Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Omakustanteet ja underground
Robert Crumb
Justus:
Lainasin tässä ilokseni lukemattomani Robert Crumbin Blues -albumin. Se on kokoelma Crumbin musiikkiaiheisia sarjakuvia. Täytyy sanoa, että miehellä on todella vahva blueskulttuurin tuntemus ja aihe kiinnostaa häntä, keräilijä kun on.
Mutta asiaan. Albbarissa on tarinoita vuosilta 1970 - 1991. Todella hyvä läpileikkaus siis Crumbin tuotantoon. Crumbilla on kaksi tapaa piirtää. Toinen, se parempi, on tumma ja jyrkkä kuin melkein kuin raapetekniikalla piirrettyä sarjakuvaa. Taitaa olla tussattua? Toinen tyyli on ohuella kynällä tehtyä erittäin pikkutarkkaa ja jossa varjostukset on tehty viivoilla, ei tussilla maalaamalla. Vuonna 1991 tehty sarjakuva "Mikä siinä on, että ihmiset jotka harrastavat ketkutusta ja jytää ovat minusta niin vastenmielisiä??" on suoraan sanoen paska teknisesti. Se on kuin se olisi jäänyt puolitiehen. Siinä näkee, että se on Crumbin, mutta se on avuton töherrys.
Huomasin, että 70-luvun lopusta 80 -luvun loppuun on Crumbin kultakautta. Viivatekniikka on vahvakätistä ja äärimmäisen pikkutarkkaa. Mikä muutti tyylin? Näin tässä uuden Crumbin työn, Kiitospäiväerikoisen erään lehden kannessa. Se oli tietysti ihan kelpo, värillinen ja muuta.
kaltsu:
--- Lainaus käyttäjältä: Justus - 18.04.2005 klo 11:58:19 ---Vuonna 1991 tehty sarjakuva "Mikä siinä on, että ihmiset jotka harrastavat ketkutusta ja jytää ovat minusta niin vastenmielisiä??" on suoraan sanoen paska teknisesti.
--- Lainaus päättyy ---
Minua kyseisen sarjan ilmavuus ja kepeys puolestaan miellyttää enemmän kuin monet tukkoisemmiksi nyhrätyt sarjat ja pidän 80-luvun jälkeistä Crumbin tuotantoa keskimäärin mielenkiintoisempana ja taiteellisesti merkittävämpänä kuin vanhempaa tuotantoa.
Niin ja kyllä ne Crumbin kaikki työt ovat tussattuja. Jotkut siveltimellä, jotkut hiusterällä ja jotkut aivan muilla tekniikoilla. Crumb on varsin monipuolinen piirtäjä enkä missään nimessä lähtisi hänen tyylejään tunkemaan kahteen lokeroon.
Milloinkohan muuten saamme kaikki Fritzit (omat suosikkini) yksien kansien välissä suomeksi?
Justus:
No niin, siinä sen näkee. Itse en huomaa kuin kahta eri tyyliä kun en piirrä itse eikä ole hajuakaan tekniikoista. Mutta yhtä kaikki, tuo kyseinen sarja on minusta aika kehno ulkoasultaan. Haparoivaa jälkeä, vapiseva kynä. Tai ehkei sitä ole raavittu niin paljoa eli se on tehty vähätöisesti. En jaksa skannata kun ei ole skanneri kiinni.
Timo Ronkainen:
Joo, kyllä se eroaa melkolailla kirjan muista sarjoista. Onpahan vaan luonnosmaisempi - ei huonompi. Voipa olla jopa että Crumb on väsännyt sen luonnoskirjaansa suurin piirtein tajunnanvirtana, ainakin näyttäisi siltä että se on tehty nopsasti yhtä ainoaa kynää käyttäen. Pitäisi varmaan kysyä herralta itteltään?
Timo
Kapteeni Kenguru:
--- Lainaus käyttäjältä: kaltsu - 18.04.2005 klo 13:11:48 ---Milloinkohan muuten saamme kaikki Fritzit (omat suosikkini) yksien kansien välissä suomeksi?
--- Lainaus päättyy ---
Kuka tykkää äidistä, kuka isästä... Muistaakseni Crumb itse ei ainakaan loppuvaiheessa juurikaan arvostanut Fritziään, vaan Fritz mm. seikkaili CIA:n agenttina lähinnä että niistä jutuista tuli rahaa, vaikka häntä ei niitä juurikaan huvittanut piirtää. Näissäkään jutuissa se piirrosjälki ei välttämättä sitä kaikkein huolitelluinta ollut - mutta ainakin itselleni se on juuri sitä "oikeaa undergroundmeininkiä"; ei kaiken tarvitse olla aina niin viimeisen päälle.
Mulla on pari Jymyä, jossa eräs on jonkinlainen Fritz-spesiaali sisältäen mm. juuri tuon CIA-jutun, toisessa Fritz sekaantuu radikaaliporukoihin, joiden tarkoitus on tehdä pari pommiattentaattia ja kolmannessa on sitten tämä kuuluisa tarina, jossa Fritz tapetaan jääpiikillä. Paljonkohan niitä Fritzejä on vielä noiden lisäksi?
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta