-
Pakko taas kysyä kvaakkaajilta, koska googletus toi esiin melkeinpä pelkästään ranskankielistä infoa.
Ostin festareilta Blueberryjen täydennykseksi siis Zoom-sarjassa julkaistun Buddy Longway -sarjan avausosan "Sainuk" (kuten suomentaja oli Chïnookin vääntänyt). Olen joskus lueskellut Longway-alppareita ruotsiksi, mutta en tiennyt että niitä julkaistu suomeksikin. Ei tosin taida olla enempää kuin tämä yksi tsipale?
Kyseessä on siis oikein miellyttävän oloinen western-sarja, joka sijoittuu ilmeisesti 1800-luvun alkupuolelle (pyssyt ovat suustaladattavia eikä kuudestilaukeavia). Westernien joukossa tämä sijoittuu "maanläheiseen" osastoon mm. sillä perusteella, että yhdessä alpparissa tapettiin vaivaiset kaksi ihmistä. Karikatyyrimäinen piirrostyyli on mukavan ilmeikäs, hahmot ja kompositiot miellyttävän dynaamisia.
Niin että kertoilkaapas enemmän tästä sarjasta (montako osaa, vieläkö jatkuu jne.), tai opastakaa minut informatiivisen tietolähteen (suomi-ruotsi-englanti) pariin. Kiitoksia.
-
Derib on tehnyt em. sarjojen lisäksi useitakin realistisia lännenalbumeita. Esim. Red Road -albumisarja kertoo nykypäivän intiaanien kehnosta elämäntasosta slummiutuneissa reservaateissa. Kirjoitin Tästä ja muista nykylänkkäreistä Ruudinsavu-lehden numeroon 1/2003. www.lankkariseura.tk (http://www.lankkariseura.tk)
Timo
-
Ranskanmaalla riittää näitä tasokkaita länkkäreitä! Sitten kun Jalava on julkaissut Comanchet, niin sen jälkeen B. Longway ja sitten vaikka Cartland ja sitten Mc Coy, sitten se Alexisin ja Lauzierin juttu, Barnaby Bumber Go West (Derib), Cotton Kid...
-
Eikös Derib ole palkittu jossain nimenomaan realistisista lännensarjoista. Voin kyllä muistaa väärinkin.
-
Buddy Longway vaikuttaa Ken Parkerin ohella ehkä realistisimmalta länkkäriltä mitä minä tiedän. Ainoa epäuskottava piirre niissä on se, että sama mies ajautuu jatkuvasti uusiin seikkailuihin. Jokainen yksittäinen episodi kuitenkin on sellainen, että sen voisi hyvin uskoa tapahtuneen todellsuudessakin. Ja varmasti jotain niieden tapaista on todella tapahtunutkin.
Blueberry on eeppisyydessään jo selvästi mielikuvituksellisempi. Ja Tex Willer sitten onkin tietysti jo aivan puhdasta lännenfantasiaa. Tex varmaan tappaa joka numerossa useampia miehiä kuin mitä lännen hurjimmat todelliset pistolerot koko uransa aikana.
-
Minulta puuttuu enää yksi Buddy Longway.
Olen lukenut vasta kuusi ensimmäistä, joten edessä on mukavia lukuhetkiä. Ja ihan uteliaisuuttanu lukaisin viimeisen Buddy albun, jossa Buddy tulee tiensä päähän.
Länkkäreissä on sen verran yksinkertaista ranskan kieltä, että huonommallakin kielitaidolla lukukokemus on aika jees.
-
Minkä verran noita siis on tullut suomeksi? Zoom- formaatissa mainio Chinook, mutta muuta? Ja missä formaatissa?
-
Super Pokkarissa tuli yksi Buddy 1970-luvun lopussa. Ja sitten tuo Zoom: Sainuk
Muita ei kai ole julkaistu suomeksi. Vielä.
EDIT:
Tuolla ylempänähän noi on jo mainittu.
-
Ostin kaverilleni ranskanopiskelun tueksi Buddy Longwayn Hiver des Chevaux.
Hän löysi siitä heti virheen. Buddy tekee iglun lumesta!!! Ei kai lumesta voi iglua tehdä, ainakaan vain puukolla leikkaamalla?
ja minä kun niin kehuin Longwayn seikkailuja.
-
Kasvot on pelastettu!
Pistänpä kaverille mailia.
Kiitos.
edit:
Me luultiin että iglu tehdään jäästä.
-
Buddy Longway on loistava ja koskettava sarja, joka seikkailujen ohella käsittelee hienosti perhesiteiden ja eri ikäkausien merkitystä ihmiselämässä. Minulta ovat nuo ruotsiksi tulemattomat Buddyt valitettavasti lukematta. Ranskan lisäksi ne on käännetty ainakin hollanniksi ja kenties saksaksikin (Deribhän on sveitsiläinen, ehkä joku saksankielinen maanmies tai vastaava on tehnyt kulttuuriteon). Piirrostyyli muuttuu kiehtovasti realistisemmaksi sarjan edetessä ja Buddyn turpajouhien kasvaessa.
Ruotsiksi Deribiä on saatavilla ihan kohtuullisesti. Intiaanieepokset "Han som föddes två gånger" ja "Det röda spåret", johon Timokin viittasi, löytyvät HelMet-kirjastoista suht iisisti. Yakariakin on tullut kauniimmalla kotimaisella parikymmentä albumia, joskin edellisestä ruotsinnoksestakin on jo aikaa. Muista Deribin lastensarjoista Pythagoras-pöllön edesottamuksia voi myös lukea ruotsiksi.
-
Se oli muuten itse Giraud, joka kehotti Deribiä vaihtamaan Sainukissa ja Super-Polkkareissakin olleet henkilöiden Spirou-nappisilmät jatkossa realistisempiin silmiin.
Onnistunut manööveri.
-
Buddy Longway -integraalin 1:n kansi tuossa alla.
Harmittaa kun hommasin nuo kaikki erikseen. Integraaleissa olisi varmaan extroja lisukkeena ja olisivathan ne muutenkin komeita hyllyssä.
Koskas saadaan nää suomeksi?
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1637.0;attach=15185)
-
Jyrkkä KYLLÄ Tertsin ehdotukseen/toiveeseen saada tämä integraali suomenkielisenä. Tulevaisuus on integraalien!
-
Tällä hetkellä tulee kyllä aika paljon länkkäreitä, lähinnä tietysti Tex Willereitä eri muodoissaan. Kun Blueberryn ensimmäinen sykli (päättyy Kohtalokkaaseen kaivokseen) saadaan uusintajulkaistua kokonaisuudessaan parin vuoden kuluttua, niin löytyisikö sitten ostajia myös Buddy Longwaylle. Ja onko silloin enää mahdollisuuksia yhteispainatuksiin?
Pelkäänpä vaan, että Buddyn humaani maailma ja perhe-elämä saattaa jättää kylmäksi perinteiseen paukutteluun mielistyneet lukijat. Tämä olisi tietysti suuri murheen aihe. Ehkäpä Ken Parkerin lukijat saattaisivat pitää myös Buddystä.
-
Vautsi, tuollainen Buddy integraali olisiki kyllä mainio paluu sarjalle Suomessa. Ken Parkerin uudeelleentuleminen on osoittanut, että myös aikuisemmille lännensarjoille löytyy kyllä lukijoita. Likellä on Blueberry, Egmontilla Tex ja Parker, Apollolla Comanche. Kukapa uskaltaisi ottaa ottaa Buddy Longwayn huomaansa? Arktinen Banaani?
-
Kyllä minä ostaisin Buddya ilomielin, vaikka olen pitkälti willeristiksi profiloitunut. Itse asiassa minulla on monta albumia ruotsiksi...
-
Mitä ihmettä te nyt oikein hörisette? Buddy Longway on huonosti piirrettyä roskaa, jossa intiaanit ovat ei intiaanien näköisiä ja sama huttua joka albumissa. ;)
Maailmalla on paljon muita hyviä lännen sarjoja, jotka pitäisi saada Suomeksi. Mutta en ole ihan varma, löytäsivätkö ne tarpeeksi ostajia. Mutta ei missään nimessä Buddy Longwaytä suomeksi.
-
Derib (Longwayn piirtäjä siis) on intiaanien elämään hyvinkin perehtynyt tekijä.
Lainaan taas itseäni vähän jo vanhasta jutusta (http://kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=747)*:
Sveitsissä syntynyt Derib on Suomessakin tunnettu lastenklassikollaan Yakari ja hieman vanhemmille tarkoitetulla Buddy Longwaylla. Vähemmän tunnettua on hänen uudempi tuotantonsa, valitettavasti. Intiaaneista aina kiinnostunut Derib alkoi muiden sarjojensa ohella valmistella tasankointiaaneista kertovaa sarjaa Celui qui est né deux fois (Hän joka syntyi kahdesti). Kolmen albumin mittaan yltävä tarina on oikeastaan sarjakuvaromaani ja kertoo Sioux-intiaanien poppamiehen elämäntarinan kehdosta hautaan.
Deribin kerronta tukee voimakkaasti kuviin. Sommittelu on voimallista, aukeaman täyttävät näkymät tuovat mieleen cinemascopen parhaimmat hetket. Derib hallitsee albumimuodon mestarillisesti. Tämä 1983-85 valmistunut sarja ei ole täysin ilman romantisoivia sävyjä, mutta Derib on selvästi perehtynyt perusteellisesti aiheeseensa ja kuvaa intiaanien elämää ja tapoja hyvin kauniisti ja kunnioittavasti. Albumitrilogia ilmestyi ruotsiksi 1980-luvulla.
Tätäkin realistisempi on 1990-luvulla alkanut sarja Red Road.
Nykypäivään sijoittuva sarja kertoo intiaanien todellisuudesta reservaattien pöyristyttävän kehnoissa olosuhteissa. Yksi päähenkilöistä, Amos, on Celui qui est né deux fois-sarjan poppamiehen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa. Alkoholismin, rasismin, väkivallan ja köyhyyden kyllästämässä ympäristössä on vielä toivoa, kun juuret omaan menneisyyteen alkavat löytyä.
Tuottelias Derib ei ole jättänyt vanhempia sarjojaan, Buddy Longwaysta ilmestyi neljäntoista vuoden tauon jälkeen uusi jakso (2003).
*) nykytuulet ovat 8 vuotta vanhoja.
-
Jospa Orjankin harrastelee retorista litoteesia...
-
Heips Tertsi,
Litoteesi
Litoteesi on retorinen kuvio, jossa asia ilmaistaan kieltämällä sen vastakohta, esim. ei huonosti = melko hyvin.
Deribin vahvuus piirtäjänä on ennenkaikkea suuret kuva kokonaisuudet, joita hänen useissa albumeissaan on kovasti. Niissä on paljon hienoja luonnon yksityiskohtia ja majesteettisia maisemia. Eläimiä hän kyllä osaa piirtää kunnioitettavan hyvin ja maisemat joista jo mainitsin. Mutta jotenkin hänen piirostyylinsä ei ole purrut minuun kuten esimerkiksi Giraudin lännenaiheiset sarjat. Jos analysoidaan hänet ihmishahmojaan, niistä tulee jollakin tavoin kolmiulotteinen vaikutus. Hänen ihmiskasvonsa ovat jollakin tavalla karkeita ja osittain hiomattomia ja epäsymetrisiä.
-
Hänen ihmiskasvonsa ovat jollakin tavalla karkeita ja osittain hiomattomia ja epäsymetrisiä.
Ihmiskasvot on oikeastikin epäsymmetrisiä.
Minusta karkea piirrostyyli sopii tosi hyvin länkkäriin kuten vaikkapa Hermannin sivellintyöskentely Laramien punainen taivas -albussa. Se korostaa ankaria oloja ja luonnon läheisyyttä yms. juttua.
Mutta siis, Buddy Longwayn intiaanit? Mitäs vikaa niissä on? Minusta ne on ihan samanlaisia kuin vaikkapa Blueberryssä.
-
Heip Tertsi,
Nyt heitän pokalla yhden kommentin- Ethän pahastu? On pyhän suuren Giraudin häväistystä verrata Deribin intiaaneja Giraudin loistaviin hahmoihin. ;) ;D.
Musta niissä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Giraud on ykkönen. Totta viserrät Hermannista. Hänen tyylistään pidän kovasti. Hänhän tekee työnsä siveltimellä samoin kuin Giraud. Ihastelin hänen piirros jälkeään uusimmassa albumissa, muttei sitä voi verrata Deribiin. Sori mielipiteeni!
-
Nyt heitän pokalla yhden kommentin- Ethän pahastu? On pyhän suuren Giraudin häväistystä verrata Deribin intiaaneja Giraudin loistaviin hahmoihin. ;) ;D.
Giraudhan oli se joka ehdotti Deribille,
että vaihdapas noi Spirou-nappisilmät realistisempiin.
Derib uskoi maestroa, totta kai.
Lopputulos oli oikein onnistunut. >:D
-
Kiitos Tertsi tiedosta. En tiennytkään Giraudin ja Deribin yhteydestä tuolla tasolla. Hienoa kuulla tuommoisia tietoja joista en tiedä mitään. Hmm....olisikohan koskaan ollut mahdollista, että he olisivat tehneet yhteistyötä jollain tasolla?
-
Gir ja Derib ovat tainneet piirtää yhden sivun yhdessä Hermannin kanssa, jossa Buddy, Dust ja Blueberry esiintyvät. Tämä koko hommeli taisi liittyä Jijén kuolemaan.
Muistaakseni tuo sivu on ainakin kirjassa GIR, le tireur solitaire.
edit:
Voi muuten olla että joku noista kolmesta taiteilijasta on piirtänyt yksin koko sivun. (Gir?)
-
Intégraalia pukkaa joka suunnasta.
Nyt vuorossa...
Attila, viekas vainukoira!
-
Kyllähän noita Yakareita lukisi mielellään suomeksikin. Koska kaikkea ei voi ostaa omaksi, niin Yakarin tapauksessa turvautuisin maanmainioon kirjastolaitokseen. Tämähän ei sitten taas tuo mitään mahdollisen suomalaisen kustantajan kukkaroon.
edit:
Buddyt mulla on kaikki, mutta en ole lukenut niistä vielä kuin vajaat 10 kpl.
Luin pari viikkoa sitten albumin Le Demon Blanc. Pidin kovasti.
-
Deribin näyttely tänä kesänä Galerie Napoleonissa, Pariisissa. (9.6. - 14.7.)
Olen taas lomalla väärässä kaupungissa! >:(
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1637.0;attach=19858)
-
Toukokuun alussa ilmestyi vielä yksi Buddy Longway -teos:
LES SAISONS D’UNE VIE
Te souviens-tu, kathleen?
En ole aivan varma onko kyseessä sarjakuva,
vaiko Kathleenin "muistelmat"?
Rahat pois faneilta, enivei ...
-
Noin näyttää tosiaan olevan.
Minulla on kaikki Buddyt, myös se lyhyt pokkaritarina, kai se on siis tämä akvarellikirjakin hankittava.
-
Herätelläänpä integraalien ilmestyttyä tätä keskustelua. Mikä on mielestänne paras stoori?
Mielestäni ehkä upein yksittäinen tarina on hirvenmetsästys (L’Orignal, kirjoitettu keväällä 1977), joka on irrallisempi muusta tarinajatkumosta. Vaikka en ole mikään metsästäjätyyppi, tämä tarina kolahti. Syksyn värit on hehkeät, sumu ja hämäryys lisäävät uhkaavaa tunnelmaa. Ylivertaiset metsästäjät käyvät tuhon partaalla, kun osat välillä vaihtuvat, ja adrenaliini ja pelon hiki virtaavat vuolaina.
Deribin luontoa kunnioittava juonen harmonisuus ja uljas piirrosjälki ansaitsisivat ehdottomasti suomenkielistä jatkoa sen ensimmäisen zoom-albumin lisäksi. Myös pauketta ja rytinää löytyy, vaikka ne ei korostukaan mitenkään texwillerimäisellä tavalla, joskus yliluonnollisiakin ekskursioitakin tehdään. Tarinat ovat usein jännittäviä mutta eivät päällekäyvän julmia tai raakoja, joten ne sopivat likimain kaikille ikäpolville.
-
Nyt kun integraaleja alkaa tulla Suomeenkin, niin joku kustantaja voisi ottaa hellään huomaansa Buddy Longwayn.
-
Buddy Longwayn tarinakaari on ihan oikeasti hemmetin upea. Tietysti siinä ihmiset kuolevat matkan varrella ja lopuksi.
Kustantajille tämä olisi ikävä tapaus jos 20 albumia pitkä elämä jäisi kesken ja taas Kvaakissa valitettaisiin.
Absolument! Tältä istumalta en tiedä upeampaa kerronnallista jatkumoa, ehkä mistään.
Tarkoitatko toisella huomiolla, että parempi olla kustantamatta suomeksi edes muutamaa albbua/yhtä integraalia ilman takuita sarjan kustantamisesta loppun asti? Tokko ainakaan isoja kustantajia Kvaakin kääkätykset kummemmin hetkauttavat, paitsi että ehkä kaikki julkisuus on hyväksi... ::)
-
Apollo.
-
Apollo.
Tai RW (http://www.rwedizioni.it/negozio/lineachiara/lineachiara-bede-05-buddy-longway-01/).
-
Tarkoittaako tuo 96 sivumäärää? Hiukan kummallinen luku kun kyseessä on perusranskalainen albumi, 44 sivua.
-
Googletus kertoo, että tuon Buddy Longwayn jokaisessa osassa on kaksi ranskisalbumia. Albumeita on kaikkiaan 20, ja tuossa italialaisessa sarjassa tulee 10 osaa. Nuo ovat mustavalkoisia ja niiden koko on pieni (16 x 21 cm), lähellä pokkaria.
-
Googletus kertoo, että tuon Buddy Longwayn jokaisessa osassa on kaksi ranskisalbumia. Albumeita on kaikkiaan 20, ja tuossa italialaisessa sarjassa tulee 10 osaa. Nuo ovat mustavalkoisia ja niiden koko on pieni (16 x 21 cm), lähellä pokkaria.
Ehkä koko vielä menettelee. Mutta jos mustavalkoisina, niin...
Miltähän esim. tämä näyttäisi:
-
Tai tämä:
-
Näyttää huonolta, näissä nuo värit on mielestäni olennainen osa sarjakuvaa.
-
Näyttää huonolta, näissä nuo värit on mielestäni olennainen osa sarjakuvaa.
Jep, vähän vaikea kuvitella hienoa hirvijahti-tarinaa ilman syksyn värejä.
Toivottavasti Buddyn julkaisu nyt natsaisi myös Suomessa.
-
Derib kertoo juttuja (http://www.actuabd.com/recherche.php?cx=partner-pub-8147377595067737%3Amltkwu7x04m&cof=FORID%3A10&ie=ISO-8859-1&q=derib&sa=Rechercher&siteurl=www.actuabd.com%2F&ref=www.kvaak.fi%2Fkeskustelu%2Findex.php%2Ftopic%2C1637.msg450664%2Ftopicseen.html&ss=1016j293000j5) 50-vuotisen uransa varrelta ja sivuaa myös eurooppalaisen sarjakuvan nykytilaa, lähinnä myyntilukujen näkökulmasta.
Eka linkki (2 juin 2014). Varsinaista haastattelusivua en onnistunut jostain syystä linkittämään.
-
Laitetaan tännekin tuolta Apollo kustannus-ketjusta:
Syksyllä 2016 ilmestyy Buddy Longway integraali 1 (sisältää albumit 1-4 ja 32 ekstrasivua).
Tämän kirjan osalta sopimus on jo allekirjoitettu. Ranskaksi on ilmestynyt 5 integraalia, jotka sisältävät sarjan kaikki 20 albumia.
-
Syksyllä 2016 ilmestyy Buddy Longway integraali 1 (sisältää albumit 1-4 ja 32 ekstrasivua).
Kiitos, Pappa-Sami! :D (http://www.kvaak.fi/keskustelu/Themes/default/images/post/thumbup.gif)
Timo
-
Hiukan harmittaa, että mulla on nuo Buddyt alkukielellä. Integraaleissa on varmaan hienot extrat. Toisaalta mulla ei varmaankaan olisi varaa ostaa noita suomi-integraaleja, joten ei siis jotain pahaa, ettei jotain hyvääkin.
Erinomaista, että Apollo julkaisee Buddyt. Hieno, humaani sarjakuva.
-
Erinomaista, että Apollo julkaisee Buddyt. Hieno, humaani sarjakuva.
Jotenkin nuo Buddyt vertautuvat aina mielessäni 70-luvun länkkäreihin: Mies hevosena, Jeremiah Johnson, Pieni suuri mies, Verinen sotilas... Siinä on jotain samaa henkeä.
-
Ens viikolla Tukholmaan ja jo oli varattu sikäläinen Buddy-listaus mukaan. Ei vissiin tarttekkaan. :)
-
Jotenkin nuo Buddyt vertautuvat aina mielessäni 70-luvun länkkäreihin: Mies hevosena, Jeremiah Johnson, Pieni suuri mies, Verinen sotilas... Siinä on jotain samaa henkeä.
Sekä Buddy, että Ken ovat molemmat saaneet noista (etenkin Jeremiah Johnsonista) vaikutteita. Melkoisesti.
Timo
-
Onkos kaikki Buddyt tulleet ruåtsiksi?
-
Neljä viimeistä albumia eivät ole tulleet ruotsiksi. Tanskaksi on julkaistu kaikki.
-
Lukemissani Buddy-albumeissa sotilaspuvut ja aseet eivät oikein sovi 1800-luvun jälkipuolelle. 1840- tai 50-lukua ehkä?
-
Wikin elämänkerta kertoo Buddyn syntyneen Irlannissa 1840 ja kuolleen 1890 uudella mantereella.
Mitä sotilaspukuihin ja aseisiin tulee, niin molempia varmaankin käytettiin vuosikymmeniä, kunnes ne kuluivat loppuun. ;D
-
Hmmm...silloin ensimmäinen albumi sijoittuisi noin vuoteen 1860, koska Buddy on siinä selvästi nuorukainen, ehkei vielä kahtakymmentä täyttänyt. Hmmm. No, jahka Apollon lupaama suomennos tulee, täytyy palata asiaan ja yrittää tutkailla, onko tarinan taustoissa jotain ajoitusviitteitä.
Buddy on muuten siinä mielessä jännä western, että päähenkilö ei ole cowboy tai lainvalvoja, vaan paljon pohjoisempi hahmo, havumetsien "trapper" eli turkismetsästäjä.
-
Itse en ole Buddyn seikkailuja lukenut. Onkohan siellä esimerkiksi viittauksia Amerikan sisällissotaan (1861-1865).
Buddy on muuten siinä mielessä jännä western, että päähenkilö ei ole cowboy tai lainvalvoja, vaan paljon pohjoisempi hahmo, havumetsien "trapper" eli turkismetsästäjä.
Tuo "vuorten miehet" on oikein oma genrensä western-viihteessä. Pohjautuen vankasti historiallisiinkin hahmoihin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Mountain_man
https://www.pinterest.com/rnroman/westerns-mountain-men/
Nythän on tuonne leffapuolelle tulossa Leonardo DiCaprion tähdittämä The Revenant
https://www.youtube.com/watch?v=QRfj1VCg16Y
-
Jalosen linkittämän wikiartikkelin mukaan "vuorten miesten" elämäntapa alkoi kuihtua jo 1840-luvulla turkismetsästyksen romahdettua liikapyynnin ja kysynnän hiipumisen seurauksena. Tämä taas sopisi Buddyn seikkailujen varhaiseen ajoitukseen, koska ainakin ensimmäisessä albumissa Buddy on turkismetsästäjä...eikä makasiinikivääreistä tai revolvereista ole tietoakaan, vaan kaikki on suustaladattavaa.
No, täytyy tosiaan odottaa suomennosta ja fundeerata asiaa sitten uudestaan. Voihan olla niinkin, ettei Buddyn seikkailuja pysty sijoittamaan kovin tarkasti aikaan ja paikkaan. Useinhan historiallisissa seikkailuissa yhdistellään eri aikatasoja jne.
-
-- ettei Buddyn seikkailuja pysty sijoittamaan kovin tarkasti aikaan ja paikkaan. Useinhan historiallisissa seikkailuissa yhdistellään eri aikatasoja jne.
Näin se usein on, Villi länsi on myyttinen paikka, jossa monet eri aikakauden tyypillisimmät, länkkärikuvastoon kuuluvat asiat ovat yht'aikaa läsnä. Tex Willer -ketjussa tästä on taidettu jutella enemmänkin.
-
Täytyy laittaa harkintalistalle, hyvä että tulee integraalina. Hieman outo sarja meikäläiselle, pitää tutustua tarkemmin Googlen kautta.
-
Buddy Longway ei välttämättä kolahda kaikille ”realististen” seikkailujen ystäville, koska se on piirretty niin ”lärviskösti”. Erittäin hieno, kypsä sarja kuitenkin kyseessä.
Buddyn yksi albumihan esitettiin Zoom-albumeissa. Moog ei tykkää (http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=22797) siitä että intiaaninimeä suomalaistettiin siinä.
-
Olivatkohan Chinookin "käännöksen" takana Boeingin valmistamat helikopterit? Linkkiä wikipedian aihetta käsittelevälle sivulle?
https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_CH-47_Chinook
-
Buddy Longway ei välttämättä kolahda kaikille ”realististen” seikkailujen ystäville, koska se on piirretty niin ”lärviskösti”. Erittäin hieno, kypsä sarja kuitenkin kyseessä.
Lärviskö tyyli muuttuu hiljalleen hiukkasen vähemmän tyylitellyksi. Ne jännät täpläsilmätkin muuttuvat oikeiksi silmiksi.
-
Itse Giraud sanoi Deribille, että fiksaapa noita tyyppien silmiä enämpi pois piko ja fantasio -tyylistä. Derib oli fiksu ja totteli.
-
Jep. Nappisilmien poistuminen mainittiin ketjussa aiemmin (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,1637.msg275281.html#msg275281).
Olivatkohan Chinookin "käännöksen" takana Boeingin valmistamat helikopterit? Linkkiä wikipedian aihetta käsittelevälle sivulle?
https://en.wikipedia.org/wiki/Boeing_CH-47_Chinook
Enpä tiedä olisiko tuota Chinook-sanaa haluttu välttää helikopterin takia, koska chinook on myös heimon nimi.
-
Wikin elämänkerta kertoo Buddyn syntyneen Irlannissa 1840 ja kuolleen 1890 uudella mantereella.
Mitä sotilaspukuihin ja aseisiin tulee, niin molempia varmaankin käytettiin vuosikymmeniä, kunnes ne kuluivat loppuun. ;D
Tarinat tuntuvat olevan ajallisesti selkeästi ennen Pohjois-Amerikan sisällissotaa, johon äkkiseltään en muista lainkaan viittauksia. Oiskohan Buddyn ikähaarukka tarinoiden jatkumossa jotain 20-50-vuotta.
Aseista ja asusteista samaa mieltä!
-
Enpä tiedä olisiko tuota Chinook-sanaa haluttu välttää helikopterin takia, koska chinook on myös heimon nimi./quote]
Ennen kaikkea Chinook on Kalliovuorilta puhaltava lämmin laskutuuli. Siitä hyvä nimi int.. alkuperäiskansatytölle :)
-
Chinook on amerikanenglantia. Minusta tuo onomatopoeettinen "Sainuk" on lähempänä aitoa intiaaninimeä.
-
Mun ymmärtääkseni onomatopoetiikka tarkoittaa luonnonäänten jäljittelyä ihmispuheessa tai kirjoituksessa, joten se ei välttämättä ole oikea sana tässä Chinook - Sainuk-tapauksessa. Hmmm...mikäköhän olisi oikea termi? Transkriptio?
Koska lakota-kieltä kirjoitetaan samalla kirjoitusjärjestelmällä kuin suomeakin, lakota-nimien kirjoitusasua ei periaatteessa kuuluisi muuttaa suomenkielisessä tekstissä. Mutta en minä tuota Sainuk-ratkaisua nyt varsinaisesti osaa paheksuakaan.
-
Miten Sainuk kirjoitetaan lakotaksi?
Oliko lakotoilla edes kirjoitus-/kirjainjärjestelmää?
-
Lakotaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla kuten suomeakin. Mutta nyt kun asiaa kysyttiin, en tiedä, miten lakotaa osaava ja kielen oikeinkirjoitussäännöt hallitseva henkilö kirjoittaisi tuon nimen. Olisiko se "chinook" vai jotain muuta?
Suomen kielessä on tapana, että latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettujen vieraskielisten erisnimien kirjoitustapoja ei suomalaisteta. Mutta kuten sanottu, ei tuo "Sainuk" mielestäni mikään rikos ole. Harva suomalainen hallitsee lakota-nimien oikeaa ääntämystä. Enkä tosiaan tiedä, onko myöskään "Chinook" lakota-kielen oikeinkirjoituksen kannalta moitteeton kirjoitusmuoto. Kyseessähän on oikeastaan englannin kieleen omaksuttu intiaaniperäinen lainasana, jonka ääntäminen on lainautumisen yhteydessä voinut muuttua.
Tässä tarvittaisiin lakota-kieleen perehtynyt asiantuntija. Suomestakin sellaisia tietääkseni löytyy pari.
-
Jos sana on epätavallinen, ei suositella, että sitä fonenisoitaisiin eli äänteellistettäisiin suomeksi. Kansainvälinen nimi on silloin helpompi tunnistaa kuin suomalainen. Tavalliset sanat ovat eri asia.
-
Nyt menee hankalaksi. Vaikka Buddyn intiaanivaimo on lakota, Chinook-nimi ei ilmeisesti olekaan lakotaa, vaan on jostain muusta intiaanikielestä amerikanenglantiin lainattu sana. Ja itse asiassa se näyttää ääntyvän pikemminkin "shinuk" kuin "shainuk".
Eli Buddyn vaimolla oli "oikeasti" jokin lakotankielinen nimi, joka viittaa samaan luonnonilmiöön, jota amerikanenglannissa kutsutaan chinook-sanalla? Ja sarjakuvassa tuo tuntemattomaksi jäävä lakotankielinen nimi on käännetty chinook-sanalla?
Aaaarggh. Syön hattuni ja vadillisen ****** särpimeksi. Onneksi en ole suomentaja, joka joutuu repimään hiuksiaan tämmöisten juttujen parissa. Helpoin ratkaisu on varmasti Chinook-nimen ja kirjoitusmuodon säilyttäminen.
-
Nimi- ja kirjoitusasuista, ja samalla lakotojen kulttuurista, löytyy näppärä populaariteos suomeksi Lakotat - kotkan ja biisonin kansa (SKS, 2009), jonka Rani-Henrik Andersson on tehnyt väitöskirjansa pohjalta. Nimien tarkka suomennos on tiemmä usein hankalaa, sillä käännösten käyttö antaa puutteellisen tai jotenkin omituisen kuvan tai käännös ei olisi edes mahdollinen.
"Sainuk" on mielestäni kiva kääntäjän oivallus nimestä, jonka kirjoitusasu voisi kai olla tarkemmin "Tshinuuk" tai suomennettuna Lämmin tuuli / Tuuli-joka-vuorilta-puhaltaa-voimakkaan-lämpimästi-ja-kuivasti.
-
"Lämmin tuuli" olisi loistava nimi Buddyn vaimolle, mutta se edustaisi jo aika vapaata kääntämistä. Eikä käytännössä tule kyseeseen, koska ensimmäisen Buddy-albumin loppupuolella on tärkeä kohtaus, jossa sankari ensimmäistä kertaa ymmärtää "Sainukin" nimen merkityksen.
Lisätään vielä, että tuo Chinookin suomalaistaminen Sainuk-muotoon lienee foneettista kääntämistä, eli onomatopoetiikka ei ole tässä se oikea sana, kuten aiemmin jo aavistelin. Tai sitten olen ihan pihalla näiden termien suhteen, sellaistakin on tapahtunut.
Eiköhän tämä nimiasia tullut ruodittua tässä aika perinpohjaisesti. Kyllä näin hyvässä sarjakuvassa on muutakin keskusteltavaa. Odotan suomennosta innolla ja ostan sen taatusti.
-
Maailmassa on Pohjois-Amerikan intiaanien lisäksi paljon ryhmiä, joilla ei ole kirjoitusjärjestelmää.
Mm. koirat. Englanniksi kirjoitettuna koirat haukkuvat ihan eri tavalla kuin suomeksi tai vaikka kiinaksi.
Eiköhän sama koske Lakota-intiaanien puhetta.
( En siis vertaa intiaaneja koiriin kuin kirjoitusjärjestelmän puolesta :angel: )
-
Eiköhän sama koske Lakota-intiaanien puhetta.
No tuota, ei oikeastaan koske. Lakotoilla on kirjoitusjärjestelmä (sama kuin meillä), kirjakieli ja ortografia. Koirilla ei ole.
-
Mutta kirjoitusjärjestelmä on tuontitavaraa, Wikin mukaan sitä aloitettiin kehitellä 1840-luvulla, eli kaipa sitä jotkut sitten käyttivät Buddyn aikoihin. Toisaalta jos sitä kehitelleet lähetyssaarnaajat olisivat olleet ranskalaisia, niin mikä olisi ollut tulos. Vakiintuihan sioux-sanakin ranskalainen kirjoitusmuoto...
Niin ja itse sarjaa olen lukenut toistaiseksi vasta sen yhden sivun, joka oli täällä jossain sommitteluketjussa... :-[
-
Tuossa yhteydessä samasta nimestä on voinut syntyä myös useampi kirjoitusasu.
En tiedä miten Amerikan alkuperäiskansojen tapauksessa asiat ovat menneet, mutta ei se maahanmuuttajien kohdallakaan niin tarkkaa ollut, miten tulijoiden nimet kirjattiin.
Sen tiedän, että mm. Pääsiäissaaren alkuperäiskansan tapauksessa sama suku saattoi "jakautua" kahden eri kirjoitusasun vuoksi. Ei se paikallisista ketään vaivaa, ja tietävät kuka on kenelle sukua, mutta ulkopuolisesta tilanne tuntuu jotenkin vääryydeltä.
-
Ainakin minä olen paasannut tästä nimiasiasta ihan liikaa...kyseessä on sen verran laadukas sarjakuva, että pitäisi siitä riittää muutakin puhetta.
Vaikka piirrostyylissä on karikatyyrimäisyyttä ja ekassa albumissa näkyy jopa niitä nappisilmiä, tämä on tunnelmaltaan ja aihepiireiltään hyvin realistinen western. Väkivaltaa ja raakuutta on välillä, muttei mässäilyyn tai ylettömyyteen asti.
-
Joo, puhutaan muustakin kuin nimestä. Itse albumin sisällöstä: Kun luin alpparin ensimmäisen kerran, minusta oli yllättävää ja virkistävää, kun Sainuk lensi hevosen selästä pois yrittäessään kesyttää sitä. Se osoitti sitä, että vierasrotuista villiä ei ihanteellistettu täydelliseksi hevosten käsittelijäksi eikä myöskään rakennettu pelkäksi etäiseksi (rakkaus)kohteeksi, vaan kyseinen nainen oli realistinen, mokailevakin ihminen. Tällainen tasa-arvoinen ihmiskuvaus oli aika uutta 70-luvun alussa. Nämä seikat vielä syvenevät myöhemmissä albumeissa.
-
Ekan ranskalaisen integraalin ekstroissa piirtäjä Derib kertoo mm., miten hän innostui alun perin hevosista ja ratsastamisesta. Siihen tulivat lisäksi halut oikoa intiaaneista tehtyjä hollywood-stereotypioita, mikä näkyy kautta linjan Deribin piirrosalbumeissa. Lapsena hänen suosikkinsa historiallisena hahmona oli ollut turkismetsästäjä Davy Crockett, mikä hyvin selittää Buddyn hahmoa. Lisäksi Buddyn ja Sainukin muodostama liitto, turkismetsästäjien ja intiaanien väliset suhteet, kiehtoi häntä ajatuksena. Omiin ajatuksiinsa hän peilaa tarinoissa näkyvää luontoa, parisuhdetta ja humanismia.
-
Nimi- ja kirjoitusasuista, ja samalla lakotojen kulttuurista, löytyy näppärä populaariteos suomeksi Lakotat - kotkan ja biisonin kansa (SKS, 2009), jonka Rani-Henrik Andersson on tehnyt väitöskirjansa pohjalta.
Kiitos vinkistä. Kävin tänään ostamassa opuksen Tiedekirjasta (Snellmaninkatu 13, Helsinki). Se oli alennuksessa eli maksoi vain 10 euroa.
-
Kieliasiat aina kiinnostaa. Ja Apollon julkaisut.
Jotenkin jäin karsastamaan tuota "lakotat kirjoittavat normiaakkosin"-väitettä. Sivun keskiosassa näkyy kuva jonkun Lakotaheimon hepun laatimista aakkosista (http://thefirstscout.blogspot.fi/2013_03_01_archive.html). Amerikan intiaanit käyttivät Andrew Robinsonin mukaan aika laajasti piktogrammeja eli kuvakirjoitusta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuvakirjoitus), Etelä-Amerikassa oli jopa jonkinlaista solmukirjoitusta tai solmimalla tehtyjä muistiinpanoja. Länsimainen kirjoitusjärjestelmä toki varmaan alkoi 1800-luvun mittaan sitten hyvin hiljaa syrjäyttää inkkarien perinteisen kirjoittamisen. Piktogrammien kanssa oli kuitenkin semmoinen hankaluus että viestijöiden piti oikeastaan tuntea toisensa, jotta viestistä saisi mitään selvää.
-
Lakotaa on 1800-luvulta lähtien kirjoitettu etupäässä latinalaisilla kirjaimilla, joten ymmärtääkseni niitä voi huoletta pitää kielen ensisijaisena kirjoitusjärjestelmänä, jota myös kieltä äidinkielenään puhuvat käyttävät ja ovat käyttäneet jo pitkään.
Lakota-kuvakalenterien piktogrammit sivuutin, koska ne eivät liity tähän lakotankielisten erisnimien transkriptio-ongelmaan.
Lisätään vielä, että en missään tapauksessa ole lakota-asiantuntija vaan pelkkä aiheeseen pinnallisesti perehtynyt harrastelija.
-
Teeman historiadokumentti Villi länsi (http://areena.yle.fi/1-2307186) kiinnostanee muitakin Buddy Longwaysta innostuneita, etenkin kun ekan jakson teemana on vuoristot. Nähtävissä areenasta vielä 28 päivää.
Itse en ole nähnyt kuin vähän ohjelman alusta mutta vaikutti lupaavalta. Ajattelin, että voisi toimia sopivana johdantona Buddyn maailmaan.
-
Sitten vaan tiedoksi, että kun Apollon julkaisemia Buddyja alkaa tulla, ja jos niitten jälkeen suuntaa Tukholmaan, niin kannattaa ottaa vanhat ja rapistuneet svedu-Buddyt mukaansa ja kiikuttaa divariin. Voi saada kunnon kasan kruunuja käteensä. Eivät kuulemma liiku siellä. Ei ollut kummassakaan vanhan kaupungin divarissa ainuttakaan albumia. Etenkin numeron 5 jälkeiset albumit ovat todella kysyttyjä. Eli toisen integraalin, jos sellainen tulee, jälkeen kannattaa alkaa varailla hyttipaikkoja.
-
Hommasin sitten kuitenkin tuon Deribin juhlakirjan. Seuraava kuukausi eletäänkin melko vähällä ja nestepitoisella ravinnolla.
-
Teeman historiadokumentti Villi länsi (http://areena.yle.fi/1-2307186) kiinnostanee muitakin Buddy Longwaysta innostuneita, etenkin kun ekan jakson teemana on vuoristot. Nähtävissä areenasta vielä 28 päivää.
Itse en ole nähnyt kuin vähän ohjelman alusta mutta vaikutti lupaavalta. Ajattelin, että voisi toimia sopivana johdantona Buddyn maailmaan.
Viikonloppuna sain tuon katsottua ja pinnallisesta käsittelystä huolimatta sisälsi paljon kiinnostavaa infoa. Ekassa jaksossa tutustuttiin siis Appalakkeihin, Kalliovuoriin ja Sierra Madren vuoriin. Jokaisessa vuoristossa touhuttiin eri asioita: Appalakeilla elettiin intiaanien kanssa sovussa (kunnes intiaanit roudattiin reservaatteihin) ja tehtiin puusavottaa, Kalliovuorilla käyskenteli turkismetsästjiä pääasiassa majavien perässä ja Sierra Madrelta kaivettiin kultaa.
Jos olen oikein käsittänyt, niin Buddy Longway sijoittuu Kalliovuorille, jossa tuon ohjelman mukaan harrastettiin aktiivisesti turkismetsästystä 1800-luvun alkupuoliskolla. Vuonna 1840 turkismetsästäjiä oli siellä kolmisen tuhatta. Suurin syy majavien metsästykseen oli miesten hattumuoti. Silinterihattuihin tarvittiin majavan aluskarvaa ja mitä isompi herra, sitä korkeampi hattu, joten majavan turkiksille oli kysyntään. Sitten hattumuoti muuttui, turkisten kysyntä lopahti ja turkismetsästäjien piti keksiä muuta tekemistä. Monesta tuli oppaita länteen muuttaville siirtolaisille tai armeijalle.
-
Hyvin toimittu Egmontilla. Kiitokset.
Ekku
-
Hyvin toimittu Egmontilla. Kiitokset.
Ekku
Eikös se ollut Apollo, joka tän piti tehdä?
-
Banana Pressillä lukee Buddyn kustantajana Revontuli. Todella mielenkiintoista, jos kyseessä ei ole virhe (mikä on täysin mahdollista koska monen kustantajan tuotteita on lisätty yhtäaikaa).
-
Satavarmasti on virhe.
-
Vahvistan, että Apollo kustantaa. Oikoluen parhaillaan käännöstä.
-
Eli tietenkin hyvin toimittu Apollolta. Pahoittelut häröilystä.
Ekku
-
Hieno juttu. Kiitos!
-
Tosiaankin erittäin innostava uutinen! Hienoa, Apollo!
-
Minulle olisi kysymys asiantuntevalle raadille:
Eräs länkkäriharrastaja vinkkasi minulle, että siouxit on lyhennys vihollisten antamasta nimestä, joka tarkoittaa "pienet käärmeet".
Kun Chinookin heimon jäsenet puhuvat itsestään, niin pitäisikö "me siouxit" siis korvata esim "me lakotat" tai muulla vastaavalla?
Vai meneekö tämä mielestänne turhaksi hienosteluksi?
-
Minulle olisi kysymys asiantuntevalle raadille:
Eräs länkkäriharrastaja vinkkasi minulle, että siouxit on lyhennys vihollisten antamasta nimestä, joka tarkoittaa "pienet käärmeet".
Samaa väittää näköjään myös Wikipedia (kelaa alaspäin kohtaan "kulttuuri"):
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sioux (http://fi.wikipedia.org/wiki/Sioux)
"Sioux-nimi (pienet kyyt) oli ojibwaykielinen. Siouxit itse pitivät saamaansa nimeä erittäin loukkaavana."
Englanninkielisessä Wikipediassa on nimen etymotologiasta paljon pidempi ja vähemmän definitiivisiä väitteitä esittävä selitys:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sioux (http://en.wikipedia.org/wiki/Sioux)
"Thus, contrary to many accounts, the old Odawa word naadowesiwag did not equate the Sioux with snakes. This is not confirmed though, since usage over the previous decades has led to this term having negative connotations to those tribes to which it refers. This would explain why many tribes have rejected this term as an exonym. One source states that the name "Sioux" derives from a Chippewa word meaning "little snake"."
-
Kun Chinookin heimon jäsenet puhuvat itsestään, niin pitäisikö "me siouxit" siis korvata esim "me lakotat" tai muulla vastaavalla? Vai meneekö tämä mielestänne turhaksi hienosteluksi?
Nykyisin aika monet asiantuntijat suosittelevat, että alkuperäiskansoista käytettäisiin heidän omakielisiä kansallisuusnimiään eikä eksonyymejä eli vieraiden antamia nimiä. Se ei ole hienostelua, pikemminkin ehkä hienotunteisuutta.
Esimerkiksi tuoreissa suomenkielisissä intiaanien historiaa käsittelevissä kirjoissa puhutaan johdonmukaisesti lakotoista eikä siouxeista. Näin tehtin myös Petri Hiltusen intiaanialbumeissa.
Itse en jaksa ärtyä sioux-terminkään käytöstä, mutta joku voi loukkaantua siitä aidosti.
Gaudeamus julkaisi joitakin vuosia sitten kirjan nimeltä Intiaanit. Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia. Siitä voi katsoa mitä nimiä asiantuntijat nykyisin käyttävät. Kirjan kirjoittaneita kotimaisia asiantuntijoita voi varmaan konsultoida ihan suoraankin, tuskin ne siitä ainakaan suuttuvat.
Ja taas kerran: fantastista, Apollo!
-
Joo. Vaikka ei ehkä voida varmasti tietää tarkoittiko sana alkujaan ”pieniä käärmeitä”, omakieliset nimitykset ovat joka tapauksessa kohteliaita. Siitä huolimatta, että ”sioux”-sana tunnetaan suomen kielessä hyvin ja varmaan ihan neutraalina sanana.
Ymmärtääkseni myös esim. intiaani- tai squaw-sanat voi olla loukkaavia. Sarjakuvan valkoiset voivat toki käyttää natiiveista oman aikansa kulttuurin termejä, mutta kertomuksen kaikkitietävän kertojan taikka itse alkuperäisasukkaiden suuhun niitä ei niinkään kannata laittaa.
Onko sioux-sana säilytetty Buddyn uusissa ranskankielisissä laitoksissa?
-
--
Kun Chinookin heimon jäsenet puhuvat itsestään, niin pitäisikö "me siouxit" siis korvata esim "me lakotat" tai muulla vastaavalla?
Vai meneekö tämä mielestänne turhaksi hienosteluksi?
Ei mene. Tuo lakotat on sopiva termi, kuten edellä käydystä keskustelusta on käynyt ilmi. Hyvä kun otit esille.
-
Mutta mistä voi päätellä, että Chinookin heimon jäsenet ovat nimenomaan lakotoja?
-
Chinookin nimellä oli muistaakseni merkitys.
Jääsyöjä tuulen nimenä ns Föhn tuulista käytetään nimitystä Chinook pohjois-dakotan alueella jonka pääasialliset heimot ovat Ojibwe, Dakota ja Lakota.
Eli todennäköisesti Dakotoja tai Lakotoja jotka ovat Siouxeja Ojibwet eivät ole Sioux tai Cree heimohin kuuluvia.
-
Mutta mistä voi päätellä, että Chinookin heimon jäsenet ovat nimenomaan lakotoja?
Minä ymmärrän asian näin: Ensimmäisessä albumissa crowt todetaan siouxien vihollisiksi. Crowt elivät pohjoisessa Montanan alueella. Siouxien läntisin ryhmä oli lakotat, ja juuri heillä oli yhteenottoja crowien kanssa.
Chinookin nimellä oli muistaakseni merkitys.
Jääsyöjä tuulen nimenä ns Föhn tuulista käytetään nimitystä Chinook pohjois-dakotan alueella jonka pääasialliset heimot ovat Ojibwe, Dakota ja Lakota.
Tätä Chinook-tuulen suomennosta ihmeteltiin ketjussa aiemmin. Ilmeisesti Chinook- (https://en.wikipedia.org/wiki/Chinook_wind) eli föhn-tuuli on lämmin, tosiaan ”jäänsyöjä”, mutta Zoom-albumissa Chinookin (siinä siis Sainukin) nimi on suomennettu ”Rajuksi tuuleksi”. Outoa.
Wikin elämänkerta kertoo Buddyn syntyneen Irlannissa 1840 ja kuolleen 1890 uudella mantereella.
Sarjan alun täytyy tapahtua ennen 1860- ja 70-luvun suuria intiaanisotia, koska siouxit vaeltavat tasangoilla eivätkä asu reservaattialueella. Mutta aikahan kuluu sarjassa sitten eteenpäin.
-
Ns. korrekti ilmaisu olisi lakota (vrt. esim. Rani-Henrik Anderssonin Lakotat-kirja). Derib näyttäisi kuitenkin käyttävän termiä sioux, jopa Sainukin/Chinookin isän Seisovan Karhun suulla, joten sillä kai kuitenkin pitäisi mennä.
-
Ns. korrekti ilmaisu olisi lakota (vrt. esim. Rani-Henrik Anderssonin Lakotat-kirja). Derib näyttäisi kuitenkin käyttävän termiä sioux, jopa Sainukin/Chinookin isän Seisovan Karhun suulla, joten sillä kai kuitenkin pitäisi mennä.
Lakota-termin kannalla ehdottomasti. Buddyn julkaisu kaiketi alkoi joskus 70-luvun alkupuolella, jolloin ei ehkä vielä tällaista "poliittista korrektiutta" välttämättä tajuttu näissä asioissa. Nyt tajutaan.
-
Kun käännetään 1970-luvun ranskasta 2010-luvun suomeksi, ei ole mitään tarvetta pitäytyä orjallisesti kaikissa alkuperäistekstin termivalinnoissa.
Toisaalta voi olla anakronismi, jos 1800-luvun valkoiset pannaan puhumaan "lakotoista". Asiayhteys ratkaisee. Lakotat itse kutsuvat itseään lakotoiksi, Buddy ehkä tekee samoin silkkaa kohteliaisuuttaan, mutta useimmat muut valkoiset nimittelevät heitä siouxeiksi. Hmmm...menisiköhän tämä jo liian monimutkaiseksi?
Itse en enää edes muista, minkä takia olen päätellyt Buddyn vaimon olevan nimenomaan lakota, mutta Sampsa Kuukasjärven perustelu on mielestäni hyvä.
-
Asiasta en nyt varsinaisesti mitään tiedä, mutta sanonpa vain, että minusta on hieman kyseenalaista muokata vanhoja tekstejä "poliittisesti korrekteiksi". Sen sijaan se, että korjataan alkuperäistekstin virheitä käännösvaiheessa on varsin suositeltavaa. Tässä tapauksessa vaikuttaisi olevan kyse jälkimmäisestä, joten minustakin olisi parempi, jos lakotat (ja Buddy) kutsuisivat itseään lakotoiksi ja valkoiset siouxeiksi, kuten Crying Blue Rain ehdottaa, sillä niinhän se käsittääkseni on aikoinaan mennyt.
-
minustakin olisi parempi, jos lakotat (ja Buddy) kutsuisivat itseään lakotoiksi ja valkoiset siouxeiksi, kuten Crying Blue Rain ehdottaa, sillä niinhän se käsittääkseni on aikoinaan mennyt.
Kyllä, kyllä. Samaa mieltä.
Itse en enää edes muista, minkä takia olen päätellyt Buddyn vaimon olevan nimenomaan lakota
”Sioux”-sanasta tulee varmaan monella ensimmäisenä mieleen ”lakota”, koska se oli siouxien suurin haara. Ja nimenomaan lakotat erikoistuivat tasankoelämään.
Käsittääkseni dakotat ja nakotat elivät selvästi idemmässä kuin crowt (E: siis siouxien viholliset) eivätkä vaeltaneet Kalliovuorille saakka toisin kuin lakotat. Esimerkiksi täällä (http://www.sjsu.edu/faculty/watkins/lakota.htm) sanotaan, että dakotat ja nakotat jäivät Minnesotaan 1800-luvun puolivälissä.
Titunwan-sanaakin (http://wintercounts.si.edu/html_version/pdfs/overview2.pdf) (eli teton) lakotat näemmä käyttivät itsestään. Se merkitsee ”he, jotka elävät preerialla”.
Nämä asiat toki kannattaa vielä varmistaa joltakulta intiaaniasiantuntijalta. Olen itse vain googlettamisen varassa.
-
Piti etsiä netistä BL:n kuvia, jotta olisi jonkinlainen käsitys siitä, mitä on tulossa. Yllätyin iloisesti, kun tajusin, että piirtäjähän on sama kuin lapsuudessani lukemissa Yakareissa. Yakareissa tekijöinä ovat Derib+Job, mutta ovatko Buddy Longwayt vain ja ainoastaan Deribin aivoitusten tulosta?
Täytyyhän tuo ostaa. Yakarien hankkiminenkin on vielä kesken.
-
Piirrostyylikin Buddyssä on aluksi lähes sama kuin Yakareissa, mutta muuttuu sitten realistisempaan suuntaan. Minun tietääkseni Derib on itse piirtänyt ja kirjoittanutkin kaikki albumit.
-
Piirrostyylikin Buddyssä on aluksi lähes sama kuin Yakareissa, mutta muuttuu sitten realistisempaan suuntaan. Minun tietääkseni Derib on itse piirtänyt ja kirjoittanutkin kaikki albumit.
Derib on näissä Buddy Longway -albumeissa vailla vertaa varsinkin erämaamaisemien ja luonnon kuvauksessa, väritkin ovat sillai kauniisti murrettuja.
-
Olen lukenut vain pari Buddy-albumia, mutta niistä pidin valtavasti. Monen muun asian ohella minua miellytti humaani pohjavire ja tietynlainen realistisuus. Juonenkäänteet ovat seikkailullisia, mutta kuitenkin arkisempia ja uskottavampia kuin monessa muussa westernissä. Buddy tappaa joskus, muttei kovin usein.
Odotan uusia suomennoksia vesi kielellä.
-
Piirrostyylikin Buddyssä on aluksi lähes sama kuin Yakareissa, mutta muuttuu sitten realistisempaan suuntaan.
Yakari on oikeudentuntoinen ja rauhantahtoinen sioux. Ilmeisesti Derib oli perehtynyt juuri lakotojen elämään?
Tuo Buddy Longwayn piirrostyylin suuri vaihtuminen on kyllä aika omituinen asia. Ei kannata heti säikähtää, jos hakee sarjasta realismia, mutta alku näyttää liian lärvisköltä omaan makuun.
-
Tertsi tietäää tämän ketjun ensimmäisellä sivulla Jean Giraud'n suositelleen Deribille hahmojen nappisilmien vaihtamista realistisempiin. Eikös se piirros muuten taustojen, eläinten tms. osalta ole aika realistista jo alkupuolen albumeissa? Silmien muuttuminen on tietysti aika näkyvä juttu, johon helposti kiinnittää huomiota.
-
Eikös se piirros muuten taustojen, eläinten tms. osalta ole aika realistista jo alkupuolen albumeissa?
Ainakin ekassa osassa ihmishahmoissa oli muitakin bedemäisesti karrikoituja piirteitä kuin ne nappisilmät, mutta myöhemmin kaikki muuttuu realistisempaan suuntaan. Sen sijaan taustoissa ja eläimissä tosiaan taidettiin panostaa realismiin alusta asti.
-
Buddy Longway-integraali on Punaparran (kai tämä toinen integraali vielä on tulossa Egmontilta?) ja Corto Maltesen uudelleenlämmittelyn ohella oman sarjakuvavuoteni odotuslistan aivan kärkipäässä.
Kun tähän opukseen on koottu neljä Buddy-albumia, niin nappisilmät ehtivät jo vaihtumaan ensimmäisessä kirjassa.
-
Yakari on oikeudentuntoinen ja rauhantahtoinen sioux. Ilmeisesti Derib oli perehtynyt juuri lakotojen elämään?
Ruotsiksi on ilmestynyt 1980-luvulla hieno tasankointiaaneista kertova minisarja Celui qui est né deux fois (Han som föddes två gånger). Kolmen albumin mittaan yltävä tarina on oikeastaan sarjakuvaromaani ja kertoo Sioux-intiaanien poppamiehen elämäntarinan kehdosta hautaan. Vaikutteita Derib esipuheen mukaan sai ainakin leffoista Little Big Man, Soldier Blue ja jostain kirjasta "Svarta älgen". Neuvoja pyysi muutamilta intiaaniasiantuntijoilta. Omaan silmään melko realisitiselta vaikuttaa ja kuvitus on helkutin upeeta.
Kirjoitin tästä ja muutamista muista uudemmista länkkäreistä Kvaakin artikkelissa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=747) vuonna 2007. Ja kas, Bounceristakin kirjoitin, kovin hataralta pohjalta; olin lukenut vain muutamia näytteitä ranskaksi (helkutin huonolla ranskan taidolla).
Timo
-
Tuskin Buddy Longwayn "markkinoinnille" tekee ainakaan huonoa teattereihin juuri saapunut ja luultavasti läjän Oscareita kahmiva upeasti kuvattu Mountain Man-kostotarina The Revenant. Suosittelen.
-
Hienoa että Buddya saadaan taas suomeksi!
Mahtaakohan tuo tuleva BL-integraali olla täysin yksi yhteen ranskankielisten kokoomateosten kanssa, vai löytyykö esimerkiksi oheisartikkeleista jotain uutta?
Yritän vaan tässä miettiä, löytyykö riittäviä perusteluja tällaiseen investointiin, kun sarjat jo kertaalleen omistaa.
Han som föddes två gångerin kakkososa "Soldansen" olisi joskus kiva lukea, kun nuo 1 ja 3:n hyllystä jo löytyvät. Tuota kakkosta vaan tuntuu olevan vaikea löytää, järkevään hintaan, edes ranskaksi. Tai sitten vaan en osaa :-)
-
Suomalaisessa laitoksessa on samat 224 sivua (32 lisäsivua + 4 x 48 sarjakuvasivua) kuin alkukielisessä.
Suurin ero on se, että Apollon julkaisema Buddy Longway -integraali on kooltaan hieman pienempi (98%) ja pehmeäkantinen. Sivukoko on kuitenkin isompi (107%) kuin yksittäisissä ranskalaisissa albumeissa.
Saara Pääkkösen käännös on nyt oikoluettu, ja seuraavaksi Kirjasorvin Antti Hulkkonen ryhtyy latomaan tekstejä kupliin. Ensimmäisen kokooman pitäisi olla myynnissä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 9/2016.
Nykyään ainoa keino hankkia mainitsemasi albumit ranskaksi on ostaa yli 400-sivuinen integraali, johon on koottu sarjat Kahteen kertaan syntynyt (3 osaa) ja Red Road (4 osaa). Omassa hyllyssäni on kyseiset kirjat yksittäisinä albumeina mainitsemaasi 2. osaa lukuun ottamatta.
-
Täsmennyksenä edellä olevaan. Odotusaika päättyy 12.9.2016. Sitten sitä saa. Buddy Longway myötä- ja vastamäessä ei tosin vakuuta otsikollaan, mutta sisältö korvaa kaiken...... Linkki Banana Pressin sivustolle.
http://www.bananapress.fi/buddy-longway-myota-vastamaessa-p-2947.html?manufacturers_id=6
-
Täsmennyksenä edellä olevaan. Odotusaika päättyy 12.9.2016. Sitten sitä saa. Buddy Longway myötä- ja vastamäessä ei tosin vakuuta otsikollaan, mutta sisältö korvaa kaiken...... Linkki Banana Pressin sivustolle.
http://www.bananapress.fi/buddy-longway-myota-vastamaessa-p-2947.html?manufacturers_id=6
Ostettavissa 02.09.2016 lähtien sanotaan nyt.
-
Hienoja plansseja
http://www.galeriechampaka.com/?page_id=13503
(http://www.galeriechampaka.com/wp-content/gallery/1505_derib_expo/DERIB-08-L.jpg)
-
Deribkin on Jijénsä lukenut!
Ties vaikka on saanut ihan henk.koht. opetusta. Ainakin Jijé piirsi Deribin yhteen Jerry Spring -seikkailuun tärkeimmäksi sivuhenkilöksi, joten taisivat tuntea toisensa hyvinkin.
Nyt on festareilla edessä vaikea valinta:
Ostaako Buddy-integraali (kaikki Buddyt on jo, mutta en ole lukenut niistä kuin muutaman) vai Otsonipäiväkirjat?
Rahat riittää vain jompaankumpaan.
Onneksi ongelma on positiivinen.
-
Luin eilen albumit kaksi ja kolme (edellisestä lukukerrasta taitaa olla kulunut aikaa lähes kymmenen vuotta). Oikein hyvin ovat kestäneet aikaa. Tarinat ovat jännittäviä ja ruutujako on mielenkiintoinen. Ja piirrosviiva on todella mehevää! Bra. Varmaan omana aikanaan on moni nuori tajunta räjähtänyt näitä tarinoita lukiessa.
Tietääkö kukaan, miksi Derib päätyi piirtämään Buddya nimenomaan Tintin-lehteen, vaikka luulisi hänellä olleen jo Peyon studion kaudeltaan valmiit suhteet Spiroun suuntaan.
-
Arvostelu etusivulla! (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2343) Albumia näyttää saavan jo kaupoista, ainakin Kampintorin antikvariaatin ikkunassa oli.
(https://pbs.twimg.com/media/CrCT2SBWAAAzHWq.jpg)
-
Derib teki ennen Buddy Longwayta melko mittavan lännentarinan: Barnaby Bumper i Vilda Västern. Käsikirjoitus: Greg.
Ei tuokaan ole mitenkään hullumpi stoori. Barnaby on pikkuisen nuoremmille suunnattu kuin Buddy.
edit:
Oletan, että Barnabyä tehdessään Derib vakuutti Gregin, Tintinin päätoimittajan, siitä, että osaa piirtää länkkäreitä. (Muistelisin, että Greg oli tuolloin T:n päätoimittaja) edit: kas, ansiokkaassa arvostelussahan tuo fakta mainitaankin.
-
Derib teki ennen Buddy Longwayta melko mittavan lännentarinan: Barnaby Bumper i Vilda Västern. Käsikirjoitus: Greg.
Ei tuokaan ole mitenkään hullumpi stoori. Barnaby on pikkuisen nuoremmille suunnattu kuin Buddy.
Kah, tuo Barnaby on juuri se Go West, josta on puhe, öh, esipuheessakin. Tintin-lehden päätoimittaja Greg lupasi, että jos Buddy pärjäisi lukijaäänestyksessä paremmin kuin Go West, Derib saisi omistautua Buddylle kokonaan. Ja pärjäsihän se.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=1637.0;attach=33844)
-
Buddy liikkuu ihan eri sfääreissä kuin tuiki tavallinen Go West-tarina. Ei ihme että Buddy voitti.
Go West ei ole huono.
-
Kuvista huomaa, että Go Westissa, Yakarissa ja Buddyssa on kaikissa saman näköiset hevoset, joilla isojen silmien ilme korostuu semmoiseksi velmuksi, inhimillisen oloiseksi.
Ihmissilmien suhteen Derib myös kokeili erilaisia tyylejä, täplistä realistisempaan ilmaisuun.
-
Kuvista huomaa, että Go Westissa, Yakarissa ja Buddyssa on kaikissa saman näköiset hevoset, joilla isojen silmien ilme korostuu semmoiseksi velmuksi, inhimillisen oloiseksi.
Saman olen huomannut. Vähemmän kauniisti sanottuna kaikki Deribin hevoset näyttää Pienen Ukkosen erivärisiltä sukulaisilta.
Huvittaa kyllä kun ainakin ensimmäisessä Buddy-tarinassa eläimillä on inhimilliset silmät ja ihmisillä nappisilmät. Yleensä se menee toisin päin. Tosin välillä ihmistenkin silmät on lähikuvissa tavallisen näköiset ja välillä nappien sijaan sellaisen Mikki-silmät.
Lisäksi Derib piirtää hevonten harjat ja Buddyn hiukset samanlaisiksi. No, onhan Buddyn lempinimi keltatukka. Kas kun ei kultaharja.
-
Super Pokkarissa ilmestyi 70-luvulla lyhyt Buddy-seikkailu. Onkohan se piirretty tai ilmestynyt ennen Chinook-albumia? Tuo lyhyt seikkailu tapahtuu aikaan ennen Chinookia. Samoin Red Dust seikkaili Super Pokkarissa lyhäreissä jotka tapahtuvat ennen kuin hän meni töihin Kolmen kuutosen ranchille.
Ilmeisesti noita Buddyn lyhyitä tarinoita on enemmänkin ja ne on koottu yhteen albumiin, Ensimmäiset metsästysretket?
edit: Super Ässä korjattu Super pokkariksi.
-
Arvostelu etusivulla! (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2343) Albumia näyttää saavan jo kaupoista, ainakin Kampintorin antikvariaatin ikkunassa oli.
(https://pbs.twimg.com/media/CrCT2SBWAAAzHWq.jpg)
Aaaaahh! Kiitos Apollo ja Sami, syvä kumarrukseni! 8]
-
On kyllä kerrassaan hieno julkaisu! Pakkohankintoja jokaiselle Ken Parkerin ja eurosarjakuvan ystävälle. Vuoden käännössarjakuvako tässä?
-
On kyllä kerrassaan hieno julkaisu! Pakkohankintoja jokaiselle Ken Parkerin ja eurosarjakuvan ystävälle. Vuoden käännössarjakuvako tässä?
Ainoastaan yksi juttu kaivelee tässä. Tähän olisi voinut pistää kovat kannet vielä, niin säilyisi paremmin. En usko että olisi yli kolmenkympin hintaa paljoa nostanut.
-
On kyllä kerrassaan hieno julkaisu! Pakkohankintoja jokaiselle Ken Parkerin ja eurosarjakuvan ystävälle. Vuoden käännössarjakuvako tässä?
Ken Parker tulee Buddysta pakosti mieleen. Arvostelusta: "Buddy Longway on selvästi sukua olemuksensa kautta toiselle sarjakuvan lännenmiehelle, Ken Parkerille. Siinä missä edellinen perustaa perheen ja löytää paikan elämässään, jälkimmäinen päätyy levottomaksi kulkumieheksi."
Kenin näköisyys on otettu suoraan Silmä silmästä (Jeremiah Johnson) -leffasta. Derib puolestaan toteaa, että Chinook-sarjakuvaa oli tehty jo kymmenkunta sivua ennen elokuvaa.
-
On kyllä kerrassaan hieno julkaisu! Pakkohankintoja jokaiselle Ken Parkerin ja eurosarjakuvan ystävälle. Vuoden käännössarjakuvako tässä?
Fully agree :) Diggasin Yakarista ja Buddysta jo aikoinaan Non Stopeissa, ja olen noita Buddyja hankkinut ruotsiksi. Tää oli pakko käydä poimimassa heti talteen, Kulkukatin Pojasta.
-
Olipa kerrassaan mukava kokemus lukea tämä järkäle läpi. Vaikea sanoa kuinka monta kertaa on aikanaan tullut luettua ensimmäinen tarina läpi ja kuviteltua jatkoa sille.
Tässä integraalissa on muuten aivan erinomaiset värit ja painojälki, kaikki niin kuin pitää ollakin. Hintakin on todella kohtuullinen kun ajattelee mitä joutuisi maksamaan neljästä erillisestä albumista.
Ei olisi vuosikymmenten mittaan uskonut saavansa lukea tätä jatkoa, mutta kiitos Apollo, taas kerran!
-
Tämä Apollon integraali on kyllä hieno, suositeltava hankinta. Seikkailun ja luontokuvauksen lisäksi kertomuksista välittyy Buddyn inspiroiva hyväntahtoisuus, uudisasukkaan vapaus ja kiinnostava oman elämän rakentaminen. Ketjussa ja mainiossa arvostelussa (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2343) mainitut vertailut Ken Parkerin realismiin ja humaanisuuteen ovat perusteltuja. Lapsetkin voivat hyvin lukea tätä seikkailun takia, vaikka eivät ymmärrä sarjan ihmissuhteita ja syvällisyyttä.
Edullinen hinta yllätti. Näinä päivinä on ilahduttavaa saada neljä alkuperäistä albumia yksissä kansissa alle kolmella kympillä.
Koin pienenä epäkohtana sen, että lapsi varttui tarinassa turhan nopeasti, yhden sivun aikana seitsemänvuotiaaksi. Olisi ollut kiva nähdä, millaisia yhteyksiä muihin ihmisiin syrjässä asuvalla pariskunnalla oli noiden vuosien aikana.
Siouxeista puhutaan alussa, lopussa lakotoista. Chinook on jätetty Chinookiksi.
-
Siouxeista puhutaan alussa, lopussa lakotoista.
Selvennän tätä. Buddy käyttää aluksi sioux-sanaa, mutta myöhemmin, tutustuttuaan Chinookiin, lakota-sanaa. Chinook puhuu koko ajan lakotoista. Hyviä ratkaisuja.
”Kamppikarhu” on hyvin löydetty vanha nimi ahmalle Vihollinen-tarinassa.
En löydä tästä kokoelmasta muuta valitettavaa kuin esipuheiden alaviitteet: ne ovat niin pienellä fontilla, että en meinaa nähdä. Aika näyttää, miten pehmeät kannet kestävät käyttöä.
-
Tänään oli Helsingin sanomien kulttuurisivuilla positiivinen "kritiikki" Buddy Integraalista.
-
Tänään oli Helsingin sanomien kulttuurisivuilla positiivinen "kritiikki" Buddy Integraalista.
Buddy Longway toi realismin eurooppalaiseen lännensarjakuvaan – jaksaa kiinnostaa aikuisiakin
http://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000005038254.html
-
Hannu Salmen blogissa hyvää analyysia.
http://hannusalmi.blogspot.fi/2017/07/buddy-longway.html
- Lopulta ei ole tärkeää, missä tai milloin kaikki tapahtuu. Tunteiden käsittelyllä on suurempi painoarvo. Deribin luontokäsityksessä korostuu ajatus subliimista, ylevästä luonnosta, joka ylittää täydellisesti ihmisten maailman. Samalla luontokuvassa on ripaus utooppisuutta: tuntuu, että tällainen sarjakuva on voinut syntyä vain läpeensä urbanisoituneessa Keski-Euroopassa, jossa rikkumaton luonnonrauha on vain haave.
-
Olikos Buddysta odotettavissa kakkosintegraalia lähitulevaisuudessa?
Ekku
-
Buddy Longway -kirjasto 2 ilmestyy syyskuussa 2018 (eli vähän yli vuoden päästä).
-
Buddy Longway -kirjasto 2 ilmestyy syyskuussa 2018 (eli vähän yli vuoden päästä).
Hyvää jaksaa odottaa.
-
Hannu Salmen kirjoitusta oli mukava lukea. IIahduttaa huomata, että tämän foorumin ulkopuolellakin jaksetaan kiinnostua sarjakuvista.
Nörttitytöt eivät ilmeisesti ole vielä kirjoittaneet mitään Myötä- ja vastamäestä?
-
Buddy Longway -kirjasto 2 ilmestyy syyskuussa 2018 (eli vähän yli vuoden päästä).
Mahtavaa, kiitti tuedosta !
-
Apollo kustannuksen sivut ovat kovin hiljaiset, uusimmasta Alixista ei ole kantta eikä kuvanäytteitä, sentään ilmestymistieto.
http://apollokustannus.fi/
Ja on siellä yhä se tärkeä tieto, että Buddy Longway 2 ilmestyy 9/2018.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=6850.0;attach=36840;image)
-
Ja on siellä yhä se tärkeä tieto, että Buddy Longway 2 ilmestyy 9/2018.
Kyseinen tieto on sittemmin poistettu, sillä Apollo lopettaa Buddy Longwayn julkaisemisen.
Kipuilimme päätöksen kanssa pitkään, sillä toinen integraali olisi sisältänyt kustantajan suosikkialbumit.
Ensimmäinen osa on edelleen selvästi miinuksella, mutta enemmän vaakakupissa painoi se, että kustantajan sormet eivät enää kestä ylimääräistä näppäimistön naputtelua ja kirjalaatikoiden siirtelyä.
-
Kyseinen tieto on sittemmin poistettu, sillä Apollo lopettaa Buddy Longwayn julkaisemisen.
Kipuilimme päätöksen kanssa pitkään, sillä toinen integraali olisi sisältänyt kustantajan suosikkialbumit.
Ensimmäinen osa on edelleen selvästi miinuksella, mutta enemmän vaakakupissa painoi se, että kustantajan sormet eivät enää kestä ylimääräistä näppäimistön naputtelua ja kirjalaatikoiden siirtelyä.
Surullisena otamme tiedon vastaan mutta eihän sitä tosiasioille mitään voi. Kiitokset Apollolle kuitenkin tähän astisista julkaisuista.
Ekku
-
Kyseinen tieto on sittemmin poistettu, sillä Apollo lopettaa Buddy Longwayn julkaisemisen.
Kipuilimme päätöksen kanssa pitkään, sillä toinen integraali olisi sisältänyt kustantajan suosikkialbumit.
Ensimmäinen osa on edelleen selvästi miinuksella, mutta enemmän vaakakupissa painoi se, että kustantajan sormet eivät enää kestä ylimääräistä näppäimistön naputtelua ja kirjalaatikoiden siirtelyä.
Voimia ja toivottavasti pysyt terveenä. Kiitos Apollo kustannuksen julkaisuista, ovat olleet tärkeitä kaikki tyynni.
-
Ikävä uutinen, mutta suurkiitos kaikesta. Yksikin suomennettu Buddy-integraali on huomattavasti parempi kuin ei mitään.
-
Tuli tuossa vain mieleen, että voisiko Kvaak jotenkin auttaa asiaa vaikka talkoovoimin tai taloudellisesti, että Apollon hieno toiminta voisi tältä osin jatkua? Jotenkin vaan sitä ajattelee, että juuri täältä löytyisi ihmisiä, jotka haluaisivat tukea tällaista taloudellisesti pyyteetöntä toimintaa laatusarjakuvien tuomiseksi suomalaisen lukijakunnan ulottuville.
Voi tietty olla ihan pähkähullu idea, mutta kaikkea kummaa sitä tulee aina öisin mietittyä...
-
Eikös joukkorahoituskampanja soveltuisi sarjakuvien kustantamiseen mainiosti.
Jos ei julkaisuun sitouduta lukijoiden puolelta, ei kustantaja etene julkaisemisen suhteen. Tietysti siihen kampanjaan käytetty aika ja kustannukset menetetään.
-
Olis luullut Buddyn olevan täysin varma hittituote. Mut kai meidän markkina on vaan niiiiiiiiiin pieni.
Masentavaa.
Kiitokset Apollolle menneistä vuosista.
-
Olisin minäkin kuvitellut laadukkaan euro-westernin käyvän kaupaksi riittävän hyvin, mutta näköjään ei.
-
No voihan hemmetti.
Oliskos jollain muulla julkaisijalla kanttia yrittää? Zoom teufeliin katse kääntyy, kun Comanchen kanssakin jatkettiin ansiokkaasti Apollon työtä.
-
Apollon vetäytyminenhän ei ollut niinkään rahasta kiinni, kuten Sami kertoi.
Zoomilla ei ainakaan heti ole mahdollisuuksia Buddyn jatkamiseen. Mietimme sitä kyllä, mutta toistaiseksi täytyy jättää hautumaan.
-
Kuten Sami sanoi, ollaan selvästi miinuksella Buddyn myynnin suhteen.
Apollon vetäytymisestä en tiedä mitään, enkä ole sitä kommentoinutkaan. Ihmetteen vain, että Buddyn kaltainen, omasta mielestäni mitä laadukkain sarjakuva, ei meillä myy.
-
Kuten Sami sanoi, ollaan selvästi miinuksella Buddyn myynnin suhteen.
Apollon vetäytymisestä en tiedä mitään, enkä ole sitä kommentoinutkaan. Ihmetteen vain, että Buddyn kaltainen, omasta mielestäni mitä laadukkain sarjakuva, ei meillä myy.
Ei ole tarpeeksi tunnettu (vrt. Tex Willer tai jopa Ken Parker). Onko mainostettu edes juuri missään, itse en ole paljoa kyllä mainoksia nähnyt?
-
Noinhan se on.
Mainonta ja jakelu.
-
Voihan itku ja katku :o :(
-
Ei ole tarpeeksi tunnettu (vrt. Tex Willer tai jopa Ken Parker). Onko mainostettu edes juuri missään, itse en ole paljoa kyllä mainoksia nähnyt?
Ootko ihan tosissasi? Mainostaminen noin pienelle erälle sarjakuvaa maksaisi varmaan enemmän kuin sen painaminen...
-
Pienikin erä näyttää uhkaavasti jäävän käsiin koska kukaan ei tiedä siitä mitään koska ei oo mainostettu koska ei oo varaa mainostaa.
Vissiin runouskin on kohta kannattavampaa kustannettavaa kuin sarjakuva.
Tää on niin masentavaa
-
Erittäin harmillinen asia tämä peruuntuminen, kun ymmärtääkseni painatuskin oli jo suunniteltu etukäteen hyvissä ajoin. Ja ensimmäisen kirjan hinta oli kukkarolle ystävällinen.
Jospa joku voisi toimia Samin sijaisena? Ja auttajan nimi kirjaan tietenkin myös. Itse auttaisin talkoolaisena mielelläni, jos vain asuisimme samalla paikkakunnalla.
-
Ootko ihan tosissasi? Mainostaminen noin pienelle erälle sarjakuvaa maksaisi varmaan enemmän kuin sen painaminen...
No en tiedä paljonko mainokset esim. Aku ankan takakannessa tai Tex willerin sisäkannessa maksavat. Tuskin nyt niin paljoa etteikö Apollolla olisi varaa ollut sinne laittaa mainosta. Esim. Tex willerin lukijakunnasta olisi luullut löytyvän potentiaalisia ostajia.
Ja olen tosissani. Väitän että näkyvyys on ollut se ongelma, tuskin tavalliset texin lukijat edes tietävät buddyn olemassaolosta. Kvaak-yhteisö on niin marginaalinen hc harrastajaporukka, että sille ei kannata yksin kustantaa mitään sarjakuvaa.
-
-- Kvaak-yhteisö on niin marginaalinen hc harrastajaporukka, että sille ei kannata yksin kustantaa mitään sarjakuvaa.
Jos painos on jotain muutama sata kappaletta, niin Kvaak, Helsingin Sarjakuvafestivaalit ja Tampere Kuplii ovat varmaankin ne parhaat myyntipaikat.
-
Jos painos on jotain muutama sata kappaletta, niin Kvaak, Helsingin Sarjakuvafestivaalit ja Tampere Kuplii ovat varmaankin ne parhaat myyntipaikat.
Oletko tosissasi? Käsittääkseni varmaan suurin piirtein vain noissa paikoissa teosta on pidettykin esillä / markkinoitu. Silti:
Ensimmäinen osa on edelleen selvästi miinuksella.
En tiedä Buddyn painosmääristä, mutta oletetaan 500. 30 hinnalla 15000€. Texin sisäkannessa mainos, 500€? Ei tarvitse olla ekonomi kun laskee että raha olisi varmasti tullut takaisin. Texin painosmäärä? 5000? 5% lukijoista kun ostaa niin puolet Buddyn painoksesta olisi myyty.
Mutta ei, maksaa liikaa.
-
Itse väittäisin ettei niitä jo kvaakissa olevia Tex Willerin lukijoita jotka jo tietävät Buddy Longwaysta lukuunotaamatta mainostaminen Texissä ei olisi hedelmällistä saavutettavaan hyötyyn nähden.
Fokus on eri.
Siinä olen samaa mieltä että näkyvyys ja mainostus auttaisivat kasvattamalla sen hc-piirin ulkopuolelle ja tavallaan kasvattamalla hc-piiriä.
Laatuhan ei ole koskaan taannut suosiota tai myyntiä. Markkina on niin pieni.
Ja nythän on jo tehty ehdotuksiakin asiantilan korjaamiseksi.
Buddyn tarina ei siis ole ohi, en usko että odotus venähtää yhtä pitkäksi.
-
Sitten on kanssa se, ettei tota Longway-sarjakuvaa oikein löytynyt kuin isommista kirjakaupoista. Kyllä noi isot marketitkin voisi ottaa muutakin sarjakuvaa hyllyynsä kuin Fingerporia, Kamalaa luontoa tai Aku Ankkaa.
Olisi myös kiva, kun näistä euro-sarjakuvista tulisi edes se englanninkielinen versio. Yleensähän se on vain tota ranskaa. Kyllä sitä supersankari-sarjakuvaa löytyy englanniksi ihan kyllästymiseen asti, mutta euro-sarjis on jotenkin englanninkielisissä maissa unohdettu.
Kyllä on hienoja noi ranskankielisten vanhojen sarjakuvien integraalit. Suomeenkin viime vuosina tullut monia, mutta ne on aina olleet tommoisia pintaraapaisuja. Pitäisi julkaista ne kokonaan. Siinäkin on ongelma, ettei asiakas uskalla ostaa jotain integraalia, kun tietää, ettei siitä julkaista koko tuotantoa kuitenkaan. Kumma kyllä näitä sanomalehtien strippi-sarjakuvakokoomia ja kirjoja tulee uusia ja uusia. Monessa löytyy samoja sarjakuvia aina vaan uudestaan. Tuohon kyllä löytyy rahaa.
Mainontaan voisi kyllä panostaa ihan samalla lailla kuin romaaneihinkin ja tehdä sarjakuvista muoti-ilmiön. Olisi paljon parempi, jos ihmiset lukisi busseissa ja junissa mieluiten sarjakuvia (oikeita sarjakuva kirjoja...ei digitaalisia) kuin näpyttelisi Facebook päivityksiään.
-
-- Kyllä noi isot marketitkin voisi ottaa muutakin sarjakuvaa hyllyynsä kuin Fingerporia, Kamalaa luontoa tai Aku Ankkaa.
--
Ai, pienkustantajien pieniä painoksia kuten B. Longwayta?
Elämme kuplassa, omissa oudoissa sarjakuvafantasioissamme...
-
Mitenkähän kauppa käy festivaaleilla? Sata myytyä kappaletta (ennestään tuntematonta tai vain Kvaakissa mainostettua) mitä tahansa sarjakuvaa taitaa olla aika kova saavutus.
Tampereen ja Helsingin festarien jälkeen 500 painoksesta olisi siis vielä yli puolet myymättä.
Apollon väki ei ole tainnut puffata esim. haastattelun muodossa tuotteitaan festivaalilavaohjelmissa?
-
Mitenkähän kauppa käy festivaaleilla? Sata myytyä kappaletta (ennestään tuntematonta tai vain Kvaakissa mainostettua) mitä tahansa sarjakuvaa taitaa olla aika kova saavutus.
Tampereen ja Helsingin festarien jälkeen 500 painoksesta olisi siis vielä yli puolet myymättä.
Apollon väki ei ole tainnut puffata esim. haastattelun muodossa tuotteitaan festivaalilavaohjelmissa?
Väki? Taitaa olla enemmänkin ns. one man show...
-
En tiedä Buddyn painosmääristä, mutta oletetaan 500. 30 hinnalla 15000€. Texin sisäkannessa mainos, 500€? Ei tarvitse olla ekonomi kun laskee että raha olisi varmasti tullut takaisin. Texin painosmäärä? 5000? 5% lukijoista kun ostaa niin puolet Buddyn painoksesta olisi myyty.
Mutta ei, maksaa liikaa.
ensiksikin en vieläkään usko että 5% Tex Willerin lukijoista jotka eivät jo Kvaakin kautta tiedä Buddy Longwaysta sitä ostaisi.
(voin olla väärässäkin)
Luulen ymmärtäväni ajatusmaailman mutta vaikka länkkärin lukijoita ovatkin niin lajityypin sisällä nämä (Buddy ja Tex) ovat kokonaan eri maailmoista.
Käsittääkseni Texin itsensä painosmäärä ei ole ihan tuota luokkaa eikä egmontin mainosmyynti tunnista edes lehden mediakorttia jotta joku voisi mainostaa siinä. Mikä saattaa haitata
Vastaavin Bamse painos 2 500 tarjoaa takakantta hintaan 700€ +24% alv eli reilu 850€ ennen ensimmäistäkään myyntiä tai tilausta.
Kustannuksista kannattaa lukee mm. tämä ketju (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,18198.0.html) ja muistaa kyseessä olevan nelivärijulkaisu.
Buddy kävi lyhyesti ja vaikuttavasti kauan sitten Suomessa enkä olisi uskonut edes tätä saati keskustelua miten jatko voidaan taata.
Kertoo ilahduttavia asioita.
Moni on valmis joukkorahoituskustannuksen taa ja sitä kannatankin mutta moniko on valmis osallistumaan mesenoimaan mainoskampanjoita päivälehdissä, Tex Willereissä ja Aku Ankassa?
Sillähän muutosta ja näkyvyyttä saisi ja kustanatjilta vierahatisi yksi kalliolohkare osin pois päältä.
-
Väki? Taitaa olla enemmänkin ns. one man show...
No, aattelin että "väki" kuulostaa kivammalta. ::)
-
lajityypin sisällä nämä (Buddy ja Tex) ovat kokonaan eri maailmoista.
Käsittääkseni Texin itsensä painosmäärä ei ole ihan tuota luokkaa eikä egmontin mainosmyynti tunnista edes lehden mediakorttia jotta joku voisi mainostaa siinä. Mikä saattaa haitata.
Tottakai ovat ihan eri maailmoista, mutta toisaalta Ken Parker on lähempänä Buddyn maailmaa, ja niin vain sekin saatiin loppuun.
Sisäkannessa Mv-mainos lienee halvempi kuin bamsen takakansi. En tiedä. Libricon mainostaa texin sisäkannessa, ehkä EetuT osaa kommentoida mediakortti-asiaa.
Otetaan esimerkki mobiilipelimaailmasta. Tuttuni on alalla, ja saivat nyt ihan kohtuullisen liikevaihdon aikaan, kun olivat saaneet rahoitusta, jotta voivat mainostaa. Käytännössä mainosta kahdella rahalla ja saat 3 takaisin. Toki mobiilipeliala on volyymibisnestä, ja sielläkin pärjäävät ikävä kyllä parhaiten ne, jotka mainostavat eniten. Hyvä ja laadukas tuote ei myy ilman markkinointia, se on ikävä fakta. Toki Tertsin mainitsema jakelukanava on toinen merkittävä asia, mutta mobiilialalla ne ovat kaikille toimijoille samat.
-
Reilusti yli tuhannen seuraajan Kvaakin Twitter-tilillä Buddy Longway -arvostelu (https://twitter.com/KvaakFi/status/770308754835464192) sai yhden tykkäyksen, ja tykkääjä oli sekin toinen kvaakilainen...
Parasta (ilmaista!) mainosta Buddylle taisi olla Hesarin iso arvostelu kuvan kera (https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000005038254.html), joka on kullanarvoinen Suomen kirja-alalla. Ei Buddy Longway kiinnosta suurta ostavaa yleisöä sen enempää kuin mitä nyt on kiinnostanut.
-
Parasta (ilmaista!) mainosta Buddylle taisi olla Hesarin iso arvostelu kuvan kera (https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000005038254.html), joka on kullanarvoinen Suomen kirja-alalla. Ei Buddy Longway kiinnosta suurta ostavaa yleisöä sen enempää kuin mitä nyt on kiinnostanut.
Alkosta loppuu sellanen viini hetkessä jota puffataan ruokasivuilla. Hesarin voima on suuri.
Ei näytä Buddy kiinnostavan yleisöä.
Ja kun missään muussa lehdessä tai radiossa ja telkkarissa ei mainita teoksesta mitään, niin lopputulos on tämä. Surkea.
-
Hc-länkkäriharrastajilla saatta olla Buddyt hankittuina jo ennestään toisella kotimaisella.
-
Parasta (ilmaista!) mainosta Buddylle taisi olla Hesarin iso arvostelu kuvan kera (https://www.hs.fi/kulttuuri/kirja-arvostelu/art-2000005038254.html), joka on kullanarvoinen Suomen kirja-alalla. Ei Buddy Longway kiinnosta suurta ostavaa yleisöä sen enempää kuin mitä nyt on kiinnostanut.
Alkosta loppuu sellanen viini hetkessä jota puffataan ruokasivuilla. Hesarin voima on suuri.
toki, mutta en oikeasti ole ainut jolle Römpötti on käänteisesti vaikuttava tekijä.
Maastamme löytyy toki useampi kriitikko joiden kehuttua jotain päätän käyttää ainutkertaisen elämäni sisältämän ajan johonkin merkittävämpään.
Tämä arvosteltava vaan oli entuudestaan tuttu
Buddy Longway toki on hyvä mutta kuten sanottua kvaakin kautta tietävät harrastajat omaavat sen jo, osalla on ruåtsiksi, osalla BDväkeä on jo ranskaksi ja siltikin myynti ja näkyvyys ei riitä.
Aku Ankastahan saisi mainostilaa jo 5 900 €lla ja tavoittaisi silloin potentiaalisesti 612 000.
prosenttikin piisaisi silloin.
Jotenkin tuntuisi helpommalta kuin masinoida ihmisiä keräämään tähän varoja mainita heille että Buddy integraali on oivallinen valmistujais/nimipäivä/ystävänpäivä/vuosipäivä/treffilahja tms.
-
Heitänpä ilmaisen idean, lähettäkää kustantajat yksi kappale uusia sarjakuvakirjoja aina suosituille tubettajille kuten Roni Back, Lakko tms. Mitä näitä nyt on. Osa saattaa mainita teoksesta ja vilauttaa sitä, varsinkin jos se sattuu iskemään yhtään. Näillä on parhaimmillaan kymmeniä tai jopa satoja tuhansia seuraajia, jolloin se prosentti riittää pitkälle. Saataisiin parhaassa tapauksessa nuoria innostumaan edes hetkellisesti sarjakuvista.
Hesarin kulttuurisivuja ja niiden sarjisarvosteluita lukee aivan tasan samat kvaakkilaiset sarjisälyköt, anteeksi nyt vaan. 8]
-
--
Hesarin kulttuurisivuja ja niiden sarjisarvosteluita lukee aivan tasan samat kvaakkilaiset sarjisälyköt, anteeksi nyt vaan. 8]
Hesarin levikki on jotain neljännesmiljoona ja päivittäislukijoiden määrä ehkä kaksinkertainen.
Meillä on täällä aktiiviväkeä jokunen kymmen, hyvänä päivänä.
(Kustantaja saattaa lukea tätä keskustelua hämmentynein mielin.)
Mutta mainostaminen ei siis auta yhtään mitään ellei teosta myös levitetä laajalti, ja se vasta kallista on. Pienkustantaminen on oma taiteenlajinsa, ja enemmän kulttuuritekoa kuin rahantekoa.
-
Texin painosmäärä? 5000?
Käsittääkseni Texin itsensä painosmäärä ei ole ihan tuota luokkaa eikä egmontin mainosmyynti tunnista edes lehden mediakorttia jotta joku voisi mainostaa siinä. Mikä saattaa haitata
Sarjakuvalehtien mediakortteja ja painosmäärätietoja on viime vuosina valitettavasti piilotettu niin että niitä ei näe netistä kuka tahansa. Lisäksi kustantajat ovat alkaneet puhua yhä enemmän lukijamääristä, jotta luvut näyttäisivät isoilta.
Kuukausittaisen Perus-Texin painos oli muutama vuosi sitten jopa 16 000 kpl, joten uskon, että se on edelleenkin reippaasti yli 5 000 kpl. Huom. ja puhun puhtaasti painoksesta enkä levikistä.
-
Hesarin levikki on jotain neljännesmiljoona ja päivittäislukijoiden määrä ehkä kaksinkertainen.
Jep, mutta kuinka moni näistä on kohderyhmää, eli tykkää a) sarjiksista ja b) länkkärisarjiksista. Väitän että suurin osa muista skippaa arvostelun tai jos lukeekin, niin sillä ei ole sen enempää vaikutusta toimintaan kuin säätiedotusaukeaman lukemisella. Pitää tunnistaa kohderyhmä ja mainostaa siellä missä se tavoitetaan. Ja tästä kohderyhmästä 100% lukenee Texiä ja ehkä 5% Hesarin kulttuurisivuja.
-
(Kustantaja saattaa lukea tätä keskustelua hämmentynein mielin.)
:D
-
Jep, mutta kuinka moni näistä on kohderyhmää, eli tykkää a) sarjiksista ja b) länkkärisarjiksista. Väitän että suurin osa muista skippaa arvostelun tai jos lukeekin, niin sillä ei ole sen enempää vaikutusta toimintaan kuin säätiedotusaukeaman lukemisella. Pitää tunnistaa kohderyhmä ja mainostaa siellä missä se tavoitetaan.
Eiköhän noihin satoihin tuhansiin paperi- ja verkkolehden lukijoihin jokunen sarjakuvanystäväkin mahdu... ja olihan siinä Lucky Luken arvostelukin kyljessä, ja se on jo verrattomasti tunnetumpi sarjakuva.
Mutta kuten todettu, mainostaminen ei kannata, ellei painos ole iso ja levitys laaja.
(https://pbs.twimg.com/media/C1yjwQ9UQAE8ScL.jpg)
-
Hesarin levikki on jotain neljännesmiljoona ja päivittäislukijoiden määrä ehkä kaksinkertainen.
Meillä on täällä aktiiviväkeä jokunen kymmen, hyvänä päivänä.
(Kustantaja saattaa lukea tätä keskustelua hämmentynein mielin.)
Eikä vain kustantaja.
Levikki ei ole yhtä kuin hesarin aktiivilukijain määrä ja kehtaan väittää että suuri osa neljännesmiljoonasta skippaa kylddyyrisivut allihuuppa.
samalla tavoin kuin itse urheilusivut mistä vaan(poislukien sen n. 2 kertaa vuodessa kun käsitellään oikeasti urheilua eli nyrkkeilyä)
Samalla laskukaavalla kvaak muuttuu kymmenkunnasta aktiivista niihin 57 foorumilla just nyt, korkeimmillaan tänään ollut 107 kävijää.
Helmikuussa 2018 tähän mennessä enimmillään 192 kävijää.
Totta, moni varmasti samoja mutta ne jotka meistä poiketen ovat fiksusti hiljaa nolaamatta itseään, mutta emme tiedä.
Tämä saattaa saavuttaa tuhatkertaisesti hesarin sarjispalstasivun verran väkeä, niiltäkin korpiseuduilta johon hesaria ei tule.
rahantekoahan Buddy Longwayn kustantaminen ei ole ollut vaan juurikin kulttuuriteko josta Apolloa ei kyllin voi kiittää.
Uutisen ei siis pitäisi olla yllättävä.
Väen sijasta yhden miehen show, sarjisälykkö, teki kovan pyyteettömän työn : Alix, Buddy Longway, Comanche, Valkoinen Tiikeri, Tappaja, Olipa Kerran Ranskassa.
Mikään näistä ei ole trendikästä tai myyvää vaan laatua, markkinointihengen vastaista. Jokainennäistä joka päätyy jonkun nuoren tai lapsen(miksei aikuisenkin) käsiin, sukulaiselta, tutulta, kirjastosta ja sytyttää palon ja innon sarjakuvaan.
Saa jonkun piirtämään niitä Buddyn lumisia oksia uudestaan ja uudestaan... ja joskus omia sarjakuviaan... silloin on saavutettu jo jotain korvaamattoman kallista.
Yhäkin helpoin tapa taata sarjakuvan julkaisu on ostaa useampi nimeke sitä pien- tai isommaltakin kustantajalta ja vaikka jakaa tutuille, viedä tuparilahjaksi tjs.
Kulttuuriteotkin kaipaavat mesenaatteja. kiitos ja sarjakuvaneuvoksen titteli tai vastaava lämmittävät mutta niin taloudellinen turvakin.
-
--
Tämä saattaa saavuttaa tuhatkertaisesti hesarin sarjispalstasivun verran väkeä, niiltäkin korpiseuduilta johon hesaria ei tule.
--
Tuskin nyt tuhatkertaisesti mutta tosiaankin: reilu tuhannen kertaa näytetään Kvaakin Buddy Longway -arvostelusivua ladatun. Toivottavasti sillä on muutama kappale saatu myytyä ja kirjastokappale lainattua.
Tuo lahjaksi ostaminen ja kaverille suosittelu on myös sitä hyvän sarjakuvan lähetys-, öh, siis levitystyötä, jota kaikki voivat tehdä.
-
Tuskin nyt tuhatkertaisesti mutta tosiaankin: reilu tuhannen kertaa näytetään Kvaakin Buddy Longway -arvostelusivua ladatun. Toivottavasti sillä on muutama kappale saatu myytyä ja kirjastokappale lainattua.
No ainakin asia on herättänyt keskustelua. Ja itse siis ajattelin, että kvaakkilaiset olisivat auttaneet asiassa ojentamalla kätensä noihin käytännön hommiin, joita kustantaja ei itse enää pysty hoitamaan.
Myyntityö on sitten asia erikseen ja siihen on pienkustantajan vaikea keksiä viisasten kiveä. Mainostaminen on kallista ja myyntipaikkojen saaminen työn takana - hyllyihin kun ei monissa ketjuissa haluta ottaa kuin heidän itsensä varmoiksi kokemia myyntinakkeja (ja siitäkin joutuu väliin maksamaan).
Ja mitä tulee noihin nettisivustojen erilaisiin kävijä- ja lukijalaskureihin, niin ne harvemmin antavat lähellekään oikeanlaista kuvaa kävijämääristä - väliin lukemat ovat moninkertaisesti suurempia kuin todellisuus. Eli niihin on aina huono vedota, vaikka näin monilla saiteilla tehdäänkin.
Mutta toivotaan, että vielä joskus saataisiin lisää Buddya suomeksi!
-
Kyllähän Curt tuossa varmaan on oikeassa. Isossa kuvassa Apollon kustantama huikea Kattaus sarjakuvaa on jäänyt liian pienen piirin ostamaksi. Hienoa että kirjastoista saa Nämä lainattua mutta se valitettavasti pienentää kustantajan kukkaroa. Itse pyrin parhaani mukaan lunastamaan uutuudet omaksi mutta joskus talous ei vain Anna periksi. Kiitokset kaikista noista Curtin mainitsematta nimikkeistä. Hyvää ja toisistaan poikkeavaa settiä.
Ekku
-
Heitänpä ilmaisen idean, lähettäkää kustantajat yksi kappale uusia sarjakuvakirjoja aina suosituille tubettajille kuten Roni Back, Lakko tms. Mitä näitä nyt on. Osa saattaa mainita teoksesta ja vilauttaa sitä, varsinkin jos se sattuu iskemään yhtään. Näillä on parhaimmillaan kymmeniä tai jopa satoja tuhansia seuraajia, jolloin se prosentti riittää pitkälle. Saataisiin parhaassa tapauksessa nuoria innostumaan edes hetkellisesti sarjakuvista.
Tämä ei ole minun mielestäni mikään ihan turha idea. Ehkä pitäisi jotenkin jalostaa, mutta ainakin meillä ipanat on juurikin kaikkien tubettajien faneja ja haaveenakin on joskus tulla itsekin tubettajaksi. Mitä tällainen kalkkeutunut ukko ei ymmärrä lainkaan.
Jos joku tuollainen tubettaja näyttäisi uudella videollaan jotain sarjista, että tätä kannattaa lukea, niin varmasti moni ostaisi tai ainakin kävisi kirjastossa ja saattaisi innostua.
Hulluimmat ideat on usein niitä parhaita :laugh:
-
- - rahantekoahan Buddy Longwayn kustantaminen ei ole ollut vaan juurikin kulttuuriteko josta Apolloa ei kyllin voi kiittää.
Uutisen ei siis pitäisi olla yllättävä.
Väen sijasta yhden miehen show, sarjisälykkö, teki kovan pyyteettömän työn : Alix, Buddy Longway, Comanche, Valkoinen Tiikeri, Tappaja, Olipa Kerran Ranskassa.
- -
Kulttuuriteotkin kaipaavat mesenaatteja. kiitos ja sarjakuvaneuvoksen titteli tai vastaava lämmittävät mutta niin taloudellinen turvakin.
Hear, hear!
Churchillia soveltaen: harvoin niin harvat ovat niin suuressa kiitollisuudenvelassa vain yhdelle.
-
Hulluimmat ideat on usein niitä parhaita :laugh:
En minä näkisi, että tuo on mitenkään hullu idea. Ei ne isot firmat lähettele tubettajile tavaraa ilman odotuksia myynnin kasvamisesta. Ja käsittääkseni tubetuksessa liikkuu ihan paperirahaa, joten selvästikin firmat on tyytyväisiä lopputulokseen.
Pitäisi vain löytää tubettaja, joka on aidosti kiinnostunut sarjiksista ja jolla on riittävästi seuraajia.
Lopuksi pitää vielä mainita, että itsekin olen harmissani Buddyn loppumisesta mutta pitää olla tyytyväinen, että saatiin edes eka integraali suomeksi.
-
Jos Buddy olisi punavihreä kiroileva tikku-ukko, niin kulttuuriministeriön apurahoilla jatko olisi pelastettu. Perinteinen klassista taidetta esittävä sarjakuva on taiteenlajina jätetty tylysti markkinoiden armoille.
Tietenkin asia vaatisi juridista selvittelyä ja vaivannäköä, mutta olisiko lahjoitusvaroin perustettavan ja käännössarjakuvaa tukevan säätiön perustamiseen riittävästi motivaatiota? En oleta, että meidän kvaakkilaisten joukosta löytyisi varakkaita mesenaatteja, mutta muodostuisiko useista pienistä vuosittaisista rahalahjoituksista riittävästi pääomaa pienkustantamoiden tukemiseksi? Olettaisin, että suhteellisen marginaalinenkin finanssinen tuki voisi lisätä laadukkaan käännössarjakuvan kustantamisen edellytyksiä.
-
Jos Buddy olisi punavihreä kiroileva tikku-ukko, niin kulttuuriministeriön apurahoilla jatko olisi pelastettu. Perinteinen klassista taidetta esittävä sarjakuva on taiteenlajina jätetty tylysti markkinoiden armoille.
Hohhoijaa. Sikäli kuin tiedän niin about ainoa tuki mitä sarjakuvien kustantamiseen voi saada on kirjastojen ostotukitilaukset, jotka tulevat kerran vuodessa. Ja niistä sarjakuvista, mitä itse diilaan (= aika monta), Buddy Longway sai sitä viime vuonna eniten.
Mutta älä toki anna faktojen häiritä hyvää ennakkoluuloa.
-
No, eipä tarvitse viedä ideaa eteenpäin.Mutta kiva, että saan sentään pitää ennakkoluuloni. Vastineena sinä voit pitää kyynisen omahyväisyytesi.
-
No, eipä tarvitse viedä ideaa eteenpäin.Mutta kiva, että saan sentään pitää ennakkoluuloni. Vastineena sinä voit pitää kyynisen omahyväisyytesi.
Miksei ideaa voisi viedä eteenpäin? Siitä vain! Kaikki mikä edistää sarjakuvan julkaisua Suomessa on hyväksi.
Mutta tippaakaan et saa ymmärrystä tai kannustusta vastakkainasettelun lisäämiseen erilaisten sarjakuvien välille. Sellaisen ajattelun soisi jo pikkuhiljaa vaipuvan unholaan. Sarjakuva(kin) on sekä että, ei joko tai.
Kyyniseksi tulee helposti, mutta onneksi aina välillä tulee ilahduttavia valopilkkuja jotka poistavat sitä. Viimeksi Sininen Jänis.
-
Twitteristä (https://twitter.com/visitbrussels/status/599144157396017153) löytyi kuvia vanhasta Derib-näyttelystä, ja originaalikuvia. Sivusommittelun ja tunnelmanluonnin mestari! Ja mikä mustan ja valkoisen tasapaino! Parbleu!
(https://pbs.twimg.com/media/CFCWbtTWgAEC6pp.jpg)
(https://pbs.twimg.com/media/CFCWbtTWgAEC6pp.jpg)
(https://pbs.twimg.com/media/CFCWb5tXIAA3tQX.jpg)
(https://pbs.twimg.com/media/CFCWb5tXIAA3tQX.jpg)
(https://pbs.twimg.com/media/CFCWb5jWMAAIesA.jpg) (https://pbs.twimg.com/media/CFCWb5jWMAAIesA.jpg)
-
Ai prkl miten upeaa taidetta. Nimenomaan mustavalkoisena välittyy tunnelma, liike etc. Ei aina tarvitse olla väritettynä.
Ekku
-
Kunpa vaikka Otavan NonStop-sarjassa saataisiin joskus Buddylle jatkoa...
-
Jokunen vuosi sitten minun oli tarkoitus kerätä Buddyt ranskaksi, mutta kun Apollo ilmoitti ottaneensa sarjan julkaisuohjelmaansa, peruin tuon aikeen.
No, nyt piti sitten kuitenkin reilu viikko takaperin tilata Ranskan Amazonista integraalit 2-5. Kakkonen on jo saapunut. Ai että mitä herkkua! Kuudes albumi, hirvitarina L'orignal on ainakin visuaalisesti näyttävimmästä päästä Buddya mitä olen nähnyt. Seuraava, lumisissa maisemissa tapahtuva L'hiver des chevaux vaikuttaa pintapuolisen selailun perusteella myös aika mahtavalta. Ja ne sivusommittelut... saavat kyllä minutkin yrittämään omissa sarjakuvissani samaa!
-
Ruotsissa näyttäisi alkavan nyt Buddy Longway integraalien sarja, johon se ainut Suomessa julkaistukin perustui.
https://www.adlibris.com/fi/kirja/buddy-longway-samlade-aventyr-1-9789188897039
Joku täkäläinen julkaisija kimppaan mukaan? Otavaa jo Non Stop-ketjussa on ehdotettu.
-
Ken Parkerit julkaistu, Comanchet julkaistu (ne Hermannin ainakin), Blueberryt julkaistu...
Eikö kukaan kustantaja tosiaan halua jatkaa Buddy Longwaylla? Laadullisesti samaa luokkaa ja hienoja integraaleja vain 5, joista se ensimmäinen jo tullutkin Apollolta...
-
Tuskin kukaan enää tällaiseen ryhtyy, kun sarjakuvan myynti on laskenut viime vuodet kuin lehmän häntä. Ihme, kun julkaistaan edes jotain.
-
Tuskin kukaan enää tällaiseen ryhtyy, kun sarjakuvan myynti on laskenut viime vuodet kuin lehmän häntä. Ihme, kun julkaistaan edes jotain.
Toisaalta saihan Punapartakin pitkän tauon jälkeen jatkoa ja laadukkaan lännensarjakuvan ja BD:n ystäviä lienee Suomessa vielä jäljellä. Blueberryt meni vissiin ihan OK, Texiä suolletaan edelleen hirveetä tahtia ja nyt tuo Egmontin BD-sarja....
-
Ken Parkerit julkaistu, Comanchet julkaistu (ne Hermannin ainakin), Blueberryt julkaistu...
Eikö kukaan kustantaja tosiaan halua jatkaa Buddy Longwaylla? Laadullisesti samaa luokkaa ja hienoja integraaleja vain 5, joista se ensimmäinen jo tullutkin Apollolta...
Tosiaankin.
Tuntuisi kyllä aika turvalliselta kustannuspäätökseltä, jos joku nuo integraalit suomeksi ulos pukkaisi. Luulisi noita muutaman sadan kappaleen verran myytävän.
-
Tuntuisi kyllä aika turvalliselta kustannuspäätökseltä, jos joku nuo integraalit suomeksi ulos pukkaisi. Luulisi noita muutaman sadan kappaleen verran myytävän.
Uskon samaa. Suomalaisten kuitenkin pitäisi päästä yhteispainatuksiin. Ruotsalaisten ja tanskalaisten vankkureihin valitettavasti ei enää ehdi, sillä he julkaisivat toisen Buddy-integraalin jo viime vuonna. Muun muassa täällä (https://www.coboltforlag.se/store/category/buddy-longway-310333) näkyvät ruotsinkieliset Buddy-kokoelmat.
-
Tuntuisi kyllä aika turvalliselta kustannuspäätökseltä, jos joku nuo integraalit suomeksi ulos pukkaisi. Luulisi noita muutaman sadan kappaleen verran myytävän.
Tässähän on nähtävissä Kvaak kirjan kokoinen projekti.
-
On nää ruotsiksi ilmestyneet Buddy -integraalit vaan hunajaa 🤠 Nyt vasta hoksasin noi, ja kakkososaa sai hetken metsästää. Sopivasti on muutenkin ollu ruotsin opiskelu tässä ohjelmassa, joten näiden lukeminen on nyt todellista juhlaa.
-
On nää ruotsiksi ilmestyneet Buddy -integraalit vaan hunajaa 🤠 Nyt vasta hoksasin noi, ja kakkososaa sai hetken metsästää. Sopivasti on muutenkin ollu ruotsin opiskelu tässä ohjelmassa, joten näiden lukeminen on nyt todellista juhlaa.
Harmi, ettei kukaan ole enää tarttunut Buddyyn, olisi ollut kiva saada nämä suomeksi, kun eihän näitä ole englanniksi käännetty(?). Like olisi ykkösvalinta, julkaisivathan he Blueberrytkin hienoina integraaleina. Myös egmontin BD-albumisarjassa olisi kiva saada Buddya tai tavallisina albumeina.
Tai sitten joku riittävän itsepäinen ja osaava, voisi neuvotella käännösoikeudet itselleen ja kääntää nämä koko kansan iloksi suomeksi. Ostaisin :)
-
Näissä on se hyvä puoli, että tekstiä on suhteellisen vähän. Kouluruåtsilla pysyy siis kärryillä, vaikka olisi ollut vain puoliksi hereillä oppitunneilla.
-
Näissä on se hyvä puoli, että tekstiä on suhteellisen vähän. Kouluruåtsilla pysyy siis kärryillä, vaikka olisi ollut vain puoliksi hereillä oppitunneilla.
Hmm... ehkäpä pitää tutustua ruotsin versioihin, jos sattuu kirjastosta löytymään. Silti, saisi nämä kääntää suomeksi, kun "vain" neljä jäljellä.
Kenellä muuten on Buddyn suomijulkaisun oikeudet nykyään, kun Apollo lopetti?
-
Neljäs Buddy Longway -integraali on ilmestymässä lähiaikoina Cobolt Förlagilta kyseisen kustantamon sivuston mukaan. Esittelytekstistä käy ilmi, että myös viides BL-integraali ilmestyy aikanaan.
-
Lång väg hem on ny luettu ja odottelen sitten vitososaa. Aivan erinomanen sarja, hienoa että nää kaikki albumit tulee saataville. Tekstin määrä on tosiaan varsin helpolla tasolla, kannattaa noi hankkia.
-
Viides osa Buddy Longwayta saapui Adlibriksen kautta hyllyyni, ovat jo ulkoasultaan upean näköisiä opuksia. Sen verran olen noita selaillut että kuvitus näyttää vallan upealta. Nyt vain odotellaan inspiraatiota alkaa noita oikeasti lukemaan ja swenssoneiden kieltä verestämään. Näitä tuskin koskaan saadaan kaikkia tällä ensimmäisellä kotimaisella julkaistua mutta jos niin käy niin ostan varmasti...
-
Samoin viides osa on hallussa, ja pakattu ittelleni joululahjaksi 🤠 Onneksi ruotsinkieli sujuu nykyjään erinomasesti.
-
Ruåtsissahan aikoinaan tätä sarjaa julkaistiin pitkälle myös albumeina. Miniulla opn ne kaikki. Missä integraalissa on ensimmäinen tarina, joka ei ole tullut albumina ulos Ruåtsissa?
-
Täten vastaan itselleni ja kenties muille kiinnostuneille: Samlade äventy 4 päättyy tarinaan Det sista mötet, joka sattuu olemaan myös viimeinen Ruotsiss albumina julkaistu tarina. Numerosta viisi lähtien vaan ostelemaan kaikki muutkin, joilla jo albumit on.