Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: hdc - 13.01.2016 klo 11:10:37

Otsikko: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.01.2016 klo 11:10:37
Ehkä siis tuonne "muut sarjakuva-aiheet"-osioon ilmestyy jossain vaiheessa tajunnanvirtainen ketju "hdc lukee".

Ok, aloitan tänne lukupäiväkirjailun lyhyillä maininnoilla, yritän ainakin laittaa kirjat ja albumit tänne (lehdet taitaa jäädä väliin paitsi jos oikein kovasti haluan sanoa jotain jostain...)

Ilkka Heilä: B. Virtanen - Hometta rakenteissa
20. albumi sarjassa jota ei ehkä pitäisi lukea albumeina (tai ainakaan 20 albumin sarjana). Koska kyllähän tämä toistaa itseään, minulta on sarjasta muutama muu uudempi jäänyt välistä mutta ei haittaa, ideat on niin tuttuja ja tässä teoksessa kenestäkään henkilöstä ei tule esiin mitään sen kummempaa kuin ne ilmeisimmät piirteensä (ja vähemmän persoonalliset hahmot kuten neiti Jantunen tai Topi on sivuutettu lähes täysin).
Lehdessä tämä menee mutta albumeina nämä Virtaset ovat niitä teoksia joita lueskelen silloin tällöin kun en jaksa lukea mitään oikeaa (mikä kai sekin on ihan hyväksyttävä raison d'etre).

JP Ahonen: Villimpi Pohjola - Valomerkki
Ja suunnilleen vastakkainen suomalainen strippisarja, vaikka yhden sivun gag -rakennetta käytetäänkin niin tämä on sarja jota en usko että haluaisin lukea yksittäisinä strippeinä missään lehdessä, sen verran saippuaooppera on keskiössä että tätä lukee mieluiten albumeina (ja mieluiten sarjana, tässäkin on juttuja jotka aukenevat kovin huonosti jos ei aiempia ole lukenut).
Ja henkilöitä on sen verran että osa esitetyistä ideoista jää myös aika kehittelemättömiksi (esim. Vernerin vanhemmat ilmestyvät mukaan n. kolmen stripin verran).
Mutjoo, komedian lisäksi myös draamaa riittää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.01.2016 klo 20:15:35
J. Tilsa - Eikka Etevä hurmaa hameväen

Zärmikkäiden jälkeen näitä myöhempiä Tilsa-kirjoja on tullut luettua hyvin satunnaisesti mutta korjataan tilannetta...sisällössä on tuttu meininki, yksinkertainen piirrosjälki ja absurdeja tapahtumia jotka vaikuttavat aika ajoin siltä että niitä keksitään sitä mukaa kun piirretään tarinaa eteenpäin, mutta siihen nähden yllätti kuinka perinteinen tarina tässä lopulta oli. (Mikä on yleisemminkin arvostamani piirre Suuren kurpitsan julkaisuissa, vaikka indietaidehörhöperinteet ovatkin havaittavissa niin julkaisuissa oikeasti harrastetaan tarinankerrontaa)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 15.01.2016 klo 09:59:31
Niin oliko tähän lupa kommentoida? Eikka Etevästä on sellainen mielikuva että siinä Tilsa ei heittäytynyt niin villin absurdiksi, vaikka symppis juttu onkin ja värityskin siinä on.

Käsikirjoituspuolella Tilsa on ollut esikuvallinen syystäkin, indiestä lähtöisin kuten merkittävä osa omaäänisistä tekijöistä Suomen sarjakuvakentän varteenotettavassa osassa. Arktisen Banaanin Zoppaa ja Zärvintä on hyvä ja viihdyttävä kooste Tilsan tekijähistoriasta, mitä voi helposti suositella.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.01.2016 klo 15:18:41
Joo, saa kommentoida.

Olin vähän aiemmin lukenut Tilsalta myös Päin heiniä -päiväkirjateoksen joka pysyi aihevalintansa puolesta myös tiukasti jalat maassa, ja tässä pintakerros meni vapaalla assosiaatiolla (kävelytetään juustoa, jonka kimppuun hyökkää korppi jne) mutta perustaltaan tosiaan hyvin perinteinen.
Sinänsä arvostan sitä että absurdismia hillitään jotenkin, pelkkä sekoilu itsensä vuoksi nykyään lähinnä kyllästyttää, mieluummin luen juttuja jotka on vinksallaan mutta jossa on kanssa jotain eteenpäinvievää elementtiä, juoni tai henkilöitä yms. Eikka Etevässä ei tasapaino ihan löydy mutta katsotaan mitä muuta herran tuotannosta löytyy...(teininä tosiaan diggailin niitä Zärpä-kauden juttuja ja käännytystyön johdosta myös pari kaveriakin päätyi Zärmikkäimmät hankkimaan...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.01.2016 klo 21:05:03
Matt Fraction & Chip Zdarsky: Sex Criminals 2 - Two Worlds, One Cop

Sex Criminalsin ensimmäinen osa perustui erikoiseen ideaan (päähenkilöt jotka orgasmissa pysäyttävät ajan, ja alkavat supervoimiensa avulla ryöstää pankkeja) jonka kierroksia vielä kasvatettiin (jonkinlainen salainen poliisi valvoo tälläisia voimia käyttäviä henkilöitä), omituinen mutta toimiva juttu, hauskakin sillai ei-teinillä tavalla mikä on myös mukava yllätys aiheen huomioiden ja mukana on kuitenkin myös sisältöä...

Kakkososassa on vähemmän tätä, sen sijaan huomio keskittyy päähenkilöiden (ja muutaman muun) suhteisiin ja elämään. Epäilemättä pyrkimyksenä on antaa sarjalle vakavampaakin pohjaa kuin pelkkää seksisupersankarikomediaa, mutta tämän parikymppiset-angstaa-slice-of-lifessa ei kuitenkaan mitään niin uutta tuoda lajityyppiin ja tuntuu että jos tähän suuntaan mennään niin enemmänkin olisi voitu tehdä (ja samalla lukija kaipaa lisää Sex Policea, tietysti).

Mutta kiinnostaa kyllä miten tämä jatkuu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 16.01.2016 klo 21:17:15
Itse tutustuin Sex Criminalsiin mm. Curtvilen Kvaak-suosituksen pohjalta, ja luin kymmenkunta lehteä, juurikin arvioimasi Vol 2:n lopun nurkille. Sarja tuntui aluksi omaperäiseltä, raikkaalta ja erittäin miellyttävältä, mutta sitten aikasiirtymät, psykologisoinnin lisääntyminen ja uusien henkilöiden jatkuva vyöryttäminen mukaan alkoivat rasittaa. Olennainen pääjuoni unohdettiin, arvatenkin tahallaan, jotta saadaan useampia jaksoja tehdyksi. Pitää joskus palata sarjaan. Etenkin taide on kerrassaan erinomaista!
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.01.2016 klo 21:33:57
Joo, tässä on lehtinä numerot 6-10, ja tarina oli vähän eksyksissä terapiasessioineen, mutta kymppinumerossa alkaa taas piristyä eli kyllä tällä vielä on hyvin mahdollisuuksia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.01.2016 klo 12:22:55
J. Tilsa - Potaattien yö

Lisää Tilsaa, nyt sitten ensimmäisiä comeback-juttuja. Kuvitus ei ole vielä niin siloiteltua (suhteellisesti) kuin myöhemmin, kerronta sen sijaan toimii tässäkin vapaalla assosiaatiolla ja kun jutut ovat lyhyempiä (sivusta muutamaan) niin absurdius korostuu enemmän. Vaikka tässäkin kyllä näkyy että Tilsa on tarinankertoja, ainakin kun mennään yli yhden sivun.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.01.2016 klo 11:55:29
Kou Yaginuma - Twin Spica 1&2
Mangasarjan kaksi ensimmäistä osaa, niteissä oli sekä jatkuvajuonista tarinaa että molempien kirjojen lopussa varsin runsaastikin ekstratarinoita valottamassa taustoja ja menneisyyden tapahtumia.
Perusidea tässä on tuttu, päähenkilötyttö menee erikoisalan kouluun ja siellä opetellaan erikoisalaa ja draamaillaan, tää on nähty. Kiinnostammaksi asian tekee aihe, ollaan lähitulevaisuudessa, koulu on Tokyo National Space School ja Asumi haluaa astronautiksi. Perustaso pysyy maanläheisenä ja realistisenoloisena mutta pieni ripaus scifi-lupausta piristää.
Ja tunnelmakin on miellyttävä sekoitus innostusta, rauhallisuutta ja melankolisuutta. Tarinassa on selkeä draivi mutta ei ole mitään kiirettä laittaa joka väliin yltiödramaattisia käänteitä (vielä ei ole edes ehditty puimaan romanttisia suhteita vaikka olen melko varma että niitä tulee) ja toisaalta menneisyyden tragediat kummittelevat taustalla (joskus kirjaimellisesti).

Kiinnostava alku, katsotaan mitä tästä tulee.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.01.2016 klo 14:11:11
Aapo Rapi - Pullapoika

Sullivan's Travels + sosialistinen realismi. Raatimme sanoo "tjaah".

P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tampellan sähköenkeli

Heikompi Kuolio-teos, teollisuudesta Tampereen historiassa tuntuisi voivan saada isonkin jutun mutta sähköenkeli ei lopulta niin kiinnostava ollut ja myös Kuolio oli kovin sivussa tässä kirjassa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 21.01.2016 klo 16:07:59
Ai minulle upposi Pullapoika monellakin tasolla. Mutta raati on puhunut, saahan sitä noinkin sanoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.01.2016 klo 16:23:06
Rapia arvostan, mutta ei ole vielä noussut mitenkään "vau"-tekijäksi. Ja tässäkin sarjakuva redusoitui vähän liian sujuvasti noihin mainitsemiini yhteyksiin (eikä juurikaan edes viitannut niiden ristiriitaan) jolloin lopputulos oli, no, helppo. Mikä laatusanana ei ole huonoimmasta päästä mutta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.01.2016 klo 12:17:48
Milligan & Janin - Justice League Dark 1: In the Dark
Tää on taas näitä supersankarijuttuja joissa tietyn teeman mukaisia sankareita hengaa yhdessä, ja erityisesti nämä magiatms-sankarit ovat vaikeita: mukana on John Constantine, Zatanna, Deadman, Madame Xanadu, Shade ja pari muuta joita en tietääkseni ennen ollut nähnyt.
Toisaalta hahmoilla on kaikilla vähän sama todlelisuudenmuokkausjuttu, toisaalta ovat tyyliltään ja heille sopivilta tyyleiltä ja tarinoiltaan niin monenkirjavia että mikä tahansa pitempi tarina jossa yrittävät olla yhdessä on ongelmissa.
Ai niin, ja magia tarinan keskusaiheena mahdollistaa liian usein sellaisen "kosminen leijunta"-tarinankuljetuksen joka on minusta useimmiten vain tylsää.
Ai niin, Mooren ekat Swamp Thingit näkyvät myös taustalla (mutta minä olen lukenut ne jo, kiitos), ja tässä on taas supersankariuniversumireuhdontaa vähän joka suuntaan joka on ehkä relevanttia ja kiinnostavaa jos seuraisin aktiivisesti DCU:n vaiheita satunnaisten ekskursioiden sijaan.
Joku toimituskunnassa on saanut taas kivan high concept -idean mutta ei Peter Milligan tässä pääse loistamaan (seassa tosin oli jotain pienempiä kivoja ideoita joista olisi ehkä voinut kehittää oman juttunsa...joita tuskin julkaistaisiin ja joita ehkä harva muu haluaisi lukea mutta kuitenkin. Lähinnä Deadmaniin liittyen).

Pascal Girard - Bigfoot

Näitä D&Q:n kanadalais-BD:tä. Luin joku aika sitten saman tekijän Petty Theftin joka oli varsin symppis teos miehestä joka huomaa nuoren naisen myymälävarkaissa ja kiinnostuu tästä (samalla kun laittaa omaa elämäänsä järjestykseen), tässä henkilöt ovat teinejä mutta ihmissuhteet, erityisesti romanttiset, ovat yhä keskiössä (ja tässä lisätvistejä tulee YouTube-kuuluisuudesta ja Isojalasta).
Kivoja teoksia vaikken tiedä muistanko näitä enää parin vuoden kuluttua...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.01.2016 klo 00:39:18
Pauli Kallio et al - Noin seitsemän taidetta
Kallio kirjoittaa pieniä eläväisiä tarinoita, seitsemän kuvittajaa kuvittaa: oletan että tarinat ovat muotoutuneet vasta kun kirjoittaja on selvillä, sen verran omannäköisiä juttujaan tekivät kaikki joilta olin aiemmin jotain lukenut (eli kaikki paitsi Ninka Reittu-Kuurila).
Kun taiteilijat ovat näin hyvin omilla tonteillaan niin heidän puolestaan ei ole valittamista, arvostukset mennevät aika lailla sen mukana mistä itse tykkää (eli omat suosikkini olivat Reetta Niemensivun tiernapoika-muistelo ja Tiitu Takalon punk-happening) ja miten Kallio itse on onnistunut. Kun tässä kokoelmassa jotain temaattista punaista lankaa on niin Ville Rannan tarinan Mies joka jalosti juonittelun taiteeksi laittaminen on aika hakemalla haettua ja Reittu-Kuurilan juttu on aika haahuileva (ja Timo Mäkelän kanssa piirrokset voittaa tekstin).

Ja myönnän että olisin mielelläni nähnyt mitä Kallio olisi kehittänyt vaikka arkkitehtuurista tai veistotaiteesta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 27.01.2016 klo 10:18:49
Pauli Kallio et al - Noin seitsemän taidetta
Ja myönnän että olisin mielelläni nähnyt mitä Kallio olisi kehittänyt vaikka arkkitehtuurista tai veistotaiteesta...

Kai noissa jutuissa olivat valikoituneet alueet, mitä ei niin itsestään selvästi ymmärretä taiteena. Lisäksi kyllä siinä painottuvat nuo Pauli Kallion mukavuusalueet: vivahteikkaita yksityiskohtia tunnetusti löytyy musiikista ja ehkä ne siksi ovat parhaita tuosta satsista. Jonkinlainen oivaltavuus arkkitehtuurista tai veistostaiteesta vaatisi taas omanlaistaan harrastuneisuutta, uskoisin.

Kiinnostavaa sinänsä että Kallio on niin pitkään ollut tietyssä lajissa ainoa tunnistettava suomalainen sarjakuvakäsikirjoittaja, eikä rinnalle ole tullut vaikka jotain Harvey Pekarin kaltaista tekijää tai mitä ikinä. Mieleen tulee lähinnä mainittu Aapo Rapi, joka projektiluontoisesti on toiminut takapiruna Kari A. Sihvosen piirtämissä kauhuhassutteluissa. Vaikka käsikirjoittamiseen Rapi tuskin sen suuremmin keskittyy, onpahan vain yksi sarjakuvataiteilun osa-alue mihin roolittua.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.01.2016 klo 10:54:29
Jep, muista teoksista tuttuja alueita löytyi, ja vähän pohdinkin että ollaanko tässä vähän liikaakin mukavuusalueilla, mitä vähemmän tutuista teemoista olisi tullut. Mutta sitten tuli mieleen että kyllähän Kallio tässä vaeltelee, asettuu eri piirtäjien nahkoihin kirjoittamaan Kovacsin tai Takalon hengessä...(ja ehkä sen vuoksi se Reittu-Kuurilan juttu tuntui hapuilevammalta, kun piirtäjältä ei sarjakuvatuotantoa niin paljoa löydy?)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 27.01.2016 klo 11:17:36
Niin, toisaalta vaikka teoksessa ollaan jossain määrin uskollisia tekijöiden tyyleille ja taiteilijapersoonille, niin teemojen lisäksi jotenkin vaan se tunnistettava Pauli Kallion supliikkikin paistaa läpi. Mikä on varmaan ollut myös tarkoituksellista, eräänlaisia kohtaamispaikkoja vakiintuneemmille tekijöille.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.01.2016 klo 11:31:52
Nancy Butler & Hugo Petrus - Pride & Prejudice

Marvel Illustrated -sarjassa tehdään sarjakuvaversioita kirjallisuusklassikoista, tämän huomasin kirjastossa ja pitihän sitä katsoa. Ja tavallaan tämä oli kiinnostavampi siinä miten se epäonnistui kuin miten se onnistui.

Tarina on tuttu, olen Austenin romaanin lukenut pariin kolmeen kertaan suomeksi ja englanniksi (suomeksi myös muut viisi valmista romaaniaan ja englanniksi pari kolme) ja leffaversioitakin olen nähnyt pari. Ja Austenia on kirjailijana sanottu helposti filmatisoitavaksi, periaatteessa kaikki kirjansa ovat sellaisia että jos ei aktiivisesti tyritä jotain ja näyttelijät edes suunnilleen osaavat hommansa niin lopputulos on katsottava. Siksi onkin kiinnostavaa että sarjakuvasovitus käy huomattavasti kankeammin...

Butler vaikuttaa tehneen suunnilleen niin hyvää työtä kuin "alkuteokselle uskollinen sovitus"-alueella voi tehdä, tarina on tiivistetty mutta ei jätä mitään olennaisia juonenkäänteitä pois ja aika paljon dialogia tulee suoraan kirjasta...mikä tarkoittaa että tekstiä on kuitenkin paljon (siis paaaljon) ja suuri osa teoksesta on puhuvia päitä. Ruutusommittelulla dynaamisesti esitettyjä puhuvia päitä mutta kuitenkin. (Hugo Petrus piirtää hyvin geneeristä modernia supersankarityyliä, paremmalla taiteilijalla olisi ehkä saanut hieman lisää eloa mutta silti...)

Vaikka dialogia onkin niin käytetty runsain mitoin niin silti ei se Austenin alkuperäiseen yllä, ja toisaalta elokuvissa näyttelijät pääsevät käyttämään äänenpainoja ja pieniä eleitä ilmaisuun, mikä sarjakuvan staattisissa kuvissa ei vain onnistu (ja toisaalta kovin paljon ekspressiivisempi tai shojo-mangan tunnetykitys ei Austeniin sovi, tässä on kyse nimenomaan nyansseista).
Saattaa olla että vaikka varsin suorat elokuvasovitukset Austenista onnistuvatkin, sarjakuvissa ne ehkä ovat mahdottomia (Northanger Abbey ehkä voisi sujua), teos pitää repiä oikeasti sellaiseen suuntaan että lopputulos ei ole enää niin paljon Austenia (pikaisesti tuntuu että Bronte-sisarusten teokset saattaisivat sopia paremmin sarjakuviksi, niissä on enemmän sellaista kuohua joka näyttää helposti liioitellun kornilta elokuvissa mutta sarjakuvissa voisivat toimia...)

Tässä on siis kuitenkin lopputuloksena teos joka sopii parhaiten niille koululaisille joiden pitää tehdä kirjaesitelmä kouluun mutta jotka eivät jaksa lukea oikeaa kirjaa (ja tässäkin siis kuitenkin joutuu lukemaan aika paljon).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2016 klo 16:30:55
Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 1

Koiken tunnen vain maineelta, ja ensitutustumiseksi lopulta pidin tästä enemmän kuin odotinkaan. Jutut ovat omalla tavallaan hyvin suoraviivaisia tarinoita joissa huipputaitava salamurhaaja Yuki pistää lihaa kylmäksi, yksittäisinä palkkakeikkoina tai liittyen jotenkin laajempaan kostotarinaan ("rape-and-revenge"-klisee väännettiin niin että Yukin äiti on kärsinyt osapuoli, halusi lapsen toimittamaan kostonsa).
Eksploitatiivista väkivaltaa ja seksiä heitetään mukaan runsaasti ja yleinen tunnelma alkaa flirttailla jo kauhun kanssa kuitenkaan genrerajaa ylittämättä, miellyttävä sekoitus.
Ja lisäplussa myös miljööstä, sarjakuva sijoittuu Meiji-kauteen joka lukemassani japanilaisfiktiossa ja -faktassa on ollut aliedustettuna, Edo-kausi ja vanhemmat on usein nähty ja 1900-luvultakin on tullut luettua paljon, mutta tämä 1800-luvun loppupuoli ja suuri kulttuurinen murros on jäänyt katveeseen.
Ja onhan se selvä että kun sisällysluettelossa näkyy luvuilla sellaisia otsikoita kuin "Stylish Woman and Umbrella Over Rain of Blood" niin symppaan.

Kliseitä riittää mutta niillä tehdään kiinnostavia juttuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 29.01.2016 klo 16:52:06
Onhan sitä 1800-luvun loppupuolelle ja Meiji-restauraatioon liittyvää tai viittaavaa mangaa paljonkin, mutta eipä sitä montaa sarjaa ole tullut kokeiltua. Japanissa suosittua luettavaa on juuri tuo murros samuraivallasta kohti modernimpaa yhteiskuntaa ja kuuluisin sarja on eittämättä Rurouni Kenshin. Näistä Shinsengumi-sarjoista itse olen viimeksi tutustunut naissukupuolelle suunnattuun Kaze Hikaruun, joka alun perusteella kiinnostaa, mutta on toisaalta hyvin raskaslukuinen sarja.

Mutta joo Koiken tuotantoa silmäilin vasta itsekin ja oli ihan unohtunut että Lady Snowblood on olemassa ja saatavilla englanniksi. Paljon on Koike kirjoittanut sarjoja, joita ei koskaan tulla englanniksi julkaisemaan, vaikka tekijällä nimeä onkin. Se vähän harmittaa, mutta kun miettii jotain Auction Housea, niin onhan se vanhan näköinen, tuhottoman pitkä, yltiöväkivaltainen ja seksillä täytetty. Siis oikein mukavan näköinen ja kuuloinen, mutta kun ei sisällä samuraita niin ei tällä ole mahiksia päästä julkaisuohjelmiin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2016 klo 18:32:55
Rurouni Kenshiniä onkin pitänyt vilkaista, suositeltu sitä on.
Mutta Meiji-katve tullee osittain myös kirjallisuudesta ja elokuvista, Japanin oma proosakirjallisuus pääsi kunnolla vauhtiin vasta 1900-luvun puolella vaikka siinäkin suosittuna jatkuvasti kehittyvänä elementtinä on oman ja länsimaalaisen kulttuurin ongelmallinen suhde, Natsume Sosekista Murakameihin.
Ja elokuva tietysti oman aikansa kuvaajana on myös 1900-luvun juttu ja historialliset elokuvat taas menevät Edo-kauteen tai sisällissotiin...

Jossain joskus luin juttua näistä sekalaisista Koiken sarjoista jotka vaikuttivat olevan hyvinkin villiä ja absurdia menoa, sellaista että Lone Wolf and Cub ja tämä ovat niiden rinnalla suhteellisen normaaleja tapauksia...
Ja onhan tämänkin kustannuspäätöksessä eittämättä vaikuttajana eräs Quentin T ja elokuvansa Kill Bill...
Tässä tapauksessa sanoisin myös että vanhannäköisyys toimi ja varmasti toi mukaan hieman sitä kauhufiilistä, joka kliinisemmin toteutettuna olisi hukattu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Curtvile - 29.01.2016 klo 19:56:30

Ja onhan tämänkin kustannuspäätöksessä eittämättä vaikuttajana eräs Quentin T ja elokuvansa Kill Bill...


Kulttuurinen kehäpäätelmä, Quentin kun diggaa mm. mangaan pohjaavaa Lady Snowblood elokuvasarjaa jolle nostaa hattua Kill Bill vol 1ssa.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2016 klo 20:38:06
Hyvä kiertää, tähän perustuvat leffat ovat tosiaan vaikuttajina ensimmäisessä Kill Billissä (2003) ja tämä manga taas ilmestyi englanniksi 2005 (ja kannen värit ja fontit viittailevat myös Kill Bill -leffajulisteen suuntaan...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: KaiketsuZ - 29.01.2016 klo 21:16:35
Dark Horsen pokkarien kansisuunnittelu tosiaan yrittää ottaa kaiken irti Kill Billin suosiosta ja Lady Snowblood -viittauksista. Tarantinon leffan nostaminen merkittävään asemaan Koiken tuotannon julkaisupäätöksissävaan vähän epäilyttää, mies on kuitenkin ollut englantia puhuvassa maailmassa varsin tunnettu mangaka jo aikoja ennen Kill Billiä. Lone Wolf & Cub -elokuvien (saati siten Shogun Assassinin) maine on myös paljon vanhempaa perua ja varmati vaikuttanut enemmän Koiken tuotannon englanniksi kääntämiseen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Curtvile - 29.01.2016 klo 21:30:45
Lone Wolf & Cub -elokuvien (saati siten Shogun Assassinin) maine on myös paljon vanhempaa perua ja varmati vaikuttanut enemmän Koiken tuotannon englanniksi kääntämiseen.

Shogun Assassin on klassikko mutta sitten kun tajuaa että kyseessä on elokuvasarjasta leikattu "kooste", vähän toisesta ja hiukan toisesta...
Dark Horselle tietä oli raivannut First comics joka tätä alunperin julkaisi amerikoissa saappat jalassa kaatumiseensa asti
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: FreakyMike - 29.01.2016 klo 21:31:01
Saattaa olla ehkä jo tuttu manga, mutta noista mainitsemistanne sarjoista tuli mieleen myös Hiroaki Samuran "Blade of the immortal" (Mugen no Juunin)
Sain luettua sen loppuun vasta äskettäin ja tykkäsin suurinpiirtein yhtä paljon kuin Lone Wolf and Cubista, mikä on ollut jo pitempään oma lempparini samurai-aiheisista sarjakuvista.

Lady Snowblood vaikutti aika kiinnostavalta, joten pitääkin tutustua...

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: KaiketsuZ - 29.01.2016 klo 22:16:25
Shogun Assassin on klassikko mutta sitten kun tajuaa että kyseessä on elokuvasarjasta leikattu "kooste", vähän toisesta ja hiukan toisesta...
Tosiaan, arvostus Shogun Assassinia kohtaan nousee aivan uudelle tasolle kun tajuaa kuinka hienosti kahdesta elokuvasta on koostettu yksi täyisin omanlaisensa mutta silti koherentti kokonaisuus. SA on paljon enemmän kuin pelkkä "the best of Baby Cart 1 & 2", kiitos pitkälti Daigoron kertojaäänen, joka muutta ulkopuolisen näkökulmasta kerrotun pulp-henkisen samuraiseikkailun sarjaksi outoja lapsuudenmuistoja, joissa isi leikkaa vastaantulijoilta raajat irti mutta on silti hurjan kiva isi ja metsän eläimetkin on tosi jänniä. Alkuperäistä modernimpi score toimii myös hienosti.

Kan Furuyaman & Jiro Taniguchin Samurai Legend on myös suositeltava manga aiheesta kiinnostuneille. Veri lentää ajoittain kuin Koiken sarjoissa mutta pääpaino on selvästi juonessa, ei toiminnassa. Taide on 90-luvun alun pikkutarkkaa tyyliä ilman nykymangaa mielestäni monesti vaivaavaa steriilin näköistä näpertelyä. Yhden albumin kokonaisuus, mikä tuntuu tässä(kin) genressä olevan aika harvinaista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2016 klo 23:10:44
Tjooh, veikkailin tosiaan tuon kansityylin ja ilmestymisvuoden perusteella julkaisupäätöksen ainakin vauhdittuneen vaikka Lone Wolf & Cub maineikas toki olikin. Ja ilmeisesti Koikea on vielä paljon englannittamatta...

Blade of the Immortalia katsoin jossain vaiheessa vähän alkua mutten oikein päässyt oikein sisään siihen, jätin tarkemmin tutustuttavaksi joskus myöhemmin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 30.01.2016 klo 06:57:33
Tässä tapauksessa sanoisin myös että vanhannäköisyys toimi ja varmasti toi mukaan hieman sitä kauhufiilistä, joka kliinisemmin toteutettuna olisi hukattu.

Vanhahtava jälki tosiaan tuo kauhuun oman vibansa. Toinen Kazuon, eli kauhumanga Umezun, jutut eivät tunnu olevan itsessään pelottavia tarinan tai aiheen kautta, ellei niitä olisi tehty juuri vanhahtavalla tavalla.

Shinsengumivillitys taisi alkaa joskus 90-luvulla. Paljon aiemmin tehdyssä Lady Snowbloodissa Koike on kyllä valinnut mukavasti ajanjakson, jonne tarinan sijoittaminen vaikuttaa tuoreelta.

Tuo Blade of the Immortal odottaa mulla yhä uutta kipinää päästä ekan osan yli. Tuosta pitäisi tulla jossain välissä omnibus-versio ja olen miettinyt sen kautta yrittäväni uudelleen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.01.2016 klo 12:39:26
Jamie Delano & Sean Phillips - Hell Eternal

Tarina kolmesta englantilaisnuoresta jotka ajautuvat äärioikeistopiireihin, sellaisessa "cautionary tale"-hengessä.
Ja, no. En lopulta ymmärtänyt näiden ihmisten motiiveja miksi oikein ryhtyivät koko hommaan, ajattelevatko ja toimivatko ihmiset oikeasti noin? (Ehkä toimivat, mutta teos ei mitenkään auttanut ymmärtämään tätä.) Loppupuoli jossa enemmän reagoidaan tapahtumiin oli vähän parempi mutta...
Tendenssikirjallisuus on joskus kiinnostavaa mutta aika usein ei.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.01.2016 klo 18:54:26
Susumu Katsumata - Red Snow

D&Q:n gekiga-kokoelmia, viehättäviä tarinoita esimodernin ajan maaseudulta jossa realismista liu'utaan helposti maagiselle puolelle: mieleen tuli Yoshihiro Tatsumin myöhäisempi tarinakokoelma Fallen Words samoin kuin aiemmin kehumani Kim Dong Hwan The Color of Earth (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,12448.0.html). Ja tietysti Ryunosuke Akutagawa.

Vähän kuin joissain muissakin gekiga-tarinoissa tai japanilaisessa novelistiikassa osa tarinoista jätti lähinnä pöllämystyneen mitäköhänmäjustluin-olon mutta yleisfiilis oli positiivinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2016 klo 01:33:38
Raina Telgemeier - Hymy

Kvaak, ette ole kertoneet että Raina Telgemeieriä on julkaistu suomeksi, ihan itse jouduin hoksaamaan tämän kirjastossa.
Varmaan sen vuoksi että tämä ei ole minkään tunnetumman kustantajan julkaisu vaan  jonkun Twinsyn (joka on ilmeisesti joku uusi tyttöjen kirjakerho tjsp) enkä saatavuuden tavallisissa sarjakuvakaupoissa usko olevan valtava...
Varsinainen kohderyhmä siis on nuoret tytöt kun Telgemeier kertoo omaelämäkerrallisesti omista varhaisteinivuosista, tärkeässä osassa ovat runsaat ja monipuoliset hammashoidot joita käydään läpi, mutta mukana on paljon muutakin elämää, mitä tuohon ikäkauteen nyt kuuluukin. Ja kohderyhmän ulkopuoleltakin kannattaa tutustua koska onhan tämä kaikin puolin viehättävä ja lajityypissään erinomainen teos (suosittelen myös toista sarjakuvaromaaniaan Drama, jossa myös hieman nörtähtävä teinityttö luovii koulun ihmissuhdekuvioissa ja omassa elämässään).

Miinusta tosin tulee suomalaispainoksessa käytetystä fontista joka on just niin konemaisen halvan näköistä kuin voi kuvitella (suomennoksessa huomasin pari ilmeistä kömmähdystä mutta se kuitenkin meni).

Voisin avata tästä oman ketjunkin mutta en ehkä halua elää maailmassa jossa tämä sijoittuu osastoon "alternative ja omakustanteet".
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 02.02.2016 klo 08:01:43
Raina Telgemeier - Hymy
Voisin avata tästä oman ketjunkin mutta en ehkä halua elää maailmassa jossa tämä sijoittuu osastoon "alternative ja omakustanteet".

Kiitos suosituksesta vaikka kohderyhmänä eivät olekaan keski-ikäistyvät miehet.

Pidemmän aikaa on netin ulkopuolisessakin keskustelussa pohdituttanut sarjakuvien hieman leimaavat ryhmittelyt. Onkohan se vähän vanhahtavaa? Alternative on amerikkalainen käsite kuvaamaan sarjakuvaa mikä ei ole isojen (Marvel, DC, Disney yms.) alaista tai syndikoitua strippisarjakuvaa.

Omakustanteet taas voivat olla niin vaihtoehtoisia tai valtavirtaisia kuin haluavat. Taidesarjakuva on lähinnä halventava nimitys ja myös tyhjä käsite, koska tuskin kukaan sitä tekee tai sitten kaikki lajiin katsomatta tavalla tai toisella tekevät.

Vaikka genrekäsitteiden tarkentamisessa on oma hyötynsä ja hauskuutensa, tervehenkisintä olisi ehkä suhtautua sarjakuviin kuin muistelen lajittelun videovuokraamoissa menneen, sisältönsä kautta eli toiminta, komedia, draama, kauhu, scifi ja nykyisin myös dokumentaarinen sarjakuva. Moni "alternative" olisi tällöin draamaa, komediaa tai henkilökohtaista dokumenttia. Jossain määrin myös erilaisina yhdistelminä, kuten muidenkin vahvasti yleistävien genrejen kohdalla.

EDIT: Sähellystä ja ajatusleikkejä (huokaus)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2016 klo 11:28:49
Pitäisin ryhmittelyä nykyään vanhentuneena, se toimi ehkä vielä parikymmentä vuotta sitten mutta tuntuu että Amerikassakin on näitä kirjakauppoihin breikanneita teoksia jo riittämiin (ja ei-niin-harrastavat ihmiset saattavat jo sanoa että he lukevat graphic noveleita, eivät comicseja).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 02.02.2016 klo 13:27:01
Tietenkin tuosta videovuokraamovertauksesta puuttuvat monet ilmeiset tarkennukset. Pointti oli lähinnä tuo alternativen luonne.

Sarjakuvaromaanikin on hassu sana.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2016 klo 19:18:15
Joo, sarjakuvaromaani-sanan käyttö on karannut ihan omille teilleen ja tavallaan korvannut ison osan sitä vanhempaa "alternativea", varsinaisen romaanimuodon kanssa sillä ei välttämättä ole enää mitään tekemistä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.02.2016 klo 11:26:19
Brian K Vaughan & Tony Harris - Ex Machina 9 & 10

Jotka eivät sarjaa tunne, Ex Machinan idea on että supersankari joka osaa jutella koneille laittaa puvun pois ja paneutuu politiikkaan, nousten New Yorkin pormestariksi.
Lehtimuodossa sarja kesti 50 numeroa, tässä ovat kaksi viimeistä kokoelmaa ja meno käy varsin synkäksi mutta loppukin tarinalle saadaan.

Vähän kuin toisessa lukemassani Vaughanin tämänmittaisessa tarinassa Y the Last Manissa sarja lähtee vetämään vahvalla idealla jolla jongleerataan, mutta loppupuolella alkaa olla vähän liikaa palloja ilmassa: tämä klaarasi kuitenkin esityksen loppuun paremmin. Mutta vähän sama ongelma on että sarjoissa asetetaan keskiöön kiinnostava mysteeri mutta selitys ei ole yhtä kiinnostava kuin itse mysteeri ja lopulta alkupuolen suht irralliset ja vasta kehittyvät kuviot ovat parhaat.

Mutta olihan tämä siis kuitenkin hyvä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.02.2016 klo 21:46:27
Timo Mäkelä - Minun elämäni: Singin' in the Rain

Minun elämäni -strippiä. Jos on lukenut aiemmin niin tietää mitä tämä on, jos ei ole niin kannattaa ehkä aloittaa aiemmasta osasta (vaikkei tässä siis mitään varsinaista jatkuvaa juonta ole...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.02.2016 klo 20:11:50
Gengoroh Tagame - Fisherman's Lodge

Kas, Tagamen tuotantoa on julkaistu virallisestikin englanniksi, ja sitä löytyy jopa Helmet-kirjastoista.
Ei tämä mitään boys' lovea ole mutta noin suhteellisesti ottaen silti aika kilttiä menoa, harmi vaan että aika kiltti Tagame on myös vähän tylsä. Nimitarina oli jopa hempeä ja ne pari muuta juttua aika turhia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.02.2016 klo 23:58:10
Kate Beaton - Step Aside, Pops

Ei niin hyvä kuin eka Hark the Vagrant -kokoelma mutta harva asia on.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.02.2016 klo 21:21:26
Tetsu Kariya & Akira Hanasaki - Oishinbo a la Carte: The Joy of Rice

Olen näköjään lukenut nyt kaikki seitsemän englanninkielistä Oishinbo-kirjaa, en tietenkään järjestyksessä kun eivät nämä kirjatkaan järjestyksessä etene vaan sen sijaan joka kirjaan on valittu teeman mukaisia tarinoita koko (ilmeisen valtavan mittaisen) sarjan varrelta (jokaisessa kirjassa sarjat ovat kyllä kronologisesti järjestyksessä ja jos lukee kaikki kirjat niin yleiskuvan suurista juonikuvioista kyllä saa).
Ratkaisu on kannattava, ei tämä mitenkään niin juonivetoinen sarja ole ja keskittyminen yhteen teemaan luo mukavia kokonaisuuksia (joskin joissain kirjoissa myös toistoa, erityisesti sake-aiheisessa teoksessa suuret kaupalliset toimittajat haukuttiin ja nykyistä sake-kulttuurin rappiota paheksuttiin moneen kertaan). Tässä kirjassa aiheena on siis riisi.

En ole niin gourmet-ihminen että tämän tasoinen ruokaporno olisi jotenkin erityisesti omissa intresseissä mutta minulla on kiero viehtymys tällaisiin infodumppaussarjiksiin ja tässä on kuitenkin mukana kivasti yleistä japanilaiskulttuuria. Ja henkilöt ja juonet, niin karrikoituja kuin ovatkin, palvelevat tarkoitustaan. Kyllä nämä seitsemän kirjaa ilokseen luki, koko sarjan kanssa voisi ehkä tehdä tiukkaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.02.2016 klo 00:52:47
Fred - Philemon: Le train où vont les choses...

Aika monta Philemonia on välistä jäänyt lukematta, tämä on sarjan viimeinen osa. Philemon löytää läheiseltä suolta Locoapattesin joka vetää junaa jossa asiat menevät (tai miten tuon nyt sitten suomentaa), mutta on ongelmissa.

Tämä tuntui sarjaa metammin kommentoivammalta, kun juna käy mielikuvituksella ja mukana on joitain tunnistettavia viittauksia vanhempiin juttuihin (ja joitain jotka ehkä ovat olleet niissä osissa joita en ole lukenut), mutta kun melkein koko tarina vietetään öisellä sumun ja savun peittämällä suolla tai pimeässä tunnelissa niin tässä oli myös hieman synkeyttä mukana, symboleihin voi lukea merkityksiä jos siltä tuntuu...
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.02.2016 klo 10:57:50
Jimmy Palmiotti, Justin Gray & Joe Linsner - Claws I & II

Näiden kahden yhteenliittyvän minisarjan idea on yksinkertainen: Wolverine & Black Cat. Ekassa osassa päätyvät yhteen paikkaan jossa laitetaan pahiksia kuonoon ja heitetään keskenään screwball-juttua, toisessa päätyvät toiseen paikkaan jossa mennään samalla linjalla.
Ei siis itsessään mitään yllättävää tai syvällistä, ei myöskään turhia sidoksia jatkumoon, pikemmin päinvastoin: hengeltään nämä viittaavat 70-luvulle, ekassa osassa tärkeässä roolissa on Arcade ja toisessa Killraven...mikä sopii minulle joka en ole enää aikoihin jaksanut kiinnostua perus-Marvelin käänteistä.
Ei tämä siis varsinaisesti hyvä ollut mutta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.02.2016 klo 10:52:34
Thomas, Fleisher, Buscema et al. - The Chronicles of Conan 21, Blood of the Titan

Olen lueskellut näitä Conan the Barbarian -lehteä kasaavia kokoelmia aika satunnaisessa järjestyksessä kymmenkunta: alkupuolella kun homma oli tiukasti harvan tekijän käsissä niin eteni kiinnostavan suunnitelmallisesti Howard-SpraguedeCamp-linjassa, tässä vaiheessa se on kai jo heivattu menemään tai ainakin jutut ovat haahuilevampia (eipä silti, ainahan Conan reissasi ympäri maailmaa ja sitten tuli asioita joita selviteltiin noin yhden lehden ajan, joskus kahden).

Näissä kuitenkin toteutuu se vanha Marvelin ensimmäisen numeron sääntö, että vaikka jatkumon seuraaminen ehkä palkitsee vielä paremmin, näihin voi myös hypätä mukaan melkein missä numerossa tahansa.
Mutta vielä tärkeämpänä hyvin toimii myös toisen numeron henki eli jos lukee kaksi satunnaista numeroa niin jos niissä on jatkumoelementtejä jossain merkittävässä roolissa niin on ehkä mahdollista sanoa missä järjestyksessä numerot ovat. Sarjan jokaista tapahtumaa, päätöstä ja itse julkaisusarjaa ei rebootata puolen vuoden välein.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.02.2016 klo 11:18:44
Tsutomu Nihei - Biomega 1

Hmm. Scifistinen manga, kuvitus on aika jännää ja siihen ainakin tämä osa pääasiassa perustuu, puhetta ei paljoa ole ja kauhea rähinä päällä melkein koko ajan...mutta ei tässä vielä kovin paljoa tapahtunut.
Vaikuttaa niiltä sarjoilta joissa pääasiallinen piirtäjä on nyt myös ryhtynyt kirjoittamaan, ja vielä ei kaksi tehtävää ole tasapainossa.
En oikein tiedä mitä tästä ajattelisin, kakkososa pitänee lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Curtvile - 15.02.2016 klo 13:56:10
Tsutomu Nihei - Biomega 1

.....
En oikein tiedä mitä tästä ajattelisin, kakkososa pitänee lukea.

Kannattaa lukea ihan kokonaisuudessaan. Itsestä niitä parempia manga-julkaisuja
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.02.2016 klo 20:58:53
Jees, jatketaan. Ekan osan perusteella oli potentiaalia, mutta myös mahdollista että jäisi pelkästään moottoripyöräilyksi kivoissa maisemissa ja zombieräiskinnäksi, joka ei niin jaksaisi kiinnostaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.02.2016 klo 13:24:55
Moebius & Cattanéo - Beautiful Life

Periaatteessa luin ranskaksi vaikkei tässä juuri lainkaan tekstiä olekaan: Cattanéon varsin yksinkertainen kehystarina ympäröi Moebiuksen koko sivun kuvia joissa on mukana Cattanéon abstrakteja maalauksia. Tjaah.
Cattanéosta tulee mieleen vähän Jason, ja tämä varmaan kuuluu Kvaakin väärien mielipiteiden ketjuun mutta en ole koskaan ollut mikään suuri Moebius-fani...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.02.2016 klo 23:35:49
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 9: Daisho & 10: The Brink of Life and Death

Ysi-kirjan alussa onkin sopivasti James Robinsonin esipuhe jossa kertoo kuinka ensivaikutelmana sivuutti Usagi Yojimbon "gimmick"-sarjana, ja vähän samaan tyyliin itsekin olen ollut tietoinen sarjasta vaikka kuinka kauan muttei ole tullut tutustuttua kuin vasta viime vuonna...ja tämähän potkii hyvin.
Hyvää, reippaasti etenevää ja aiheiltaan vaihtelevaa tarinankerrontaa, kiva historiallinen miljöö, samuraieetosta...Usagi on alusta alkaen tarpeeksi taitava miekkamies että tarina menee hyvin perinteisen kehity-koko-ajan-kovemmaksi-shonenkliseen ulkopuolelle muttei myöskään ole mitään itsetarkoituksellista veribalettia (vaikka porukkaa kuoleekin aika kovaa vauhtia).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: tmielone - 17.02.2016 klo 10:47:51
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 9: Daisho & 10: The Brink of Life and Death


Usagit on kyllä hämmentävän hyvää sarjakuvaa. Itse olen lukenut niitä aina silloin tällöin ja joka kerta Sakain tarinankerronta yllättää positiivisesti. Tässä sarjassa ulkoasu hämää: näyttää yksinkertaiselta viihdesarjakuvalta mutta onkin hienosyistä kerrontaa moniulotteisilla hahmoilla. Ehdottomasti pitkien sarjojen parhaimmistoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.02.2016 klo 12:53:19
Jep, vähän hämäävää kun piirrostyylin mieleentulevia verrokkeja on Sergio Aragones (jonka Urho Epäonnensoturissa Sakai olikin mukana). Ja että sarja etenee lyhyillä jutuilla ja päähenkilön kehittyminen mihinkään suuntaan ei ole kovin keskiössä, mutta tässä on kuitenkin pitkän sarjan luonnetta (kymppiosassa tuli vastaan muutamakin vanha tuttu joita piti vähän kaivella muistilokerosta että mitäs tämä tyyppi tekikään viimeksi).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: KaiketsuZ - 17.02.2016 klo 21:25:41
Ja että sarja etenee lyhyillä jutuilla ja päähenkilön kehittyminen mihinkään suuntaan ei ole kovin keskiössä, mutta tässä on kuitenkin pitkän sarjan luonnetta (kymppiosassa tuli vastaan muutamakin vanha tuttu joita piti vähän kaivella muistilokerosta että mitäs tämä tyyppi tekikään viimeksi).
Pidemmän päälle Usagin & muun vakioporukan muuttumattomat luonteet alkavat vähän kääntymään itseään vastaan, varsinkin kun Sakai on asettanut hahmonsa maailmaan, missä ollaan monesti lain & moraalin harmaalla alueella. Usagin menneisyyteen sijoittuvat tarinat ja esim.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
ovat toki kiinnostavia ja tuovat vähän uutta näkökulmaa, mutta kovin repäiseviä ratkaisuja ei oikeastaan koskaan ole luvassa. Miyamoto Musashista olisi voinut ottaa vähän enemmänkin inspiraatiota.

Sakain tarinankerronta saavutti korkean tason hämmästyttävän nopeasti ja onnistui myös pitämään sen todella pitkään. Nilson Groundthumperit ja ensimmäsen Usagi-kokoelman tarinat ovat vielä harjoittelua, mutta varsinainen kultakausi alkaa mielestäni jo kolmannesta kokoelmasta. Vasta joskus 20. kokoelman kohdalla rutinoituminen alkaa aika pahasti näkyä ja taide muuttua turhan hutaistun oloiseksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.02.2016 klo 11:19:51
Jos runsaampaa kehitystä ei tule niin yleensä jossain vaiheessa veto loppuu, hyvä että vielä on sitten aika monta tasokasta kirjaa edessä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.02.2016 klo 13:59:59
Kerascoet & Hubert - Beauté 1: Désirs exaucés

Ilmeisesti kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa samoilta tekijöiltä joilta olin aiemmin lukenut Miss Pas de Touche -sarjaa.
Tämä on sadunomainen tarina eteläisen kuningaskunnan pienen kylän halveksidusta tytöstä (nimeltään Morue, 'Turska') joka metsässä tekee palveluksen keijukaiselle ja saa yhden toivomuksen...jonka seurauksena muuttuu maailman kauneimmaksi naiseksi.
Arvatahan voi että ei siinä hyvin käy, kun kunnon satujen henkeen tässäkin on usein varsin tylyä menoa, ihan ilman mitään "historiallista realismia".   
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.02.2016 klo 00:52:45
Shimoku Kio - Genshiken Omnibus 2

Japanilaiset on outoja, ja otakut on outoja, joten Genshiken (The Society for the Study of Modern Visual Culture, eli yliopistokerho animesta, mangasta, videopeleistä, cosplaysta yms. kiinnostuneille übernörteille) on myös aika hämmentävä: onhan tämä rankasti liioiteltua, onhan?
Mutta hauska tämä toki on. Tässä omnibuksessa on varsinaiset kirjat 4-6 tai jaksot 19-36, ilmeisesti sarjaa on vielä yksi paketti jäljellä (ja myöhempi jatkosarja).
Olen ihan tyytyväinen että se alun keskeinen juoni Sakin jarrutusyrityksistä on tässä vaiheessa tyynesti haudattu, nämä hahmothan jopa kasvavat.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.02.2016 klo 14:12:10
Maurice Tillieux - Gil Jordan: Murder by High Tide

Fantan painos jossa on mukana kaksi albumia, nimitarinan lisäksi myös seuraava Catch as Catch Can.

50-60-luvun Spirou näkyy tyylissä vaikka Tillieux vetääkin huomattavasti vakavampaa dekkaria kuin kukaan viiteryhmässään, ja siinä lajityypissään nämä ovat oikein mainiota luettavaa, voisi lukea enemmänkin. Englanniksi näitä ei kuitenkaan tainnut tulla enempää ja suomeksikaan en ihan heti näitä odota (kiinnostaisi myös lukea enemmän Tillieuxin ajan Timiä ja Tomia, suomeksi tullut Majakan kirous on suosikkini lukemistani...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 23.02.2016 klo 15:25:12
Niin, "Gil Jourdanissa" on Spirou-tyylistä huolimatta aika tummiakin sävyjä ja ihmisiä kuoleekin. Toki itse miljöötkin (kujat, kapakat, öiset kadut) ovat usein "tummempia".

Suomeksihan tuli Ruudussa julkaistujen jaksojen jälkeen vielä Räjähtävät leivät -albumi Carlsenilta 1989. Harmi, ettei enempää ole saatu, mielikseen tätä lukee.
Mutta ei ole Kvaakissakaan taidettu Gil Jourdania muistella sellaisella kaiholla kuin joitakin muita Ruudun sarjoja, joten mistäs ne ostajat löytyisivät...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 23.02.2016 klo 16:10:22
Maurice Tillieux menehtyi traagisesti auto-onnettomuudessa paluumatkallaan  Angoulemen sarjakuvafestivaaleilta 1978.

Muistettakoon myös, että hän käsikirjoitti omien sarjojensa ohella myös mm. Roban Vekaroita ja kolme Natasha-albumia: Kuninkaallinen kosija, 13. Apostoli ja Valkea enkeli (tarina muokattu postuumisti eräästä Gil Jourdan -seikkailusta).

 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.02.2016 klo 19:37:05
Joo, Majakan kirouksessa jo hätkähdytti ne hirttäytyneet tyypit, että eihän tällaista nyt voi olla Nonarissa (vai oliko Ruudussa, en muista).
Mutta voi tosiaan olla vähän vaikea hahmottaa ja tavoittaa oikeaa kohderyhmää eli Suomessa suosio jäisi kovin rajalliseksi.

Muutama muu kässäys on tosiaan suomeksi tullut, ja 13. apostoli ja Kuninkaallinen kosija ovat toki myös parempien Natasha-albbarien puolella...
Ranskaksi näkyy näitäkin löytyvän integraaleina, ehkä siis pitää niitä harkita.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.02.2016 klo 01:11:24
Faith Erin Hicks - Friends With Boys

Epätavallisesta perheestä tuleva teinityttö tuntee itsensä ulkopuoliseksi high schoolissa, saa ystäviä ja kasvaa (itse)reflektoiden. Sinänsä tämä on tietysti laadukkaasti toteutettu ja parempi lukea kuin olla lukematta, mutta musta tuntuu että olen jo nähnyt tämän tarpeeksi monta kertaa, ihan shojojakin laskematta.

(olettehan kuitenkin lukeneet saman tekijän Adventures of Superhero Girlin?)

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.02.2016 klo 19:35:40
Kou Yaginuma - Twin Spica 1&2
Mangasarjan kaksi ensimmäistä osaa, niteissä oli sekä jatkuvajuonista tarinaa että molempien kirjojen lopussa varsin runsaastikin ekstratarinoita valottamassa taustoja ja menneisyyden tapahtumia.
Perusidea tässä on tuttu, päähenkilötyttö menee erikoisalan kouluun ja siellä opetellaan erikoisalaa ja draamaillaan, tää on nähty. Kiinnostammaksi asian tekee aihe, ollaan lähitulevaisuudessa, koulu on Tokyo National Space School ja Asumi haluaa astronautiksi. Perustaso pysyy maanläheisenä ja realistisenoloisena mutta pieni ripaus scifi-lupausta piristää.
Ja tunnelmakin on miellyttävä sekoitus innostusta, rauhallisuutta ja melankolisuutta. Tarinassa on selkeä draivi mutta ei ole mitään kiirettä laittaa joka väliin yltiödramaattisia käänteitä (vielä ei ole edes ehditty puimaan romanttisia suhteita vaikka olen melko varma että niitä tulee) ja toisaalta menneisyyden tragediat kummittelevat taustalla (joskus kirjaimellisesti).

Kiinnostava alku, katsotaan mitä tästä tulee.

Kou Yaginuma - Twin Spica 3&4
Jatketaan tämän parissa, tarina jatkuu erikoisella sekoituksella intoa ja melankoliaa. Edellisosissa vähän kasvateltu dramaattinen kaari etenikin jotenkin tosi oudosti ja sitten se vaiettiin, nyt tuli jotain uusia kehitelmiä. Hetkisen mietityttää että tietääköhän tekijä itsekään mihin suuntaan haluaa kehittää juttua vai onko tämä tarkoituksellista...
Mutjoo, aihe ja tunnelma vetävät yhä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.03.2016 klo 13:54:33
Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 1

Koiken tunnen vain maineelta, ja ensitutustumiseksi lopulta pidin tästä enemmän kuin odotinkaan. Jutut ovat omalla tavallaan hyvin suoraviivaisia tarinoita joissa huipputaitava salamurhaaja Yuki pistää lihaa kylmäksi, yksittäisinä palkkakeikkoina tai liittyen jotenkin laajempaan kostotarinaan ("rape-and-revenge"-klisee väännettiin niin että Yukin äiti on kärsinyt osapuoli, halusi lapsen toimittamaan kostonsa).

Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 2

Toinen osa, jossa Yukin taustoja selvitellään lisää, ja kostotarina jolkuttelee eteenpäin vaikka sen puitteissa pitääkin heittää sivukeikkaa, ja kirja päättyy yhden sellaisen cliffhangeriin, josta kai sitten jatketaan seuraavassa osassa.
Tämä kärsi hieman tyypillisestä kakkososa-ongelmasta, pyöritellään eteenpäin juonikuvioita jotka laitettiin kovemmalla impaktilla liikkeelle ensimmäisessä osassa, mutta ratkaisuja saa odottaa seuraaviin osiin...mutta sarjan parissa jatketaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.03.2016 klo 22:58:17
Masamune Shirow - Appleseed 1&2

Mitäköhän Masamune Shirowille kuuluu, oli kovasti esillä siinä 80-90-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ei juuri ole herra ollut esillä...
Olin nämä lukenut joskus aikaisemminkin, mutta ainakin nyt tuntuu että pitäisin näistä enemmän ilman kaikkea tätä mecha-rymistelyä, scifimaailmapuolelta tästä voisi löytyä jotain kiinnostavia elementtejä (tosin saattaa olla että nekin on joku muu käyttänyt paremmin).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.03.2016 klo 11:11:47
Kivi Larmola - Päivät yötä

Nämä pienet lyyriset sivun tai parin tunnelmapalat ovat aina olleet suosikkiosioni Kiven tuotannossa ja koko suomalaisessa sarjakuvassa, eli tottakai pidin tästä kokoelmasta.
Aikoinaan Pieni taivas teki kovan vaikutuksen, ja siitä ei kuulemma olla ottamassa uusintapainoksia, mutta tässä on sieltä muutama juttu uudempien joukossa, näkyy olevan aika hyvin tähänastisen uran kaikki vuosikymmenet edustettuna.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 11.03.2016 klo 11:34:44
Masamune Shirow - Appleseed 1&2

Mitäköhän Masamune Shirowille kuuluu, oli kovasti esillä siinä 80-90-luvun vaihteessa ja sen jälkeen ei juuri ole herra ollut esillä...
Olin nämä lukenut joskus aikaisemminkin, mutta ainakin nyt tuntuu että pitäisin näistä enemmän ilman kaikkea tätä mecha-rymistelyä, scifimaailmapuolelta tästä voisi löytyä jotain kiinnostavia elementtejä (tosin saattaa olla että nekin on joku muu käyttänyt paremmin).

Olen minäkin viime aikoina Appleseediä lukenut ja ihan just meni kolmonen. Ei nämä oikein jaksa maistua. Shirow käyttää tekstiä aivan väärissä paikoissa, joissa pitäisi vain antaa joko tunnelman viedä tai luottaa enemmän lukijaan.

Anime-lehdessä oli vasta artikkeli Shirow'sta. Ei ollut mahista lukea tuota kokonaan, mutta kirjoittaja kertoi Shirow'n keskittyneen nättien kuvien viilailuun minkään kertovamman tekeleen sijaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 11.03.2016 klo 12:12:32
kirjoittaja kertoi Shirow'n keskittyneen nättien kuvien viilailuun minkään kertovamman tekeleen sijaan.

Nättiä joo. Rasvasta, ruskeata reittä ja rintaa, ja
ruostunutta robottia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.03.2016 klo 13:06:13
Juu, nättejä kuvia riittää (ja vähän fanserviceä sellaisessa muodossa että miettii onko se parodiaa vai vakavissaan päälleliimattua). Tämä ehkä toimisi paremmin animena.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 11.03.2016 klo 15:07:52
Nättiä joo. Rasvasta, ruskeata reittä ja rintaa, ja
ruostunutta robottia...

Noh, ehkä teknisesti nättiä, joo.

Unohtui, että onhan Shirow ollut tekemässä ihan sarjakuvaakin viime vuosina. Englanniksikin alkoi viime vuonna Pandora in the Crimson Shell (https://www.mangaupdates.com/series.html?id=86455), jossa Shirow on toisena tekijänä Excel Sagasta tutun Rikudo Koshin kanssa. Shirow ei tosin piirrä, sillä saralla fiksatut öljypyllyt pitävät kiireisenä.

Ei sillä, että sarja pahemmin kiinnostaisi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.03.2016 klo 19:32:25
Junji Ito - Gyo

Omnibus-julkaisu pakkaa pariosaisen mangan yksiin kansiin. Sarjassa Okinawan saarilla alkaa maihin nousta outoja olentoja, kaloja joilla on jalat ja jotka levittävät ympäriinsä mädän hajua, ja sitten niitä alkaa näkyä muuallakin...
Junji Ito kehittelee perinteiseen tapaansa varsin kammottavia visioita, niitä tässäkin löytyy, mutta tällä kertaa meno karkaa jo niin absurdiksi että tässä ei enää oikein tiedä miten suhtautuisi: hienovaraisemmat (kyllä, suhteessa hienovaraisemmat) Uzumaki ja Tomie olivat lopulta tehokkaampia kauhusarjoja.
Asiaa ei myöskään helpottanut että suunnilleen puolivälissä tuli mieleen että tämä on Pekka Mannisen tekemä sarja, ja mielikuva ei hellittänyt loppukirjan aikana...mikä antoi omaa tunnelmaansa muttei ehkä tavoiteltua.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.03.2016 klo 01:10:50
Kerascoet & Hubert - Beauté 1: Désirs exaucés

Ilmeisesti kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa samoilta tekijöiltä joilta olin aiemmin lukenut Miss Pas de Touche -sarjaa.
Tämä on sadunomainen tarina eteläisen kuningaskunnan pienen kylän halveksidusta tytöstä (nimeltään Morue, 'Turska') joka metsässä tekee palveluksen keijukaiselle ja saa yhden toivomuksen...jonka seurauksena muuttuu maailman kauneimmaksi naiseksi.
Arvatahan voi että ei siinä hyvin käy, kun kunnon satujen henkeen tässäkin on usein varsin tylyä menoa, ihan ilman mitään "historiallista realismia".   

Kun olin lukenut ekan albumin ranskaksi, niin huomasin että tästähän löytyy integraali englanniksi, eli

Kerascoet & Hubert - Beauty

Ja sarja parantaa vain menoaan kun Moruen/Coddien ylimaallinen kauneus aiheuttaa kaaosta kaikkialla, kantajan aikeista riippumatta (vaikka hänkin toki muokkautuu ajan ja tilanteiden kautta).

Sarja säilyttää erinomaisesti sadunomaisen tunnelmansa vaikka tämä onkin enemmän Game of Thronesia kuin Disney-prinsessailua, ja tarina pyörii hienosti loppuun asti. Pidin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.03.2016 klo 23:46:05
Nobuhiro Watsuki - Rurouni Kenshin 1

Tästä oli puhetta tuolla aiemmin, Meiji-kaudelle sijoittuvista historiallisista mangoista.

Tässä ekassa osassa on vasta lähinnä esitelty henkilöitä, varsinaista juonta vielä odotellaan, katsotaan mitä minä tästä pidän sitten kun on pari osaa lisää luettu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.03.2016 klo 19:31:42
Rei Hiroe - Black Lagoon 3&4
Tämänkään sarjan ensimmäisestä osasta ei oikein vielä osannut sanoa miten sarjaan tulisi suhtautua, mutta kivasti tämä ei ole mennyt siitä mistä aita on matalin, kirjat on pakattu liioitellun kovalla menolla ja väkivallalla mutta tarinaakin on mahtunut sopivasti mukaan. Viihdyttävää menoa.
Ja arvostan että Revy on kehittynyt muuksikin kuin asehulluksi versioksi manic pixie dream girlistä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Curtvile - 25.03.2016 klo 19:36:07
Revy on hieno hahmo ja sarja mangapuolen parempaa kategoriaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.03.2016 klo 11:51:47
Lewis Trondheim - A.L.I.E.E.E.N.

Taustatarinan mukaan Trondheim löysi tämän sarjakuvan maastosta paikasta jossa näkyi myös viitteitä UFOn laskeutumiseen...eli tämä olisi maan ulkopuolisen kulttuurin sarjakuva (jonka tekstit on kirjoitettu jollain alienkoodistolla mutta muuten sarjakuvan kerrontatekniikat, hahmojen tunneilmaisut yms näyttävät varsin perinteisiltä länsieurooppalaisilta...)

Eli hassunnäköisiä mönkiäisiä omituisissa maisemissa tekstittömissä sarjoissa, tällä alallahan Trondheim perinteisesti pärjää ja tekee niin nytkin: jos pitää Donjonista, Mister O:sta yms niin tähänkin sietää tutustua. Tai Jim Woodringista, Jasonista, Max Anderssonista...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.04.2016 klo 10:01:50
Tom Gauld - Goliath

Varsin yksinkertaisen näköinen (semitikku-ukkoja viitteellisissä musta-valko-ruskeissa maisemissa) surumielinen tarina Daavidin ja Goljatin kohtaamiseen johtavista tapahtumista jälkimmäisen näkökulmasta.

Viehättävä teos, riisuttu tyyli vetää tämän eksistentialistisen draaman suuntaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.04.2016 klo 11:06:44
Pertti Jarla - Fingerpori 9

No, tämä on Fingerpori. Mieleen tosin tuli entistä enemmän että tuo idea on jo käytetty (eikä sellaisessa running joke -hengessä) tai että tuo nyt ei ollut niin onnistunut juttu, mutta kyllä näissä oivalluksia kuitenkin riittää...
(takana oleva kartta herättää taas mieleen kysymyksen missä Fingerpori mahtaa sijaita, nimistöstä huolimatta näköjään ei missään nykyisen Suomen alueella, luultavasti jossain Liettuan tietämillä)...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.04.2016 klo 11:16:26
Jason - Werewolves of Montpellier

Ei ehkä olisi pitänyt lukea tätä heti sen perään kun katsoin Kaurismäen Varjoja paratiisissa. Tai ehkä juuri silloin. Päähenkilö on ihmissudeksi naamioitunut murtovaras Pariisissa, joka herättää oikeiden ihmissusien huomion, ja kämppiksenä asuu lesbo Holly Golightly -wannabe. Pääasiassa siis kuitenkin varsin staattisia kohtauksia joissa Jasonin vähän jäykänoloiset hahmot puhuvat toisilleen tai ovat hiljaa.
Rakenteessa oli vähän vaikutteita yhden sivun stripeistä, suurin osa kohtauksista oli yhden sivun mittaisia ja seuraavalla sivulla siirrytään toiseen tilanteeseen, vaikka fragmenteista kokonainen tarina muodostuukin (ja pari kohtausta venyy kahden tai kolmen sivuun mittaisiksi).
Tässä oli jotain kiinnostavia ideoita mutta tuntui että tästä olisi voinut tulla vieläkin parempi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.04.2016 klo 21:27:35
Kari Sihvonen & Aapo Rapi: Hiihtoa kryptasta

Sihvonen tekee hyvin tätä retrotyyliä ja konsepti on viehättävän absurdi vaikka oikea EC-kauhuilu olisi ehkä kerronnaltaan ollut vähän napakampi (mutta ehkä tämäkin oli tarkoituksellista EC-kopio-tyylittelyä).
Se valmentajatyyppi kävi kyllä nopeasti aika rasittavaksi, sitä olisi voinut siirtää sivummalle.
Hauskoja mainospastisseja myös (erityinen peukutus sille "jättimäinen pääkallo"-kuvalle).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.04.2016 klo 14:00:18
Tsutomu Nihei - Biomega 1

Hmm. Scifistinen manga, kuvitus on aika jännää ja siihen ainakin tämä osa pääasiassa perustuu, puhetta ei paljoa ole ja kauhea rähinä päällä melkein koko ajan...mutta ei tässä vielä kovin paljoa tapahtunut.
Vaikuttaa niiltä sarjoilta joissa pääasiallinen piirtäjä on nyt myös ryhtynyt kirjoittamaan, ja vielä ei kaksi tehtävää ole tasapainossa.
En oikein tiedä mitä tästä ajattelisin, kakkososa pitänee lukea.

Tsutomu Nihei - Biomega 2

Kuvitus on yhä aika jännää mutta ei tämä tarina kyllä oikein millään tahdo vetää. Joku megakorporaatio ajaa eteenpäin zombieapokalypsia ja siihen vastataan räiskinnällä koska McGuffin. Saatan vilkaista kolmososaa joskus tai saatan olla vilkaisematta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.04.2016 klo 22:29:58
Pertti Jarla - Jäätävä Spede

Fragmenttisuus on kiinnostava tekniikka mutta siinä pitäisi olla vähän enemmän pointtia, osa yksittäisistä jutuista toimii mutta mieleen tulee onko tämä tosiaan siinä määrin itseterapiaa kuin mitä kehystarina antaa ymmärtää ja onko se kovin antoisaa lukijalle...(noin muuten siis suhtaudun tämän faktuuteen samalla epäluuloisuudella kuin muihinkin omaelämäkerrallisiin teoksiin joiden tekijöiden elämästä en muuten tiedä mitään)
Jarla on tarpeeksi ammattitekijä että tämän lukee mutta en näe tätä muuna kuin välityönä.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.04.2016 klo 10:19:30
Kaoru Mori - A Bride's Story 5

Kun näitä englanniksi aloitin niin jatkankin, seuraava osa sitten sillä kielellä mikä vastaan tulee...
Jatkamme edellisosan kaksosilla jotka menevät nyt naimisiin kaikkien seremonioiden mukaan, ja sitten kirjan loppupuolella palaamme Amirin ja Karlukin luo. Mennään yhä aika slice-of-life-tyylissä historiallisilla yksityiskohdilla, taustalla alkaa taas nousta isompi uhka mutta päätyykö se varsinaiseksi juonielementiksi jää nähtäväksi (Morilta voisi hyvin odottaa Tsehovin ohjeen rikkomista, näyttämölle tuodaan ase mutta se jätetään laukaisematta).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.04.2016 klo 21:30:16
Guy Delisle - Le guide du mauvais père 2

Ensimmäisen osan huonon vanhemmuuden opasta olin lukenut aiemmin englanniksi, nyt sitten toinen osa ranskaksi (kolmaskin on näköjään olemassa, onko sitten Helmet-alueella).
Eli lisää mahdollisesti omaelämäkerrallisia juttuja joissa lastenkasvatusta hoidetaan "aita matalin"-metodilla. Delisle on hyvä (ja sarjakuvavinkkaajille muistutus että näyttää toimivan hyvin myös sellaisille lukijoille jotka eivät normaalisti sarjakuvia lue).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 09.04.2016 klo 23:26:30
Tom Gauld - Goliath

Mä sain joskus kauan sitten siskolta
jotain näitä Gauldin juttuja. Ajatteli varmaan että
tykkään tikku-ukoista. Olihan niissä omanlainen
tunnelmansa, mut joopa joo.

Nyt kun luin tätä ketjua ja muistin asian niin
vilkaisin googlea eikös vaan tuo tekee jo kansikuvia New
Yorkeriin. On tää ihme maailma.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.04.2016 klo 14:52:39
Mä sain joskus kauan sitten siskolta
jotain näitä Gauldin juttuja. Ajatteli varmaan että
tykkään tikku-ukoista. Olihan niissä omanlainen
tunnelmansa, mut joopa joo.

Nyt kun luin tätä ketjua ja muistin asian niin
vilkaisin googlea eikös vaan tuo tekee jo kansikuvia New
Yorkeriin. On tää ihme maailma.

Aiemmin olin lukenut strippikirjan You're All Just Jealous of My Jetpack (siihen liittyviä strippejä löytyy täällä (http://myjetpack.tumblr.com/)), kuivakkaa materiaalia mutta huvittaa kyllä kirjanörttiä.
Ja sinänsä Gauld on tyyliltään varsin New Yorkeriin sopiva, luultavasti intoilee vähän samoista jutuista kuin esim. Seth.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.04.2016 klo 21:43:12
Benoît Feroumont - Le Royaume 2: Les deux princesses

Ekan osan luin aikaa sitten, huvittavaa törmäilyhuumoria pienestä pseudokeskiaikaisesta kuningaskunnasta jonka rauhan suurimpana rasitteena ovat vittuilevat pikkulinnut.
Tässä osassa oli enemmän jatkuvaa juontakin kun suurempaakin uhkaa tuli esille, komediaa sitten vähän rajallisemmin ja se ei sinänsä suuria yllätyksiä tarjoa...
Tää on sellaista kivaa käyttösarjakuvaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.04.2016 klo 23:13:07
Marko Raassina - Kalevala

Tässä onkin varsin mainio teos jos haluaa ainakin perusjuonen tasolta tutustua mitä Kalevalassa noin suunnilleen tapahtuu mutta koko kirja tuntuu turhan raskaalta (ja me muut voimme sitten katsella miten tarinaa tulkitaan).
Kun kohteena on olla koko perheen kirja niin tietysti jää harmittelemaan joidenkin tarinankäänteiden suoraviivaistamista ja poisjättämistä: Kullervon tarina tulee toisessa kirjassa, kiinnostaa toki nähdä miten se on toteutettu, ja Ilmarisen myöhemmät vaiheet liittyvät siihen, mutta myös Väinämöisen lähdön lyhentäminen kirjaimellisesti lähtöön oli vähän harmi (ja Väinämöinen jäi muutenkin vähän turhan neutraaliksi hahmoksi). Parhaimmillaan sarja olikin Lemminkäisen osuuksissa, tämän taipumus kohellukseen kääntyy hyvin tähän muotoon.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.04.2016 klo 13:45:43
Bruce Jones et al - The Chronicles of Conan 19: Deathmark and Other Stories

Lisää satunnaisessa järjestyksessä luettuja Conan-albumeita, ja tässäkin kirjassa ei oikein mitään jatkumoa ole, eka tarina ojakautuu kahteen lehteen mutta muissa random pahisvelho tai vastaava uhka laitetaan pakettiin yhdessä lehdessä. Sarjan puitteissa kannattaa lukea mieluummin joku muu kirja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.04.2016 klo 23:31:54
Petri Hiltunen - Kuolleen jumalan palvelija

En ole näitä Praedoreitakaan lukenut kauhean tarkasti sarjana, sen verran kuitenkin että tästä ymmärsin (ensimmäisenä Praedor-tutustumisena tämä olisi varmaan aika hämmentävä).
No, Hiltunen on Hiltunen on Hiltunen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.04.2016 klo 20:38:19
Charles Schulz - Complete Peanuts 1995-1996

Lopun aikoja lähestytään. Sarjalle oli tosiaan piristävää heivata neljän ruudun muoto menemään...vaan kovin paljon tässä on juttua aiheesta "Rerun haluaa koiran" kun taas esim. Tellu, Eppu ja Amadeus ovat kadonneet sivuhahmoiksi...

Montakohan kertaa sarjassa mainitaan zamboni?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.04.2016 klo 22:53:14
Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot VIII

En ole näitä muumisarjiksia oikein lukenut ennen kuin D&Q alkoi niitä kokoamaan (ja WSOY julkaisemaan suomeksi), mutta hyvin Lars pitää puolensa: kehityskulku on eri suuntaan kuin Toven kirjoissa mutta mediaansa sopivaa.
No, tämän kirjan eka juttu (Robinson Muumi) tuntui jo nähdyltä, ja kaksi seuraavaakin (taide ja kylpylä) ovat huumorisarjojen peruskamaa mutta ihan sujuvasti toteutettuna, neljäs juttu Poliisimestarin veljenpoika oli taas viehättävän hämmentävää juttua.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.04.2016 klo 13:09:15
Kou Yaginuma - Twin Spica 3&4
Jatketaan tämän parissa, tarina jatkuu erikoisella sekoituksella intoa ja melankoliaa. Edellisosissa vähän kasvateltu dramaattinen kaari etenikin jotenkin tosi oudosti ja sitten se vaiettiin, nyt tuli jotain uusia kehitelmiä. Hetkisen mietityttää että tietääköhän tekijä itsekään mihin suuntaan haluaa kehittää juttua vai onko tämä tarkoituksellista...
Mutjoo, aihe ja tunnelma vetävät yhä.

Kou Yaginuma - Twin Spica 5&6
Tämän parissa yhä, ja sarja jatkaa omaa reittiään, melankolisen (olematta silti täysin tearjerker) ja innostuneen (tätäkään liioittelematta) kiinnostavana sekoituksena astronauttiopiston elämää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.04.2016 klo 17:01:42
Parme & Trondheim - Piko & Fantasio: Paniikki Atlantilla

Tämä olikin kiva albumi, perinteisestä P&F-kaavaa oli siirretty sopivasti tekijöiden mukaiseksi ja lopputuloksena oli vahdikkaan hauska teos.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.04.2016 klo 21:50:26
Manninen & Hiltunen - Vänrikki Stoolin Korkeajännitys: Edestä maan ja kuninkaan

Historiallisesti informatiivisempi kuin Runebergin teos. Noin muuten...kiva kuriositeetti, mutta aika välityö kummallekin tekijälleen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.04.2016 klo 06:41:09
Frank Madsen - Iku Avaruuspoika: Suoplaneetan kaapparit

Näitä lego-scifi-sarjiksia ei vissiin tehty enempää kuin kaksi albumia? Sattui tämä jälkimmäinen käsiin joten luin, ja onhan tämä lajityypissään ihan symppis tapaus vaikka tämänsorttinen lapsille suunnattu lelumainossarjakuva noin yleisesti on aina eettisesti vähän arveluttavaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.04.2016 klo 14:12:56
Pascal Girard - Reunion

Lisää D&Q:n Kanada-BD-osastoa, vissiin osin omaelämäkerrallinen tarina jossa Girard saa kutsun luokkakokoukseen, ja kun päähenkilö on neuroottinen sarjakuvapiirtäjä niin arvaahan sen että ei se ihan putkeen mene...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.04.2016 klo 21:01:08
Charles Schulz - Complete Peanuts 1995-1996

Lopun aikoja lähestytään. Sarjalle oli tosiaan piristävää heivata neljän ruudun muoto menemään...vaan kovin paljon tässä on juttua aiheesta "Rerun haluaa koiran" kun taas esim. Tellu, Eppu ja Amadeus ovat kadonneet sivuhahmoiksi...

Montakohan kertaa sarjassa mainitaan zamboni?

Charles Schulz - Complete Peanuts 1997-1998
Tjooh. Yhä tätä lukee vaikka kun mukana ei ole enää oikein mieleenjääviä pitempiä strippijatkumoja niin on laskeuduttu lähemmäs keskinkertaisuutta.
Rerun sotkee perheensä dynamiikan, sekoittuu Eppuun (joka on sitten kadonnut aika merkityksettömäksi) ja Tellusta on tullut suhteellisen pliisu hahmo. Muutamalle muullekaan hahmolle ei enää viitsitä keksiä mitään uusia juttuja, kierrätetään niitä vanhoja.
Ressun veljistä oli vähän enemmän juttua (vaikkei ehkä olisi ollut väliksi), pidin myös metatasolla hämmentävänä niitä joitain strippejä joissa Ressu kirjoittaa kirjaa näiden seikkailuista: mitkä muut Tenavien tapahtumat ovatkin oikeasti Ressun kuvittelemia?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 30.04.2016 klo 23:13:25
Ressun veljistä oli vähän enemmän juttua (vaikkei ehkä olisi ollut väliksi), pidin myös metatasolla hämmentävänä niitä joitain strippejä joissa Ressu kirjoittaa kirjaa näiden seikkailuista: mitkä muut Tenavien tapahtumat ovatkin oikeasti Ressun kuvittelemia?

Kun tämän lisäksi Ressu itsessään lienee
Jaska Jokusen fantasia (siis c'mon, koira jonka kopissa
on Van Goghin maalaus?) niin metatasot muodostuvat
varsin kinkkisiksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.05.2016 klo 13:35:11
Jotkuthan ovat teorisoineet että Marvel-universumin omituisuudet yms perustuvat siihen että Franklin Richards näkymättömissä muokkaa sitä tahtonsa mukaan. Ehkä Tenavissa on jossain sama juttu (veikkaan että se on se Shermy, oliko suomeksi Pate? Joka katosi ensivuosien jälkeen nopeasti kuvasta mutta kun heti ekassa stripissä viitataan suhtautumiseen Jaskaan niin kaikki tulevat vuodet ovatkin pidennettyä eksistentialistista kiusantekoa...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.05.2016 klo 11:53:27
Raina Telgemeier - Hymy

Kvaak, ette ole kertoneet että Raina Telgemeieriä on julkaistu suomeksi, ihan itse jouduin hoksaamaan tämän kirjastossa.

Raina Telgemeier - Siskot

Jiihaa, näin nopeasti tuli lisää Telgemeieriä. Tämä sijoittuu lomittain Hymyn tarinan sekaan, eli omaelämäkerrallinen tarina teinivuosista, automatkasta Kaliforniasta sukulaisia tapaamaan Coloradoon ja takaisin (höystettynä runsaalla määrällä takaumia).
Tällä kertaa aiheena on kompleksinen suhde pikkusiskoon, ja vähän muitakin ongelmallisia perhesuhteita käsitellään...vaikka perustarina onkin lopulta aika yksinkertainen ja kohderyhmä on ehkä vielä vähän nuorempi kuin Hymyssä (mutta hyvää sarjakuvaa arvostavien kannattaa siis tietysti myös tutustua, vaikkei nuori tyttö olisikaan).
Käännöksessä en nyt nähnyt ongelmia, fontin ystävä en ole vieläkään.
Saadaanko seuraavaksi Drama?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.05.2016 klo 20:57:02
Arne Bellstorf - Baby's in Black

Astrid Kirchherrin ja Stuart Sutcliffen tarina kerrotaan suhteellisen vähäisin elein (koska kaikki ovat niin cool) mutta henkilöt ja heidän tarinansa tuntuvat kuitenkin eläviltä (vaikka ehkä vähän liian ideaalilta, tai ehkä se olikin juuri noin ihmeellistä ja Stuart sellainen nero).
Ja Beatles on häivytetty aika taustalle, mutta ovat sen verran läsnä että hyvä on olla tutustunut ainakin vähän Hampurin aikoihinsa (vaikka sen Kunnaksen verran).

Mietin kyllä että en niin fani ole että viitsisin lukea näitä kirjana, joten sarjakuvaformaatti on oikein mainio tapa esittää tämä tarina (varsinkin kun kyse on muutaman visuaalisesti kiinnostavan ihmisen keskinäiset suhteet).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.05.2016 klo 10:35:53
Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot VIII

En ole näitä muumisarjiksia oikein lukenut ennen kuin D&Q alkoi niitä kokoamaan (ja WSOY julkaisemaan suomeksi), mutta hyvin Lars pitää puolensa: kehityskulku on eri suuntaan kuin Toven kirjoissa mutta mediaansa sopivaa.
No, tämän kirjan eka juttu (Robinson Muumi) tuntui jo nähdyltä, ja kaksi seuraavaakin (taide ja kylpylä) ovat huumorisarjojen peruskamaa mutta ihan sujuvasti toteutettuna, neljäs juttu Poliisimestarin veljenpoika oli taas viehättävän hämmentävää juttua.

Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot VII
Tämä oli vähän heikompi osa kuin seuraajansa, eka juttu Uudisasukkaina oli kiva, muissa oli jotain yksittäisiä hyviä strippejä mutta pitempiän tarinoina eivät niin innostaneet.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.05.2016 klo 21:01:41
Benoît Feroumont - Le Royaume 2: Les deux princesses

Ekan osan luin aikaa sitten, huvittavaa törmäilyhuumoria pienestä pseudokeskiaikaisesta kuningaskunnasta jonka rauhan suurimpana rasitteena ovat vittuilevat pikkulinnut.
Tässä osassa oli enemmän jatkuvaa juontakin kun suurempaakin uhkaa tuli esille, komediaa sitten vähän rajallisemmin ja se ei sinänsä suuria yllätyksiä tarjoa...
Tää on sellaista kivaa käyttösarjakuvaa.

Benoît Feroumont - Le Royaume 3: Le prétendant
Kolmannessa albumissa on kanssa albumin mittainen tarina, kun naapurivaltakunnan prinssi tulee kosimaan prinsessaa, mutta asiat eivät mene helpoimman kautta, varsinkin kun mukaan tulee taikajuomaa...
Tässä on taas reippaampaa törmäilyhuumoria, juonenkäänteet ja henkilöt sopisivat johonkin koomiseen oopperaan, varsinkin kun sarjankin mittakaavassa tapahtuu kehitystä (sellaista kehitystä jota lukija on tietysti osannut jo odottaa, mutta kuitenkin).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.05.2016 klo 12:57:27
Rei Hiroe - Black Lagoon 3&4
Tämänkään sarjan ensimmäisestä osasta ei oikein vielä osannut sanoa miten sarjaan tulisi suhtautua, mutta kivasti tämä ei ole mennyt siitä mistä aita on matalin, kirjat on pakattu liioitellun kovalla menolla ja väkivallalla mutta tarinaakin on mahtunut sopivasti mukaan. Viihdyttävää menoa.
Ja arvostan että Revy on kehittynyt muuksikin kuin asehulluksi versioksi manic pixie dream girlistä.

Rei Hiroe - Black Lagoon 5&6
Sarja etenee yhä varsin viihdyttävästi. Vitososassa saatetaan Japanin matka päätökseen, tarinassa riitti mutkia moneen suuntaan ja kivasti paatostakin. Kutososa jäi tässä suhteessa vähän väliteokseksi, mukana oli yksi väärentäjäjuttu jonka pointtina oli kai antaa Bennylle jotain tekemistä, ja alettiin kehitellä tarinaa joka ilmeisesti seuraavassa osassa pääsee kunnolla vauhtiin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.05.2016 klo 18:57:25
Joe Kelly & JM Ken Nimura - I Kill Giants

Okei, mä olen yhä lukenut ihan tarpeeksi tarinoita joissa erilainen nuori kipuilee koulussa ja kotona varhaisteiniyden/teiniyden myrskyissä. Tämäkin on toki varsin mainio teos aiheesta ja suositeltava jos ei ole saanut aiheesta tarpeekseen, mutta olisi kiva jos amerikkalaisen sarjakuvaperinteen fiktiodraama käsittelisi myös muita elämänvaiheita vastaavalla innolla, Comics Aren't Just For Kids Anymore.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.05.2016 klo 08:33:44
Neil Gaiman et al - Free Country

No tämä oli vähän outo teos mutta niin taisi olla alkuperäinenkin.
Kun Vertigo muodostui DC:n sivulinjaksi jonka tarinat olivat varsin pitkälle itsenäisiä, niin päättivät kuitenkin tehdä crossover-sarjan Children's Crusade, joka oli sittemmin tähän mennessä jäänyt kokoamatta. Eikä tämäkään se varsinaisesti ole, kun ilmeisesti ne varsinaiset lehdet Sandman, Swamp Thing, Animal Man, Doom Patrol ja Black Orchid eivät varsinaisesti tätä huomioineet, joten lopulta vain erilliset aloitus- ja lopetuslehdet veivät kunnolla tapahtumia eteenpäin.
Nyt ne crossoverin alku- ja loppulehdet kuitenkin on julkaistu ja välissä olevat tapahtumat onkin tehty kokonaan uusiksi, vähän toimivammaksi keskiosaksi.

Tämä oli aika hankala tapaus, olihan tässä kiinnostavia juttuja varhaisen Vertigon hengessä (vaikka tuolta ajalta en olekaan lukenut Swamp Thingia, Animal Mania tai Black Orchidia joten niiden sisäiset juonenkäänteet jäivät vähän hämäriksi) mutta toisaalta olihan tämä aika juostenkustu. No, jos noita viitattuja sarjoja (erityisesti tämän jälkeen alkavaa Books of Magicia) on lukenut niin kannattaa vilkaista mutta ei tämän sivuuttaminen mikään onnettomuus ole.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.05.2016 klo 10:27:26
Philippe Glogowski - Manchester United, Tales from History - The Official Graphic Novel

Tällainen bongattiin kirjastosta, ja kun minulla on perverssiä viehtymystä infodumppaussarjiksiin niin pitihän tämä lukea.

Nuori fani Harry treenailee jalkapalloa ja tutustuu suosikkiseuransa ManU:n vaiheisiin. Tämä on just sellainen kuin miltä näyttää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.05.2016 klo 23:39:49
Marko Raassina - Kalevala

Tässä onkin varsin mainio teos jos haluaa ainakin perusjuonen tasolta tutustua mitä Kalevalassa noin suunnilleen tapahtuu mutta koko kirja tuntuu turhan raskaalta (ja me muut voimme sitten katsella miten tarinaa tulkitaan).
Kun kohteena on olla koko perheen kirja niin tietysti jää harmittelemaan joidenkin tarinankäänteiden suoraviivaistamista ja poisjättämistä: Kullervon tarina tulee toisessa kirjassa, kiinnostaa toki nähdä miten se on toteutettu, ja Ilmarisen myöhemmät vaiheet liittyvät siihen, mutta myös Väinämöisen lähdön lyhentäminen kirjaimellisesti lähtöön oli vähän harmi (ja Väinämöinen jäi muutenkin vähän turhan neutraaliksi hahmoksi). Parhaimmillaan sarja olikin Lemminkäisen osuuksissa, tämän taipumus kohellukseen kääntyy hyvin tähän muotoon.

Marko Raassina - Kullervo

Kullervo on tasapainoisempi teos kuin Kalevala, kun strippiformaattia ei käytetty ja päähenkilön tarina on yhtenäinen (hyvä niin, ajatusleikkinä voisi yrittää miettiä millainen sarja olisi jos joka riville pitäisi saada gagi, mutta ei se silloin enää olisi Kullervon tarina)
Uskollisuus alkulähteelle on yhä kiitettävä, jotain eroja oli mutta kyllä tämän pohjalta pystyisi hyvän kirjaesitelmän pitämään, ja tavallaan on yllättävääkin kuinka hyvin tämä onnistui tasapainottamaan huumoria ja traagisuutta, lopputulos oli varsin hirtehinen mutta draama ei pettänyt.
Mitäs sitten? Kalevalan keskeiset tarinakaaret on hoidettu, yksittäisiä juttuja voisi tietysti laajentaa mutta olisihan se jo itsensä toistoa, mutta tällä linjalla voisi saada kiinnostavaa jälkeä myös muista kirjallisuusklassikoista, tai historiallisista aiheista...Vänrikki Stool?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.05.2016 klo 19:29:51
Hämähäkkimies vuosikerta 1985/2

Näiden parissa on kiva nostalgioida, ja kun aikoinaan olen lukenut näistä vain osan enkä niitäkään kai järjestyksessä niin on kiva nähdä myös vähän jatkumoa (vaikka Hämiksessä se ei niin tiukka ollutkaan kun seilattiin lehdestä toiseen, tässä pääasiassa PPSSMia ja Ihmenelosia...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.05.2016 klo 10:03:51
Anne Muhonen - Varataivas

Uudelleenluenta. Pidin kovasti Muhosen Ystäväni varjo -albumista ja niin myös tästä jatko-osastaan joka siirtyy jatkuvampaan tarinaan, ja samalla myös päähenkilöiden suhde on muuttunut. Ja on tämä yhä tavattoman viehättävä sarjis.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.06.2016 klo 06:58:01
Fournier: Piko & Fantasio, Kullantekijät

Miksiköhän suomennos on kääntynyt monikkoon?
Olihan tämä aika sekava tarina, mukaan on pitänyt laittaa vähän kaikkea mitä Franquin oli aiemmin käytellyt ilman että on kauhean selkeää käsitystä mitä tässä nyt oikein yritetään. Ja tämän perusteella on ihan hyvä että Fournier ei enempää Marsupilamia käyttänyt...
Mutta on sarjassa heikompiakin osia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 03.06.2016 klo 23:27:44

Vielä Gauldista, pakko postata kun tuli tämä
vastaan kokonaan toisella foorumilla

(http://i64.tinypic.com/295fuag.jpg)

Sinänsä idealtaan sanoisinko yläasteiän tasoinen oivallus ---
mutta kuinka ollakaan, ajan henkeä vasten tarkastellen
hyvin relevanttia ja painavaa asiaa
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.06.2016 klo 12:59:41
Joo, idea on tietysti vanha mutta eipä taida tuo ihan heti mennä epäajankohtaiseksi ja toteutus on mainio. Sarjakuvien ja pilakuvien tekijänä Gauld on ehkä lähimmin infograafikko.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.06.2016 klo 10:16:58
Ferri & Conrad - Asterix ja Caesarin papyruskäärö

Samoilla linjoilla olen kuin moni muu, tekijät parantavat edellisestä sinne vähän heikompien Goscinnyjen ja parempien soolo-Uderzojen tasolle. Ajankohtaisia viittauksia sarjassa on tietysti ennenkin harrastettu, tässä ne olivat vahvasti esillä eli saa nähdä miten albumi kestää aikaa, mutta kiinnostavana pidin myös sitä että Polemixiin oli laitettu ristiriitaisuutta, turhamaisuutta ja maineentavoittelua.
Rytmitys oli pikkuisen horjuvaa, osa kohtauksista oli tarpeettomasti pitkitettyjä, osa taas vähän liiankin läpijuostuja.
Pohdin myös että onko tässä tarkoituksella tehty ensemble-tarina kun puheena on kylän ja Rooman konflikti, vai onko tekijöillä ongelmia päästä sinuiksi itse Asterixin kirjoittamisessa niin että muiden henkilöiden värikkyydestä on helpompi repiä huumoria: itse Asterix oli tarinassa erittäin sivussa, ja Obelixkaan ei mitenkään kovin keskeinen...
Viittaukset varhaisempiin tarinoihin liikkuivat myös sillä hiuksenhienolla rajalla että olivatko sympaattisia vai jo rasittavia.

Mutjoo, viihdyin, ja uskallan odottaa myös paria seuraavaa albumia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.06.2016 klo 23:02:27
Vehlmann & Yoann - Piko & Fantasio: Viperin kynsissä

Miksiköhän tätä perussarjaa julkaistaan sekaisin Uusien seikkailujen kanssa...
Tämä oli aika hämmentävä teos, synkkä ja vähän meta, ei tällä oikein Franquinin kanssa ole enää mitään tekemistä mutta Tome&Janrysta tämä on kyllä selvää jatkumoa...
Yoannin piirrokseen en ihastunut mutta kyllä tämä varsin kiinnostava oli.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.06.2016 klo 18:50:47
Jenkins & Ramos & Olea - Fairy Quest: Outlaws

Eurotyylistä jenkkiä jossa on kaikuja Fablesista. Eli satuhahmot asuvat maassa jossa herra Grimm ja ajatuspoliisinsa valvovat rautasaappaalla että kaikki käyvät uudestaan ja uudestaan läpi tarinoitaan...ja tämä ei enää huvita pikku Punahilkkaa ja isoa sutta, jotka lähtevät pakoon.

Hmm, eka osa sarjasta eli vielä ei voi ihan kauheasti sanoa, kun niitä Fableseja on luettu ja eurofantsuakin ihan kohtalaisesti niin ei tässä vielä mitään uutta koukkua ollut, ja esim. Grimmin tarkoitusperät jäivät vielä auki, mutta kyllähän tämän kirjastosta luki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 15.06.2016 klo 09:25:35
Joo, idea on tietysti vanha mutta eipä taida tuo ihan heti mennä epäajankohtaiseksi ja toteutus on mainio. Sarjakuvien ja pilakuvien tekijänä Gauld on ehkä lähimmin infograafikko.

Ideaa voisi hieman päivittää

Meidän moniarvoinen ja keskusteleva mediamme contra niiden naurettava propaganda

Meidän valistuneet kansalaisemme  contra niiden aivopestyt fanaatikot

Meidän epäisänmaalliset trollimme  contra niiden rohkeat toisinajattelijat
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.06.2016 klo 19:50:18
Joo, uusia vertailuja voi tietysti keksiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.06.2016 klo 11:15:06
Jason - The Left Bank Gang

20-luvun Pariisiin on kokoontunut aimo joukko sarjakuvatekijöitä ympäri maailmaa, Hemingway, Pound, Fitzgerald, Stein, Joyce...paljon luovuutta ilmassa mutta monenlaisia ongelmia myös, monella keskeisenä raha. Niinpä Hemingway ehdottaa Poundille, Fitzgeraldille ja Joycelle ryöstökeikkaa, johon ryhdytään mutta asiat eivät menekään niin kuin suunnitellaan...

No, tämä on Jasonia. Lukemieni joukosta paremmasta päästä mutta jos tyylistään ei pidä niin tuskin tämäkään mieltä muuttaa. Joku muu tekijä olisi ehkä lypsänyt vaihtoehtohistoriallista ideaa enemmänkin, ja se olisi ollut toinen tarina.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.06.2016 klo 09:39:00
Noronen & Leppänen - Pirjo ja kaveri 2

Yhden-kahden sivun strippityylisiä sarjoja, aika lailla lesboista mutta myös muusta.
Tekstipainotteisena tässä mennään, kuvallista variaatiota ei juuri harrasteta ja jokunen juttu menisi sellaisenaan myös muussa formaatissa, esim. standuppina. Ja tasovaihtelua on, mukana on hyviä oivalluksia (kiitos kun sai nimen sille ärsyttävälle käytökselle "elämän juontaminen") mutta myös aika löysiä "laitetaan nyt jotain"-juttuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.06.2016 klo 21:39:13
Corbeyran & Arinouchkine - L'Oiseau de Feu

Mahdollisesti aika uskollinen versio tulilintu-sadusta, ainakin tässä vedetään tiukasti saduille tyypillistä rakennetta...
Tarinaa ei sinänsä kovin paljon ole, päähuomion saavat piirrokset. Harmi vaan että tämä on tehty piirrostyylillä josta en juuri pidä, kiiltokuvamaista kimalletta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.06.2016 klo 21:40:32
Mangin & Demarez - Alix Senator 1: Verikotkat

Tämähän oli kiva: niin sisällöllisiä kuin tyylillisiä viittauksia Martinin Alixeihin mutta tehdään silti selvästi omaa juttua onnistuneesti modernisoiden.
Ja päätetään albumi cliffhangeriin että nyt pitää odottaa seuraavaa osaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.06.2016 klo 19:56:08
China Miéville et al - Dial H 1 & 2
Kaksi tradea New 52 -versiota Dial H for Herosta.
Alkuvaiheessa tästä tuli aika lailla mielleyhtymiä Morrisonin Doom Patroliin, oudosta perusideasta ponnistaa iso kavalkadi mielikuvituksellisia supersankareita, kosmisia ulottuvuuksia, vähän valtion salajuonia ja tietysti puhelimia. Ja Brian Bollandin kansitaide.
Ekasta tradesta pidin mutta sitten alettiin hyppiä liikaa ulottuvuudesta toiseen kun meno menee entistä kosmisemmaksi, ja iso kavalkadi henkilöitä joista merkittävä osa muuttaa ulkonäköään joka ruudussa tai vähintään joka sivulla ei mitenkään helpota tarinan seuraamista.
Paljon kivoja ideoita mutta homma karkaa pahasti käsistä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.07.2016 klo 09:09:22
Kallio & Nuutinen - Kramppeja ja nyrjähdyksiä: Ripa ja Kadunlakaisijat

Osa kuinkamones, ja sarja on siirtynyt yhä enemmän kohti jatkuvajuonista saippuaoopperaa vaikka yhden sivun formaatista kiinni pidetäänkin.
Tokihan tämäkin on sarjan ystävien luettava.

Esko Valtaojan esipuheessa mainitaan varsin osuva vertailukohde Mämmilä. Mutta kertooko se jotain ajastamme että laveasta maalaisyhteisöstä on siirrytty urbaanimpaan napaantuijotteluun...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.07.2016 klo 18:28:27
Shimoku Kio - Genshiken Omnibus 2

Japanilaiset on outoja, ja otakut on outoja, joten Genshiken (The Society for the Study of Modern Visual Culture, eli yliopistokerho animesta, mangasta, videopeleistä, cosplaysta yms. kiinnostuneille übernörteille) on myös aika hämmentävä: onhan tämä rankasti liioiteltua, onhan?
Mutta hauska tämä toki on. Tässä omnibuksessa on varsinaiset kirjat 4-6 tai jaksot 19-36, ilmeisesti sarjaa on vielä yksi paketti jäljellä (ja myöhempi jatkosarja).
Olen ihan tyytyväinen että se alun keskeinen juoni Sakin jarrutusyrityksistä on tässä vaiheessa tyynesti haudattu, nämä hahmothan jopa kasvavat.

Shimoku Kio - Genshiken Omnibus 3
Tässä on sitten varsinaisen sarjan lopetusosa, kolmen perinteisemmän kokoisen mangapokkarin yhteisnide, kun tarinan alussa esiteltävät fuksit valmistuvat.
Tämä oli yhä hauska ja hahmojen kehitys jatkuu, samalla kun jotkut aiemmat keskeiset juonet siirtyvät taka-alalle. Jos ensimmäinen Omnibus oli eniten Sakista, ja kakkosessa ensemblen keskeinen hahmo on Ohno, niin tässä huomio keskittyy Ogiueen (ja hieman myös Kanjiin), miten äkäisestä otakuninhoajaotakusta tuli sellainen kuin oli, ja miten tulee itsensä kanssa juttuun...

Kiinnostavaa oli myös miten tässä käsiteltiin otaku-kulttuurin joitain negatiivisia ja vahingollisia piirteitä (oma keskustelunsa olisi sitten miksi niitä käsiteltiin nimenomaan naishahmon kautta ja yhdessä niistä naisten omista jutuista eli yaoista), ja muutenkin mukana on hieman enemmän vakavuutta kuin aiemmissa osissa. Mikä kai liittyy siihen kasvamiseen.
Ja yhtenä juonteena mukaan tulee myös itä-länsi-peilausta kun sarjassa piipahtaa myös pari japanilaisesta kulttuurista intoilevaa gaijinia...

Pidin tästä, millainenkohan se jatkosarja on.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.07.2016 klo 08:50:10
Sinisalo & Mänttäri - Tiskivuoro

Sarjarissa olleet stripit olivat tietysti tuttuja, mutta niitä ei kaikkia mukaan tullut (ja vaikka viimeisissä jutuissa mainittiin lehden teema, aiemmissa ei). Mutta suurin osa kirjan annista oli peräisin Uudesta Naisesta eli minulle uusia.
Vaikka nämä ovatkin hyvin tekstivetoisia juttuja niin hyvin on myös saatu ilmeikkyyttä mukaan, ja visuaalisia ideoita rajallisuudesta huolimatta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.07.2016 klo 16:16:21
Laura Howell - The Bizarre Adventures of Gilbert & Sullivan

Koomista, mangatyylista (ja sitä parodioivaa) minisarjakuvaa jossa parivaljakko Gilbert & Sullivan luovat operetteja ja taistelevat hirviöitä ja muita ajan hankaluuksia (kuten Wagner, Wilde ja Edison) vastaan. Huvituin, ja on kiva että kun länsimaissa tehdään mangaa niin sitä tehdään reippaasti fuusioiden eikä vain kopioiden.
Hyötynee jos tietää jotain G&S:sta (edes Topsy-Turvy -elokuvan verran, joka onkin yhtenä inspiraationa tässä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.07.2016 klo 10:20:35
Herge - Musta saari

Tavallinen albumiversio ei ole koskaan kuulunut suosikki-Tintteihin, ennemmin siihen toiseen päähän: tätä lukiessa tuli mieleen että johtuukohan se episodimaisuudesta joka tässä vanhemmassa versiossa korostuu (mutta ehkä se on hyväkin).
Näiden vanhempien näköispainosten julkaisu suomeksi on kuitenkin tervetullut asia, seuraavia odotellessa (ja jahka näitä tulee lisää niin pitäisi varmaan lukea nämä vertaillen ruutu ruudulta kohtaus kohtaukselta että mitä on muutettu).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 07.07.2016 klo 10:48:47
Musta saari ja muut varhais-Tintit ovat luonnollisesti episodimaisia, koska niihin piti luoda cliffhangereita kun sarjat ilmestyivät ensin pätkissä. Ajan myötä albumeja muokattaessa muutettiin "leikkausta", lyhennettiin esimerkiksi ammuskelukohtauksia  ja loivennettiin jyrkimpiä äkkikäänteitä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Lurker - 07.07.2016 klo 11:25:59
Musta saari ja muut varhais-Tintit ovat luonnollisesti episodimaisia, koska niihin piti luoda cliffhangereita kun sarjat ilmestyivät ensin pätkissä. Ajan myötä albumeja muokattaessa muutettiin "leikkausta", lyhennettiin esimerkiksi ammuskelukohtauksia  ja loivennettiin jyrkimpiä äkkikäänteitä.

Uudemmissa Tinteissä se cliffhanger on melkeinpä jokaisen sivun viimeinen ruutu. Julkaistiinko ne sivu kerrallaan Tintin-lehdessä? Yllyttää kääntämään sivua, mutta joskus vähän rasittava maneeri.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 07.07.2016 klo 13:16:52
Uudemmissa Tinteissä se cliffhanger on melkeinpä jokaisen sivun viimeinen ruutu. Julkaistiinko ne sivu kerrallaan Tintin-lehdessä? Yllyttää kääntämään sivua, mutta joskus vähän rasittava maneeri.

Cliffhangerit käyvät tosiaan alkuaan pätkissä ilmestynyttä teosta koottuna luettaessa rasittaviksi, ja ongelma koskee myös sarjakuvia edeltävää kertomataidetta, kuten monia 1800-luvun klassikkoromaaneja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 07.07.2016 klo 13:33:32
Lento 714 on tässä mielessä aika rasittava. Muokattiinko sitä edes yhtään ennen kuin kasattiin albumiksi? Castafioren korut oli paljon levollisempi, Hergén versio "ranskalaisen elokuvan uudesta aallosta".

Aika moni vaikuttaa inhoavan Castafioren juveleita, ja ilmeisesti palautteen perusteella Remi päätyi tekemään seuraavaksi hypelehtivän ufoiluseikkailun. 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.07.2016 klo 14:10:45
Joo, ne myöhempien albumien sivun viimeisten ruutujen cliffhangerit olivat suosittu maneeri ja joskus niin läpinäkyviä että kävivät huvittaviksi/rasittaviksi.

Ja julkaisumuodosta johtuen episodimaisuus on tosiaan ymmärrettävää, mutta tuntuu että Mustan saaren albumikäännöksessä se on jotenkin hyppivämpää tai tökkivämpää. Tai ehkä episodit itsessään jäivät vähemmän mielenkiintoisiksi kuin muissa saman ajan tarinoissa. Lisää materiaalia läpikaavittavaksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: tertsi - 07.07.2016 klo 18:58:33
Sivun loppuun sijoitetut cliffhangerit on erikoisen rasittavia, jos seuraavalla sivulla käy jatkuvasti ilmi että kyseessä onkin antikliimaksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.07.2016 klo 21:22:55
Joo, juuri ne hakemalla haetut joissa Tintti kauhistuu dramaattisesti, ja seuraavassa ruudussa käy ilmi että se oli joku hämähäkki tms joka ei liity millään tavalla mihinkään. Ehdottomasti liikakäytetty maneeri.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.07.2016 klo 18:13:13
John Allison - Bad Machinery: The Case of the Team Spirit

Tämä on vissiin ollut alunperin nettisarjakuva. Muoto sopii, vaikka on pitkä tarina (~120 sivua) niin rakenne on tässäkin sivun mittaiset stripit.

Joukko 11-12-vuotiaita koululaisia ratkoo englantilaisessa kaupungissa vaikuttavia mysteerejä, kolme poikaa omaa juttuaan ja kolme tyttöä omaa, vaikka tietysti ne linkittyvät toisiinsa...Neiti Etsivien ja Kolmen Etsivän sijaan tässä on kuitenkin enemmän Mystery Solving Teenseja (http://www.harkavagrant.com/index.php?id=199) (ikä- ja käytöskorjauksella), hahmot ovat ikäisensä oloisia eli eivät mitään huippuneroja eivätkä maailman laajimmalla keskittymiskyvylläkään varustettuja...eikä ne mysteerit nyt niin tärkeitä edes ole kokonaisuuden kannalta.

Huvituin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.07.2016 klo 21:08:20
Benoît Feroumont - Le Royaume 3: Le prétendant
Kolmannessa albumissa on kanssa albumin mittainen tarina, kun naapurivaltakunnan prinssi tulee kosimaan prinsessaa, mutta asiat eivät mene helpoimman kautta, varsinkin kun mukaan tulee taikajuomaa...
Tässä on taas reippaampaa törmäilyhuumoria, juonenkäänteet ja henkilöt sopisivat johonkin koomiseen oopperaan, varsinkin kun sarjankin mittakaavassa tapahtuu kehitystä (sellaista kehitystä jota lukija on tietysti osannut jo odottaa, mutta kuitenkin).

Benoît Feroumont - Le Royaume 4: Voulez-vous m'épouser?
Ollaan siirrytty taas lyhyempiin episodeihin, vaikka teema onkin yhtenäinen, otsikon kertoma: seppä Francois kosiskelee Annea joka antaa sitkeästi rukkasia, mutta ei myöskään niin innostu kun kuvioissa pyörii toinen nainen...

Tästäkin sarjasta yhä huvitun.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.07.2016 klo 19:54:34
Darwyn Cooke/Darwyn Cooke & Amanda Connor - Vartijat ennen: Minuuttimiehet & Silkkiaave

Tietystikään näitä ei pitäisi lähteä vertailemaan toisiinsa tai niihin Vartijoihin, mutta sanotaanko että täyttivät tarkoituksensa.
Minuuttimiehet antaa kivasti tilaa myös vähemmälle huomiolle jääneille hahmoille, taustoituksista annettiin jonkin verran vastauksia joihinkin Vartijoissa jääneisiin vähän avoimiin tai epätyydyttäviin käänteisiin, joistain juonenkäänteistä ja ratkaisuista taas en niin pitänyt.
Silkkiaave on symppis, mukava että lähti tyylillisesti reippaasti omanlaisekseen, vaikka lopputulos on myös vähän, no, triviaali.

Nämä olivat näistä esitarinoista myös etukäteistietojen perusteella kiinnostavimmat, mutta ehkä niitä muitakin pitää vilkaista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.07.2016 klo 10:17:04
Kallio & Pirinen: Ornette Birks Makkonen sarjakuvasankarina

Ornette seikkailee suomalaisen sarjakuvan pastisseissa, mainio historiallinen katsaus ja versiotkin ovat pääosin toimivia, osa enemmän ja osa vähemmän (saattaa tietysti olla kyse myös alkuperäisen sopivuudesta, esim. Kiroilevan siilin minimalismia on vaikea yhdistää tällaiseen rönsyilevämpään tyyliin vaikka Viivi & Wagner vielä taittuukin)
Krampit & nyrjähdykset ovat tietysti kiinnostava versiointikohde käsikirjoittajalle, mutta myös hassu nähdä kuinka luontevasti Ornette siirtyy Joonaksen seuraan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.07.2016 klo 23:20:43
Parhaat sarjat 5: Kaimaanin aarre & Menneisyyden soturit

Olen tämän aiemminkin lukenut lähemmäs 30 vuotta sitten...
Marinen seikkailut ovat sellaista kivaa käyttösarjakuvaa, luin niitä ihan mielelläni silloin aikoinaan kun niitä suomeksi tuli ja luin nytkin kun vastaan tuli, vaikken nyt näe syytä esim. alkaa jahdata suomentamattomia osia...
Pienet miehet, huoh...en ollut kauhean innoissaan siitä jutusta joka aikoinaan tuli Nonarissa, en myöskään tästä. Hieman jännitystä, paljon törmäilyhuumoria, päähenkilö jonka nimen olen jo unohtanut, sen verran väritön hahmo oli...lentokonepornoilijat voi ehkä saada pientä hupia tästä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.07.2016 klo 18:12:03
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: The Plague Ships

Varsin mignolamainen sarjis antisankarista joka jahtaa vampyyreja ensimmäisen maailmansodan tienoilla (vaikka kuvittaja onkin Stenbeck).
Vampyyrit ovat onnistuneen pahiksina kuvattuja (ja zombit myös) ja miljöössä on omaa charmiaan, vaikka noin muuten tarina on ainakin tässä ensimmäisessä osassa lähinnä kliseeparaati. Katsotaan nyt mitä jatkoa seuraa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.07.2016 klo 10:57:33
X-Men: Origins

Useiden eri tekijöiden kokoomateos jossa esitellään Jean Greyn, Wolverinen, Pedon, Kolossi, Gambiitin ja Sapelihampaan taustoja.
Teosta kuvaa ehkä hyvin se, että kun merkkailen luettuja kirjoja ja sarjakuvia ylös niin huomasin vasta luettuani että olen lukenut tämän jo joku vuosi sitten, lukiessani ei mitään deja vuta tullut (sinänsä näissä jutuissa esiintyneitä elementtejä on muistaakseni mainittu myös muissa yhteyksissä).
Hieman huvitti kuinka professori Xavier sanoo että käyttää telepaattisia kykyjään mielenhallintaan vain äärimmäisen pakon edessä mutta niin vain mindwipea lentelee vähän joka jutussa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.07.2016 klo 09:49:50
Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors 1&2

Chinatownissa on Kreivi D:n hoitama lemmikkikauppa joka myy varsin...erikoisia lemmikkejä, yleensä tarkoilla hoito-ohjeilla joita rikottaessa kauppa ei ota mitään vastuuta seurauksista. Ja yleensä niitä ohjeita rikotaan ja huonosti käy.
Yksi poliisikin kiinnostuu oudoista kuolemantapauksista ja alkaa kytätä Kreivi D:tä...

Okei, onhan tämä aika tolkuton ja irralliset tarinat toistavat samaa kaavaa, ansiot ovat enemmän yksityiskohdissa. Jatkuvampaa juonta tulee lähinnä sen poliisi Leonin puolesta joskin siinäkin sävy on enemmän shonen-aita kuin trilleriä. Tekijä tasapainottelee kauhun ja tilannekomedian välimaastossa, mahdollisesti tietoisesti tai koska ei ole osannut päättää kumpaan suuntaan haluaa sarjaa viedä, mutta ainakin jonkin matkaa sarja on tarpeeksi viihdyttävää hupia (samalla oletuksella että ei tämä loputtomiin jaksa kantaa).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.07.2016 klo 20:11:03
Rucka, Lark & Arcas - Lazarus vol 1 & 2

Dystopia maailmasta jossa kastierottelu jaottelee väen tiukasti Perheisiin, maaorjiin (väkeen joista on hyötyä perheille) ja roskaan (loput), tarkemmin kuvataan läntisessä USAssa vaikuttavaa Carlylen perhettä ja näiden biokehitettyä taistelijaa Forever Carlylea.
Näissä parissa osassa on paljon maailmankehittelyä ja mukavan tyly meininki: olen tähän mennessä pitänyt varsin paljon kaikista Greg Ruckan jutuista jotka olen lukenut joten niin myös tästä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.07.2016 klo 21:10:12
Hideshi Hino - Skin and Bone

Ah, Hino. Muiden lukemieni sarjojensa tapaan en näe tätä enää varsinaisesti kauhuna, sen verran pimeää in-your-face-groteskiutta nämä ovat täynnä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.07.2016 klo 09:25:26
Roman Muradov - (In a Sense) Lost & Found

Hmm. Nuori nainen F. Premise herää aamulla ja huomaa viattomuutensa kadonneen, tästähän pitää lähteä sitten selvittämään minne ja saisiko sen jotenkin takaisin...
Vähän hämärä pienoisromaani jonka flirttailu Kafkan suuntaan ei rajoitu tuohon alkuun ja joka harrastaa muutenkin epämääräistä sanaleikittelyä (kuten kirjan nimestä voi päätellä).
Ihan nätti ja tunnelmallinen mutta usein myös aika epämääräinen, kiinnostavista ideoista huolimatta ei nyt ihan osunut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.07.2016 klo 09:38:07
Osamu Tezuka - Metropolis

Noniin, Tezukan varhaista scifiä joka otti yhden kohtauksen Langin klassikkoleffasta (jota Tezuka ei kuitenkaan ollut tällöin nähnyt, lainaus on tehty yhden valokuvan perusteella) ja tuntui lainailevan myös isosta joukosta amerikkalaisia strippisarjoja (mm. Gottfredson) ja muusta aikakauden pulpista.
Keinotekoisesti valmistettu poika/tyttö jolla on supervoimia herättää monenlaisten juonittelijoiden kiinnostuksen, erityisesti rikollisen salaseuran Red Partyn...juonenkäänteitä ja cliffhangereita riittää, toteutettuna tekijän hyvin karrikoidulla humoristisella tyylillä joka on usein ristiriidassa sisällön kanssa.
Vaikka tietyiltä osin toteutus on eittämättä tyylikäs niin myönnän että tämä varhainen Tezuka on vähän vaikea sulattaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.07.2016 klo 12:26:20
Lewis Trondheim - Ralph Azham 1

Donjoneita olen jo lukenut nipun mutta näköjään Trondheimin fantasiaeeposinnostus ei rajoitu niihin: oikein mainio ensimmäinen osa sarjaa jota on näköjään ranskaksi ainakin kahdeksan osaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.07.2016 klo 09:51:05
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1985-1986

No, tämä ei ole Tenavien huippuvuosia, neljän ruudun formaatin rikkominen myöhemmin tosiaan piristi sarjaa. Paljon Remppua, paljon Sallia ja molemmilta (niinkuin suunnilleen kaikilta muiltakin) niitä perusvitsejä.
Oma hupinsa on tietysti pohtia näistä satunnaisista uusista hahmoista että oliko tarkoitus olla vain näitä kertakäyttötapauksia vai kuinka paljon pidettiin mahdollisuutta auki runsaampaankin esiintymiseen (tässä osassa on taas mukana Molly Volley, en muista nimeä suomeksi, ja Pipsan tutor Maynard jolle tämä oli kai ainoa esiintyminen)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.07.2016 klo 14:22:46
Roy Thomas, John Buscema et al: The Chronicles of Conan 12: The Beast King of Abombi and other stories
Roy Thomas, John Buscema et al: The Chronicles of Conan 13: Whispering Shadows and other stories


Lisää Conania epäjärjestyksessä luettuna.
Belitin kanssa seikkailut ovat varmana sarjan parhaimmistoon kuuluvia kausia, Belit ja kumppanit toivat vähän kontrastia yksinäiselle seikkailijalle ja yksittäisistä jutuista huolimatta myös yhtenäisyyttä tarinaan, laajemmalla kokoelmalla on suunta ja tarkoitus.
No, osan 12 päättävä Queen of the Black Coast on tietysti tapaus, yksi tärkeimmistä REH-tarinoista, mutta samalla on todettava että sarjakuvaksi sovitus ei ole ihan onnistunein, koska novellin keskeisiä tapahtumia tapahtuu off-screen, Conanin vetäessä unia...tekstinä noin voi kertoa, sarjakuvana se on vähän tylsää.
Jälkimmäisessä kirjassa on vielä pitempiä jatkumoja, mm. Bamula-heimon sotapäällikköys, mutta taas ollaan siirtymässä selvästi monster of the week -tyyliin. Mikä menettelee tietysti, mutta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.07.2016 klo 20:27:24
Darwyn Cooke/Darwyn Cooke & Amanda Connor - Vartijat ennen: Minuuttimiehet & Silkkiaave

Tietystikään näitä ei pitäisi lähteä vertailemaan toisiinsa tai niihin Vartijoihin, mutta sanotaanko että täyttivät tarkoituksensa.
Minuuttimiehet antaa kivasti tilaa myös vähemmälle huomiolle jääneille hahmoille, taustoituksista annettiin jonkin verran vastauksia joihinkin Vartijoissa jääneisiin vähän avoimiin tai epätyydyttäviin käänteisiin, joistain juonenkäänteistä ja ratkaisuista taas en niin pitänyt.
Silkkiaave on symppis, mukava että lähti tyylillisesti reippaasti omanlaisekseen, vaikka lopputulos on myös vähän, no, triviaali.

Nämä olivat näistä esitarinoista myös etukäteistietojen perusteella kiinnostavimmat, mutta ehkä niitä muitakin pitää vilkaista.

Brian Azzarello et al. - Vartijat ennen: Koomikko & Rorsschach

Se toinen suomennettu Before Watchmen -paketti, ja minusta heikompi: Azzarellon rankistelu ei ole niin makuuni. Koomikko oli kuitenkin ajoittain ihan kiinnostava, hahmo sai taas vähän enemmän puolia itselleen.
Rorschachin puoli sen sijaan oli aika lailla "kai meidän pitää joku oma sarja hänelle keksiä"-harjoitus jossa ei ollut mitään sellaista mitä itse Watchmen ei olisi jo tehnyt ja paremmin. Ja joku ehkä pitää tästä Lee Bermejon kuvituksesta, minä en.

Kai ne kaksi muutakin kirjaa pitää vilkaista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.07.2016 klo 14:42:37
Joelle Jones & Jamie Rich - Lady Killer

Josie Schuller on seattlelainen perheenäiti 60-luvun alussa, kaikin puolin ajan tv-sarjojen ja mainosten mallikotirouva...paitsi että salaisesti on myös tehokas ja väkivaltainen palkkamurhaaja.
Tuossa se kirjan idea on, aiheesta kootaan kliseeparaati joka on ihan viihdyttävä mutta joka ei tuota kontrastia syvemmälle aiheeseensa mene.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.07.2016 klo 19:21:40
Tome & Janry - Den unge Spirou 17: Alla tittar på dig

Ruotsiksi on näköjään ilmestynyt pari osaa enemmän Pikku Pikoa. Tämä on sitä mitä se on.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.07.2016 klo 20:31:22
Sessioin nipun sarjakuvia blogin puolelle (http://hdcanis.blogspot.fi/2016/07/sarjakuvasessio.html), puheena seuraavat:
Carla Speed McNeil - Finder: Five Crazy Women
Kazuo Umezu - Cat Eyed Boy 1&2
Adrian Tomine - Summer Blonde
Jules Feiffer - Sick Sick Sick
Corteggiani & Tranchard - Marine: Mustan tornin salaisuus & Matka uuteen maailmaan
Kou Yaginuma - Twin Spica 7-9
Scott McCloud - Reinventing Comics
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.07.2016 klo 20:30:35
Ed Brubaker, Scott McDaniel & Karl Story - Batman by Ed Brubaker

Kokoelma Batman-seikkailuja jonka laajempana tarinakaarena on uusi pahis Zeiss ja joku mafiatyyppi joka on ollut tekemisissä Waynen perheen kanssa.
Tuntuu että DCU vilisee näitä erilaisia martial arts -hirmuja ja huippusalamurhaajia (vai onko niitä vain niissä DC-sarjoissa joita olen lukenut?) joten tästä pahiksesta en nyt niin välittänyt, sinänsä tämä oli kyllä ihan luettavaa perusjuttua.
Viittauksia muissa lehdissä tapahtuviin juttuihin ja juonenpätkiä jotka jätetään roikkumaan ilmaan (mahdollisesti ratkeavaksi jossain muualla) oli tietysti mukana mutta ei ihan kohtuuttomasti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2016 klo 11:37:32
Jeff Lemire - Sweet Tooth 2 & 3

Dystopiahan tämä on mutta minun makuuni ehkä liiankin periksiantamattoman karu ja synkkä. Kiinnostaa kyllä seurata mihin tarina vie...
Tosin on myös todettava että Lemire vie sarjaa eteenpäin aika väljällä kerronnalla, traden lukee nopeasti ja tämä olisi varmasti ollut tosi rasittavaa lukea yksittäisinä lehtinä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2016 klo 21:15:29
Otsuka & Yamazaki - Kurosagi Corpse Delivery Service 4

Olen aikoinaan lukenut kolme ensimmäistä osaa...viisi opiskelijaa joilla on erilaisia luonnollisia ja yliluonnollisia kuolleisiin ruumiisiin liittyviä taitoja selvittelee löytyviä ruumiita ja niihin usein liittyviä rauhattomia sieluja. Viehättävä sekoitus kauhuilua ja aika makaaberia huumoria, outoa mutta usein myös hauskaa.
Ei tässä kauheasti jatkumoa näy olevan ainakaan tähän mennessä, irrallisia juttuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.08.2016 klo 13:28:18
Rucka, Lark & Arcas - Lazarus vol 1 & 2

Dystopia maailmasta jossa kastierottelu jaottelee väen tiukasti Perheisiin, maaorjiin (väkeen joista on hyötyä perheille) ja roskaan (loput), tarkemmin kuvataan läntisessä USAssa vaikuttavaa Carlylen perhettä ja näiden biokehitettyä taistelijaa Forever Carlylea.
Näissä parissa osassa on paljon maailmankehittelyä ja mukavan tyly meininki: olen tähän mennessä pitänyt varsin paljon kaikista Greg Ruckan jutuista jotka olen lukenut joten niin myös tästä.

