Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Manga ja anime => Aiheen aloitti: haplo - 01.11.2012 klo 19:53:15
-
Vuoden kovin mangauutinen iski tänään Sangatsun blogikirjoituksen (http://www.sangatsumanga.fi/blogi/lue/61) muodossa. Lupailevat Osamu Tezukan Jungle Taiteita eli Viidakon valtiasta aka Kimba the White Lionia suomeksi! Vielä tänä vuonna ensimmäinen osa, toinen sitten alkuvuodesta 2013.
Komeat puitteetkin on luvassa komean uutisen lisäksi: kovat kannet, totuttua mangapokkaria suurempi koko, värisivuja... Niin ja joko sanoin? Osamu Tezuka. Suomeksi.
Lyhykäisyydessään sarjasta voisi kertoa sen verran että kertoo orvoksi jäävästä leijonanpennusta joka yrittää päästä takaisin vanhempiensa kotitantereille Afrikkaan. Julkaistu alunperin vuonna 1950 eli tulee olemaan vanhin suomeksi julkaistu japanilainen sarjakuva.
Huh. Kulttuuriteko ja vielä sellaisen Tezukan sarjan osalta jonka olen halunnut jo pidempään lukea. Hieno uutinen!
-
!!!
Tosin blogauksessa oli aika monta vastuuvapauslauseketta. :)
-
Oli kyllä. Mutta luottavainen olen tämän suhteen. Niin ja toiveikas.
Joku myöhästyminen on toki mahdollista mutta taidan jättää maalaustarvikkeet hankkimatta ettei tule piruja seinille piirreltyä.
-
Viimeinkin suomeksi jotain, jonka voin ostaa riemusta kiljuen. Onneksi ei ollut rahaa ostaa saksalaista versiota.
En ole lukenut Tezukalta muuta kuin Adolfin, joten olen todella innokas näkemään, mitä aivan toisenlainen tarina hänen kertomanaan on.
-
Aika rohkea veto.
Tezuka ei varmaan putoa juurikaan mangateineille ja pappaosasto ei riitä noiden myyntejä järkeviin lukuihin.
-
Aika rohkea veto.
Tezuka ei varmaan putoa juurikaan mangateineille ja pappaosasto ei riitä noiden myyntejä järkeviin lukuihin.
Hieno valinta tosiaan. Mutta jospa vaikka sarjan alkuperäinen kohderyhmä ja heidän vanhempansa kiinnostuisivat? Kannattaa myös muistaa, että Suomen myydyimmät tittelit ovat järkiään eläinsarjakuvaa (Ankkaa, Siiliä, Hopsua jne.) Tässä lista englanniksi saatavista Tezukoista (http://manga.about.com/od/recommendedreading/tp/OsamuTezukaManga.htm): Aika monta itsellä lukematta vielä noistakin.
-
Hieno valinta tosiaan. Mutta jospa vaikka sarjan alkuperäinen kohderyhmä ja heidän vanhempansa kiinnostuisivat? Kannattaa myös muistaa, että Suomen myydyimmät tittelit ovat järkiään eläinsarjakuvaa (Ankkaa, Siiliä, Hopsua jne.)
Toivoa sopii että mahdollisimman moni kiinnostuu, mutta lasten ja heidän vanhempiensa kiinnostusta varmaan laskee se että Viidakon valtiasta on kaavailtu kirjakauppamyyntiin lehtipisteiden sijaan. Toki sarjan mainostaminen muiden julkaisujen yhteydessä on yksi keino tuoda tätä esille ja onhan eläinmangalla ihan hyvää pohjaakin jo Suomessa ainakin hamsterien ja kissojen muodossa.
Viidakon valtiaan julkaisusuunnitelmat muistuttavat väitettyä trendiä englanninkielisten julkaisujen puolelta, eli satsataan julkaisun näyttävyyteen (mm. kovat kannet) ja otetaan kohderyhmäksi varttuneemmat keräilijät ja harrastajat joilla on varaa maksaa hieman enemmän. Ja vähän siihen suuntaanhan tuolla Sangatsun blogissa kirjoitettiinkin.
Tässä lista englanniksi saatavista Tezukoista (http://manga.about.com/od/recommendedreading/tp/OsamuTezukaManga.htm): Aika monta itsellä lukematta vielä noistakin.
Ja lisää on englanniksikin kaavailtu kickstarterin kautta ainakin DMP:n puolesta. Unico (http://www.animenewsnetwork.com/encyclopedia/manga.php?id=2730) ja Triton (http://www.animenewsnetwork.com/news/2012-07-21/digital-manga-reaches-funding-goal-for-tezuka-triton) ovat ainakin tällaisia.
-
Tämäpäs oli mielenkiintoinen uutinen. Olen juuri tänä syksynä lueskellut paria Tezukan 70-luvun teosta englanniksi ja yleensäkin vanha sarjakuva kiinnostaa. Kyllä tämä setäpappa ainakin aikoo ostaa tämän julkaisun. Hämmentävän hieno uutinen!
-
Piti kiireesti tarkastaa päivämäärä. Ei, se ei ole aprillipäivä. Tässä on nyt joku juju. Vaikka en pidä Tezukasta, niin kyllä tämä on silti semmoinen uutinen että tässä lentää persuksilleen ja lujaa...
-
No tulihan niitä sopimuksia! Joten yhä varmemmalta näyttääpi.
-
No tulihan niitä sopimuksia! Joten yhä varmemmalta näyttääpi.
8]
Kyllä tästä vuoden sarjakuvauutinen omalle kohdalle näyttäisi kehkeytyvän. Hyvää jatkoa viime vuoden Floyd Gottfredson Library-uutiselle.
-
Näköjään löytyy jo kansikuva Suomikirjasta.
-
Ja ainakin Akateemisen nettikaupasta saa tällä hetkellä 4 euroa alta suositushinnan, 15,90 eurolla. Vihje, vihje. Kaikenlaiset kommentit ovat muuten erittäin tervetulleita kunhan joku ehtii hankkia ja/tai lukea ykkösosan. Tämä on ensimmäinen ihka oikea klassikkomme ja samalla ensimmäinen sidottu (kovakantinen) mangamme. Onko hinta-laatusuhte hyvä, mitä tykätään Tezukan kätten jäljistä...?
Ykkösessä on "mangan jumalan" lyhyehkö biografia, kakkoseen tulee artikkeli joka käsittelee hepun merkitystä.
-
Tämä on ensimmäinen ihka oikea klassikkomme
Nausicaa ei siis kaiketi ole klassikko?
-
Nausicaa ei siis kaiketi ole klassikko?
Se on laatukamaa, mutta minusta on jotenkin arveluttavaa nimittää niin tuoretta teosta klassikoksi ilman mitään lisämäärittelyä. Voisi vaikka sanoa että "tämä on klassikkoainesta" tai jotain. Muuten päästään hiukan kärjistämällä Disney-meininkiin jossa nimitetään omia tuotteita klassikoiksi heti kättelyssä. Tai viimeistään kahden vuoden kuluttua.
-
mitä tykätään Tezukan kätten jäljistä...?
Niin, montakohan sivua Tezuka olisikaan oikein saanut aikaan jos olisi piirtänyt kaksin käsin? Niin kuin Saseo Ono?
Noo, hääkin piirsi kahdellä kädellä vain näytösluontoisesti. Shigeru Mizuki piirsi oikein sarjakuvaa kahdella kädellä, mutta hänkin sillä väärällä vasta sitten kun oli sodassa menettänyt ensin oikean. Vai viitaanneeko tuolla Tezuka Productionsin (studion ihmisten) kätten jälkiin? :)
-
Piirtotaidottomana en tietenkään tiedä alan hienouksista, mutta jos itse tekisin sarjakuvaa niin luultavasti käyttäisin toistakin kättä tukihommissa. Esmes paperien tai mustepurkin siirtelyssä. Tai tukena tai eväiden napostelussa. Ja tahdon muistaa myös niitä jotka mahdollistavat kaiken näkyvän tuloksen vaikka itse ovatkin sivuosassa.
-
Tänään ostettu ja luettu. Julkaisu oli kaikin puolin laadukas ja varsinkin kannet tyylikkäät. Sisällöstä pidin enemmän kuin oletin, tosin vakavien hetkien ja melskauskomedian jatkuva sekoittaminen sai tarinan vaikuttamaan hieman pirstaleiselta. Myös jotkin elementit, kuten eläinten puhuminen ja Leon vaatteiden käyttö hieman häiritsivät, mutta kaikin puolin sarja yllätti positiivisesti. Välillä piti lopettaa lukeminen ja pysähtyä ihailemaan, miten näinkin lapsekkaalla piirrostyylillä voi saada aikaan todella koskettavia kohtauksia, kun osaa homman.
-
tosin vakavien hetkien ja melskauskomedian jatkuva sekoittaminen sai tarinan vaikuttamaan hieman pirstaleiselta.
Tyypillistä Tezukaa, sanoisin. Onkohan MW ainoa häneltä lukemani juttu jossa ei lyödä välillä lekkeriksi... Vielä on muutama englanninnos tsekkaamatta, mutta jopa Adolfissa on välillä sellaisia kikkoja, jotka näyttää hassuttelulta.
Positiivinen yllärihän tämä oli. Sain kans vajaa viikko sitten luettua. Kohtuullisen yhtenäinen, vaikka onkin jatkopaloista koottu.
Lapsethan ensisijainen kohderyhmä oli silloin joskus kun Tezuka vähän yli kakskymppisenä alkoi tätä juttua sorvaamaan. Mutta kuten totesit, myös aikuiselle riittää ihmeteltävää. Leon pöksyt periytyy tietenkin Disneyltä, mutta hauskasti tekijä (ja Leokin) asiaa aprikoi ja selittää.
-
Eipä ole vastaan tullut.
Arvio ilmestyy etusivulle myöhemmin tällä viikolla, mutta onhan tätä ehditty jo puidakin täällä Kvaakisssa parissakin paikassa.
-
VHS-kasetilla on julkaistu kaksi jaksoa italiaksi dubattuna jenkkiversion pohjalta, suomeksi tekstitettynä.
-
Arvostelu tuli nyt julki: http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1886 (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1886)
Edellinen lukemani Tezukan työ, Ayako, tuntui paljon latteammalta luettavalta kuin Viidakon valtias vaikka Ayakon aikaan 70-luvulla Tezuka olikin jo kypsynyt tekijänä enemmän. Ehkä tekijällä oli tuolloin liian monta rautaa tulessa? Tietysti vertaus olisi parempi tehdä sitten kun Viidakon valtiaan toinenkin osa on luettu, sillä oli Ayakokin alkupuolella hyvä.
-
Mainittakoon vielä, että kirjan alussa oleva teksti maailman muuttumisesta ym. on Tezuka Productionsin edellyttämän tekstin käännös. Ei sillä, etteikö tuota voisi meitinkin puolesta sanoa, mutta kummiskin.
-
Hyvä arvio. Huomioni kiinnittyi arvion spekulointiin siitä miksi mustat on kuvattu sarjassa niin kuin on.
on häneltä puuttunut oikea kosketus tummaihoisiin ihmisiin. Hänen on täytynyt työskennellä tältä osin mielikuviensa varassa. Nämä mielikuvat taas ovat luultavasti syntyneet siltä pohjalta, millä tavalla tummaihoisia tuohon aikaan ylipäätään kuvattiin.
Satun omistamaan yhden Tezukan myöhäistuotantoon sisältyvän jutun (älkää kysykö miltä vuodelta) jossa hän kuvaa itsensä näköisen hahmon käymässä jonkin sortin selviämistaistelua sodanjälkeisessä japanilaiskaupungissa. Tezukahan käytti tätä piirrettyä alter egoa myös ihan puhtaissa fiktioissaan. Siksipä en sano muuta kuin että minusta on todennäköistä että nuorena Osamu törmäsi useammankin kerran myös mustaihoisiin jenkkisotilaisiin. (Tämän ketjun lukijoista joku varmaan osaa suomentaa noista kuvista ainakin tuon tarinan nimen.) Toki myös Astro Boyn enkkuversion yhteydessä (http://en.wikipedia.org/wiki/Astro_Boy) piirrostyylin selittelyä harrastetaan.
Kohtaa:
Lähes koko muu Tezukan nimekkäin tuotanto on jo käännetty englanniksi,
piti oikein tarkistaa. Buddha ja Adolf on julkaistu kokonaan.
Black Jackista on Verticalilta 17 uudempaa kirjaa (joita en ole lukenut) ja pari vanhempaa. Kaikkiaan BJ-eisodeja oli Helen McCarthyn mukaan yli 230. Nämä enkkuversiothan pohjaa käsittääkseni japanilaisiin kokoelmiin. Esimerkikisi Astro Boy Akita Shotenin kirjasarjaan. Kuvittelisin että Tezuka on aikanaan pudottanut muutamankin jakson noista kokoelmista pois. Phoenix (Hi no Tori) Näkyy olevan nyt myös aika hyvässä mallissa (viimeisin osa tullut 2008 (http://en.wikipedia.org/wiki/Phoenix_%28manga%29)?). Eli viimeisten, sanotaanko 5 vuoden sisään tilanne on muuttunut aika dramaattisesti.
Siinä ne puhutuimmat sitten alkaa ollakin.
Kirjoittelin myös afrikka-aiheisten sarjisten ketjuun joitain huomioita tästä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8545.msg390266.html#msg390266).
-
Buddha ja Adolf on julkaistu kokonaan.
Black Jackista on Verticalilta 17 uudempaa kirjaa (joita en ole lukenut) ja pari vanhempaa. Kaikkiaan BJ-eisodeja oli Helen McCarthyn mukaan yli 230. Nämä enkkuversiothan pohjaa käsittääkseni japanilaisiin kokoelmiin. Esimerkikisi Astro Boy Akita Shotenin kirjasarjaan. Kuvittelisin että Tezuka on aikanaan pudottanut muutamankin jakson noista kokoelmista pois. Phoenix (Hi no Tori) Näkyy olevan nyt myös aika hyvässä mallissa (viimeisin osa tullut 2008 (http://en.wikipedia.org/wiki/Phoenix_%28manga%29)?). Eli viimeisten, sanotaanko 5 vuoden sisään tilanne on muuttunut aika dramaattisesti.
Siinä ne puhutuimmat sitten alkaa ollakin.
Joo, olin aika lavea tossa maininnassa. Toki myös hieman makukysymys. Itse laskisin myös kääntämättömän Shin takarajiman kun on läpilyönti Tezukan tuotannossa ja siksi puhuttu.
Voi kyllä olla että esim miehitysjoukkojen joukossa olisi ainakin ollut tummia. Enpä tullut ajatelleeksi.
Korjaan tuon Antin mainitseman kun olen puhelinta suuremmalla laitteella. Tuntuihan se hieman lennokkaalta kun mietin että kuka tekstin takana on. :) Yhdistin tuon muuten mielessäni vastikään olleeseen Tintti-polemiikkiin ja ajattelin että sen kautta on tullut asia tämänkin julkaisun yhteydessä esille. Tiesin kyllä samalla että Tezuka Productions on myös ollut hieman varovainen tässä asiassa.
-
Joo, olin aika lavea tossa maininnassa. Toki myös hieman makukysymys. Itse laskisin myös kääntämättömän Shin takarajiman kun on läpilyönti Tezukan tuotannossa ja siksi puhuttu.
Siitä vain ei ole alkuperäistä enää saatavissa. Se mikä Kodanshan kokoomakirjastoa varten 1970-luvulla kasattiin on Tezukan muistikuvien perusteella uudelleen piirretty ja juoneltaan muokattu. Koska alkuperäisen käsikirjoittajan osuus haluttiin tekijänoikeussyistä häivyttää.
-
(Tämän ketjun lukijoista joku varmaan osaa suomentaa noista kuvista ainakin tuon tarinan nimen.)
Jeah. Tyhjän mahan blues.
Olisin voinut selkeyden vuoksi lisätä alkusanojen perään niiden lähteen, mutta kaiken varalta jätin laittamatta. Olisivat voineet tykätä kyttyrää muokkauksesta, vaikka se sangen pieni ja viaton olisikin ollut. Ei niistä koskaan tiedä.
-
Törmäsin tähän Akateemisessa kirjakaupassa joulun alla ja täytyy kyllä sanoa, että harvinaisen laadukkaalta julkaisulta näytti ja tuntui. Lähti melkein mukaan, muttei kuitenkaan...
-
Siitä vain ei ole alkuperäistä enää saatavissa. Se mikä Kodanshan kokoomakirjastoa varten 1970-luvulla kasattiin on Tezukan muistikuvien perusteella uudelleen piirretty ja juoneltaan muokattu. Koska alkuperäisen käsikirjoittajan osuus haluttiin tekijänoikeussyistä häivyttää.
Näinhän se taitaa mennä.
Asiaa jotenkuten liipaten, sattui silmään Keiji Nakazawan omaelämäkerran huomio amerikkalaissotilaista eli miehitysjoukoista näiden tultua Hiroshimaan sodan jälkeen:
On first sight, the American soldiers truly shocked me. Red faces, white faces, black faces, blue eyes, brown eyes. Huge goblinlike noses, golden hair, silver hair, enormous height. No matter which one I looked at, I was agog.
Mutta pian amerikkalaisiin totuttiin. Kuitenkin, tummia amerikkalaissotilaita muistaa nähneensä jo kuusivuotias Nakazawa, joten miksei Tezukakin olisi. Edes tiedotusvälineissä jonkin jutun yhteydessä, vaikka varmasti muutenkin. Kysymys kuuluu vaikuttivatko tummat amerikkalaissotilaat kuitenkaan kovin paljoa Tezukan mielikuviin kaukaisen Afrikan heimoista ja niiden jäsenistä vaikka ihonväri samaansuuntaan olisikin? Ei välttämättä, mutta ehkä sittenkin. Paha sanoa.
Nakazawa kertoo myös ostaneensa Tezukan mangoja säästämillään rahoilla jotka oli saanut myymällä metalliromua. Viidakon valtiasta hän ei erikseen mainitse, mutta sanoo lukeneensa kyllä kaikki alkaen suuren vaikutuksen tehneestä Shin takarajimasta.
-
Saako kirjaa Oulusta mistään. Suomalainen kirjakauppa sanoi, että voi tilata. Akateemisessa kävin ja en nähnyt, vai enkö osannut katsoa oikeasta paikasta?
-
Suomalainen kirjakauppa
>:( # * Z:n tunarit! VV on tosiaan kirjakauppatuote, eli kioskeista ei löydy.
-
Kyllä mä ekan osan ilmestyessä näin sitä Akateemisessa Oulussa siinä mangahyllyssä. Akateemisen mangahylly on kyllä kuitenkin mennyt huonompaan suuntaan. Muutaman kerran on saanut tyhjin käsin lähteä vaikka suht tuoretta suomenkielistä mangaa olen etsinyt. Ehkä eivät hanki myytyjen tilalle uutta kovin vilkkaasti?
-
Saako kirjaa Oulusta mistään.
F-marketin paikallisen haarakonttorin valikoimiin kuuluu tämä, mutta juuri nyt näkyy olevan lopussa.
Ensi viikoksi täydentyy.
-
Itsekin tuota kummeksuin, ettei kioskeista teosta löydy. Ois voinu kuitenkin tavoittaa pehmeäkantisena muhkeana pokkarina uutta yleisöä.
Jospa tänä keskiviikkona kyseinen teos löytyisi Oulussa käydessä. Kiitos vinkeistä.
Suomalaisesta kirjakaupasta sanoivat vaan, että tilaamalla saa. Jotenkin tuon soisi olevan kaikissa kirjakaupoissa tilaamattakin.
-
Suomalaisesta kirjakaupasta sanoivat vaan, että tilaamalla saa. Jotenkin tuon soisi olevan kaikissa kirjakaupoissa tilaamattakin.
Kuten toisaalla on todisteltu ja toisin kuin luulisi, tämä asiahan ei ole kustantajan vallassa. :(
Itse odottelen jo malttamattomana päätösosaa.
-
No niin. Viidakon valtias hommattu ja luettu.
Heikoin Tezuka mitä olen lukenut. Mukavia ja äkkivääriä yksittäisiä kohtauksia, mutta kokonaisuus on jotenkin hajallaan.
-
Toisaalta... hakkaa mennen tullen monen aikalaisen keskiverron Disney-tuotteen.
-
Tampere Kupliissa olis sunnuntaina klo 13-14 tarkoitus keskustella tästä (ja Tezukasta muutenkin) Antti Valkaman kanssa. Tervetuloa!
-
Tezuka-näyttely Tampereella 7.9.2019 alkaen!
https://www.tampereentaidemuseo.fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt.html
Timo
-
Ja me julkaisemme pokkarin Atom - Robottitarinoita. Viisi Tezuka Productionsin valitsemaa Atom-tarinaa ynnä liitteenä tuon näyttelyn kataloogi. Yritetään ehtiä saada kirjat valmiiksi näyttelyn alkuun mennessä, mutta ei välttämättä ehditä.
-
Ja me julkaisemme pokkarin Atom - Robottitarinoita. Viisi Tezuka Productionsin valitsemaa Atom-tarinaa ynnä liitteenä tuon näyttelyn kataloogi. Yritetään ehtiä saada kirjat valmiiksi näyttelyn alkuun mennessä, mutta ei välttämättä ehditä.
Oi, mainiota! Tuleeko myyntiin ihan lehtipisteisiin vai onko näyttelyjulkaisu tms?
-
Ja me julkaisemme pokkarin Atom - Robottitarinoita. Viisi Tezuka Productionsin valitsemaa Atom-tarinaa ynnä liitteenä tuon näyttelyn kataloogi.
Huippua!!
Timo
-
Kirja ei tule lehtipisteisiin, sillä en jaksanut luottaa tämän luokan klassikon myyvän isoja määriä. Paitsi tietenkin isolla markkinoinnilla, mutta siitä taas ei saisi rahoja takaisin yhden pokkarin myynnillä...
Lehtipisteitä lukuun ottamatta myynnissä normaalisti eli verkkokaupoissa, coneissa sekä niissä kivijalkaliikkeissä, jotka mangaa hyllyillensä kelpuuttavat. Teoriassa voisi ehtiä Hesan sarjakuvafestivaaleillekin, mutta se jää nähtäväksi.
-
Pikku-uutinen Tampereen taidemuseon Tezuka- ja Mangamania-näyttelyistä.
Mankkaa Tampereella (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2638)
-
Ylen sivuilla juttu Tampereen näyttelystä.
Mangan jumala ihaili Walt Disneytä, loi robottilapsia ja oli pasifisti: Tampereella on esillä harvinainen mangataiteen suurnäyttely (https://yle.fi/uutiset/3-10962348)
-
Tuo näyttely oli kyllä hieno. Toki katsojan mielipiteeseen vaikuttanee, pitääkö hemmon taiteesta yleensä. Mutta jos pitää, originaaleja oli kyllä valtava määrä. Kuulemma kaikki originaalit vielä vaihdetaan toisiin kesken näyttelyn, joten tämän voisi periaatteessa käydä katsomassa kahteen kertaan...
MangaMania -näyttely olikin sitten suppeampi, mutta sielä oli kuriositeettina näitä "viikkolehtiä" (eli puhelinluettelon kokoisia antologioita).
Kyllä tuo näyttely oli hintansa arvoinen. Atom - Robottitarinoita lähti mukaan myös, ihan kiva sekin.
-
Osamu Tezukan Atom: Robottitarinoita -pokkarin arvio nyt Tähtivaeltajablogissa:
https://tahtivaeltajablogi.com/2019/11/20/sarjakuvat-atom-robottitarinoita/ (https://tahtivaeltajablogi.com/2019/11/20/sarjakuvat-atom-robottitarinoita/)
"Teos, joka jokaisen sarjakuvanystävän kannattaa lukea."
-
Robottitarinoita on arvosteltu (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?PHPSESSID=3a3aum1cv8dcijjst0trshj6cb&topic=19032.msg511598;topicseen#new) Kvaakiin. Arvostelu on jouduttu tekemään eri paikkaan kuin ennen, keskustelualueelle, koska Kvaakin sisällöntuottamisohjelma ei toimi eikä näytä toimivan lähiaikoinakaan. Siksi juttu on ulkoasultaan erilainen ja siksi arvostelu ei myöskään näy etusivulla Arvostelut-otsikon alla.
Tuon kirjoitukseni oli tarkoitus ilmestyä Kvaakissa jo alkuvuonna Koipeliini-äänestyksen aikana Robottitarinoiden ollessa eräs ehdokas. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Pidin pokkarista paljon kuten arvostelustakin ilmenee. Hyviä keskenään erilaisia seikkailuja valittu! Atomin hahmo oli minulle ennestään pinnallisesti tuttu englanninkielisistä sarjakuvista. Nyt tuli perehdyttyä häneen paremmin, joskin hänen supervoimiensa lähde jäi epäselväksi.
Muokkaus: Artikkeli on nykyään täällä (https://www.kvaak.fi/33774/2020/03/26/osamu-tezuka-atom-robottitarinoita/).
-
Onko muuten hahmojen sormien lukumäärän vaihtelu tavallista mangassa? Huomasin, että Atomilla on Robottitarinoita-pokkarin kannessa viisi sormea tavallisten neljän asemesta. Viisi sormea olisi toki loogista, kun hän kerran oli oikean pojan korvike, mutta ei, neljä hänellä näyttää olevan pokkarin tarinoissa yhdenmukaisesti siitä lähtien kun hänet rakennetaan. Ihmisten sormien määrä vaihtelee, esim. huvipuiston keksijällä on välillä neljä ja välillä viisi sormea.
-
Sormimäärän vaihtelu ei millään muotoa ole japanilaisen sarjakuvan yleispiirre. Oletan kyllä, että toisille piirtäjille sattuu enemmän vahinkoja tässä kuin toisille. Voi jopa olla, että Tezuka avustajineen ei ollut tarkimmasta päästä.
-
Ok, kiitos vastauksesta. Avustajien vahingot eivät tulleet mieleeni. Oletan, että Tezuka omaksui Disney-hahmoilta nelisormiset hahmot, mutta tuumin, että kenties viisi sormea jossakin tilanteessa antaa merkityksen hahmon enemmästä ihmismäisyydestä tai jotain. Olen lukenut mangaa hyvin vähän ja siksi tällaisia minulle vieraita konventioita voisi olla.
Kukas muuten on tämä Tatsuhiko Yamaue, jonka valehteleva robotti sanoo nimekseen pokkarin sivulla 129? Google ei anna enkuksikaan mitään. Tuo repliikki meni minulta täydellisesti ohi, mutta onko se sellainen, jonka mangaa enemmän tunteva helposti ymmärtää?
-
Onko muuten hahmojen sormien lukumäärän vaihtelu tavallista mangassa?
Antti jo vastasikin, arvelisin että tuo on tulosta siitä kun sarjoja on osittain ja kokonaan uudelleenpiirretty ja piirrätetty vuosien varrella. Eli vanhemmissa voisi hyvinkin olla neljä. Samoin voisin kuvitella että Astrobly animaatioissa on vain nelisormisia. Muutenkin siinä säästettiin aikaa ja vaivaa kaikessa missä vain pystyi.
Kukas muuten on tämä Tatsuhiko Yamaue, jonka valehteleva robotti sanoo nimekseen pokkarin sivulla 129? Google ei anna enkuksikaan mitään. Tuo repliikki meni minulta täydellisesti ohi, mutta onko se sellainen, jonka mangaa enemmän tunteva helposti ymmärtää?
Lyhyt vastaus: ei. Saattaa olla ollut esimerkiksi jokin hassu kaksimerkityksinen kanji hahmon nimessä jolloin se on ollut mahdoton sulavasti kääntää. Tezukalla oli kyllä paljon omia sisäpiirityylisiä tsoukkeja ja hassuja sivuhenkilöitä, jotka toistuivat sarjasta toiseen, mutta en muista mistään lukeneeni tuon nimisestä hahmosta.
-
En usko, että pokkarin muita sarjoja kuin ensimmäistä on piirretty uudestaan myöhemmin.
Pienen googlettelun jälkeen löysin Valehteleva robotti -tarinan vastaavan ruudun englanniksi (https://astroboy.fandom.com/wiki/The_Lying_Robot?file=Lyingrobot.png). Siinä lukee robotin repliikkinä: ” Tatsuhiko Yamagami, the manga artist!”. Lambiek-sivusto kertoo (https://www.lambiek.net/artists/y/yamagami_tatsuhiko.htm), että tuonniminen mangataiteilija on ollut suosittu 60-luvun puolivälissä, miltä ajalta tämä Atom-tarina on. Tällaisessa ajankohtaisessa viittauksessa olisi jotakin järkeä, mutta en todellakaan tiedä, mitä tekstissä lukee alun perin japaniksi, eli tuo taiteilija tässä voi siis myös olla englanninnoksen keksintö.
Ehkä tuo on kohta on pohjimmiltaan mahdoton kääntää ja se olisi pitänyt vain kääntää vapaasti siten, että suomalainen lukija tunnistaa sen heti höpöksi, esim. ”Oskari Olematon”. Kuitenkin ainakin tuollainen outo japanilainen nimi, jota edes Reima ei tiedä, tuntuu kummalliselta käännösratkaisulta.
Noin yleensä Atom-pokkari on minusta enimmäkseen yleismaailmallista (LISÄYS: heh, vähemmän yllättäen jopa disneymäistä) piirrosjälkeä ja kieltä eikä sen ymmärtäminen vaadi mitenkään mangan tai Tezukan töiden aiempaa tuntemusta.
-
En usko, että pokkarin muita sarjoja kuin ensimmäistä on piirretty uudestaan myöhemmin.
Suurin piirtein koko Tezukan tuotanto käsittääkseni renoveerattiin Kodanshan Tezuka -libraryn ilmestymistä silmällä pitäen (http://tezukainenglish.com/wp/?page_id=443). Näistä ei vain Tezuka Productions tietenkään paljon huutele, eikä niistä muutenkaan ole paljon tietoa tihkunut, koska Tezuka on jumala. Tezukalla tosiaan oli tapana korjailla, parannella ja ajanmukaistaa juttujaan, vähän niinkuin Hergéllä. Ja sitten kun studiokuviot pyörivät täysillä niin näitä arvatakseni tehtailtiin.
Pienen googlettelun jälkeen löysin Valehteleva robotti -tarinan vastaavan ruudun englanniksi (https://astroboy.fandom.com/wiki/The_Lying_Robot?file=Lyingrobot.png). Siinä lukee robotin repliikkinä: ” Tatsuhiko Yamagami, the manga artist!”. Lambiek-sivusto kertoo (https://www.lambiek.net/artists/y/yamagami_tatsuhiko.htm), että tuonniminen mangataiteilija on ollut suosittu 60-luvun puolivälissä, miltä ajalta tämä Atom-tarina on. Tällaisessa ajankohtaisessa viittauksessa olisi jotakin järkeä, mutta en todellakaan tiedä, mitä tekstissä lukee alun perin japaniksi, eli tuo taiteilija tässä voi siis myös olla englanninnoksen keksintö.
Ehkä tuo on kohta on pohjimmiltaan mahdoton kääntää ja se olisi pitänyt vain kääntää vapaasti siten, että suomalainen lukija tunnistaa sen heti höpöksi, esim. ”Oskari Olematon”. Kuitenkin ainakin tuollainen outo japanilainen nimi, jota edes Reima ei tiedä, tuntuu kummalliselta käännösratkaisulta.
Itse asiassa uskoin vain sinua kun kerroit että Google ei löytänyt. Nyt tuota Lambiekia vilkaistuani muisti virkistyi. Tatsuhiko Yamagami tosiaan on legendaarinen huumoripiirtäjä. Ellen nyt taas väärin muista, juuri hän vakiinnutti mm. nenäverenvuodon symboloimaan seksuaalista kiihottumista. (Muistin väärin) Yamagamia ei kai tai ainakaan paljoa ole julkaistu edes englanniksi, en nyt jaksa tarkistaa. Kuitenkin sen verran vanhaa matskua ettei nykylukijoihin uppoaisi ja muutenkin sidottu japanilaisten kakaroiden kulttuuriin.
Tuo suomennos tuossa on tosiaan aika erilainen kuin englanninnos. Amerikkalaisille lukijoille ehkä tuo aukea sikäli kun tuntevat Yamagamin. Suomiversion Yamaue vaikuttaa eri persoonalta. Suomennos olisi tietenkin voinut olla jotakin tyyliin, minut rakensi Spede Pasanen. Mutta tässä saatetaan tulla myös "akuankkadilemmaan", että miten paljon suomentajan on suotavaa muuttaa tai parannella tarinaa?
Sormien määrään saattaa olla muuten semmoinenkin selitys, että niitä on piirretty sinne aina "sopiva määrä". Varsinaisestihan hahmot eivät tuossa miksikään chibiksi muutu (jolloin yksinkertaistus johtuisi siitä), mutta huumorisarjoissa Japanissa on totuttu ottamaan monenlaisia vapauksia (ja lukijat ovat niihin tottuneet).
-
Tarkistin tuon kohdan jap. tekstistä. Siinä tosiaan lukee Yamagami, mutta nimi on luettavissa myös Yamaue. Kääntäjä ehkä valitsi jälkimmäisen muodon sen enempää miettimättä. Taikka ei muistanut/tiennyt, että merkin voi lukea tuossa muutamalla tavalla.
Hälytyskellot olisivat ehkä voineet soidan siinä vaiheessa, kun Yamaue-nimestä ei löytynyt mielekkäitä tuloksia netistä. Onhan Columbo-nimi, joka tulee samassa yhteydessä, päivänselvä viittaus, joten on todennäköistä että toinenkaan nimi ei ole tekijän keksimä feikkinimi vaan viittaus johonkin... No, se viittaus siis jää pois suomiversiosta.
-
Tsekkailin vähän tuota Tatsuhiko Yamagamia ja hänen tunnetuin sarjansa (ja myös oletettu syy kirjassa tehtyyn viittaukseen)Gaki Deka (https://www.mangaupdates.com/series.html?id=63873) alkoi vasta 10 vuotta myöhemmin kuin mitä on tuon Astroboy- tarinan, Valehteleva robotti, väitetty tekoaika?
-
Kiitos tarkistuksesta, Antti!
Tsekkailin vähän tuota Tatsuhiko Yamagamia ja hänen tunnetuin sarjansa (ja myös oletettu syy kirjassa tehtyyn viittaukseen)Gaki Deka (https://www.mangaupdates.com/series.html?id=63873) alkoi vasta 10 vuotta myöhemmin kuin mitä on tuon Astroboy- tarinan, Valehteleva robotti, väitetty tekoaika?
Ja Columbo-tv-sarja on vasta 70-luvun tuotos. Alan uskoa väitettäsi, että näitä tarinoita on peukaloitu myöhemmin, olisiko tätä seikkailua 70-luvun puolivälissä. Luotin aiemmin siihen, että kun ilmoitetaan tarinalle vuosiluku, se pitää paikkansa. En tiennyt Tezukan harrastamista korjailuista.
-
Valehteleva robotti on tämän mukaan (http://www.phoenix.to/64/64-9.html) julkaistu eri teoksissa mm. vuosina 1965, 1965, 1975, 1981 ja 1987. Voisi olettaa, että repliikkejä on päätetty muuttaa, kun alkuperäisissä mainitut kuuluisuudet eivät välttämättä enää olleet yhtä lailla lasten tiedossa.
Columbo alkoi Japanin televisiossa 1972 ja Gaki Deka vuoden 1974 lopussa (Yamagamin mangaura tosin jo 1966). Atomin kolmas uusinta ilmestyi 1975 joulukuussa, joten se taitaa olla luontevin kohta vaihdokselle.
Korjailuissa on varmasti ollut erilaisia tavoitteita, mutta tämä tuntuu olevan ihan vaan lukemisen helpottamista. Positiivisen tulkinnan mukaan siis Tezuka on siis toivonut, että hänen tarinoistaan voisivat nauttia eri sukupolvetkin. Uusintapainoksia ja -versioita ei ole hänen aikanaan tehty vain vanhoille sarjakuvaharrastajille suunnatuiksi klassikkojulkaisuiksi vaan tavallisten lasten iloksi.
-
Korjailuissa on varmasti ollut erilaisia tavoitteita, mutta tämä tuntuu olevan ihan vaan lukemisen helpottamista. Positiivisen tulkinnan mukaan siis Tezuka on siis toivonut, että hänen tarinoistaan voisivat nauttia eri sukupolvetkin. Uusintapainoksia ja -versioita ei ole hänen aikanaan tehty vain vanhoille sarjakuvaharrastajille suunnatuiksi klassikkojulkaisuiksi vaan tavallisten lasten iloksi.
Noin voidaan asiaa katsoa myönteisesti. Lisäksi tekijällä on oikeus muuttaa teostaan. Korjailun kielteinen puoli on siinä, että se hävittää ja väärentää sarjan historiaa. Tästähän on George Lucasin elokuvia kovasti ja syystä arvosteltu, ja tosiaan Tintti-albumeissakin esiintyy muutamia anakronismeja, joita en itse haluaisi niissä olevan. Olisi reilua aina merkitä mukaan huomautus, mikäli tarinan taidetta tai tekstiä on muokattu ja ilmoittaa minkä vuoden versio on kyseessä.
Hieman off topicina: onko tuo Gaki Deka, jossa poliisimies ahdistelee teinityttöjä, tosiaan ollut suosittu lasten sarjakuva?
-
Hieman off topicina: onko tuo Gaki Deka, jossa poliisimies ahdistelee teinityttöjä, tosiaan ollut suosittu lasten sarjakuva?
On, sekä lasten että aikuisten suosiossa. Lapsi poliisia luki niin moni että viikkojulkaisua Shonen champion myytiin parhaimmillaan miljoona kappaletta.
Japaniin ei päde sama kuin täällä. Tuokin sai kritiikkiä mutta siellä myös sarjakuvamarkkinat ja mikä katsotaan soveliaaksi on ihan erilaista.
-
Ai tuo pollari oli lapsi.
Vaikuttaa muuten siltä, että toisin kuin kirjoitin arvostelussani, Robottitarinoiden ensimmäistä seikkailua Atom syntyy ei ole muokattu vuonna 1975. Fanien Wiki-sivun mukaan (https://astroboy.fandom.com/wiki/The_Birth_of_Astro_Boy) tuo tarina on tehty varta vasten vuoden 75 kokoelmaa varten. Tezukan hahmon läsnäolo ruuduissa kommentoimassa niitä sai minut uskomaan myöhempään muokkaukseen.
Atom oli ensiesiintymisessään sivuhahmona vuonna 1951 (https://astroboy.fandom.com/wiki/Ambassador_Atom) niin erilainen verrattuna myöhempään esiintymiseensä, että Tezukan mielestä ymmärrettävästi ei ollut järkevää käyttää alkuperäistä syntytarinaa enää tuolloin 1975. Atomin oma lehti alkoi sitten ilmestyä 1952, mikä selittää hahmolle joskus (tuossa Sangatsu Mangan pokkarissakin) annetut eri ensiesiintymisvuodet 1951 ja 1952.
Mietin aiemmin sitä, että kumpi Atomin ”isistä” antoi hänelle superkyvyt. Ajattelen nyt, että supervoimakkuus tuli varmaan automaattisesti ensimmäiseltä rakentajalta professori Tenmalta koska Atomin voimanlähteenä on atomienergia. Mutta entä muut kyvyt, suihkumoottorit ja muut tekniset härvelit, miksi lapsen korvikkeeksi tehdylle robotille olisi tehty ne? Tekikö toinen proffa ne? Valitettavan hämärä tuo syntystoori on.
Onhan tässä hahmossa selvää Tezukan esittämää optimismia japanilaisille: atomivoima, joka aiheutti järkytyksen Japanille, tekee nyt robotin kautta hyvää Japanissa. Kvaakin jäsen haplo huomaa ansiokkaassa arvostelussaan (http://ajatuksiasarjakuvista.blogspot.com/2019/10/japanin-mikki-hiiri-vauhdissa-atom.html), että juuri sarjakuvan alkamisvuonna 1952 maa myös vapautui amerikkalaisten miehityksestä.
Pokkarin alun näyttelyteksteistä vielä, että toinen kirjoittaja käyttää Mighty Atom -nimeä ja toinen Astro Boy -nimeä, mutta kumpikaan ei kerro, että se on sama kuin Atom. Myös Kimba- ja Viidakon valtias -nimiä käytetään teksteissä erikseen ilman että ilmenee että ne ovat sama asia. Näissä asioissa olisi pikkuisen tarvittu toimittajan kättä, jotta ensikertalainen ei hämmenny. Ja vielä noissa töiden kuvateksteissä lukee usein oikeasti vain vuosiluku jolloin hahmoa on julkaistu ensimmäisen kerran eikä läheskään aina töiden oikeat vuosiluvut.
-
Mainittakoon, että väriliitteen tekstit ovat Jannika Riikosen tekstiä lukuun ottamatta Tampereen taidemuseon vastuulla. Vaikka projekti oli osin yhteinen, niin meillä ei ollut käskyvaltaa liitteen eli näyttelykatalogin suhteen.
Riikosen tekstihän on alkujaan Viidakon valtiasta varten tehty.
-
Miksi muuten Atom päätettiin nyt suomentaa Atomiksi eikä Astro Boyksi?
-
Kun kerran tarkoituksena oli tuoda markkinoille aito ja alkuperäinen, niin en halunnut käyttää ei-alkuperäistä käännösnimeä.
-
Tokiossa on avattu museo (https://english.kyodonews.net/news/2020/07/2a1ac729333d-replicated-tokyo-home-of-tezuka-other-manga-legends-opens-as-museum.html), joka esittää kopiona Tezukan 1950- ja 60-lukujen asuintalon. Paikka siis esittää nykyaikaisen mangan synty-ympäristön.
Kun kerran tarkoituksena oli tuoda markkinoille aito ja alkuperäinen, niin en halunnut käyttää ei-alkuperäistä käännösnimeä.
Hyvä ratkaisu!