esiteltiin nimen ja auton keralla suomalainen rallikuski (olisiko ollut Timo Mäkinen?). Todennäköisesti tuo on ihan alkuperäisessäkin albumissa, nimet kun olivat auton kyljessäkin.
-
Ellei sitten ollut kyse "Timo Mäki" -albbarista, jossa eräs "Alain Chevallier" -niminen ranskiskuski-hahmo oli kustantajan toimesta väännetty suomalaiseksi...
-
Chevallier/Mäki:
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html (http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html)
höh. Lakoma ei listaa Vaillantia.
Youtubessa pätkää Jean Gratonin studiosta (http://fr.youtube.com/watch?v=YlGLosU9AuU).
Timo
-
Yhdessä suomeksi julkaistussa Vaillant-albumissa, jonka nimen aika on pyyhkinyt muististani ajettiin Amerikan manner päästä päähän ralliautoilla.
Kyseinen Mic Vaillant -seikkailu on Zoom-albumi numero 13 eli "Hurjat".
-
Youtubessa pätkää Jean Gratonin studiosta...
Perusasiat olivat taas esillä: Pelikan -pullotussi ja Conté 432 Atome -kynä. 8]
-
Eräs kaverini on oikeasti nimeltään Timo Mäki.
Hän sai lapsena isältään lahjaksi Timo Mäki -albumin ja
oli ihan puulla päähän lyöty.
-
Michel Vaillantit ovat sporttihistoriallisesti kiinnostavia, mutta sarjakuvina aika tylsiä. Minusta olennainen ongelma on se, että ne keskittyvät pitkälti vauhtiin. Sehän se kilpa-ajamisesta tulee tietenkin ensimmäisenä mieleen, mutta ei se homma ainakaan näissä sarjakuvissa kovin hyvin toimi. Aukeamat täynnä autoja/motskareita vauhtiviivahärdellin keskellä. Tv-sarjassa (http://www.youtube.com/watch?v=ROoCdutOTNY) kaahailun meininki välittyy paljon paremmin.
Pistää jopa miettimään, onko sarjakuva ylipäätään sopiva väline tuottamaan vauhdin muljahduksia yleisön vatsanpohjassa. Ajassa vääjämättä etenevä (ellei paussaile välillä) liikkuva kuva tekee aivoihin melko helposti vauhdin illuusion, sarjakuvan sivuilla silmä vaeltelee ja harhailee. Jää tihrustelemaan, että lukeeko tuossa Timo Mäkinen.
-
... Aukeamat täynnä autoja/motskareita vauhtiviivahärdellin keskellä...
Pistää jopa miettimään, onko sarjakuva ylipäätään sopiva väline tuottamaan vauhdin muljahduksia yleisön vatsanpohjassa.
No, oikeastihan se oli silloin 60-luvulla se halvin väline, missä pystyi kiidättämään kilpureita radalla ja radan ulkopuolella, räjäyttäen ne reunaesteisiin draamallisten tarpeiden vaatiessa. Nykyään 3d-animaatiolla tehdään samaa, ja yleisö vaatii aitoutta GTA-peleihinsä.
-
No, oikeastihan se oli silloin 60-luvulla se halvin väline, missä pystyi kiidättämään kilpureita radalla ja radan ulkopuolella, räjäyttäen ne reunaesteisiin draamallisten tarpeiden vaatiessa.
Toki, ja kuvaahan Michel Vaillant hurjastelun ohella myös tallitoimintaa ym. Sarja oli vain vähän pettymys, kun aihepiiri olisi tavattoman kiinnostava, lukijana ja ehkä tulevaisuudessa tekijänäkin...Tällaista yriteltiin aikoinaan Amerikoissa, Grand Prix (https://www.newkadia.com/?Covers=1656)-sarjakuvalehti.
-
Onhan tallitoimintaa, ei ehkä suomennetuissa. Mukaan tuli Jean-Pierre Vaillantin poika joka määrittelee jotain. En kyllä kommentoi koska en sano aitoudesta ja autoudesta mitään.
Mutta autot ovat aina olleet hienoja
EDIT: Seppon kysymässä Hurjat-albumissa suomalainen kuski on Hannu Mikkola, aikansa julkkis.
-
Ja minä korjasin otsikon. -Joe-
Otsikko taitaa olla edelleen väärin?
Olisipa kyllä hienoa jos Michel Vaillant -integraaleja ilmestysi suomeksi. En vain jaksa uskoa, niitä voisi julkaista taloudellisesti kannattavasti.
-
Otsikko taitaa olla edelleen väärin?
Millä tapaa? Michel Vaillant -aiheinenhan tämä on.
No pörse. II-kirjain...
Timo
-
Nyt otsikko on jo oikein. Nimi on tosiaan Suomessakin Michel Vaillant (http://en.wikipedia.org/wiki/Michel_Vaillant), ilman toista i-kirjainta.
-
Chevallier/Mäki:
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html (http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html)
höh. Lakoma ei listaa Vaillantia.
Jos Lakomasta etsii etusivulta ylhäältä "lehdet ja sarjajulkaisut", niin sieltä näkee ainakin "A-albumit" otsikon alla ja "Zoom" otsikon alla Vaillant-julkaisuja Suomessa.
-
Itselläni on autopartiot 1-16. Puolet olin ostannu tenavana ja puolet ostin Huuto.netistä vuosi sitten.
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/autopartio525.html
Niitähän on Huuto.netissä jatkuvasti muutamalla eurolla myynnissä kipale. Joku aika sitten oli kaikki myynissä.
Molemmat Timo Mäet ja kaikki viisi Alain Chevallierit löytyvät myös. Alain Chevallierit ostin tenavana ja Timo Mäet sain muutamalla eurolla tässä vähän aikaa sitten.
http://www.helsinki.fi/~lakoma/comics/alain_chevallier.html
Eihän se tunnelma ole sama kuin tenavana lukiessa, mutta ihan ok rymistelyä 8]
Tuo Mic Vaillant onkin mulle uusi tuttavuus...eikä jaksa alkaa keräileen niitä.
-
Nyt tuli luettua "Kaksintaistelu asvaltilla". Alkupuoli miellytti kuvatessaan 80-luvun alussa alaa repineitä riitoja. Formula 1-sarja jakautui jutussa kahtia, kuten tuolloin taidettiin vähän uhkaillakin. Sankari itse ajaa kauden verran Renaultilla.
Piirrospuolella kauhistutti taiteilijan pyrkimys kuvata ruutuihin mahdollisimman monia alan vaikuttajia kehnoina potretteina jäykistelemään. Keke kuitenkin puuttui. Autot oli kuvattu tietysti hyvin, ja kisailukohtaukset olivat parempia kuin vanhastaan muistin.
Albumi sisältää erään huonoimmista koskaan lukemistani lopetuksista. Sen sijaan että asiallisen epädramaattinen tarina formulapolitiikasta olisi ollut vain unta, todetaan että tätähän ei ikinä tapahtunut: "mutta tämä kuviteltu seikkailu panee miettimään onko Michel Vaillant ajanut Renaultilla, oliko Vaillantin tehdas uhattuna". Ooh. Lopuksi todetaan, että "tietääksemme" sarjakuvahahmo Vaillant onkin oikeassa sarjakuvatodellisuudessa menossa Afrikkaan.
Voi olla, että 1-2 euron hintaan saatan joskus jatkossakin lukea. Ehkä.
-
Hannu Mikkola vilahtaa myös Vaillant-albumissa numero 27, jossa ajetaan safarirallia. Ei ole tullut suomeksi.
-
Omituista: Wikipedia mainitsee kolme albumia käännetyn englanniksi vuonna 2007, mukana myös eka albumi "Grand Defi". Mitään jälkeä näistä englanninnoksista ei kuitenkaan löytynyt intternetistä. Vaikea uskoa, että niitä olisi olemassa??
-
Omituista: Wikipedia mainitsee kolme albumia käännetyn englanniksi vuonna 2007, mukana myös eka albumi "Grand Defi". Mitään jälkeä näistä englanninnoksista ei kuitenkaan löytynyt intternetistä. Vaikea uskoa, että niitä olisi olemassa??
Kotisivuilta pystyy ainakin ostamaan. Tässä linkki (http://www.michelvaillant.com/index%20EN.html). Tuli etsittyä joku aika sitten onko mitään moottoriurheiluaiheista sarjakuvaa ja Vaillantiin sitten törmäsin. Ilmeisesti paras mitä tuosta aiheesta löytyy. Vielä en ole kuitenkaan ostanut.
-
Eivät parhailla aloita. Eli ensimmäinen albumi 50-luvulta ja kaksi melko tuoretta. Vaikka onhan tuo eka aika metka, kun näkee millaisilla autoilla tuolloin ajettiin.
Olen lukenut koko sarjan hollanniksi, mitä siitä nyt ymmärsin. Saksan taidoilla pysyy kärryillä. Jo 80-luvulla sarja kuivahti, jonka huomaa silloin tulleista suomennoksistakin.
-
Kotisivuilta pystyy ainakin ostamaan.
Ou jee! Kiitos suuresti. Luulin etsineeni netin läpikotaisin mutta unohdin kotisivun. Toi ensimmäinen albumi kiinnostaa ehkä eniten, koska meinaan joskus piirrellä samoja autoja.
-
Joe tuossa jo mainitsikin mahdollisuudesta lukea hollanniksi. Jos käytte vaikka Amsterdamissa tai Rotterdamissa niin kannattaa katsoa, löytyykö kohdalle sattuvasta sarjakuvaliikkeestä Vaillanteja. Divareista saattaa irrota muutamalla eurolla viisikin albumia.
-
Toivottavasti ei ole hirveän suuri rikos, jos vastaan näinkin vanhaan aiheeseen. ???
Mic Vaillant on minullekin kohtalaisen tuttu sarjakuva, kiitos isältä saatujen 70-luvun sarjakuvien (mukaan lukien kaikki 14 Zoom-albumia). Le Mansin kummitus, Moottorit kylvävät kuolemaa ja Hurjat ovat ehdottomasti ko. albumisarjan mielisarjakuviani, olenhan moottoriurheilu- ja historiafani. Lisäksi vaarini kautta saadussa Super-pokkari no. 5:ssä on lyhyehkö Vaillant-tarina (jossa ajetaan kilpaa Ford Escorteilla), jonka lisäksi yhdessä varsin heikossa kunnossa olevassa Super S-lehdessä (ainoassa, jonka omistan ja joka on myös isäni peruja) on Vaillant-tarina (muistaakseni ko. tarinassa Mic haastaa itsestään paljoa luulevan nuoren kuskin kisaamaan kanssaan).
Nyt kun tiedän, että ko. sarjakuvaa on julkaistu vielä muutama tarina lisää suomeksi, täytyy alkaa kiertelemään divareita. Hyvällä tuurilla voin löytää loputkin suomenkieliset Vaillantit. Vieraista kielistä ei oikein taivu kuin englanti, ja rahatilanteen nyt ollessa vähän niin ja näin jää kyllä toistaiseksi haaveeksi tilata albumeita ulkomailta.
-
Zoom-albumeiden ohella Zoom-lehdessä ilmestyneet kolme albumillista ovat sattuneet Vaillantin parhaimpaan kauteen. Zoom-lehdet kannattaa pyrkiä hankkimaan, jos onnistuu. Ei tule aivan halvaksi, mutta on niissä muutakin hyvää.
A-lehtien albumeissa idolini ja esikuvani Steve Warson on taka-alalla, eikä myöhemminkään Vaillant-talliin palattuaan ollut enää sama korskea kukkopoika mitä oli ennen.
Tai sitten me molemmat olemme vanhentuneet. Minä ja Steve.
-
Tulikin tuo Le Mansin kummitus luettua jälleen kerran, kun toisen kovan Steven, eli Steve McQueenin Le Mans elokuva tuli telkkarista.
Harmi ettei elokuvan tekovuonna ollut enään aitoa Le Mans lähtöä.
(Elokuvantekijöiden auto osallistui ihan virallisesti kisaan)
-
Harmi ettei elokuvan tekovuonna ollut enään aitoa Le Mans lähtöä.
