Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvantekijöiden keskustelut => Julkaisu, markkinointi, tekijänoikeudet ja palkkiot => Aiheen aloitti: Lurker - 27.01.2011 klo 09:35:58
-
Onnea herra Jarlalle, Suomen sarjisbest-sellerille! Juba on hyvä kakkonen ja Paloniemi jo peesaa kärjen tuntumassa. Panttipataljoona on yllättäjä!
1. Pertti Jarla: Fingerpori 3. Arktinen Banaani 24 600
2. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner: Sika pussaa! Arktinen Banaani 12 500
3. Pertti Jarla: Fingerpori 1. Arktinen Banaani 10 200
4. Juba Tuomola: Mitä söisin öisin? Otava 10 200
5. Pertti Jarla: Fingerpori 2. Arktinen Banaani 9 500
6. Milla Paloniemi: Kiroileva siili Sammakko 9 500
8. Pertti Jarla: Fingerpori: Heräämisopas Arktinen Banaani 9 500
7. Rosse – Sillantaus – Gylling: 100 % Naisen kanssa WSOY 9 100
9. Marko Tiainen: Ne 200 urhoollista. Panttipataljoona. Suomalaiset Tschikolan taistelussa 1942 Revontuli 7 200
10. Pertti Jarla ym.: Arktinen Banaani 1 Arktinen Banaani 6 300
11. Pertti Jarla ym.: Pikku-Fingerpori 4: Fingerpörriäinen Arktinen Banaani 6 200
12. Anni Nykänen: Mummo Sammakko 4 900
13. Ilkka Heilä: B. Virtanen: Ei töihin tulla rahaa kinuamaan! Arktinen Banaani 4 200
14. Pertti Jarla ym.: Pikku-Fingerpori 2: Fingerpori rakentaa ja remontoi Arktinen Banaani 4 200
15. Sari Luhtanen – Tiina Paju: Tehot irti Otava 3 900
16. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner 11: Terassilla tarkenee Arktinen Banaani 3 500
17. Juba Tuomola: Syömään! Otava 3 400
18. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner 10: Sian morsian? Arktinen Banaani 3 100
19. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner: Sika ja muusa Arktinen Banaani 2 600
20. Juba Tuomola: Viivi ja Wagner: Kuinka kasvissyöjä kesytetään Arktinen Banaani 2 400
Lähde: http://www.kustantajat.fi/tilastot/bestsellerit/default.aspx
Suomalaisten sarjakuvakirjojen listaykkösen myynti on pienempi kuin käännössarjakuvien kahdennellakymmenennellä (29 100) (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1710.msg327518.html#msg327518).
-
Panttipataljoona on yllättäjä!
Yllättäjä??
-
Panttipataljoona on yllättäjä!
Yllättäjä??
Koukkasi vasemmalta. Yllättäähän se.
Anni Nykäsen Mummoa näyttää liikkuvan myös ihan mukavasti.
-
Panttipataljoona on yllättäjä!
Yllättäjä??
No hei, jos top 20:een mahtuu yksi julkaisu, joka ei sisällä jossain lehdessä julkaistua strippisarjakuvaa, niin ei sitä voi itsestään selvyytenäkään pitää.
-
Koukkasi vasemmalta. Yllättäähän se.
Yllättää huono myynti.'
Revontulen ensimmäisten albumien levikki oli yli 10 000 kpl.
-
Yllättää huono myynti.'
Revontulen ensimmäisten albumien levikki oli yli 10 000 kpl.
Oliko se edellinen se SS Wiking? Ehkä nimi oli myyvempi.
Mutta jos myyntitrendit kirjakaupoissa ovat laskevia, niin hyvältähän nämä luvut näyttävät.
-
Kotimainen sarjakuvakirja on kuitenkin vielä marginaalissa, vaikka kustantajat ja tekijät mielellään hehkuttavat kotimaisen sarjakuvan voittokulkua. Sinänsä sarjakuvakirjalla kokonaisuutena menee hyvin, mutta se on Disneyn ansiota.
Kokosin hiukan bestseller-tietoa vuosilta 2007-2010 oheiseen selvitykseen.
Ja syy miksi myydyimpien sarjakuvakirjojen kotimaisuusaste on niinkin suuri kuin 6 ‐ 12 %, on suurimmaksi osaksi Arktisen Banaanin tuotannon ansiota. Vertailun vuoksi kaunokirjojen myydyimpien kotimaisuusaste on 56 ‐ 61 %. Arktisella Banaanilla siis riittää työsarkaa.
-
Tuo lista koostuu vain kirjakauppamyynnistä. Revontulen albumeita on myyty lehtipisteissäkin. Eli enemmän on myyty.
Tuossa Revontulen myynnissä on myös lehtipistemyynti laskettu mukaan. Kirjakauppamyynti on vain joitakin satoja.
-
Kokosin hiukan bestseller-tietoa vuosilta 2007-2010 oheiseen selvitykseen.
Tulokset yllättivät positiivisesti ainakin minut. 10% ei ole huono tulos kun kuitenkin kilpaillaan Disneyn ja isojen eurooppalaisten brändien kanssa. Euromääräisessä vertailussa toki jäädään vielä kauas.
Mutta ihan hyvään suuntaan on toistaiseksi menty, varsinkin kun katsoo että kirja-ala on tullut liki 20 pinnaa alas. Pokkareiden jättäminen tosin vääristää tätä tulosta taatusti. Sarjis- ja tekstikirjojen vertailu ei kyllä muutenkaan ole helppoa. Samanlaisen vertailun voisi piruuttaan tehdä myös aikakauslehti- ja sarjakuvalehtimarkkinasta.
-
Myydyimmät kotimaiset ja ulkomaiset sarjakuvat 2013 (http://www.kustantajat.fi/attachements/2014-01-28T10-14-5415.pdf).
Kotimaisista Kunnas, Jarla ja Juba ovat suvereeneja. Yllättäjä sijalla 10: Jone Nikula - Marko Tiainen, Talvisodan ihme. Jostain syystä listalla ei ole ykköstä ollenkaan?!?
Jarla myy hyvin myös sähköisenä.
Ulkomaisissa on todella tylsästi silkkaa ja pelkkää Disneyä. Hoh hoijaa. Mutta ovatko niidenkin myyntiluvut pienentyneet?
-
Jostain syystä listalla ei ole ykköstä ollenkaan?!?
Jäänyt jostain syystä piiloon:
1. Pertti Jarla: Fingerpori 6 Arktinen Banaani 20 700
-
Oho, onpas kotimaisissa sarjakuvissa alhaiset luvut! Uuden kotimaisen tekijän lienee järkevintä tähdätä suoraan ulkomaisille markkinoille. Suomesta on näköjään tarjolla vain ropoja.
Mikähän on Disneyn jälkeen paras ulkomaalainen?
-
Vois muuttaa ne "suomen sarjakuvalla menee hyvin"-sloganit muotoon "Pertti Jarlalla menee hyvin".
-
Kun laskee nuo Jarlan myyntiluvut yhteen, niin eiköhän siitä kerry ihan asiallinen tili. Hyvä niin.
-
Näistä luvuista olisi ihan mielenkiintoista nähdä jonkinlaisia analyysejä että miten ja missä mitäkin menestyskirjaa on myyty. Monet noista kaunokirjallisista menestyksistä on tuttuja alan toimijoiden nostoina tyyliin "S-Ryhmän kuukauden kirja: Tuomas Kyrön 700 grammaa pokkari" tms. Että miten paljon vaikuttaa se johonkin kirjaan päätetään panostaa enemmän kuin toiseen.
Sikäli ihan hauska että Fok_It-kirjat eivät ole noista myyntiluvuista kaukana vaikkei yksikään isompi alan toimija ole ottanut niitä myyntiin. Katsotaan, ehkä tänä vuonna ollaan jo listoilla?
-
Myydyimmät kotimaiset ja ulkomaiset sarjakuvat 2013 (http://www.kustantajat.fi/attachements/2014-01-28T10-14-5415.pdf).
Kotimaisista Kunnas, Jarla ja Juba ovat suvereeneja. Yllättäjä sijalla 10: Jone Nikula - Marko Tiainen, Talvisodan ihme. Jostain syystä listalla ei ole ykköstä ollenkaan?!?
Tiaiset myyneet joskus paljon enemmänkin. Nyt tuolta puuttuu Kiroileva siili, eli kärki on kaventunut. Trendi näyttäisi kappalemäärissä olevan pahasti laskemaan päin (muutenkin kuin Juban osalta). Oliko tämä nyt sitten tässä (kauanko F-pori jaksaa vitsien nykytasolla myydä)? Alvia ainakin kaavailevat taas nostettavaksi. Pelottaa oikeen. Voi käkkärä!
Ja missä Piitles luuraa? Kyllä tuossa listassa on virhe! Oisko tuo 12 000 Piitlesin luku ja Jagge Migreeni (uusintapainoksena) sitten myynyt vähän vähemmän?
Ulkomaisissa on todella tylsästi silkkaa ja pelkkää Disneyä. Hoh hoijaa. Mutta ovatko niidenkin myyntiluvut pienentyneet?
En ihmettelisi vaikka olisivatkin.
Kun laskee nuo Jarlan myyntiluvut yhteen, niin eiköhän siitä kerry ihan asiallinen tili.
Nuohan ovat käsittääkseni niitä myyntejä jälleenmyyjille.
Edit: Oli hakasulkeet väärin, korjasin sitte sen Piitlesinkin.
-
Piitles ilmestyi toissa vuonna, Mac Moose viime vuonna. Eiköhän tuo ihan oikein ole.
-
Nonni, ja sekin Piitles on multa vielä lukematta, vaikka olen ostannu. Mutta tosiaan, "puuttuuhan" sieltä myös Timpan Romeo ja Julia. Tertsi on oikeassa, kotimaisella sarjakuvalla menee hyvin, ellei katso myyntilukuja. :)
-
Olipa tuo Korhosen sarjakuvakirja laitettu lastenkirjojen sekaan:
11. Kari Korhonen: Kari Korhosen juhlakirja, Ankan siivellä Sanoma Magazines 7 600
Vaan onkos tuo kotimainen lainkaan vaikka tekijä onkin.
Ihan kuin yleisesti olis myyntiluvuissa pudotusta? B. Virtanen 2700 kpl? Jne...
Timo
-
Surullista on sekin, että Sarjakuva Finlandia ei vaikuta noihin myynteihin sen vertaa että voittajat pääsisivät listalle.
-
Surullista on sekin, että Sarjakuva Finlandia ei vaikuta noihin myynteihin sen vertaa että voittajat pääsisivät listalle.
No kun se jaetaan vasta seuraavana vuonna, niin vaikka palkinto myyntiin jotenkin vaikuttaisikin, niin kokonaismyynti jakautuu kahdelle vuodelle. Mutta tuskin se mitään isoa ylämäkeä muutenkaan tekee.
Kirjapuolellahan palkinto jaetaan julkaisuvuonna, joten myynti sekä ennen voittoa & jälkeen päätyvät saman vuoden myyntilistoille (+ palkinto on ajoitettu juuri vuoden parhaan kirjasesongin, joulumyynnin, edelle).
-
Myynti kirjakaupoissa on tosiaan vähentynyt kautta linjan. TS: Onko kirjakaupoissa ostettavaa (http://www.ts.fi/mielipiteet/paakirjoitukset/589338/Onko+kirjakaupoissa+ostettavaa)
Kirjakauppojen kokonaismyynti laski viime vuonna 2,3 prosenttia. [---] Silmäys isoihin kirjakauppoihin ja etenkin ketjumyymälöihin osoittaa ongelman kärjistettynä. Ei ole juuri mitään ostettavaa, ellei ole hakemassa bestselleriä, jota myydään kaikkialla, marketeista huoltoasemiin. Kaikki eivät ole kiinnostuneet ostamaan Laila Hirvisaaren tai Reijo Mäen kirjoja.
Klup. Noiden jatkoksi vois ilkeesti heittää Jarlan. Vaan iät ja ajathan se on ollu ne muutamat nimet jotka myy ja loput jää murto-osaan.
Timo
-
No kun se jaetaan vasta seuraavana vuonna,
No, niinpäs jaetaankin. Palkinnosta on siis iloa lähinnä tekijälle ja rahan muodossa. Joku muutos tähänkin kannattaisi junailla.
Kivijalkakirjakaupat tosiaan ovat kusessa, katsoi asiaa miten päin vaan. Ellei/kun ei pidetä tyrkyllä säällistä valikoimaa, loputkin asiakkaat siirtyvät hankkimaan kirjansa netistä. :(
-
Tämmöisiä madonlukuja Römpötiltä aamun Hesarissa...
HS: Sarjakuvien kustantaminen uhkaa hiipua (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1391314328376)
Viivin ja Wagnerin myynti on viime vuosina laskenut yli 40 000 kappaleen huipusta alle 6 000 kappaleen myyntiin. -- Koko sarjakuva-ala näyttää hiipuvan. -- Kirjastot ovat olleet vähälevikkisen kirjallisuuden – ja sarjakuvan – pelastusvene, mutta määrärahojen leikkaukset taitavat kohdistua pahiten juuri pieniin.
Kamala luonto on nouseva tähti, siitä edes vähän lohtua.
-
Tämmöisiä madonlukuja Römpötiltä aamun Hesarissa...
HS: Sarjakuvien kustantaminen uhkaa hiipua (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1391314328376)
Siinä oli myös Musturilta pelkästään huonoja uutisia. Lopussa väläytetään mahdollisuutta, että ToMun teoksia ei julkaistaisi enää suomeksi.
Ehkä se sitten menee tosiaan tähän. Ei-kaupallinen kannattaa, kun on globaali painos ja globaali yleisö.
-
Tämmöisiä madonlukuja Römpötiltä aamun Hesarissa...
HS: Sarjakuvien kustantaminen uhkaa hiipua (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1391314328376)
oma suosikkini ja suora lainaus: Keksisuureksi kustantamoksi noussut Arktinen Banaani on ollut pitkään kotimaisen sarjakuvan suurin talo.
Oikeasti, toistetaanpa Timo Ronkaisen nostama näkökohta: myös kirjojen myynti on laskussa, asia joka käy ilmi jos seuraa ympäristöään tai vaihtoehtoisesti tilastoja.
Ongelma on toki olemassa mutta sen syyt ja seuraumukset ovat toisaalla.
Yksi on minusta myös ihan se olemassa ollut tarjonta.
Kivaa jos Viivi &Wagner, Fingerpori ja Musturi ovat se ainoa kivijalka jonka varassa koko kotimainen sarjakuva makaa (tai ei) mutta itse olen kustakin ostanut vain yhden nimekkeen, nekin pitkin hampain, ja vain koska ihan kaikki joille lahjoja hankkii eivät oikeasti ymmärrä niiden laadukkaiden sarjakuvalahjojen päälle lainkaan ja pitää hankkia mistä ne pitävät.
Digitaalisuus pelastaa varmasti ihan kaiken ja vähän lisää.
-
Hassusti olen kyllä itsekin pohtinut, että julkaisisin jatkossa sarjakuvia suomeksi ainoastaan digimuodossa. Syynä se, että haluan päästä kertaheitolla eroon kirjavälityksen monopoliasemasta. Muuten tarjoan tekeleeni jatkossa mieluummin ulkomaille - tämä oli alunperinkin aikomukseni, mutta lipsahdin vahingossa suomenkielisiin julkaisuihin jostain syystä :)
Ja comixologyhan tuntuu olevan ehdottomasti nyt paras ja toimivin alusta digijulkaisua varten.
-
Oikeasti, toistetaanpa Timo Ronkaisen nostama näkökohta: myös kirjojen myynti on laskussa, asia joka käy ilmi jos seuraa ympäristöään tai vaihtoehtoisesti tilastoja.
Tuosta myös oli HS:ssa juttua. Eilen, toissa päivänä(?) Epäiltiin että tuo kustantajien ennakkotieto myynneistä olisi yläkanttiin. No, eikös tämä ole vasta ensimmäinen vuosi kun myynti laskee, monta vuotta se on noussut. Toivotaan että trendi taittuu. Ja että jollain ihme-iskulla saadaan kirjastot takaisin hankkimaan kirjoja!
-
Tuosta myös oli HS:ssa juttua. Eilen, toissa päivänä(?) Epäiltiin että tuo kustantajien ennakkotieto myynneistä olisi yläkanttiin. No, eikös tämä ole vasta ensimmäinen vuosi kun myynti laskee, monta vuotta se on noussut. Toivotaan että trendi taittuu. Ja että jollain ihme-iskulla saadaan kirjastot takaisin hankkimaan kirjoja!
Kirjojen virallinen myynninlasku oli vain pari prosenttia. Tätä on alalla ihmetelty ja kirjakaupat arvioivat laskun olleen peräti kymmenen prosenttia, muistelen jutussa kerrotun.
Sähkökirjoissa oli sarjakuvan kannalta se positiivinen tietoa, että Jarlaa oli sitä(kin) kautta muutu kymmeniätuhansia kappaleita.
-
Tuosta myös oli HS:ssa juttua. Eilen, toissa päivänä(?) Epäiltiin että tuo kustantajien ennakkotieto myynneistä olisi yläkanttiin.
HS:n analyysi on eilisen (2.2.) lehden kulttuurisivuilla. Siinä kerrotaan muun muassa se kiintoisa seikka, että myyntiä mittaavat ns. pikatilastot, eli kustantajilta kerättävät myyntiluvut on laskettu eri tavoin vuosina 2012 ja 2013. Kahden vuoden takaiset lukemat on kerätty suoraan 11 kustantajalta, kun taas viime vuoden luvut on kerätty suoraan kuudelta kustantajalta ja Kirjavälityksen kautta sadalta kustantajalta (jolloin esimerkiksi kustantamojen suoramyynti ei näy tilastoissa). Jutun kirjoittanut Teemu Luukka arvelee, että vertailukelpoisempia lukuja saadaan Tilastokeskukselta kevään ehdittyä pidemmälle.
-
Ikäväkseni luen tuosta listasta myös sen että Kapteeni Tserep ei ole myynyt, sehän tuli pihalle jo keväällä. Pelkkää vingerporia vaan kansa hamuaa. :( No, Juban "kakkossarja" sentään on kelvannut.
-
Kannatti sitten varmaan nostaa V&W -albumien hintaa viidellä eurolla. Myöskin koon muutos on monelle hyvä syy lopettaa sarjan ostaminen. Tai varsinkin nämä yhdessä.
Oi ei taas tätä lätinää. Eipä ole kyseinen formaatti Fingerporin tai B. Virtasen myyntiä haitannut.
-
Minun puolestani Viivi ja Wagner olisivat saaneet jatkaa Arktisella b:llä, en iloitse siis sen lähdöstä, kun totean, että eikös ole hyvä asia, että iso kustantaja otti Viivin ja W:n suojiinsa, koska sehän vain osoittaa, että iso kustantaja uskoo kaappaamallaan sarjakuvalla olevan kysyntää?
-
Minun puolestani Viivi ja Wagner olisivat saaneet jatkaa Arktisella b:llä, en iloitse siis sen lähdöstä, kun totean, että eikös ole hyvä asia, että iso kustantaja otti Viivin ja W:n suojiinsa, koska sehän vain osoittaa, että iso kustantaja uskoo kaappaamallaan sarjakuvalla olevan kysyntää?
Tekijähän kertoi syyksi, että toivoi isomman kustantajan voivan avittaa sarjakuvaa ulkomaan markkinoille. Sinnehän suomalainen sarjakuva nyt hinkuaa.
-
Suunta on oikea.
Toivomme parasta tai ainakin kaikkea hyvää.
-
FIngerpori onkin ollut koko ajan samassa formaatissa. Vika on siinä että vaihdetaan formaattia kesken kaiken.
Ja B. Virtasen myyntiin formaatin muutos ei vaikuttanut negatiivisesti koska...?
Kaivelin jopa faktoja:
Viimeinen pehmeäkantinen B. Virtanen 4400 kpl
Ensimmäinen kovakantinen B. Virtanen 4800 kpl
Toinen kovakantinen B. Virtanen 4200 kpl
-
Eli Virtasen myynti on ollut koko ajan alle sen mitä V&W:n vasta nyt.
Kyllä. Ja V&W:n myynti on laskenut sitä mukaa kuin Fingerporin noussut.
-
FIngerpori onkin ollut koko ajan samassa formaatissa. Vika on siinä että vaihdetaan formaattia kesken kaiken.
Ei ole. Marisepa nyt vielä jotain kovakantisuudesta. Formaatin vaihdosta vielä, että kovakantiset V&W-taskukirjat myivät paremmin kuin pehmeät pokkarit.
-
Iltsikkahan kerkesi torstain otsikossaan hehkuttaa: Auringonlaskun ala?", uutisoidessaan näistä luvuista. Perjantaina kyseltiin sitten että Mistä uusi Potter? Jutussa valiteltiin sitä että lasten ja nuortenkirjoista ei julkaista kritiikkejä. Kainalojutuissa hehkutettiin e-kirjojen menekkiä kirjastoissa sekä sitä, miten Kunnas on tehnyt omaisuuden lastenkirjoilla.
Sitten vielä aivan asian vierestä. Olisko Vesa, mitenkään mahdollista että säätäisit kirjoitteluasi vähemmän ilkeään suuntaan? Ironiset kommentit Orjanille nyt menee vielä huonon huumorin piikkiin mutta valitsemasi tyyli luo mielestäni tänne aivan suotta huonoa ilmapiiriä.
-
Tässä linkki (http://www.hs.fi/kulttuuri/Kirja-ala+ei+tied%C3%A4+miten+sill%C3%A4+menee/a1391232738216)ylempänä mainittuun Hesarin juttuun.
Kirja-ala ei tiedä miten sillä menee
Alan edunvalvojat julkaisivat myyntilukuja, jotka herättävät kustantajissa kummastusta
Tällä kertaa moni kustantaja ja kirjakauppaa läheltä seuraava on ihmetellyt lukuja. Moni pitää myynnin näin pientä laskua lähes mahdottomuutena. [...] Kirjakauppaliitto on tuonut omat lukunsa, mutta lasku on lähes varmuudella enemmän kuin tuo kaksi prosenttia," sanoo Siltalan kustantaja Touko Siltala.[...]"Valistuneessa seurassa on puhuttu jopa kymmenen prosentin pudotuksesta", hän sanoo.
Miten kirja-alalla oikeasti menee? Se selvinnee tarkemmin vasta loppukeväällä tai viimeistään kesällä kun Tilastokeskus julkaisee omat lukunsa.
Timo
-
Kirjasfäärissä (http://kirjasfaari.fi/2014/02/kirjalappaa-e-kirja-myyko-vai-nou/) tutkitaan vähän syvemmältä e-kirjojen myyntiä Suomessa ja Jarlan sähköistä menekkiä.
-
Informatiivinen blogi. Siellä on myös asiaa drm-suojauksesta luopumisesta ja sähkökirjojen vesileimaukseta (http://kirjasfaari.fi/2013/10/uutiset-hyvia-uutisia-sahkokirjamarkkinoilta/). Äkkiseltään luulisi että sähkö ja vesi on huono yhdistelmä, mutta ei... :)
Lurkerin linkkaamasta tekstistä mieleen jäi erityisesti tämä:
Ja kolmanneksi, näyttää siltä, että tablettien uutuusarvon romahdettua myös tämä e-kirjan markkinointitapa on tukkeutumassa.
Tuo mietityttää monella tasolla ja myös sarjakuvan suhteen ihan kansainvälisestikin. Kuinka moni kokeilleista sitten jää tai siirtyy lukemaan paperin sijasta näytöltä? Tosin, jos hyvin käy niin seuraava juttu on sitten se e-paperi, joten samalla kun laitesukupolvi vanhenee, vaihtuu myös tekniikka.
-
Nämä sähkökirjojen myyntiluvut tuntuvat järjestään sisältävän huomattavat määrät ilmaa - eli ilmaiseksi jaettuja teoksia. Tällä pyritään ilmeisesti pönkittämään käsitystä trendin todellisuutta suuremmasta suosiosta.
Ei siitä ole montaa vuotta kun maailmalla juhlittiin suureen ääneen e-kirjojen valtavaksi kasvanutta kysyntää - mutta tarkemmalla tutkimisella selvisi, että hyviin "myyntimääriin" ylsivät vain ilmaiseksi jaetut tekstit. Kun lukulaite tuli hankittua, niin pitihän kaikki ilmaiseksi saatavilla oleva tarjonta heti vetää omalle koneelle - se, kuinka moni sitten nämä sadat klassikkonsa oikeasti luki, onkin ihan eri asia.
Tämä on vähän sama, jos painettujen kirjojen myyntilukuihin laskettaisiin myös makuloidut, roskiin päätyneet ja painamatta jääneet kappaleet - paitsi että sekin on pirun paljon kalliimpaa kuin digiversioiden dumppaus.
Nykyisinkin esim. jenkkiläisten digisarjakuvien myyntilukuihin taidetaan laskea myös ne painetut lehdet, joiden mukana tulee oikeus ladata ilmaiseksi samaisen sarjakuvan digiversio. Ja näitä on aika rutkasti.
Lisää pökköä pesään lyödään ryöstöhinnottelulla, jossa teoksia tuupitaan eteenpäin niin pienillä hinnoilla, ettei kirjailija itse hyödy myynnistä penniäkään. Samalla isot digitoimijat ajavat sekä sähköiset että perinteiset kilpailijansa ahtaaseen rakoon tavoitteenaan tulevaisuudessa mahdollisimman vahva yksinvalta koko alalla.
-
Nämä sähkökirjojen myyntiluvut tuntuvat järjestään sisältävän huomattavat määrät ilmaa - eli ilmaiseksi jaettuja teoksia. Tällä pyritään ilmeisesti pönkittämään käsitystä trendin todellisuutta suuremmasta suosiosta.
Ei siitä ole montaa vuotta kun maailmalla juhlittiin suureen ääneen e-kirjojen valtavaksi kasvanutta kysyntää - mutta tarkemmalla tutkimisella selvisi, että hyviin "myyntimääriin" ylsivät vain ilmaiseksi jaetut tekstit. Kun lukulaite tuli hankittua, niin pitihän kaikki ilmaiseksi saatavilla oleva tarjonta heti vetää omalle koneelle - se, kuinka moni sitten nämä sadat klassikkonsa oikeasti luki, onkin ihan eri asia.
Tämä on vähän sama, jos painettujen kirjojen myyntilukuihin laskettaisiin myös makuloidut, roskiin päätyneet ja painamatta jääneet kappaleet - paitsi että sekin on pirun paljon kalliimpaa kuin digiversioiden dumppaus.
Nykyisinkin esim. jenkkiläisten digisarjakuvien myyntilukuihin taidetaan laskea myös ne painetut lehdet, joiden mukana tulee oikeus ladata ilmaiseksi samaisen sarjakuvan digiversio. Ja näitä on aika rutkasti.
Lisää pökköä pesään lyödään ryöstöhinnottelulla, jossa teoksia tuupitaan eteenpäin niin pienillä hinnoilla, ettei kirjailija itse hyödy myynnistä penniäkään. Samalla isot digitoimijat ajavat sekä sähköiset että perinteiset kilpailijansa ahtaaseen rakoon tavoitteenaan tulevaisuudessa mahdollisimman vahva yksinvalta koko alalla.
Isot toimijat ovat aina olleet mestareita sahaamaan omaa oksaansa ja hyvä niin - DC:n ja Marvelin olisi minun puolestani jo aika lähteä.
hinnoittelupolitiikka on digisisällössä toki persiistä, mutta ilman digijakelua ainakin pelipuolella oltaisiin jämähdetty suohon jo ajat sitten.
Oleellisin ratkaisu on julkaista itse - silloin voi määrittää hintansakin itse. Se ei takaa menestystä mutta antaa paremman mahdollisuuden kuin paperiin juuttuminen (ja paperilla on toki aina arvonsa)
Digijakelu mahdollistaa pienten yrittäjien toimimisen ja suuremman vapauden ja näkyvyyden. Mitään muuta tapaa pelastaa sarjakuvaa en näe.
-
Nämä sähkökirjojen myyntiluvut tuntuvat järjestään sisältävän huomattavat määrät ilmaa - eli ilmaiseksi jaettuja teoksia. Tällä pyritään ilmeisesti pönkittämään käsitystä trendin todellisuutta suuremmasta suosiosta.
Tämä on vähän sama, jos painettujen kirjojen myyntilukuihin laskettaisiin myös makuloidut, roskiin päätyneet ja painamatta jääneet kappaleet
Tilattavien lehtien kohdalla tosin on perinnettä siinä että levikkiin lasketaan myös ilmaisnäytteet. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, en tiedä? Mutta sen tiedän että näytenumeroilla saatetaan paisuttaa levikkejä joskus tuhansilla kappaleilla. Sitoutuminen tiettyyn lukijamäärään littyy ilmeisesti osin mainosten myymiseen lehtien sivuille, mutta silti, ei tuo ilmiö siis kustannusalalla ihan uusi ole.
-
Nyt tuli vahvistusta tuolle Tonin lausumalle myyntikupla-epäilylle. E-kirjojen myynnin kasvu lähes pysähtyi viime vuonna (http://www.hs.fi/talous/E-kirjojen+myynnin+kasvu+l%C3%A4hes+pys%C3%A4htyi+viime+vuonna/a1397188156614)
Sähköisten kirjojen myynnin kasvu lähes pysähtyi viime vuonna.
Kustannusyhdistyksen tuoreen vuositilaston mukaan online-julkaisuja, ladattavia kaunokirjoja ja muita sähköisiä kirjoja myytiin Suomessa 17,7 miljoonalla eurolla viime vuonna.
Sähköisten kirjojen myynnin kasvu oli vain 1,7 prosenttia, kun 2010-luvulla vuosikasvu on vaihdellut vuosittain 8 ja 29 prosentin välillä.
Ja laitetaan nyt vielä tämäkin tilastotieto tähän:
Kirjoja myytiin kaiken kaikkiaan viime vuonna noin 254 miljoonalla eurolla, mikä on 3,6 prosenttia vähemmän kuin 2012.
Nuo tiedot on kerätty siis Kirjavälityksen kautta sadalta kustantajalta. Ja pitää muistaa että Kirjavälityksen kautta ei kulje aivan kaikki myynti, ei etenkään kustantajien suoramyynti.
-
Sopisiko tähän ketjuun: Sarjakuvien kustantaminen on Suomessa kaksijakoista bisnestä (http://www.lukulamppu.fi/sarjakuvien-kustantaminen-on-suomessa-kaksijakoista-bisnesta/).
"Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2014, että sarjakuvien kustantaminen uhkaa Suomessa hiipua. Lukulamppu kysyi neljältä sarjakuvia julkaisevalta taholta, mitä sarjakuvakustantamiselle kuuluu."
Timo
-
Sopisiko tähän ketjuun: Sarjakuvien kustantaminen on Suomessa kaksijakoista bisnestä (http://www.lukulamppu.fi/sarjakuvien-kustantaminen-on-suomessa-kaksijakoista-bisnesta/).
"Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2014, että sarjakuvien kustantaminen uhkaa Suomessa hiipua. Lukulamppu kysyi neljältä sarjakuvia julkaisevalta taholta, mitä sarjakuvakustantamiselle kuuluu."
Timo
Olipa kiinnostava juttu! On oikeastaan surullista, että Suomessa tehdään nykyisin todella tasokasta sarjakuvaa, mutta kustantajat taistelevat koko ajan kannattavuuden kanssa. Näkisin, että kirjakauppojen surkea sarjakuvatarjonta haittaa hankintojen tekoa. Kätevää olisi, jos voisi tehdä heräteostoksia kaupungilla käydessään, mutta jos Ruuhka-Suomen ulkopuolella haluaa sarjakuvaa ostaa, niin se pitää tilata netistä.
Omalta osaltani olen koettanut mainostaa hyviä teoksia lähipiirilleni, mutta enpä tiedä onko se koskaan johtanut sarjakuvan ostamiseen.
-
Omalta osaltani olen koettanut mainostaa hyviä teoksia lähipiirilleni, mutta enpä tiedä onko se koskaan johtanut sarjakuvan ostamiseen.
Lainaan itseäni Facebookista: "Eräs Läskimooseksen lukija käveli kahvitunnilla työpaikkansa taukotilaan mukanaan kassillinen Läskimooses-lehtiä. Kahvitauon loppuun mennessä hän oli myynyt kaikki lehdet isohkon musiikkiopiston opettajille ja muille työntekijöille. Tempauksen seurauksena tilattiin useita vuosikertasidoksia, tuli uusia tilaajia. Näin se homma hoidetaan! Hänen nimensä kirjataan Elämän kirjaan."
Kyllä Suomessa sarjakuvia saisi kaupaksi jos olisi enemmän innokkaita toimijoita sekä henkilötasolla, tukuissa että jälleenmyyjien piirissä. Yleensä on tuntuva piikki myynnissä jos joku yksittäinen jälleenmyyjä sattuu innostumaan jostakin tuotteesta. Vähän on vaan sellainen yleinen alistuminen ja ankeus vallalla kaikissa myyntiketjun keskeisissä pisteissä.
-
Eräs Läskimooseksen lukija käveli kahvitunnilla työpaikkansa taukotilaan mukanaan kassillinen Läskimooses-lehtiä. Kahvitauon loppuun mennessä hän oli myynyt kaikki lehdet isohkon musiikkiopiston opettajille ja muille työntekijöille. Tempauksen seurauksena tilattiin useita vuosikertasidoksia, tuli uusia tilaajia.
Tuohan on erinomaisen esimerkillinen tarina! Palauttaa hieman uskoani ihmisten hyvyyteen ja tolkullisuuteen.
-
Aika hurja taulukko tuolla Suomen Kustannusyhdistyksen sivulla (http://tilastointi.kustantajat.fi/WebReport.aspx?manualreport=3&language=FIN). Tässä lienee siis kysymys jälleenmyyjille menneiden sarjakuvakirjojen arvosta. Siltä osin kuin niitä on yhdistykselle ilmoitettu.
Mutta tuo pudotus, yli 6miljoonaa, liki 14miltsistä vähän yli kuuteen. Huh!
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13441.0;attach=31949;image)
-
:(
-
Suomen Kustannusyhdistys on julkistanut viime vuoden myydyimmät kirjat.
Myydyimmistä sarjakuvista uutinen etusivulla (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2293).
-
Suomen Kustannusyhdistys on julkistanut viime vuoden myydyimmät kirjat.
Myydyimmistä sarjakuvista uutinen etusivulla (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2293).
Omalla tavallaan huolestuttavaa luettavaa.
Hyvä että kotimaisilla sarjakuvilla on markkinaa mutta vaikka toisaalla kvaakissa ollaan huolestuneita kun ankkataskarien myynti laskee on vertailu niiden kotimaisten myytyjen kohdalla raakaa peliä.
Yksinkertaisin tapa on olla välittämättä faktoista, "disneytä myydään enemmän mitä sitten? " mutta kun ihan niin yksioikoisesti ei asia mene.
Aku Ankka on opettanut ihmisiä lukemaan, niin sarjakuvia kuin muutakin, tässä maassa ansiomitalin edestä mutta vaikka kvaakissa asia hukkuukin helposti, tekijöiden kriitikoiden kustantajien ja kovan luokan harrastajien keskinäisessä piirissä, sarjakuva on yhä = Disney Aku Ankka tässä maassa.
Yksi vaikuttava seikka on tietenkin levikki ja myynti kaikissa formaateissa, ei yksin erikoisliikkeissä vaan ihan ruokakaupoissa lehtenä pokkarina ja kovakantisena ylikokoisena teoksena.
Toinen tietty "kaikenikäisille sopivuus".
Kolmantena pysyvyys ja perinne julkaisussa, tuttuus.
Historiaa ja sen muodostamaa perinnettä mikään ei muuta. Joskin olen melko varma että Sanoman Aku Ankka on yksi eniten tilattuja vanhasta tavasta. Niin moni on kertonut yhä tilaavansa muttei ehdi /viitsi lukea.
Tätä toki tasapainottavat ne tosifanit.
Ilmiön luominen tietoisesti on liki mahdoton rasti. Kotimaisten onnistujat ovat tekijöittensä näköisiä teoksia jotka ovat sitä kautta tavoittaneet ne myyttiset kansan syvät rivit.
Itse soisin että riveihin saataisiin syvyyden lisääksi sitä leveyttä. Arktinen Banaani hallinnoi listaa ainoana pilkahduksena Hokki Revontulelta. molempien tuotteita löytää myös supermarketin kassoilta.
Tämän hyvin "vesi on märkää" henkisen alustuksen pointti on millä saisi sarjakuvatarjonnan moniäänisemmäksi.
En tarkoita että ankoista ja Arktisen julkaisulinjasta pitäisi päästä eroon tai menettää myyntiään, vaan että tilanteen ollessa tämä kilpailu ei nähdäkseni olisi huono asia.
Kilpailulla en tarkoita että tehdään valokopio, Kiroilevasta siilistä vinoileva hiiri tai joku Piia ja Pacius strippi.
Oma pessimistinen näkemys että Suomessa elokuvia ja sarjakuvia tehdään samaan muottiin alkaa vaan olla pahasti totta. Tapa ja traditio.
Monille tietysti tavat ja traditiot ovat parhautta, koskaan et muuttua saa ja vaimo ja lapset kuuluukin ajaa lumihankeen kirveellä.
Silti.
Aletaan olla muotona paradoksaalinen ilmestys, populaarikulttuurin leima ja runopiirien sisäänlämpiävä tematiikka.
Sitä kun haluaisi tukea kotimaista sarjakuvaa ja elokuvaa mutta tarjonta ei useimmiten kiinnosta ennen, aikana tai jälkeen tutustumisen.
Arktisen linjassa on ollut kyllä yksi asia joka on ilahduttanut: sen puute. Pukkaavat omasta mielestään hyvää sarjakuvaa, olen omassa päässäni tulkinnut tämän bestsellerien myynnin mahdollistamana.
Kvartaalimielessä aivan järjetöntä, kulttuurisessa mielessä korvaamatonta.
Toivottavasti suuntaus on tämänkaltainen vastakin.
Luottamaan en menisi koska myynti on se joka ratkaisee. Voi olla että jokin 200-500 kappaleen painos todetaan vuosia/vuosikymmeniä myöhemmin suomalaisen sarjakuvan merkkipaaluksi, mutta kustantajalle ja kauppiaalle merkitsee yksinomaan liikkuva tuote.
Listaa katsomalla humoristinen strippisarjakuva on suomalaisen sarjakuvan kasvot.
Harmi ettei itseäni kiinnosta moinen lain.
-
Myydyimpien lista on koottu seuraavasti (http://www.kustantajat.fi/pages/k9/tilastot/):
Bestsellerit kerätään tiedustelemalla kustantajilta teoksia, joiden kappalemääräinen myynti riittää niiden nousemiseksi eniten myytyjen joukkoon. Bestseller-listoilla on kirjallisuuslajeittain 20 eniten myynyttä teosta ja äänikirjojen osalta 10 eniten myynyttä. Oppi- ja ammattikirjoja, Raamattua, virsikirjaa tai katekismusta ei bestseller-listoja koottaessa huomioida.
Paremman kuvan sarjakuvamarkkinoista saa kun saadaan jatkoa noille Reiman esittelemille luvuille pari viestiä ylempänä. Mutta toki jo nyt Curtvilen pohdinta on perusteltua.
edit:typo
-
Nyt on kustannusyhdistyksen viime vuoden myyntitilastot valmistuneet.
Pientä alamäkeä kokonaismyynnissä edelleen.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13441.0;attach=33124;image)
Lähde: kustannusyhdistys (http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?language=FIN)
-
Merkittävin kokonaistuloksen laskija on Aku Ankan taskukirjojen levikin putoaminen.
-
Ja mikähän vaikutus Lataamolla mahtaa olla fyysisten taskarien myyntiin? Kuukausimaksu lie yhden tai puolentoista taskarin verran ja sit saa lukea vaikka kuinka paljon, pianhan ovat melkein kaikki taskaritkin palvelussa.
Timo
-
Vuoden 2016 myydyimmät on julkistettu (http://www.kustantajat.fi/files/output/1502/bestsellerit+2016.pdf).
Aiheesta uutinen etusivulla: Finnish Nightmares myydyin kotimainen sarjakuva (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2388)
-
Vuoden 2016 myydyimmät on julkistettu (http://www.kustantajat.fi/files/output/1502/bestsellerit+2016.pdf).
Aiheesta uutinen etusivulla: Finnish Nightmares myydyin kotimainen sarjakuva (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2388)
Äsken Ylen tv-uutisissa esiteltiin just' myydyimpiä romaaneja, tietokirjoja ja lastenkirjoja - vaan ei sanaakaan sarjakuvista... huokaus.
-
Äsken Ylen tv-uutisissa esiteltiin just' myydyimpiä romaaneja, tietokirjoja ja lastenkirjoja - vaan ei sanaakaan sarjakuvista... huokaus.
Loppuvuodesta myös katselin ettei osunut silmään yhtään "vuoden parhaat sarjakuvat"-listaa lehdissä. Siis lehdissä joissa on ennen listattu. Tyyliin Kriitikoiden valinnat. Muita kirjoja kyllä listattiin.
-
Äsken Ylen tv-uutisissa esiteltiin just' myydyimpiä romaaneja, tietokirjoja ja lastenkirjoja - vaan ei sanaakaan sarjakuvista... huokaus.
Aika sanattomaksihan tuo myydyimpien kotimaisten sarjisten kymmenen (20 sic) kärki vetää.
Jos erityisemmin huolestuttaisi suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus "suuren yleisön" lukutottumusten suhteen, niin vahvaa hamppuköyttähän sitä tässä pitäisi alkaa etsiskellä.
Vaikka onhan tuo "tietokirjojenkin" kymmenen kärki aika aivokuollut...
-
Aika sanattomaksihan tuo myydyimpien kotimaisten sarjisten kymmenen (20 sic) kärki vetää.
Jos erityisemmin huolestuttaisi suomalaisen sarjakuvan tulevaisuus "suuren yleisön" lukutottumusten suhteen, niin vahvaa hamppuköyttähän sitä tässä pitäisi alkaa etsiskellä.
Vaikka onhan tuo "tietokirjojenkin" kymmenen kärki aika aivokuollut...
Erittäin hyvin sanottu! "Tieto"kirjojen lista on melko masentavaa luettavaaa. Jossain jutussa taidettiin mainita, että tietokirjojen myynti laski reilusti viime vuodesta, koska aikuisten värityskirja -buumi on hiipumassa. Siinä on nyt kustantajilla miettimisen paikka, että millaisilla tietoteoksilla päästään seuraavaksi nousuun. Ehkä lumihiutaleiden leikkelyä?
-
vaan ei sanaakaan sarjakuvista... huokaus.
Taskarit Seppo Puttonen kuitenkin noteerasi radiossa ja nettijutussa (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/13/mauri-kunnas-ja-tuomas-kyro-ovat-nyt-kirjamyynnin-karjessa). Tosin ei kovin analysoiden ja aikaisempia vuosia huomioimatta.
-
Ei paljoa uutta auringon alla noissa listoissa. Värityskirjat olivat omana listanaan viime vuonna, tänä vuonna niitä lienee myyty enää murto-osa. Uuden Fingerpori-albumin myynti on muutamassa vuodessa tippunut kymppitonnilla. Harry Potterin myyntimäärä on häkellyttävä.
-
Loppuvuodesta myös katselin ettei osunut silmään yhtään "vuoden parhaat sarjakuvat"-listaa lehdissä. Siis lehdissä joissa on ennen listattu. Tyyliin Kriitikoiden valinnat. Muita kirjoja kyllä listattiin.
Kun Hesari listasi viime vuoden kulttuurielämyksiä sarjakuva oli nostettu jutun otsikkoon jonkun toisen kulttuurin alan kanssa. Kokonaisuudessa siis kulttuuritoimittajat kertoivat, mikä oli oma vuoden kliimaksi. Tarkempi tarkastelu paljasti että sarjakuvaa siinä edusti käännösalbumi, joka kertoo naisen sukupuolielimestä. En nyt muista ruotsalaisalbumin tarkempia koordinaatteja, kun en siitä ole ehtinyt kiinnostua, mutta tietänette mitä tarkoitan.
Mitähän pitäisi päätellä siitä että vuodesta toiseen tikku-ukkosarjakuvat rulettavat? Hugleikur vieköön!
-
.
Mitähän pitäisi päätellä siitä että vuodesta toiseen tikku-ukkosarjakuvat rulettavat? Hugleikur vieköön!
Joonaksen näyttelyssä käydessäni ihmettelin hiljaa mielessäni, että on suomalaisen yleisön sarjakuvamaku kyllä muuttunut.
-
Tuo lista kotimaisista sarjakuvista on karua luettavaa, ilman Jarlaa kotimaisen sarjakuvan myynti olisi todella marginaalista.
Ero TOP-20 listan kärjen ja viimeisen välillä on järisyttävä.
OT! Ja mitä tulee noihin ns tietokirjoihin, en itse laske noita elämäntapakirjoja sun muita tietokirjoiksi, itse olen vanhaa koulukuntaa, tietokirjoihin ei hömppä kuuluisi.
Toinen OT on se että olisi kiva tietää millä sijalla ja myyntiluvuilla tulee ensimmäinen muu sarjakuva kuin Taskari tuossa ulkomaalaisten sarjakuvien listalla.
-
Itse mietin näitä myydyimpien sarjakuvien listoja siltä kantilta että aina silloin tällöin kun tulee joku pienemmän kustantamon kirja josta kohkataan tarpeeksi, myynti ei ole kaukana listan häntäsijoilla olevista kirjoista. Sillä melko olennaisella erotuksella että pienempien kustantamojen kirjoja, oli miten paljon mediassa tahansa, ei yleensä ole saatavilla juuri mistään. Että millainen olisi tämä myydyimpien sarjakuvien lista Suomessa jos isompien ketjujen ja markettien sisäänostajat olisivat hereillä muutenkin kuin tuijottamalla männävuosien myyntilistoja? Monesti kun kuitenkin on niin että ns. rivikansalainen ostaa sitä mitä kaupassa tarjolla on tai mitä eniten tuputetaan. Lista kuitenkin kuvastelee yhtä paljon suomalaisten mieltymyksiä kuin muutamien sisäänostajan näkemystä siitä mikä voisi olla asiakkaille mieleen.
-
Myydyimmät kotimaiset sarjakuvat 2019
Alkaako Fingerporikin jo hyytyä?
Voro 2 päässyt yli tuhannen myydyn haamurajan yli, hienoa! Onkohan sarjakuvakauppojen myynti näissä mukana?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13441.0;attach=40249;image)
-
Mä en kyllä ymmärrä tuota Finnish Nightmaren suosiota.
-
Tämän vuoden yllättäjissä henk koht ainakin se, että Voro ykkönen myi yhä uutta kakkosta enemmän, sekä se että Saniaislehdon salaisuudet tuli listalle, vaikka se on 10 vuotta vanha sarjan kakkososa??
-
Äh, Saniaislehtohan oli sarjan eka osa. Meni sekaisin sen kanssa, että oli Närhen kakkosteos...
Yllättävää kuitenkin!
-
Kirjojen myynnit ovat laskeneet kaikissa luokissa. Nimikkeitä on toki enemmän tarjolla.
Silti, vielä pari vuotta sitten sarjakuvalistallakin haamuraja oli 2000 kappaletta ja nyt siis tuhat.
Lists perustuu Suomen Kustannusyhdistyksen jäseninä olevien kustantamoiden ilmoittamiin lukuihin. Kaikki julkaisijat eivät yhdistykseen kuulu, eli esimerkiksi omakustanteita ei tuossa huomioida.
-
Saniaislehdon salaisuuksista tuli toinen painos viime vuonna. Olisikohan sitä tilattu koululuokille kuten Kalevalaakin.
-
Toi on hurja pudotus, mikä on top-5:n ja sitä seuraavan välillä. Hurjaa, mutta toisaalta ajat vaihtelee, joten voi toivoa, että vielä taas noustaankin.
-
Toi on hurja pudotus, mikä on top-5:n ja sitä seuraavan välillä. Hurjaa, mutta toisaalta ajat vaihtelee, joten voi toivoa, että vielä taas noustaankin.
Joo, kulunutta sanontaa lainatakseni alamäki on ollut nolla ja 2010-luvulla jyrkkä. Kukaan esittänyt teoriaa mistä se johtuu. Nimikemäärä ei ole kuitenkaan niin paljon kasvanut. Varsinkin viime vuonna ilmestyi normimäärä tai normaalia vähemmän nimekkeitä.
Kirjakauppojen ja pidemmällä tähtäimellä kirjastotilausten alasajo ilmeisesti vaikuttaa. Ja joo. Omakustanteet myivät kyllä viime vuonna aivan kohtuullisesti, tiedä sitten olisiko yksikään niistä yltänyt aivan tuolle top 20 listalle. Siinäpä muuten olisi ideaa alkaa laatia vähän pidempää/indielistaa.
Mutta eikös nuo viime vuoden numerot ole vielä jotain ennakkotietoja, joiden pitäisi tarkentua?
-
Omakustanteet myivät kyllä viime vuonna aivan kohtuullisesti, tiedä sitten olisiko yksikään niistä yltänyt aivan tuolle top 20 listalle.
Valotusaika olisi ainakin ollut hilkulla.
-
Mutta eikös nuo viime vuoden numerot ole vielä jotain ennakkotietoja, joiden pitäisi tarkentua?
Ei, kyllä ne tuossa pysyy. Kukin jäsenkustantamo ilmoittaa myynnit vuoden lopussa ja niistä sitten Kustannusyhdistys kasaa listan.
-
Kukaan ei lue enää mitään. Hurjat pudotukset vuosituhannen alusta!
Timo
-
Kuuleman mukaan Minna Sundberg myi viime vuonna Kickstarterissa 4000 kappaletta SSSS:n kolmatta kirjaa.
Timo
-
Ei mitenkään odottamaton tilasto. Ja kun vertailee taskarien myyntitilaston kanssa, huomaa kokonaislukujen valossa että trendi on sama.
Taskukirjat ovat kivijalkakaupoissa, kioskeissa ja hypermarketeissa siinä proteiinivalmteiden ja älykellojen välissä ennen adresseja.
Kirjakaupat kätkevät muut paitsi sen"kuumaa juuri nyt" nimikkeen sinne tiimari-hörsökkeiden joukkoon.
Ydinryhmä l. sarjakuvaharrastajat ostavat toki noita.
Mutta odottaen aleja ja halvinta tarjousta. Tietty.
Kehitys on tietoinen ja valittu.
Aivan samalla tavoin kuin kotimaisen elokuvan voi jakaa sotaan, puskafarssikomediaan ja valtaosin paskaan draamaan voi sanoa ettei kotimaiseen sarjakuvaan pääse kuin Helsingin Sanomien kautta tai kun uraa on vähintäänkin 15 vuotta.
Hohtimia ei kannata nakata kaivoon, tilanne elää ja kasvaa.
Korona vaikuttaa tässäkin, joskin kirjakaupat ilmoittivat myynnin kasvusta.
https://yle.fi/uutiset/3-11698133
Editoitu idioottimaisen autocorrectin muokkauksia.
-
Ihan hirveä taulukko. Kaik' on mänt.
Erityisen ilkeältä tuntuu, että kaunokirjallisuuden myynti on koronavuonna noussut reilusti ja äänikirjojen myynti kaksinkertaistunut, sen sijaan sarjakuvan myynti on laskenut (taas) romahdusmaisesti.
Kaunokirjallisuuden myynti nousi euromääräisesti 10,5 %, sarjakuvan myynti laski -16,5 %.
Lähde: Neljännesvuositilasto 2020Q1-Q4 (https://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/QuarterlyFrom2013.aspx?reportName=QuarterlyFrom2013.xml&active=676)
Manga sentään pitää sarjakuvan hengissä, vielä, Disney-kirjojen ohella. Onneksi on ne.
Mutta on tämä katkera kalkki juotavaksi, joka perhanan vuosi. Mitään muuta ei tuossa tilastossa myydä niin vähän kuin sarjakuvaa.
-
Kuuleman mukaan Minna Sundberg myi viime vuonna Kickstarterissa 4000 kappaletta SSSS:n kolmatta kirjaa.
Timo
Kampanjan sivulta käy ilmi hyvin yksityiskohtaisesti (https://www.kickstarter.com/projects/hiveworks/stand-still-stay-silent-book-3), kuinka moni on mihinkin tarjolla olleista vaihtoehdoista tarttunut. Osa osti sen kautta kaksi tai kaikki kolme julkaistua kirjaa, ja pieni osa meni sähköisessä muodossa.
Hyvä lisäys virallisia lukuja kauhistellessa on tosiaan myös tämä puoli, että perinteisten kanavien rinnalla on myös uusi, tilastoissa näkymättömiin jäävä osuus.
-
Top 20 yhteenlaskettuna 34740kpl
vs
2, Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Tatu ja Patu - Kovaa menoa kiskoilla, Otava, 35900
aika surullista että yksi myy enemmän kuin 20 yhteensä :(
Toisaalta eipä yksikään näistä ole löytänyt tietään minun hyllyyni vaikka noin 37 vuotta on tullut harrastettua sarjakuvia laidasta laitaan. 10/20 ihan outoja minulle. Kaikki uutiset sarjakuvista pyrkinyt aina lukemaan ja kvaakissa päivittäin eikä silti kuulosta tutuilta
-
Top 20 teoksista (2020) olen ostanut kaksi.
Itse uskon sarjakuvalehtien lopettamisen Suomessa vaikuttaneen asiaan. Jos jokin ei kuulu arkeesi ja normikokemukseesi miksi omaksuisi sen aikuisena?
Toisaalta vastaus on myös hajonta.
Paitsi että omakustanteet uupuvat myös digitaalinen sarjakuva ja kuten musiikissa tuotto tulee oheistuotteiden myynnistä.
Ja juuri se: ostin aika paljon sarjakuvaa vaikken noita top 20 sarjakuvia juurikaan. Paljon pieniä puroja ja suistoja jos ei isoja jokia olekaan.
-
Itse uskon sarjakuvalehtien lopettamisen Suomessa vaikuttaneen asiaan. Jos jokin ei kuulu arkeesi ja normikokemukseesi miksi omaksuisi sen aikuisena?
Eiköhän tässä ole kysymys laajemmasta muutoksesta populaarikulttuurin kuluttamisessa. Eihän kustantajat kiusallaan ole sarjakuvalehtiä lopettaneet, vaan koska niitä ei osteta eikä tilata. Tietenkin lehtien väheneminen lehtipisteistä vastaavasti kiihdyttää ilmiötä.
Mun mielestä tämä näkyy näissä tilastoissa. Siis se, että kaunokirjallisuus kasvatti myyntiä reilu 10 % sarjakuvan laskiessa. Sarjakuva ei taivu niin luontevasti digimateriaaliksi (varsinkaan äänikirjaksi) ja sähköisenä kilpailee sitten pelien ja viedoiden kanssa ja jää niissä kakkoseksi. Ja lisäksi noi nettisarjakuvat eri alustoilla tekee homman paremmin kuin perinteiset lehdet digisoituneena, minkä lisäksi ne saavuttavat paremmin kohdeyleisönsä.
-
Kukaan ei lue enää mitään. Hurjat pudotukset vuosituhannen alusta!
Timo
Kuitenkin tuossa tilastossa yhteenlaskettu myynti ollut korkeimmillaan 2012. Toki vuosituhannen ekat vuodet puuttuvat. Olikos tossa jotain tilastointitavan muutosta, kun 2012-13 myynti tippui 65 tuhannella?
-
Itiksen Suomalaisessa sarjakuvahylly oli hävinnyt onnittelukorttitelineiden takaa... etsin, mutten löytänyt mistään. Piti kysyä kassalta. Myyjä totesi, että ei aina muista oikein itsekään: se on siellä taidetarvikkeiden vieressä takana.
No, siellähän se oli, myymälän perimmäisessä nurkassa hätäuloskäytävän vierellä. Aivan mahdottomassa paikassa löytää sattumalta. Tänä vuonna sarjakuva myy ainakin tässä kaupassa taas entistä vähemmän. Itseään ruokkiva kierre.
Sarjakuvien suuruuden päivinä hylly oli heti oven vieressä, paraatipaikalla, kun Fingerporia, Don Rosaa, Viivi & Wagneria myytiin kuin Elonnon tiskiltä lämmintä leipää, kymmeniä tuhansia per vuosi. Harmi, että uusia supersuosikkeja ei ole ilmaantunut.
Ja kuten tuossa jo edellä todettiin, sarjakuva ei taivu äänikirjaksi oikein mitenkään, ja sinne se trendi nyt vie.
Kun ei mene niin ei mene. Virolaisen sanoin: kansa on puhunut, pulinat pois.
-
Korjataan etten tosiaan tarkoittanut että kustantajat kiusallaan lehtiä lopettaneet, hölmöys ja lyhytnäköisyys eivät ole kiusaa. Tämähän se halutaan suursuosikkeja jotka myyvät tuhatmäärin.
Nyt on hajautettu malli, niitä just ja just 200-500 kpl painoksia joista ei jää laatikkotolkulla varastoon pölyttymään kappaleita. Eivät nouse listalle, niitä on ehkä yksi per kirjakauppa mutta on kuitenkin.
-
Voisiko olla niin, että äänikirjoja kuuntelemalla voi tehdä muuta samalla. Kirjaa ja sarjakuvaa fyysisenä kappaleena ei oikein voi tehdä mitään muut kuin lukea.
Ihmisistä on vain tullut niin laiskoja...eivät viiti kannatella sarjakuvaa tai kirjaaa kädessä. Niin ja silloin kun me oltiin lapsia...ei ihan alkuaikoina ollut tietsikoita, VHS tai muita kotivideoita (eikä varsinkaan suoratoistoo). Silloin katseltiin joko virityskuvaa tai telkkariohjelmaa ja käytiin leffassa. Sarjakuvia luettiin kun ei muuta ollut ja kirjoja. Nyt on liikaa valinnanvaraa. Musiikkikin kuunellaan nykyään tiedostoina ja netistä...ennen c-kaseteilla, LP-levyillä. Ai niin kyllähän noista varsinkin Disneyn piirretyistä tehtiin ns. äänikirjoja LP-levyille. Itelläni oli ainakin Bernard ja Bianca, Lumikki ja seitsemän kääpiötä jne. Kirjastosta sokeille oli tehty C.kasettiin äänikirjoja.
Nykyään on hienoja pelikoneita ja pelejä...ekat kunnon pelit digitaalisina oli mun aikaan Game&Watch, Vic-20, C64 ja Amiga 500. Nyt on Pleikkareita, Nintendoja ja XBoxeja. Leffat katotaan suoratoistona käännystä tai blurayna tai 4K:na 55-tuumaiselta tai isommalta telkkarista. Tietokone menee taskuun...ei ole enää mitään IBM 1500 möhkäleitä...nyt on känny tai tabletti ja kohta on oikeen lasien näköiset silmälappuvideot (kun ekat walkmanit tuli eli kannettavat korvalaput niin silloin naureskeltiin, että kohta tulee silmälappuvideot. No ne on jo tullut, mutta ovat vielä liian isoja mötiköitä.)
Kaikki tämä runsas määrä muuta harrastamista, tekniikkaa...kyllä sarjakuvilla on siihen vaikeeta enää päästä mukaan. Me vanhukset ja jäärä yritetään vielä ostaa noita, mutta ei meilläkään sitä rahaa ole liikaa. Kyllä olen huolestunut, että voinko lukea uutta sarjakuvaa sitten 100 vuotiaana, jos en ole siihen mennessä dementoitunut, sokea tai tullut muuten vain kylähulluksi.
-
--
Ihmisistä on vain tullut niin laiskoja...eivät viiti kannatella sarjakuvaa tai kirjaaa kädessä. --
Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita.
Luitkos ne luvut? Kuten tuossa jo todettiin, painetun kaunokirjallisuuden, perinteisten kirjojen, myynti nousi roimasti.
-
Suomalaiset ovat ahkeria lukijoita.
Luitkos ne luvut? Kuten tuossa jo todettiin, painetun kaunokirjallisuuden, perinteisten kirjojen, myynti nousi roimasti.
Jaa no ei se sitten kai päde toi mun päättely. Kirja on kai painavampikin kuin sarjakuva...paitsi integraalit.
Ehkä ne kirjat on tosiaan helpommin saatavissa ja sarjakuvat ängetty johonkin nurkkaan.
-
Heitän tähän klassisen lauseen: kaikki on television syytä.
Minusta sarjakuvalehtihyllyt ovat pienentyneet samaa tahtia kuin TV-kanavien määrä on kasvanut. Kilpailevat ehkä molemmat samasta tarinansa kuvina haluavasta yleisöstä.
Kun 70-luvulla oli vain kaksi TV-kanavaa, jotka lähettivät ohjelmaa 18.00-23.00., eikä kenelläkään ollut videoita, niin parhaina vuosina jo pelkästään Korkeajännityksiä tuli:
Viidakon-, Aavikon-, Ilmojen-, Avaruuden-, Agentti-, Merten-, Lännen- ja tavallinen Korkeajännitys. Sekä Siivet.
Joku noista taisi olla sellainen, että ei tullut joka kuukausi ja normisarjaa taisi tulla kahdesti kuussa, mutta parhaina vuosina tuli varmaan sata Korkkaria.
Siihen sitten vielä päälle ne kaikki kuukausittaiset lännenpokkarit. ( Lännentarinoitahan tuli tekstivihkosina ja pokkareinakin aivan tolkuton määrä joka kuukausi, takuulla yli kymmenen sarjaa. )
-
Revontulen sotasarjakuvat on tähän mennessä ollut joka vuosi listoilla kun uusi albumi on tullut, ja niinä vuosina kun on tullut useampia albumeita niin kaikki ovat listoille asti päässeet. Jopa uusintajulkaisut ovat päässeet top 20-listalle.
Jotenkin on siis vaikea kuvitella että että myynti olisi tippunut alle viidensadan, kun esim. 2018 myytiin 1490 kappaletta ja vuonna 2019 myytiin 1600 kappaletta.
Mutta tuonnehan kai täytyy tiedot myynneistä ilmoittaa itse, joten ehkä se selittää poistumisen listoilta.
-
Heitän tähän klassisen lauseen: kaikki on television syytä.
Minusta sarjakuvalehtihyllyt ovat pienentyneet samaa tahtia kuin TV-kanavien määrä on kasvanut. Kilpailevat ehkä molemmat samasta tarinansa kuvina haluavasta yleisöstä.
Kiitos. Olet varmasti oikeassa osittain.
Toisaalla mainittiin jo pelit ja internet osasyynä myös.
Videot,televisio ja netti ovat jo moneen otteeseen " tappaneet" kirjojen lukemisen. Ja luonnollisesti ajaneet yhteiskunnan perikatoon ja kurimukseen koska perinteiset arvot ja ihan koko moraali© ovat sitä mukaa tuhotut.
(On, on sarkasmia)
Maailma muuttuu, sarjakuva sen mukana.
Luvut eivät ehkä mieltä ylennä mutta tämä on kotimaisten myynti, siihen lehtipisteiden taskarit ja kirjakauppojen ja markettien käännösmyynti , erikoisliikkeiden ulkomaisten nimikkeiden myynti, nettikauppojen ulkomaisten myynti ja digisarjakuva.
Osa itkee Kekkosen ajan perään kun tarjonta oli mitätöntä ja yhtenäiskulttuurin selkäranka oli paitsi erilaisuuden nujertaminen myös se ettei tarjontaa ollut.
Valikoima on runsaudensarvi, eritoten jos osaa muutakin kuin Suomea ja Lontoota.
Kirjallisuuden puolella ja musiikissa on sama tilanne. Isot ylläpitävät alaa. Kaari Utrioiden ja Ilkka Remesten takia löytyy niiden pienempien myyntinimikkeiden tekijöiden töitä se yksi tai kaksi, sarjakuvassa sama.
Sitten on näitä lajinsa sankareita.
En ole iso Fingerpori fani mutta Jarla tekee Täysi Käsi kustantamon kautta kulttuuritekoja, kuten Apollo aikanaan, Zum Teufel/Lempo ja monet monet muut.
Ne uudet teokset eivät myy ehkä tuhatta kappaletta mutta ne julkaistaan ja vaikka minusta osa on turhia eikä nappaa ollenkaan joku muu löytää oman juttunsa.
Myynti ja raha ovat osa kuviota, muttei kaikki kaikessa.
Kauppojen ja markettien on valittava sitä mikä myy, mutta tilaavat asiakkaalle mitä haluaa.
Jokainen voi tukea mitä haluaa ja siten osaltaan tukea koko kenttää vaikkei olisikaan valtavirran mukana uiva.
-
Kuten edellä on todettu, valopilkkuja löytyy kuten nettisarjakuvat, pienkustantajat, joukkorahoitukset, omakustanteet sekä ulkomaiset kustantajat ja alustat, mutta kylmä totuus on, että Suomessa kustannetun sarjakuvan myynti laskee koko ajan niin euroissa, kappale- ja nimikemäärissä kuin se kuuluisa lehmän häntä.
-
Syytkin on lueteltu.
Television, videoiden, suoratoistojen ja internetin vaikutus, ja nähdäkseni ennen kaikkea sarjakuvalehtien alasajo.
Ja myös ikärakenne. Sarjakuvan suurkuluttajia ei synny edellämainituista syistä vastaavasti lisää.
Toki heillä täysi-ikäisinä on eri lailla tuloja ja suurempi vapaus hankkia varoillaan sarjakuvia, mutta myös jälkikasvua, asuntolainaa ja maksavat omat kulunsa muutenkin.
Kirjojen ja levyjen puolelta tuttu ilmiö kuinka halutuista ja harvinaisuuksista tuleekin niitä joista on ylitarjontaa.
Joka asiaan kuuluu tietenkin syyllisten etsintä ja syyttömien rankaisu mutta kun jokainen tajuaa että ollaan sudenkuopassa lie tärkeämpää käydä läpi miten päästä sieltä pois kuin voivotella inhaa tilannetta.
Minusta ainoa looginen ratkaisu on kunkin kykyjensä mukaan hankkia sitä sarjakuvaa josta pitää. Tehdä kirjastoissa hankintaehdotuksia, antaa sarjakuvia lahjaksi rahan tai lahjakorttien sijaan. Ja kun kirjakaupassa kysytään miten voi auttaa kysyä sarjakuvaa jonka aikoo ostaa ja jos ei ole hyllyssä: tilata sen tai ilmoittaa että ostaa sen kilpailevalta kirjakaupalta jolleivät tilaa.
Ja tulosten syntyminen vie aikaa. Jos lasku on ollut tasaista 2010-luvun pysyvä näkyvä käänne parempaan ei tapahdu vuodessa eikä kvartaalissa.
Mutta tämä on asia johon jokainen voi vaikuttaa. Keskustelufoorumin idea on että vastakommenttien ja ajatuksellisten aukkojen ja parempien ehdotusten kautta koetetaan löytää ratkaisu.
Totta kai periksiantaminen ja luovuttaminen ovat ratkaisuja nekin, itse en moista pysty hyväksymään.
-
Pokkarikokoista sarjakuvaa vasta jouduin lukemaan tabletilla, kun Chainsaw Manin arvostelun kirjoitin Animeen. Lukukokemus muutoin hyvä, mutta selaaminen oli vaikeaa.
Ei digitaalisen sarjakuvan tulo tässä tilanteessa kuitenkaan mitään pelasta, sillä sarjakuvien lukutaito Suomessa on myyntilukujen perusteella aika alhainen. Ihan uudentyyppinen lukutapa alustoineen ja markkinointeineen ei liene ilmaista. Mistä siis saada tarpeeksi ostajia kun ostajakunta hajautunut ja loppuja suurinta osaa suomalaisista ei kiinnosta?
Tärkeämpää lienee saada kysyntä ylipäänsä kasvuun ja tähän on Curtvile hyvin esittänyt keinoja. Jos joku kustantaja kuitenkin yrittää digisarjakuvaa laajemmin suomeksi, niin eihän se minulta pois ole, mutta vaikea vain nähdä, miten sen saisi kannattavaksi nykyisessä tilanteessa.
(Tunnustan olevani osa ongelmaa, sillä viime vuoden ostetuista suurin osa oli englanniksi tai käytettynä ostettua. Tämän vuoden tavoitteena olisikin ottaa muutama suomenkielinen mangasarja julkaisuissa kiinni ja nimenomaan uusina pokkareita.)
-
Viime vuotta edeltävänä vuonna sarjakuvan osuus kustannusalan kakusta oli 0,5 %, nyt siis vieläkin pienempi.
Sarjakuvafestivaalit voivat jäädä pitämättä tänäkin vuonna, jos korona ei hellitä. Toivottavasti sentään pidetään.
Mutta onneksi on Kvaak. Sekin auttaa osaltaan.
-
Viime vuotta edeltävänä vuonna sarjakuvan osuus kustannusalan kakusta oli 0,5 %, nyt siis vieläkin pienempi.
Väheksymättä kvaakkia ja sarjakuvafestareita, koska molempia pidän tärkeinä, niin vaikka prosenttiluku on pieni
http://tilastokeskus.fi/til/jvie/2019/jvie_2019_2020-12-04_tie_001_fi.html
Ylläoleva taulukko kertoo kustannustoiminta kokonaissumman olevan 1,846 miljardia euroa. Pelkkien kirjojen olevan 526 miljoonaa euroa. Eli alamme on vähintään se kahden ja puolen miljoonan euron kenttä.
Ei paras mutta ei olematon myöskään.
-
Kukin luo tästä aina oman mielipiteensä, joista kaikki ovat oikeita. Mutta itse olen pohtinut, että julkaisut aika paljon (tietenkin Disney-julkaisuja lukuun ottamatta, mutta pidän niitä omana kuplanaan) keskittyvät strippisarjakuvaan ja huumoriin. Epäilenpä, että jos sarjakuvanäkymä olisi ollut silloin kun olin nuori (ja dinosaurukset vaelsivat maan päällä) olisi ollut nykyisen kaltainen, en olisi ehkä itsekään kiinnostunut. Kyllä se action ja seikkailu oli innostavampaa, sitä oli silloin paljon. Nykyää sitä saa peleistä, ehkä.
Mutta ymmärrän kustantajia, ongelma on aika monisärmäinen.
Paperijulkaisujen vastustajiakin luonnonsuojelusyistä on; tosin se on vähän hassua -- paperijulkaisun hiilijalanjälki on painon jälkeen olematon, kun taas digitaalisten lukualustojen serverien pyöritys ei.
-
Revontulen sotasarjakuvat on tähän mennessä ollut joka vuosi listoilla kun uusi albumi on tullut, ja niinä vuosina kun on tullut useampia albumeita niin kaikki ovat listoille asti päässeet. Jopa uusintajulkaisut ovat päässeet top 20-listalle.
Jotenkin on siis vaikea kuvitella että että myynti olisi tippunut alle viidensadan, kun esim. 2018 myytiin 1490 kappaletta ja vuonna 2019 myytiin 1600 kappaletta.
Mutta tuonnehan kai täytyy tiedot myynneistä ilmoittaa itse, joten ehkä se selittää poistumisen listoilta.
Oli kuulemma unohtunut kustantajalta lähettää mukaan. Jonnekin top kympin alapuolelle olisi sijoittunut, eli puolittunut myynti silläkin.
Toinen unohdus on Kamala luonto - Petojen jäljillä, joka myi 1300 kpl ja olisi sijoittunut yhdeksänneksi.
-
Kuuleman mukaan Minna Sundberg myi viime vuonna Kickstarterissa 4000 kappaletta SSSS:n kolmatta kirjaa.
Kampanjan sivulta käy ilmi hyvin yksityiskohtaisesti (https://www.kickstarter.com/projects/hiveworks/stand-still-stay-silent-book-3), kuinka moni on mihinkin tarjolla olleista vaihtoehdoista tarttunut. Osa osti sen kautta kaksi tai kaikki kolme julkaistua kirjaa, ja pieni osa meni sähköisessä muodossa.
Hyvä lisäys virallisia lukuja kauhistellessa on tosiaan myös tämä puoli, että perinteisten kanavien rinnalla on myös uusi, tilastoissa näkymättömiin jäävä osuus.
Kickstarter-kohteiden kaikkea tukemista ei näe kampanjan aikaisista tiedoista. Kickstarterissa on nimittäin olemassa myös onnistuneiden kampanjoiden jälkitukeminen. Sen aikana kampanjan tukijat muokkaavat pledge levelejään isommiksi, ja mukaan tulee myös kokonaan uusia tukijoita, siis alkuperäisen kampanjan ulkopuolisia. Olen kuullut Kickstarterin tekijöiltä, että tekijän kassaan kertyy usein vähintään neljännes tai viidennes lisää tässä jälkitukemisessa.
-
Olen kuullut Kickstarterin tekijöiltä, että tekijän kassaan kertyy usein vähintään neljännes tai viidennes lisää tässä jälkitukemisessa.
Hyvä tarkennus, ja linkittäessäni projektiin näkyi olevan vielä mahdollista hypätä mukaan.
-
Twitterissä on keskusteltu kovastikin siitä, mistä sarjakuvan huonot myyntiluvut johtuvat ja mitä pitäisi tehdä (https://twitter.com/outonaapuri/status/1354503049826463754).
-
Lista kuvana. Klikkaa isommaksi. Luvut putoilevat. Alas päin.
Timo
-
Tossa on 6 Jarlaa ja 3 Kamalaa luontoa. Kuka näitä oikein ostaa näin paljon.
Tästäkään listasta en ole lukenut kuin tuon Panssarikenraalin ja Voro 3:en.
Harvennus, Kuinka vaaloitin Ranskan ja ehkä ton Kadonneet aion lukea vielä.
Ehkä myös jotain Sarjakuva-Finlandia finalisteja.
Mutta eihän nuo myytyjen määrät mitään päätähuimaavia ole...ei kannata kyllä ruveta sarjakuvapiirtäjäksi Suomessa.
-
Ai niin Kustannusyhdistyksen koko lista kaikista löytyy täältä PDF-tiedostona (https://www.kustantajat.fi/media/bestsellerit-verkkoon-2021.pdf).
Timo
-
Pieniä ovat luvut, mutta ainakin pääsen sanomaan että olin top kympissä!
-
Yhdistin ketjut. Tuoreimpia lukuja voi nyt ihmetellä myös Kvaakin pikku-uutisesta (https://www.kvaak.fi/36902/2022/01/25/vuoden-2021-myydyimmat-sarjakuvat-selvilla/).
-
En ikäihmisenä ja peruslaiskana jaksa lukea kovin vanhoja postauksia, mutta noin lonkalta sanoisin, että sarjakuvaa julkaistaan niin vähän, ettei sen harrastajia enää muodostu Suomessa. Ja vanhatkin kuluttajat kyllästyvät odottamaan satunnaista ja tasokasta julkaisua, yleensä ulkoperäistä, mutta kotimainenkin kävisi, jos se oikeasti viihdyttää.
Eikä oikeastaan missään mainosteta, paitsi uutta Asterixia, joka kyllä menisi kaupaksi melkein ilman sitä.
Itse ostelen hengen nostatukseksi ja kannatukseksi joitain käännösalbumeja, mutta yleensä tilaan ne ulkomailta englanninkielisinä.