Rucka, Lark & Arcas - Lazarus vol 3
Sarja jatkuu erinomaisen kiinnostavana, maailma avautuu taas hieman ja henkilökohtaisia juonia riittää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.08.2016 klo 21:55:41
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: The Plague Ships

Varsin mignolamainen sarjis antisankarista joka jahtaa vampyyreja ensimmäisen maailmansodan tienoilla (vaikka kuvittaja onkin Stenbeck).
Vampyyrit ovat onnistuneen pahiksina kuvattuja (ja zombit myös) ja miljöössä on omaa charmiaan, vaikka noin muuten tarina on ainakin tässä ensimmäisessä osassa lähinnä kliseeparaati. Katsotaan nyt mitä jatkoa seuraa.

Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: The Curse Bells
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: A Passing Stranger

Sarjaa eteenpäin, tyylilaji pysyy samana. The Curse Bells olikin varsin mainio juttu, kiinnostavia juonia ja sivuhenkilöitä.
A Passing Stranger taas on kokoelma lyhyitä juttuja jotka vähän syventävät henkilöitä ja maailmaa mutta eivät kovin suurta vaikutusta tehneet, liian lyhyitä juttuja että olisivat kehittyneet pitemmälle kuin satunnaishirviöjutuiksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.08.2016 klo 19:15:06
Leo - Aldebaran 3: The Creature

Eli siis alkuperäisalbumeissa viides Aldebaran ja ensimmäinen Betelgeuse. Meni turhan pitkään ennen kuin tämän luin mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan (ja laitoinkin samantien kirjastoon varaukseen seuraavan osan).
Yhä vain sellainen scifisarja joka ensivilkaisulla näyttää että ei voisi vähempää kiinnostaa, Leon tyyli on aika kuivakkaan oloista ja kova avaruusscifi ei nyt ole niin suosikkilajejani, mutta kun alkaa lukea niin hyvin vie mukanaan.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.08.2016 klo 10:03:38
Yuki Urushibara - Mushishi 3

Tuntuu että tästä sarjasta pitäisi pitää enemmän kuin siitä lopulta pidän: vähän folkloreen ja kummitusjuttuihin viittaavaa juttua oudoista sattumuksista historiallisessa Japanissa, jossa pienet epäinhimilliset henget, mushit, tekevät outoja juttuja ja niitä pitää sitten vaeltavan mushishin selvittää.

Ongelma on siinä että nämä mushit ovat vähän liian epäinhimillisiä ja tuntuu että syyn ja seurauksen periaatteet ovat ihan hukassa, tapahtuu outo asia joka liittyy johonkin täysin satunnaiseen asiaan, ja sitten selvitetään tekemällä jotain ihan satunnaista joka kas vain ratkaisee ongelman. Tämä on jokin kiero variaatio "tell, don't show"-tyylistä kun kuvakerronta on ihan hyvin hallussa mutta kokonaisuutena jokaisessa jutussa päähenkilö-mushishi kertoo mitä tapahtuu, tarinasta itsestään se ei käy ilmi.
En taida jatkaa tämän parissa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 05.08.2016 klo 10:14:17

On ollut pitkään harkinnassa tsekata Mushishin
animoitu versio, jota on kovasti kiitelty. Ehkä sarjan
viehätys on jossain muualla kuin logiikassa?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.08.2016 klo 15:13:53
Siinä on ansioita jotka ehkä nousevat vielä paremmin esiin filmillä, just se kummitusjuttumainen tunnelma ja kivan surrealistisia visioita (tässäkin kirjassa mm. tyttö jonka ääni houkuttelee puoleensa ruostetta tai mustekivi jota käyttämällä vapautuu jotain sumua joka viilentää hengittäjänsä kuoliaaksi).
Sellaisia piirteitä joista haluaisin pitää mutta vähän lisää kaipaisi dramaattista jännitettä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.08.2016 klo 09:32:05
Frank Madsen - Iku Avaruuspoika: Suoplaneetan kaapparit

Näitä lego-scifi-sarjiksia ei vissiin tehty enempää kuin kaksi albumia? Sattui tämä jälkimmäinen käsiin joten luin, ja onhan tämä lajityypissään ihan symppis tapaus vaikka tämänsorttinen lapsille suunnattu lelumainossarjakuva noin yleisesti on aina eettisesti vähän arveluttavaa...

Frank Madsen - Iku Avaruuspoika: Galaksin salaisuus
Tuli sitten myös tämä ykkösosa käsiin, joten luin senkin. Ja, no, samat sanat kuin tuosta toisesta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.08.2016 klo 19:02:16
Gail Simone et al. - Villains United & Secret Six: Six Degrees of Devastation

Uudelleenluentaa, jos kävisi läpi näitä Simonen Secret Sixeja (ja ehkä myös Birds of Preyta). Nämä kaksi kirjaa ovat varsinaista jatkuvaa (tuota pikaa lopetettua mutta mikäs muu on uutta) sarjaa edeltäviä minisarjoja, Villains United liittyi DCUn yhteen megaspektaakkelicrossoveriin joten mukana on paljon porukkaa ja viittauksia muihin sarjoihin mutta siinä oli jo mainiota hahmokuvausta (Catman ja Deadshot ehtivät ymmärtääkseni jo tuottaa oman osuutensa fanfiktiota).
Six Degrees of Devastation taas seisoo jo vähän enemmän omillaan vaikka Villains Unitedin tapahtumat tietysti ovat mukana, ja Secret Six on sillai harmaalla alueella liikkuva palkkasoturiryhmä. Mutta vaikka hahmot saavatkin sympatiaa osakseen niin kivasti tulee aina silloin tällöin esille että niin, näistä ainakin suuri osa on yhä pahiksia.

Ja kun on lueskellut vaikkapa viime vuosikymmenten Batman-juttujen loputonta psykologointia joissa jokainen henkilö on angstisesti rikki niin nämä "joskus ihmisten tappaminen on käytännöllisin ratkaisu pulmiin" tapaukset ovat varsin elähdyttäviä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.08.2016 klo 00:03:29
Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors 1&2

Chinatownissa on Kreivi D:n hoitama lemmikkikauppa joka myy varsin...erikoisia lemmikkejä, yleensä tarkoilla hoito-ohjeilla joita rikottaessa kauppa ei ota mitään vastuuta seurauksista. Ja yleensä niitä ohjeita rikotaan ja huonosti käy.
Yksi poliisikin kiinnostuu oudoista kuolemantapauksista ja alkaa kytätä Kreivi D:tä...

Okei, onhan tämä aika tolkuton ja irralliset tarinat toistavat samaa kaavaa, ansiot ovat enemmän yksityiskohdissa. Jatkuvampaa juonta tulee lähinnä sen poliisi Leonin puolesta joskin siinäkin sävy on enemmän shonen-aita kuin trilleriä. Tekijä tasapainottelee kauhun ja tilannekomedian välimaastossa, mahdollisesti tietoisesti tai koska ei ole osannut päättää kumpaan suuntaan haluaa sarjaa viedä, mutta ainakin jonkin matkaa sarja on tarpeeksi viihdyttävää hupia (samalla oletuksella että ei tämä loputtomiin jaksa kantaa).

Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors 3&4
Lisää näitä, tuo edellämainittu kaava näkyi nyt aika lailla vähemmän, erilaisia juttuja tuli mukaan ja samalla kyllä kuviot menivät tolkuttomammaksi...aika vaikea tätä on sijoittaa hyvä-huono-akselille, mutta viihdyttää vielä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.08.2016 klo 23:34:27
Jeff Lemire - Sweet Tooth 2 & 3

Dystopiahan tämä on mutta minun makuuni ehkä liiankin periksiantamattoman karu ja synkkä. Kiinnostaa kyllä seurata mihin tarina vie...
Tosin on myös todettava että Lemire vie sarjaa eteenpäin aika väljällä kerronnalla, traden lukee nopeasti ja tämä olisi varmasti ollut tosi rasittavaa lukea yksittäisinä lehtinä.

Jeff Lemire - Sweet Tooth 4 & 5 & 6

Suora dystooppisuus vähenee kun päästään liikkeelle mutta kyllähän tämä silti aika synkkänä menee suuren osan matkaan...mutta kiinnostaviin suuntiin kehittyy ja lopussa homma saadaan hyvin pakettiin ja lukija on tyytyväinen.

Mutta totean yhä että tätä olisi ollut tosi rasittava lukea yksittäisinä lehtinä, tämä on tradeiksi tehty. Eikä mitään jatko-osa-sivusarjoja, kiitos.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.08.2016 klo 14:47:11
Otsuka & Yamazaki - Kurosagi Corpse Delivery Service 4

Olen aikoinaan lukenut kolme ensimmäistä osaa...viisi opiskelijaa joilla on erilaisia luonnollisia ja yliluonnollisia kuolleisiin ruumiisiin liittyviä taitoja selvittelee löytyviä ruumiita ja niihin usein liittyviä rauhattomia sieluja. Viehättävä sekoitus kauhuilua ja aika makaaberia huumoria, outoa mutta usein myös hauskaa.
Ei tässä kauheasti jatkumoa näy olevan ainakaan tähän mennessä, irrallisia juttuja.

Otsuka & Yamazaki - Kurosagi Corpse Delivery Service 6
Vitonen lukematta, siirryin siihen osaan mikä löytyi.
Ja tässä alkaakin tulla enemmän jatkumoa, siinä määrin että juonenkäänteiden selvittelyä jatketaan ilmeisesti seuraavassa osassa. Ja pitkähkö historiallinen sivutarinakin on mukana...
Makaaberiutta on yhä mukana, tässä osassa sitten vähemmän huumoria.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.08.2016 klo 22:02:31
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 9: Daisho & 10: The Brink of Life and Death

Ysi-kirjan alussa onkin sopivasti James Robinsonin esipuhe jossa kertoo kuinka ensivaikutelmana sivuutti Usagi Yojimbon "gimmick"-sarjana, ja vähän samaan tyyliin itsekin olen ollut tietoinen sarjasta vaikka kuinka kauan muttei ole tullut tutustuttua kuin vasta viime vuonna...ja tämähän potkii hyvin.
Hyvää, reippaasti etenevää ja aiheiltaan vaihtelevaa tarinankerrontaa, kiva historiallinen miljöö, samuraieetosta...Usagi on alusta alkaen tarpeeksi taitava miekkamies että tarina menee hyvin perinteisen kehity-koko-ajan-kovemmaksi-shonenkliseen ulkopuolelle muttei myöskään ole mitään itsetarkoituksellista veribalettia (vaikka porukkaa kuoleekin aika kovaa vauhtia).

Stan Sakai - Usagi Yojimbo 11: Seasons

Usagin seikkailuilla jatketaan, mukana on lyhyitä tarinoita (tässä on muutamassakin jutussa vähän kummitusjuttuvaikutteita) ja toisaalla edistetään laajempaa poliittista myllerrystä taustalla...
Yhä vaan toimii.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.08.2016 klo 21:09:53
Peter Milligan et al - 5 Ronin

Yksi minua viehättävä piirre Disney-sarjoissa, eirtyisesti italialaisissa, on kuinka henkilöt ovat kehittyneet siinä määrin arkkityypeiksi että nämä voidaan siirtää mihin tahansa aikaan ja paikkaan ja henkilöt ja heidän keskinäiset suhteensa ovat ymmärrettäviä.
Tässä on vähän sama idea Marvelilla toteutettuna eli Wolverine, Hulk, Tuomari, Tajunta ja Deadpool vanhassa Japanissa (ilman että ovat siis oikeasti samat henkilöt kuin ne tutummat versiot). Ja, no, kiinnostava idea ei toteudu niin hyvin kuin toivoa sopisi ja lopulta tämä jää vähän kuriositeetiksi, Hulkin osuus oli täysin irrallinen eikä kokonaisjuoni muutenkaan mitenkään säväytä mutta parissa jutussa oli vähän ideaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2016 klo 21:28:04
Leo - Aldebaran 3: The Creature

Eli siis alkuperäisalbumeissa viides Aldebaran ja ensimmäinen Betelgeuse. Meni turhan pitkään ennen kuin tämän luin mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan (ja laitoinkin samantien kirjastoon varaukseen seuraavan osan).
Yhä vain sellainen scifisarja joka ensivilkaisulla näyttää että ei voisi vähempää kiinnostaa, Leon tyyli on aika kuivakkaan oloista ja kova avaruusscifi ei nyt ole niin suosikkilajejani, mutta kun alkaa lukea niin hyvin vie mukanaan.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Leo - Betelgeuse 1: The Survivors
Eli Betelgeuse-sarjan osat 2 ja 3. Yhä vinkeää scifiä, vaikka tarinaltaan nämä osat ovat vähän köykäisiä, katsellaan maisemia ja edetään paikasta toiseen (ja siellä toisessa paikassa varmaan alkaa kohta tapahtua enemmän). Mutta Betelgeusen maailma on aika happoisen outo ja henkilösuhteiden tasapainottelua tehdään myös kiinnostavasti.
Pakkohan tätä on jatkaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2016 klo 22:53:03
Gail Simone et al. - Villains United & Secret Six: Six Degrees of Devastation

Uudelleenluentaa, jos kävisi läpi näitä Simonen Secret Sixeja (ja ehkä myös Birds of Preyta). Nämä kaksi kirjaa ovat varsinaista jatkuvaa (tuota pikaa lopetettua mutta mikäs muu on uutta) sarjaa edeltäviä minisarjoja, Villains United liittyi DCUn yhteen megaspektaakkelicrossoveriin joten mukana on paljon porukkaa ja viittauksia muihin sarjoihin mutta siinä oli jo mainiota hahmokuvausta (Catman ja Deadshot ehtivät ymmärtääkseni jo tuottaa oman osuutensa fanfiktiota).
Six Degrees of Devastation taas seisoo jo vähän enemmän omillaan vaikka Villains Unitedin tapahtumat tietysti ovat mukana, ja Secret Six on sillai harmaalla alueella liikkuva palkkasoturiryhmä. Mutta vaikka hahmot saavatkin sympatiaa osakseen niin kivasti tulee aina silloin tällöin esille että niin, näistä ainakin suuri osa on yhä pahiksia.

Ja kun on lueskellut vaikkapa viime vuosikymmenten Batman-juttujen loputonta psykologointia joissa jokainen henkilö on angstisesti rikki niin nämä "joskus ihmisten tappaminen on käytännöllisin ratkaisu pulmiin" tapaukset ovat varsin elähdyttäviä.

Gail Simone et al. - Secret Six: Unhinged & Depths
Varsinaisen Secret Six -sarjan kaksi ekaa tradea, joista Unhinged oli aikoinaan jäänyt välistä lukematta, ja yhä vaan aika hulppeaa menoa, tunnelmat vaihtelevat rajusti huumorin ja synkkyyden välillä. Osa viittauksista muuhun DCU-jatkumoon menee yhä ohi kun olen aika turisti siellä, mutta hyvin tätä lukee ilmankin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.08.2016 klo 18:59:00
Jacques Martin - Alix Peloton: Karthagon aave

Vähän olen jäljessä näissä julkaisuissa, mutta edetään hitaasti...
Tästä tuli mieleen pari aiempaa Alixia, jotka kuitenkin olivat minusta vaikuttavampia, ja Alix oli paikkapaikoin hämmentävän tyly ja välinpitämätön. Mutta mukava seikkailuhan tämäkin lopulta oli.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.08.2016 klo 23:02:19
Janne Kukkonen - Voro: Kolmen kuninkaan aarre

Yhdyn muiden kehuihin: komean näköistä ja vetävää fantasiasarjakuvaa mukavan kokoisena kerta-annoksena (joka saatettiin tässä niteessä kuitenkin siististi loppuun vaikka vihjataankin jatkon suuntaan).
Ilahduttavaa on myös että genrestä otetaan enemmän vaikutteita Fritz Leiberistä kuin Tolkienista.

Minäkin muiden mukana mietin olisiko tämä ollut parempi värillisenä. Harmaasävytys on sinänsä toimivasti toteutettu mutta tuntuu vähän kompromissilta "puhtaan" mustavalkoisuuden sijaan.
Hyvä tasapaino tarinan ja toiminnan kanssa, reipasta ja jännittävää menoa mutta juonenkäänteitäkin riittää ettei homma mene itsetarkoitukselliseksi rymyksi, ja henkilöitä ja maailmaa kuvataan sen verran että olisi kiva tietää lisääkin näistä ja näiden taustoista.
(nillitystä: tuntui vähän häiritsevältä viljellä murteellista suomea runonpätkissä yms ja sitten antaa Liljan ja Palomielen rinnalle sellaisia nimiä kuin Seamus, Nigolai ja Ithiel, tässä ollaan jo lähellä Aerith and Bob (http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/AerithAndBob) -tilannetta)

Eittämättä kauden sarjakuvatapauksia, teoksena sellainen että kansainvälisiä verrokkeja löytyy muttei liikaa ja Voro kyllä pärjää hyvin vertailussa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.08.2016 klo 14:19:43
Michael Fleischer, John Buscema et al. - The Chronicles of Conan 20: Night of the Wolf

Ja sitten taas myöhempää Conania. Taide on nättiä mutta tästä paikasta ja tilanteesta toiseen hyppivästä monster of the week -tarinoinnista en niin välitä Roy Thomasin kirjoittamiin verrattuna. Vaikka oli tässä hyviäkin juttuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.08.2016 klo 22:30:42
Gail Simone et al. - Secret Six: Unhinged & Depths
Varsinaisen Secret Six -sarjan kaksi ekaa tradea, joista Unhinged oli aikoinaan jäänyt välistä lukematta, ja yhä vaan aika hulppeaa menoa, tunnelmat vaihtelevat rajusti huumorin ja synkkyyden välillä. Osa viittauksista muuhun DCU-jatkumoon menee yhä ohi kun olen aika turisti siellä, mutta hyvin tätä lukee ilmankin...

Gail Simone et al. - Secret Six: Danse Macabre & Cats in the Cradle

Pari tradea lisää. Eka liittyy johonkin crossoveriin jota en sen tarkemmin tunne (olisko Blackest Night? Jotain zombeja jotka jotenkin liittyy Vihreään lyhtyyn) ja Suicide Squadiin jota en myöskään juuri tunne, lopputulos siis muuhun sarjaan verrattuna aika tylsä.
Seuraavassa piristytään joskin homma menee myös vähän hajanaiseksi kun porukka rakoilee omiin suuntiinsa ja mukana on myös yksi täytetarina ja sitä seuraavankin jutun, jossa sixiläiset ovat länkkärissä, yhteys muuhun sarjaan on vähän hämärä...
Mutta on tää silti kiva sarja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.08.2016 klo 17:29:45
Lat - Town Boy

Tähän on ilmeisesti olemassa aiempi osa Kampung Boy, jossa malesialainen tekijä kuvaa lapsuuttaan: hyppäsin suoraan tähän jossa päähenkilömme perhe muuttaa isompaan kaupunkiin ja siellä sitten vietetään teini-ikää jossain 50-60-luvun vaihteessa.

Ei tässä sen kummempaa tarinaa ole, varsin hajanainen kokoelma muistoja joista moni luultavasti tuntuu hyvin tutulta kenestä tahansa joka on joskus teini ollut. Piirrostyyli on aika karikatyyrimainen josta tuli ajoittain mieleen Sergio Aragones ja Gary Larson ja jotkut muutkin, taustat taas viehättävän detaljirikkaita niin että ajan ja paikan tuntu tuli kivasti esiin ilman että muodostui ähkyiseksi.

Symppis sarja vaikka tarinaa olisin tosiaan kaivannut vähän enemmän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 28.08.2016 klo 17:45:32
Lat - Town Boy

Tähän on ilmeisesti olemassa aiempi osa Kampung Boy, jossa malesialainen tekijä kuvaa lapsuuttaan: hyppäsin suoraan tähän jossa päähenkilömme perhe muuttaa isompaan kaupunkiin ja siellä sitten vietetään teini-ikää jossain 50-60-luvun vaihteessa.


Kummastakohan tämä on? Googletin vähän, hauskan näköinen sivu.

(http://3.bp.blogspot.com/-_yobuR3ayFo/T5Ijyxy6a2I/AAAAAAAAHCY/cvRxyxWW0oY/s1600/lat2.jpg)

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.08.2016 klo 19:19:02
Tuo on Town Boyn alkupuolelta yksi sivu: tummatukkainen on Lat, vieressä sohvalla on koulutoveri Frankie (jolla on "kaikki levyt") ja tanssija on veljensä Ricky.
Sivutaitto vaihtelee myös, mukana on tuollaisia sarjallisia sivuja, koko sivun kuvia, koko aukeaman kuvia, muutama tekstisivukin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 28.08.2016 klo 21:24:42
Tuo on Town Boyn alkupuolelta yksi sivu: tummatukkainen on Lat, vieressä sohvalla on koulutoveri Frankie (jolla on "kaikki levyt") ja tanssija on veljensä Ricky.
Sivutaitto vaihtelee myös, mukana on tuollaisia sarjallisia sivuja, koko sivun kuvia, koko aukeaman kuvia, muutama tekstisivukin...

Kiinnostavaa! Wikipedian mukaan Lat on julkaissut sarjakuvia 13-vuotiaasta lähtien, oho?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.08.2016 klo 09:41:43
Tässä viittaillaan kyllä kanssa että Lat oli innokas piirtäjä ja jo kouluaikana tunnettiin tästä lähipiirissä ja sen ulkopuolellakin (mm. Se Hottis Tyttö tulee kyselemään piirtämisestä) eli varmaan siinä vaiheessa jotain oli jossain julkaistu.
Ja mitä ymmärsin niin on sittemmin tuon maailmankolkan, Malesian ja Indonesian, alueella tunnettu ja arvostettu pilapiirtäjä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: 1978 villiä metsää - 29.08.2016 klo 10:01:06
Niin luin vähän pidemmälle tuota Wikipedia- artikkelia. " He was 13 years old when he achieved his first published comic book, Tiga Sekawan (Three Friends Catch a Thief). "
Joskus vuonna 1964 sitten kai.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.08.2016 klo 14:14:04
Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 2

Toinen osa, jossa Yukin taustoja selvitellään lisää, ja kostotarina jolkuttelee eteenpäin vaikka sen puitteissa pitääkin heittää sivukeikkaa, ja kirja päättyy yhden sellaisen cliffhangeriin, josta kai sitten jatketaan seuraavassa osassa.
Tämä kärsi hieman tyypillisestä kakkososa-ongelmasta, pyöritellään eteenpäin juonikuvioita jotka laitettiin kovemmalla impaktilla liikkeelle ensimmäisessä osassa, mutta ratkaisuja saa odottaa seuraaviin osiin...mutta sarjan parissa jatketaan.

Kazuo Koike & Kazuo Kamimura - Lady Snowblood Vol 3 &4

Eli loput sarjasta, ihan hyvä että tätä ei pyöritetty loputtomiin...kolmonen jatkuu siitä mihin kakkonen jäi, alkupuoli ei niin säväytä mutta Master Crook, the Wanderer taas parantaa ja nelososa on taas varsin viihdyttävää menoa, jossa tarina saadaan mukavasti pakettiin ja yksittäisinä juttuinakin toimivat.
Ja Yukin hahmossa tulee vähän kehitystäkin, ei niin paljon että tässä minnekään psykodraaman puolelle mennään mutta kuitenkin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.08.2016 klo 19:59:08
Leo - Betelgeuse 1: The Survivors
Eli Betelgeuse-sarjan osat 2 ja 3. Yhä vinkeää scifiä, vaikka tarinaltaan nämä osat ovat vähän köykäisiä, katsellaan maisemia ja edetään paikasta toiseen (ja siellä toisessa paikassa varmaan alkaa kohta tapahtua enemmän). Mutta Betelgeusen maailma on aika happoisen outo ja henkilösuhteiden tasapainottelua tehdään myös kiinnostavasti.
Pakkohan tätä on jatkaa.

Leo - Betelgeuse 2&3: The Caves & The Other
Eli oikeasti albumit 4 ja 5, Betelgeuse-osuuden loppu siis. Edelliset olivat väliepisodeja joiden tarkoitus oli johtaa näiden tapahtumiin, ja nätinhappoista maailmaa ja henkilöitä löytyy, yhä siis erinomainen scifisarja.

Vaikka alkoi kyllä ihmetyttää "kaikki miehet rakastuvat Kimiin"-juonikuvio, ja vitosessa on yksi tapahtumasarja joka meni aika hömelöksi...mutta sen jälkeen saatiin taas erinomainen lopetus tälle Betelgeuse-osuudelle (vähän vilkuilin jo taustoja seuraavasta osuudesta, Antaresista, vaikutti aika arveluttavalta mutta kai sitä pitää kuitenkin vilkaista).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.09.2016 klo 13:22:53
Ted Naifeh - Courtney Crumrin & The Coven of Mystics

Kakkososa Courtney Crumrinin tarinaa: olin lukenut tämän (ja sarjaa muutenkin) sen ilmestymisen aikaan, ja joku aika sitten uudelleenluin joitain muita osia, nyt sitten tämänkin.
Ja yhä on kiva sarja. Vähän kuin Harry Potterin goottikauhumpi versio (ilman että goottialakulttuuri käy niin rasittavasti päälle kuin vaikka Gloomcookiessa) antisosiaalisemmalla päähenkilöllä. Ja pidän Naifehin jyrkän mustavalkoisesta piirrostyylistä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.09.2016 klo 13:37:45
Edward Gorey - Det storslagna näsblodet och andra historier

Sanatorium Förlaget oli aiemmin julkaissut ruotsiksi yhden Gorey-kokoelman joka oli identtinen Huuda Huudan suomennoksen Sekopäiset serkukset kanssa, sittemmin myös tämän toisen teoksen joka on samaa outoa mutta hauskaa kamaa, yhteensä kahdeksan teoksen verran (joiden sivumäärä vaihtelee alle kymmenestä muutamaan kymmeneen).

Ihan Gashlycrumb Tiniesin tai West Wingin tasoisia juttuja tässä ei ole mutta The Gilded Bat (Den förgyllda fläddermusen)  ja The Willowdale Handcar (Aspdalsdressinen) ovat kyllä molemmat hienoja ja oli hyvin hämmästyttävää kuinka Les Passementeries Horriblesiin (De fruktansvärda snörmakerierna) on saatu aikaan niin epämäääräinen uhkaava tunnelma vaikka idea itsessään on täysin absurdi.
Ja on nämä muutkin varsin mainioita, tämäkin teos olisi kiva saada suomeksi.

Joku taisi joskus olla kiinnostunut sarjakuvatekijöiden piirtämistä polkupyöristä? The Epiplectic Bicyclestä löytyy mainio malliesimerkki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.09.2016 klo 19:54:22
J. Ivaneva - Utopisti eli Matti Kurikan elämä ja teot

Festarien hankintoja pienlehtipuolelta.
Sarjakuvamuotoiset elämäkerrat ovat kiinnostava lajityyppi, varsinkin kun ne on toteutettu oikeasti sarjakuvakerrontaa käyttäen eikä valitettavan tyypillisesti isoina tekstiblokkeina jonka viereen piirtäjä on sitten piirtänyt jotain, joten tämä kiinnitti huomion.
Erityisesti kun kohdekin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Kurikka) oli viehättävän eksentrinen, teosofis-sosialistinen haaveilija joka myös vei haaveitaan suurella innolla ja vähän vähäisemmällä menestyksellä läpi, mm. perustaen pari utooppista yhdyskuntaa Amerikkaan (joista Sointula onkin tunnetuin edustaja).

Mustavalkoinen kuvitus miellytti silmää ja tähän on myös laitettu mukaan vähän nykyaikaan sijoittuvaa kehystä kommentoimaan miksi tämä historiallinen henkilö on nytkin relevantti; kun suurin valituksenaihe on että olisin mielelläni lukenut tätä enemmänkin niin voin todeta olevani oikein tyytyväinen hankintaani.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.09.2016 klo 10:28:43
Gail Simone et al. - Secret Six: Danse Macabre & Cats in the Cradle

Pari tradea lisää. Eka liittyy johonkin crossoveriin jota en sen tarkemmin tunne (olisko Blackest Night? Jotain zombeja jotka jotenkin liittyy Vihreään lyhtyyn) ja Suicide Squadiin jota en myöskään juuri tunne, lopputulos siis muuhun sarjaan verrattuna aika tylsä.
Seuraavassa piristytään joskin homma menee myös vähän hajanaiseksi kun porukka rakoilee omiin suuntiinsa ja mukana on myös yksi täytetarina ja sitä seuraavankin jutun, jossa sixiläiset ovat länkkärissä, yhteys muuhun sarjaan on vähän hämärä...
Mutta on tää silti kiva sarja.

Gail Simone, J. Calafiore et al. - Secret Six: The Reptile Brain & The Darkest House

Ilmeisesti tämän version kaksi viimeistä tradea? Porukka on The Reptile Brainin alussa eniten hajalla ja kokoontuvat taas vähän yhtenäisemmäksi, vaikka keskinäistä tappelua riittää loppuun asti.
Tässä on taas viittauksia muualle DCU-maailmaan jotka tunnen hyvin vaihtelevassa määrin, mutta niistä huolimatta jutussa pysyi vielä mukana vaikka osa impakteista olikin varmaan heikentynyttä (Doom Patrol on...jossain? Ja mikäköhän versio Batmanista tuo on? No, mitä väliä).
Ryhmädynamiikassa kiinnitin huomiota että kun Jeannette on edellisissä osissa esitetty kovaksi ja vahvaksi hahmoksi niin tässä hänet oli sysätty melkein täysin sivuun, taisi uhata Monica Rambeau -ongelma.
Ja Catmanin ja Deadshotin viihdyttävä henkilökemia oli myös poissa vaikka hahmoilla tekemistä olikin, olivat vain koko ajan eri puolilla tai muuten tekemässä omia juttujaan...
Bane ja Scandal Savage olivat keskeisiä hahmoja näissä mutta molemmat ovat niin kovin vakavia...tästä syystä vaikka King Shark ei noin muuten hahmona ole aiemmin mitenkään tuttu eikä tässäkään itsekseen kiinnostanut niin toi kuitenkin mukaan kivasti piristystä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.09.2016 klo 18:11:40
Eri henkilöltä vaikuttaa, vaikken vanhempaa The Sharkia tunne. Mutta näitä hahmokonsepteja joille aikoinaan irvailtiin Animal Manissa, että jos supervoimaruletissa sattuu päätymään olemaan ihmisen ja hain sekoitus niin tie vie helposti pahisten puolelle halusi tai ei...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.09.2016 klo 20:39:10
Sari Luhtanen & Tiina Paju - Maisa & Kaarina: Viimeinen tikki

Maisa & Kaarina pysyy varsin varmaotteisena sarjana: kuvitus on ajat sitten virtaviivaistunut muotoonsa jossa pysytään (varsinkin kun ne aiemmin ohimennen vilahdelleet muut hahmot on karsittu olemattomiin) ja samat teemat ovat hallussa sen verran variaatiolla että yhdessä kirjassa ei liikoja toistoja ole, mutta ei ehkä kannata lukea monta albumia putkeen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.09.2016 klo 11:18:11
Juba - Viivi & Wagner: Sikamainen selfie

Strippikokoelmien uudemmasta päästä, en ole näitäkään kai ihan järjestyksessä lukenut kun perusrakenteessa ei muutoksia tapahdu.
Yksittäisstrippien ohella Juba tekee paljon näitä lyhyitä tarinajatkumoja joissa jotain juonenkäännettä käsitellään viikon parin ajan ja sitten tietysti palautetaan status quo -tilaan.
Kuten tuolla varsinaisessa V&W-ketjussa todettiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5396.msg469177.html#msg469177), Juba hyljeksii punchlineja ja samaa perinteisen stripin rakenteen uudelleenmuokkausta ovat myös nämä "juonelliset" tarinat, jotka etenevät absurdein kääntein, eivät rytmity punchlineilla ja päättyvät antikliimaksiin. Ja luulen että näissä albumeissa malli toimii paremmin kuin lehdistä luettuna...

V&W ei ole enää sitä mitä se joskus oli mutta ei se pystyynkuollutkaan ole. Vielä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.09.2016 klo 22:53:18
Jacques Martin - Alix 14: Tulivuoren uhrit

Olipahan hämmentävä juttu, alkaa keskeltä tapahtumia ja päättyy myös aika irrallisesti, ja välissäkin oleva tarina on jotenkin eri henkeä kuin muissa kun päädytään jollekin hämärälle saarelle jonka pitäisi kai olla Intian tietämillä mutta hengeltään on jossain Etelämerellä...tämä olisi sellainen juttu joka supersankarijatkumoissa määritettäisiin myöhemmin "dream story"ksi joka ei oikeasti tapahtunutkaan.

Ihan huvittava mutta ei tämä nyt oikein vastaa sitä mitä minä Alixilta odotan ja tahdon.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.09.2016 klo 10:26:20
Herge - Musta saari

Tavallinen albumiversio ei ole koskaan kuulunut suosikki-Tintteihin, ennemmin siihen toiseen päähän: tätä lukiessa tuli mieleen että johtuukohan se episodimaisuudesta joka tässä vanhemmassa versiossa korostuu (mutta ehkä se on hyväkin).
Näiden vanhempien näköispainosten julkaisu suomeksi on kuitenkin tervetullut asia, seuraavia odotellessa (ja jahka näitä tulee lisää niin pitäisi varmaan lukea nämä vertaillen ruutu ruudulta kohtaus kohtaukselta että mitä on muutettu).

Hergé - Faaraon sikaarit

Tämäkin on myöhempänä versiona ollut niiden vähemmän arvostamieni Tinttien joukossa, tässä tapauksessa tosin enemmän koska on niin häiritsevä ja makaaberi: omalla tavallaan tämä on vielä hörhömpi kuin edeltävät Afrikka- ja Amerikka-seikkailut (ja seuraavassa Sinisessä lootuksessa aletaankin tunnetusti rauhoittua). Mustavalkoinen varhaiskohkaus ehkä tavallaan sopiikin tähän paremmin...

Tämäkin pitäisi oikeasti lukea vertaillen myöhemmän version kanssa, eroja on lukuisia. Tässäkin laajempi tarina on on toki episodimaista mutta jotenkin siirtymät on tehty aika sulaviksi (osittain ehkä johtuen kokonaisuuden happoisuudesta jossa kaikki sulaa), tällä kertaa huomasin katselevani enemmän miten Hergé on rytmittänyt tarinansa sivuiksi: varsin hyvin sortumatta niihin keinotekoisiin viimeisen ruudun koukkuihin jotka vaivasivat joskus myöhemmin (mutta samalla on toki selvää että jotkut kohtaukset tulevat toimimaan paremmin kun sivulle oikeasti mahtuu enemmän tapahtumia...). On se kova.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.09.2016 klo 11:28:23
Juhani Sokka - Playmore

Erikoistuneelle kohderyhmälle, eli tässä tapauksessa videopelien suurkuluttajille, kohdennettu strippisarja, tässää teoksessa varmaan halutaan hakea osaa viime aikojen pelibuumiin (ja varmaan myös kansainvälistä yleisöä, kun henkilöt nimineen viittaavat anglofoniseen ympäristöön, ja runsas anglismien viljely aiheutti päänsärkyä).
Jos aihe ei kiinnosta niin ei tällä ole oikein mitään annettavaa, ja minunlaiseni satunnaisharrastajakin tajusi kyllä merkittävän osan viitteistä muttei pitänyt suurinta osaa erityisen huvittavina...ei jatkoon.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 20.09.2016 klo 13:23:57
Hergé - Faaraon sikaarit
... miten Hergé on rytmittänyt tarinansa sivuiksi: varsin hyvin sortumatta niihin keinotekoisiin viimeisen ruudun koukkuihin jotka vaivasivat joskus myöhemmin (mutta samalla on toki selvää että jotkut kohtaukset tulevat toimimaan paremmin kun sivulle oikeasti mahtuu enemmän tapahtumia...). On se kova.

Juonen ruutukuljetuksessa ("leikkauksessa") on välillä melkoisia kömmejä, joita nykyajan sarjakuvakursseilla näytettäisiin varoittavina esimerkkeinä. Mutta silloin ennen oli ennen. Tarinan taustalla viittaillaan elokuvan tekoon, mikä sopii hyvin Tintin koohotukseen mantereelta toisaalle. Melkoista seriaalia, jossa voi sattua aivan mitä vaan, kunhan Indiana Jones - MacGuyver-henkinen sankari selviytyy.

Tämä albumi innoitti myös Tintti-näytelmän tekoon, sen aiheena oli Tintti Maharadzan hovissa. "Tintti Intiassa - Sinisen timantin mysteeri" (1941) oli Hergén ja Jaques Van Melkebecken kirjoittama. Sitä ei ole myöhemmin esitetty, Hergé ei ilmeisesti ollut tyytyväinen lopputulokseen, vaikka kirjoitti vielä toisenkin Tintti-näytelmän Van Melkebecken kanssa.

Van Melkebecken (1904-83) vaikutus Tintin seikkailuihin oli merkittävä. Yhteistyö Hergén kanssa jatkui Tintti Tiibetissä -albumiin saakka. Sarjakuvataiteilija kun oli itsekin, Van Melkebecke halusi itselleen lisää tunnustusta eli nimensä Tintti-albumeihin. Hergé sanoi EI ja siihen päättyi sekä yhteinen työ että ystävyys.   
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.09.2016 klo 20:24:29
Jeps, Kongossa ja Amerikassa reissataan tietysti myös mutta silti miljöö pysyy jotenkin yhtenäisenä toisin kuin tässä...
Ja kyllähän kävi mielessä että millaista jälkeä Gottfredson tekikään samaan aikaan...

Van Melkebecke ei ollut ennestään tuttu, pitäisi selvästi tutustua laajemminkin tinttologiaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.09.2016 klo 22:45:55
Geoff Johns & Gary Frank - Superman: Brainiac

Tässä sarjassa tuli taas vastaan miksi en kauheasti pidä supersankarisarjoissa kohtuuttoman usien harrastetuista rebooteista. En Teräsmiestä ole kauhean paljon seurannut mutta jotain kuitenkin tiedän, kuten Kandorin pullokaupungin...joten kun uudessa sarjassa ideana on että Teräsmies ensimmäistä kertaa löytää sen niin mikäs tässä sitten on pointtina...kun näitä reboottailuja tehdään niin käy yhä vaikeammaksi pysyä kärryillä mitäs tämä sankarimme tällä kertaa on tehnyt ja tietää ja mitä ei. Ja samalla nyt luettavien tarinoiden vaikuttavuus heikkenee kun ei ole mitään väliä mitä tässä nyt tapahtuu, kohta se kuitenkin rebootataan pois.

Saattaisin ehkä haluta pitää enemmän näistä supersankarijutuista mutta DC ja Marvel tekevät siitä kovin vaikeaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.09.2016 klo 20:28:17
Jason - You Can't Get There From Here

Kolmiodraama tiedemiehen, hirviön ja hirviön morsiamen välillä. Jasonille aika ominaista pääosin sanatonta mutta absurdia ja mustan huumorin värittämää draamaa, ja kun tässä vanhoihin Frankenstein-leffoihin viittaillaan niin rakkaus ja kuolema ovat tavallistakin vahvemmin esillä.

Mutjoo, ihan hyvä mutta olen pitänyt muista Jasonin sarjoista enemmän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.09.2016 klo 22:21:44
Kallio & Otsamo - FC Palloseura: Veskari ohrapellossa & Huuhkaja lentää aurinkoon

Pari albumillista urheilustrippisarjaa, jota olen lukenut siellä täällä stripn tai kaksi mutten sen kummemmin ollut aiemmin tutustunut...
Hyviä tekijöitähän nämä ovat joten lopputuloskin viihdyttää, ensimmäinen albumi ehkä enemmän kun se oikeasti keskittyy jalkapalloon, Huuhkaja taas käsittelee aika paljon muitakin urheilulajeja jolloin lopputulos päätyy muistuttamaan turhankin paljon Kramppeja ja nyrjähdyksiä ja jotain muitakin Kallion sarjiksia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.10.2016 klo 22:01:38
P.A.Manninen - Ellen Helldor

Tämä oli aika ristiriitainen teos, tässä on paljon kiinnostavia elementtejä mutta jotenkin kokonaisuus jää "tässäkö se nyt sitten oli"-tasolle. Manninen on parempi lyhyissä tarinoissa.
Ruutusommitteluilla leikittelyä kyllä riittää, joten lopputulos on varsin kivan näköinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.10.2016 klo 23:49:58
Pénélope Bagieu - Cadavre exquis

Zoe on jokseenkin tympääntynyt sekalaisiin pätkätöihin messuemäntänä ja sohvaperunoituneeseen poikaystävään, kun eräänä päivänä hän kohtaa erakoituneen kirjailijan Thomasin...ja hyppää suhteeseen tämän muusaksi. Mutta Thomasilla on salaisuuksia...

Viihdyttävässä teoksessa riitti juonenkäänteitä, jälkipuolisko ei mennyt ollenkaan niin kuin alkupuolelta odotin, saati sitten loppu...Bagieun huumori ja yksinkertainen mutta ilmeikäs piirrosjälki oli tuttua aiemmin lukemistani Josephine-yksisivuiskokoelmista ja La page blanchesta (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1414.msg458807.html#msg458807), tarinana tämä ei ihan niin hieno ole kuin tuo La page blanche mutta kiva oli silti. Mutta kaunokirjoitustekstauksesta en pidä vieläkään.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.10.2016 klo 10:18:26
Brian Azzarello et al. - Vartijat ennen: Koomikko & Rorsschach

Se toinen suomennettu Before Watchmen -paketti, ja minusta heikompi: Azzarellon rankistelu ei ole niin makuuni. Koomikko oli kuitenkin ajoittain ihan kiinnostava, hahmo sai taas vähän enemmän puolia itselleen.
Rorschachin puoli sen sijaan oli aika lailla "kai meidän pitää joku oma sarja hänelle keksiä"-harjoitus jossa ei ollut mitään sellaista mitä itse Watchmen ei olisi jo tehnyt ja paremmin. Ja joku ehkä pitää tästä Lee Bermejon kuvituksesta, minä en.

Kai ne kaksi muutakin kirjaa pitää vilkaista.

Len Wein et al. - Before Watchmen: Ozymandias & Crimson Corsair

Ozymandias on ehdolla parhaaksi näistä esitarinoista, vaikka nojaakin vahvemmin Watchmen-jatkumoon (luonnollisista syistä) kuin muut. Wein hoitaa hommansa kunnialla ja Jae Leen (ja June Chungin värien) viileä eleganssi sopivat loistavasti tarinaan.
Crimson Corsair, no, tätä en taas niin jaksanut...kovin tekstipainotteinen pulp-maisen katkonainen kerronta olisi ehkä ollut edukseen yksinkertaisemmalla nelivärikuvituksella, ja John Higginsin yksityiskohtaista piirrosjälkeä jossa käytetään lähinnä harmaan sävyjä olisi ehkä voinut katsella mielellään vähän erilaisella kerronnalla, nyt lopputulos oli liian raskas.

Lopuksi one-shot Dollar Billin lyhyestä urasta, tässä Steve Ruden (väreissä Glen Whitmore) taide on taas henkeen sopivaa ja tarina on, no, tragikoominen ja yhden lehden mittaiseksi juuri sopiva.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.10.2016 klo 11:04:49
Juba - Viivi & Wagner: Sikamainen selfie

Strippikokoelmien uudemmasta päästä, en ole näitäkään kai ihan järjestyksessä lukenut kun perusrakenteessa ei muutoksia tapahdu.
Yksittäisstrippien ohella Juba tekee paljon näitä lyhyitä tarinajatkumoja joissa jotain juonenkäännettä käsitellään viikon parin ajan ja sitten tietysti palautetaan status quo -tilaan.
Kuten tuolla varsinaisessa V&W-ketjussa todettiin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,5396.msg469177.html#msg469177), Juba hyljeksii punchlineja ja samaa perinteisen stripin rakenteen uudelleenmuokkausta ovat myös nämä "juonelliset" tarinat, jotka etenevät absurdein kääntein, eivät rytmity punchlineilla ja päättyvät antikliimaksiin. Ja luulen että näissä albumeissa malli toimii paremmin kuin lehdistä luettuna...

V&W ei ole enää sitä mitä se joskus oli mutta ei se pystyynkuollutkaan ole. Vielä.

Juba - Viivi & Wagner: Sian salarakas

Tuota viimeksi lukemaani edeltävä kokoelma, ja aika lailla sama pätee, joskin tässä taisi olla vain kaksi pitempää jatkumoa, ja molemmat liittyivät Wagnerin muihin naisiin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.10.2016 klo 20:39:40
Sergio García & Lola Moral - Odi's Blog

Tällainen löytyi kirjaston espanjankielisten sarjisten hyllystä: lukemista auttaa että nimiösivua ja kannen nimeä lukuunottamatta tässä ei ole lainkaan tekstiä, kerronta tapahtuu vain kuvin.

1-4 sivun juttuja joissa nuori nainen, ilmeisesti nimeltään Odi, yleensä tekee jotain arkista tai katsoo jotain ja sitten mielikuvitus alkaa laukata...esim. alussa Odi hikoilee kuumuudessa, kunnes huomaa taivaalla pilvenhattaran joka vangitaan sitten haavilla ja laitetaan purkkiin, ja kun purkkia ravistaa niin pilvi muuttuu mustaksi, ja kun se päästetään vapaaksi alkaa sataa...
Sympa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.10.2016 klo 10:19:33
Gaiman & Zulli & Klein - The Facts in the Case of the Departure of Miss Finch

Gaimanin mainio novelli on sovitettu hyvin uskollisesti sarjakuvaksi. Zullilla on suurempia faneja kuin minä mutta kuvitus on kyllä kivan näköistä, suurempi ongelma on että proosapohja näkyy kerronnassa yhä hyvin voimakkaasti, kaikki selitetään runsaassa tekstissä auki. Eli tämä on vähän kuin lukisi sen novellin runsaalla kuvituksella varustettuna (mikä ei ole ollenkaan huono tapa lukea se novelli). 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.10.2016 klo 19:13:57
Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors 3&4
Lisää näitä, tuo edellämainittu kaava näkyi nyt aika lailla vähemmän, erilaisia juttuja tuli mukaan ja samalla kyllä kuviot menivät tolkuttomammaksi...aika vaikea tätä on sijoittaa hyvä-huono-akselille, mutta viihdyttää vielä...

Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors: Tokyo 1&2

En ole ensimmäistä sarjaa tuon pitemmälle vielä lukenut kun nämä pari spin-off-sarjan osaa tulivat käsiin.
Tapahtumapaikka muuttuu, sarjan peruskuvio pysyy samana mutta shonen-ain ja tilannekomedian osuutta on vähennetty, samoin ilmeisemmän kauhuosaston, jolloin tarinat ovat tasapainoisempaa kummailua. Konsepti on selvästi kehittynyt kypsemmäksi tuohon ensimmäisen sarjan alkuun verrattuna.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.10.2016 klo 21:17:31
Itabashi Masahiro & Tamakoshi Hiroyuki - Boys Be 1-3

Tjooh. Kolme pokkaria lyhyitä teiniromanssitarinoita joissa on taas sen tasoista säätöä että olen ihan iloinen etten ole varsinaista kohderyhmää. Vaikka sinänsä nämä ovat aika hyvin tehtyjä ja tarinat eivät liikoja toista itseään, ja on sekin ansio että hetkittäiset myötähäpeän aallot tekevät lukemisesta joskus työlästä, jossain on silloin onnistuttu...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.10.2016 klo 21:11:17
Pauli Kallio & Reetta Niemensivu - Lyhenevä kesä

Kun noin yleensä ottaen pidän niin Kallion kuin Niemensivun sarjoista niin pidän myös näistä yksisivuisista lapsuuskuvauksista, tämä on just sitä mitä aiheesta ja tekijöiltä voi odottaakin.
En kuitenkaan tiedä onko se yksiselitteisesti hyvä asia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.10.2016 klo 12:20:28
Otsuka & Yamazaki - Kurosagi Corpse Delivery Service 6
Vitonen lukematta, siirryin siihen osaan mikä löytyi.
Ja tässä alkaakin tulla enemmän jatkumoa, siinä määrin että juonenkäänteiden selvittelyä jatketaan ilmeisesti seuraavassa osassa. Ja pitkähkö historiallinen sivutarinakin on mukana...
Makaaberiutta on yhä mukana, tässä osassa sitten vähemmän huumoria.

Otsuka & Yamazaki - Kurosagi Corpse Delivery Service 7-9
Ja sarja jatkuu yhä tasokkaasti, mustaa huumoria, hieman kauhuviboja ja aimo annos myös japanilaista kulttuuria. Yksittäisistä tarinoista pidetään kiinni vaikka muutama toistuva sivuhenkilökin on tullut mukaan, ja samoin päähenkilöistä itsestäänkin alkaa paljastua kehityksiä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.10.2016 klo 16:09:01
Kiyohiko Azuma - Yotsuba&! 13

Tässäkin pysytään tiukasti edellisten teosten linjassa. Mutta alussa tuli kyllä pohdituksi että milloinkas minä sen edellisen osan olinkaan lukenut...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.11.2016 klo 10:07:34
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 11: Seasons

Usagin seikkailuilla jatketaan, mukana on lyhyitä tarinoita (tässä on muutamassakin jutussa vähän kummitusjuttuvaikutteita) ja toisaalla edistetään laajempaa poliittista myllerrystä taustalla...
Yhä vaan toimii.

Stan Sakai - Usagi Yojimbo 12: Grasscutter
Siinä missä aiemmissa kirjoissa on ollut enemmän lyhyitä juttuja jotka punoutuvat toisiinsa ja kerronta on usein aika ilmavaa, tämä oli yhtenäinen tarina jossa on suuri määrä liikkuvia osia, hyppiminen henkilöstä toiseen kävi joskus aika hengästyttäväksi ja kun tarinassa on neljä(!) prologia niin eksposition määrä ei ole vähäinen...ja samalla kun panokset kovenivat niin vähän kävi mielessä joko tämä kävi liiankin raskaaksi. Mutta kiinnostaa nähdä miten juttu etenee.

Plussaa myös yhä tyylikkäästi toteutetuista folkloristishenkisistä kauhuelementeistä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: KaiketsuZ - 03.11.2016 klo 17:34:10
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 12: Grasscutter
Siinä missä aiemmissa kirjoissa on ollut enemmän lyhyitä juttuja jotka punoutuvat toisiinsa ja kerronta on usein aika ilmavaa, tämä oli yhtenäinen tarina jossa on suuri määrä liikkuvia osia, hyppiminen henkilöstä toiseen kävi joskus aika hengästyttäväksi ja kun tarinassa on neljä(!) prologia niin eksposition määrä ei ole vähäinen...ja samalla kun panokset kovenivat niin vähän kävi mielessä joko tämä kävi liiankin raskaaksi. Mutta kiinnostaa nähdä miten juttu etenee.

Plussaa myös yhä tyylikkäästi toteutetuista folkloristishenkisistä kauhuelementeistä.

Grasscutter muistaakseni voitti Sakaille aika ison pinon palkintoja ilmestyessään, mutta ainakin näin jälkikäteen katsottuna se on mielestäni Usagin kultakauden selvästi heikoimpia esityksiä, varsinkin sinänsä kunnioitettavan ambition määrään suhteutettuna. Tarina ei kulje kovinkaan jouhevasti ja uhkaa jatkuvasti luhistua oman painonsa alle, lukeminen tuntuu urakoinnilta. Loppuratkaisu oli aikoinaan iso pettymys ja pistää edelleen miettimään, että oliko tämä projekti (Sakaille) tosiaan sen vaivan arvoinen.

"Folkloristishenkisistä kauhuelementeistä" tykkään kyllä itsekin ja niitä saadaan jatkossa lisää lennokkaampien lyhyiden tarinoiden muodossa, kun demonin metsästäjä Sasuké tulee mukaan kuvioihin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.11.2016 klo 20:29:29
Voin kuvitella että kunnianhimoisempi kokonaisuus on saanut kritiikin huomiota ja palkintoja, mutta tosiaan tämän lukeminen alkoi jo tuntua työltä kun muuten tarinankerronnan jouhevuus on ollut Sakain valtteja...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.11.2016 klo 22:13:06
Matt Fraction & Chip Zdarsky: Sex Criminals 2 - Two Worlds, One Cop

Sex Criminalsin ensimmäinen osa perustui erikoiseen ideaan (päähenkilöt jotka orgasmissa pysäyttävät ajan, ja alkavat supervoimiensa avulla ryöstää pankkeja) jonka kierroksia vielä kasvatettiin (jonkinlainen salainen poliisi valvoo tälläisia voimia käyttäviä henkilöitä), omituinen mutta toimiva juttu, hauskakin sillai ei-teinillä tavalla mikä on myös mukava yllätys aiheen huomioiden ja mukana on kuitenkin myös sisältöä...

Kakkososassa on vähemmän tätä, sen sijaan huomio keskittyy päähenkilöiden (ja muutaman muun) suhteisiin ja elämään. Epäilemättä pyrkimyksenä on antaa sarjalle vakavampaakin pohjaa kuin pelkkää seksisupersankarikomediaa, mutta tämän parikymppiset-angstaa-slice-of-lifessa ei kuitenkaan mitään niin uutta tuoda lajityyppiin ja tuntuu että jos tähän suuntaan mennään niin enemmänkin olisi voitu tehdä (ja samalla lukija kaipaa lisää Sex Policea, tietysti).

Mutta kiinnostaa kyllä miten tämä jatkuu.

Matt Fraction & Chip Zdarsky: Sex Criminals 3 - Three the Hard Way

Hetki meni päästä taas mukaan kun edellisosan lukemisesta on monta kuukautta ja juoni on kuitenkin jatkuva...toimintaa on taas vähän enemmän mikä on hyvä, vaikka ensimmäisen osan Bonnie&Clydestä onkin kehitytty toisaalta vähän monimutkaisen kypsempään, toisaalta hyvinkin outoon suuntaan.

Kiinnostavia ideoita pallotellaan mutta tuntuu että tekijätkään eivät ole kauhean varmoja mitä niillä tekevät, niinpä tässä innostuttiin tarpeettoman liikaa metasarjakuvasta...mutjoo, yhä kiinnostaa mitä tästä tulee.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.11.2016 klo 18:03:21
EC Archives: Tales from the Crypt volume 1

Eli Tales from the Crypt -sarjan kuusi ensimmäistä numeroa jotka on loogisesti numeroitu 17-22 (varhainen EC harrasti useammassakin lehdessä että lehden nimi, tyyli ja genre vaihtuivat rajusti kulloistenkin muotien mukaan mutta numerointi jatkui...aikanaan postilaitos hermostui tähän). Ja, no, jutut ovat sellaisia mitä nämä lyhyet kauhujutut olivat, hirtehistä huumoria viljellään, kuvittajissa on taitavia tyyppejä, ja väritystä on paranneltu, ilmeisesti seuraten Marie Severinin ohjeita mutta paremmalla painotekniikalla.
Mutta sarjakuvakerronnassa on vielä matkaa kuljettavana, moni tarina hautautui massiivisten tekstilaatikoiden alle ja moni ruutu vain kopioi toiminnan joka tekstilaatikossa oli sanottu...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.11.2016 klo 18:22:12
Ed Luce - Wuvable Oaf

Hämmentävä teos. Herttainen rakkaustarina, grindcorea, kissanpentuja, surrealismia, vapaapainia, seksiä, skenesterejä, Kerry King...vähän kuin varhaiset Hernandezin veljekset paitsi että kaikki naiset on korvattu isokokoisilla äijillä ja muutenkin kieli on reippaammin poskessa...mutta kiinnostaa kyllä että mitä seuraavaksi tapahtuu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.11.2016 klo 19:51:19
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: The Curse Bells
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: A Passing Stranger

Sarjaa eteenpäin, tyylilaji pysyy samana. The Curse Bells olikin varsin mainio juttu, kiinnostavia juonia ja sivuhenkilöitä.
A Passing Stranger taas on kokoelma lyhyitä juttuja jotka vähän syventävät henkilöitä ja maailmaa mutta eivät kovin suurta vaikutusta tehneet, liian lyhyitä juttuja että olisivat kehittyneet pitemmälle kuin satunnaishirviöjutuiksi.

Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: Chapel of Bones

Ja jatkoa, tämä vetää yhteen ensimmäisten osien tarinaa ja aloittaa sen takana olevaa suurempaa juttua. Tässä oli kivoja ideoita, hyvännäköisiä juttuja mutta kokonaisena albumina (tai siis kovakantisena kirjana) tämä ei oikein jaksanut innostaa, tähän mennessä ei olisi niin vajaaksi jäänyt vaikka lukemisen olisin lopettanut Curse Bellsiin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.11.2016 klo 22:51:49
Jan Stenmark - Pennan i näsan

Tämä ei ole varsinaisesti sarjakuvaa kun kyse on yksittäisistä kuvista, yleensä vanhoista valokuvista tai niiden manipulaatioista, ja niihin liitetyistä teksteistä. Huumoria on, se on kuivaa ja absurdia, eli pidän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.11.2016 klo 21:23:49
Nobuhiro Watsuki - Rurouni Kenshin 1

Tästä oli puhetta tuolla aiemmin, Meiji-kaudelle sijoittuvista historiallisista mangoista.

Tässä ekassa osassa on vasta lähinnä esitelty henkilöitä, varsinaista juonta vielä odotellaan, katsotaan mitä minä tästä pidän sitten kun on pari osaa lisää luettu.

Nobuhiro Watsuki - Rurouni Kenshin 2-4
Jatkofiilikset ovat ristiriitaiset: tähän mennessä tämä on ollut taistelujen helminauha, kun edellisestä selvitään niin seuraava jo odottaa, ja minusta ne taistelut eivät ole edes kovin kiinnostavia. Mutta miljöö on kiinnostava, samoin henkilöt silloin kun aiheena on jokin muu kuin turpiinveto.
Onkohan tvtropesissa jotain näpsää termiä tälle ilmiölle, "Night of the Living Dead olisi parempi jos siinä ei olisi zombeja"
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.11.2016 klo 21:45:15
Milla Paloniemi - 112 osumaa

Muistelen että kun Paloniemi aikoinaan piirsi blogissaan hahmoa joka olisi mahdollisimman paljon hänen vastakohtansa, niin se hahmo paitsi kuulosti jopa näytti minulta. Omaelämäkerrallisiksi jutuiksi määritellyissä on syytä harrastaa aina vähän epäilystä että onko asiat juuri niin kuin sanottu, ja kun en liiku samoissa piireissä niin en tiedä onko tässä mikään oikeasti totta, mutta uskottavan kuuloista tämä kyllä oli (vaikka minun näkökulmastani enemmän "ai, noinkin voi elää" kuin "ihan kuin minä").

Luonnosmaisuus ja tyylivaihtelu sivulta toiseen toimi hyvin, yhtenäinen tyyli olisi vaatinut sisällön rankkaa muokkausta, nyt dokumentaarinen ote oli johdonmukaisesti toteutettu (lue: ei sitä loputonta vatkausta olisi kestänyt). Ja jonkinlainen page turnerkin tämä oli kun halusi nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka toisaalta sitä loputonta vatkausta tosiaan riittää, ja johtaako tämä kaikki sitten mihinkään, en tiedä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.11.2016 klo 20:44:45
Kaoru Mori - A Bride's Story 5

Kun näitä englanniksi aloitin niin jatkankin, seuraava osa sitten sillä kielellä mikä vastaan tulee...
Jatkamme edellisosan kaksosilla jotka menevät nyt naimisiin kaikkien seremonioiden mukaan, ja sitten kirjan loppupuolella palaamme Amirin ja Karlukin luo. Mennään yhä aika slice-of-life-tyylissä historiallisilla yksityiskohdilla, taustalla alkaa taas nousta isompi uhka mutta päätyykö se varsinaiseksi juonielementiksi jää nähtäväksi (Morilta voisi hyvin odottaa Tsehovin ohjeen rikkomista, näyttämölle tuodaan ase mutta se jätetään laukaisematta).

Kaoru Mori - Aron morsiamet 6 & 7
Nämä osat sitten suomeksi. Kutosessa on paljon äksöniä mutta en minä lue tätä sarjaa äksönin vuoksi: hyvähän tuo oli pois hoidella, ja seiskassa tapahtumien mittakaava ja eteneminen ovat taas ihan eri luokkaa (mutta tärkeitä myös).
Hyvä sarja tämä on.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.11.2016 klo 20:49:21
Bryan Talbot - Grandville

Hmm. Talbot ei ole piirtäjänä lähimainkaan suosikkejani, mutta tämä oli taas miellyttävämpää tyyliä...
Enkä nyt varsinaisesti tarinaan ihastunut, vähän tämä oli sellainen että kun on Ankardot, Blacksadit ja League of Extraordinary Gentlemenit lukenut niin miksi tähän vaivautua.
Okei, Milou-kohtaus, se on hyvä syy tämän lukemiseen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.11.2016 klo 17:43:47
Claremont, Byrne, Austin et al. - Ryhmä-X vuosikerta 1985 osa 2

Maailma, jossa Ryhmä-X:n vuosikertaan 1985 suhtaudutaan objektiivisesti, ei ole minun maailmani.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.12.2016 klo 11:02:44
Kaoru Mori - Aron morsiamet 6 & 7
Nämä osat sitten suomeksi. Kutosessa on paljon äksöniä mutta en minä lue tätä sarjaa äksönin vuoksi: hyvähän tuo oli pois hoidella, ja seiskassa tapahtumien mittakaava ja eteneminen ovat taas ihan eri luokkaa (mutta tärkeitä myös).
Hyvä sarja tämä on.
Kaoru Mori - Aron morsiamet 8
Tässä osassa Pariya kirjoo kapioita. Ja sillä saadaan sujuvasti täytettyä melkein kokonainen pokkari.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.12.2016 klo 15:12:07
Tero Mielonen & Pentti Otsamo - Otsonipäiväkirjat

Harvemmin näkee teoksia joihin on näin helppo eläytyä. Omat touhuni ovat keskittyneet geosfääriin ilmakehän sijaan mutta olen ollut ulkomaankomennuksella keski-Euroopassa, käynyt konferensseissa, julkaissut, omallakin alalla painotellaan niin ympäristömittausten, labrakokeiden kuin mallituksenkin parissa (ja aiheella on poliittisia ulottuvuuksia, joten viiden pennin "tietäjät" ovat tulleet tutuiksi). Puolisoa tai lasta ei sentään ollut, mutta joillain työkavereilla oli joten niitäkin käsittelevistä osioista oli toisen käden tietoja...

Oikeastaan melkein tylsää kuinka tuttua tämä oli :) Paitsi ne varsinaisia tutkimusaiheita käsittelevät osuudet, jotka ovat kuitenkin vain yksi juonne muiden joukossa...

Mutta tuota siis voi pitää suosituksena uskottavuudesta :)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Antti Valkama - 13.12.2016 klo 10:41:40
Kaoru Mori - Aron morsiamet 8
Tässä osassa Pariya kirjoo kapioita. Ja sillä saadaan sujuvasti täytettyä melkein kokonainen pokkari.

Pahus kun sarjaa tulisi lisää nopeampaan tahtiin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.12.2016 klo 15:42:06
Pahus kun sarjaa tulisi lisää nopeampaan tahtiin.

Joo, täällä odotellaan (olisi helpompaa lukea vaan sellaisia sarjoja joissa kaikki osat on jo tehty mutta...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.12.2016 klo 23:58:42
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1999-2000

Sanotaanko että jos kaikki edelliset vuosikerrat katoaisivat historian hämärään, niin jälkipolvien olisi vaikea tämän perusteella ymmärtää miksi Tenavat oli niin suosittu sarja...
Mukana on joitain ihan kivoja juttuja, joitain hämäriksi jääviä ja yleisvaikutelmana ei kyllä jäänyt mieleen oikein mitään juonikuviota. Mutta eiköhän tässä vaiheessa oltu jo riittävästi todistettukin.

Kirjan jälkimmäinen puolisko on sitten esi-Tenavia, eli Li'l Folks -vitsisarjaa vuosilta 1947-50. Ja tietysti oli hauska huomata kuinka piirrostyyli yksinkertaistui hyvin nopeasti, ja joitain ideoita ja teemoja tultiin näkemään paljon myös Tenavissa, erityisesti sen alkuvuosina.
Oli tässä hauskat hetkensä, joskin koko sarjassa oli yksi keskusidea, pienet lapset käyttäymässä korostetun aikuismaisesti (siis vielä korostetummin kuin Tenavissa) ja kun sarja perustuu gageihin eikä henkilöihin niin, no, Se Jokin on vielä hukassa (lisäksi Schulz lypsää jotkut gagit todella kuiviin, esim. "isoäiti pelaa jääkiekkoa rajusti" tai "Beethoven vihaa minua kun soitan niin huonosti"...Kvaakin vuoden 1949 vastineessa olisi tehty noiden gagien varioinnista kooste "huonoimmat stripit koskaan"-ketjuun)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.12.2016 klo 11:14:22
Conrad - Valkoinen tiikeri 1-3

Jotenkin olin ollut tarttumatta tähän vaikka Kvaakissakin on hehkutettu...ja vähän ristiriitaiseksi lukukokemus jäi.
Asetelma ja henkilöt olivat kiinnostavia, toteutus toimi hyvin, mutta en ole mikään agenttijuttujen suurin ystävä ja vaikka draamapuolella asiat toimivat hyvin, ei sarjan pikkutuhma huumori ollut minun juttuni (ja kuitenkin huumoria tarvittiin koska muuten tämä olisi liian ikävä).
Kyllä minä ne seuraavatkin osat luen ja kiva että tämä on suomeksi julkaistu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.12.2016 klo 22:17:33
Rei Hiroe - Black Lagoon 5&6
Sarja etenee yhä varsin viihdyttävästi. Vitososassa saatetaan Japanin matka päätökseen, tarinassa riitti mutkia moneen suuntaan ja kivasti paatostakin. Kutososa jäi tässä suhteessa vähän väliteokseksi, mukana oli yksi väärentäjäjuttu jonka pointtina oli kai antaa Bennylle jotain tekemistä, ja alettiin kehitellä tarinaa joka ilmeisesti seuraavassa osassa pääsee kunnolla vauhtiin.
Rei Hiroe - Black Lagoon 7-9

Nonih, lähti se vauhtiin ja sitten siihen tarinaan käytettiinkin koko loppusarja.
On aina epäilyttävää kun sarjan varsinaiset päähenkilöt siirretään statisteiksi ja uudet ja sivuhenkilöt valtaavat näyttämön, ja, no, tässä vähän kävi niin. Ja muutenkin, tässä osiossa oli ihan hienoja hetkiä ja ajatuksia mutta meni se liian yli (ja loppupuolella heitellään vielä jotain hämäriä koukkuja yhden henkilön taustasta, joita ei kai sitten ikinä ratkaista...)

Yleismielikuva sarjasta on myönteinen mutta tässäkin tuntui että ihan kaikki pallot eivät lopulta olleet hallussa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.12.2016 klo 21:07:16
Jacques Martin - Alix 14: Tulivuoren uhrit

Olipahan hämmentävä juttu, alkaa keskeltä tapahtumia ja päättyy myös aika irrallisesti, ja välissäkin oleva tarina on jotenkin eri henkeä kuin muissa kun päädytään jollekin hämärälle saarelle jonka pitäisi kai olla Intian tietämillä mutta hengeltään on jossain Etelämerellä...tämä olisi sellainen juttu joka supersankarijatkumoissa määritettäisiin myöhemmin "dream story"ksi joka ei oikeasti tapahtunutkaan.

Ihan huvittava mutta ei tämä nyt oikein vastaa sitä mitä minä Alixilta odotan ja tahdon.

Jacques Martin - Alix 15: Kreikan lapsi

Palataan vähän enemmän sarjan perusideoita, ollaan Kreikassa jossa tapahtuu epämääräisiä juonitteluja ja Enak on ärsyttävä. Periaatteessa jatkoa edellisestä kun ollaan foinikialaisten myymiä orjia, ja juoninta on aika hämmentävää (en ole ihan varma pysyinkö kärryillä kaikissa tapahtumissa, pitäisi ehkä lukea toisen kerran) mutta yltyy hyvin dramaattiseen loppuun.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.12.2016 klo 00:08:26
Chris Duffy (toim.) - Fairy Tale Comics

Antologia, jossa joukko sarjakuvatekijöitä (joista tunsin ennestään ainakin nimeltä ehkä puolet) sovittaa vanhoja satuja sarjakuvamuotoon. Valikoimaa on klassisista Grimmeistä yms 1001 yöhön ja japanilaisiin kummitusjuttuihin, ja suurin osa teoksista pysyi aika uskollisina alkuperäisille, pieniä muokkauksia tietysti sinne tänne.

Vähän valitettavasti osa tekijöistä siirtää uskollisuuden sitten laajoiksi tekstilaatikoiksi jotka itsenään kertovat jo koko sadun, ja kuvitus jää vain koristeeksi: Graham Annablen täysin sanaton Kultakutri ja kolme karhua on piristävä poikkeus.
Luke Pearsonin The Boy Who Drew Cats oli ehkä suosikkini kirjassa mutta pitää mainita myös David Mazzuchellin Give Me the Shudders ja Vanessa Davisin Puss in Boots.
Mukava välipalakirja, sopii lukea jos tulee vastaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.12.2016 klo 13:17:57
Lehtonen, Lehtonen & Paloniemi - Lennart

Kun olen minäkin kuullut oman osuuteni tavoista joilla käy huonosti jos ei ole varovainen, niin Lennartin maailma oli kyllä kotoisa, vaikka sieltä löytyi myös ihan uusiakin huolenaiheita.
Milla Paloniemi on kyllä hyvä tekijä tällaisessa minimalismissa-joka-ei-ole-Hugleikur-tikku-ukkoja, osa kuvista on tietysti jo niin viitteellisiä että yksinään eivät toimisi mutta albumimitassa rytmittävät sopivasti niitä oivaltavampia kuvia...
Tämän kirjastoluokitus on ehkä vähän hankala, lopulta luokittelisin tämän mieluummin huumori- kuin sarjakuvaosastolle, sinne pilakuvien yms joukkoon, vaikka toisaalta huumori tulee juuri toistosta ja albumikokonaisuudesta, ei yleensä yksittäisistä kuvista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.12.2016 klo 23:12:43
Aapo Rapi - Kosmista kauhua

Hmm. Tää on vähän kuin Yöjutut että lopulta sisältö ei ole ihan niin hieno kuin kansi antaa odottaa, mutta aiika kiva kuitenkin. Banalisoitua haahuilua kauhukliseiden keskellä, mutta kyllä tästä ihan miellyttävä fiilis jäi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.12.2016 klo 19:28:06
Conrad - Valkoinen tiikeri 1-3

Jotenkin olin ollut tarttumatta tähän vaikka Kvaakissakin on hehkutettu...ja vähän ristiriitaiseksi lukukokemus jäi.
Asetelma ja henkilöt olivat kiinnostavia, toteutus toimi hyvin, mutta en ole mikään agenttijuttujen suurin ystävä ja vaikka draamapuolella asiat toimivat hyvin, ei sarjan pikkutuhma huumori ollut minun juttuni (ja kuitenkin huumoria tarvittiin koska muuten tämä olisi liian ikävä).
Kyllä minä ne seuraavatkin osat luen ja kiva että tämä on suomeksi julkaistu.

Conrad - Valkoinen tiikeri 4-5

Luin sitten nopsaan myös kaksi seuraavaa suomennettua, ja mukavasti se pikkutuhma huumori dumpattiin vaikka samalla nämä albumit olivat enemmän osia sarjasta kuin itsessään mieleenjääviä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.12.2016 klo 19:35:03
Kang Hyun-Jun - Cats 1

Korealaista kissamanhwaa ranskaksi käännettynä. Ja, no, parempiakin kissasarjakuvia olen lukenut useita...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.01.2017 klo 20:34:50
Calléde & Henriet - Damocles 1&2
Cinebookin eurosarjiksia, tarinointia lähitulevaisuuden Lontoosta kun mm. Etelä-Amerikassa yleisempi rikkaiden kidnappaus lunnaita vastaan yleistyy täälläkinpäin, ja sarja kertoo Damocles-firman työntekijäryhmästä, joka tarjoaa turvallisuus- ja henkivartiopalveluja rikkaille...

Ensimmäiset kaksi albumia kuvaa yhtä isompaa casea, jossa on omia mutkiaan, ja paljon on mukana päähenkilöiden keskinäisiä suhteita, työasenteita yms.
Tämä on sellaista peruskuivakkaa eurojännäriä plus, vähän kuin Rubiini olisi muutettu XIIIksi ja tarjolla on keskeisiä kliseitä vaiikka välillä myös ihan symppiksiä tvistejä, ja kaikki toteutettu sellaisella luotettavalla ammattitaidolla että lopputuloksen lukee vaikkei faniksi päädykään.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.01.2017 klo 17:29:50
Tobin & Coover - Gingerbread Girl

Tämä ohut kirja on melkein kokonaan neljännen seinän rikkovaa ekspositiota, joka olisi tietysti aika kömpelö ja rasittava kerrontaratkaisu muuten mutta tässä se tosiaan on tehty keskeiseksi osaksi tarinaa, selostajia on lukuisia ja näillä kullakin on omankuuloinen ääni...joten vaikka ensisilmäyksellä sarja näytti aika tekstiraskaalta niin se olikin kovin sujuva.

Varsinaisena tapahtumana on ilta, jolloin nuori nainen Annah menee treffeille, ja tämän ympärillä sitten kerrotaan Annahin taustaa ja persoonaa, erityisesti uskoa että tämän aivokirurgi-isä olisi Annahin lapsuudessa leikannut osan tämän aivoista ja tästä osasta kasvattanut Annahille kaksoissisaren Gingerin...onko tämä totta vai ei ja/tai kuinka sekaisin Annah oikeasti on jne...

Hauska sarja oli ihan tarinanakin, ja kerronnassa on tosiaan erinomaisesti otettu haltuun kikka johon normaalisti pitäisi suhtautua hyvin varoen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.01.2017 klo 12:10:11
Adrian Tomine - Killing and Dying

Kuuden tarinan kokoomateos, jossa Tomine tekee mitä usein tekee, kertoo hiljaisia mutta jännitteisiä tarinoita ihmisten elämistä. Mieleen tulee taas Daniel Clowes, mutta Tomine on hienovaraisempi ja enemmän minun makuuni.

Varsinaista yhteyttä kokoelman tarinoilla ei ole mutta kokonaisuuden niistä tekee se, että jokainen on päätetty toteuttaa hieman eri kerrontatekniikalla: sellaisia joita on tekijällä nähty aiemminkin, mutta nyt korostetusti pitkän tarinan mitassa: nimitarina on tilannekeskeisiä pieniä ruutuja joissa korostuvat henkilöiden ilmeet ja asennot (puhekuplien ohella), toisessa tarinassa taas on suuria, ilmavia ja viitteellisiä ruutuja ja tekstilaatikoita, kirjan aloittava tarina taas on tehty sanomalehden strippisarjiksen muotoon jossa kuutta päivästrippiä seuraa sivun sunnuntaistrippi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.01.2017 klo 20:27:55
Mitsuru Hattori - Sankarea 1 & 2

Ookkei, mangaksi tämä on aika kipeä, kalibroikaa tuo kuvaus muille kulttuurituotteille sopivaksi...

Furuya on zombieita fanittava teinipoika joka testailee löytämäänsä revivikaatiojuoman reseptiä perheen vastikään kuolleeseen kissaan...mutta kun resepti saadaan vahingossa toimimaan, sitä nauttii myös hottis naapurityttökoulun oppilas Rea, joka näppärästi kuolee pian tämän jälkeen...ja tästä seuraa tietysti teiniromanssi(seksi)komedia jossa toinen osapuoli nyt vain sattuu olemaan zombi.
Ai niin, päähenkilömme eivät ole lähimainkaan sarjan creepyimmät henkilöt.
Ja täysin absurdin fanservicen määrä ei olematon.

Kaiken hämäryyden keskellä on toisalata myös välähdyksiä siitä kuinka pitää osata tarttua ohikiitävään hetkeen ja nauttia siitä...

Joo. Tavallaan synnytetyissä reaktioissa on jotain vähän samaa kuin Lucio Fulcin elokuvien katselussa, ja samalla lähestymistapa on myös originelli, joten on tässä kyllä selvästi onnistumisen aineksia. Nyt vähän mietin että haluanko vai enkö halua että Rean mätänemisprosessi etenee...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.01.2017 klo 12:54:39
Osamu Tezuka - Lost World

Tezukan tosivarhaistuotantoa 40-luvun jälkipuoliskolta, nimen ja kannen perusteella odotinkin että tässä viitataan Doylen tarinaan ja matkataan johonkin paikkaan jossa on dinosauruksia, onhan nämä nähty...
Mutta jos Tezukaa voi uran tässä vaiheessa jostain syyttää niin ei tylsyydestä. Jälkisanoissa toteaa että ei itse asiassa ollut ikinä lukenut Doylen tarinaa, oli vaan napannut nimen leffajulistetasolla ja niinpä dinosaurukset ovat melkeinpä normaalimmasta päästä ideoita ja juonenkäänteitä joita tässä lentelee, scifi on villiä.

Vaikutteita näkyy monesta muustakin suunnasta, ja loppupuolella on ruutu joka osoittaa niitä joukon, mukana ovat Mikki, Aku, Vihtori & Klaara, Kippari-Kalle, Heikki Touhula, Pikku kuningas, Betty Boop...ja sarjakuvia enemmän tuntui fiilistä otetun animaatioista, erityisesti 30-luvulta.
Vähän tästä tuli mieleen myös nämä mustavalko-Tintit, en tiedä tunsiko Tezuka niitä. Tai tunsiko Hergé tämän kun lähetti Tintin kuumatkalle, joitain samanoloisia juttuja löytyi sieltä...

Tjooh. Voisi sanoa että verrattuna siihen mitä USAssa ja Euroopassa sarjakuvassa tapahtui 40-luvun loppupuolella, niin Tezuka (ja oletettavasti koko Japani) oli tässä vaiheessa noin 15 vuotta jäljessä, eli hyvin kiri...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.01.2017 klo 19:50:36
Jurgens & Sienkiewicz - Superman: Day of Doom

Satunnainen vaelteluni DCUssa ei ole koskaan sisältänyt Teräsmiehen kuolema -sarjoja muina kuin muiden sarjojen viittauksina, mutta tämä vuosien jälkeinen minisarja taisikin summata keskeiset tapahtumat aika hyvin.
Tässä on Marvels-vaikutteita kun juttu keskittyy reportteriin joka tekee vuotismuistelujuttua lehteen ja päätyykiin kirjoittamaan enemmän tavallisista ihmisistä joihin tapahtuma vaikutti...ja ohimennen vilautellaan joitain ihan kiinnostaviakin pohdinnanaiheita mutta ei niitä kovin pitkälle viedä, joku Busiek olisi ehkä lähtenyt filosofisemmaksi.
Oli tässä sivussa kanssa joku superpahiskin joka ei ollut kovinkaan kiinnostava.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.01.2017 klo 22:42:04
Luke Pearson - Hilda ja kivipeikko

Kun vähän aikaa sitten lukemani Fairy Tale Comicsin parhaimmistoon kuului Luke Pearsonin sarja, niin jatkoin sitten tällä. Ja tämäkin oli symppis, satuvaikutteinen vaikka epämääräisempi (sadussa muotona arvostan kuitenkin tiettyä kokonaisuuden muodostamista, tämä heittelee viittauksia joita ei sen tarkemmin selittele). Mutta kiva lastensarjakuva.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.01.2017 klo 12:08:34
Alan Moore & Alan Davis - The Complete D.R. & Quinch

Parasta sarjakuvaa mitä Alan Moore on koskaan tehnyt?

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.01.2017 klo 12:06:58
Eric Skillman & Jhomar Soriano - Liar's Kiss

Tyylipuhdasta sarjakuvanoiria. Niin tyylipuhdasta että joku voisi huomauttaa kliseistä, mutta tässä tapauksessa ne ovat myös osa kokonaisuutta.
Jos lajityyppi kiinnostaa, suosittelen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.01.2017 klo 00:36:23
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1983-1984

Täydelliset Tenavat on melkein kaikki luettu, ainoa puuttuva on tätä edeltävä osa.
Tämä on sitä aikaa jolloin sarjassa pysytään vielä neljässä ruudussa ja hahmoina sitä dominoivat toisaalla Pipsa ja Maisa ja toisaalla Remppu (jälkimmäisiä on selvästi liikaa, Pipsa ja Maisa sen sijaan ovat symppiksiä) ja muutama aiempien vuosien perusvitsi alkaa olla mukana enää yksittäisinä mainintoina.
Lisäksi tässä kirjassa ei stripeissä mainita kertaakaan zambonia (pari kertaa sellainen vilahtaa ruudussa sentään).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.01.2017 klo 10:17:26
Doug TenNapel - Cardboard

Lanusarjista, taloudellisesti on sen verran tiukkaa että isällä ei ole varaa ostaa pojalle sen kummempaa lahjaa kuin pahvilaatikko...mutta, no, tämä ei tietenkään ollut ihan tavallinen pahvilaatikko ja tapahtumat lähtevät eskaloitumaan aika villisti...
Seikkailun sekaan on laitettu ihmisdraamaa sillai aika yksinkertaisesti mutta sopivasti, ja muutenkin tämä oli aika symppis juttu, taas näitä joita voi lukea jos vastaan tulee vaikkei ehkä kannatakaan erikseen jahdata...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.01.2017 klo 23:50:24
Yoshiki Tonogai - Judge 1

Joukko nuoria jotka edustavat jotain seitsemästä kuolemansynnistä on koottu vangiksi johonkin rakennukseen, ja säännöllisin väliajoin näiden pitää päättää kenet joukostaan uhrataan pois (muutama jäljellejäänyt kuulemma pääsisi lopulta vapaaksi).

Ööh. Sekoitus Se7enia, Big Brotheria, Sawia, Kymmentä pientä neekeripoikaa...ei tämä minua nyt vielä oikein vakuuttanut kun ei tässä ekassa osassa edes saatu kovinkaan paljon persoonallisuutta henkilöille. Seuraavan osan voisi vilkaista jos se saa aiheen kehitettyä jonnekin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.01.2017 klo 16:58:26
Otis Frampton - Oddly Normal 1

Lanufantasiaa vähän Harry Potterin ja Courtney Crumrinin tyyliin tytöstä joka on puoliksi ihminen ja puoliksi noita ja näin friikki molemmissa yhteisöissä.
Kivaa piirrosjälkeä mutta tarina keskittyy niin täysin koulukiusaamiseen ettei muuta sisältöä juuri mukaan saatu...mutta ihan sujuvasti tämän luki ja taisi se kakkososakin kirjastossa olla, että ehkä minä senkin luen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.01.2017 klo 22:56:54
Hokusei Katsushika, Takashi Nagasaki & Naoki Urasawa - Master Keaton 1

Urasawa piirtäjänä tekee tästä tietysti lukemisen arvoisen, vaikka tarinoimassa onkin muita.
Tällä kertaa ei sen kummempaa jatkuvaa juonta ole havaittu, vaan episodimaisempi juttu arkeologi/vakuutustarkastajasta joka on myös armeijan erikoisjoukkojen survival combat -mestari...ja näitten taitojensa vuoksi päätyy sitten monenlaisiin merkillisiin paikkoihin.

Ja eihän tämä tietenkään ole Pluto, Monster tai 20th Century Boys, Black Jack tuli ennemmin mieleen (vaikkei Keaton toisaalta olekaan yhtään kuin Black Jack).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.01.2017 klo 11:03:02
Robert Triptow - Class Photo

Ai nää oli näitä juttuja joita joitain yksittäisiä olin jo lukenut aikoinaan Naughty Bitsin vierailijasarjoina.
Sarjan pohjana oli tekijän aikoinaan löytämä jonkun koulun vuoden 1937 valmistuvan luokan luokkakuva: tämä päätyi sitten tekijän seinälle ja huviksi keksiä kuvan henkilöille nimiä, luonteita ja elämiä (luonnollisesti taipuen humoristisen ja oudon suuntaan).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 26.01.2017 klo 11:28:01
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1983-1984

Täydelliset Tenavat on melkein kaikki luettu, ainoa puuttuva on tätä edeltävä osa.
Tämä on sitä aikaa jolloin sarjassa pysytään vielä neljässä ruudussa ja hahmoina sitä dominoivat toisaalla Pipsa ja Maisa ja toisaalla Remppu (jälkimmäisiä on selvästi liikaa, Pipsa ja Maisa sen sijaan ovat symppiksiä) ja muutama aiempien vuosien perusvitsi alkaa olla mukana enää yksittäisinä mainintoina.
Lisäksi tässä kirjassa ei stripeissä mainita kertaakaan zambonia (pari kertaa sellainen vilahtaa ruudussa sentään).

Schulzin myöhemmästä tuotannosta 1980-luvun Tenavat ovat sarjan omassa ketjussa muistaakseni saaneet osakseen vähemmän ymmärrystä kuin aivan viimeisten vuosien sarjat, joissa ruutujako on välillä maltillisesti kokeilevampi ja viiva jotenkin herkempää. Herkkyys saattaa johtua yksinkertaisesti siitä, että Schulzin käsi vapisi, mutta kuitenkin.

Itse kuitenkin tutustuin Tenaviin juuri noiden kasarisarjojen myötä, ja nostalgian voimalla palaan niiden pariin aina uudestaan. Erityisellä lämmöllä muistan muun muassa yhtä vähän useamman stripin verran jatkunutta lentäjä-ässäjuttua, jossa mukana ovat myös Remppu ja Regina. Samoin tykkään noina vuosina suhteellisen taajaan nähdyistä Sallin esitelmästripeistä, vaikka ne putkeen luettuina käyvätkin aavistuksen puuduttaviksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.01.2017 klo 15:27:05
Joo, Sallin persoonallisesti etenevä ajattelu koulutehtävissä on kyllä hienoa, ja kyllä noissa Ressun matkoissakin on hupia vaikka Rempun ohella alettiin käyttää lintupartiota enemmän...Ja toisaalta Eppu ja Amadeus saattoivat ehkä tuntua tässä vaiheessa jo loppuunkäytetyiltä joten näiden jutut alkoivat olla jo aika vähissä.

Piirros säilyi laadukkaana ja sai tosiaan piristystä kun ruutukaava hajotettiin mutta ihan viimeisiä vuosia en tarinoiden tai henkilöiden kannalta pidä enää mitenkään kauhean ansiokkaana, ei se huonoksi tietenkään koskaan mennyt ja neljän ruudun formaatista luopuminen tarjosi siinäkin uusia mahdollisuuksia mutta silti, kyllä näitä 80-luvun sarjoja luen mieluummin kuin ainakaan 90-luvun jälkipuoliskoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2017 klo 11:35:45
Fabian Vehlmann & Kerascoët - Beautiful Darkness

Noniin, herttaisilla vesiväreillä laadittu keijukaissatu joka ei ole lainkaan herttainen...Alussa ei juuri selitellä mistä on kyse eikä lopussakaan nyt ihan kauheasti ole selitelty mutta mitään tarkoituksellista obskurantismia ei harrasteta, satufantasian mukaisesti kerrotaan tarinaa.

Olen sekä Vehlmannin että Kerascoëtin jutuista pitänyt aiemminkin, ja tämä vahvistaa käsitystä että ovat seuraamisen arvoisia tekijöitä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.01.2017 klo 10:53:59
Rucka, Lark & Arcas - Lazarus vol 3
Sarja jatkuu erinomaisen kiinnostavana, maailma avautuu taas hieman ja henkilökohtaisia juonia riittää.

Rucka, Lark & Arcas - Lazarus vol 4
Jatkamme sarjan parissa, ja kun edellisen osan lukemisesta oli jo useampi kuukausi niin  hieman piti taas edetä horjuvasti että kukas olikaan kuka ja mitkä ne juonikuviot nyt tarkasti olivatkaan...vaikka oma pakettinsa tämä oli niin kuitenkin suoraan edellisen osan tapahtumista päädytään tähän.
Kirja keskittyy melkein täysin Carlyle-suvun sotaan Hockia vastaan Pohjois-Amerikasta, ja tapahtumat keskittyvät Duluthiin joka olisi tärkeä asema molemmille...ja toisaalla sitten juonitellaan ja säädetään muuta, action-osuudet eivät ole itsetarkoituksellisia ja loppuun laitetaan vielä koukkua että haluaa nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu...hyvä sarja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.01.2017 klo 23:55:40
Otis Frampton - Oddly Normal 1

Lanufantasiaa vähän Harry Potterin ja Courtney Crumrinin tyyliin tytöstä joka on puoliksi ihminen ja puoliksi noita ja näin friikki molemmissa yhteisöissä.
Kivaa piirrosjälkeä mutta tarina keskittyy niin täysin koulukiusaamiseen ettei muuta sisältöä juuri mukaan saatu...mutta ihan sujuvasti tämän luki ja taisi se kakkososakin kirjastossa olla, että ehkä minä senkin luen.

Otis Frampton - Oddly Normal 2
Kakkososa laittaa pikkuisen vaihtelua teemoihin, tässä ollaan varsin opettavaisia Ystävien Tärkeydestä mutjoo, sarja on kivan näköinen ja tämän luki aika nopeasti. (ja enhän minä siis ole oikeaa kohderyhmää).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2017 klo 18:56:54
Jules Feiffer - Kill My Mother

Feiffer tekee tyylipuhtaan noir-pastissin, mukaanlukien monimutkaisesti etenevä juoni jossa ei kai aina ole tarkoituskaan pysyä mukana, ja asiaa ei helpota että sarjassa on paljon naisia jotka näyttävät vähän toisiltaan...
Muutenkin tässa oli joitain hyvinkin kirjallisia ratkaisuja (kuten korostetut lyhyiden lukujen vaihtumiset) ja toisaalta sarjakuvakerronta on kuitenkin hyvin hallussa, ja erityisesti ilmeikkyys ja liike korostettuina...lopputuloksena jotain joka on vähän erilaista kuin, no, mikään muu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2017 klo 23:17:54
Lucie Durbiano - Lo

Tarinointia antiikin Kreikan myyttien pohjalta, nuori nymfi Lo ihastuu kauniiseen paimeneen Dafnikseen jolla on kuitenkin jo oma morsio Chloe, ja samoin Lon suojelija neitsytjumalatar Diana ei tietenkään katsele juttua hyvällä...muiden Durbianon juttujen tapaan symppis, vaikkei nyt mitenkään erityisesti mitään mullistakaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.02.2017 klo 21:32:16
Marc-Antoine Mathieu - Le dessin

Tämä on taas näitä Mathieun sarjoja: kuollut taiteilija jättää taiteilijaystävälleen piirroksen, jota tarkemmin tarkastelemalla löytää kaikenlaisia merkillisiä juttuja...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.02.2017 klo 10:21:26
Mitsuru Hattori - Sankarea 1 & 2

Ookkei, mangaksi tämä on aika kipeä, kalibroikaa tuo kuvaus muille kulttuurituotteille sopivaksi...

Furuya on zombieita fanittava teinipoika joka testailee löytämäänsä revivikaatiojuoman reseptiä perheen vastikään kuolleeseen kissaan...mutta kun resepti saadaan vahingossa toimimaan, sitä nauttii myös hottis naapurityttökoulun oppilas Rea, joka näppärästi kuolee pian tämän jälkeen...ja tästä seuraa tietysti teiniromanssi(seksi)komedia jossa toinen osapuoli nyt vain sattuu olemaan zombi.
Ai niin, päähenkilömme eivät ole lähimainkaan sarjan creepyimmät henkilöt.
Ja täysin absurdin fanservicen määrä ei olematon.

Kaiken hämäryyden keskellä on toisalata myös välähdyksiä siitä kuinka pitää osata tarttua ohikiitävään hetkeen ja nauttia siitä...

Joo. Tavallaan synnytetyissä reaktioissa on jotain vähän samaa kuin Lucio Fulcin elokuvien katselussa, ja samalla lähestymistapa on myös originelli, joten on tässä kyllä selvästi onnistumisen aineksia. Nyt vähän mietin että haluanko vai enkö halua että Rean mätänemisprosessi etenee...

Mitsuru Hattori - Sankarea 3 & 4
Se ekojen osien creepyin henkilö ei näkynyt tässä sarjassa ja koulutyttö -fan service siirtyi vähän aikuisemman oloisiin naisiin (vaikka toista niistä väitetäänkin viisitoistavuotiaaksi, justjoo) mutta on tämä silti yhä aika pimeä sarja, kun Realle eivät maistu enää vain hortensian lehdet...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.02.2017 klo 10:32:14
Juba - Viivi & Wagner: Sian salarakas

Tuota viimeksi lukemaani edeltävä kokoelma, ja aika lailla sama pätee, joskin tässä taisi olla vain kaksi pitempää jatkumoa, ja molemmat liittyivät Wagnerin muihin naisiin...

Juba - Viivi & Wagner: Kyljys kainalossa

Tämäkin oli jäänyt lukematta välistä, ja kun tässä oli vain yksi pitempi jatkumo (mainio Dagen Efter -saari) niin pitääkö tästä nyt päätellä että sarjassa ovat pitemmät jatkumot yleistyneet.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.03.2017 klo 11:38:32
Timo Mäkelä - Emil ja Sofi: Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909

Piirrosjälki on tietysti hienoa, vanhan Helsingin fiilis on hyvä ja lopun lähdelistaukset myös kiinnostavia (ja kun muuallakin on tullut viime aikoina vietettyä aikaa vanhojen valokuvien parissa).
Tarina, no, on sellainen että siihen voi nuo muut elementit ripustaa mutta ei se mitenkään teoksen parhainta osaa ole.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.03.2017 klo 16:16:36
Cazenove & William - Les sisters 3: C'est elle qu'a commencé

Tää on näitä ranskalaisten bulkkisarjiksia, albumisarjoja yhden sivun vitsisarjoista joita on tehty lukuisista aiheista. Tässä on kaksi siskosta Wendy ja Marine, toinen orastava varhaisteini ja toinen hyvinkin lapsellinen.
Nämä ovat aika leppoisaa luettavaa kielentreenaukseen, vaikka erityisesti Marine puhuu välillä sen verran murtavaa lastenkieltä että siitä on vaikea saada selvää...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.03.2017 klo 13:10:35
Kati Kovacs - Karu selli

En ole mitenkään erityisen ihastunut lukemiini Kovacsin sarjoihin, itsetarkoituksellinen surrealismi on musta yleensä vaan väsyttävää ja epäkiinnostavaa, mutta tässä se ei olekaan niin itsetarkoituksellista (vaikka runsasta onkin). Eli paras lukemani teos tuotannostaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.03.2017 klo 17:03:14
Juba - Minerva: Sipulirengassuon vanki

Minervat ovat olleet varsin viihdyttäviä albumeita kaikessa hortoilevuudessaan ja "käsikirjoitettu ruutu kerrallaan"-seikkailussaan, tässä ollaan jossain Fredin ja Rodolfo Ciminon alueella...ja huvituin kyllä tästä neljännestäkin osasta, joskin nyt hieman häiritsi runsaat viittaukset aikaisempiin albumeihin (joiden lukemisesta on nyt jo hetki aikaa, ja kun juoni ei ole kovin koherentti niin eipä niitä aikaisempia yksityiskohtia niin helposti muistakaan), eli varsinaisesti itsenäisestä osasta ei ole kyse: suoraan jatketaan edellisestä albumista ja molukkirapujen ongelman ratkaisu jää odottamaan seuraavaa albumia. 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.03.2017 klo 21:09:35
Kari Sihvonen - Kapteeni Kanki: Onnen avaimet

Okei, jos ihmisen pitää lukea sarjakuva ryyppäävästä rentusta renttuilemassa niin Kapteeni Kanki on eittämättä aiheen ansiokkaampia käsittelyjä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.03.2017 klo 20:15:09
Ilkka Heilä: B. Virtanen - Hometta rakenteissa
20. albumi sarjassa jota ei ehkä pitäisi lukea albumeina (tai ainakaan 20 albumin sarjana). Koska kyllähän tämä toistaa itseään, minulta on sarjasta muutama muu uudempi jäänyt välistä mutta ei haittaa, ideat on niin tuttuja ja tässä teoksessa kenestäkään henkilöstä ei tule esiin mitään sen kummempaa kuin ne ilmeisimmät piirteensä (ja vähemmän persoonalliset hahmot kuten neiti Jantunen tai Topi on sivuutettu lähes täysin).
Lehdessä tämä menee mutta albumeina nämä Virtaset ovat niitä teoksia joita lueskelen silloin tällöin kun en jaksa lukea mitään oikeaa (mikä kai sekin on ihan hyväksyttävä raison d'etre).

Ilkka Heilä: B. Virtanen - Uusien ohjeiden muutoksien korjaukset
Tämä on pari albumia aikaisempi mutta aika lailla sama pätee tässäkin, ei tässä oikein mitään uutta ole mutta toisaalta taso pysyy sen verran vakiona että luotettavasti saa mitä odottaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.03.2017 klo 09:51:24
Jacques Martin - Alix 15: Kreikan lapsi

Palataan vähän enemmän sarjan perusideoita, ollaan Kreikassa jossa tapahtuu epämääräisiä juonitteluja ja Enak on ärsyttävä. Periaatteessa jatkoa edellisestä kun ollaan foinikialaisten myymiä orjia, ja juoninta on aika hämmentävää (en ole ihan varma pysyinkö kärryillä kaikissa tapahtumissa, pitäisi ehkä lukea toisen kerran) mutta yltyy hyvin dramaattiseen loppuun.

Jacques Martin - Alix 16: Baabelin torni

Hmm. Kiinnostavaa juttua alkupuolella mutta sitten juttu hajoaa ihan oudosti, ihan kuin Martin olisi puolivälissä hoksannut ettei hänellä oikeasti ole käsitystä mitä tälle haluaa tehdä ja sitten vaan urakoidaan langanpätkät yhteen.
Nättiä kuvitusta kuitenkin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.03.2017 klo 10:19:14
Hergé - Faaraon sikaarit

Tämäkin on myöhempänä versiona ollut niiden vähemmän arvostamieni Tinttien joukossa, tässä tapauksessa tosin enemmän koska on niin häiritsevä ja makaaberi: omalla tavallaan tämä on vielä hörhömpi kuin edeltävät Afrikka- ja Amerikka-seikkailut (ja seuraavassa Sinisessä lootuksessa aletaankin tunnetusti rauhoittua). Mustavalkoinen varhaiskohkaus ehkä tavallaan sopiikin tähän paremmin...


Hergé - Sininen lootus

Tälle varhaisversiolle ei oltu keksitty omaa nimivariaatiota, höh.
Tässä albumissa tuntui yleisfiilis olevan aika lailla samoilla paikoilla kuin uudistetussa versiossa, niitä pahisjapanilaisten laajempia toimintoja Kansainliitossa oli kai ainakin  jätetty pois mutta muuten juoksentelu ja täpärät paot pysyivät mukana. Taas kerran pitäisi vertailla.
Mutta siirrytäänhän tässä selvästi nextille levelille.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.03.2017 klo 10:01:08
Tea Tee - Mad Tea Party

Tea Tauriaisen juttuja luin aikoinaan blogistaan ja samanlaista materiaalia löytyy kirjasta, yhden sivun juttuja  joissa elämää oletettavasti vaihtelevassa määrin karrikoituna, osa jutuista ei niin toimi (yltiöarkinen tapahtuma joka on stripiksi saatettu laittamalla puhuvat päät ilmeilemään voimakkaasti) mutta kyllä tässä on paljonkin viehättävän outoja ja hauskoja juttuja...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Sampsa Kuukasjärvi - 13.03.2017 klo 20:12:46
Hergé - Sininen lootus

Tälle varhaisversiolle ei oltu keksitty omaa nimivariaatiota, höh.

Aivan totta. Lohjennut korva, Musta saari, Faaraon sikaarit ja Sininen lootus… Kaikissa näissä julkaisuissa paitsi Sinisessä lootuksessa on eri nimi kuin Tintin väriversioissa. Olisi nyt laitettu tämän nimeksi vaikka vanhahtavasti Sininen lootuskukka, niin olisi ollut taas eri nimi.

Seuraava alkuperäinen Tintti on Ottokarin valtikka (https://otava.fi/kirjat/9789511310785/). Se on tarkempi ja jälleen eri kuin väriversion Kuningas Ottokarin valtikka.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: STD - 13.03.2017 klo 21:42:29
Tai Tintti kauko-idässä, alkuperäisen nimen mukaan. Tämä ja monta muuta asiaa käy ilmi SarjakuvaTV:n Hergén Sininen lootus -ohjelmasta.

https://m.youtube.com/watch?v=7WOdThyx1mg
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.03.2017 klo 22:44:00
Joo, on ollut kiva että esim. tietokantahauissa versioiden nimet erottuvat, oletin että se oli tehty tarkoituksella...
Ottokarin valtikkaa kyllä innokkaasti odotan kun väriversiosta pidän, kiinnostaa nähdä millainen se on alunperin ollut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.03.2017 klo 09:27:52
Jii Roikonen - Jasso rypee riemussa

Eli Jasso-strippejä varhaisemmasta päästä 90-luvun alusta, myöhempiin versiohin nähden näyttää, no, 90-luvun alkupuolelta.
Seassa on pari pitempää tarinaa, ja stripeissä mietitytti että onko niiden järjestys muutettu albumiin vai onko ne oikeasti julkaistu noin että peräkkäin tulee lukuisia strippejä samasta aiheesta ja sitten siirrytään seuraavaan aiheeseen (ei siis joissain sarjoissa harrastettuja viikonmittaisia juonia vaan variaatioita teemasta...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.03.2017 klo 23:01:43
Martti Sirola - Irvileuka

On todettava että en ole tainnut lukea Sirolan sarjakuvia lähemmäs 30 vuoteen, enkä edes tiennyt että uutta tuotantoa on...
Kaksi poikaa ja puhuva koira lomailevat isoisän mökillä ja kohtaavat järvellä valtavan hauen, jota sitten aletaan kalastaa...
Monella tavalla tuttuja piirteitä Sirolan tuotannosta, poikain seikkailuja sympaattisen vanhanaikaisessa maaseutumiljöössä, mutta tarinan puolesta päädyin huvittumaan siitä että tässähän vedettiin aika tyylipuhtaaksi maagiseksi realismiksi sillai Gabriel Garcia Marquezin tai Jorge Amadon hengessä (paitsi tietysti että sijoitutaan suomalaiseen maaseutuun ja tarina sopii nuoremmille lukijoille...)
Mikä ei ole ollenkaan kurja verrokki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 16.03.2017 klo 09:33:07

Enpä ole minäkään tiennyt mitään Sirolan jutuista hölmöläiskauden jälkeen. Kiinnostavaa kyllä, ja täytyy pitää mielessä seuraavalla kirjastoäynnillä.

Olivathan ne Apassitkin jollain lailla maagis-realistisia. Tai niiden viehätys oli ja on siinä että niiden kerronta on hienostuneella tavalla pelkistettyä ja miljöö realistinen, ja itse tarina aivan uskomatonta kamaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.03.2017 klo 10:41:57
Pitääkin lukea Apassit joskus uudestaan.

Tässä oli ulkoisessa ilmeessä vähän Mauri Kunnaksen lastenkirjojen henkeä, joiden myötä se, että yksi päähenkilö oli antropomorfoitu koira, oli vielä ihan normaalia, päässä oli Koiramäki-koodi, mutta siitä kyllä poiketaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.03.2017 klo 20:28:41
Petri Hiltunen - Koston merkki

Hiltusen lyhyitä Praedor-tarinoita. Kun vanhimmat ovat 80-luvun puolivälistä piirtäjäuran alusta ja uusimmat melkein 15 vuotta myöhempiä huomattavasti kypsemmän tekijän tuotoksia niin onhan tämä vaihteleva paketti, vaikkei nyt ihan suoraan ajan funktiona laatu ole suuntaan tai toiseen...

Ja vaikkei se tähän kuulukaan niin olisin silti toivottanut tervetulleeksi Manninen & Myyryn Rod Earpin lisäämisen albumiin :)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.03.2017 klo 19:33:18
Jason - You Can't Get There From Here

Kolmiodraama tiedemiehen, hirviön ja hirviön morsiamen välillä. Jasonille aika ominaista pääosin sanatonta mutta absurdia ja mustan huumorin värittämää draamaa, ja kun tässä vanhoihin Frankenstein-leffoihin viittaillaan niin rakkaus ja kuolema ovat tavallistakin vahvemmin esillä.

Mutjoo, ihan hyvä mutta olen pitänyt muista Jasonin sarjoista enemmän.

Jason - I Killed Adolf Hitler

Tässä on enemmän puhetta mutta Jasonille tyypillisen lakonisesti, ja sarjassa jossa matkustetaan aikakoneella tappamaan Adolf Hitleriä tarinan keskeinen aihe on kuitenkin tappajan rakkaustarina...

Viehättävä juttu, varmaan paras lukemani Jasonin sarja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.03.2017 klo 11:16:56
P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tampellan sähköenkeli

Heikompi Kuolio-teos, teollisuudesta Tampereen historiassa tuntuisi voivan saada isonkin jutun mutta sähköenkeli ei lopulta niin kiinnostava ollut ja myös Kuolio oli kovin sivussa tässä kirjassa...

P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tamperkele

Tämä ensimmäinen pitkä Kuolio-juttu oli jäänyt lukematta mutta olihan se mainio. Ja sivistävä tietty, Tampere tulee paljon ymmärrettävämmäksi näitä lukiessa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.03.2017 klo 20:57:02
Milla Paloniemi - 112 osumaa

Muistelen että kun Paloniemi aikoinaan piirsi blogissaan hahmoa joka olisi mahdollisimman paljon hänen vastakohtansa, niin se hahmo paitsi kuulosti jopa näytti minulta. Omaelämäkerrallisiksi jutuiksi määritellyissä on syytä harrastaa aina vähän epäilystä että onko asiat juuri niin kuin sanottu, ja kun en liiku samoissa piireissä niin en tiedä onko tässä mikään oikeasti totta, mutta uskottavan kuuloista tämä kyllä oli (vaikka minun näkökulmastani enemmän "ai, noinkin voi elää" kuin "ihan kuin minä").

Luonnosmaisuus ja tyylivaihtelu sivulta toiseen toimi hyvin, yhtenäinen tyyli olisi vaatinut sisällön rankkaa muokkausta, nyt dokumentaarinen ote oli johdonmukaisesti toteutettu (lue: ei sitä loputonta vatkausta olisi kestänyt). Ja jonkinlainen page turnerkin tämä oli kun halusi nähdä mitä seuraavaksi tapahtuu, vaikka toisaalta sitä loputonta vatkausta tosiaan riittää, ja johtaako tämä kaikki sitten mihinkään, en tiedä.

Milla Paloniemi - Maailman komein karhu

Täähän tiivistää hyvin noin puolet tuosta 112 osumasta :)
Paloniemi osaa hyvin tämän tiivistämisen taidon, kuinka tehdään riisutun yksinkertaisen näköistä sarjakuvaa ja sisältöä on kuitenkin...
VesaK:n kanssa olen samaa mieltä että tuotantonsa huippuja tämä on. 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.03.2017 klo 22:37:30
Veli Giovanni - Herra Kerhonen

Joo, olihan tää kiva, jouheva piirrostyyli ja gageissa oli hauskoja...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.03.2017 klo 22:44:00
Terhi Ekebom - Uusissa maisemissa

Hmm, en mä nyt sitten oikein tiedä, epämääräistä mysteeriä joka jäi epämääräiseksi mysteeriksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.03.2017 klo 11:05:53
Mika Lietzén - Tarinoita lännestä

Neljän sarjakuvanovellin nippu, keskittyen yleensä kahden henkilön kohtaamiseen ja vaihtelevaan dialogisuuteen...
Luonteeltaan aika minimalistisia, tasamuotoisissa ruuduissa ei paljoa muuta näy kuin henkilöt ja tilanteet ovat rajattuja, mutta silti kokonaisia ja hallittuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.03.2017 klo 09:18:38
J. Tilsa - Potaattien yö

Lisää Tilsaa, nyt sitten ensimmäisiä comeback-juttuja. Kuvitus ei ole vielä niin siloiteltua (suhteellisesti) kuin myöhemmin, kerronta sen sijaan toimii tässäkin vapaalla assosiaatiolla ja kun jutut ovat lyhyempiä (sivusta muutamaan) niin absurdius korostuu enemmän. Vaikka tässäkin kyllä näkyy että Tilsa on tarinankertoja, ainakin kun mennään yli yhden sivun.

J. Tilsa - Kuusipäinen kuristaja

Lisää omalaatuisen assosioivasti eteneviä juttuja, joissa tarinallisuudesta ei kuitenkaan luovuta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.03.2017 klo 09:26:33
J. Vuorma - Kaapuveikko III: Mystinen korpikolmikko

Olin näitä Kaapuveikko-strippejä lukenut viimeksi joskus silloin kun hahmo ensimmäistä kertaa esiteltiin, ja silloin, kuten myöhemminkin ja tässäkin, huomion kiinnittää omalaatuinen ja kiinnostava visuaalinen ilme.
Mutta mitä nämä jutut on? Päähenkilö on redusoitu tasolle "joku outo hiippari" (ehkä hahmo on ammennettu jo tyhjiin edellisissä julkaisuissa) ja stripit ovat pääosin puhuvia päitä heittämässä yhteiskunnallista läppää, eikä kauhean kiinnostavaa sellaista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.03.2017 klo 09:34:54
Will Eisner - A Family Matter

Eisnerin myöhempää tuotantoa, jälkeläiset kokoontuvat juhlimaan isän 90-vuotissynttäreitä vähemmän leppoisissa merkeissä.
Visuaalisesti ja teknisesti tietysti ammattimiehen työtä, mutta kun olen tämän aiheen nähnyt muissa taidemuodoissa parempina versioina, Eisner on tässä mustavalkoisen helppo.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.03.2017 klo 23:34:24
Sami Toivonen & Timo Varpio - Kuningaspolku

Piirrokset on tietysti nättejä. Tarinassa on hetkensä mutta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.03.2017 klo 14:31:35
Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot VII
Tämä oli vähän heikompi osa kuin seuraajansa, eka juttu Uudisasukkaina oli kiva, muissa oli jotain yksittäisiä hyviä strippejä mutta pitempiän tarinoina eivät niin innostaneet.

Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot IX

Perustaso pysyy vaikkei ikimuistoisia juttuja tässä olekaan, eka tarina Neitonen ahdingossa taisi olla paras hämmentävässä polveilussaan, ja Nipsun urheiluliike taas heikoin (paljon hyvin simppeleitä urheilugageja).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.03.2017 klo 10:13:10
Jarkko Vehniäinen - Apostolin kyydillä & Sandaalit sauhuten

Kaksi albumillista sarjakuvasovituksia Apostolien teoista. Tekstiä on suht paljon mutta kerronta on silti sarjakuvaa, paikoin tulee mieleen myös Mauri Kunnaxen sarjat (Vehniäisen ydinosaamisalue, pieruhuumori, sen sijaan loistaa poissaolollaan vaikka noin muuten fyysistä, hyvinkin fyysistä, huumoria harrastetaankin).
Sävy saattaa itse asiassa mennä kohtalaisen lähelle sitä miten alunperin Apostolien teot on koettu...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 24.03.2017 klo 10:52:58

Sävy saattaa itse asiassa mennä kohtalaisen lähelle sitä miten alunperin Apostolien teot on koettu...

Hmm..Mahdatko jaksaa avata hieman lisää?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.03.2017 klo 11:16:51
Siis että niiden seikkailullisuus ja huumori ovat olleet tärkeämmässä osassa kuin mitä niihin nykyään mielletään.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.03.2017 klo 10:06:23
Tea Tee - Mad Tea Party

Tea Tauriaisen juttuja luin aikoinaan blogistaan ja samanlaista materiaalia löytyy kirjasta, yhden sivun juttuja  joissa elämää oletettavasti vaihtelevassa määrin karrikoituna, osa jutuista ei niin toimi (yltiöarkinen tapahtuma joka on stripiksi saatettu laittamalla puhuvat päät ilmeilemään voimakkaasti) mutta kyllä tässä on paljonkin viehättävän outoja ja hauskoja juttuja...

Tea Tee - Mad Tea Party II

Lisää samaa. Ottaen huomioon runsaan määrän juttuja liittyen koirien anatomiaan, aloin miettiä onkohan Tea piilo-furry. (luultavasti vain avoin koiranomistaja)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.03.2017 klo 10:09:35
P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Tamperkele

Tämä ensimmäinen pitkä Kuolio-juttu oli jäänyt lukematta mutta olihan se mainio. Ja sivistävä tietty, Tampere tulee paljon ymmärrettävämmäksi näitä lukiessa.

P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Hämeenpuiston muumio

Tässä taas vaellettiin paljon paikasta toiseen harjoittaen infodumppausta. Info on sinänsä ihan kiinnostavaa mutta sarjan paras meno ja yllätyksellisyys puuttuu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.03.2017 klo 14:17:41
Lucie Durbiano - Lo

Tarinointia antiikin Kreikan myyttien pohjalta, nuori nymfi Lo ihastuu kauniiseen paimeneen Dafnikseen jolla on kuitenkin jo oma morsio Chloe, ja samoin Lon suojelija neitsytjumalatar Diana ei tietenkään katsele juttua hyvällä...muiden Durbianon juttujen tapaan symppis, vaikkei nyt mitenkään erityisesti mitään mullistakaan.

Lucie Durbiano - Orage et Désespoir

Lisää suomentamatonta Durbianoa. Kaksi teinityttöä Orage ja Désespoir (Ukkonen ja Epätoivo, mielenkiintoiset nimet ovat saaneet) ovat tulleet meren rannalle, jossa lomailevat myös kaverit Martin ja Pierre. Rannalla kohtaavat miehen (joka näyttää ihan Corto Malteselta) joka osoittaa outoa kiinnostusta Désespoiria kohtaan, ja sitten tapahtuu kaikenlaista muutakin outoa...
Tämä oli varsin hauska teos, vähän Viisikon teinimpää versiota, vähän kummitusjuttua ja kyllä, Cortoakin. Kun pari muutakin Durbianoa on tullut suomeksi niin kyllä tämänkin voisi laittaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.03.2017 klo 22:53:13
Amanda Vähämäki - Pullapelto

Hmm. sarjakuva joka toimii unen logiikalla joka oikeasti tuntuu unen logiikalta, pisteet siitä.
Aika symppis (sillai ei kauhean kiinnostavalla tavalla)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.03.2017 klo 22:56:38
Timo Mäkelä - Emil ja Sofi: Yhden yön muisto Helsingistä kesältä 1909

Piirrosjälki on tietysti hienoa, vanhan Helsingin fiilis on hyvä ja lopun lähdelistaukset myös kiinnostavia (ja kun muuallakin on tullut viime aikoina vietettyä aikaa vanhojen valokuvien parissa).
Tarina, no, on sellainen että siihen voi nuo muut elementit ripustaa mutta ei se mitenkään teoksen parhainta osaa ole.

Timo Mäkelä - Kuolematon mestariteos

Tässä on vähän samaa, että kuvituksesta tietysti pidin ja tarinaa oli tarpeeksi että oli syytä siirtyä seuraavaan kuvaan. Mutta on Mäkelällä parempaakin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.04.2017 klo 22:04:36
Parhaat sarjat:
Ryssack & Alexander - Pete Piraatti ja baijerilaiset
Corteggiani & Cavazzano - Kapteeni Rogers: Rauhanpiippu


Kaksi annosta pottunokkabulkkia vähän Asterixin hengessä, toinen sieltä heikommasta päästä ja toinen paremmasta.
Eli Pete Piraatti (jota on vissiin suomennettu myös Nikke Ruorina) oli aika tuskastuttavaa luettavaa, lähinnä tämän ääressä tuli pohdittua muutaman amerikkalaisen sarjisharrastajan kommentointia eurooppalaisille tyypillisestä kasuaalista rasismista...tää on niin sitä ihteään eikä edes hauskaa sellaista.
Kapteeni Rogersin tekijät ovat sentään sellaisia että heiltä tulee siedettävää matskua huonompinakin päivinä, vaikkei tämä albumi nyt mikään mestariteos olekaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.04.2017 klo 22:09:14
Johns, Grimminger & Guice - Olympus

Tekijät jenkkejä, julkaisija Humanoids, lopputuloksessa näkyy molempia eli tyyli on aika amerikkalainen mutta kyllä tässä tuntuu kanssa eurooppalainen fantsuseikkailusarjakuvakin.
No, lineaarinen juoni vedetään läpi sen verran hyvällä temmolla ettei tylsäksi pääse, mutta ei tässä nyt mitään taide-elämystä kannatakaan odottaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.04.2017 klo 22:40:24
Eino Leino et al - Helkavirsiä

Iso ja näyttävä albumi, Leinon runot on tietysti tuttuja ja niin on myös muutama tekijäkin täällä...
Onnistumisprosentti vaihteli niinkuin antologioissa tapaa tehdä. En kauheasti välittänyt niistä jutuista joissa tekstilaatikot korostuivat vaikka kuinka olisi nättiä kuvaa vieressä, ja niitä tässä oli turhankin monta. Ja toisaalta Vitikaisen&Tiaisen Merenkylpijäneidoissa ja Huitulan Tuurissa käytetään vielä paljon tekstilaatikoita mutta jotenkin jouhevammin, ja ne ovatkin kirjan parasta antia Hiltusen Pyhän Yrjänän rinnalla.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 04.04.2017 klo 10:48:51
Kaksi annosta pottunokkabulkkia vähän Asterixin hengessä, toinen sieltä heikommasta päästä ja toinen paremmasta.
Eli Pete Piraatti (jota on vissiin suomennettu myös Nikke Ruorina) oli aika tuskastuttavaa luettavaa, lähinnä tämän ääressä tuli pohdittua muutaman amerikkalaisen sarjisharrastajan kommentointia eurooppalaisille tyypillisestä kasuaalista rasismista...tää on niin sitä ihteään eikä edes hauskaa sellaista.

Se kiinalainen kokkiko siinä on rasistinen? Onhan se aika väsynyt stereotypia, puhuu murtaen eikä osaa sanoa ärrää. Tuolla tavalla ilmeisimpien kliseiden varaan lähes kaikki sarjan sivuhahmot on tyypitelty. Laivan rommivarastosta huolehtiva välskäri on tietenkin juoppo ja skandinaavisella miehistön jäsenellä on viikinkikypärä, vaikka eletään 1500-lukua.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.04.2017 klo 11:11:43
Joo, hahmokaartia kauttaaltaan tyypittää väsyneet stereotypiat, myös mm. se viikinkikypäräinen tyyppi ja tässä albumissa mukana olevat baijerilaiset...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: STD - 04.04.2017 klo 11:59:57
Parhaat sarjat:
muutaman amerikkalaisen sarjisharrastajan kommentointia eurooppalaisille tyypillisestä kasuaalista rasismista...

Tästä amerikkalaisten näkökulmasta ois kiva lukea enemmänkin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.04.2017 klo 15:53:46
Tuo kritiikki kohdistuu juuri tämäntyyppiseen sarjakuvaan jossa revitään huumoria etnisistä stereotyypeistä, mitä nyky-Amerikassa karsastetaan, olihan se suosittua sielläkin joskus 20-30-luvulla mutta Euroopassa traditio elää vahvemmin...mutta tuo on piirre joka haittaa esim. Asterixin, Pikon & Fantasion ja Lucky Luken kaltaisten sarjojen leviämistä sinne.
Ja kasuaalisuuteen kuuluu että valkoiset eurooppalaiset toteavat näistä että eihän näissä mitään rasistista ole, tämähän on vain viatonta huumoria (vähän samasta aiheesta on viime aikoina Suomessakin ollut puhetta mm. kirjallisuuden puolella, re: Oneiron ja Ruskeat tytöt).

(olen kyllä jatkanut Asterixien ja muiden eurosarjojen lukemista mutta onhan tuohon kiinnittänyt vähän enemmän huomiota, ja toisaalta tuon kritiikin huomaaminen auttaa ymmärtämään amerikkalaista kulttuuria paremmin...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.04.2017 klo 15:49:12
Lambil & Cauvin - Sinitakit: Nukketeatteri

Sinitakkeja taas suomeksi: sarjan joitain varhaisempia osia olen lukenut (osa suomentamattomia englanniksi) ja vaikkei nyt suosikikseni olekaan noussut niin ovat ne olleet ihan luettavia, ja yllättäen tuntuu tämä suomennos olevan jopa parempi, vaikka näkyy sarjassa olevan 39. albumi...onko hyvä yksittäisvalinta vai pysyykö sarjan yleistaso näin tasaisena tai ehkä jopa nousevana?

Sinänsä miljöö ja henkilöt vaikuttavat sen verran staattisilta että ei näitä Sinitakkeja varmaan kannata kovin tiheää tahtia lukea...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.04.2017 klo 10:44:38
Mitsuru Hattori - Sankarea 3 & 4
Se ekojen osien creepyin henkilö ei näkynyt tässä sarjassa ja koulutyttö -fan service siirtyi vähän aikuisemman oloisiin naisiin (vaikka toista niistä väitetäänkin viisitoistavuotiaaksi, justjoo) mutta on tämä silti yhä aika pimeä sarja, kun Realle eivät maistu enää vain hortensian lehdet...

Mitsuru Hattori - Sankarea 5&6
Pari muutakin alun turhempia henkilöitä on dumpattu pois (ainakin toistaiseksi) mikä viitannee siihen että tässäkään mangassa tekijällä ei ehkä ole ihan kauhean selvää käsitystä minne ollaan menossa, mutta sinne mennään ilahduttavan oudoilla raiteilla.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.04.2017 klo 22:26:50
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1983-1984

Täydelliset Tenavat on melkein kaikki luettu, ainoa puuttuva on tätä edeltävä osa.
Tämä on sitä aikaa jolloin sarjassa pysytään vielä neljässä ruudussa ja hahmoina sitä dominoivat toisaalla Pipsa ja Maisa ja toisaalla Remppu (jälkimmäisiä on selvästi liikaa, Pipsa ja Maisa sen sijaan ovat symppiksiä) ja muutama aiempien vuosien perusvitsi alkaa olla mukana enää yksittäisinä mainintoina.
Lisäksi tässä kirjassa ei stripeissä mainita kertaakaan zambonia (pari kertaa sellainen vilahtaa ruudussa sentään).

Charles Schulz - The Complete Peanuts 1981-1982

Noniin, sen viimeisenkin lukemattoman sain nyt kirjastosta.
Ja tässä on itse asiassa aika hyvä tasapaino hahmojen osalta, Remppu, lintupartio ja Toisto ovat kaikki jo mukana mutta sivuosassa ja toisaalta Eppu ja Amadeus ovat yhä aktiivisia.
Pari hienoa tarinajatkumoa (Ressu, Remppu ja Regina ensimmäisessä maailmansodassa, perhonen laskeutuu Pipsan nenälle, Sallin säkkituolileiri, Maisa tunnustaa rakkautensa...) ja muutenkin tämä oli mallikas paketti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.04.2017 klo 09:22:00
Roope Eronen - Offices & Humans: Tie Customexiin

Vaikeata tämä elämä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 10.04.2017 klo 09:34:43
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1981-1982

Noniin, sen viimeisenkin lukemattoman sain nyt kirjastosta.
Ja tässä on itse asiassa aika hyvä tasapaino hahmojen osalta, Remppu, lintupartio ja Toisto ovat kaikki jo mukana mutta sivuosassa ja toisaalta Eppu ja Amadeus ovat yhä aktiivisia.
Pari hienoa tarinajatkumoa (Ressu, Remppu ja Regina ensimmäisessä maailmansodassa, perhonen laskeutuu Pipsan nenälle, Sallin säkkituolileiri, Maisa tunnustaa rakkautensa...) ja muutenkin tämä oli mallikas paketti.

Kuten aiemminkin olen mehustellut, kasari on minulle Tenavien parasta aikaa riippumatta siitä, mitä pätkää objektiivisemmin tarkastellen voitaisiin pitää sarjan huippuvuosina. Rempun monologit autiomaassa ja tuo mainittu maailmansotapätkä ovat yhtä kuin Sanoman Tenava-pokkarit mummolassa, lettulautanen sylissä ja limulasi kädessä. Ja siis onhan noissa ihan puolueettomastikin tarkastellen se hdc:n mainitsema hyvä puoli, että hahmovalikoimaa hyödynnetään monipuolisesti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.04.2017 klo 20:49:47
Joo, mulle tämä 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Tenavat ovat tutuimpia, ja tähän kohtaan osuu just hyvä leikkauskohta jossa niin tulevia kuin meneviäkin hahmoja on hyvin mukana...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.04.2017 klo 22:10:32
Lewis Trondheim - Little Nothings 4: My Shadow in the Distance

Kirjallinen suosittua formaattia, yhden sivun "sarjakuvatekijä seikkailee"-juttuja. Ihan perusarjen ohella tässä kirjassa kyllä myös reissataan paljon ympäri maailmaa, ja ollaan nenäleikkauksessa (polyyppeja, ei kosmeettista).
Millä energialla Trondheim on tehnyt noin miljoona albumia joista suurin osa on varsin hyviä?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.04.2017 klo 15:36:51
Lewis Trondheim - Les formidables aventures de Lapinot: L'accélérateur atomique

Yksi niistä kääntämättä jääneistä Jussi Jäniksistä, ja sääli koska tämä on sarjan hauskimpia osia, Piko & Fantasiota versioidaan ja sarjan hengessä ratkotaan scifahtavaa mysteeriä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 20.04.2017 klo 15:48:22
Lewis Trondheim - Little Nothings 4: My Shadow in the Distance
Millä energialla Trondheim on tehnyt noin miljoona albumia joista suurin osa on varsin hyviä?

Joann Sfar on joka tapauksessa tehnyt enemmän, tosin kaikki eivät sitten olekaan kovin hyviä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.04.2017 klo 21:54:56
Jacques Martin - Alix 16: Baabelin torni

Hmm. Kiinnostavaa juttua alkupuolella mutta sitten juttu hajoaa ihan oudosti, ihan kuin Martin olisi puolivälissä hoksannut ettei hänellä oikeasti ole käsitystä mitä tälle haluaa tehdä ja sitten vaan urakoidaan langanpätkät yhteen.
Nättiä kuvitusta kuitenkin.

Jacques Martin - Alix 17: Kiinan keisari

Taas reissataan entistä oudompiin paikkoihin, kuvitus on taas nättiä ja juttu on mitä on, pysyy kasassa muttei niin innostanut.
Ja ainahan Alixissa on tekstiä riittänyt mutta tässä tuntui olevan vieläkin enemmän kuin tavallisesti (tai sitten kiinnitin siihen nyt tavallista enemmän huomiota).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.04.2017 klo 21:55:36
Joann Sfar on joka tapauksessa tehnyt enemmän, tosin kaikki eivät sitten olekaan kovin hyviä.

Tjooh, Sfaria olen lukenut vähemmän ja lukemani ovat olleet jo epätasaisempia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.04.2017 klo 21:32:54
Christophe Bec & Paolo Mottura - Carême 1: Nuit blanche

Kas, Mottura piirtää myös ranskisalbumeja.
Kaksi jokseenkin syrjittyä tyyppiä kohtaavat sattumalta ja lyöttäytyvät yhteen ja koirakin tulee mukaan) jonkinlaiselle road tripille.
Tapahtumien suunnasta on vaikea sanoa mitään (muuta kuin mitä albumin alussa annetaan, varsinainen tarina on siis pitkä flashback), enemmän huomioin sellaisen melankolisen, vähän aavemaisen tunnelman joka on aika miellyttävä. Ja kuvitus ja kuvakerronta on tietysti nättiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.04.2017 klo 23:18:26
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 1 & 2

Tätä on vielä kahdeksan osaa jäljellä? Kiva.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: VesaK - 24.04.2017 klo 12:09:16
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 1 & 2

Tätä on vielä kahdeksan osaa jäljellä? Kiva.

Kyllä vaan. "Kiva."

https://www.sarjakuvakauppa.fi/barefoot-gen-3-life-after-the-bomb.html

Nakazawa eli pitkään huolimatta siitä, että väkisinkin joutui alttiiksi suurelle määrälle säteilyä - Hiroshiman pommin räjähtäessä hän oli vain kuusivuotias! Hänen elämäntyönsä oli kertoa maailmalle "Hiroshiman pojasta". Ei voi oikeastaan moittia Nakazawaa ketjutupakoinnista, vaikka se hänet lopulta veikin keuhkosyövän muodossa.

http://www.tcj.com/keiji-nakazawa-1939-2012/
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.04.2017 klo 18:48:18
Joo, kaksi ekaa osaa oli aikamoista henkistä turpaanvetoa, mutta eihän tämä ole sellainen sarja jota voi jättää kesken, jos toiset ovat eläneet tätä niin lukeminen on vähäistä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.04.2017 klo 10:03:02
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 12: Grasscutter
Siinä missä aiemmissa kirjoissa on ollut enemmän lyhyitä juttuja jotka punoutuvat toisiinsa ja kerronta on usein aika ilmavaa, tämä oli yhtenäinen tarina jossa on suuri määrä liikkuvia osia, hyppiminen henkilöstä toiseen kävi joskus aika hengästyttäväksi ja kun tarinassa on neljä(!) prologia niin eksposition määrä ei ole vähäinen...ja samalla kun panokset kovenivat niin vähän kävi mielessä joko tämä kävi liiankin raskaaksi. Mutta kiinnostaa nähdä miten juttu etenee.

Plussaa myös yhä tyylikkäästi toteutetuista folkloristishenkisistä kauhuelementeistä.

Stan Sakai - Usagi Yojimbo 13 & 14: Grey Shadows & Demon Mask

Varsin raskaan ja kömpelönkin Grasscutter-kirjan jälkeen siirrytään lyhyempiin juttuihin ja taas alkaa luistaa paremmin: erityisesti Grey Shadowsin tasapaino jossa yksittäiset tarinat muodostivat kuitenkin kokonaisuuden miellytti, Demon Maskissa taas varsinaisten tarinoiden sekaan oli heitelty pieniä välinäytöksiä joista ainakin osa liikuttaa isompaa juonta eteenpäin...
Samoin Sakai on innostunut dekkareista, näissä molemmissa on keskiössä rikosmysteeri...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.04.2017 klo 22:44:40
Mangin & Demarez - Alix Senator 1: Verikotkat

Tämähän oli kiva: niin sisällöllisiä kuin tyylillisiä viittauksia Martinin Alixeihin mutta tehdään silti selvästi omaa juttua onnistuneesti modernisoiden.
Ja päätetään albumi cliffhangeriin että nyt pitää odottaa seuraavaa osaa...

Mangin & Demarez - Alix Senator 2: Viimeinen farao

Meno jatkuu kiinnostavana, tiputellaan vinkkejä väliin jääneistä (merkillisen kuuloisista) tapahtumista ja taas päätetään albumi reippaaseen cliffhangeriin.

Joo, ei tässä ihan kaikki asiat ole niin uskottavia (kuten niiden lintujen koulutus) mutta kun sopivasti ummistelee silmiä niin erinomaisne viihdyttävä, ja asettuu kiinnostavaan kontrastiin vanhempien Alixien kanssa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.04.2017 klo 21:11:32
Junji Ito - Fragments of Horror

Jälkisanoissaan Junji Ito totesi kirjan ensimmäisen tarinan olleen ensimmäinen kauhutarina kahdeksan vuoden tauon jälkeen eikä ollut ihan varma tuliko siitä nyt ihan sellainen kuin oli tarkoitus...mutta kuusi muuta kauhutarinaa tuli sen jälkeen.

Ja, no, eivät nämä oikein ole parhaimmistoaan, jotain erittäin häiritseviä yksittäisiä ruutuja (tai aukeamia) kyllä löytyy mutta tarinat ovat aika hämäriä ja usein "se jokin" jää kuitenkin puuttumaan.
Mutta siis ne yksittäiset ruudut ja aukeamat, niiden takia tätä kannattaa kuitenkin vilkaista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.05.2017 klo 19:39:05
Jason Aaron & Chris Bachalo - Doctor Strange 1: The Way of the Weird

Jahas, taas uusi yritys herättää Tohtori Oudolle soolosarja sen sijaan että piipahtelisi muiden sarjoissa deus ex machinana.
Ekoissa lehdissä toistellaan kyllästymiseen asti kuinka "weird" kaikki Tri Outoon liittyvä on, ja sitten tulee jotain interdimensionaalisia tyyppejä jotka haluaa tuhota magian tms.
Jotenkin nää magiapohjaiset jutut on vähän ongelmallisia jaetuissa universumeissa kun vähän kaikilla on omat kuvionsa joiden kaikkien pitäisi olla tosi kosmisia mutta ne harvemmin kohtaa eikä kenekään magioilla ole oikein mitään tekemistä kenenkään kanssa. Purppuranoita ja Shamaani vilahtelee sivuhenkilöinä (joilla ei näköjään ole parempaa tekemistä kuin istua kapakassa) ja mm. Thorinkin voisi kuvitella olevan kiinnostunut...
Tiedetyypit sentään on jotenkin samalla kartalla.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.05.2017 klo 10:15:06
Gaiman, Moon & Bá - How to Talk to Girls at Parties

Moonin ja Bán kuvitus on nättiä mutta en niin välittänyt siitä alkuperäisestä Gaimanin novellista ja luultavasti tulen tämänkin version unohtamaan pian. "Ihan kiva".
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.05.2017 klo 16:20:26
Ensio Aalto & Jukka Kuusisto - Niilo Lukko: Tupenrapinat

Pohjalaista häjyhuumoria jossa melkein kaikissa stripeissä on pointtina pohojalaasuus. Mukana oli hauskojakin juttuja.
Kirjaa lukiessa hieman kuitenkin häiritsi taiton satunnaisuus, joka toinen aukeama oli väreissä ja joka toinen mustavalkoinen, ja joskus aukeamalla oli yksi strippi ja joskus kaksi, miten sattui sopimaan...mutta tuollainen antaa teokselle varsin hajanaisen ilmeen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.05.2017 klo 22:55:55
Mitsuru Hattori - Sankarea 5&6
Pari muutakin alun turhempia henkilöitä on dumpattu pois (ainakin toistaiseksi) mikä viitannee siihen että tässäkään mangassa tekijällä ei ehkä ole ihan kauhean selvää käsitystä minne ollaan menossa, mutta sinne mennään ilahduttavan oudoilla raiteilla.

Mitsuru Hattori - Sankarea 7&8
Nyt jolkotellaan jo ihan eri miljöössä jolla ei enää ole oikein mitään yhteyttä alun pimeään romanttiseen komediaan, mutta katsotaan nyt mihin tässä ollaan matkalla (randomia fan servicea toki heitellään yhä sekaan).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.05.2017 klo 08:48:37
Sanna Hukkanen - Juuri

Elämää Joensuun ja Tansanian välillä, kulttuuria ja kulttuurishokkeja, ja juuria monenlaisissa muodoissa symbolien verkostona.
Sinänsä sisältöä luki mielellään, mutta kokonaisuus jäi jotenkin muodottomaksi, miksi siinä on juuri nämä asiat juuri tässä järjestyksessä kun laajassa aiheessa levittäydytään vähän joka suuntaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.05.2017 klo 13:03:19
Lewis Trondheim - Les formidables aventures de Lapinot: L'accélérateur atomique

Yksi niistä kääntämättä jääneistä Jussi Jäniksistä, ja sääli koska tämä on sarjan hauskimpia osia, Piko & Fantasiota versioidaan ja sarjan hengessä ratkotaan scifahtavaa mysteeriä...
Lewis Trondheim - Les formidables aventures de Lapinot: La vie comme elle vient

"Arkisempaa" draamaa jossa ystävykset kokoontuvat illanviettoon Lapinotin ja Nadian kotiin, ja sitten tapahtumien kehittyminen ottaa kovin äkkiväärän luonteen...
Vaikka peruspointti elämän arvaamattomuudesta onkin ilmeinen ja usein nähty niin olihan tämä kuitenkin hieno, ja tuon toisen albumin kera sellainen että olisi suomeksikin ollut kiva nähdä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.05.2017 klo 09:58:21
Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot IX

Perustaso pysyy vaikkei ikimuistoisia juttuja tässä olekaan, eka tarina Neitonen ahdingossa taisi olla paras hämmentävässä polveilussaan, ja Nipsun urheiluliike taas heikoin (paljon hyvin simppeleitä urheilugageja).

Lars Jansson - Muumit sarjakuvaklassikot X

Ja jatkuu, tällä kertaa pisteliäämmissä sävyissä TV:n ja tuntemattoman pelon parissa, ja erityisesti Alikehittyneet muumipeikot olikin sitten hyvinkin kärkästä satiiria.
Viimeinen tarina Muumipeikko ja täti olikin sitten taas päämäärättömämpää haahuilua joissa jotkut irtovitsit toimivat...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.05.2017 klo 18:28:17
Christophe Bec & Paolo Mottura - Carême 1: Nuit blanche

Kas, Mottura piirtää myös ranskisalbumeja.
Kaksi jokseenkin syrjittyä tyyppiä kohtaavat sattumalta ja lyöttäytyvät yhteen ja koirakin tulee mukaan) jonkinlaiselle road tripille.
Tapahtumien suunnasta on vaikea sanoa mitään (muuta kuin mitä albumin alussa annetaan, varsinainen tarina on siis pitkä flashback), enemmän huomioin sellaisen melankolisen, vähän aavemaisen tunnelman joka on aika miellyttävä. Ja kuvitus ja kuvakerronta on tietysti nättiä.

Christophe Bec & Paolo Mottura - Carême 2: Cauchemars

Jatkamme sarjan parissa, tarina jatkuu suoraan edellisestä mutta jää kakkosalbumien yleiseen tapaan vähän mitäänsanomattomaksi kun tunnelma etabloitiin ykkösessä ja varsinaisesti tarina edennee seuraavassa osassa (jota Ranskan kulttuuri-instituutin kirjastossa josta tämän lainasin ei ilmeisesti ole...)
 
Ja toistan kuvituksen olevan nättiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.05.2017 klo 10:23:30
Mika Lietzén - Tarinoita lännestä

Neljän sarjakuvanovellin nippu, keskittyen yleensä kahden henkilön kohtaamiseen ja vaihtelevaan dialogisuuteen...
Luonteeltaan aika minimalistisia, tasamuotoisissa ruuduissa ei paljoa muuta näy kuin henkilöt ja tilanteet ovat rajattuja, mutta silti kokonaisia ja hallittuja.

Mika Lietzén - 1986

Tässä ei harrasteta minimalismia, on ajan ja paikan tunnetta ja juonenkäänteitä, mutta tunnelmaltaan kuitenkin ominaista Lietzéniä.
Kulttuuriviittauksetkin tuntuivat tutuilta vaikka esim. roolipelejä aloin harrastaa vasta pari vuotta myöhemmin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.05.2017 klo 16:19:18
Christer Nuutinen - Dolbyland

Tarpeeksi musiikkiharrastaja olen että nämä fiilistelyt sopivat hyvin (samoin kuin albumin lopussa oleva kappalelista josta tunsin ehkä puolet esittäjistä ja kolmanneksen kappaleista). Takakannen nimitys "miniessee" on ehkä hieman liioiteltu, mutta ilahduttaa kuinka monenlaista aihetta ja ilmaisutapaa Nuutinen sunnuntaistrippikokoon mahduttaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.05.2017 klo 08:43:55
Pertti Jarla - Fingerpori 10

Se on mitä se on. Huteja on mukana, ja osumia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.05.2017 klo 11:12:24
Cullen Bunn & Tyler Crook - Harrow County 1: Countless Haints & 2: Twice Told

Aika symppis kauhusarjis jossa nuori tyttö jostain Amerikan peräkyliltä saa selville, että vuosien takainen noidan lynkkauksen yhteydessä langetettu kirous vaikuttaa läheisesti hänen elämäänsä...
Paikallisfiilis ja American Gothic tuntuvat kivasti ja kuvitus on nättiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.06.2017 klo 22:03:07
Martti Sirola - Irvileuka

On todettava että en ole tainnut lukea Sirolan sarjakuvia lähemmäs 30 vuoteen, enkä edes tiennyt että uutta tuotantoa on...
Kaksi poikaa ja puhuva koira lomailevat isoisän mökillä ja kohtaavat järvellä valtavan hauen, jota sitten aletaan kalastaa...
Monella tavalla tuttuja piirteitä Sirolan tuotannosta, poikain seikkailuja sympaattisen vanhanaikaisessa maaseutumiljöössä, mutta tarinan puolesta päädyin huvittumaan siitä että tässähän vedettiin aika tyylipuhtaaksi maagiseksi realismiksi sillai Gabriel Garcia Marquezin tai Jorge Amadon hengessä (paitsi tietysti että sijoitutaan suomalaiseen maaseutuun ja tarina sopii nuoremmille lukijoille...)
Mikä ei ole ollenkaan kurja verrokki.

Martti Sirola - Rottalan kummitus

Pari vuotta vanhempi albumi samoista henkilöistä, eli Kippo, Nappo ja Kuuppa selvittelevät kummitteleeko eräässä ränsistyneessä kartanossa...
Tämä oli vähän perinteisempi lanu-dekkarimainen seikkailu, ihan sympaattinen huvittavilla yksityiskohdilla mutta tunnelmaltaan pidin kyllä tuosta Irvileuasta enemmän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.06.2017 klo 10:24:51
Edward Ross - Filmish

Vähän Scott McCloudin tyyliin toteutettu sarjakuvakirja elokuvataiteesta, joskin enemmän filmiteoriaa kuin historiaa (lukunsa saavat niin ruumis, aika, arkkitehtuuri kuin ideologiatkin ja miten noita käsitellään elokuvassa...)

Sarjakuvaformaatti sopii itse asiassa varsin hyvin elokuvasta puhumiseen, ainakin jos lukija suunnilleen tuntee kohtalaisen määrän puheena olevia filmejä, koska yksittäisillä still-kuvilla (vieläpä piirretyillä ja tarvittaessa muokatuilla, jolla osoitetaan paremmin ideoita) saa kuitenkin viestittyä mistä on puhe ilman että ne vievät liiaksi huomiota sisällöstä, ja lukemistahti on oma toisin kuin filmidokumenteissa.
Ja kirja on varsin hyvä yleiskatsaus elokuvataiteeseen, vakaville harrastajille varmaan enemmän tuttua kuin uutta mutta oli täällä minulle vielä jotain oivalluksia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.06.2017 klo 22:54:13
Raina Telgemeier - Siskot

Jiihaa, näin nopeasti tuli lisää Telgemeieriä. Tämä sijoittuu lomittain Hymyn tarinan sekaan, eli omaelämäkerrallinen tarina teinivuosista, automatkasta Kaliforniasta sukulaisia tapaamaan Coloradoon ja takaisin (höystettynä runsaalla määrällä takaumia).
Tällä kertaa aiheena on kompleksinen suhde pikkusiskoon, ja vähän muitakin ongelmallisia perhesuhteita käsitellään...vaikka perustarina onkin lopulta aika yksinkertainen ja kohderyhmä on ehkä vielä vähän nuorempi kuin Hymyssä (mutta hyvää sarjakuvaa arvostavien kannattaa siis tietysti myös tutustua, vaikkei nuori tyttö olisikaan).
Käännöksessä en nyt nähnyt ongelmia, fontin ystävä en ole vieläkään.
Saadaanko seuraavaksi Drama?

Raina Telgemeier - Ghosts
Vaihteeksi uudempaa englanniksi. Kompleksisia perhesuhteita, joitain vakavampiakin sävyjä ja toisaalta sitten ei, epävarmuuksia prosessoiva varhaisteini, ja Dia de los Muertos. Eli paljon sellaista mitä tuotannostaan jo odottaa, ja osittain hyvä mutta toisaalta kun en oikein pitänyt siitä miten ne kummitukset oli tarinassa toteutettu (tai ainakin suurimmassa osassa tarinaa, niissäkin oli joitain onnistuneempia) niin kokonaisuus tökki enemmän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: outonaapuri - 06.06.2017 klo 16:57:18
Raina Telgemeier - Siskot
Vaihteeksi uudempaa englanniksi. Kompleksisia perhesuhteita, joitain vakavampiakin sävyjä ja toisaalta sitten ei, epävarmuuksia prosessoiva varhaisteini, ja Dia de los Muertos. Eli paljon sellaista mitä tuotannostaan jo odottaa, ja osittain hyvä mutta toisaalta kun en oikein pitänyt siitä miten ne kummitukset oli tarinassa toteutettu (tai ainakin suurimmassa osassa tarinaa, niissäkin oli joitain onnistuneempia) niin kokonaisuus tökki enemmän.

Tarkoitat varmaan Ghosts -albumia.
Sekin löytyi niin monelta vuoden parhaat albumit -listalta, että oli aikalailla odotuksia kun loputa tartuin. En ollut mitään Telgemeieriä lukenut aikaisemmin joten tekijästä sinänsä ei ollut kuvaa. Ei tämä kuitenkaan valitettavasti oikein lähtenyt. Taide oli teknisesti hyvää, mutta hieman turhan lapsellisen näköistä silti tähän mielestäni. Se on fine line sarjakuvamaisen ja lapsellisen välillä. Ja samaa mieltä, että nimenomaan niiden kummitusten kanssa homma meni vähän puihin. Tämä oli varsin tavanomainen, ennalta-arvattava ja naiivi tapa käsitellä kummituksia. Ehdottomasti parasta koko albumissa oli se sisaren kystisen fibroosin esittely, olis toivonut sitä tarkasteltavan vielä seikkaperäisemmin. Se tuntui tuoreelta.

Ei kuitenkaan jäänyt hyllyyn.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.06.2017 klo 18:38:25
Kiitos, korjasin, Ghostseista oli tosiaan kysymys.
Piirrostyyli on Telgemeierille ominaisen selkeää ja laadukasta mutta tosiaan kummitusten kuvaukseen vähän ongelmallista...ja aiheiltaan tämä on tosiaan sellainen albumi josta haluaisi pitää mutta...sen kystisen fibroosin ohella äidin ja isoäidin suhde jäi sellaiseksi että enemmänkin olisi voinut aiheesta lukea.
Suosittelen kuitenkin kokeilemaan noita muita, erityisesti Hymyä ja Dramaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.06.2017 klo 20:45:46
Jordan Mechner, LeUyen Pham & Alex Puvilland - Solomon's Thieves 1

Historiallista swashbuckler-henkistä sarjista temppeliritareista, tekijän kommenttien mukaisesti ei yritetä niinkään kehitellä huikeita salaliittoja tyyliin Da Vinci -koodi, vaan kuvata enemmän tavallisten rivimiesten kokemuksia juuri ennen ja jälkeen kun Ranskan kuningas vangitsee (lähes) koko järjestön...jonkinlaista realismia harrastetaan vaikka mukana onkin seikkailullisuutta.
Mechner lienee tunnetumpi Prince of Persiasta, ja aika symppikseltä tämäkin vaikutti, luen lisää jos vastaan tulee.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.06.2017 klo 10:09:42
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 1 & 2

Tätä on vielä kahdeksan osaa jäljellä? Kiva.

Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 3&4

Kakkososan loputtomien kauhunäkyjen jälkeen elämä alkaa vähän normalisoitua, noin suhteellisesti ottaen, eli kurjuutta ei säästellä näissäkään osissa mutta on siellä positiivisempiakin pilkahduksia välissä.
Näiden kirjojen kannet iloisessa reippaudessaan ovat kyllä aika hurjassa kontrastissa sisältöön nähden...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 12.06.2017 klo 15:15:24
Muutamaan otteeseen Barefoot Genin sisältö muutenkin on hyvin reipasta siihen sarjan pääasialliseen menoon verrattuna. Toki kannet kaikkein selvimmin.

Aluksihan sarjaa julkaistiinkin Shonen Jumpissa, jossa muut saman ajan sarjat ovat voittaneet Hiroshiman pojan rempseydessään. Yhdeksi syyksi sille, että sarja jäi lehdessä kesken, onkin sanottu sitä, ettei se oikein mitenkään päin sopinut sen sivuilla julkaistavaksi. Loput Nakazawa tekikin sitten erilaisiin vasemmiston julkaisuihin, joilla ei mitään sarjispuolen keskittymistä ollut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.06.2017 klo 19:13:52
Katselin toisaalla että joitain lukijoita häiritsi myös suhteellisen paljon käytetty törmäily- ja päähänlyöntihuumori...mutta tavallaan se myös voimistaa viestiä, tekee sitä elävämmäksi että mukana on ihmisiä ja elämää kokonaisuutena, ei vaan dramaattista kurjistelua. Ja sitten kun tulee niitä "ai kun kivaa"-kohtauksia niin seuraava annos tallin sivutuotetta osuu tuulettimeen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 13.06.2017 klo 13:45:50
Olikohan se joskus 70-luvulla, kun Hiroshiman poikaa ensi kertaa Yhdysvaltoihin vietiin. Joka tapauksessa, silloin kustantaja sai kommentteja siitä, kuinka ensimmäisessä osassa Genin isä käyttää omaa kättään kasvatusmetodisena apuvälineenä. Ei tainnut purra pieneen, erikoisia sarjakuvia lukevaan, yleisöön se osa tarinaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.06.2017 klo 19:56:34
P.A.Manninen & Aura Ijäs - Pottakylän lapset

Hmm. Tästä tuli vähän mieleen Hugleikur Dagsson, paremmalla piirrosjäljellä mutta iskevyydessä hävitään. Osa jutuista huvitti enemmän kuin toiset.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.06.2017 klo 21:20:38
Judith Vanistendael - Dance by the Light of the Moon

Kaksiosainen tarina nuoren belgialaisnaisen ja togolaisen turvapaikanhakijan suhteesta, ensimmäinen osa naisen isän näkökulmasta, toinen naisen muisteluna jälkeenpäin.

Aika symppis.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.06.2017 klo 20:10:32
Tea Tee - Mad Tea Party II

Lisää samaa. Ottaen huomioon runsaan määrän juttuja liittyen koirien anatomiaan, aloin miettiä onkohan Tea piilo-furry. (luultavasti vain avoin koiranomistaja)

Tea Tee - Mad Tea Party III
Ja lisää, valittu linja (meinasin kirjoittaa taso) säilyy kiitettävän hyvin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.06.2017 klo 09:06:47
Max Cabanes, Doug Headline & Jean-Pierre Manchette - Fatale

Luin joku aika sitten ranskistrillerien klassikoksi mainitun Fatalen ja se oli varsin kiva, ja kun sitten tuli vastaan sarjakuvasovitus...no, tämäkin on ok. Pysyy hyvin uskollisena  alkuteokselle ja kun sen kerronta oli kuitenkin aika tiivistä niin tässä oli paikka paikoin yhtä paljon tekstiä kuin kirjassa, pois oli jätetty suunnilleen kuvaukset siitä miten henkilöt olivat pukeutuneet...joten sen puolesta tämä oli kyllä myös vähän tylsä kun kirja oli vielä hyvässä muistissa eikä tässä sinänsä tehty mitään uutta sille. Loppupuolen puukkohippa oli silti kivan näköinen.

Manchetten muitakin kirjoja on sovitettu sarjakuviksi, ainakin Tardi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.06.2017 klo 12:16:03
Rich Tommaso - The Horror of Collier County

Yritin muistaa missä olen aiemmin nähnyt Tommason piirrosjälkeä, tyyli vaikutti kovin tutulta mutta en keksinyt (eikä se nyt niin paljoa näytä Daniel Clowesilta että sekoittaisin).
Aika hauska juttu NYC:stä tulevasta naisesta joka vierailee äitinsä luona floridalaisessa pikkukaupungissa, jossa näyttää olevan jotain outoa ja epämääräisen uhkaavaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.06.2017 klo 09:38:08
Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors: Tokyo 1&2

En ole ensimmäistä sarjaa tuon pitemmälle vielä lukenut kun nämä pari spin-off-sarjan osaa tulivat käsiin.
Tapahtumapaikka muuttuu, sarjan peruskuvio pysyy samana mutta shonen-ain ja tilannekomedian osuutta on vähennetty, samoin ilmeisemmän kauhuosaston, jolloin tarinat ovat tasapainoisempaa kummailua. Konsepti on selvästi kehittynyt kypsemmäksi tuohon ensimmäisen sarjan alkuun verrattuna.

Matsuri Akino - Pet Shop of Horrors 9&10

Hyppäsinkin takaisin lukemaan perussarjaa, ja sen kaksi viimeistä osaa. Jatkumoa oli sen verran löysästi että tämä hyppäys onnistui ilman ongelmia (mukaan oli tullut pari toistuvaa sivuhenkilöä, mutta eivät ne nyt niin tärkeitä olleet) ja kuitenkin jonkinlainen lopputulema tästä kuitenkin saatiin aikaan. Tyyli on muuttunut siitä mitä sarjan alussa tehtiin mutta toisaalta se on myös sisäistetty sarjaan...

Oikeastaan pidänkin tästä piirteestä jota monissa mangoissa on, niissäkin jotka on muuten tasoltaan aika peruskamaa ilman suuria taiteellisia ambitioita (kuten tämä vaikuttaa olevan): sarjallisesti tarinaa kerrotaan sen verran laveasti ja episodimaisesti että mukaan tulee toisenlaista, laajempaa kasvun ja muutoksen tuntua kuin romaanikerronnassa jossa tavataan keskittyä yhteen keskeiseen dramaattiseen muutokseen. Ja toisaalta sitä kasvua ja muutosta oikeasti rohjetaan tehdä eikä palata aina status quohon koska IP, kuten supersankareille liian usein käy.

Toki osa mokaa tuon pahasti vieden tarinan äkkiväärästi paskaksi tai on täysin vailla käsitystä mitä oikein onkaan tekemässä, mutta toisaalta on hyvä että homma ei ole kuitenkaan raudanlujasti ohjattua, kasvun mahdollisuus on auki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.06.2017 klo 18:59:06
Gilbert Hernandez - Julio's Day

Olen kovin vähän lueskellut näitä Hernandezin veljesten teoksia ensimmäisen L&R-sarjan jälkeen (joista taas luin kaikki kokoelmat), jonkun yksittäisen lehden luin sitä New Love & Rocketsia, jossa muistan ainakin jonkun pätkän lukeneeni tätäkin sarjaa.
Ja ei se yksittäisenä episodina oikein ollut mistään kotoisin, kun tässä kokoelmassa tulee esiin nimenomaan kokonaisuus, kirja alkaa Julion syntymästä ja päättyy kuolemaan sata vuotta sivua myöhemmin ja siinä ohessa näkyy perheen ja meksikolais-yhdysvaltalaisen kylän elämää laajemminkin...mutta aikaskaala on tietysti sellainen että hyppimistä ja viitteellisyyttä harrastetaan, mutta Hernandez tunnetusti sen osaa.

Sadan vuoden yksinäisyydenkin vaikutteet tässä tuntuivat.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 27.06.2017 klo 19:37:12
Gilbert Hernandez - Julio's Day

Sadan vuoden yksinäisyydenkin vaikutteet tässä tuntuivat.

Heti tuli jo sun kuvailusta tämä mieleen. On omissa laskuissa sen verta korkealle rankattu kirja, että pitäisi tätäkin kokeilla. On vaan se ekakin Love & Rockets yhä vaiheessa, vaikka vasta siihen yhden kokooman hankinkin... Ehkä sitten joskus.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.06.2017 klo 13:19:07
Siinä mielessä tuo on helppo tutustumiskohde että on itsenäinen teos, ainakaan en huomannut viittauksia mihinkään Palomarin suuntaan...
Ja Palomar-jutut tietysti ovat myös viitanneet Sadan vuoden yksinäisyyteen, joskus nimeltäkin mainiten, eli epäilemättä on myös Gilbertille tärkeä kirja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.07.2017 klo 15:18:43
Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 1

Englanniksi näitä vissiin julkaistaan vaan näinä tuplapaksuina niteinä.
Vähän tulee mieleen Genshiken kun kuvataan otakuyhteisöä ja ulkopuolista henkilöä joka yhteisöön tunkeutuu, tällä kertaa tosin kaikki otakut ovat jo vähän vanhempia naisia ja ulkopuolinen henkilö on ristiinpukeutuva mies.
Henkilöitä karrikoidaan ainakin tässä vaiheessa aika ankarasti mutta laajemmat juonikuviot ovat varsin kiinnostavasti kehittyviä ja draaman ja huumorin suhde on ollut hyvä...pitänee jatkaa seuraavan osan parissa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.07.2017 klo 16:37:09
Hergé - Sininen lootus

Tälle varhaisversiolle ei oltu keksitty omaa nimivariaatiota, höh.
Tässä albumissa tuntui yleisfiilis olevan aika lailla samoilla paikoilla kuin uudistetussa versiossa, niitä pahisjapanilaisten laajempia toimintoja Kansainliitossa oli kai ainakin  jätetty pois mutta muuten juoksentelu ja täpärät paot pysyivät mukana. Taas kerran pitäisi vertailla.
Mutta siirrytäänhän tässä selvästi nextille levelille.

Hergé - Ottokarin valtikka

Jatkamme mustavalkoisilla, tämän väriversiota olen pitänyt ensimmäisenä Tinttinä jossa paketti on oikeasti hyvin kasassa, ja niin myös tämä varhaisempi versio: onhan mukana yhä runsaasti juoksentelua, takaa-ajoja ja täpäriä pakoja, mutta niillä on entistä enemmän tarkoitusta, ja tarinointi ei tunnu enää episodimaiselta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.07.2017 klo 22:43:32
P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Hämeenpuiston muumio

Tässä taas vaellettiin paljon paikasta toiseen harjoittaen infodumppausta. Info on sinänsä ihan kiinnostavaa mutta sarjan paras meno ja yllätyksellisyys puuttuu.

P.A. Manninen - Kapteeni Kuolio ja Hervannan hiisi
Kun odotuksena oli että tässäkin osassa lähinnä esitellään Tampereen kulttuurimaantiedettä kummatvistillä ja päähenkilöt eivät varsinaisesti tee mitään, niin tämähän oli aika symppis. Vaikka päähenkilöt eivät varsinaisesti tee mitään.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.07.2017 klo 10:28:23
Mangin & Dupré - Saalistajien klubi 1: Bogeyman

Tjooh. Liityn vähemmän innostuneiden joukkoon, ulkoisesti ihan nättiä mutta laiskana kliseeparaatina toteuteulla luokkatiedostamisella lyödään sen verran runsaasti lukijaa päähän muu sisältö sivuuttaen että tämä menee tylsäksi pamfletiksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.07.2017 klo 23:02:20
Mitsuru Hattori - Sankarea 7&8
Nyt jolkotellaan jo ihan eri miljöössä jolla ei enää ole oikein mitään yhteyttä alun pimeään romanttiseen komediaan, mutta katsotaan nyt mihin tässä ollaan matkalla (randomia fan servicea toki heitellään yhä sekaan).

Mitsuru Hattori - Sankarea 9-11

Loput tästä sarjasta, ja joitain alkujaksojen hahmoja palautettiin vilahtamaan sarjaan, vaikkei niillä nyt niin väliä ollutkaan, ja tarina saatiin loppuun.
Ei tämä sarja nyt ihan ensimmäisten osien kipeää jännitettä onnistunut pitämään yllä mutta ihan hyvää yritystä on kuitenkin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.07.2017 klo 22:20:15
Petri Hiltunen - Praedor: Taivaan suuri susi

Taas kivaa lukea pitempää Praedor-tarinaa, ja kun näissä tulee vahvemmin myös muutakin jatkumoa kuin Ferronin henkilöön liittyvää...
Lopun julkaisulistaa katsellessa tuli mieleen että montakohan eri tahoa ja kustantajaa on vuosien varrella julkaissut Praedoria, kun listattujen Jalavan, Burgergamesin, Osuuskumman, Vaskikirjojen ja Arktisen Banaanin lisäksi on Semic, HSFS, Ace pelit ja tiedä mitä muita.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.07.2017 klo 09:19:25
Harrastin taas sessioluentaa blogin puolella (https://hdcanis.blogspot.fi/2017/07/sarjakuvasession-paluu.html).

Luin seuraavat:
Rucka & Janson: Batman - Death and the Maidens
Brown: En koskaan pitänyt sinusta
Giraud, Vance & Rouge: Marshal Blueberry 1-3
Nakazawa: Barefoot Gen 5
Yoshinaga: Garden Dreams
Madéleine Flores: The Girl and the Gorilla
Faith Erin Hicks: The Nameless City
Hideshi Hino: The Red Snake & The Bug Boy
Ksenofon & Petri Hiltunen: Anabasis 1&2
Lena Ackebo: Gud va hemskt!
Moebius: Aedenan puutarhat
Gilbert Hernandez: Sloth
Marcel Ruijters: All Saints
Willy Vandersteen: Anu & Antti - Huvipuisto
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.07.2017 klo 09:28:25
Ilkka U Pesämaa - Mein Hmpf

Suhde sarjakuvaan on epämääräinen, kun puhutaan yksittäisistä kuvista jotka nekin ovat enemmän impressioita kuin kertovia pilakuvia, mutta kuvan ja tekstin yhteisvaikutusta tässä kuitenkin harrastetaan, eli kuvan seurana on teksti jossa luodaan jokin, yleensä absurdi tilanne.
Pidin (ja muille jotka pitävät, suosittelen myös ruotsalaista Jan Stenmarkia joka tekee vähän samanlaista juttua vanhoilla muokatuilla valokuvilla) joskin samalla totean että ajoittain teksti dominoi liikaakin juttuja ja osassa näistä kuvat olivat melkein tarpeettomia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.07.2017 klo 07:21:28
P.A.Manninen et al. - Teräslilja vs mutanttizombiet

Laajempi Teräslilja-juttu joka siitä huolimatta että tarina koostuu suurelta osin siitä että juostaan paikasta toiseen onnistuu oikeuttamaan pituutensa. Mutta ei täysin usean piirtäjän käyttöä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.07.2017 klo 17:45:04
Timo Mikama - DI Nappula työelämän pyörteissä

Ammattiliittolehden strippisarjakuva eli vaatinee vähintään jonkinlaista kiinnostusta diplomi-insinööriyteen tai muille tekniikan tai luonnontieteiden aloille.
Mukana on 15 vuoden sarjat sekä muuta kuvitusta, ja tuossa aikavälissä toistuu jonkin verran samoja juttuja, ja vielä kun Dilbert ja B. Virtanen liikkuvat myös samoilla aloilla...tosin kiinnostavaa oli että tässä oli kohtalaisen paljon enemmän esillä myös työttömyys ja määräaikaiset lomautukset, niillä ei vain uhkailtu kuten B. Virtasessa.

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.07.2017 klo 09:06:58
Tuomas Myllylä - Rhenus

Kaivoin tämän taas hyllystä luettavaksi, ja onhan se yhä erinomaisen viihdyttävä trilleri kiinnostavassa historiallisessa miljöössä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2017 klo 19:28:49
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 3&4

Kakkososan loputtomien kauhunäkyjen jälkeen elämä alkaa vähän normalisoitua, noin suhteellisesti ottaen, eli kurjuutta ei säästellä näissäkään osissa mutta on siellä positiivisempiakin pilkahduksia välissä.
Näiden kirjojen kannet iloisessa reippaudessaan ovat kyllä aika hurjassa kontrastissa sisältöön nähden...

Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 5&6

Normalisoituminen jatkuu, mutta kyllä tässäkin kurjuutta riittää, ja vihaisuus ottaa yhä suurempaa roolia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.08.2017 klo 09:33:55
Luke Pearson - Hilda ja kivipeikko

Kun vähän aikaa sitten lukemani Fairy Tale Comicsin parhaimmistoon kuului Luke Pearsonin sarja, niin jatkoin sitten tällä. Ja tämäkin oli symppis, satuvaikutteinen vaikka epämääräisempi (sadussa muotona arvostan kuitenkin tiettyä kokonaisuuden muodostamista, tämä heittelee viittauksia joita ei sen tarkemmin selittele). Mutta kiva lastensarjakuva.

Luke Pearson - Hilda and the Bird Parade

Sarjan kolmas osa, kakkonen on jäänyt toistaiseksi lukematta. Ja taso tuntuu paranevan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.08.2017 klo 09:43:35
Hideshi Hino - Oninbo and the Bugs from Hell 1&2, The Living Corpse

Kolme pokkaria Hinon outoja kauhuiluja. Oninbon sekoitus kauhuilua ja söpöilyä ei vakuuttanut kun molemmat pokkarit koostuivat lyhyistä tarinoista jotka aika lailla toistivat itseään: ihan kivan näköisiä mörököllejä mutta muuten ei.

The Living Corpse sen sijaan oli parempi, piirrosjäljeltään yksinkertainen mutta tehoava (ja pokkarin lopussa oleva taustaselitys vinkkasikin miksi, Hino oli ollut sairaalassa ja sieltä suoraan töihin, ja koettu kurja olo välittyy kyllä myös teoksessa...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.08.2017 klo 20:29:43
Taiyo Matsumoto - Sunny 1

Matsumotolta olen aiemmin lukenut Tekkonkinkreetin ja tässä on vähän samaa ollen kuitenkin täysin erilainen. Jep.
Eli tämä on japanilaiseen lastenkotiin sijoittuvaa slice of lifea, arkisia kuvauksia arkisista tapahtumista, keskiössä ovat lapset jotka käyttäytyvät kuin lapset, ja vaikka mitään spefiin vivahtavaakaan ei ole on tämän tunnelmassa jotain maagista.
Ja kuvitusjälki on yhä sellaista että kaikki mangafanit eivät tätä varmaan purematta niele ja toisaalta eurooppalaisen taidesarjakuvan ystävät voivat hyvinkin tämän parissa viihtyä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.08.2017 klo 15:27:24
Bocquet, Fromental & Stanislas - The Adventures of Hergé

Hergén elämä episodimaisesti etenevässä elämäkertasarjakuvassa, joka ulkoiselta ilmeeltään lainailee ligne clairen suunnasta...
Toinen kirjoittajista, Bocquet, on tuttu myös Kiki de Montparnassen kirjoittajana, mutta se pysyi vähän selkeämpänä, tässä laaja aikaskaala ja lyhyet episodit vaatisivat että on jo muusta lähteestä tutustunut Hergén elämään (jonka ainakin itse tunnen vain pintapuolisesti).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.08.2017 klo 12:23:19
Jill Thompson - Wonder Woman: The True Amazon

Ihmenaisen syntytarina kerrottuna hyvin sadun- tai legendanomaisella tyylillä, joka hahmoon hyvin sopii.
Thompson on tietysti hyvä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.08.2017 klo 19:36:42
Schuiten & Peeters - Les murailles de Samaris

Eka osa Les cités obscures -sarjaa, vähän samaa tunnelmaa kuin Mathieun Alkuperä-sarjassa tai Borgesissa, ja arkkitehtuuripornoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.08.2017 klo 12:56:39
Lewis Trondheim - Little Nothings 4: My Shadow in the Distance

Kirjallinen suosittua formaattia, yhden sivun "sarjakuvatekijä seikkailee"-juttuja. Ihan perusarjen ohella tässä kirjassa kyllä myös reissataan paljon ympäri maailmaa, ja ollaan nenäleikkauksessa (polyyppeja, ei kosmeettista).
Millä energialla Trondheim on tehnyt noin miljoona albumia joista suurin osa on varsin hyviä?

Lewis Trondheim - Little Nothings 1: The Curse of the Umbrella
Samaa sarjaa, eli vähän kuin kirjaversio blogista (jossa taso pysyy korkean tasaisena). Käydään Reunionilla, napataan Angoulemen grand prix -pysti, hankitaan kissa yms yms.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.08.2017 klo 13:03:25
Derib & Job - Yakari: Präriens herrar & Flyg som en korp

Eli suomentamattomia Yakareita löytyy kirjastosta ruotsiksi.
Präriens herrar on aika perusjuttu "Yakari tutustuu eläinlajiin", tällä kertaa biisoneihin.
Flyg som en korp on sen sijaan oudompi ja mystisempi juttu, Yakari on vähän sivussa ja korpit tekee merkillisiä juttuja...

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.08.2017 klo 17:24:43
Guy Delisle - Le guide du mauvais père 2

Ensimmäisen osan huonon vanhemmuuden opasta olin lukenut aiemmin englanniksi, nyt sitten toinen osa ranskaksi (kolmaskin on näköjään olemassa, onko sitten Helmet-alueella).
Eli lisää mahdollisesti omaelämäkerrallisia juttuja joissa lastenkasvatusta hoidetaan "aita matalin"-metodilla. Delisle on hyvä (ja sarjakuvavinkkaajille muistutus että näyttää toimivan hyvin myös sellaisille lukijoille jotka eivät normaalisti sarjakuvia lue).
Guy Delisle - Le guide du mauvais père 3

Löytyi se kolmaskin osa nyt Helmet-alueelta, eli lisää episodeja Delislen perheestä, fiktiivisyyden tai liioittelun määrä tuntematon.
Ja Delisle ei ole suinkaan aina välinpitämätön, jotkut tempaukset ovat suorastaan yliyrittämistä jossa sitten vain keinot tai ajoitus ovat kyseenalaisia...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.08.2017 klo 09:57:10
Azzarello, Corben & Villarubia - Cage

Hmm, en ole erityisemmin innostunut näistä Azzarellon jutuista, ja minulla on myös aversio lukea tämän tyylistä katukoviskieltä suomeksi...no, Corben on tietysti hyvä piirtäjä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.08.2017 klo 09:50:49
Cullen Bunn & Tyler Crook - Harrow County 1: Countless Haints & 2: Twice Told

Aika symppis kauhusarjis jossa nuori tyttö jostain Amerikan peräkyliltä saa selville, että vuosien takainen noidan lynkkauksen yhteydessä langetettu kirous vaikuttaa läheisesti hänen elämäänsä...
Paikallisfiilis ja American Gothic tuntuvat kivasti ja kuvitus on nättiä.

Cullen Bunn & Tyler Crook - Harrow County 3: Snake Doctor

Sama jatkuu, kiva paikallisfiilis tulee esiin ja tässä kirjassa Emmy on vähän enemmän sivussa.
Parissa osassa on myös vierailevat kuvittajat, Carla Speed McNeilin jäljestä pidän enemmän mustavalkoisena ja Hannah Christersonin piirrostyöstä en nyt oikein osaa sanoa, ja tunnelma vaihtuu...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.08.2017 klo 09:52:53
Ilkka Heilä: B. Virtanen - Uusien ohjeiden muutoksien korjaukset
Tämä on pari albumia aikaisempi mutta aika lailla sama pätee tässäkin, ei tässä oikein mitään uutta ole mutta toisaalta taso pysyy sen verran vakiona että luotettavasti saa mitä odottaa.

Ilkka Heilä: B. Virtanen - Ei töihin tulla rahaa kinuamaan!

Sama pätee yhä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.08.2017 klo 10:27:58
Mike Mignola - The Amazing Screw-On Head and other curious objects

Mignolalla on varsin omalaatuinen huumorintaju, Hellboyssa ja muissa se on yleensä taustalla niin että lukija ei aina ihan voi arvata että onko joku outo idea nyt keksitty ihan vakavissaan, mutta sitten on joitain näitä lyhyitä tarinoita joissa se on valloillaan.
Suositeltavaa luettavaa jos on muita Mignolan juttuja jo lukenut, mutta en tästä aloittaisi tekijään tutustumista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.08.2017 klo 10:26:02
Brian K Vaughan & Eduard Risso - Wolverine: Logan

Vaughan on kirjoittajia jonka tuotoksia pitää aina ainakin harkita lukevansa, ja Risso on osaava kirjoittaja, mutta musta tuntuu että voisin elää onnellisesti lukematta enää yhtään sarjakuvaa jossa on Wolverine. Ainakaan pääosassa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.08.2017 klo 10:12:39
Timo Mäkelä - Minun elämäni: Singin' in the Rain

Minun elämäni -strippiä. Jos on lukenut aiemmin niin tietää mitä tämä on, jos ei ole niin kannattaa ehkä aloittaa aiemmasta osasta (vaikkei tässä siis mitään varsinaista jatkuvaa juonta ole...)

Timo Mäkelä - Minun elämäni (2)
Siis mustareunainen kovakantinen. Ikääntymistunnelmointia, Helsingin maamerkkien bongailua...tasaisen varma teos.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.08.2017 klo 10:20:22
Faith Erin Hicks: The Nameless City 2: The Stone Heart

Luin vähän aikaa sitten ykkösosan tästä nuortenfantasiasta jossa seikkaillaan kivasti Kiinan suuntaan kulttuurisesti viittailevassa kaupungissa, pidin sen verran että jatko piti hankkia käsiin, ja yhä viihdyttää.
Eka osa oli itsenäisempi, sarjuus oli ilmeista jo silloin mutta esiteltiin henkilöitä ja paikkoja ja keskeinen ongelma saatettiin jonkinlaiseen päätökseen osan lopussa. Tässä tarina jatkuu suoraan pari kuukautta edellisen jälkeen, henkilöistä ja paikoista selviää enemmän ja kirja päätetään cliffhangeriin (ja kolmososa ei vissiin ole vielä ilmestynyt).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.08.2017 klo 10:28:59
Brian K Vaughan & Cliff Chiang - Paper Girls 1

Vaughanin perusteella tämänkin otin luettavaksi, ja, no, aika erikoinen juttu. Neljä varhaisteinityttöä ovat lehdenjakokierroksella pyhäinpäiväaamuna 1988 kun merkillisiä asioita alkaa tapahtua (tarkalleen ottaen mitä ei ole vielä kovin selvää, mutta asiaan liittyy aikamatkailua).
Scifikuviosta en osaa vielä sanoa mitään mutta kiinnostavat henkilöt jotka tuntuvat ikäisiltään, aikakausikin tulee mukavasti esiin ja kai sitä jatkoa pitää sitten lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.08.2017 klo 17:24:55
Jarkko Vehniäinen - Apostolin kyydillä & Sandaalit sauhuten

Vehniäisen albumien seuraksi luin Mikael Mäkisen Pietari, ihmisten kalastajan blogiin (http://otajalue.blogspot.fi/2017/08/sarjakuvia-apostoleista.html).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.08.2017 klo 21:48:02
Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 1: The Faust Act

12 jumalaa inkarnoituu 90 vuoden välin kahden vuoden ajaksi, tällä kertaa brittiläisiksi poptähdiksi.
Varsin...merkillinen juttu, mutta nättiä jälkeä ja kiinnostavia ideoita joten kai tätäkin pitää lukea eteenpäin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Mikael Mäkinen - 17.08.2017 klo 01:24:10
Vehniäisen albumien seuraksi luin Mikael Mäkisen Pietari, ihmisten kalastajan blogiin (http://otajalue.blogspot.fi/2017/08/sarjakuvia-apostoleista.html).


Kiitokset! Oli hyvä arvostelu!
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.08.2017 klo 20:48:50
Howard Chaykin & Mike Mignola - Fafhrd and the Gray Mouser

90-luvun minisarja koottuna kirjaksi: olin alkupäätä Fritz Leiberin Lankhmar-tarinoista lukenut ja kaveri suositteli myös tätä, seitsemän novellin sarjakuvasovitusta. Chaykin ja Mignola sopivat kyllä hyvin molemmat tähän hommaan ja tekevät oikeutta Leiberille.  Fantasiasarjakuvasta kiinnostuneille suosittelen kyllä varauksetta.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.08.2017 klo 21:29:59
Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 1

Joo, olen maailman viimeinen henkilö joka ei ollut vielä tätä lukenut, varsinkin kun olen muuten Vaughanin teoksista diggaillut. Ja olihan tämä kiinnostava ja pitää jatkaa seuraavaan osaan.

Tai jokin aika sitten olin aloittanut tätä suomeksi mutta kuten ylempänä Cagen kohdalla mainitsin en oikein tykkää tämänlaisesta voimakkaasti puhekieleen nojaavasta tyylistä käännöksinä (jos tämä sarja olisi tehty Suomessa, koko dialogi ja kerronta olisi erilaista ja se olisi okei, mutta käännökset kuulostavat kovin helposti falskeilta...) joten piti saada alkukielinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: haplo - 21.08.2017 klo 08:38:41
Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 1

Joo, olen maailman viimeinen henkilö joka ei ollut vielä tätä lukenut

Vien sinulta tuon tittelin ja tunnustan että Sagat on jäänyt kokonaan väliin. Ovat kyllä lukulistalla, mutta niin on erittäin moni muukin kiinnostava sarjakuva.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2017 klo 09:59:21
Matthew Sturges, Bill Willingham, Luca Rossi et al. - House of Mystery 1: Room & Boredom

Jahas, taas "majatalo maailmoiden välillä"-idea, jossa hyvin sekalainen joukko väkeä kokoontuu istumaan iltaa ja ajoittain kertomaan tarinoita (joita oli yksi joka numerossa eli tässä kokoelmassa viisi). Tällä kertaa fokus oli kuitenkin enemmän kehystarinassa, kyseisen talon tavasta päästää joitain henkilöitä kulkemaan edestakaisin omaan maailmaansa ja toisia pitämään pysyvästi paikassa, ja kun päähenkilö Fig onkin jälkimmäistä tyyppiä.
Tässä on kiinnostavia juttuja ja kivaa taidetta (niissä viidessä sisätarinassa on kussakin oma kuvittajansa) mutta kerronnassa on löperyyttä, niiden sisätarinoiden kohdalla pitää ihmetellä missä vaiheessa Bill Willingham on unohtanut mikä on tarina. Ja kehystarinassakaan en oikein ymmärtänyt mitä viimeisellä sivulla tapahtuu, onko tuo cliffhanger vai tapahtuiko jotain lopullista ja mitä.
No, tarpeeksi kiinnostaa että kai se seuraavakin osa pitää hakea, toivottavasti on edes kivan näköinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2017 klo 10:11:34
DC Showcase: The House of Secrets 2

Eli sisältää kauhuantologialehtia vuosilta 1972-74 ja tekijöitä on laaja joukko, monet nimekkäitä (Bernie Wrightson, Gerry Conway, Sergio Aragones, Michael Kaluta jne)

Ja kuvituksen vuoksi tätä luetaan, mukana on paljon nättejä juttuja, kun taas lyhyet jutut tapaavat olla aika perinteisiä ja yleensä ennalta-arvattavia...jonka johdosta tätä ei myöskään lue kovin nopeasti, pitemmällä aikavälillä olen lueskellut lehden tai kahden verran silloin tällöin.
Pitikin googlata että mitäs vaikka tämä Alex Niño (https://en.wikipedia.org/wiki/Alex_Ni%C3%B1o) on muuta tehnyt kun niin kivan näköistä jälkeä tekee...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2017 klo 10:13:15
Vien sinulta tuon tittelin ja tunnustan että Sagat on jäänyt kokonaan väliin. Ovat kyllä lukulistalla, mutta niin on erittäin moni muukin kiinnostava sarjakuva.

Joo, "tuokin pitäisi joskus"-tavaraa kyllä riittää minullakin ja sitten vielä ne "millainenkohan tuo on, pitäisi kokeilla"-tapaukset.
Mutta ensimmäisen osan perusteella Sagan lukeminen saa minunkin puoltoni.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2017 klo 13:17:04
Luke Pearson - Hilda and the Bird Parade

Sarjan kolmas osa, kakkonen on jäänyt toistaiseksi lukematta. Ja taso tuntuu paranevan.

Luke Pearson - Hilda and the Black Hound

Sarjan neljäs osa, tarina käy entistä monisyisemmäksi, mikä on varsin mainio juttu.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.08.2017 klo 21:50:01
Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 1

Ensimmäinen osa kaksiosaisesta tarinasta vähän Monte Criston kreivin merkeissä: 1840-luvun Pariisiin tulee salaperäinen puolalaiskreivi, joka onkin kymmenen vuotta aiemmin kadonnut, kuolleeksi luultu taidemaalari jolle on tehty vääryyttä.
Saa nyt nähdä mihin juoni menee, tähän mennessä on ollut paljon takaumia ja oikeusistuntoa (käytetty ranska on ollut varsin sujuvasti luettavaa).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: outonaapuri - 22.08.2017 klo 14:03:12
Luke Pearson - Hilda and the Black Hound

Sarjan neljäs osa, tarina käy entistä monisyisemmäksi, mikä on varsin mainio juttu.

Onko näissä miten paljon jatkuvaa juonta? Itse olen lukenut vain sen lintukirjan. Mainio opus.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.08.2017 klo 18:04:11
Onko näissä miten paljon jatkuvaa juonta? Itse olen lukenut vain sen lintukirjan. Mainio opus.

Näiden kolmen kirjan (osat 1, 3, 4) perusteella lähinnä jatkuvaa juonta on ollut että kolmososassa muutetaan kaupunkiin.
Ja luulen että päähenkilö kasvaa sarjan mukana, ei mitenkään kauhean näkyvästi mutta   just siinä että nelosessa on vähän monimutkaisempaa juonta kuin kolmosessa  ja ykkönen oli kaikkein suoraviivaisin...pitää lukea ne pari muuta osaa mitä tätä on ilmestynyt että osaan tuosta enemmän sanoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.08.2017 klo 10:50:21
Nico Tanigawa - No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular 1

Mangaa ja videopelejä fanittava koulutyttö huomaa aloitettuaan high schoolin että hän ei olekaan ollenkaan niin suosittu kuin kuvitteli olevansa tai esim. alemmalla kouluasteella (jolloin sentään kuusi poikaa sanoi hänelle jotain!), itse asiassa normaali kanssakäyminen tuntemattomien (eli lähes kaikkien) kanssa on hankalaa...
Huvituin, vaikka myötähäpeätasot vilkuttivatkin ajoittain punaisella. Huumorissa tästä tuli mieleen myös Tea Teen Mad Tea Partyt, japanilainen-koulutyttö-versiona.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.08.2017 klo 12:19:45
Moebius: Tähti

Tämä kuulunee vääriin mielipiteisiin, mutta en erityisemmin pidä Moebiuksen tuotannosta (Jean Giraud sen sijaan menee). Näistä tulee mieleen pastellisävyiset legot.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.08.2017 klo 12:23:10
Vehlmann & Yoann - Sniper Alleyn pikkolopoika

Kokonaisuutena ei mitenkään Piko & Fantasioiden ansiokkaimpia albumeita, edes post-Franquin: juoni oli lopulta aika löperö ja kuvituksessa tuntui olevan joitain aika outoja fiboja, mutta toisaalta muutama aika komeakin ruutu, ja muutama gagi huvitti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.08.2017 klo 10:42:14
Taiyo Matsumoto - Sunny 1

Matsumotolta olen aiemmin lukenut Tekkonkinkreetin ja tässä on vähän samaa ollen kuitenkin täysin erilainen. Jep.
Eli tämä on japanilaiseen lastenkotiin sijoittuvaa slice of lifea, arkisia kuvauksia arkisista tapahtumista, keskiössä ovat lapset jotka käyttäytyvät kuin lapset, ja vaikka mitään spefiin vivahtavaakaan ei ole on tämän tunnelmassa jotain maagista.
Ja kuvitusjälki on yhä sellaista että kaikki mangafanit eivät tätä varmaan purematta niele ja toisaalta eurooppalaisen taidesarjakuvan ystävät voivat hyvinkin tämän parissa viihtyä...

Taiyo Matsumoto - Sunny 2&3

Parin seuraavan osan (niitä on ilmeisesti yhteensä kuusi) perusteella voin sanoa kyllä pitäväni tästä kovasti, erinomainen tasapaino hillityn slice-of-lifen ja tunteikkuuden välillä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.08.2017 klo 09:38:24
Vehlmann & Gazzotti - Alone 4: The Red Cairns & 5: Eye of the Maelstrom

Tarinaa joukosta lapsia jotka eräänä aamuna huomaavat että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet. Tai ainakin melkein kaikki, lisää (lapsia hekin) löytyy sieltä täältä.

Sarjassa viehätti se, että päähenkilöt ovat kuvattu lapsina eikä minään supersurvivalistipikkuaikuisina, ja lapsellista käytöstä tulee kyllä esiin...mutta kohderyhmä tietysti vähän mietitytti, näissä osissa väkivaltaa ja kauhuelementtejäkin on sen verran että ei tämä ihan koko perheen sarjakuvaa ole.
Muutenkin tarina vaeltaa jo aika outoihin suuntiin, palloja alkaa olla ilmassa sen verran että jonglöörin on syytä olla taitava...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.08.2017 klo 20:53:37
Hermann & Greg - Comanche 1-8

Aikaa sitten luin ekat neljä osaa mutta kun ei enempää ollut vielä ilmestynyt niin en pitemmälle, nyt sitten kertauksen vuoksi luin alun uudestaan ja jatkon kanssa.

Ja onhan tämä kiva, hyvä tasapaino realismia ja mahtipontista länkkäriromantisointia. Huvituin kyllä taas monikulttuurisuusranchista ja ihmettelin että miksi sarja on nimetty Comanchen mukaan kun Red Dust tässä kuitenkin on keskushenkilönä ja mm. seiska-albumissa Comanche on mukana vain parissa ruudussa (ja ensimmäisellä lukukerralla en edes kiinnittänyt huomiota että oli niissä, katsoin jälkikäteen että oli siellä). Mikä on vähän sääli kun minua kiinnostaisi kuulla häntä enemmän näkökulmahenkilönä...
Mutta hyvä tämä on näinkin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.08.2017 klo 10:46:31
Hiroya Oku - Inuyashiki 1

Joskus aiemmin luin ekan osan Gantz-scifisarjaa todeten että ei ole minun juttuni.
Tämä toinen sarjansa nyt kuitenkin uteloitti.
Vanhenevaa salarymania ei arvosta edes oma perhe, ja kun saa vielä syöpädiagnoosin ja muutaman kuukauden elinaikaodotuksen niin eipä mene elämä hyvin...mutta eräänä yönä koiraa ulkoiluttaessa taivaalta tulee äkillinen valonvälähdys, mies pyörtyy ja herättyään huomaa ettei olekaan enää ihan oma itsensä.

Viittaukset Ikiruun (ja itseironiset Gantziin) huvittivat, ja kai tätä pitää eteenpäinkin lukea, mihin suuntaan tämä nyt sitten kehittyykään (loputtoman tuntuisen ultraväkivaltaisen taisteluandroiditappelun vaara on yhä sarjan yllä, eikä se kauheasti kiinnostaisi, pieninä annoksina menee).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.08.2017 klo 11:18:03
Jukka-Petteri Eronen & Viljami Vaskonen - Tietäjän kirous

Pieni poika asuu kaksin isänsä kanssa kaupungissa jonka yllä on Tietäjän kirous, se on vienyt äidinkin vangikseen...

Reaali- ja fantasiamaailman sekoituksessa tuli ensin vähän mieleen nuo vähän aikaa sitten lukemani Luke Pearsonin Hildat, mutta tässä ollaan karumpia ja tuleehan myös esille että tämänkertainen fantasia on näkyvästi symbolista, tavallisen elämän tapahtumia on verhottu satuun mutta lopulta tarkoitus on nähdä symbolien läpi.

Satufantasia genrenä kiinnostaa, samoin voimakas symbolisuus, joten myötämielisesti lähdin lukemaan ja paljon pidinkin, mutta tuntui että tämä olisi voinut olla vielä parempi: lopussa tarina vedetään kokoon turhan nopeasti ja etäisesti
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Muutenkin kerronnan eri tyyppejä, fantastisempaa ja realistisempaa olisi voinut/pitänyt sekoittaa rohkeammin, nyt tuntuu että on ollut ideaa mutta toteutuksessa ollaan toppuuteltu liikaa silloin kun olisi pitänyt olla räikeämpi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.09.2017 klo 10:45:29
Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 1: The Faust Act

12 jumalaa inkarnoituu 90 vuoden välin kahden vuoden ajaksi, tällä kertaa brittiläisiksi poptähdiksi.
Varsin...merkillinen juttu, mutta nättiä jälkeä ja kiinnostavia ideoita joten kai tätäkin pitää lukea eteenpäin.

Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 2: Fandemonium

Tarina jatkuu merkillisiä ratoja, uusiin henkilöihin tutustutaan jne. Tämä osa on vähän hajanaisempi kun niitä tarinoita on niin monenlaisia, mutta lopputvisti oli aika yllättävä ja herätti joukon lisäkysymyksiä (jos x niin sitten kai myös y?), joten kai tästäkin pitää jatkoa lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.09.2017 klo 19:37:33
Achdé - Cowboyn oppipoika
Gerra, Pessis & Achdé - Daltonin sedät


Näitä Lucky Luken uusia post-Morris-seikkailuja tuli joskus luettua pari ensimmäistä, mutta myöhemmät ovat jääneet vaikka niitä on useampi tullut...
Cowboyn oppipoika oli ihan symppis, albumillinen yksisivuisia gageja Kid Luckysta, ei mitään erityistä mutta lukihan tämän (ja tykkäsin niistä pienistä triviapätkistä sivujen alalaidassa).
Daltonin sedät sen sijaan ei vakuuttanut yhtään, tämä oli ihan vaan älytön, tylsä ja väsynyt.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.09.2017 klo 23:05:46
Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 1

Ensimmäinen osa kaksiosaisesta tarinasta vähän Monte Criston kreivin merkeissä: 1840-luvun Pariisiin tulee salaperäinen puolalaiskreivi, joka onkin kymmenen vuotta aiemmin kadonnut, kuolleeksi luultu taidemaalari jolle on tehty vääryyttä.
Saa nyt nähdä mihin juoni menee, tähän mennessä on ollut paljon takaumia ja oikeusistuntoa (käytetty ranska on ollut varsin sujuvasti luettavaa).

Yves Sente & Grzegorz Rosinski - La vengeance du comte Skarbek 2

Kaksiosaisen sarjan jälkimmäinen osa, yhteys Monte Criston kreiviin tuli arvattavasti mukaan, eli jutusta tehdyt muistiinpanot toimitettiin herra Dumas'lle, vaikka alkuperäisessä onkin overtimpaa väkivaltaa ja alastomia naisia, ja itse asiassa tarinassa on vähän enemmänkin juonenkäänteitä kun
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Sellaista peruslaadukasta eurosarjista ja kakkososassa puhetta oli aika paljon mutta kieli pysyi yhä sujuvasti luettavana, ei erikoissanastoja tai murteita tai mitään.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.09.2017 klo 22:06:41
Rosse, Sillantaus & Gylling - Naisen kanssa

Tämänkin ilmestymisestä on melkein 20 vuotta.
Jutuista, erityisesti näin kirjan mitalla, en nyt niin innostu mutta Rossen tapa kuvittaa sarjaa viehättää yhä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.09.2017 klo 10:49:13
Vehlmann & Gazzotti - Alone 4: The Red Cairns & 5: Eye of the Maelstrom

Tarinaa joukosta lapsia jotka eräänä aamuna huomaavat että kaikki muut ihmiset ovat kadonneet. Tai ainakin melkein kaikki, lisää (lapsia hekin) löytyy sieltä täältä.

Sarjassa viehätti se, että päähenkilöt ovat kuvattu lapsina eikä minään supersurvivalistipikkuaikuisina, ja lapsellista käytöstä tulee kyllä esiin...mutta kohderyhmä tietysti vähän mietitytti, näissä osissa väkivaltaa ja kauhuelementtejäkin on sen verran että ei tämä ihan koko perheen sarjakuvaa ole.
Muutenkin tarina vaeltaa jo aika outoihin suuntiin, palloja alkaa olla ilmassa sen verran että jonglöörin on syytä olla taitava...

Vehlmann & Gazzotti - Alone 6 & 7

Levottomammaksi menee, kutososassa ollaan jo varsin Kärpästen herra -tunnelmissa ja sieltä edetään Carnival of Soulsin ja zombie-leffojen suuntaan, ja seiskan lopussa tiputetaan taas uusi cliffhangeri osoittamaan uuteen suuntaan.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.09.2017 klo 21:25:43
Sfar, Trondheim, Vermot-Desroches & Yoann - Dungeon Monstres 4: Night of the Ladykiller

Näidenkin lukemisesta on hetki, suurimman osan sarjasta olen jo lukenut, lähinnä Monstres- ja Parade-sarjaa jäljellä.

Ensimmäinen puolisko eli albumi Horuksesta, Alcibiadeesta ja Donjonin alkuvaiheista oli kiva, toisesta eli Ruckus at the Brewersista en niin innostunut, slapstickia muttei juuri muuta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.09.2017 klo 10:34:29
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 5&6

Normalisoituminen jatkuu, mutta kyllä tässäkin kurjuutta riittää, ja vihaisuus ottaa yhä suurempaa roolia.

Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 7&8

Ja jatkuu, Korean sota alkaa ja kuolemankauppiaat ovat vauhdissa (ja nyt tämä on taas vähän ajankohtaisempi...)
Muuten pienet voitot ja suuret tappiot jatkuvat, yhteiskunnallinen kantaaottavuus sen kun lisääntyy. Tendenssikirjallisuuden ja saarnaamisen inhoajat eivät varmaan tätä sarjaa jaksa lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.09.2017 klo 10:49:11
Olivier Peru & Stephano Martino - Nosferatu 1: Si vis pacem

Ilmeisesti kaksiosaisen tarinan ensimmäinen albumi, muinainen vampyyri on herännyt taas aktiiviseksi ja tämän perään lähtee niin joukko muita vampyyreja että vampyyrien metsästäjiä.

Lukuisia eri ryhmittymiä ja henkilöitä toimimassa, ja näiden joukosta nousee esiin vain pari selvempää persoonallisuutta joten suuresta osasta ei aina niin pysy kärryillä että kuka on kuka, ja lisäksi mukaan lomitetaan historiallisia takaumia sen Nosferatun ja toisen vampyyrin joka haluaa hänet tappaa aiemmista vaiheista, joten lopputulos on hieman sekava, sellainen vähän kuivakka eurospefi jossa on tissejä ja verta (muttei niin että niillä mässäiltäisiin). Mutta kai sen seuraavankin osan voin lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.09.2017 klo 09:44:58
Achdé - Cowboyn oppipoika
Gerra, Pessis & Achdé - Daltonin sedät


Näitä Lucky Luken uusia post-Morris-seikkailuja tuli joskus luettua pari ensimmäistä, mutta myöhemmät ovat jääneet vaikka niitä on useampi tullut...
Cowboyn oppipoika oli ihan symppis, albumillinen yksisivuisia gageja Kid Luckysta, ei mitään erityistä mutta lukihan tämän (ja tykkäsin niistä pienistä triviapätkistä sivujen alalaidassa).
Daltonin sedät sen sijaan ei vakuuttanut yhtään, tämä oli ihan vaan älytön, tylsä ja väsynyt.

Pennac, Benacquista & Achdé - Yksinäinen ratsastaja

Lisää myöhempiä Lucky Lukeja, tämä olikin varsin hauska variaatio Dalton-seikkailuista, kun veljekset päättävätkin lähteä kukin omille teilleen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 11.09.2017 klo 23:22:24
Schwartz & Yann - Piko & Fantasio: Mustien uhrien herra

Tjaah. Aika mainioita ovat tätä edeltävät olleet mutta tämä nyt vähän jäi, sankarimme olivat sivuosissa ja juttu on jotenkin...antiklimaattinen.
Ihan hauskoja viittauksia Tinttiin tietysti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.09.2017 klo 15:31:02
Charlier & Giraud - Blueberryn nuoruus, Jenkki nimeltä Blueberry, Sininen ratsumies

Kolme albumillista Mike Blueberryn nuoruustarinoita, joissa Giraud oli vielä mukana, tämän jälkeen piirtäjä vaihtui...
Kun varsinaisessa sarjassa oli albumin tai useamman mittaisia tarinakaaria niin kunkin näiden albumien koostuminen kolmesta-neljästä lyhyemmästä tarinasta yllätti, vaikka niissä jatkumoa olikin...vähän tuntui että näitä oli tehty pieninä välipaloina isompien kokonaisuuksien välissä ja seassa.
Viihdyttäviä nämä toki olivat vaikka sankarimme yhdistelmä taitoa ja tuuria kävi ajoittain jo huvittavaksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.09.2017 klo 22:25:50
Tom Gauld - Goliath

Varsin yksinkertaisen näköinen (semitikku-ukkoja viitteellisissä musta-valko-ruskeissa maisemissa) surumielinen tarina Daavidin ja Goljatin kohtaamiseen johtavista tapahtumista jälkimmäisen näkökulmasta.

Viehättävä teos, riisuttu tyyli vetää tämän eksistentialistisen draaman suuntaan.

Tom Gauld - Mooncop
Tässä on samaa linjaa kuin Goliathissa, kuvitus samaa tyyliä ja tarina melankolinen ja hiljainen tarina kuussa toimivan siirtokunnan poliisista...kun siirtokuntaa pikkuhiljaa ajetaan alas, väki lähtee eikä rikoksia tai muutakaan enää ole.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.09.2017 klo 09:39:14
Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 1

Englanniksi näitä vissiin julkaistaan vaan näinä tuplapaksuina niteinä.
Vähän tulee mieleen Genshiken kun kuvataan otakuyhteisöä ja ulkopuolista henkilöä joka yhteisöön tunkeutuu, tällä kertaa tosin kaikki otakut ovat jo vähän vanhempia naisia ja ulkopuolinen henkilö on ristiinpukeutuva mies.
Henkilöitä karrikoidaan ainakin tässä vaiheessa aika ankarasti mutta laajemmat juonikuviot ovat varsin kiinnostavasti kehittyviä ja draaman ja huumorin suhde on ollut hyvä...pitänee jatkaa seuraavan osan parissa.

Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 2

Seuraava osa, ja päähenkilöä lukuunottamatta muut otakuyhteisön jäsenet olivat enemmän sivussa ja sen ulkopuolisen vässykkäveli taas enemmän esillä. Mutta viihdyttävästi tämä etenee otaku-shojo-linjalla.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.09.2017 klo 21:09:01
Pennac, Benacquista & Achdé - Yksinäinen ratsastaja

Lisää myöhempiä Lucky Lukeja, tämä olikin varsin hauska variaatio Dalton-seikkailuista, kun veljekset päättävätkin lähteä kukin omille teilleen...

Pennac & Achdé - Lucky Luke kohtaa Pinkertonit

No tämä oli ihan ok, Luken siirtäminen syrjään on toki jo nähty aiemmin, Pinkertonin toimia ja arkistoja käsitellään tendenssityyliin ja hajanaisuutta oli myös mutta kyllähän tämän luki.
Ja sen jälkeen tarkisti Wikipediasta että Daltonin lainsuojattomista veljistä vanhin, Grat Dalton, syntyi muutama viikko Lincolnin virkaanastumisen jälkeen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.09.2017 klo 21:17:29
Matthew Sturges, Bill Willingham, Luca Rossi et al. - House of Mystery 1: Room & Boredom

Jahas, taas "majatalo maailmoiden välillä"-idea, jossa hyvin sekalainen joukko väkeä kokoontuu istumaan iltaa ja ajoittain kertomaan tarinoita (joita oli yksi joka numerossa eli tässä kokoelmassa viisi). Tällä kertaa fokus oli kuitenkin enemmän kehystarinassa, kyseisen talon tavasta päästää joitain henkilöitä kulkemaan edestakaisin omaan maailmaansa ja toisia pitämään pysyvästi paikassa, ja kun päähenkilö Fig onkin jälkimmäistä tyyppiä.
Tässä on kiinnostavia juttuja ja kivaa taidetta (niissä viidessä sisätarinassa on kussakin oma kuvittajansa) mutta kerronnassa on löperyyttä, niiden sisätarinoiden kohdalla pitää ihmetellä missä vaiheessa Bill Willingham on unohtanut mikä on tarina. Ja kehystarinassakaan en oikein ymmärtänyt mitä viimeisellä sivulla tapahtuu, onko tuo cliffhanger vai tapahtuiko jotain lopullista ja mitä.
No, tarpeeksi kiinnostaa että kai se seuraavakin osa pitää hakea, toivottavasti on edes kivan näköinen.

Matthew Sturges, Bill Willingham, Luca Rossi et al. - House of Mystery 2 &3

Tästä kehystarinasta en nyt oikein osaa sanoa mitään, se menee johonkin suuntaan tai ehkä ei. Mutta Willingham ryhtyi kirjoittamaan ihan kunnollisia sisätarinoita tässä, ja kuvittajina on hyvin monenlaista väkeä, ja kolmoskirjassa oleva lehti #13 on ihan sellainen vanhanajan House of Mystery -tyylinen (mukana myös Sergio Aragones kuten asiaan kuuluu).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.09.2017 klo 21:22:27
Nico Tanigawa - No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular 1

Mangaa ja videopelejä fanittava koulutyttö huomaa aloitettuaan high schoolin että hän ei olekaan ollenkaan niin suosittu kuin kuvitteli olevansa tai esim. alemmalla kouluasteella (jolloin sentään kuusi poikaa sanoi hänelle jotain!), itse asiassa normaali kanssakäyminen tuntemattomien (eli lähes kaikkien) kanssa on hankalaa...
Huvituin, vaikka myötähäpeätasot vilkuttivatkin ajoittain punaisella. Huumorissa tästä tuli mieleen myös Tea Teen Mad Tea Partyt, japanilainen-koulutyttö-versiona.

Nico Tanigawa - No Matter How I Look at It, It's You Guys' Fault I'm Not Popular 2&3

Tarina jatkuu, myötähäpeätaso vetää yhä korkeilla tasoilla, joskin näissä osissa Tomoko ei ole enää ihan niin harhainen vaan ihan oikeasti tajuaa olevansa syrjäinen ja yksinäinen, mistä tulee lisää vakavuutta mukaan...ja siis myös hahmokehitystä siihen tyyliin että haluan nähdä miten tässä käy.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.09.2017 klo 11:50:05
Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 1

Joo, olen maailman viimeinen henkilö joka ei ollut vielä tätä lukenut, varsinkin kun olen muuten Vaughanin teoksista diggaillut. Ja olihan tämä kiinnostava ja pitää jatkaa seuraavaan osaan.

Tai jokin aika sitten olin aloittanut tätä suomeksi mutta kuten ylempänä Cagen kohdalla mainitsin en oikein tykkää tämänlaisesta voimakkaasti puhekieleen nojaavasta tyylistä käännöksinä (jos tämä sarja olisi tehty Suomessa, koko dialogi ja kerronta olisi erilaista ja se olisi okei, mutta käännökset kuulostavat kovin helposti falskeilta...) joten piti saada alkukielinen.


Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 2&3

Tarina etenee. Mainio sekoitus hauskoja scifi-ideoita ja kliseitä ja niiden omanlaisia tulkintoja, ja tarina pidetään erinomaisen henkilökeskeisenä vaikka yhteydet myös laajempiin kuvioihin näkyvät ja liikuttavat tarinaa eteenpäin. Erinomaista avaruusoopperaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.09.2017 klo 10:30:13
Bastien Vivès - A Taste of Chlorine

Teinipoika hoidattaa selkäongelmiaan uimalla, ensin haluttomasti mutta sitten säännöllisesti kun tapaa siellä tytön.
Miljöö tekee sarjasta erikoisen, uimarien anonyymius ja hiljaisuus ja toiminnan keskittyminen uimahalliin antaa kirjalle varsin epätodellisen tuntuisen luonteen, ja tarinakin jää hieman avoimeksi mysteeriksi.
Ihan kiinnostava mutta pidin aiemmin lukemastani Vivèsin toisesta kirjasta, Polinasta, enemmän.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: jura - 22.09.2017 klo 15:34:56
Max Cabanes, Doug Headline & Jean-Pierre Manchette - Fatale

Luin joku aika sitten ranskistrillerien klassikoksi mainitun Fatalen ja se oli varsin kiva, ja kun sitten tuli vastaan sarjakuvasovitus...no, tämäkin on ok. Pysyy hyvin uskollisena  alkuteokselle ja kun sen kerronta oli kuitenkin aika tiivistä niin tässä oli paikka paikoin yhtä paljon tekstiä kuin kirjassa, pois oli jätetty suunnilleen kuvaukset siitä miten henkilöt olivat pukeutuneet...joten sen puolesta tämä oli kyllä myös vähän tylsä kun kirja oli vielä hyvässä muistissa eikä tässä sinänsä tehty mitään uutta sille. Loppupuolen puukkohippa oli silti kivan näköinen.

Manchetten muitakin kirjoja on sovitettu sarjakuviksi, ainakin Tardi...

Minä tykkäsin Manchette's Fatalesta - upea piirrosjälki ja mukaansatempaava tarina. Vähän erilaista Max Cabanesia kuin Sokkoleikki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.09.2017 klo 19:56:05
Cabanes'ta pitäisi lukea enemmän, mutta juttu on kyllä aika lailla erilainen kuin mitä Sokkoleikistä muistan. Ja Fatalen lukukokemusta epäilemättä haittasi että olin niin vähän aikaa sitten lukenut sen kirjana ja sarjakuva oli hyvin uskollinen alkuteokselle (tarina itsessään on siis mitä mainioin).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Clavia Z - 22.09.2017 klo 21:37:45
Olisiko Dans les villages -albumisarja se jota ajattelet?

https://www.bedetheque.com/serie-3735-BD-Dans-les-villages.html (https://www.bedetheque.com/serie-3735-BD-Dans-les-villages.html)

Tuo on välillä käynyt mielessä semmoisena olisi-kiva-tutustua-tarkemmin -tapauksena siitä lähtien kun 1990-luvun alkupuolella sain vanhemmilta Petri Kemppisen ja Juhani Tolvasen Sarjakuva, rakastettuni -opuksen, jossa sarjasta kerrotaan näytteen kera. Taidan ensi kuussa tarttua vihdoin tuumasta toimeen ja koettaa hommata Amazonista integraalin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.09.2017 klo 16:01:28
Jos integraalin hankit niin kerro toki miltä näyttää. Cabanes on näitä tekijöitä joista on kuullut positiivisia juttuja mutta kun ei niitä ole tullut juurikaan suomeksi eikä englanniksikaan ole nähnyt niin on jäänyt...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Clavia Z - 23.09.2017 klo 16:27:06
Kerron kyllä. Joitakin päiviä sitten tilasin aika tuhdin satsin kaikkea muuta sarjakuvaa Ranskasta, joten kuukauden päästä sitten.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.09.2017 klo 11:14:38
Len Wein et al. - Before Watchmen: Ozymandias & Crimson Corsair

Ozymandias on ehdolla parhaaksi näistä esitarinoista, vaikka nojaakin vahvemmin Watchmen-jatkumoon (luonnollisista syistä) kuin muut. Wein hoitaa hommansa kunnialla ja Jae Leen (ja June Chungin värien) viileä eleganssi sopivat loistavasti tarinaan.
Crimson Corsair, no, tätä en taas niin jaksanut...kovin tekstipainotteinen pulp-maisen katkonainen kerronta olisi ehkä ollut edukseen yksinkertaisemmalla nelivärikuvituksella, ja John Higginsin yksityiskohtaista piirrosjälkeä jossa käytetään lähinnä harmaan sävyjä olisi ehkä voinut katsella mielellään vähän erilaisella kerronnalla, nyt lopputulos oli liian raskas.

Lopuksi one-shot Dollar Billin lyhyestä urasta, tässä Steve Ruden (väreissä Glen Whitmore) taide on taas henkeen sopivaa ja tarina on, no, tragikoominen ja yhden lehden mittaiseksi juuri sopiva.

J Michael Straczynski et al. - Before Watchmen: Nite Owl & Dr. Manhattan

Se neljäs Before Watchmen -kirja, noiden kahden isomman tarinan lisäksi mukana on pariosainen Moloch-tarina.
Nämä olivat ihan luettavia, sellaisella valtavirtasupersankaritavalla, Straczynski tuo hahmoille sellaisia "lapsuuden trauma"-taustoituksia jotka on kirjoitettu liian selvästi tuntumaan koskettavilta ollakseen sellaisia todella, ja Nite Owlin jutussa oli kiva nähdä myös Rorschachia, kiinnostavampana kuin omassa tarinassaan.
Ja tavallaan huvitti kuinka mitättömän vähän Silk Spectre oli mukana Dr Manhattanin kuvioissa.

Kuvittajat (Andy & Joe Kubert Nite Owlissa, Adam Hughes Dr Manhattanissa, Eduardo Risso Molochissa) sopivat kaikki erinomaisesti osiinsa.

Loppupäätelmänä pitää sanoa että ei ihan valtava menetys ole vaikkei Watchmenin lisäksi näitä spin-offeja lukisikaan, mutta olivat nämä noin pääsääntöisesti luettavia, Ozymandias varmaan paras ja Minutemen toisena. Spin-offit toivat hahmoihin ja tilanteisiin joitain varsin hyviäkin oivalluksia ja toisaalta monesti myös elementtejä joita en ihan kauheasti arvosta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.09.2017 klo 22:15:14
Howard Chaykin & Dan Brereton - Batman: Thrillkiller

Elseworld-tarina jossa on paljon tuttuja hahmoja mutta rooleissa on harrastettu sekoitusta ja toiminta on sijoitettu 60-luvun alkuun (vähän tarpeettoman tuntuisesti, varsinkin kun heti ensisivuilla harrastetaan anakronismia).
Lukihan tämän mutten mitenkään erityisesti innostunut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.09.2017 klo 11:04:26
Stan Sakai - Usagi Yojimbo 13 & 14: Grey Shadows & Demon Mask

Varsin raskaan ja kömpelönkin Grasscutter-kirjan jälkeen siirrytään lyhyempiin juttuihin ja taas alkaa luistaa paremmin: erityisesti Grey Shadowsin tasapaino jossa yksittäiset tarinat muodostivat kuitenkin kokonaisuuden miellytti, Demon Maskissa taas varsinaisten tarinoiden sekaan oli heitelty pieniä välinäytöksiä joista ainakin osa liikuttaa isompaa juonta eteenpäin...
Samoin Sakai on innostunut dekkareista, näissä molemmissa on keskiössä rikosmysteeri...

Stan Sakai - Usagi Yojimbo 15 & 16: Grasscutter II & The Shrouded Moon

Grasscutteriin palataan koko kirjan paksuudelta, mutta tällä kertaa tarina on aika suoraviivainen pako/jahtaus joka kuitenkin kantaa koko kirjan ajan...
Shrouded Moon on taas lyhyempiä tarinoita, ja taas aika rikos/alamaailma-painotteisia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.09.2017 klo 11:07:07
Ed Piskor - Hip Hop Family Tree 1&2

Ensimmäisessä osassa hip hop -historiikkia edetään vuoteen 1981, toisessa käsitellään 1981-83, ja ovathan nämä erinomaisen viihdyttäviä ja informatiivisia paketteja, pintapuolisesti osa jutuista ja henkilöistä oli jo tuttuja mutta aika paljon uuttakin tässä oppii, samoin kuin vähän paremmin ymmärtää miten tekijät liittyvät toisiinsa...

Ja tässä taustalla olen myös ajoittain soitellut Sugarhill -kokoelmaa jossa on paljon näitä mainittuja, mutta paljon pätkiä voisi varmaan jahdata myös Juutuubista tai jostain.
Toteutus on tietysti jännä, aika moni juttu pilkkoutuu yksittäisiksi sivuiksi vaikka varsinaista strippiformaattia ei harrastetakaan, ja visuaalinen puoli ammentaa 70-80-luvun supersankarisarjakuvasta mukaanlukien tai erityisesti vähän köpelö painojälki ja haalistuminen (ja kakkososassa on sitten mukana pari yksittäistä ruutua jotka sijoittuvat 1990-luvulle ja näiden toteutus ja painojälki on oman aikansa mukaista...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.10.2017 klo 11:48:50
Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 2&3

Tarina etenee. Mainio sekoitus hauskoja scifi-ideoita ja kliseitä ja niiden omanlaisia tulkintoja, ja tarina pidetään erinomaisen henkilökeskeisenä vaikka yhteydet myös laajempiin kuvioihin näkyvät ja liikuttavat tarinaa eteenpäin. Erinomaista avaruusoopperaa.

Brian Vaughan & Fiona Staples - Saga 4-6
Joo, toimii yhä hyvin, tarina etenee yhä hyvin ja kiinnostavia henkilöitä on mukana (nyt taas pari on haipunut sivuun niin ettei ole hetkeen nähty, eivätköhän taas kohta putkahda esiin).
Tarina on myös kivasti rytmitetty siinä mielessä että vaikka eri henkilöiden toimet ovatkin ehä hajallaan, niissä käsitellään yhtä aikaa samoja teemoja (kuten nyt kutososassa moni henkilö vapautui jostain aiemmasta rajoitteesta...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.10.2017 klo 10:26:06
Jaime & Gilbert Hernandez - Love & Rockets, New Stories 1&2

Hmm. Tietysti pitäisi olla iloinen siitä että Hernandezin veljekset eivät liikaa polje paikallaan mutta.
Jaimelta on pitkä supersankarisarjakuva (sillai Jaimemaisella tavalla toteutettu) Ti Girls Adventure joka on aluksi ihan kiinnostava mutta tässä tapauksessa liiallinen, tykkäsin supersankareistaan silloin kun siroitteli niitä lyhyinä juttuina tai tarinoiden taustalle.
Ja Gilbertiltä on alkupätkä Julio's Day-sarjaa jonka olin jo lukenut kokonaisena albumina (ja joka toimii siinä formaatissa paremmin) ja sitten surrealistisen epämääräisiä fiilistelysarjiksia, joista niistäkin olen pitänyt pieninä annoksina muun muassa mutta en tällaisissa määrin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.10.2017 klo 10:36:21
Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 2

Seuraava osa, ja päähenkilöä lukuunottamatta muut otakuyhteisön jäsenet olivat enemmän sivussa ja sen ulkopuolisen vässykkäveli taas enemmän esillä. Mutta viihdyttävästi tämä etenee otaku-shojo-linjalla.

Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 3

Nyt taas huomio keskittyy taas enemmän yhteisöön, juoni etenee reippaasti ja kliseitäkin vilisee mutta entäs sitten, viihdyttävä tämä silti on. Ja valehtelin edellisessä, josei-sarjahan tämä on.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.10.2017 klo 10:25:48
Hiroya Oku - Inuyashiki 1

Joskus aiemmin luin ekan osan Gantz-scifisarjaa todeten että ei ole minun juttuni.
Tämä toinen sarjansa nyt kuitenkin uteloitti.
Vanhenevaa salarymania ei arvosta edes oma perhe, ja kun saa vielä syöpädiagnoosin ja muutaman kuukauden elinaikaodotuksen niin eipä mene elämä hyvin...mutta eräänä yönä koiraa ulkoiluttaessa taivaalta tulee äkillinen valonvälähdys, mies pyörtyy ja herättyään huomaa ettei olekaan enää ihan oma itsensä.

Viittaukset Ikiruun (ja itseironiset Gantziin) huvittivat, ja kai tätä pitää eteenpäinkin lukea, mihin suuntaan tämä nyt sitten kehittyykään (loputtoman tuntuisen ultraväkivaltaisen taisteluandroiditappelun vaara on yhä sarjan yllä, eikä se kauheasti kiinnostaisi, pieninä annoksina menee).

Hiroya Oku - Inuyashiki 2&3

Hmm. Väkivaltapitoisuutta vedetään reippaasti korkeammalle kun kakkososaan saadaan mukaan psykoottinen sarjamurhaaja ja kolmoseen yakuza-väkeä, juonesta tai mihin suuntaan tämä sarja on kehittymässä (siis muuten kuin väkivallan määrän suhteen) on yhä aika vaikea sanoa (eikä niitä seuraavia osia näytä olevan kirjastossakaan).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.10.2017 klo 11:40:54
Meyer, Gazzotti & Vehlmann - Clear Blue Tomorrows

Vehlmannin sarjoja on tietysti tullut luettua useampiakin ja niistä muutamia tässä ketjussa mainittua, mukaanlukien Gazzottin kanssa tehty Alone/Seuls-sarja.
Tämä on yksittäinen scifialbumi, jossa kehystarinan sisällä on muutama lyhyempi kertomus. Vaikutteita otetaan vähän pulpnovelleista ja aika paljon Twilight Zonesta ja vastaavista, ja toisaalla mainitun House of Mysteryn tapaan painotus onkin niin että kehystarina on se keskeinen osa ja pikkutarinat enemmän mausteena...

En nyt lähde pohtimaan tarinan uskottavuutta mutta hauska se kuitenkin oli.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.10.2017 klo 15:52:51
Hokusei Katsushika, Takashi Nagasaki & Naoki Urasawa - Master Keaton 1

Urasawa piirtäjänä tekee tästä tietysti lukemisen arvoisen, vaikka tarinoimassa onkin muita.
Tällä kertaa ei sen kummempaa jatkuvaa juonta ole havaittu, vaan episodimaisempi juttu arkeologi/vakuutustarkastajasta joka on myös armeijan erikoisjoukkojen survival combat -mestari...ja näitten taitojensa vuoksi päätyy sitten monenlaisiin merkillisiin paikkoihin.

Ja eihän tämä tietenkään ole Pluto, Monster tai 20th Century Boys, Black Jack tuli ennemmin mieleen (vaikkei Keaton toisaalta olekaan yhtään kuin Black Jack).

Hokusei Katsushika, Takashi Nagasaki & Naoki Urasawa - Master Keaton 2

Samaa lisää, työ vie episodimaisiin seikkailuihin Black Jackin tyyliin, vaikka hahmo onkin hyvin erilainen...tällaista sympaattista, tunnelmallisen nättiä mangaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.10.2017 klo 09:43:41
Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 2: Fandemonium

Tarina jatkuu merkillisiä ratoja, uusiin henkilöihin tutustutaan jne. Tämä osa on vähän hajanaisempi kun niitä tarinoita on niin monenlaisia, mutta lopputvisti oli aika yllättävä ja herätti joukon lisäkysymyksiä (jos x niin sitten kai myös y?), joten kai tästäkin pitää jatkoa lukea.

Kieron Gillen, Jamie McKelvie et al. - The Wicked + The Divine 3: Commercial Suicide

Piirtäjä pitää ison osan kirjaa lomaa ja yksittäisissä lehdissä oli vaihtuvia piirtäjiä, niinpä tarinatkin ovat enemmän yksittäisiin henkilöihin keskittyviä henkilökuvia. Ja kokonaisuus on aika sekava.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.10.2017 klo 22:58:09
Gail Simone & Neil Googe - Welcome to Tranquility 1&2

Eli yksi versio näistä "supersankarien yhteisö elää normaalia elämää", tässä tapauksessa enemmän vanhojen sankarien eläköitymispaikkana vaikka on siellä myös joitain perheitä mukana...
Ja arvaahan sen että ei elämä kovin normaalina pysy, vaan varsinkin kakkososassa meno yltyy aika omituiseksi.

Olin ykkösosan lukenut joku vuosi sitten, nyt piti lukea uusiksi kun halusin kakkosenkin lukea. Ja, no tämä on kiva mutta kun on jo lukenut Top Teniä ja Astro Citya niin ei myöskään sen enempää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.11.2017 klo 15:47:32
Taiyo Matsumoto - Sunny 2&3

Parin seuraavan osan (niitä on ilmeisesti yhteensä kuusi) perusteella voin sanoa kyllä pitäväni tästä kovasti, erinomainen tasapaino hillityn slice-of-lifen ja tunteikkuuden välillä.

Taiyo Matsumoto - Sunny 4-6

Luin loppuun ja onhan tämä siis ihan huippusarja. Nyt alkoi kiinnostaa mitäs muuta Matsumoto on tehnyt kun tämän ja Tekkonkinkreetin kanssa näytöt ovat olleet vahvoja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.11.2017 klo 11:03:24
Brian K Vaughan & Cliff Chiang - Paper Girls 1

Vaughanin perusteella tämänkin otin luettavaksi, ja, no, aika erikoinen juttu. Neljä varhaisteinityttöä ovat lehdenjakokierroksella pyhäinpäiväaamuna 1988 kun merkillisiä asioita alkaa tapahtua (tarkalleen ottaen mitä ei ole vielä kovin selvää, mutta asiaan liittyy aikamatkailua).
Scifikuviosta en osaa vielä sanoa mitään mutta kiinnostavat henkilöt jotka tuntuvat ikäisiltään, aikakausikin tulee mukavasti esiin ja kai sitä jatkoa pitää sitten lukea.

Brian K Vaughan & Cliff Chiang - Paper Girls 2

Kakkososassa juonen palasia loksahtelee paikalleen, mutta merkillinen sarja tämä on silti: vuoden 1988 tytöt ovat pudonneet vuoteen 2016 ja kohtaavat myös väkeä tulevista ajoista (samalla kun 2016 on myös monella tavalla hämmentävä).
Vaughan kirjoittaa yhä kiinnostavia henkilöitä ja miljöötä, saa nähdä mihin (ja kuinka pitkälle) tämä juoni kantaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.11.2017 klo 09:56:50
Pertti Jarla - Jäätävä Spede

Fragmenttisuus on kiinnostava tekniikka mutta siinä pitäisi olla vähän enemmän pointtia, osa yksittäisistä jutuista toimii mutta mieleen tulee onko tämä tosiaan siinä määrin itseterapiaa kuin mitä kehystarina antaa ymmärtää ja onko se kovin antoisaa lukijalle...(noin muuten siis suhtaudun tämän faktuuteen samalla epäluuloisuudella kuin muihinkin omaelämäkerrallisiin teoksiin joiden tekijöiden elämästä en muuten tiedä mitään)
Jarla on tarpeeksi ammattitekijä että tämän lukee mutta en näe tätä muuna kuin välityönä.

Pertti Jarla - Jäätävän speden sunnuntai

"Sarjakuvatekijä seikkailee"-genressä pysytään mutta sunnuntaistrippimuoto terävöittää ja rytmittää anekdootit paremmin. Parannus edelliseen, pidin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.11.2017 klo 20:54:07
Grant Morrison & Steve Yeowell - Zenith: Phase 3&4

Zenith on 2000AD:n perinteisempiä supersankareita, joskaan ei luonteena ole niitä sankarillisempia vaan enemmän itsekeskeinen diivaileva poptähti, mutta maailmanpelastuskeikkaa kuitenkin tulee...sinänsä kiinnostavaa lukea näitä nyt kun olen myös viime aikoina lueskellut The Wicked The Divinea, brittejä ehkä kiinnostaa tämä supersankari/poptähti-kuvio enemmänkin.

Diggailin aikoinaan kovasti Zenithin alusta mutta näitä myöhempiä vaiheita ei silloin albumeina tms tullut ikinä vastaan, ja, no, ei nämä nyt niin kovaa kolahtaneet ainakaan nyt, ehkä ilemstymisaikanaan enemmän. Kolmososassa joutui ihmettelemään kuvitusta että oliko sen oikeasti tarkoitus näyttää tuolta, ja tarinapuolelta se tuntui lähinnä versioivan Alan Mooren Kapteeni Britannia -aikaa, nelonen skarppasi jonkin verran mutta toisaalta siinä oli vähän liikaa samaa kuin Zenithin ekassa osassa...ja toisaalta aika paljon tunnelmia siitä mitä Morrison (ja Yeowell) tekivät Invisiblesissa. Eli kun olin jo lukenut nuo kaikki niin nämä olivat "ihan kivoja".
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.11.2017 klo 10:24:47
Will Eisner - A Family Matter

Eisnerin myöhempää tuotantoa, jälkeläiset kokoontuvat juhlimaan isän 90-vuotissynttäreitä vähemmän leppoisissa merkeissä.
Visuaalisesti ja teknisesti tietysti ammattimiehen työtä, mutta kun olen tämän aiheen nähnyt muissa taidemuodoissa parempina versioina, Eisner on tässä mustavalkoisen helppo.

Will Eisner - The Name of the Game

Lisää myöhempää Eisneriä, ja aihekin liittyy samaa eli perhesuhteisiin, tällä kertaa usean vuosikymmenen ja kolmen sukupolven verran. Ja mustavalkoisuuskin on läsnä vain piirroksissa.
Mutta tällä kertaa Eisner päätyy käyttämään runsaasti selittäviä tekstiblokkeja perhe- ja historiallisista taustoista, ja niillä isommat kuviot liikutetaan eteenpäin, sarjakuvallinen kerronta on sitten episodimaisempaa niiden tekstiblokkien välillä. Mikä ei ole ihan tyydyttävä ratkaisu (joskin varmaan myös ainoa tapa saada tämänkokoinen tarina alle kahteensataan sivuun...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.11.2017 klo 10:16:32
Charlier & Giraud - Blueberryn nuoruus, Jenkki nimeltä Blueberry, Sininen ratsumies

Kolme albumillista Mike Blueberryn nuoruustarinoita, joissa Giraud oli vielä mukana, tämän jälkeen piirtäjä vaihtui...
Kun varsinaisessa sarjassa oli albumin tai useamman mittaisia tarinakaaria niin kunkin näiden albumien koostuminen kolmesta-neljästä lyhyemmästä tarinasta yllätti, vaikka niissä jatkumoa olikin...vähän tuntui että näitä oli tehty pieninä välipaloina isompien kokonaisuuksien välissä ja seassa.
Viihdyttäviä nämä toki olivat vaikka sankarimme yhdistelmä taitoa ja tuuria kävi ajoittain jo huvittavaksi.

Charlier & Wilson - Blueberryn nuoruus: Missourin demonit & Kauhua Kansasissa

Tässä ollaan jo siirrytty muiden albumien formaattiin, eli pitempiin tarinoihin, nämä kaksi albumia ovat yhtä tarinaa (ja minkä verran se näkyy seuraavissa jää nähtäväksi siihen jahka ne saan käsiini, tätäkin sarjaa on näköjään julkaistu suomeksi hyvin sekalaisessa järjestyksessä).
Sisällissodan rajamailla mennään ja vaikkei massataisteltuja olekaan niin meno yltyy ajoittain varsin rankaksi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.11.2017 klo 11:05:46
Kieron Gillen, Jamie McKelvie et al. - The Wicked + The Divine 3: Commercial Suicide

Piirtäjä pitää ison osan kirjaa lomaa ja yksittäisissä lehdissä oli vaihtuvia piirtäjiä, niinpä tarinatkin ovat enemmän yksittäisiin henkilöihin keskittyviä henkilökuvia. Ja kokonaisuus on aika sekava.

Kieron Gillen & Jamie McKelvie - The Wicked + The Divine 4: Rising Action

Välipalojen jälkeen palataan pääjuonen pariin, ja supersankarimättöön, kun joukoissa tapahtuu jakautumista...
En ole ihan täysillä mukana tässä mutta seuraavakin osa kiinnostaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.11.2017 klo 11:18:13
Pennac & Achdé - Lucky Luke kohtaa Pinkertonit

No tämä oli ihan ok, Luken siirtäminen syrjään on toki jo nähty aiemmin, Pinkertonin toimia ja arkistoja käsitellään tendenssityyliin ja hajanaisuutta oli myös mutta kyllähän tämän luki.
Ja sen jälkeen tarkisti Wikipediasta että Daltonin lainsuojattomista veljistä vanhin, Grat Dalton, syntyi muutama viikko Lincolnin virkaanastumisen jälkeen...

Achdé - Lännen nopein lasso, Status squaw, Luvattu maa

Lisää myöhempiä Lucky Lukeja. Kaksi ekaa jatkavat Kid Lucky -yksisivuisia, ja Luvattu maa taas viittailee perinteisiin tarinoihin (ihan ääneen) kun viedään juutalaisperhettä halki Amerikan: juonta tässä ei ole nimeksikään tuon peruskonseptin jälkeen mutta irtovitsejä ja cameoita kyllä, aika lailla levottomimmasta päästä (mutta osa niistä oli hauskojakin).

Nää on sellaista BD-bulkkia joka on tarpeeksi hyvin tehtyä että niitä lukee ihan huvikseen ja varmaan suuren osan unohtaa aika nopeasti.
Vaikea sanoa kumpi on paremmassa kuosissa isojen tekijöiden poistuttua, Asterix vai Lucky Luke, ensimmäistä painaa vähän se että jokainen uusi julkaisu on yhä Tapahtuma ja lopputulosta syynätään, siinä missä Lucky Lukessa ote on rennompi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Darzee - 15.11.2017 klo 12:40:10
Achdé - Lännen nopein lasso, Status squaw, Luvattu maaVaikea sanoa kumpi on paremmassa kuosissa isojen tekijöiden poistuttua, Asterix vai Lucky Luke, ensimmäistä painaa vähän se että jokainen uusi julkaisu on yhä Tapahtuma ja lopputulosta syynätään, siinä missä Lucky Lukessa ote on rennompi.

Hyvä luonnehdinta. Lukea on tullut niin paljon enemmän kuin Asterixia ja käsikirjoittajat vaihtuneet niin paljon useammin, että muutokset eivät tunnu niin mullistavan maailmaa. Goscinnyn varjo ei Lukessa ole niin pitkä hänen lähes ainutlaatuisista taidoistaan huolimatta, koska vaihtuvuuden vuoksi hänen aikansa tuntuu olevan kauempana kuin Asterixissa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.11.2017 klo 21:46:36
Joo, ehkä just kun hahmo on kuitenkin Morrisin niin Lucky Luke on selvemmin sarja jossa on ollut useita käsikirjoittajia: Goscinny on tehnyt paljon ja sarjan parhaimmistoa mutta on kuitenkin vain yksi monista käsikirjoittajista, ja toisaalta kun niitä muita kirjoittajia on käytetty niin Morrisinkin poistuminen ei ole shokki...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.11.2017 klo 12:31:08
Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 7&8

Ja jatkuu, Korean sota alkaa ja kuolemankauppiaat ovat vauhdissa (ja nyt tämä on taas vähän ajankohtaisempi...)
Muuten pienet voitot ja suuret tappiot jatkuvat, yhteiskunnallinen kantaaottavuus sen kun lisääntyy. Tendenssikirjallisuuden ja saarnaamisen inhoajat eivät varmaan tätä sarjaa jaksa lukea.

Keiji Nakazawa - Barefoot Gen 9&10
Sainpahan loppuun tämänkin. Näissä loppuosissa jutut alkavat olla kovin episodisia ja fokus on hieman hukassa, uusia hahmoja tuodaan mukaan ja aika moni niistä kuolee nopeasti pois, sitten surraan ja kirotaan lisää sotaa ja pommia ja sitten seuraava käänne kehiin. Dramaattisessa mielessä tarinan reippaampi tiivistäminen vaikka kahdeksaan osaan kymmenen sijasta olisi ollut ihan hyvä vaihtoehto...
Mutta hyvä tämä on lukea näinkin ja ensimmäinen puolisko sarjasta ihan ehdottomasti.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.11.2017 klo 19:47:51
David Petersen - Mouse Guard: The Black Axe

Yksi osa lisää Mouse Guardia, edellisiä olenkin muutaman kirjan lukenut...
Mielelläni näitä luen mutta sarjan ongelma tavallaan on että sitä pitäisi olla paljon lisää: sarjan kiinnostavuus on erityisesti maailmassa, mutta kun tätä sarjaa tulee sen verran hitaasti niin siihen maailmaan ei sitten kuitenkaan pääse vielä kauhean hyvin kiinni, tuntuu että tekijän päässä on vaikka mitä kuvioita mutta niistä nähdään vain murto-osa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.11.2017 klo 08:27:35
Derib, Rosy & Kornblum - Attila

Tuli integraali vastaan, niistä Ruudussa ilmestyneistä Attiloista oli vaan hämäriä muistoja, Nonarissa ilmestynyt neljäs oli vähän tuoreemmin mielessä ja kun en siitä kovin paljoa pitänyt niin suhtauduin aika varauksella tähän teokseen, nostalgiapisteitä ei ollut ihan kauheasti jaossa...

Ja juu, kaksi ekaa albumia olivat varsin mainioita, reipasta seikkailua jolla sijoitutaan sinne aikakauden BD-keskikastiin, muttei olennaisesti ylemmäs. Kolmas meni vielä vaikka tuntuikin että sarjan suunta on nyt menossa vähän pieleen, ja nyt kun oli lukenut edelliset osat niin se neljäs albumi tuntui vieläkin huonommalta, täysin irrallisia ideanpätkiä heitellään miten sattuu.
No, tulipa luettua ja olihan se kiva saada tämäkin sarja kunnolla julkaistuksi mutta olisin minä ehkä jotain muita sarjoja ennemmin halunnut (kuten Macheroteja tai niitä albumisarjasta vielä puuttuvia Yoko Tsunoja tai tai tai...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 21.11.2017 klo 11:30:55

Kyllä. Macherot... Sipuleenat + Naukio - integraali olisi kyllä jotain
aivan mahtavaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.11.2017 klo 11:29:00
Derib & Job - Yakari: Präriens herrar & Flyg som en korp

Eli suomentamattomia Yakareita löytyy kirjastosta ruotsiksi.
Präriens herrar on aika perusjuttu "Yakari tutustuu eläinlajiin", tällä kertaa biisoneihin.
Flyg som en korp on sen sijaan oudompi ja mystisempi juttu, Yakari on vähän sivussa ja korpit tekee merkillisiä juttuja...

Derib & Job - Yakari: Fångarna på ön & Brutna hornet

Pari Yakaria lisää, olen näitä nyt eri kielillä lukenut parikymmentä ensimmäistä ja pari kolme hajanumeroa myöhempiä...
Lisää uusia eläimiä, ekassa hirviä ja ahma, toisessa vuorivuohia ja muita vuorten asukkeja.
Perustaso näissä suomentamattomissa on asettunut tasaiseksi, suurin osa on just sellaisia "tutustutaan eläinlajiin" -juttuja joissa on aika kevyesti juonta, sellaisia quest-tyyppisiä juttuja joilla oli isompi osa suomennetuissa ekoissa albumeissa on siellä täällä (kuten tuo Flyg som en korp, ja Brutna hornetissakin oli vähän enemmän tätä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.11.2017 klo 11:29:50
Petri Hiltunen - Hysteria & Harmaan Jumalan hetki

Kaivoin kirjastohyllyistä vanhempaa Hiltusta.
Hysteriaa en ollut ennen lukenutkaan, ja kun myöhempi tuotanto on tullut tutuksi niin olihan tämä hapuilevaa alkutaipaletta joissa ilmeiset vaikutteet olivat ilmeisiä, mutta debyyttityöksi tai suomalaisessa sarjakuvakentässä 1987 tämä epäilemättä oli huomionarvoinen teos...
Harmaan Jumalan hetkessä (J on kannessa isolla alkukirjaimella vaikkei kieliopillisesti kai kuuluisi...) on oma ääni jo löydetty piirroksissa. Tarinassa on tavoiteltu oopperamaisuuttakin, mutta kovin sivuun se tuntuu lopulta jäävän piirrosfiilistelyn, historiallisten detaljien ja taistelun etenemisen alle. Tarinankertojana Hiltunen kehittyi vielä myöhemmin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.12.2017 klo 09:54:48
Katja Tukiainen - Rusina

Vähän samantyylinen juttu kuin Postia Intiasta, eli sivun mittaisia päiväkirjavälähdyksiä, tai ennemmin niiden ja muistojen ja ehkä myös fiktion myöhempää sarjakuvasovitusta (mistä minä tiedän kuinka paljon tästä on keksittyä) kun tulevaan synnytyksen ajankohtaan viittaillaan alusta lähtien.

"Taiteilija taiteilee raskaudesta, synnytyksestä ja vauva-ajasta" on aiheena vähän klisee (tapahtuman merkittävyys tekijälle ei välttämättä tee sitä merkitykselliseksi muille) mutta tämä oli aiheteoksena ihan mainio.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.12.2017 klo 16:01:58
Hokusei Katsushika, Takashi Nagasaki & Naoki Urasawa - Master Keaton 2

Samaa lisää, työ vie episodimaisiin seikkailuihin Black Jackin tyyliin, vaikka hahmo onkin hyvin erilainen...tällaista sympaattista, tunnelmallisen nättiä mangaa.

Hokusei Katsushika, Takashi Nagasaki & Naoki Urasawa - Master Keaton 3&4

Ja lisää. Symppis sarja vaikka jutut ovat niin irrallisia että ei tässä taitaisi olla merkitystä millä tahdilla tätä lukee tai lukeeko oikeassa järjestyksessä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.12.2017 klo 21:51:37
Charles Schulz - The Complete Peanuts 1981-1982

Noniin, sen viimeisenkin lukemattoman sain nyt kirjastosta.
Ja tässä on itse asiassa aika hyvä tasapaino hahmojen osalta, Remppu, lintupartio ja Toisto ovat kaikki jo mukana mutta sivuosassa ja toisaalta Eppu ja Amadeus ovat yhä aktiivisia.
Pari hienoa tarinajatkumoa (Ressu, Remppu ja Regina ensimmäisessä maailmansodassa, perhonen laskeutuu Pipsan nenälle, Sallin säkkituolileiri, Maisa tunnustaa rakkautensa...) ja muutenkin tämä oli mallikas paketti.

Charles Schulz - The Complete Peanuts: Comics & Stories 1950-2000

En sitten ollutkaan lukenut vielä ihan koko sarjaa, siihen kuului vielä tällainen ekstraosa jossa on kuvituskuvia, mainossarjiksia, muissa julkaisuissa olleita tarinoita yms yms vuosien varrelta. Ei tämän lukeminen nyt niin välttämätöntä ole ja esim. niiden Ford Falcon -mainosstrippien lukeminen putkeen on, noh, aika eirkoinen kokemus, mutta jos ne muut osat on lukenut niin kai tämänkin voi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.12.2017 klo 21:54:49
Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: Chapel of Bones

Ja jatkoa, tämä vetää yhteen ensimmäisten osien tarinaa ja aloittaa sen takana olevaa suurempaa juttua. Tässä oli kivoja ideoita, hyvännäköisiä juttuja mutta kokonaisena albumina (tai siis kovakantisena kirjana) tämä ei oikein jaksanut innostaa, tähän mennessä ei olisi niin vajaaksi jäänyt vaikka lukemisen olisin lopettanut Curse Bellsiin.

Mignola, Golden & Stenbeck - Baltimore: The Apostle and the Witch of Harju

Viides osa Baltimorea jossa kaksi lyhyempää tarinaa, eka Witch of Harju (jossa seikkaillaan Virossa) oli aika kiva, jälkimmäisen The Wolf and the Apostlen luki.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.12.2017 klo 21:59:11
Ed Piskor - Hip Hop Family Tree 1&2

Ensimmäisessä osassa hip hop -historiikkia edetään vuoteen 1981, toisessa käsitellään 1981-83, ja ovathan nämä erinomaisen viihdyttäviä ja informatiivisia paketteja, pintapuolisesti osa jutuista ja henkilöistä oli jo tuttuja mutta aika paljon uuttakin tässä oppii, samoin kuin vähän paremmin ymmärtää miten tekijät liittyvät toisiinsa...

Ja tässä taustalla olen myös ajoittain soitellut Sugarhill -kokoelmaa jossa on paljon näitä mainittuja, mutta paljon pätkiä voisi varmaan jahdata myös Juutuubista tai jostain.
Toteutus on tietysti jännä, aika moni juttu pilkkoutuu yksittäisiksi sivuiksi vaikka varsinaista strippiformaattia ei harrastetakaan, ja visuaalinen puoli ammentaa 70-80-luvun supersankarisarjakuvasta mukaanlukien tai erityisesti vähän köpelö painojälki ja haalistuminen (ja kakkososassa on sitten mukana pari yksittäistä ruutua jotka sijoittuvat 1990-luvulle ja näiden toteutus ja painojälki on oman aikansa mukaista...)

Ed Piskor - Hip Hop Family Tree 3&4

Jatkoa seuraa, päästään jo vuoteen 1985 jolloin Sugar Hill -tyylinen diskorap  alkaa olla jo poissa kuvioista, Def Jam alkaa tuottaa jo levyjäkin ja aika moni muu kasari-hiphoppari on ainakin vilahtanut jo mukana.

Lukisin mielelläni pitemmällekin jos Piskor vain tekisi ja Fanta julkaisisi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.12.2017 klo 06:54:18
Moebius: Tähti

Tämä kuulunee vääriin mielipiteisiin, mutta en erityisemmin pidä Moebiuksen tuotannosta (Jean Giraud sen sijaan menee). Näistä tulee mieleen pastellisävyiset legot.

Moebius: Jumalatar

(välissä olleen Aedenan puutarhat luin ensimmäisenä)
Tässä oli vähän enemmän koherenssia ja draamaa joten pidin enemmän kuin edellisistä osista, mutta en minä vieläkään Moebiuksen kanssa oikein tule juttuun.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: STD - 05.12.2017 klo 10:00:36
Kyllä Moebiuksen ansiot on enempi siellä visuaalisella puolella. Tarinasa ovat kovin köykäisiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.12.2017 klo 13:57:47
Joops, muhun piirrostyylinsä ei toimi sillä tavalla että katselisin näitä ihan vaan grafiikkasivuina, ja tarinoiden väljyydessä jäävät useammin epämääräisiksi fiilistelyiksi elävien maailmojen sijaan (Jumalatar on tässä toki vähän parempi kuin edeltäjänsä).

Mutta tämä on tosiaan enemmän "Moebius tekee asioita joista en välitä" kuin "Moebius on ihan paska".
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.12.2017 klo 17:10:28
Veikko Savolainen - Joonas

Eli se Arktisen banaanin kokoelma, neljä seikkailua eri ajoilta, valinnoissa näkyy kivasti tyylien vaihtelu ja kehityskin.
Ensimmäinen oli vielä aika hämärä juttu, vähän tuli mieleen varhaisimmat Tintit niiden ei-niin-hyvässä mielessä, eli eksoottista seikkailua eksoottisessa miljöössä joka perustuu enemmän stereotyyppeihin kuin todellisuuteen...
Ja viimeinen tarina ei oikein jaksanut napata, Bond-tyyli ei kiinnostanut tekijäänsäkään.
Mutta keskimmäiset kaksi olivat vallan mainioita, tämän kauden Joonas-jatkumoja voisi lukea muitakin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.12.2017 klo 17:14:59
P.A.Manninen - Teräslilja: Iso pipi

Manninen näkyy kanavoivan näihin sisäisen mielensäpahoittajan, eli moni sarjoista liittyy johonkin populaarikulttuurin tai muun elämän ilmiöön jonka soisi joutuvan samaan paikkaan Teräsliljan kanssa.
Eilen illalla oli tarkoitus lukea vain pari juttua alusta mutta hups, luinkin kertaheitolla koko albumin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.12.2017 klo 11:47:54
Aino Sutinen - Vaimoksi vuorille

Laji on tuttu, matkasta tehtyjä sivun mittaisten sarjakuvahuomioiden kooste (ja Suhonenkin tämän osaa), mutta Kaukasuksen alueelta kieltämättä ei ole tullut nähtyä juuri mitään aiemmin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.12.2017 klo 10:54:16
Luke Pearson - Hilda and the Black Hound

Sarjan neljäs osa, tarina käy entistä monisyisemmäksi, mikä on varsin mainio juttu.

Luke Pearson - Hilda and the Midnight Giant
Luke Pearson - Hilda and the Stone Forest

Eli nyt sitten sarjan toinen ja viides osa: toisessa osassa käy ilmi miksi Hilda ja äitinsä muuttavat kaupunkiin ja viidennessä on aika paljon edellisten osien hahmoja, eli vaikka tämä väärässä järjestyksessä lukeminen onkin toiminut niin toiminee paremmin kun lukee järjestyksessä.
Myös siksi että Hilda hahmona kuitenkin kasvaa, ja tarinat ja kerronta kehittyvät myös, selvästi sopien kasvavan lapsen luettavaksi (mutta sopii siis myös vanhemmille lukijoille, jos sellainen Miyazaki-Muumit-akselin fantasia toimii). Vitososa päättyy vieläpä cliffhangeriin, eli tarina jatkuu suoraan seuraavassa albumissa (sitten kun se joskus ilmestyy).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.12.2017 klo 10:56:21
Terhi Ekebom - Honeymoon Island

Raapetekniikalla toteutettuva mininovelleja/fragmentteja, sympaattisia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.12.2017 klo 07:39:55
J. Tilsa - Venetsijärveläiset

Tilsa tekee suht perinteistä huumoristrippisarjakuvaa maatilan elämästä. On tässä häivähdys tuttua tunnelmaa vaikka tyyli ja pyrkimys onkin eri kuin jossan Zärpissä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.12.2017 klo 09:46:55
Charlier & Wilson - Blueberryn nuoruus: Missourin demonit & Kauhua Kansasissa

Tässä ollaan jo siirrytty muiden albumien formaattiin, eli pitempiin tarinoihin, nämä kaksi albumia ovat yhtä tarinaa (ja minkä verran se näkyy seuraavissa jää nähtäväksi siihen jahka ne saan käsiini, tätäkin sarjaa on näköjään julkaistu suomeksi hyvin sekalaisessa järjestyksessä).
Sisällissodan rajamailla mennään ja vaikkei massataisteltuja olekaan niin meno yltyy ajoittain varsin rankaksi...

Charlier & Wilson - Blueberryn nuoruus: Helvetillinen tehtävä & Säälimätön takaa-ajo

Lisää Blueberryn sotaseikkailuja, nämä näköjään olivat ensimmäiset suomeksi ilmestyneet nuoruusalbumit, eli kertoo sarjan monen osan olevan varsin itsenäisiä (joskin nämä kaksi siis taas kuuluvat yhteen).

Mieleen tuli että Hannu Hanhi on lukijoidenkin keskuudessa kovin inhottu mutta melkein vastaavalla tuurilla varustettu Mikko Mustikka taas on okei, kai se sitten on asennekysymys.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.12.2017 klo 11:05:10
Posy Simmonds - Eero

Kas, tällainenkin on joskus ilmestynyt. Vähän kuvakirjamainen (mutta sarjakuva kuitenkin) ja Raymond Briggs -vaikutteinen lyhyt lastentarina kissan kuolemasta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.12.2017 klo 07:33:31
Lewis Trondheim - Little Nothings 1: The Curse of the Umbrella
Samaa sarjaa, eli vähän kuin kirjaversio blogista (jossa taso pysyy korkean tasaisena). Käydään Reunionilla, napataan Angoulemen grand prix -pysti, hankitaan kissa yms yms.

Lewis Trondheim - Little Nothings 2&3: The Prisoner Syndrome & Uneasy Happiness

Lisää sarjakuvatekijän seikkailuja. Matkailua, Angoulemea, arkea yms.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.12.2017 klo 21:50:39
Lat - Town Boy

Tähän on ilmeisesti olemassa aiempi osa Kampung Boy, jossa malesialainen tekijä kuvaa lapsuuttaan: hyppäsin suoraan tähän jossa päähenkilömme perhe muuttaa isompaan kaupunkiin ja siellä sitten vietetään teini-ikää jossain 50-60-luvun vaihteessa.

Ei tässä sen kummempaa tarinaa ole, varsin hajanainen kokoelma muistoja joista moni luultavasti tuntuu hyvin tutulta kenestä tahansa joka on joskus teini ollut. Piirrostyyli on aika karikatyyrimainen josta tuli ajoittain mieleen Sergio Aragones ja Gary Larson ja jotkut muutkin, taustat taas viehättävän detaljirikkaita niin että ajan ja paikan tuntu tuli kivasti esiin ilman että muodostui ähkyiseksi.

Symppis sarja vaikka tarinaa olisin tosiaan kaivannut vähän enemmän.

Lat - Kampung Boy

Hoksasin sitten sen ensimmäisenkin osan kirjaston hyllystä, eli Latin lapsuus pienessä malesialaiskylässä tinakaivoksen vieressä. Irtonainen kokoelma muistoja, ajoittain sarjakuvamaista kerrontaa, ajoittain yksittäisiä kuvia ja tekstilaatikoita, kuvissa on kuitenkin kiva ilmava tyyli jossa kuitenkin välittyy hyvin miljöö...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.12.2017 klo 23:55:05
Pat Mills et al. - Misty

Eli 2000AD:n varhaisvaiheiden aikalainen, brittiläistä kauhusarjista tytöille: Ideahan ei ole ainutlaatuinen, Japanin puolella shojo-kauhuilu on ihan normilaji, mutta kuiteskin ei näitä ihan joka päivä vastaan tule.

Kaksi jatkotarinaa on mukana, joista ensimmäinen, Moonchild, kärsii paljon siitä että Stephen Kingin Carrie on tuttu tarina niin kirjana kuin leffana, tarina kopioi sitä reippaasti (laimennettuna versiona).
The Four Faces of Eve on ehkä myös jostain pöllitty mutta ei sellaisesta lähteestä että olisi ollut minulle suoraan tuttu.

Kuvitus on kuitenkin varsin nättiä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.12.2017 klo 08:41:33
Erkki Tanttu - Rymy-Eetu uljaimmillaan

Kokoelma Tantun strippejä vuosien varrelta, saatteena joka stripissä Tauno Karilaan lyhyt runoilu...joka oli yleensä jokseenkin ylimääräinen jatke, siinä lähinnä toistettiin sama kuin kuvallisesti oli jo näytetty. Stripit itsessään toimivat aika vaihtelevasti, joukossa oli parempia ja heikompia, piirrosjälki on tietysti erinomaisen eleganttia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.12.2017 klo 08:52:39
Carol Swain - Gast

Nuori tyttö on vastikään muuttanut Walesin maaseudulle, tarkkailee luontoa ja tekee muistiinpanoja. Kun yksi naapuri mainitsee että toinen naapuri, outolintu, on tappanut itsensä niin tyttö lähtee katsomaan paikkaa ja pikkuhiljaa keriytyy auki myös kuolleen naapurin elämää...
Swain piirtää ominaisella tyylillään hiljaisen toteavasti, ja tarinakin menee samassa sävyssä, tapahtumiltaan rauhallisesti mutta vihjailevasti. Näitä teoksia joiden kohdalla puhe "graafisesta romaanista" ei tunnu hyperbolalta (tai ehkä pitkästä novelllista).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.12.2017 klo 11:41:42
Greg Rucka et al. - Queen & Country 7&8

Sain sitten luettavakseni nämä varsinaisen sarjan kaksi viimeistä kirjaa, kuusi edellistä olin lukenut aiemmin.
Parasta lukemaani agenttisarjista (pieksee myös näkemäni agenttiaiheiset leffat), viehättävän karua ja realistisen oloista.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.12.2017 klo 11:44:06
Raymond Briggs - Herrasmies Jim

Jim Bloggsin seikkailuista se vähemmän masentava. Mutta kun se toinen on Minne tuuli kuljettaa, niin ei tarkoita etteikö tässäkin ole aika paljon potentiaalia masentavuuteen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.12.2017 klo 11:47:01
Jiro Taniguchi - Furari

Taniguchille ominaista hiljaista fiilistelyä. Edo-kauden Japanissa eläköitynyt astronomi kävelee ympäri kaupunkia, obsessiivisesti laskee askeliaan että saisi kävelynsä tasamittaiseksi koska...no, lukekaa kirjasta miksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.12.2017 klo 19:31:40
Boulet - Notes 1: Born to Be a Larve

Ranskalaista blogisarjakuvaa, joka alkupuolellaan pysyy hyvinkin tiukasti ruutu- ja sivuformaatissa, kirjan loppupuolella alkavat layoutit jo joustaa ja tyylivaihdoksiakin harrastetaan.
Sisältö on sellaista "sarjakuvatekijä seikkailee"-juttua mitä blogeissa tapaakin olla, varsin hauska tämä on (ja ranskaksi on ilmestynyt jo aika monta kirjaa, englanniksi en tiedä onko enempää vielä kuin tämä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.12.2017 klo 19:53:57
Suehiro Maruo - The Strange Tale of Panorama Island

20-lukulainen rikostarina jossa köyhä kirjailija omaksuu vastikään kuolleen rikkaan teollisuusmiehen identiteetin toteuttaakseen massiivisen rakennusprojektin. Tarina on suht yksinkertainen mutta oikeuttaa massiivisen kuvavyörytyksen ja sitä juuri Suehiro Maruo tekee.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.01.2018 klo 12:05:56
Jason- Why Are You Doing This?, The Last Musketeer, The Living and the Dead

Kolme albumia Jasonin vähäeleisiä mutta absurdinoloisia seikkailuja, yhdessä väännetään Hitchcockia uusiksi, toisessa Athos ei ole lopettanut musketöröintiä vaikka muu maailma on ja sitten tulee invaasio ulkoavaruudesta, ja kolmannessa on rakkaustarina keskellä 20-lukulaista zombieapokalypsia.

Pidän näistä, nää on vähän kuin sarjakuvavastine Buster Keatonille.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.01.2018 klo 22:33:31
Max Ernstin sarjakuvaromaanin isotädistä Une semaine de bontésta kirjoittelin blogin (https://hdcanis.blogspot.fi/2018/01/max-ernst-une-semaine-de-bonte.html) puolelle.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 05.01.2018 klo 11:47:17
Jiro Taniguchi - Furari

Taniguchille ominaista hiljaista fiilistelyä. Edo-kauden Japanissa eläköitynyt astronomi kävelee ympäri kaupunkia, obsessiivisesti laskee askeliaan että saisi kävelynsä tasamittaiseksi koska...no, lukekaa kirjasta miksi.

Jiro Taniguchi - Ice Wanderer and other stories

Ja sitten vastapainoksi toimintatäyteisempää juttua tundralta ja muualta. Tai siis niin toimintatäyteistä kuin Taniguchilta ehkä voi odottaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 08.01.2018 klo 19:08:02
Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 3

Nyt taas huomio keskittyy taas enemmän yhteisöön, juoni etenee reippaasti ja kliseitäkin vilisee mutta entäs sitten, viihdyttävä tämä silti on. Ja valehtelin edellisessä, josei-sarjahan tämä on.

Akiko Higashimura - Princess Jellyfish 4

Tarina jatkuu ja kehittyy moneen suuntaan, enkä tiedä mikä niistä kiinnostaa eniten, yhteisön keskinäiset välit, haastavasti kehittyvä romanttinen kolmiodraama,  vaatebisneksen tekeminen vai alueen rakennussuunnitelmat ja niihin liittyvö lobbaus ja politikointi. Tässä on vähän kaikkea kiinnostavasti.


Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.01.2018 klo 11:00:41
Bruce Jones & Sam Kieth - Batman: Through the Looking Glass

Sam Kiethin taide on tietysti hyvä syy lukea tämä, muuten taas oikein ei...Liisa Ihmemaassa -viittaukset tarinan keskiössä alkaa olla niin loppuunkaluttu aihe että ei haittaisi vaikken siihen enää törmäisi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.01.2018 klo 11:46:53
Julie Doucet - Salaperäinen madame Paul

Doucetin pitempää tarinaa, joka ilmeisesti ilmestyi aikoinaan jossain lehdessä jatkosarjana sivu kerrallaan, ja onhan outo tarina Doucetin uuden asunnon oudosta talkkarista rouva Paulista ja tämän perheestä, joiden vaiheisiin Doucet päätyy tutustumaan tahtomattaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.01.2018 klo 11:15:27
Brian K Vaughan & Cliff Chiang - Paper Girls 2

Kakkososassa juonen palasia loksahtelee paikalleen, mutta merkillinen sarja tämä on silti: vuoden 1988 tytöt ovat pudonneet vuoteen 2016 ja kohtaavat myös väkeä tulevista ajoista (samalla kun 2016 on myös monella tavalla hämmentävä).
Vaughan kirjoittaa yhä kiinnostavia henkilöitä ja miljöötä, saa nähdä mihin (ja kuinka pitkälle) tämä juoni kantaa.

Brian K Vaughan & Cliff Chiang - Paper Girls 3

Tarina etenee, tällä kertaa aika kompaktissa paketissa: tytöt ovat siirtyneet esihistorialliseen aikaan ja aikamatkailun saloihin törmätään täälläkin. Yhä kiinnostava, ja loppuun taas cliffhanger (kertoo kyllä että sarjaa kirjoitetaan tradeiksi eikä yksittäisiksi lehdiksi kun noin näppärästi jakaantuu viiden lehden paketeiksi).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.01.2018 klo 11:34:32
Benoît Sokal et al - Vihreäsilmäinen kuolema

Hmm. Suorantuntuista jatkoa edelliselle albumille jonka yksityiskohdat ovat vähän hämärästi muistissa, enkä tainnut siitä silloinkaan ihan valtavasti innostua, en nyt niin ihastunut ole näihin Belgamburg-juttuihin eikä tämäkään albumi joistain viehättävistä yksityiskohdistaan huolimatta myöskään oikein vakuuttanut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.01.2018 klo 23:07:04
Michael Fleischer, John Buscema et al. - The Chronicles of Conan 20: Night of the Wolf

Ja sitten taas myöhempää Conania. Taide on nättiä mutta tästä paikasta ja tilanteesta toiseen hyppivästä monster of the week -tarinoinnista en niin välitä Roy Thomasin kirjoittamiin verrattuna. Vaikka oli tässä hyviäkin juttuja.

JM DeMatteis, John Buscema et al. - The Chronicles of Conan 16: The Eternity War

Thomasin jälkeisiä Conaneja, eli tämäkin vähän haahuilevaa, vaikka periaatteessa jatkuvuutta onkin...mutta tämän kirjan täky on enemmän kaksi annualia, jotka sijoittuvat huomattavasti myöhempään aikaan, The Hour of the Dragonin jälkeen kun Conan-kuningas käy hakemassa tuossa tarinassa vaikuttaneen Zenobian itselleen vaimoksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.01.2018 klo 00:16:24
Jason- Why Are You Doing This?, The Last Musketeer, The Living and the Dead

Kolme albumia Jasonin vähäeleisiä mutta absurdinoloisia seikkailuja, yhdessä väännetään Hitchcockia uusiksi, toisessa Athos ei ole lopettanut musketöröintiä vaikka muu maailma on ja sitten tulee invaasio ulkoavaruudesta, ja kolmannessa on rakkaustarina keskellä 20-lukulaista zombieapokalypsia.

Pidän näistä, nää on vähän kuin sarjakuvavastine Buster Keatonille.

Jason - Athos in America

Lisää, kuuden lyhyemmän tarinan kooste joista yhdessä seikkailee tuo viimeinen musketööri Athos (tämä oli siis ilmeisesti ennen tuota The Last Musketeeria), ja ollaan yhä samassa Jason-tyylissä.
Mukana myös ihan paras tarinannimi, "The Brain That Wouldn't Virginia Woolf".
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.01.2018 klo 23:02:35
Olavi Kanerva, Reino Helismaa & Ami Hauhio - Maan mies Marsissa

Okei, vanhaa pulp-scifiä (ja z-kirjaimen ylikäyttöä) ja sarjakuvakerronta on usein aika kauheaa: jossain vaiheessa alkoivat numeroida ruutuja koska, myönnetään, niiden lukujärjestys ei ollut kauhean selkeä, ruutujen sisällöstä puhumattakaan, ja turhan usein teksti kertoo saman kuin kuva esittää...
Mutta kuvitus on kyllä parhaimmillaan aika päheän näköistä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.01.2018 klo 12:36:56
Ville Ranta & Mika Lietzen - Engelsmannit tulevat

Sympaattinen historiallinen sotasarjakuva Krimin sodan episodista Kokkolassa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.01.2018 klo 12:48:50
Jessica Abel, Gabe Soria & Warren Pleece - Life Sucks

Varsin hauska väännös vampyyrikliseistä, päähenkilömme on nörtähtävä vegetaristi joka tekee loputtomasti yövuoroa mestarinsa omistamassa 24h-kaupassa ja ihastuu goottityttöön jolla on aika romanttinen (ja näin ollen epärealistinen) käsitys vampyyreista...

Kliseille irvaillaan tosiaan hyvin, populaarikulttuuriviitteet kukoistavat mutta ihan on mukana kirjan kantava kolmiodraamatarinakin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.01.2018 klo 20:53:55
Martti Sirola - Rottalan kummitus

Pari vuotta vanhempi albumi samoista henkilöistä, eli Kippo, Nappo ja Kuuppa selvittelevät kummitteleeko eräässä ränsistyneessä kartanossa...
Tämä oli vähän perinteisempi lanu-dekkarimainen seikkailu, ihan sympaattinen huvittavilla yksityiskohdilla mutta tunnelmaltaan pidin kyllä tuosta Irvileuasta enemmän.

Martti Sirola - Apassit

Kun Sirola hatun sai, niin piti käydä kirjastosta hakemassa tämä teos jonka viime lukemisesta on jo aika paljon aikaa, ja tässä yhteisniteessä olikin kaikki kolme Apassit-albumia (en ole ihan varma olenko lukenut toista, ja kolmatta en muista lukeneeni).

Ekat kaksi albumia onkin aika sympaattista seikkailua jossa painottuu sellainen kansantieteellinen osio infodumppauksineen ja Itse Tekemisen meininkineen, ekassa ollaan kaupungin laitametsissä ja toisessa Lapin erämaassa...mutta minulla onkin viehtymystä infodumppaussarjoihin.
Kolmas osa, Rautaparta, sen sijaan on varsin hapokasta meininkiä jossa epäilemättä otetaan 70-80-luvun vaihteen henkisesti kantaa ylikansalliseen (buu!) kaupalliseen (yök!) sarjakuvaan rehellisen kotimaisen tuotannon puolesta.
Mutta en tiennytkään että näin niitä sarjakuvia oikeasti tehdään...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.02.2018 klo 11:21:01
Paula Arvas, Leena Lehtolainen & Petri Hiltunen - Rintamalottien korkeajännitys
Mika Lietzen - Jääkärit

Molemmat sarjakuvat kertovat sodasta, eri sodasta tietysti, ja molemmat omalta osaltaan laajentavat perinteistä sotasarjakuvaa vaikka tekevätkin sen menemällä eri suuntiin: Korkeajännityksessä ollaan formaattiin sopivasti aika pulpahtavia ja toiminnallisia ja hahmot on piirretty leveällä pensselillä (kuvainnollisesti, Hiltunen tietysti piirtää kuten tavallisesti), mutta keskushenkilöinä ovatkin lotat (pari lotta-aiheista elokuvaa olen nähnyt ja niissä on tietysti samoja juttuja kuin tässä mutta action oli uutta).
Ja toisaalla Lietzen taas tekee pieniä tunnelmakuvia jääkärien vaiheista, lähdöstä, koulutuksesta ja paluusta, tavalla jota en muista nähneeni jääkärien yhteydessä oikein missään mediassa, mutta Lietzen tietysti on tässä tyylissä kotonaan.

Molemmissa on myös kiitettävästi informaatiota kohteistaan, joten mukana on hieman infodumppausta mutta tästähän minä tunnetusti vain pidän.

Ei ollut varsinaisesti suunnitelmallista lukea nämä kaksi peräkkäin mutta sopivat hyvin yhteen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.02.2018 klo 09:34:53
Jason - Athos in America

Lisää, kuuden lyhyemmän tarinan kooste joista yhdessä seikkailee tuo viimeinen musketööri Athos (tämä oli siis ilmeisesti ennen tuota The Last Musketeeria), ja ollaan yhä samassa Jason-tyylissä.
Mukana myös ihan paras tarinannimi, "The Brain That Wouldn't Virginia Woolf".

Jason - The Iron Wagon

Tässä on ilmeisesti sovitettu jonkun toisen kirjoittajan kirja sarjakuvaksi, eli vaikka tarinassa ja kerronnassa on mukana on Jason-maisuutta, ei se ole ihan sama asia...
Ja erityisesti ongelma oli runsaampi tekstin käyttö, ja kun kuvansa tapaavat olla aika staattisia niin tässä tuli sitten paikka paikoin hyvinkin pahannäköistä "puhuva pää"-kerrontaa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.02.2018 klo 09:41:00
Kari T Leppänen - Achilles Wiggen: Kloonien sota

Tällaista kivasti piirrettyä vanhanaikaista scifisarjakuvaa.
Tämä varmaan toimi paremmin jatkosarjana lehdissä, albumimitassa en tästä nyt niin innostunut. Ja näitä albumeita ei kai sitten edes tullut enempää?

Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Curtvile - 07.02.2018 klo 19:55:35
Kari T Leppänen - Achilles Wiggen: Kloonien sota

... Ja näitä albumeita ei kai sitten edes tullut enempää?



Ei.
Jatkon voi lukea Mustanaamion vanhoista numeroista tai Porteista.
Joskin itsellä tuo jatko sai sen "happamia" reaktion itsellä
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.02.2018 klo 22:37:51
Jep, tuon yhden albumin perusteella meno saattaa tietysti vielä kehittyä ihan mihin suuntaan tahansa (Porteissa taisin näitä joitain nähdä mutta kun en saanut niitä käsiini järjestyksessä niin en tullut aloittaneeksi lukemista...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 09.02.2018 klo 14:08:42
Petri Hiltunen - Lännen korkeajännitys: Herrasmieskostaja
Taavi Soininvaara & Samson - Vaaran vuosien korkeajännitys: Punaisen aallon murtajat 1948


Tavallisia korkkareita ei juuri kiinnosta lukea, mutta näitä suomalaisia kai sitten voi...
Hiltusen Herrasmieskostaja on varsin mallikas pulp-länkkäri, pidin vaikka en nyt välittömästi alkanut kaivata lisää...
Ja Punaisen aallon murtajat taas lähihistoria-agentti-pulppia, viittaili aikaisempiin tarinoihin jotka eivät nyt niin kiinnostaneet mutta näistä lähihistorian vaaran vuosista pitänee lukea ne pari myöhempääkin. Ja jälkisanoissaan Asko Alanen tiputtelee aimo kasan hyviä ideoita joista pari ilmestynyttä olenkin jo lukenut (Lottien ja Vänrikki Stoolin korkeajännitykset) ja kyllä niitä muitakin voisin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 14.02.2018 klo 21:41:15
Jordan Mechner, LeUyen Pham & Alex Puvilland - Solomon's Thieves 1

Historiallista swashbuckler-henkistä sarjista temppeliritareista, tekijän kommenttien mukaisesti ei yritetä niinkään kehitellä huikeita salaliittoja tyyliin Da Vinci -koodi, vaan kuvata enemmän tavallisten rivimiesten kokemuksia juuri ennen ja jälkeen kun Ranskan kuningas vangitsee (lähes) koko järjestön...jonkinlaista realismia harrastetaan vaikka mukana onkin seikkailullisuutta.
Mechner lienee tunnetumpi Prince of Persiasta, ja aika symppikseltä tämäkin vaikutti, luen lisää jos vastaan tulee.

Jordan Mechner, LeUyen Pham & Alex Puvilland - Templar

Tämä koko tarina olikin sitten ilmestynyt kivana yhteisniteenä, josta tuon ensimmäisen kolmanneksen tuo eka kirja muodosti.
Ja joo, kiva historiallinen seikkailusarja tämä oli.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.02.2018 klo 11:10:40
Rosinski & Van Hamme - Western

Kas, Thorgal-parivaljakko on tehnyt länkkäreitäkin. Tai siis tämän yhden albumin.
Tämä oli kyllä viehättävä teos, polveileva tarina täynnä draamaa ja juonitteluja, ja synkeään tarinaan sopii karu kuvitus jonka värimaailma on melkein pelkkiä harmaan ja ruskean sävyjä (punainen veri ollen väripilkkuina).
Suosittelen niin Kvaakin länkkäriharrastajille kuin bedefiileillekin (katselin että ei tästä länkkäriosastolla tullut haulla vielä yhtään mainintaa).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.02.2018 klo 14:40:50
Bastien Vivès - Dans mes yeux

Pari muuta Vivèsin sarjista olen lukenut englanniksi ja niistä pitänyt, nyt sitten ranskaksi ja kiva oli tämäkin.
Teos ei ole mitenkään erityisen juonivetoinen, kirjan clue on kerronta, eli tiukka rajautuminen kertojan näkökulmaan, katsotaan sitä mitä kertoja katsoo, joka kirjan puitteissa on pääasiassa eräs tyttö, ja keskusteluista kuullaan vain tytön puheet, ei omia. Ja kuvituskin tarkentuu ja sumenee kertojan mielenkiinnon tai huomiokyvyn mukaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.03.2018 klo 17:34:51
Sevrin & Dellisse - La carte d'Afrique

Satunnaislöytöjä, tää on ilmestynyt joskus 90-luvulla A Suivressa...
ja, no, ei tämä kauhean kummoinen ole, tuntui kuin että tämä olisi ollut sarjan toinen osa, mutta ilmeisesti näin ei ole, henkilöihin ei kuitenkaan niin päässyt kiinni joten kohtalonsakaan eivät niin kiinnostaneet.
Piirrostyyli oli ihan kivaa, ligne clairen rennompaa muotoa jossa perspektiiveillä ei ole niin väliä. 
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.03.2018 klo 18:29:59
Shingo Honda - Kiriko

Joukko koulutovereita palaa pienimuotoiseen luokkakokoukseen 16 vuoden jälkeen yhden oppilaan kuoleman jälkeen. Ruumiita tulee.
Tiivis kauhumangan kerta-annos alkaa hyvin perinteisesti ja lainailee ideoitaan myös elokuvien puolelta, eli aika nopeasti asetutaan "paetaan suljetussa tilassa yliluonnollista tappajaa"-lajityypin vankaksi edustajaksi: jutun edetessä tulee ihan kivoaa koukkua juoneen mutta jos nyt varsinaisesti jotain ihan uutta ja erilaista haluaa lukea niin ei sitten tätä.
Mutta täyttää kyllä tehtävänsä jos kauhumangoista tykkää.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 26.03.2018 klo 18:33:21
Roba - Boule & Bill

muutaman albumin verran, näitä on löytynyt aika helposti paikallisesta Oxfamista ja kirjakirppikseltä sopuhintaan niin olen joitain napsinut luettavaksi, ranskalaisversio divaribulkista mutta sellaisena näitä ihan mielellään lukee.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.03.2018 klo 19:05:23
Will & Tillieux - Tif et Tondu: Échec aux mystificateurs

Eli muutaman vuoden takaisen Tim & Tom -integraalisarjan osa 4, joka sisältää sarjan albumit 20: Les ressuscités, 22: Un plan démoniaque ja 25: Le retour de la bête.
Integraalisarja ei siis etene järjestyksessä mutta vähän sen suuntaisesti kuitenkin, eli esim. nämä Tillieuxin kirjoittamat albbarit ovat pääosin omissa niteissään, ja tähän on valikoitunut vähän ufommat jutut jossa yliluonnolliset hirviöt yms vaeltelevat ympäriinsä (ei sarjassa kai missään osassa kuitenkaan harrasteta oikeasti yliluonnollisia juttuja, näissäkin on takana juonivia rikollisia joista osalla on toki käytössään aika korkealentoista teknologiaa).

Les ressuscités oli näistä paras, tunnelmallinen kauhujuttu jossa vaellellaan öisessä ja sateisessa englantilaisessa pikkukylässä jonka kuolleet ovat ryhtyneet kovin levottomiksi...
Un plan demoniaque taas oli kovin happoinen (tai siis peyoteinen), tuntuu että Tillieuxilla ei ollut oikein käsitystä mitä haluaa tässä oikein tehdä ja niinpä heitteli vain eri juoni-ideoita ilmaan ottamatta niitä kunnolla kiinni ja varsinainen pääjuonikin, varsin absurdi sellainen, ratkaistiin ihan suitsait. Mutta absurdiudessa on tietty oma viehätyksensä...
Le retour de la bête päätti kanssa esitellä perusidean ja sitten pääosin jättää sen käyttämättä, mutta ihan ok rikostarina.

Taustoittavissa teksteissä puhuttiin mm. Tillieuxista ja että tämä piti Tim&Tomissa siitä että näiden kanssa saattoi tehdä millaisia juttuja vaan, dekkareita, jännäreitä, seikkailuja, eksoottisia paikkoja, scifiä...
Ja että Natasha oli aikoinaan aikamoinen mullistus Spiroussa ja sen inspiroimana Tim&Tomin seuraksi tuli Kiki d'Yeu (kun Will tykkää enemmän pitkälinjaisemmasta ja aristokraattisemmasta naistyypistä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.03.2018 klo 12:10:34
Franquin - Modeste & Pompon 2: Non! Je ne m'énerve pas!

Kun yksittäinen albumi tuli vastaan niin nappasin, vaikka sittemmin huomasin että nämä Franquinin (ilmeisesti kaikki) M&P:t ovat uudempana tarjolla integraalina. Niinkuin kuuluukin, koska sarjakuvakulttuurinen sivistysmaa.

Olin joitain yksittäisiä strippejä joskus ikuisuus sitten lukenut joten oli käsitys mistä oli kyse mutta tämä oli nyt ensimmäinen kunnollinen tutustuminen sarjaan, ja eihän tämä nyt mitään Niiloa tai Piko&Fantasiota ole, käyttösarjakuvan laadukasta laitaa mutta käyttösarjakuvaa kuitenkin.
Päähenkilö Modestesta (Pompon on aika sivussa) tulee mieleen Fantasio ja sivuhahmo Felixissä taas on ehkä Niilon ituja, ja näistä päällekkäisyyksistä johtuen varmaan tämä sarja jäi vähän sivujuonteeksi.
Toisaalta tästä tuli aika usein mieleen myös Aku Ankka, erityisesti Taliaferron ja 40-50-lukujen animaatioiden versiona, kun mukana oli vielä kolme ei-ihan-identtistä-mutta-melkein pikkupoikaa, aika moneen tilanteeseen olisi hyvin voinut korvata Modesten Akulla, Pomponin Iineksellä ja ne pojat TupuLupuHupulla... 

Kieli on tosiaan aika peruskamaa eli tätä lukisi horjuvammallakin ranskantaidolla.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.04.2018 klo 10:54:56
Nob - Dad 1: Filles à papa

Tämä kuuluu myös ranskalaisten suosimaan yhden sivun gag -formaattiin, mutta sen puitteissa Nob suosii enemmän sitcom-tyyliä jossa jutut eivät ole ihan irrallisia vaan mukana on myös vähän tarinallisuutta ja henkilöillä ja näiden suhteilla on enemmän merkitystä...aiemmin olin jo lukenut samalta tekijältä Mamette-sarjakuvaa joten piti tähän uudempaankin sarjaansa tutustua (on tätäkin näköjään tullut jo neljä albumia).

Nimihenkilö on keski-ikäinen yksinhuoltajaisä jolla on neljä eri-ikäistä tytärtä, ilmeisesti kaikki eri äidin kanssa (tässä albumissa on näkynyt näistä vain yksi), ja kaikilla tietysti myös aika lailla erilaiset luonteet...
Ja okei, niin kuin nämä yhden sivun gagit tapaavat olla, on tämäkin ehdottomasti käyttösarjakuvaa mutta minusta kyllä lajityypin paremmasta päästä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.04.2018 klo 19:21:20
Ryôsuke Tomoe - Museum 1: Killing in the Rain

Kolmiosaisen mangan eka osa, sarjamurhaaja tappaa valikoituja uhreja mielikuvituksillisilla tavoilla, yhtenä potentiaalisena uhrina päähenkilöpoliisin vaimo joka on juuri jättänyt miehensä...
Sellainen trilleri mitä tuosta kuvauksesta sopii odottaakin, kaipa se jatkokin tulee luettua että mitä koukkuja tuohon vielä tulee...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.04.2018 klo 15:31:23
Jacques Martin - Lefranc 1: La grande menace

Näistä Martinin muita sarjoja ei kai ole Suomessa juuri huomioitu, vaikka Alixin rinnalla on useampikin historiallinen sarja...joissa ilmeisesti kuitenkin harrastetaan samaa tyyliä, siinä määrin että päähenkilöt ovat melkeinpä "Alix keskiajalla", "Alix Napoleonin aikaan" jne, tai tässä tapauksessa "Alix nykyajassa".

Toisaalta tässä sarjassa on näin ensimmäisen osan perusteella aika paljon päällekkäisyyttä Tintin ja Blake & Mortimerin kanssa (ja toisista lajityypeistä Bond-leffoja on varmasti katseltu). Lefranc on lehtimies, joka tässä törmää outoon tapahtumasarjaan johon liittyy monenlaista rikollisuutta, lopulta myös suunnitelma pudottaa Pariisiin atomipommi...
Ja Martinin tyyliin tässä on paljon pieniä ruutuja, paaaaaljon pitkiä puhekuplia ja tekstilaatikoita, joista huomattavassa osassa selitetään sama asia mikä näkyy kuvassa, eli sarjakuvakerronnallisesti tämä on ajoittain aika tuskastuttavaa, mutta onhan tässä myös paljon hyvin komeaa piirrosta (erityisesti lentovehjefaneille).

Samalla tuli kiinnitettyä enemmän huomiota seikkaan josta luin aiemmin L'Histoiren Alix-erikoisnumerossa, eli väkivallan kuvaukseen.
Martin välttää aktiivisesti suoran väkivallan näyttämistä, sarjassa ei veri lennä, mutta epäsuoraa näyttämistä ja väkivallan uhkaa taas käytetään paljon. Päähänlyönnit näytetään rajatusti niin että lyöminen näkyy mutta ei osuminen uhriin, näytetään sotilasjoukkoja liikkeessä juuri ennen kuin varsinainen taisteleminen alkaa, ja sankarilla on nuorempi sidekick jonka keskeinen tarinallinen funktio on koko ajan joutua pulaan, ongelmiin, onnettomuuksiin joista tämä pitää pelastaa ja näin osoittaa jatkuva väkivallan uhka (Alixilla Enak, tässä Lefrancin seuraksi juttuun sotkeutuu partiopoika Jeanjean ja ilmeisesti muissakin sarjoissa on omat Enakinsa).
Ai niin, ja kun tarina sijoittuu nykyaikaan niin siihen saa sitten mukaan räjähdyksiä jotka kuvataan tarpeeksi kaukaa ettei lentelevät ruumiinkappaleet näy.

Ehkä niitä Jheniä, Loisia, Arnoa ja muitakin pitäisi vilkaista, vaikka tuo runsaiden tekstiblokkien tyyli onkin aika raskasta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.04.2018 klo 21:21:45
Walthéry, Jidéhem & Borgers - Natacha: Instantanés pour Caltech & Les machines incertaines

Ehkäpä parasta Natashaa ikinä, sääli heitä joilta tämä on jäänyt lukematta...

No ei vaines, kyllähän tämänkin voisi suomeksi nähdä mutta tämä on kirjaimellisesti niin ufoa juttua että päätä huimaa, ja loppupuolella mietityttää mahtaako käsikirjoittajallakaan olla niin tiukasti homma hanskassa.
Paikoin tuli mieleen myös Terminator, niin ykkös- kuin kakkososa, joskin tämä on itse asiassa vanhempi kuin se ekakaan (albumit ilmestyneet 1981 ja 1983)
Lentelyä on vain marginaalisesti ja itse Natashakin on vähän turhan sivussa ison osan tarinasta...

Cameoita ja viittauksia voi tietysti myös bongailla, ainakin Sergio Aragones on FBIn agenttina, ja jotain muitakin Mad-viittauksia näkyi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.04.2018 klo 18:31:03
Culliford, Jost & Peyo - La grande Schtroumpfette

Myöhempiä strumffeja, Suurstrumffi lähtee reissuun ja laittaa Strumffiinan kylän johtoon: arkisissa asioissa menee hyvin mutta mitäs sitten kun Suurstrumffi pitääkin pelastaa Gargamelilta...
Nojoo, ihan luettava mutta jotenkin häiritsi yksi juonielementti jollaisen suuntaan en ole nähnyt aiemmin mitään viitteitä (ja joka olisi ihan luonteva esim. Milla Magian suhteen mutta smurffeihin ja Gargameliin se ei oikein tunnu sopivan...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.04.2018 klo 18:37:46
Fumi Yoshinaga - All My Darling Daughters

Yoshinagan yhden niteen ihmissuhdesarjoja, joskaan ei shounen-aita tai historiaa.
Tämä ei ollutkaan sitä mitä odotin, kirja alkaa keski-ikäisen äidin ja aikuisen tyttären yhteiselon häiriintymisellä kun äiti tuokin kotiin uuden miehen, joka on tytärtä nuorempi...

Mutta tämä onkin vain yksi luku, ja muut luvut kertovat sitten eri tarinoita äidin lapsuudesta tai tyttären ystävistä tms, oikeastaan tämä on kokoelma sarjakuvanovelleja joissa on kuitenkin jatkuvuutta tarinasta toiseen.
Symppishän tämä on ja Yoshinaga osaa tietysti piirtää ja kertoa tarinaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.04.2018 klo 09:35:11
Benoît Sokal - Le vieil homme qui n'écrivait plus

Sitä Sokalin muuta tuotantoa parinkymmenen vuoden takaa, erikoisalbumi (isompi sivukoko, 96 sivua) kirjailijasta jonka vanha menestysteos aiotaan filmata ja niinpä palataan menneisyyden maisemiin, joissa kirjailija nuorena toimi sodan aikana partisaanijoukossa, ja mitenkäs ne paikalliset asioihin suhtautuvat...

Nojoo, ei tämä parempien Ankardojen tasolle yllä, tyylissä on toki samaa (ja lukemani versio oli väritetty tutulla ruskeanharmaalla paletilla) ja Sokalia selvästi viehättävät tällaiset, sanoisinko, junttimiljööt. Ajoittain tarinaltaan tästä tuli mieleen myös Didier Comes.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.04.2018 klo 17:26:25
Nob - Mamette 6: Papillons & Souvenirs de Mamette 3: La bonne étoile

Noniin, sarjoja joita olen lukenut aiempia osia mutta pääkaupunkiseudun kirjastoista ei löytynyt jatkoa. Mamette on siis pääsarja, pääosin yhden sivun strippejä vanhasta rouvasta, tämän elämästä ja ystävistä ja Souvenirs taas on spinoff rouvan lapsuudesta.

Nob tekee sitcomia jossa on jatkuvaa tarinaa vaikka gagi-formaatissa mennäänkin, ja mukana on myös mustaakin huumoria (ottaen huomioon että tämä on kuitenkin koko perheen sarja) mutta tavattoman sympaattinenhan tämä on.
Pääsarjaa ei vissiin ole ilmestynyt enempää, spinoffia on näköjään tulossa lisää joskus kesällä...ja tarinallisen luonteen huomioonottaen ehkä ihan hyväkin että tätä ei venytetä loputtomiin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.04.2018 klo 17:31:19
Fournier - Spirou & Fantasio: L'Ankou

Yksi niitä Fournierin suomeksi ilmestymättömiä albumeja, ja, ööh.
Luultavasti kukaan muu kuin Fournier itse ei kaipaa Itoh Kataa ja tässä seurana on kolme muuta taikuria ja yksi yliluonnollinen olento, ja tämäntasoinen yliluonnollisten elementtien käyttö ei oikein sovellu Piko&Fantasion maailmaan...ja tietysti päähenkilöt itse olivat aika lailla sivussa ja koko tarina oli aikamoista kohellusta, joskin muutamia ihan nättejäkin kuvia.

Ei sarjan huonoin osa, mutta ei tämän jääminen ilmestymättä suomeksi mikään varsinainen menetys ole.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 22.04.2018 klo 10:32:54
Culliford, de Coninck & Peyo - La grande Schtroumpfette

De Conick? Pascal Garray piirisi, ja lieneekö
Peyolla ollut enää yhtään mitään tekoa tämän kanssa.

Walthéry, Jidéhem & Borgers - Natacha: Instantanés pour Caltech & Les machines incertaines
[...] on kirjaimellisesti niin ufoa juttua että päätä huimaa, ja loppupuolella mietityttää mahtaako käsikirjoittajallakaan olla niin tiukasti homma hanskassa.

Spiroulla ja eurolasten/nuortensarjalla taisi olla aika paha
identiteettikriisi tuohon aikaan, josta ei vieläkään ole toipunut..

Seurauksena on sitten Pikku pikon pyllistelyjä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.04.2018 klo 10:56:04
Kiitos, korjasin tuon Jostin, mistäköhän tuon de Coninckin nappasin...
Ja juu, en usko että Peyolla välttämättä oli mitään oleellista roolia enää tuossa vaiheessa mutta nimi oli yhä näkyvästi esillä.

Jonkinlainen identiteettikriisi on tosiaan jossain vaiheessa ollut, ja kun olen täällä Ranskassa nyt vähän katsellut ympärilleni niin huomaan täällä tehtävän varsin tiukasti erottelua "lasten" ja "aikuisten" sarjakuvien välillä, monet nuo perinteiset eurosarjakuvat on tiukasti lastenosastoa ja aikuiset sarjakuvaharrastajat lukee sitten vaan niitä vähän kuivakkaan oloisia scifi/fantasiasarjoja joita on noin miljoona erilaista (tai taiteellisemmin suuntautuneet sitten niitä sarjakuvaromaaneja, BD séries vs BD auteur)
Mikä on minusta vähän tylsää...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: J Lehto - 22.04.2018 klo 12:02:31
Kiitos, korjasin tuon Jostin, mistäköhän tuon de Coninckin nappasin...

De Coninck on kyllä piirtänyt tämän jälkeen tulevia.
Yhdessä alpparissa käväisi myös joku Mimi Culliford.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.04.2018 klo 17:03:51
Ei tosin sitä millaiset on mikäkin teoksen demografiat.
Suomentamattomien sarjojen ulkopuolelta Les sistersia olen lukenut pari ekaa albumia, se on sitä yhden sivun gagien käyttösarjista, ja tuota San Antoniota voisi vilkaista (kun olen muutenkin silmäillyt viime aikoina ranskalaisia policiereja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.04.2018 klo 10:43:29
Altan - Friz Melone

Hämmentävä scifi-tragedia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.04.2018 klo 21:19:40
Peyo - Johan & Pirlouit 5: Le serment des vikings & 8: Le sire de Montresor

Joku aika sitten tuli luettua Nonarit uudestaan mutta Ruudussa ilmestyneitä en ole lukenut ikuisuuksiin, mutta nyt tämän Le sire de Montresorin, ja onhan se mukava: lopussa vedetään tarina kokoon aika suitsait mutta sitä ennen kyllä toimii.
Suomentamattoman viikinkitarinan luki kanssa ihan sujuvasti, siinä oli alussa ihan ok ideaa mutta vähän yhdentekeväksihän se kehittyi. Kai niitä edeltäviäkin osia pitää ainakin vilkaista...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.05.2018 klo 11:40:37
Prado & Luna - Manuel Montano

Lyhyitä juttuja rähjäisestä etsivästä...Miguelanxo Pradon piirrokset ovat hyvin nättejä, mutta tarinat eivät nyt oikein ole samalla tasolla (mikä on vähän turhankin leimallista näille A Suivre -jutuille joita olen nähnyt...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: Clavia Z - 01.05.2018 klo 13:05:21
Petri Kemppisen ja Juhani Tolvasen Sarjakuva, rakastettuni -opuksessa (1992) julkaistiin yksi kahdeksansivuinen Manuel Montano -tarina, Pellavapään huulipuna nimeltään.  Päähenkilö tuo jotenkin mieleeni rähjäisemmän ja surkeamman antisankariversion Humphrey Bogartista. Ihan symppis juttu kyllä minun mielestäni, mutta ehkä albumillista samanlaisia tuokiokuvia ei hirveästi hotsittaisi lukea.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 01.05.2018 klo 15:21:49
Siitä on ikuisuus kun olen tuon teoksen lukenut (se reilu 20 vuotta, luin sen suht tuoreena mutten ole sen jälkeen...) josta muistin että Pradoa on siinä mutten mitä tarinaa...ja La rouge à levre de fibres de lin löytyy tästäkin albbarista.
Ihan sopiva mielikuva, Bogartiin viittaillaan mutta ironisemmin ja ilman glamouria.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 02.05.2018 klo 18:54:42
Fournier - Spirou & Fantasio: L'Ankou

Yksi niitä Fournierin suomeksi ilmestymättömiä albumeja, ja, ööh.
Luultavasti kukaan muu kuin Fournier itse ei kaipaa Itoh Kataa ja tässä seurana on kolme muuta taikuria ja yksi yliluonnollinen olento, ja tämäntasoinen yliluonnollisten elementtien käyttö ei oikein sovellu Piko&Fantasion maailmaan...ja tietysti päähenkilöt itse olivat aika lailla sivussa ja koko tarina oli aikamoista kohellusta, joskin muutamia ihan nättejäkin kuvia.

Ei sarjan huonoin osa, mutta ei tämän jääminen ilmestymättä suomeksi mikään varsinainen menetys ole.

Fournier - Spirou & Fantasio: Kodo le tyran & Haricots partout

Sainpahan luetuksi ne viimeisetkin puuttuvat Fournierin Pikot, ja tällä kertaa seikkaillaan pienessä suljetussa maassa Burman ja Intian välissä, maassa jota hallitsee rautaisella kouralla Kodo...
Nämä olivat ihan ok, vauhtia ja huumoria löytyi, lähinnä kai ongelma on että ei tämä tarina ihan kahden albumin mittaa kanna.

Lukemisieni perusteella sanoisin että jos joku Fournierin albumi vielä tulisi suomeksi niin se saisi olla Le Gri-gri du Niokolo-Koba (vaikkei sen skippaamista minään kulttuurikatastrofina pidäkään, muista sarjoista löytyy kyllä parempaa sarjakuvaa), ja jos muilla kielillä lukee niin sitä ja näitä kahta sopii myös vilkaista.
L'abbaye truquée oli ihan vaan rasittava, Tora Torapa vähän parempi mutta aika suoraa jatkoa tuolle ja L'ankou lähinnä kummallinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 03.05.2018 klo 19:25:26
Schuiten & Peeters & Anne Baltus - Dolores

Pienoismallien rakentaja saa elokuvatähdeltä urakan rakentaa pienoismalli tähden talosta.

Schuiten Peeters ovat vastuussa tarinasta, Baltus piirroksesta joka toki muistuttaa aika paljon kirjoittajien omiakin juttuja, arkkitehtuurilla joka lipsuu fantasian puolelle on keskeinen rooli (ja onko tämä nyt sitten ligne clairea vai style atomea vai mitä, kuvasommittelu on kyllä väljempää mutta ei tässä kauheasti tyylitellä).
Ja tämä olikin oikeasti varsin kiva juttu, asialleen omistautunut taiteilija heittäytyy varsin obsessiiviseksi ja homma kehittyy synkkään suuntaan...pidin (ja muutenkin on ollut mielessä että pitäisi lukea lisää Schuiten Peetersiä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.05.2018 klo 21:12:56
Rosinski & Van Hamme - Thorgal 27-29

Edellisten osien lukemisesta oli jo tovi mutta kyllä silti pääsi mukavasti mukaan Le barbareen, koska, no, se oli aika lailla samanlainen tarina kuin aika moni edellinenkin. Mutta viihdyttävä toki. Kriss de Valnor oli oikein kiva albumi ja viimeinen Sacrifice oli taas vähän liikaa kosmista leijuntaa mutta ilmeisesti myös eräänlainen lopetus sarjalle (tiedän että seuraavassa albumissa ilmeisesti Jolanin tarina jatkuu, ja spin-offejakin on muutama, ja kai niitäkin pitää lukea jos jostain kivasti vastaan tulee, kun varsinainen sarja oli kuitenkin erinomaisen viihdyttävä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.05.2018 klo 21:15:38
Peyo - Les schtroumpfs noirs

Romeron Night of the Living Dead käynnisti modernien zombie-elokuvien aallon, jonka perusideat oli kuitenkin esitellyt Peyo jo vuonna 1959, siinä määrin että voisi olla ihan hauska nähdä jonkun kauhumaakarin tekevän tästä modernin sovituksen...
Mukana myös kaksi muuta lyhyttä juttua.

Joo, olinhan minä nämä lukenut jo aikaa sitten mutta hyvä aika ajoin palata klassikkojen ääreen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.05.2018 klo 21:21:16
Philippe Delaby & Jean Dufaux - Murena 1-4

Niissä suomennetuissa Dufaux-sarjoissa alku on ollut kiinnostava mutta lässähdys on tullut nopeasti, tämä on pysynyt kiinnostavana ainakin nämä ensimmäiset neljä albumia, ja piirrosjälkikin on mainiota.

Kerrotaan keisari Neron valtakaudesta, eli meno on aika hurjaa ja henkilöihin ei pidä liikaa kiintyä kun moni niistä kuolee kumminkin. Sarjan nimivalinta on siinä mielessä vähän outo että Murena ei ole mitenkään ollut sarjan keskeisin henkilö, mutta ehkä sitten pysyy hengissä pitempään kuin muut...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.05.2018 klo 19:07:50
Ryôsuke Tomoe - Museum 1: Killing in the Rain

Kolmiosaisen mangan eka osa, sarjamurhaaja tappaa valikoituja uhreja mielikuvituksillisilla tavoilla, yhtenä potentiaalisena uhrina päähenkilöpoliisin vaimo joka on juuri jättänyt miehensä...
Sellainen trilleri mitä tuosta kuvauksesta sopii odottaakin, kaipa se jatkokin tulee luettua että mitä koukkuja tuohon vielä tulee...

Ryôsuke Tomoe - Museum 2&3
Okei, jatko liikkuu sitten vähän liikaa Sevenin ja keskinkertaisten B-sarjamurhaajatrillerien linjoilla, mielikuvitukselliset paukut käytettiin ekassa osassa ja jälkimmäisissä ollaan geneerisempiä.

Mutta molemmissa oli ekstrana lyhyempi-mutta-silti-aika-pitkä tarina jotka olivat varsin symppiksiä, eli jos tekijä nyt on jotain lisääkin tehnyt niin voisi nimen laittaa mieleen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.05.2018 klo 19:18:00
Will & Tillieux - Tif et Tondu: Échec aux mystificateurs

Eli muutaman vuoden takaisen Tim & Tom -integraalisarjan osa 4, joka sisältää sarjan albumit 20: Les ressuscités, 22: Un plan démoniaque ja 25: Le retour de la bête.
Integraalisarja ei siis etene järjestyksessä mutta vähän sen suuntaisesti kuitenkin, eli esim. nämä Tillieuxin kirjoittamat albbarit ovat pääosin omissa niteissään, ja tähän on valikoitunut vähän ufommat jutut jossa yliluonnolliset hirviöt yms vaeltelevat ympäriinsä (ei sarjassa kai missään osassa kuitenkaan harrasteta oikeasti yliluonnollisia juttuja, näissäkin on takana juonivia rikollisia joista osalla on toki käytössään aika korkealentoista teknologiaa).

Les ressuscités oli näistä paras, tunnelmallinen kauhujuttu jossa vaellellaan öisessä ja sateisessa englantilaisessa pikkukylässä jonka kuolleet ovat ryhtyneet kovin levottomiksi...
Un plan demoniaque taas oli kovin happoinen (tai siis peyoteinen), tuntuu että Tillieuxilla ei ollut oikein käsitystä mitä haluaa tässä oikein tehdä ja niinpä heitteli vain eri juoni-ideoita ilmaan ottamatta niitä kunnolla kiinni ja varsinainen pääjuonikin, varsin absurdi sellainen, ratkaistiin ihan suitsait. Mutta absurdiudessa on tietty oma viehätyksensä...
Le retour de la bête päätti kanssa esitellä perusidean ja sitten pääosin jättää sen käyttämättä, mutta ihan ok rikostarina.

Taustoittavissa teksteissä puhuttiin mm. Tillieuxista ja että tämä piti Tim&Tomissa siitä että näiden kanssa saattoi tehdä millaisia juttuja vaan, dekkareita, jännäreitä, seikkailuja, eksoottisia paikkoja, scifiä...
Ja että Natasha oli aikoinaan aikamoinen mullistus Spiroussa ja sen inspiroimana Tim&Tomin seuraksi tuli Kiki d'Yeu (kun Will tykkää enemmän pitkälinjaisemmasta ja aristokraattisemmasta naistyypistä).

Will & Tillieux - Tif et Tondu: Sur la piste du crime

Saman integraalin kakkososa, jossa on ekat Tillieuxin kirjoittamat tarinat 16-18, L'ombre sans corps, Contre le Cobra ja Le roc maudit.

Tuon kolmannen olinkin lukenut aiemmin Nonarista (taisi se siinä olla eikä Ruudussa) ja se onkin kyllä näistä paras tarina ja ylipäänsä paras lukemani Tim&Tom.
Mutta Contre le Cobra jossa Kiki d'Yeu tekee ensiesiintymisen on kanssa varsin symppis sarja.
Ja on se L'ombrekin varsin tunnelmallinen, joskin siinä pitää vähän enemmän olla liikaa miettimättä asioita (varsinkin kun se sortuu selvimmin monissa seikkailusarjoissa näkyvään ilmiöön, että on tehty joku sellainen tieteellinen keksintö joka olisi oikeasti valtavan mullistava ja vaikuttaisi merkittävästi koko maailmaan, mutta jota ei kyseisen tarinan jälkeen mainita ikinä).
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.06.2018 klo 19:06:58
Franquin - Modeste & Pompon 2: Non! Je ne m'énerve pas!

Kun yksittäinen albumi tuli vastaan niin nappasin, vaikka sittemmin huomasin että nämä Franquinin (ilmeisesti kaikki) M&P:t ovat uudempana tarjolla integraalina. Niinkuin kuuluukin, koska sarjakuvakulttuurinen sivistysmaa.

Olin joitain yksittäisiä strippejä joskus ikuisuus sitten lukenut joten oli käsitys mistä oli kyse mutta tämä oli nyt ensimmäinen kunnollinen tutustuminen sarjaan, ja eihän tämä nyt mitään Niiloa tai Piko&Fantasiota ole, käyttösarjakuvan laadukasta laitaa mutta käyttösarjakuvaa kuitenkin.
Päähenkilö Modestesta (Pompon on aika sivussa) tulee mieleen Fantasio ja sivuhahmo Felixissä taas on ehkä Niilon ituja, ja näistä päällekkäisyyksistä johtuen varmaan tämä sarja jäi vähän sivujuonteeksi.
Toisaalta tästä tuli aika usein mieleen myös Aku Ankka, erityisesti Taliaferron ja 40-50-lukujen animaatioiden versiona, kun mukana oli vielä kolme ei-ihan-identtistä-mutta-melkein pikkupoikaa, aika moneen tilanteeseen olisi hyvin voinut korvata Modesten Akulla, Pomponin Iineksellä ja ne pojat TupuLupuHupulla... 

Kieli on tosiaan aika peruskamaa eli tätä lukisi horjuvammallakin ranskantaidolla.

Franquin - Modeste & Pompon -Intégrale

Nonih, pitihän se integraalikin lukea, eli Franquinin Modeste & Pomponeja vajaa parisataa sivua (kässärinä aika paljon Greg, joskus Goscinny ja ilmeisesti joukko muitakin) ja ekstra-artikkeleja päälle, ei juuri mitään julkaisemattomia sarjoja tai piirroksia mutta niin sarjan taustaa selostavia artikkeleita kuin muutakin (esim. kirjoittajien esittelyjä, designiä, vertailua Helmiin ja Heikkiin...)

Tämä on aika outo sarja just siinä että viittaillaan vähän amerikkalaisiin sarjoihin kuten just Helmiin ja Heikkiin, ja mainitsen yhä että Taliaferro-Akun fiilis pysyy myös vahvana, mutta samalla päähenkilöt on tosi persoonattomia, Franquin ja Greg varmaan kehittelivät täällä kyllä ideoita myöhempiin Niiloihin ja Achille Taloneihin, mutta tämä sarja siirtyi sitten muille tekijöille (joita oli kai sitten lopulta aika liuta, mikä ei varmaankaan parantanut persoonattomuutta).

Ihan-ok-käyttösarjista, mutta noiden itujen katselemisen ohella antoisaa on ihastella kuinka tyylikkäästi Franquin piirtää talojen sisustuksia ja muuta 50-luvun designia. Tästä taustapiirtämisestä kelpaisi ottaa oppia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.06.2018 klo 08:51:20
Hermann & Van Hamme - Lune de guerre

Tarinan loppua paljastetaan näppärästi heti alussa: neljä kuollutta, viisi loukkaantunutta, miljoonien frangien omaisuusvahingot.
Hääaterian alkupaloissa olleet katkaravut eivät olleet kovin hyviä, ja tapahtumat pääsevät vähän eskaloitumaan...

Oikein mainio albumi pitkän linjan tekijöiltä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.06.2018 klo 19:28:06
Maurice Tillieux - Gil Jordan: Murder by High Tide

Fantan painos jossa on mukana kaksi albumia, nimitarinan lisäksi myös seuraava Catch as Catch Can.

50-60-luvun Spirou näkyy tyylissä vaikka Tillieux vetääkin huomattavasti vakavampaa dekkaria kuin kukaan viiteryhmässään, ja siinä lajityypissään nämä ovat oikein mainiota luettavaa, voisi lukea enemmänkin. Englanniksi näitä ei kuitenkaan tainnut tulla enempää ja suomeksikaan en ihan heti näitä odota (kiinnostaisi myös lukea enemmän Tillieuxin ajan Timiä ja Tomia, suomeksi tullut Majakan kirous on suosikkini lukemistani...)

Maurice Tillieux - Gil Jourdan: Libellule s'évade & Popaine et vieux tableaux

Eli kaksi ekaa Jourdan-albbaria joissa yhtenäinen tarina.
Tässä on samaa linjaa kuin noissa seuraavissakin, aikakausi näkyy mutta sen puitteissa vedetään kuitenkin vähän vakavampaa dekkaria, ja kovin positiivisia sankareita tässä ei ole yhtään (Jourdan vetää heti alussa reippaasti rikollisille poluille "tarkoitus pyhittää keinot"-hengessä).
Nämä neljä kattavat sen ensimmäisen integraalin, seuraavaakin voisi lähteä lukemaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.06.2018 klo 18:03:30
Rosinski & Van Hamme - Thorgal 27-29

Edellisten osien lukemisesta oli jo tovi mutta kyllä silti pääsi mukavasti mukaan Le barbareen, koska, no, se oli aika lailla samanlainen tarina kuin aika moni edellinenkin. Mutta viihdyttävä toki. Kriss de Valnor oli oikein kiva albumi ja viimeinen Sacrifice oli taas vähän liikaa kosmista leijuntaa mutta ilmeisesti myös eräänlainen lopetus sarjalle (tiedän että seuraavassa albumissa ilmeisesti Jolanin tarina jatkuu, ja spin-offejakin on muutama, ja kai niitäkin pitää lukea jos jostain kivasti vastaan tulee, kun varsinainen sarja oli kuitenkin erinomaisen viihdyttävä).


Rosinski & Sente - Thorgal 30-31
Sacrificessa laitettiin päätös tarinalle ja tässä jatkossa taas pääpaino on Jolanissa joskin kyllä muukin perhe on mukana...
Käsikirjoittajavaihdon mukana kerrontatyylikin muuttuu, siinä missä aiemmissa albumeissa jokainen albumi oli jonkinlainen yhtenäinen kokonaisuus jossa seurattiin yleensä vain yhtä henkilöä tai ryhmää, mutta albumien välillä taas on hyvinkin rankkoja vaihtumisia tyylilajeissa, nyt seurataan rinnakkain useampaa tarinaa jotka ovat kantaneet nämä kaksi albumia niin ettei oikein vielä voi sanoa mihin suuntaan ne menevät, Sente on heittänyt paljon palloja ilmaan mutta vielä on epävarmaa saako ne kiinni...
Jolanin puoli tarinasta muistuttaa vähän liikaa jotain teinisatufantasiaa mutta tummempia sävyjä pilkahtelee sen verran että ties minne se tulee kehittymään, muun perheen puolella taas ollaan vähän perinteisemmillä urilla mutta vaikea siitäkään on vielä mitään sanoa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.06.2018 klo 18:15:49
Jiro Taniguchi & Natsuo Sekikawa - Tokyo Killers

Kun on Taniguchilta lukenut lähinnä sellaisia meditatiivisia fiilistelysarjoja joissa henkilö kävelee ympäristössä niin tämä varhainen noir-fiilistely oli aika erilainen. Hiomattomampi vaikka kyllä jäljen ja kerronnankin tunnistaa.

Lukiessa aloin miettiä että ketäköhän epäeroottisempia taiteilijoita on sarjakuvissa (ainakin sellaisia joita voisi muuten pitää taitavina tai jopa mestareina), mukana olevia alastomuus- ja seksikohtauksia voisi luonnehtia lähinnä kliinisiksi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 17.06.2018 klo 16:29:26
Bruno Maiorana & Alain Ayroles - Garulfo 1-6

Kässääjä Ayroles oli tuttu jo De cape et de crocsista, nyt sitten luin kuusiosaisen sarjan ahkerasti satuihin viittailevaa pseudokeskiaikafantasiaa...kaksi ekaa albumia muodostavat yhden kokonaisuuden jossa sammakko Garulfo ihailee ihmisten saavutuksia ja tekee sopimuksen noidan kanssa että tämä muuttaa Garulfon ihmiseksi (prinsessan suudelman avustuksella tietty) mutta ihmisten maailma ei olekaan ihan niin auvoinen kuin olisi luullut, luvassa paljon juoksentelua, törmäilyä ja kaaosta ja joitain ihan huvittavia juttuja mutta tämä tarinakaari jäi kyllä aika köykäiseksi.
Mutta onneksi tarinaan tulee jatkoa, kun kuvioon tulee ihan oikea prinssi joka muuttuu sammakoksi, ja Garulfo joutuu tahtomattaan taas mukaan sotkuun, jota oli jo ehtinyt edistää aiemmin...parempaa huumoria, runsaammin juonta ja henkilöitä, joiden kautta tämä kehittyikin oikein mainioksi fantsusarjaksi vähän sen De cape et de crocsin hengessä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.06.2018 klo 17:45:08
Philippe Delaby & Jean Dufaux - Murena 1-4

Niissä suomennetuissa Dufaux-sarjoissa alku on ollut kiinnostava mutta lässähdys on tullut nopeasti, tämä on pysynyt kiinnostavana ainakin nämä ensimmäiset neljä albumia, ja piirrosjälkikin on mainiota.

Kerrotaan keisari Neron valtakaudesta, eli meno on aika hurjaa ja henkilöihin ei pidä liikaa kiintyä kun moni niistä kuolee kumminkin. Sarjan nimivalinta on siinä mielessä vähän outo että Murena ei ole mitenkään ollut sarjan keskeisin henkilö, mutta ehkä sitten pysyy hengissä pitempään kuin muut...

Philippe Delaby & Jean Dufaux - Murena 5-8

Ei tämä nyt lässähdä mutta ei tasokaan ihan samana pysy, haahuillen leviää vähän joka suuntaan, ja yksi sykli käsitellään tässäkin nipussa, jonka lopussa Rooma on palanut.
Kyllä minä ne pari seuraavaakin ilmestynyttä luen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.06.2018 klo 17:51:09
Turk & de Groot - Clifton Integrale 2

Ekassa integraalissa oli Macherotin Cliftonit jotka olin jo lukenut, tässä sitten myöhempää sarjaa eli Le voleur qui rit, Alias Lord X, Sir Jason ja Ce Cher Wilkinson (nää on kai kaikki ilmestyneet suomeksi, mutta Sir Jason oli ainoa jonka olin lukenut joskus aikoinaan)

ihan en enää tunnu olevan samalla aaltopituudella näiden kanssa (joskus ehkä olisin ollut) siinä missä ne Macherotin jutut viihdyttää yhä paremmin, mutta lukihan näitä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.06.2018 klo 17:57:07
Jean-Pierre Gibrat - Le vol du corbeau 1&2

Näistä on kai olemassa nätti yhteispainos...Pariisissa toisen maailmansodan viimeisessä vaiheessa (Normandian rannalla on noustu juuri maihin) nuori nainen joka on mukana vastarintaliikkeessä ja nuori mies joka hoitelee ihan vaan omia asioitaan joutuvat yhtaikaa poliisin käsiin, ja pakenevat myös yhdessä...
Nätti, varsin kiva tarina, tää on niitä sarjoja joista voi sanoa että se on hyvin tehty ja kiinnostuneena luin mutten kuiteskaan ihastunut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.06.2018 klo 18:05:36
Bastien Vivès - Dans mes yeux

Pari muuta Vivèsin sarjista olen lukenut englanniksi ja niistä pitänyt, nyt sitten ranskaksi ja kiva oli tämäkin.
Teos ei ole mitenkään erityisen juonivetoinen, kirjan clue on kerronta, eli tiukka rajautuminen kertojan näkökulmaan, katsotaan sitä mitä kertoja katsoo, joka kirjan puitteissa on pääasiassa eräs tyttö, ja keskusteluista kuullaan vain tytön puheet, ei omia. Ja kuvituskin tarkentuu ja sumenee kertojan mielenkiinnon tai huomiokyvyn mukaan...

Bastien Vivès - Une soeur

Kai tässä pitää alkaa sijoittaa itseään Vivès-fanikerhoon, sen verran tasokkaita nämä sarjakuvaromaaninsa ovat olleet (aiemmin luettu siis Polina ja The Taste of Chlorine).

Tässä juoni on sinänsä vanha kuin taivas, eli teinipojan kasvukertomus kesäloman aikana, mutta mitä siitä kun se tehdään näin hyvin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.07.2018 klo 18:35:38
Nob - Dad 1: Filles à papa

Tämä kuuluu myös ranskalaisten suosimaan yhden sivun gag -formaattiin, mutta sen puitteissa Nob suosii enemmän sitcom-tyyliä jossa jutut eivät ole ihan irrallisia vaan mukana on myös vähän tarinallisuutta ja henkilöillä ja näiden suhteilla on enemmän merkitystä...aiemmin olin jo lukenut samalta tekijältä Mamette-sarjakuvaa joten piti tähän uudempaankin sarjaansa tutustua (on tätäkin näköjään tullut jo neljä albumia).

Nimihenkilö on keski-ikäinen yksinhuoltajaisä jolla on neljä eri-ikäistä tytärtä, ilmeisesti kaikki eri äidin kanssa (tässä albumissa on näkynyt näistä vain yksi), ja kaikilla tietysti myös aika lailla erilaiset luonteet...
Ja okei, niin kuin nämä yhden sivun gagit tapaavat olla, on tämäkin ehdottomasti käyttösarjakuvaa mutta minusta kyllä lajityypin paremmasta päästä.

Nob - Dad 2-4

Luin sitten ne kolme muuta tähän mennessä ilmestynyttä albumia, ja juu, kyllä minä näistä pidin, humoristina mennään maltisella linjalla mutta sitcom-sekoitus toimii. Hahmoissa on karikatyyrinomaisuutta mutta toisaalta myös johdonmukaisuutta (näissä albumeissa tavattiin myös äidit kaksi ja kolme, kaikkien tyttäret ovat vähän lievennettyjä versioita äideistään mutta samalla suhdejärjestyskin on mielekäs, kun edellinen suhde kariutuu niin seraavaksi on haettu ihan erityyppistä naista...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 16.07.2018 klo 21:43:08
Daisuke Igarashi - Hanashippanashi 1&2

Tämä sattui tulemaan sopivasti vastaan ja oli kivannäköinen, joten otin luettavaksi, ja muutaman sivun jälkeen alkoi tuntua sen verran tutulta että piti tarkistaa kukas tämä tekijä olikaan...ja niin, olinhan lukenut joitain vuosia sitten varsin omalaatuista Children of the Sea -sarjaa ja siitä aika lailla pitänytkin.
Tunnelmassa on aika paljon samaa, luonnonilmiöt ovat hyvin esillä ja sinänsä tapahtumat etenevät aika rauhallisesti mutta jotain outoa näissä kuitenkin murtautuu läpi. Ja tässä nipussa on 44 lyhyttä sarjakuvanovellia (kussakin sivuja kolmesta-neljästä kymmenkuntaan), joten outoutta tiivistyy teoksessa aikamoisesti...
Loppufiilis jää jonnekin "tää on ehkä hyvän" ja "ööhtähin" välimaastoon, taitavuutta ei voi kieltää mutta jotenkin tämä jää turhan usein turhan hämäräksi, mutta saattaa olla myös teos johon kannattaisi palata uudestaan ja uudestaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.07.2018 klo 19:26:29
Christophe Arleston & Didier Tarquin - Lanfeust de Troy 1-8

Hmm. Sarja on tietysti tavattoman suosittu ja sitä on ilmestynyt noin ziljoona osaa, jos kaikki sivusarjat lasketaan mukaan: varsinaisesti nämä kahdeksan albumia ovat siis ensimmäinen kokonaisuus joka jatkuisi Lanfeust des Etoiles -sarjalla.
Eeppistä sankarifantasiaa jossa sekoitetaan toimintaa ja huumoria, mutta minun makuuni tämä yritti olla ihan liian laskelmoivasti Rohkeaa fantasiaa, jossa peruskuvastoa höystetään vähän graafisemmalla väkivallalla, runsaammalla seksiviittailulla ja hurtilla huumorilla, samalla kuitenkin pitäen tiukasti kiinni K15-tasosta...
Tulipa luettua mutta epäilen etten menettäisi mitään vaikken jatkaisi niihin muihin sarjoihin.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.07.2018 klo 19:38:29
Riad Sattouf - Pascal Brutal 1-4

Nyt kun kaikki fanittaa Tulevaisuuden arabia niin saisikohan nämä Pascal Brutalitkin suomeksi, jookoskookos?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 21.07.2018 klo 17:24:38
Peyo - Johan & Pirlouit 5: Le serment des vikings & 8: Le sire de Montresor

Joku aika sitten tuli luettua Nonarit uudestaan mutta Ruudussa ilmestyneitä en ole lukenut ikuisuuksiin, mutta nyt tämän Le sire de Montresorin, ja onhan se mukava: lopussa vedetään tarina kokoon aika suitsait mutta sitä ennen kyllä toimii.
Suomentamattoman viikinkitarinan luki kanssa ihan sujuvasti, siinä oli alussa ihan ok ideaa mutta vähän yhdentekeväksihän se kehittyi. Kai niitä edeltäviäkin osia pitää ainakin vilkaista...

Peyo - Johan & Pirlouit 1-4

Eli ne varhaiset suomentamattomat tuon viikinkijutun lisäksi, ja kahdessa ekassa osassa on vaan Johan, Pirlouit ilmestyy kolmannessa albumissa.
Eka on aika yhdentekevä, seuraavat kolme ovat luettavia ja parempiakin kuin tuo viikinkijuttu, vaikkeivät niiden Ruudussa ja Nonarissa ilmestyneiden tasolle nousekaan. Ja vaikka näissä juonet onkin hyvin paljon juoksemista/ratsastusta paikasta toiseen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.07.2018 klo 18:07:14
Bastien Vivès - Une soeur

Kai tässä pitää alkaa sijoittaa itseään Vivès-fanikerhoon, sen verran tasokkaita nämä sarjakuvaromaaninsa ovat olleet (aiemmin luettu siis Polina ja The Taste of Chlorine).

Tässä juoni on sinänsä vanha kuin taivas, eli teinipojan kasvukertomus kesäloman aikana, mutta mitä siitä kun se tehdään näin hyvin.

Vivès, Ruppert & Mulot - La grande odalisque

Siinä missä aiemmin lukemani Vivès'n kirjat ovat olleet aika viipyileviä, tässä on enemmän toimintaa kun kolmen varkaan ryhmä suunnittelee keikkaa Louvreen...vaikka mukana on toki myös tarinalle mukavasti substanssia antavaa ihmisdraamaa (ja provoileva kansi, jota ei varsinaisesti tapahdu kirjassa mutta mainitaan kyllä yhden henkilön unena...)
Jossain vaiheessa pitäisi varmaan tutustua siihen pseudo-shoneniin Last Maniin, josta olen kuullut jo kehuja.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 25.07.2018 klo 15:54:07
Ferri & Conrad - Kilpa-ajo halki Italian

Tjooh. Kuvitus toimi ajoittain vaikka Uderzon tasolla ei olla, mutta kässäri tässä oli tosiaan ihan tavattoman löysä. Jotain ok irtogageja, mutta...

Olin ottanut lukuseuraksi Asterix lyö vetoa -albumin kun tässä on taas nähnyt vähän enemmän ranskalaista kulttuuria niin paikalliseroja alkaa hahmottaa paremmin, ja vaikka ideassa onkin vähän samaa niin onhan se nyt tasoltaan ihan toisesta maailmasta.

Mutta yhä vaan kyllä tämänkin Asterixin mieluummin luki kuin ne heikommat Uderzon omat jutut, ja kyllä se seuraavakin kiinnostaa.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 29.07.2018 klo 16:58:39
Benoît Feroumont - Le Royaume 4: Voulez-vous m'épouser?
Ollaan siirrytty taas lyhyempiin episodeihin, vaikka teema onkin yhtenäinen, otsikon kertoma: seppä Francois kosiskelee Annea joka antaa sitkeästi rukkasia, mutta ei myöskään niin innostu kun kuvioissa pyörii toinen nainen...

Tästäkin sarjasta yhä huvitun.

Benoît Feroumont - Le Royaume 5&6

Nyt sitten kaksi seuraavaa osaa, eli se mitä sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt.
Vitososassa on taas pitempi juoni kun aseseppä Marcel keksii hyvän juonen jolla saa myyntiään kasvatettua, ja se meneekin sitten katastrofaalisesti mönkään, ja kuutosessa vaihdetaan taas lyhyisiin tarinoihin, sävynä yhä koominen ooppera ja Annen ja Francoisin suhde jatkaa omalla vaikealla radallaan...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.07.2018 klo 11:08:43
Peyo & kumppanit - Benjamin-integraali

Pitipä lukea kun niiden Ruudussa ilmestyneiden Benjaminien lukemisesta on jo pitkä aika, Lady d'Olfinan olin lukenutkin pari vuotta sitten.

Ehkä ykkösintegraalin ylihyppäys olikin ihan hyvä idea, vaikka eka Rouva Adolfina -juttu jääkin pois, mutta tämän kokoelman albumeista pidin enemmän kuin punaisista takseista tai uroteoista. Waltheryn kuvitus tietysti auttaa asiaa, samoin kuin sen nuha-tvistin siirtäminen tarinan loppupuolelle ja niin ettei se sotke kerronnan rytmiä (ekoissa albumeissa se tapasi olla tylsä tauko keskellä tarinaa...)

Eivät nämä nyt vieläkään ole ajan eurosarjakuvan (tai edes Ruutu/Nonari-tarjonnan) parhaimmistoa mutta ihan luettavia kuitenkin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.07.2018 klo 23:19:28
Moyoco Anno - In Clothes Called Fat

One-shot-manga toimistotyöntekijästä joka ei oikein pärjää elämässään ja ahkeran lohtusyömisen seurauksena liikakiloja on reilusti...mutta päätös laihtua ei ongelmia ratkaise.
Varsin synkeä teos, bulimian lisäksi harrastetaan rankemman luokan työpaikkakiusaamista, kieroutuneita ihmissuhteita jne ja kivaa ulospääsyä ei ole luvassa. Mutta kieltämättä kiinnostava teos.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2018 klo 12:59:05
Caza - Scenes de la vie de banlieue

Noniin, olihan tää aika hapokasta ja tosi seitkytlukulaista, mutta komeaa katseltavaa ja musta huumori yltyi vaikuttaviin mittoihin.
Jotain näitä lähiötarinoita taisi tulla Tapiirissa, mutta jos näitä ei ole lukenut väreissä, näitä ei ole lukenut.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2018 klo 16:11:30
Joo, muistin että jossain oli ollut.
Tämä minun lukemani on uusi 176-sivuinen integraali, ilman mitään taustoittavaa artikkelia tms, pelkästään sarjoja ja pari kansikuvaa, onko tässä sitten kaikki nämä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: STD - 31.07.2018 klo 16:22:54
onko tässä sitten kaikki nämä.
Eikös siinä kannessa lue "intégrale"?
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 31.07.2018 klo 21:30:45
Ei kannessa (tai takanakaan) mutta sisäsivuilla tämä kyllä määritellään intégraleksi. Eli kai tässä sitten on kaikki julkaistu :)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.08.2018 klo 16:35:26
Kyle Baker - You Are Here
Kyle Baker - Cowboy Wally Show
Kyle Baker - King David

Baker on ollut tekijöitä josta olen ollut tietoinen pitkään ja jolta on nähnyt jotain pieniä näytteitä, mutta johon ei ole törmännyt sopivasti että olisi lukenut kunnollisemmin.
Nyt kuitenkin kolme vanhempaa albumiaan. King David on varmaan visuaalisesti näyttävin mutta muuten kertomuksena heikoin (tai ennemminkin ansiot ovat enemmän lähdemateriaalissa kuin sen käsittelyssä), Cowboy Wally taas on visuaalisesti riisutumpi mutta saa yllättävän paljon aikaan mustavalkoisilla puhuvilla päillä ja juttuna tämä oli ihan hillittömän hauska, ja You Are Here on mainio kompromissi, kivannäköinen ja hauska trilleri/romanttinen komedia.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 07.08.2018 klo 16:45:20
Vivès, Ruppert & Mulot - La grande odalisque

Siinä missä aiemmin lukemani Vivès'n kirjat ovat olleet aika viipyileviä, tässä on enemmän toimintaa kun kolmen varkaan ryhmä suunnittelee keikkaa Louvreen...vaikka mukana on toki myös tarinalle mukavasti substanssia antavaa ihmisdraamaa (ja provoileva kansi, jota ei varsinaisesti tapahdu kirjassa mutta mainitaan kyllä yhden henkilön unena...)
Jossain vaiheessa pitäisi varmaan tutustua siihen pseudo-shoneniin Last Maniin, josta olen kuullut jo kehuja.

Bastien Vivès - La bande dessinee

Näitä pokkarikokoisia mahdollisesti blogissa ilmestyneitä kirjoja on useampi eri teemoilla, tämä lukemani käsittelee sitä itseään eli sarjakuvaa. Kuvitus on luonnosmaisempaa ja jutut aika levottomia mutta aika usein myös viihdyttäviä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.08.2018 klo 16:27:29
Trondheim & Oiry - Maggy Garrisson 1

Symppisrosoinen rikostarina, sellaisella käyttösarjistasolla mutta sellaisena kyllä erinomaisen vetävä.
Ja en olisi kiinnittänyt huomiota taustojen staattisuuteen jos täällä ei olisi siitä ollut puhetta, ja nytkin tuntui että se sopi ihan hyvin tarinan luonteeseen...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 13.08.2018 klo 15:28:26
Chapuzet, Corbeyran & Brahy - Cognac 1: Demonien osuus

Sopivaan määrään konjakki-infodumppausta on yhdistetty ihan kiinnostavasti alkava jännärijuoni, tämä näyttää myös asettuvan "mainio käyttösarjakuva"-osastolle.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.09.2019 klo 15:49:31
Ketju on ollut tauolla reilun vuoden ajan kun elämä on ollut kovin aktiivista ja pääosin tapahtunut muualla kuin tietokoneen ääressä (samasta syystä Kvaakissa olen muutenkin ollut hiljaisempi, ajoittain ketjuja kurkistellut ja kommentoinut).
Mutta jos tänne taas kirjoittelisi joitain, ainakin kiinnostavampia teoksia joita on viimeksi lukenut, ja ehkä jopa laittaisi listan nimikkeistä joita olen lukenut vuoden aikana, olen niitä kuitenkin kirjannut talteen…

Max de Radigues - Antti Brysselissä

Tästä oli ohimenevä maininta tuolla "Suomi sarjakuvissa"-ketjussa, eli nimestään huolimatta ranskankielinen albumi, jossa suomalainen nuorimies Antti Korhonen viettää neljä kuukautta vieraassa maassa, töiden ja ihmissuhteiden merkeissä.
Suomalaisuus ei sinänsä ole tärkeässä osassa, pääpointtina on pitkä mutta väliaikainen oleskelu toisessa maassa.
Realistisen oloinen, symppis vaikkei nyt tajunta räjähdäkään...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.09.2019 klo 15:55:00
Junji Ito - Le journal des chats de Junji Ito

Konseptitasolla nerokas sarjis, armoitettu kauhumangaka Junji Ito (Uzumaki, Gyo, Tomie…) tekee söpöä kissasarjakuvaa. Joka on lajityypille ehdottoman uskollinen ja samalla tunnistettavasti Itoa.
Noin muuten tekijälleen varmastikin välityö mutta tutustumisen arvoinen.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 22.09.2019 klo 16:06:14
Moto Hagio - Le Coeur de Thomas

Klassikkomanga 70-luvun puolivälistä, shonen-ai-genren ja tyttöjen mangan yleensä merkkiteos. Ja ansaitsee kyllä tulla luetuksi, vaikuttavan kuumeinen ihmissuhdesoppa tämä on...
Realismi ei menoa haittaa pätkääkään ja silti henkilöissä on elävyyttä ja ulottuvuutta (ja kun jokin aika sitten luin CS Lewisin Surprised by Joy -kirjan jonka kuvaus sisäoppilaitoselämästä osoittaa että ei tämä ihan epärealistinen teos ole) ja Hagion kuvitus kelpaa yhä lajityypin esikuvaksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.09.2019 klo 21:17:30
Paco Roca - Les rues de sable

Suomeksi ilmestyneiden Ryppyjen lisäksi olen lukenut Rocalta Talon ja Piirtäjien talven, jotka molemmat olivat varsin realistisia teoksia (ensimmäisessä sisarukset miettivät mitä tehdä vanhemmilta perityllä talolla ja prosessoivat muistoja ja keskinäisiä suhteita, jälkimmäinen kuvaa todellisia tapahtumia, joukkoa sarjakuvapiirtäjiä jotka 60-luvulla yrittävät perustaa oman lehden omilla oikeuksilla ja toimituslinjalla...arvatkaa onnistuuko) joten tämä oli aika yllättävä, alkaa taas hyvin realistisesti mutta sitten eksytään merkilliseen paikkaan joka on tyylillisesti jonkinlainen yhdistelmä Frediä (Filemonia ja muita) ja Schuiten-Peetersin kaupunkivisioita...

Henkkoht olen pitänyt noista kaikista, soisi näitä suomeksikin nähdä.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 23.09.2019 klo 21:24:15
Peyo - Histoires de Schtroumpfs

Eli albumisarjan kahdeksas, yhden sivun juttujen kooste.
Joitain olin lukenut aiemmin (Nonarissa taisi tulla jotain ja jossain muuallakin, olisiko ollut Koululaisessa?) mutta aika montaa en, ja osan julkaisemattomuutta selittänee kovin frankofoniset kulttuuriviittaukset (ja joitain vadelmista keitetty pontikka).

Kovin ei ole tiukka kaanoni näissä, jutussa saattaa olla maininta rahasta vaikka se keksittiin strumffikylässä vasta muutamaa albumia myöhemmin...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 27.09.2019 klo 10:19:49
Cosey - Une maison de Frank L Wright

...ja muita rakkaustarinoita. Olen aiemmin kaksi Coseyn albumia lukenut (joista toinen se Glenat-Mikki) ja tämä on muiden tapaan aika viipyilevä, suuret tapahtumat ovat enemmän ruutujen välissä ja ulkopuolella mutta: ihmiset kohtaa, ja se on mahtavaa.

Kim Dong Hwa - Histoires de Kisaeng 1

Korealaisen Kim Dong Hwan tuotannosta diggailin kovasti englanniksi tullutta The Color of Earth -sarjaa, ja kun ranskaksi on tullut paljon lisää...lyhyttarinoiden Mal-Aimée oli varsin hyvä, mutta Les nourritures de l'âme ahistavan siirappinen. Nyt sitten eka osa sarjaa, joka taas kerran sijoittuu taas kerran menneisyyteen Korean maaseudulle, kaksi nuorta tyttöä tuodaan koulutettavaksi kisaengiksi (geishojen paikallinen vastine). Kai tätä pitää jatkaa, vaikka tässäkin maistuu jonkin verran siirappi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.10.2019 klo 15:26:06
Gazzotti & Tome - Soda 8: Tuez en paix

Sodaa olen lukenut muutaman osan satunnaisessa järjestyksessä, ja onhan se varsin hupi sarja (vaikka peruskoukku onkin aika absurdi varsinkin kun sitä jankataan joka albumissa)

Timothee Osterman - Football District

Fluide Glacialeja selaillessa Osterman on ollut niitä tekijöitä jotka ovat enemmän kiinnostaneet, piirrostyyli on rujoa mutta jutuistaan olen tykännyt. Ja tässä albumillinen huomioita amatöörijalkapalloilusta, groteskimpi/omaelämäkerrallisempi versio FC Palloseurasta...

Lewis Trondheim - Ordinateur mon ami
Sans Lapinot -albumeja, lyhyitä juttuja tietokoneista ja peleistä...ei mitenkään sarjan parempaa osastoa, se jatko-osa Cyberculturekin oli parempi.

Marc Wasterlain - Jeannette Pointu 11: Le monstre
Toisaalla jo mainitsin että olen kanssa Wasterlainin Pointuja lukenut. Kivaa käyttösarjakuvaa vaikkei nyt mieltäkääntäväksi kokemukseksi tulekaan, Pointu seikkailee ympäri maailmaa (ja sen ulkopuolella) ja ote on realistisempi kuin Pikolla tms ja usein mukana on idealistista valistamista todellisista uutisista (salametsästystä Afrikassa, Jugoslavian sota jne) mutta samalla fokus on vähän hakusessa...
Tämä albumi oli kuitenkin hyvä, aatteellinen mustavalkoisuusmittari vetää taas ylärajoilla mutta meno on kiitettävän synkkää (jossain määrin auki jää
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
sankarittaremme...

Taiyou Matsumoto - Ping Pong 1
Ekan osan perusteella tää on yhdeltä kantilta niin perinteinen shonen-urheilusarja ettei mitään, ja toiselta kantilta tekijänä on Matsumoto (mm. Tekkonkinkreet, Sunny) joten kerronnassa ja hahmoissa on jo aistittavassa epätavallista syvyyttä, katsotaan miten sarja etenee.

Fred - Philemon 3: Le piano sauvage
Olin tämän kai joskus ikuisuus sitten lukenut suomeksi, en ole ihan varma. Jatkoa en ainakaan ole.

Tom Gauld - Baking With Kafka
Gauldista on ollut puhetta ketjussa aiemmin, jakaa mielipiteitä mutta omaan huumoritajuuni nämä infografiikan suuntaan osoittavat absurdit pikkujutut kyllä osuvat.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.10.2019 klo 23:09:20
Jean Dytar - Florida

Dytarin tuotanto ei ole valtaisa, kymmenessä vuodessa on tullut kolme historiallista sarjakuvaromaania ja olen ne kaikki lukenut ja suosittelen muillekin: Le sourire des marionnettes kertoo hassassiineista, La vision de Bacchus renessanssimaalareista ja tämä Florida kolonisaatiosta 1500-luvulla.

Tai oikeasti tässä(kin) sekoitetaan paljon monenlaista teemaa, keskushenkilönä Jacques le Moyne de Morgues, joka osallistui epäonniseen kolonisaatioyritykseen Floridassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ranskan_Florida) ja on nyt Englannissa, mutta kolonisaatiotarinan sivussa mukana on traumaattisten kokemusten käsittelyä ja sen vaikutusta elämään ja perhesuhteisiin, monien henkilöiden monenlaisia ambitioita, maailmanpolitiikan käänteitä kun Englanti alkaa kääntää huomiota kohti Pohjois-Amerikkaa ja sitä varten tarvitaan propagandaa, keinolla millä hyvänsä...joku tylsempi olisi tehnyt sarjan vain siitä mitä tapahtui Floridassa ja sekin olisi ollut jo hyvä sarjakuvaromaani, tämä nyt vielä parempi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 18.10.2019 klo 18:52:19
Alan Moore & Jim Baikie - Skizz
Mooren 2000AD-kaudelta, tästä voisi löytää yhtäläisyyksiä Halo Jonesiin eikä tietenkään kestä vertailua, mutta on tää silti ihan luettava: versioidaan ET (ihan nimeltä mainiten) mutta mooremaisesti 80-luvun Birminghamissa.
Olen mä sen jatko-osankin joskus ikuisuus sitten lukenut, sitä ei nyt ollut tässä.

Dodier - Jerome K Jerome Bloche 4: Passé recomposé
Luin joku aika sitten ekan Blochen, ja se oli, ihan kauniisti sanottuna, huono, mutta täällä toisessa ketjussa rohkaistiin kokeilemaan myöhempiä. Ja tämä nelososa oli jo varsin mallikas dekkari, vähän toi mieleen Boileau-Narcejacin...uskallan siis jatkaa sarjan parissa.

Achde & Jul - Lucky Luke: Un cow-boy à Paris
Hmm. Tämä on saanut tietysti ihan hyvin huomiota Ranskassa ja olihan siinä pari ihan huvittavaa irtovitsiä (Lucky Luken belgialaisuudesta) mutta eihän tässä siis mitään kunnollista tarinaa ollut.

Delaf & Dubuc - Nombrils 6: Un été trop mortel
Tästäkin sarjasta on ollut juttua toisaalla. Olen ekat albumit aiemmin lukenut englanniksi (nimellä Bellybuttons) ja joitain tätä myöhempiä juttuja Spirou-lehdestä (albumeja on tullut jo kahdeksan tai yhdeksän)...alun ryhmädynamiikka on laitettu uusiksi ja irtovitsien sijaan on kehitetty jatkuvaa juonta ja saippuaoopperaa (siinä määrin että sarjalle on tullut spin-off jossa tehdään taas yhden sivun gageja sillä alkuosien dynamiikalla), mutta kyllähän mä tästä yhä pidän.
Ensivilkaisulla tämä on epäilemättä yhä sarja josta Ei Saa Pitää mutta ennakkoluulojen sivuuttaminen on ollut hyvä juttu, oikeasti tämä on nyky-Spiroun parhaimmistoa.

Kim Dong Hwa - Histoires de Kisaeng 2&3
Sarjan jatko ja loppu, menneen Korean geisha-vastineista. Pysyi ihan mainiona vaikkei tekijänsä parhaimmistoa olekaan.
Tosin pohdin että mitäs tässä nyt siis lopulta tapahtuukaan ja kuinka tällainen tarina olisi muuten ihan mahdoton tehdä länsimaissa, edes historiallisessa kontekstissa (tarina seuraa siis kahden kisaeng-oppilaan kehitystä, nämä ovat lopussa ehkä 12-13-vuotiaita...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: ekku - 19.10.2019 klo 18:55:55
Planete BD arvioi uusimman Bloche-albumin. Tarina ja kuvitus, kummatkin sai täydet pisteet. Tuota ei usein tapahdu.

No niin jokos aletaan odottamaan milloin joku kustantajista alkaa paikkaamaan ulos integraaleja?

Ekku
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 19.10.2019 klo 19:09:45
Olen nähnyt kyllä kokoomia noista alkupään Blocheista, joskin sivukoko oli pienempi kuin albumeissa eikä niissä vissiin ollut mitään lisämatskua (eli ei niitä voine varsinaisina integraaleina pitää)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 24.10.2019 klo 23:30:25
Sekin vielä (näkemissäni Blocheissa on kyllä aika hillitty väripaletti että ehkä kääntyy paremmin mustavalkoiseksi kuin moni muu, mutta silti).

Peyo et al - Les Schtroumpfs 20: La menace schtrompf & 29: L'arbre d'or
Näissä myöhemmissä strumffitarinoissa noudatetaan usein kaavaa että koko kylään tulee joku uusi ilmiö tai villitys ja se vedetään yli ennen kuin suurstrumffi puuttuu peliin, ja tätä kautta mukana on myös opetuksellinen aspekti...Menacessa yhteishenki on hukassa ja kaikki käy epäkohteliaiksi toisilleen, ja sekalaiset käänteet vetävät tämän aika lailla kovemmaksi kuin aikoinaan Strumfaattorissa (kas, onko tuo keskitysleiri). Kultapuussa taas kommentoidaan taikauskoisuutta...sarjan varhaiset osat on parhata mutta yleisesti ottaen strumffit on kestäneet tekijävaihdokset paremmin kuin jotkut muut klassiset sarjat.

Fred - Philemon 4: Le château suspendu
Vaikka suomeksi onkin tullut, en ollut tätä aiemmin lukenut. Aion jatkaa sarjan parissa.
Täällä ei ole ollut puhetta mutta olen lukenut kanssa joitain Fredin yksittäisalbumeja, tyyliin Le Petit Cirque tai Magic Palace Hôtel, ja pitänyt kovasti...suosittelen tutustumaan, ja suomeksikin julkaisemisessa on ehkä pienempi riski kuin yrittää taas Filemonia... Sanoisin myös että Fredin sarjat ovat kieleltään varsin helppoa luettavaa eli horjuvammallakin ranskalla pystyy lukemaan...ja jotkut jutut varmaan toimivat vaikkei osaisi lukea sanaakaan :)

Edgar Jacobs - Blake & Mortimer: Le Secret de l'Espadon 1-3
Pitkään välttelin Blake & Mortimereja koska ihan vaan vilkaisemalla niitä albumeja ne eivät näyttäneet ollenkaan houkuttelevilta...mutta ihan yleissivistyksen nimissä olen muutaman lukenut, ja täytyy sanoa että ennakkoluulo on kyllä ihan oikea, ehkä kamalinta klassikkomaineessa olevaa sarjakuvaa jota olen lukenut. Piirrostyyli on yleensä kyllä nättiä mutta sarjakuvakerronta on niin "älä tee näin"-osastoa ettei tosikaan enkä minä kyllä tarinoistakaan juuri pidä...
Keltainen merkki oli ihan ok, Suuren pyramidin ja SOS Meteorit luki ennemmin kuin turpiin otti (ja erityisesti jälkimmäisessä piirros oli kyllä erinomaisen nättiä) mutta tässä muutaman sivun jälkeen ei enää kiinnostanut ollenkaan mitä tapahtuu, keskityin vain katselemaan kuvitusta (mikä sekään ei vielä ole niin hyvää kuin myöhemmissä).
Mitä olen katsonut niin Jacobsin jälkeisetkin tekijät noudattavat samaa ominaiskauheaa tyyliä, eli vaikka kirjoittajana on joku Van Hamme niin ei auta...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.10.2019 klo 12:51:18
Taiyou Matsumoto - Ping Pong 1
Ekan osan perusteella tää on yhdeltä kantilta niin perinteinen shonen-urheilusarja ettei mitään, ja toiselta kantilta tekijänä on Matsumoto (mm. Tekkonkinkreet, Sunny) joten kerronnassa ja hahmoissa on jo aistittavassa epätavallista syvyyttä, katsotaan miten sarja etenee.

Taiyo Matsumoto - Ping Pong 2-5

Eli loput viisiosaisesta sarjasta, ja tulos on yhä kaksijakoinen: toisaalta tosi perinteinen shonenurheilusarjis, lajina pöytätennis, ja toisaalta Matsumoto tekee omaa juttuaan joka ei perinteisintä mangaa ole. BD-vaikutteet on tunnettuja, ja tässä sirotellaan viittauksia mm. Enki Bilaliin ja Moebiukseen, vaikka toisaalta juuret pysyvät tiukasti japanilaisessa kerronnassa...
Tämän ei ehkä sovi olla ensimmäinen luettava Matsumoto, mutta Sunnyn ja Tekkonkinkreetin jälkeen erinomainen lisä taiteilijakuvaan, tässähän on yksi kovimmista nykymangakoista.
Auteur-henkisyyttä on myös havaittavissa, vaikka aiheet ja miljööt noissa kolmessa lukemassani sarjassaan ovatkin kovin erilaisia, niin yhtäläisyyksiä löytyy myös paljon henkilökuvissa...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.11.2019 klo 12:38:15
Obion & Lewis Trondheim - Mamma Mia 1: La famille à dames
Uudempia Spiroun sarjoja, yksisivuisia gageja joista muodostuu myös jatkuvampaa juttua, neljän sukupolven naiset kovin erilaisilla persoonilla ja elämänkokemuksilla asuvat "toistaiseksi" yhdessä...ihan symppis perhesarjis kuten odottaa sopii, muistuttaa vähän (tai siis aika paljon) Nobin sarjoja Mamette ja Dad, mutta ei ainakaan ensialbumin perusteella samalla tasolla. Mutta huvituin kyllä tarpeeksi usein.

Dodier - Jerome K Jerome Bloche 2 Les êtres de papier & 3 A la vie, à la mort
Oikeasti piti lukea niitä myöhempiä mutta kun nämä alkupään albumit vastaan tulivat niin jatketaan niistä...
Ja, no, sanotaan että sarja paranee osa osalta. Eli kakkonenkaan ei oikein vakuuta, kolmosessa alkaa olla jo pointtia, ja aiemmin mainittu nelonen oli jo positiivinen teos.
Mieleen tuli että kuinkakohan paljon noissa parissa ensimmäisessä albumissa yritettiin tehdä dekkariparodiaa siinä onnistumatta, ja sitten alettiin tehdä suoremmin genreä...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.11.2019 klo 15:20:44
Voipi olla, kaksi ekaa osaa ovat Pierre Makyon ja Serge Le Tendren kirjoittamia, kolmonen ja viitonen (jota en vielä ole lukenut) Makyon, ja nelosen ja kuutosesta eteenpäin on tehnyt Dodier yksin.
Eli ongelma oli varmaan ensisijaisesti Le Tendre (enkä mä kyllä La quête de l'oiseau de tempsistakaan oikein innostunut vaikka Loisel tietysti piirtää nätisti).
Mitä olen myöhempiä silmäillyt niin piirtäjänäkin Dodier tietysti kehittyy.
Jatketaan sarjaan tutustumista.

Makyo ja Dodier ovat näköjään tehneet samoihin aikoihin kanssa fantasiasarjaa Gully (https://fr.wikipedia.org/wiki/Gully), joka ei kuitenkaan ollut mikään suuri menestys...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 20.11.2019 klo 13:01:00
Shigeru Mizuki - NonNonBa
Tekijän lapsuusmuisteloja 30-luvun Japanista, jossa omaa tärkeää roolia näyttelee nimihenkilö, vanha mummo ja tämän kummitusjutut (tai mitä nuo yokait sitten ovatkaan, eivät länsimaisessa mielessä kummituksia). Symppis.

Ernie Bushmiller - Nancy 1943-1945
Kokoelma Nancy-sarjakuvastrippiä, jota voisi luonnehtia aika minimalistiseksi, ja sitä kautta varmaan strippisarjakuvan mekaniikasta kiinnostuneille antoisaa tutkimusmateriaalia...ja kiintoisaa ajankuvaa, mutta noin muuten tämä meni "lukeehan tätä"-kokemuksena.
Oma piirteensä on tietysti myös että tämä on yksi niistä sarjoista joissa sivuhenkilö valtaa sarjan, alun perin päähenkilö oli nuori nainen Fritzi jonka luo jossain vaiheessa sitten muuttaa pieni sukulaistyttö Nancy...(ja Fritzi-täti ja muutamat muutkin naiset on piirretty aika lailla erityylisesti kuin muu sarja, jostain realistisemman glamour-sarjan tyyliin...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 28.11.2019 klo 15:36:27
Boucq & Charyn - Little Tulip
Näiden suomeksi ilmestynyttä Pirun huulta en ole lukenut enkä muutakaan ennen tätä, ehkä pitäisi. Nättiä jälkeä, karua menoa.

Taiyo Matsumoto - Les chats de Louvre 1&2
Ja Matsumoto-fanitus jatkuu, ei parhaimmistoaan mutta heikompikin teoksensa on keskimääräistä mangaa parempi...joukko kissoja elää puolisalaa Louvren ullakolla, yhdellä näistä on kyky astua tauluihin sisälle samoin kuin yhden vartijan kauan sitten kadonneella sisarella.
Louvre ja Futuropolis on julkaissut sarjan tällaisia komeita sarjakuvaromaaneja eri tekijöiltä, ilmeisesti ohjeistuksella "tee sarjakuvaromaani joka liittyy jollain tavalla Louvreen, sen kokoelmiin tai yksittäisiin teoksiin", olen tätä ennen lukenut sarjasta teokset Nicolas de Crecylta ja Naoki Urasawalta ja sarjan tekijöihin kuuluu myös mm. Bilal, Mathieu, Yslaire, Taniguchi...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 30.11.2019 klo 16:59:09
Fred - Cythère, l'apprentie sorcière
Fredin lyhytikäinen sarja Pifissä, eli oikeastaan ainoa varsinainen lastensarjansa, vaikka tyylissä onkin aika lailla samaa kuin Filemonissa (ja samanlaisuus olikin varmaan syy että tämä jäi lyhytikäiseksi ja tekijä keskittyi Filemoniin).
Pieni tyttö opettelee noidaksi isoäitinsä ohjauksessa, ja osoittaa usein hämmästyttävää lahjakkuutta (yhdistettynä vähäiseen harkintaan -> hassua tapahtuu)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 04.12.2019 klo 10:16:06
Griffo & Jean Dufaux - Monsieur Noir
Ilmeisesti ilmestynyt alun peirn kahdessa päälle 60-sivuisessa osassa, luin näiden integraalin. Ihan viihdyttävä fantasiasarja orpotytöstä joka muuttaa outoon linnaan jossa on käynnissä valtataistelu...

Dodier - Jerome K Jerome Bloche 6 - Zelda
Dodier - Jerome K Jerome Bloche 7 - Un oiseau pour le chat

Noniin, nää oli myös oikein kunnollisia. Jerome esitetään usein aika tohelona mutta tarinat itsessään ovat mainioita pulpjännäreitä. Pitääkin laittaa sankariin omaan ketjuun maininta näiden albumien laadunvaihteluista...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.12.2019 klo 10:06:03
Peyo - Le cosmoschtroumpf
Toki olen nimitarinan ja albumissa mukana olevan Sateenstrumffaajan lukenut aiemminkin vuosia sitten, mutta kyllä nämä uudelleenlukemisen hyvin ansaitsivat.
Sinänsä mietin jälkimmäisessä tarinassa kuinka sulavasti se sivuuttaa kysymyksen "miten se toimii", koska laitteen perusteet sinänsä ovat jopa strumffimittakaavassa älyttömät, näppärästi saadaan "se toimii, koska se on hauskaa"-veto toimimaan. Peyoa ei voi kai parhaallakaan tahdolla nimittää miksikään neroksi mutta osaavaksi kyllä.

Kiriko Nananan - Water.
Nanananin lyhyitä varhaisia juttuja, teemana pääasiassa rakkaus (tai ennemminkin sen poissaolo/epätodellisuus). Nanananin kerronta on mangan kokeellisempaa laitaa, tunnelmakuvia ja viiltoja, kiinnostavia silloinkin kun yksittäiset jutut eivät aina hetkauttaisikaan...

Paco Roca - Le phare
Näitä Rocan juttuja on nyt tullut muutama luettua, mikään ei ole ollut ihan niin hyvä kuin se suomeksi tullut Ryppyjä mutta kaikki ovat olleet lukemisen arvoisia, niin tämäkin (Espanjan sisällissodan nuori sotilas pakenee majakalle jonka vartija valmistautuu purjehtimaan Laputan saarelle...)
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 15.12.2019 klo 18:26:28
Delaf & Dubuc - Nombrils 7: Une bonheur presque parfait
Nombrils on yhä hyvä, mutta ei kannata tässä kohtaa hypätä kyytiin, sen verran keskeisesti jatketaan edellisten albumien juonenkäänteiden selvittelyä...

Erre & Fabcaro - Walter Appleduck
Spiroun sivuilta tämäkin, huumorisarja cowboy-harjoittelijasta, villin lännen kliseitä ja reipasta anakronismia. Huvituin (piirrosjäljestä ei ainakaan varmaan tiukemmat BD-konservatiivit tykkää...)

Makyo & Dodier - Jerome K Jerome Bloche 5: Le jeu de trois
Noniin, se viimeinen JKJB jossa muita tekijöitä kuin Dodier...ja, nojoo, ei huono mutta yhä joitain aika kummallisia käänteitä, ja enemmän huomiota yritetään vetää nimisankarimme perhetaustaan (jotka oli mukana jo kolmosalbumissa), vaikutelma on yhä että myös Makyo halusi tehdä sarjasta erilaisen kuin mihin se Dodierin mukana menee...?

Hub - Okko 1&2: Le cycle de l'eau
Fantasiasarjakuva Pajanista joka on siis feodaali-Japani paitsi että historia ja maantiede on ainakin näissä sivuutettu. Ensivaikutelmana ihan jännä ilman että olisin ihan ihastunut, mutta kai jatkoa luen (näissä mennään kai linjalla että kaksi albumia muodostaa aina yhden tarinakokonaisuuden, saa nähdä onko minkä verran laajempaa juonta)


Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.02.2020 klo 16:40:25
En ole tätä päivittänyt hetkeen, puretaas hieman luettuja...

Kyoko Okazaki - Nonamour
Okazaki on ilmeisesti indiemmän josei-mangan merkkitekijöitä, vaikuttaja mm. yllämainitulle Kiriko Nanananille...ja, no, tää on indie-joseita, tunnelmallista sarjakuvaa nuorten naisten elämästä nyky-Japanissa, juoni ei ole niin tärkeä. Ihan kiva.

Bruno Dequier - Louca 1 - Coup d'envoi
Aavefutaajan moderni Spirou-versio, eli tohelo koulupoika joka on ainoa joka näkee muutama vuosi sitten kuolleen menestyneen urheilijapojan aaveen kanssa, ja aave alkaa prepata Loucasta urheilijaa...niinkuin monissa uudemmissa Spirou-tyylisissä sarjoissa tässäkin tuntuvat mangavaikutteet, ja meno ei ole niin kirkasotsaista kuin Bustereissa...kaipa tätäkin pitemmälle katson, jahka seuraavat albumit tulevat vastaan.

Gotlib - Rubrique-à-Brac 1
Jos tekisi listan sarjakuvatekijöistä, joiden tunnettavuudessa ja arvostuksessa on huomattava ero Ranskan ja Suomen välillä, niin Gotlib olisi varmaan kärkisijoilla, suomeksi on tullut kai yksi albumi ja jotain irtosivuja siellä täällä, ja tekijöitä joiden tyylissä Gotlibin vaikutus näkyy selvästi, tyyliin Maester tai Coyote, ei ole senkään vertaa, kun ranskaksi taas kuulostaa mestarilta joka vertautuu ihan sujuvasti Franquiniin, Goscinnyyn yms.
Tässä albumissa on kaksisivuisia huumorijuttuja Piloten ajoilta, eli vielä ei olla kauhean räävittömiä mutta keskimääräistä parodisempia kyllä jo, ja piirrostylliä luulisi Kari Leppäsenkin arvostavan...

Maester - Soeur Marie-Therese 1
Kts yllä, tyyli viittaa Gotlibin suuntaan mutta tämä on jo Fluide Glacialia, eli aiheilta liikutaan Myrkyn ja Pahkasian maisemissa.

Edgar Jacobs - Blake & Mortimer: L'enigme de l'Atlantide
Jooei. Ajoittain nättiä piirrustusta mutta en mä oikeasti jaksa tätä BlakeMortimerin kerrontaa.

Zep - Un bruit étrange et beau
Tekijä on tunnetuin Titeufista, ja muussakin tuotannossaan tavataan mennä aika huumorilinjalla (viihdyttävällä toki), mutta sitten sieltä löytyy tällainen hämmentävän hyvä ja tunnelmallinen sarjakuvaromaani...

Tibet & Ducheteau - Ric Hochet 1: Traquenard au Havre
Olen lueskellut joitain sekalaisia Ric Hochet -albumeja. Ei ne hyviä ole olleet mutjoo, olen silti niitä lukenut joitain.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 10.02.2020 klo 18:45:32
Joo, jälki on sekä piirroksissa että kirjoituksissa siistiä ja ammattitaitoista, ja jännitystäkin on vähän enemmän kuin tuossa kuvaamassasi (suunnilleen joka albumissa kyllä kuolee joku tai useampi) mutta tätä voisi hyvin nimittää bulkkisarjakuvaksi.
Niitä on lukenut kun ovat olleet tarjolla ja varmaan niitä luen myöhemminkin (ja niitähän on tosiaan kymmeniä) mutta jos rinnakkain on lukematon Ric Hochet ja Jerome K Jerome Bloche tai Soda tai moni muu, niin valinta on helppo...
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 12.02.2020 klo 12:58:06
Jatketaas, näitäkin on siis luettu parin viime kuukauden aikana...

Gazzotti & Tome - Soda 4: Dieu est mort ce soir
Soda-albumien peruskoukku käy tietysti aika rasittavaksi kun se on joka albumissa muuttumattomana mutta jahkattavana (vähän kuin Benjaminin nuha), mutta muutenhan näitä ilokseen lukee (täysin epäjärjestyksessä), ja tämä oli kovin nätti albumi.

Dodier - JKJ Bloche 8: Le vagabond des dunes & 9: L'absent
Blochet edistyvät. Lukemistani Dodierin omista kasialbumista pidin ehkä vähiten, kun perusidea on variaatio jo parissa aiemmassa nähdystä, niin lopputulos jää vähän toisteisen kuluneeksi (jos lukisi epäjärjestyksessä ja tämän olisi lukenut ennen niitä paria muuta, niin varmaan pitäisi enemmän ja niistä toisista sitten vähän vähemmän).
Ysissä sen sijaan heitetään mainio tvisti, itse Jerôme on pääosin absent, ja Babetten ja Zeldan pitää tarttua toimeen...

Hermann & Yves H - Le Passeur
Dystooppinen ja kovin synkkä albumi...

Pecqueur & Malfin - Golden City 6-9
En osaa oikein päättää pidänkö Golden Citysta vai en, sen scifipuoli on ihan kiinnostavaa ja nättiä mutta henkilökuvaus ei vakuuta, vâhän sellaista kirkasotsaista nuortenkirjaa johon on päälleliimattu "aikuisuutta". Sujuvasti näitä kuitenkin lukee.

Midam - Game Over 13: Toxic Affair
Game Over -strippejä olen lukenut lehdissä muutamia, ja ovat ne ihan huvittavia olleet, ja sen verran irrallisia ettâ albumeissa ei ole järjestystä. Videopelikliseitä joissa sankari yrittää pelastaa prinsessaa, stripissä on joku peleille tyypillinen puzzle tai ansa tms jonka toiminta esitellään ja sitten jollain tavalla päädytään epäonnistumiseen...
On ilmeisesti syntynyt Kid Paddlen spinoffina, sitä taisi tulla suomeksi yksi albumi (ja mitä olen Kid Paddleja nähnyt, eivät ne ole niin innostaneet, vaikka kai niitäkin voisi jonkin albumin joskus vilkaista).

Suehiro Maruo - L'enfer en bouteille
Saman tekijän Panorama Islandin olen lukenut, tässä on lyhyitä tarinoita samalla linjalla, eli mukana hieman erotiikkaa ja paljon groteskiutta. Piirrosjälki on vaikuttavaa mutta en mä näistä tarinoista kuitenkaan innostunut...
(mainittakoon, että Maruo tuli Ranskassa tunnetuksi jo hyvissä ajoin, kun Moebius hehkutti tätä ja julkaisutti A suivressa 1991...ovatko tällaiset jutut vaikuttaneet myös siihen ettâ aikuisempi manga on nykyäänkin hyvin edustettuna)

Marc Wasterlain - Jeannette Pointu 12: Les fourmis géantes
Ok, tämä meni jo vähän liian pimeäksi ja kummalliseksi.
Otsikko: Vs: hdc lukee
Kirjoitti: hdc - 06.03.2020 klo 12:43:57
Jatketaas lukemisilla.

Hub - Okko 3&4: Le cycle de la terre
Fantasiasarjakuva pseudo-Japanista jatkuu, ja tämä oli tosiaan itsenäinen tarinakokonaisuus (eli varmaan ovat myös seuraavat albumiparit). En tässäkään faniksi nouse mutta kai luen eteenpäin...

Kazuo Kamimura - Folles passions 1&2
Kolmiosaisesta kokonaisuudesta kaksi ekaa osaa. Kamimuraa ei vissiin ole englanniksi julkaistu paljoakaan, paitsi Lady Snowblood, ranskaksi tuotantoaan on ihan paljon ja sitä olen jo ehtinyt lukea...tässä ollaan 1800-luvun alkupuolella, Hokusai tärkeänä sivuhenkilönä, mutta pääpaino on nuoremmassa taiteilijassa jolle maistuvat viini, laulu ja naiset turhankin hyvin...ja Kamimuralle tyypillisesti reilusti melodraamaa vähän vanhanaikaisella tyylillä toteutettuna.

Cunha & Carbone - Dans les Yeux de Lya 1&2
Myös ainakin kolmiosainen tarina, mahdollisesti pitempi (kolmas albumi ei ole vielä ilmestynyt. Uusia Spiroussa ilmestyneitä sarjoja, jossa painotus on enemmän jännityksessä kun Lya yrittää selvittää kuka oli kuskina yliajossa joka jätti Lyan pyörätuoliin...niinkuin joissain uusissa ranskissarjoissa kerronnassa on mangavaikutteita, vaikka piirrostyylissä sinänsä ei.

(Peyo) - Les schtroumpfs 25: Un enfant chez les schtroumpfs
No, tämä oli vähän tylsempi näistä post-Peyo-strumffeista. Häirikkölapsi sattuu löytämään tiensä strumffikylään ja Suurstrumffi yrittää kasvattaa tätä paremmin käyttäytyväksi...

Jean Dytar - Les tableaux de l'ombre
Dytarin tuotannosta olen diggaillut, tämä kuuluu aiemmin mainitsemaani Louvre-sarjaan jossa on kutsuttu eri sarjistekijöitä tekemään Louvre-aiheisia sarjakuvaromaaneja. Dytar nostaa esiin vähemmälle huomiolle jääneitä teoksia, jotka ovat niiden legendaaristen mestariteosten varjossa...

Rucka & Scott - Black Magick 1: Réveil
Rucka on tietysti hyvä, ja kuvitus nättiä. Saa nähdä mihin suuntaan tämä noituutta ja rikosdraamaa yhdistelevä sarja jatkuu...

Pecqueur & Malfin - Golden City 10-11
Sama kuin aiemmin. En ole varsinaisesti fani mutta näitä tulee luettua.

Wasterlain - Jeannette Pointu 13: Trésor des Calanques
Vähän maltillisempi kuin pari edellistä, mutta myös vähän tylsempi.

Julien Neel - Chaque chose
Neel tunnetaan parhaiten Lou-sarjasta, tämä taas on autobiograafinen (mutten tiedä kuinka todellinen) sarjakuvaromaani jossa käydään läpi suhdetta isään, niin nykyhetkessä kun isä makaa sairaalassa kuin silloin joskus pienenä. Symppis, mutta metaosio oli kauneusvirheenä (ja oli samoin vähän tuolla yllämainitussa Dytarissa), vaikka Maus onnistuu hyvin metasivujuonteessa niin se on kuitenkin aika harvinaista.

Robin & Trondheim - Bonjour petit père Noël
Hmm. Lastensarjakuva jossa päähenkilö-Joulupukille sattuu ja tapahtuu. Samoilla linjoilla monien muiden sanattomien Trondheimin sarjojen kanssa, fantasiaa ja slapstickia, paljon slapstickia.

Isabelle Dethan - Tante Henriette
Lisää omaelämäkerrallisia sarjakuvaromaaneja, tekijä muistelee Henriette-tätiä, jonka saituus ja eksentrisyys olivat hyvin kehittyneitä (ja näin ollen tosiaankin kiinnostava henkilökuva)