Juoksustartista luovuttiin samoihin aikoihin kun turvavyöt tulivat, juoksustartissahan nopein tapa on rynnätä autoon, lähteä liikkeelle ja yrittää sitten kiinnittää turvavyönsä kiitäessään reilua kolmeasataa Mulsannen suoraa pitkin. Eihän siinä ole pitemmän päälle mitään järkeä, varsinkin kun 24 tunnin kilpailussa sekunnit eivät ole aivan niin tärkeitä kuin lyhyemmissä kisoissa, vaikka ohittaminen olisikin vaikeaa. Vuonna 1969 Jacky Ickx kävelikin autolleen kaikessa rauhassa, laittoi vyöt päälle ja lähti viimeisenä ajamaan takaa muita – mikä onnistui helposti, sillä ensimmäisellä kierroksella tapahtui onnettomuus, jossa yksi (vyöttämätön) kuljettaja menehtyi ja kisa jouduttiin keskeyttämään joksikin aikaa.
Ickx voitti sinä vuonna – ja joutui kotimatkalla auto-onnettomuuteen, mistä selvisi käytettyään vyötä siviilissäkin.
-
Sen verran vielä off topicia, tai kyllähän Le Mans Vaillantiin hyvinkin liittyy, että tarina kertoo, että Porsche merkkisissä autoissa vasemmalla oleva virtalukko on peräisin juuri Le Mans kilpailusta.
Kuski painoi vasemmalla starttinappulaa ja oikealla kädellä löi pykälää silmään.
Vyöt tosiaankin laitettiin varmaankin siinä Mulsannen tienoilla....
Hyvin tuo Le Mansin kummitus tuon lähtömenetelmän kuitenkin asiaa tuntemattomille kertoo.
-
Le Mans on mukana myös Asterix ja kultainen sirppi -albumissa. Yhden juoksustarttaajan siinä pitäisi olla Jean Graton, Vaillantin luoja.
En kyllä olisi tunnistanut.
-
Tanskalaisessa Fart og Tempo -lehdessä Mic olikin Mark. Sukunimikin oli jotain muuta. Autojen kyljessä luki silti Vaillante.
Onneksi Steve Warson oli Steve Warson. Sankarini oli hän. Macho.
-
Jean-Pierre Beltoise, joka esiintyi suomeksikin Vaillant-sarjakuvissa ajamassa sekä formulaa että moottoripyörää, on näemmä kuollut viime vuonna aivohalvaukseen.
-
Piti juuri tarkistaa että Le Mansin kuusinkertainen voittaja Jacky Ickx elää yhä, samoin Zoomissa nähty Joel Robert, motocrossin moninkertainen maailmanmestari.
Molemmat ovat belgialaisia, kansallissankareita kumpikin.
-
Jean Graton 1923 - 2021.
-
Niin ne legendat pikkuhiljaa poistuvat. :'(
-
Uusi sarja minulle, nyt olen hankkinut albumit "Le Mansin kummitus" ja "Kaksintaistelu asvaltilla". Joku jäyhä miehekkyys näissä kyllä viehättää! Michel itse on hyvä tyyppi, sekä vaatimaton että realistinen, ja viilipyttynä vaikeasti provosoitavissa. Joutuu kyllä lukiessa keskittymään, kun autourheilu ei ole ollenkaan tuttua...
-
Uusi sarja minulle, nyt olen hankkinut albumit "Le Mansin kummitus" ja "Kaksintaistelu asvaltilla". Joku jäyhä miehekkyys näissä kyllä viehättää! Michel itse on hyvä tyyppi, sekä vaatimaton että realistinen, ja viilipyttynä vaikeasti provosoitavissa. Joutuu kyllä lukiessa keskittymään, kun autourheilu ei ole ollenkaan tuttua...
No Vaillant-yhtymä osallistuu (tai siis osallistui kun se on sekasotkun jälkeen vain ns. pieni nyrkkipaja) kaikkiin autourheilusarjoihin (joista osa ei ole välttämättä kovin tuttuja täällä peräpohjolassa mutta suosittuja esim. ranskanmaalla).
-
Europe Comics on julkaissut kaikkiaan kymmenen Michel Vaillant -albumia englanniksi, mutta kyse ei ole kymppialbumin nimestä päätellen alkuperäisestä sarjasta, vaan tästä uudemmasta lämmittelystä.
Onhan se ymmärrettävää, sillä vaikka kustantaja menee digi edeltä, niin onhan alkuperäistä – hyvänen aika sentään – julkaistu kaikkiaan 70 albumia.
En itse ole sarjaa niin jäänyt kaipaamaan, mutta silti niistä suomennetuista albumeista on jäänyt voimakkaita muistikuvia. Olisiko tässä yllätyshitin aineksia nostalgianälkäiselle, formulahullulle kansalle?
-
En itse ole sarjaa niin jäänyt kaipaamaan, mutta silti niistä suomennetuista albumeista on jäänyt voimakkaita muistikuvia. Olisiko tässä yllätyshitin aineksia nostalgianälkäiselle, formulahullulle kansalle?
Ei ainakaan uusista sillä tarinat pyörivät tiukasti keski-Euroopassa ja vaikka mukana on Suomalaisia rallitähtiä (ei kumminkaan Kalle Rovanperää) niin eivät he ole mukana kuin 1-2 alpparissa ja vaikka Vaillant esiintyi Formuloissakin niin se oli muiden luokkien puolella (taas 1-2 alpparia) ja vaikka käydään etelä-Euroopassakin niin ei taaskaan Suomalaisia ja uusimmassa mentiin sitten Jenkkien mäkikisään (Pikes Peak) ja Ari Vatanen mainitaan sivulauseessa yhdessä ruudussa (Sebastian Loebin kanssa) ja uusimman alpparin jälkeen alkaa voittamattomat kisat/sarjat olla vähissä eli ellei keksitä jotain niin sarja päättyy pian.
Jollei ole väliä ettei Suomea juuri mainita niin sitten ehkä mutta kisailua ei ole kovin paljoa eli sen puolesta ei kannata.
-
Egmont-julkaisee osana BD-sarjaa Michel Vaillant -sarjan albumin Cauchemar (1973) nimellä Painajainen.
Kyseessä on alkuperäisen sarjan 24. albumi, joka puolestaan on järjestyksessään kuudes Egmontin BD-albumi. Julkaisupäiväksi on ilmoitettu 18.03.2022.
EDIT: Suomenkielisen version kannen näkee täältä (https://www.booky.fi/tuote/bd_6_michel_vaillant_painajainen/9789523344464) (linkki Bookyn sivulle). Haplo olikin ehtinyt tuon jo linkittämään Egmontin omassa ketjussa.
-
Egmont-julkaisee osana BD-sarjaa Michel Vaillant -sarjan albumin Cauchemar (1973) nimellä Painajainen.
Kyseessä on alkuperäisen sarjan 24. albumi, joka puolestaan on järjestyksessään kuudes Egmontin BD-albumi. Julkaisupäiväksi on ilmoitettu 18.03.2022.
EDIT: Suomenkielisen version kannen näkee täältä (https://www.booky.fi/tuote/bd_6_michel_vaillant_painajainen/9789523344464) (linkki Bookyn sivulle). Haplo olikin ehtinyt tuon jo linkittämään Egmontin omassa ketjussa.
Egmontin blogi: Formularatojen kuningas… Michel Vaillant! (https://storyhouseegmont.fi/2022/03/16/formularatojen-kuningas-michel-vaillant/)
Tyyli on sama kuin ennenkin mutta sisältö näyttää poikkeavan "normaalista".
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=94.0;attach=42737;image)
-
Tuskin mennään kauhusarjakuvan puolelle sillä ainoa kauhu pitäisi oleman kun mennään kurviin lujaa ja sitten siellä on este tai se on jäässä.
-
Oli oikein hyvä tarina tämä uutukainen, vaikka autoilla päristeltiinkin aika vähän. Kuvituskin oli timmiä. Ne Apu-lehden 1980-luvulla julkaisemat tarinat, joka olivat kaiken lisäksi väärässä järjestyksessä, ovat näistä Suomessa julkaistuista jutuista selvästi kaikkein kehnoimmat (oli pakko mainita, kun ne olen lukenut viimeksi, ja tähän uutukaiseen oli sen vuoksi aika heikot odotusarvot).
-
Jaa se ilmesty jo? No varaukseen kirjastosta meni.
-
Kirjasto lähetti eilen sähköpostia että opus olisi noudettavissa mutta kun sähköpostissa luki:
Graton, Jean
Painajainen
niin ei sitä osannut yhdistää Vaillantiin ennen kuin teki nettihaun että mikä tuo on.
-
Tuli luettua tuo opus ja ei se huono ollut, aika erilainen verrattuna uusiin kun tuossa ei ollut autoja (kilpa-ajoja tai testaamista) juuri ollenkaan.