Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Sarjakuvien ostaminen ja keräily

Deluxe, absolute, yms. muut hienommat editiot

(1/8) > >>

Veli Loponen:
Kun Kilpikonna on täällä viime aikoina viitannut useampaankin kertaan sarjakuvien Deluxe editioneihin, jotka ovat normaaleja kokoelmia suurikokoisempia ja laadukaampia sekä sisältävät yleensä lisämateriaalia, niin ajattelin aloittaa niiden keräilyä ja kommentointia varten oman ketjun. Tässä ei siis sinällään ole tarkoitus keskustella sarjakuvan sisällöstä, vaan mennään formaatti edellä. Voi siis kertoa tykkääkö tahi ei näistä ja miksi, keräileekö vaiko ei ja niin edelleen.
Näin nopeasti mulle tulee mieleen tähän formaattiin sisältyviksi seuraavanlaisia nimityksiä:
deluxe edition
absolute edition (ainakin DC käyttää joissain tätä, ei saa sekoittaa DC:n uuteen Absolute-sarjaan)
artist's edition ja sen erilaiset nimimuunnelmat kustantajasta ja kannen kovuudesta riippuen
integraali
omnibus (näissä on monia formaatteja, mutta tarkoitan esim. DC:n ja Marvelin omnibuksia, jotka ovat kovakantisia ja hieman normaalikokoelmia suurempia)

Veli Loponen:
Vastaan itse ekana.

Lähtökohtaisesti en keräile tai ostele tämän formaatin julkaisuja. Niitä kuitenkin kertyy syystä tai toisesta. Omnibuksia on joitain, koska niiden avulla saa pitkähköjä juoksuja kerralla, vaikka niiden lukeminen mukavasti onkin liki mahdotonta. Sitten löytyy yksi IDW:n Artist's Edition eli John Byrnen Fantastic Four. Se oli pakkohankinta, koska siinä pääsi lähimmäksi Byrnen originaalitöitä, mitä toistaiseksi on ollut mahdollista. Sen jälkeen tulleita Byrne AE-kirjoja en ole ostanut.

Nyt mietin kovasti, että ostaisin syyskuussa ilmestyvän Byrnen the Man of Steel Absolute editionin. Man of Steel on toki jo suomeksi ja englanniksi kokoelmissa, joten en sitä tarinan vuoksi tarvitse. Sen sijaan olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin tämä on reprottu. Man of Steelin iso ongelmahan oli ohuet tussausviivat, joista moni painettaessa jäi pois ja lopputulos oli vähän sotkuinenkin. Lisäksi tässä on ekstroja itse sarjakuvan sivumäärän verran, joista isoin osa on lyijykynäluonnosten ja alkuperäissivujen skanneja. Ja onhan tää myös kaikin puolin täydellinen tarina muutenkin ja yhdistää kaksi suosikkiani: Teräsmiehen ja Byrnen.

Reima Mäkinen:
Britit tekee apex editioneja. Sillä tarkoitetaan kirjoja joissa sivut ovat originaalin näköisiä ja kokoisia. Kovasti teki mieli Bollandin apexia mutta ostin sitten vain pienempikokoisen masterpiece editionin samasta kirjasta. Kyllä siinäkin pääsee originaalifiiliksiin ja noin kolmasosalla hinnasta. Ainoa apex mulla on Carlos Ezquerran töistä koottu albumi. Osa näistä myydään nopeasti loppuun, mutta joitakin sitten jää vielä pidemmäksi aikaa nettikauppaan, kuten Kevin O'Neillin Nemesistä ym. sisältämä apexi.

Ehkä tähän kuuluu myös joukkorahoitetut. Tuo Kvaakin Eternautti on semmoinen. Kaksi kirjaa boksissa. Samoin Kari Leppäsen Achilles Wiggen integraalit. Lähtökohtaisesti en harrasta luxusta, mutta joskus ei muita versioita ole edes saatavissa.

Curtvile:
Kaikki varmasti tietävät kantani.
On, omnibuksilla on paikkansa mutta kuten sekä Epic collections että DC Finest saman voi tehdä pehmytkantisesti.
Artist Editionit tajuan juuri sen taiteen kannalta, näkee viiva työskentelyn ja korjaukset.

Mutta deluxe puoli on ... eriskummallinen ilmiö. Yleisin syy miksi ikinä hankin on jos kerää jotain mitä ei juuri mitenkään lehtinä saa kokoon ja toinen on jos on halvempi kuin pehmytkantisesti.

Tiedän että tämä on monelle vaikea käsittää mutta en viitsi maksaa turhasta.
Tämän takia kun on muutaman ihmisen kanssa keskustellut siitä miten heistä olisi kiva julkaista ja tehdä " kauniita esineitä" jonka toki ymmärrän mutta hintojen realiteetit tulee vastaan.
Mutta kun se sisältö ratkaisee, ei formaatti.
Jokainen tykkää mistä haluaa kunhan ei muita vahingoita. Itse en vieläkään pidä sikaa vetovoimaisempana kun sille lätkii huulipunaa.

kilpikonna:
Ymmärränkö asian väärin. Luulin että Deluxe Edition on aina paras versio sarjiksesta. Laadukkain materiaali ja suurempi koko. Esim. hankin Absolute Batman vol.1, niin se on sellainen TP. Sivukoko on pienempi ja paperin laatu on mielestäni lähellä naurettavaa. Suuri osa sivuista on myös todella haaleita.

Energon Universe (EU) kohdalla, pelkästään kirjan taka- ja etukansi kimaltavat. Se lisää tunnelmaa kummasti kun ulkoasuun on panostettu. Sivujen paperilaatu on erinomainen ja teksti juuri oikean kokoista. Lisäksi esim. kaikki kannet ovat selattavissa lopussa: 1 sivu / 1 kansi. Sen lisäksi on hahmojen suunnittelusta useampi sivu, kuvia + kommentteja. Kyllä tuollainen lämmittää kummasti.

Sitten lyhyesti hinnasta, niin koen että jos kirjassa on esim. 12 tarinaa / "lehteä", lähes 300 sivua ja hintaa sen noin 40 euroa. Ilmainen kotiinkuljetus, niin onhan tuo ihan ok hintalaatusuhde. JA jos asunto on lähdössä alta, niin myymällä kirjan voi saada jopa 50 % takaisin. Kirjahyllyssä ainakin EU kirjojen selkämys, vai miksi sitä kutsutaan, niin sekin on hieno. Siinä näkyy esim. päähahmo alhaalla ja kirjan nimi ylhäällä.

Taide ei tule esiin huonon materiaalin päällä. Paperin laadulla ja koolla on valtaisa merkitys siihen fiilikseen, ellei sitten ole täysin tarina edellä kulkija. Itse visuaalisena henkilönä haluan että kuvat ovat voimakkaita, värit, musta, valkoinen ja suurempi sivukoko on aivan oleellisessa asemassa. Hahmot, vaikka vähän suurempina, ai että... ja maailmat. .....

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu