Väitänpä että alamäki oli alkanut jo Goscinnyn aikana. Jos äijä eläisi surkuteltaisiin alamäkeä joka tapauksessa.
Sama koskee Lucky Lukea ja Ahmed Ahnetta. Jokaisessa 3-4 viimeistä albumia olivat vain varjoja nerouden ajoilta.
Ja voisiko joku selittää miksi se yks ruma ukko haisee jollekin, kalalleko se oli. Onko siinä joku vitsi vaiko ihan vaan tuulesta temmattu idea, kuten usein Uderzolla, mielestäin.
lukenut mutta eikös se ruottinkieli ole muutenkin kielellisesti aika köyhää.
Englannin kielen Getafix poikkeaa toisista kielistä täysin, miksihän? ;)
Minusta tämä "Asterixista tuli ihan paska kun Goscinny kuoli" -juttu on aikamoinen sarjakuvaklisee, itsepätemiseksi esitetty.
Syvä kuilu on parodia monestakin, mutta itse löydän yhtäläisyyksiä aika tavalla Taru Sormusten Herrasta -trilogin viimeisen osan eli Kuninkaan paluun kanssa. ...
Toisaalta on hauska, miten ranskalaisuutta ja Bretagnea kuvaava Asterix on otettu Suomessakin omaksi. Suomalaisetkin uskovat tunnistavansa itsensä rakastettavien ja "taikajuomaa" hörppäävien jukuripäiden kylästä...
Asterix & co 1-erikoisalbumissa on kerrottu Asterixin hahmojen nimiä muilla kielillä. Englannin kielen Getafix poikkeaa toisista kielistä täysin, miksihän? Onhan Aqua -sanan merkitys tunnettu myös englanninkielellä...
Ranskassa ei tiedetä Suomesta mitään, mutta jos tiedettäisiin olisi kyllä metka miettiä millainen albumi "Asterix Finlandiassa" olisi voinut olla. Ranskalaisten käsitykset muista Euroopan kansallisuuksista tulevat näissä tarinoissa esiin varsin voimakkaina...
Trubadurix on Assurancetourix
Aladobix on Abraracourcix, Vitalstatix englanniksi.
Englanniksi noita on luettukin, muttei ranskaksi. Assurancetourix viittaa vissiin matkavakuutukseen? Mitäs Abraracourcix tarkoittaa?
-P.
Jos bardi tarttee jonkinlaisen tapaturmavakuutuksen, kun yleensä laulua aloittaessaan häntä kohtaa "tapaturma" muiden kyläläisten toimesta. Ainakin kalanmyyjä Amaryllix ja seppä Caravellix takovat Trubadurixia maan rakoon silloin kun on laulun paikka.
Franquinilta kadotti virtuositeettinsä piirtäjänä (tussaajana) jonnekin masennuksen mustiin syövereihin. :'(
Mutta oli Suomessakin Asterix ja Latraviatan ensipainos 100 000.:o :o :o
Jansa72: olet oikeassa että ekojen albumeiden piirrosjälki on surkeaa eikä juoni oikein kulje, mutta eikö uudelleenpiirtäminen ole vähän klassikoiden raiskausta? Kaikkien piirtäjien tyyli muuttuu, joissakin tapauksissa todella paljon, esim. Viivi&Wagner, Lassi ja Leevi, Don Rosan ankat.. Varsinkin Wagner on ensimmäisissä stripeissä todella naurettavan näköinen, ja Watterson oppi leikkimään kuvaruuduilla vasta paljon myöhemmässä vaiheessa. Don Rosa puhuu usein siitä kuin hän tuntee suurta kiusausta piirtää joitain alkuvaiheen sarjojaan uudelleen, mutta ei silti sitä tee. Entäs 10 vuoden päästä, kun tyyli on taas muuttunut? Sittenhän piirtäjä joutuisi tekemään taas saman homman uudelleen, hommasta tulisi jatkuvaa itsensä toistoa ja omien kykyjen näyttelyä...
Joo. Kannattaa tehdä niin kauan kuin ukossa vähänkin on virtaa. Jotenkin tuntuu, että asterixien ilmestymistahti olisi tiivistymään päin...
Mun mielestä Uderzo saisi piirtää kolme ekaa Asterixia uusiksi. Niiden albumien aikana asterix ja obelix sekä melkein koko kylän väki muuttuivat ulkonäöllisesti aika paljon. Ja tyyli oli alkuvaihessaan muutenkin jotenkin tylsempää :(
Eikös se Uderzo kieltänyt kolmannen, "Hispaniassa"-elokuvan tekemisen , nimenomaan sen takia, että elokuvat eivät noudattaneet Asterixin henkeä. Siis hänen mielestään.
Uderzon omista käsikirjoituksistakin voi olla montaa mieltä tuon Asterixin hengen toteutumisen suhteen.
EDIT: selvensin hieman sanomaani ;D
Vielä uusi albumi Uderzolta ja kumppaneilta on siis tulossa:
Ei, kyllä Uderzo elää ja hengittää. Mutta vanhahan hän on. Mistäs kuulit että olisi kuollut?Kun ne vanhimmat albumit ovat niin "vanhoja".
Kun ne vanhimmat albumit ovat niin "vanhoja".
Seuraavaksi Asterix ja Obelix menevät varmaan naimisiin, tuskin kumminkaan keskenään. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tarina!
Mitä huonoa Latraviatassa on? Huumori on kehnoa (onko "luotijuna" kääntäjän aikaansaannos? Liian kehnoa anakronismia.) verrattuna Goscinnyn parhaisiin, juoni tuhlaa aikaansa joutavaan tyhjäkäyntiin (Asterixin muistinmenetykseen ja poukkoiluun tuhrautuu ilman mitään syytä ja tarvetta melkein 10 sivua).
Timo
Kaikissa aiemmissa albumeissa tekstaus on pelkkää versaalia ja monta edellistäkin albumia oli jo kokonaan Uderzon käsialaa. Miten se fontti siinä viimeisessä yhtäkkiä vaihtui?
( Mutta ne pisteet i:n päällä on SiLTi arrrggghhh :-\ ärsyttäviä.)
Sen lisäksi mitä täällä jo muut ovat kommentoineet Latraviataa, minun huomioni kiinnitti erityisesti se, että tekstauksessa [...] On ärsyttävää lukea TEKSTiÄ JOSSA iSOJEN KiRJAiNTEN JOUKOSSA AiNA i-KiRJAiMEN PÄÄLLÄ ON PiSTE.
Sarjakuvatekstaus ei oikeastaan yleensäkään ole seurannut mitään typografiaa tai vastaavaa.Paitsi joitain "sääntöjä" on. Esim. Jenkkisarjoissa pyritään tekstaamaan I (minä) päätteisenä isona iinä I. Muut iit sitten tavallisena pölkkynä I.
Paitsi joitain "sääntöjä" on. Esim. Jenkkisarjoissa pyritään tekstaamaan I (minä) päätteisenä isona iinä I. Muut iit sitten tavallisena pölkkynä I.
vertaa... hm, mihin tahansa Goscinnyn kirjoittamaan Asterixiin. Seuraavaksi Asterix ja Obelix menevät varmaan naimisiin, tuskin kumminkaan keskenään. Se olisi kyllä mielenkiintoinen tarina!
Minä en pidä yhtäkään asterix-albbaria erityisen huonona. En edes latraviataa. Ei se mikään ikimuistoinen ole, mutta eivät ole mielestäni kaikki Goscinnynkään kirjoittamat Asterixit. Muutamat hyvät naurut tuosta latraviastakin sai!Olen samaa mieltä. Ei se mikään paras albumi ollut mutta ei se nyt erityisen surkeakaan ollut. Yleisesti ottaen Uderzo on onnistunut yksinkin tekemään maittavia Asterix-alppareita.
Monien mielestä viimeisin albumi eli Asterix ja Latraviata on surkea albumi, mutta olisi myös mukava tietää miksi. Eli te jotka olette lukeneet kyseisen albumin, mikä tekee siitä niin huonon?
Ja lokakuun 14. ilmestyy sarjan 33. albumi, jonka nimestä saati sisällöstä ei vielä mitään kerrota.
Miten sanotaan stadiksi "säälikää köyhää gladiaattoriparkaa joka on ihan poikki"?
http://www.cedimho.be/eurobd/agendabd/agenda653.jpg
Ja lokakuun 14. ilmestyy sarjan 33. albumi, jonka nimestä saati sisällöstä ei vielä mitään kerrota.
Asterix valloittaa Rooman/Asterixin kaksitoista urotyötä on julkaistu Suomessa Sanoman toimesta 1976.
Kyllä Asterix tulee jatkumaan hamaan helkuttiin asti, vaikka Uderzo kupsahtaisi tänä päivänä, onhan hän jo nyt lähestulkoon sokea.
Jospa Uderzo on antanut "testamentin" että Asterixia ei jatketa hänen kuolemansa jälkeen.
Uusimmassa Akussa (38/2005) olevassa haastattelussa Uderzo sanoo, että hänen kuolemansa jälkeen ei Asterix jatka seikkailujaan sarjakuvien sivuilla, elokuvissa sen sijaan kyllä.
TV1:n kultturiuutiset kertoivat juuri että uuden albumin nimi on "Taivas putoaa niskaamme".
Uusi Asterix-kirja ilmestyy lokakuussaLähde: Hesari (http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Uusi+Asterix+kirja+ilmestyy+lokakuussa/1101981043566)
BRYSSEL. Järjestyksessä 33. Asterix-kirja ilmestyy kauppoihin ensi kuussa, kertoi sen tekijä 78-vuotias Albert Uderzo, torstaina Brysselissä. Uuden Asterixin sisältö jäi vielä salaisuudeksi, mutta kirjan nimi julkistettiin: Le Ciel lui Tombe sur la Tete eli Putoava taivas.
Asterix-kirjoja on myyty yli 300 miljoonaa kappaletta 107 kielellä.
Le Ciel lui Tombe sur la Tete taitaa olla suoraan käännettynä about "Taivas putoaa hänen/heidän päähänsä". (?)
Timo
Ekaan Asterixiin voisi kyllä tehdä pari muutosta.
The Tour and Taxis site in Brussels will be hosting this world exclusive exhibition as of
22 September 2005 and, if all goes according to plan, until 15 January 2006.
Suomi on pieni maa, joten kaiken on helppoa olla myydyintä väkilukuun suhteutettuna. Kuinka pitkään Asterix-näyttely on auki? Uutisista en saanut selvää. Ensi vuoden kesäkuussa käväisen Brysselissä.Muistelisin, että Tertsi kirjoitti tonne tapahtuma/näyttely-osioon, että ois auki marraskuuhun asti.
60 000 sanottiin Iltiksessä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Onko Suomessa todellakin noin paljon hyvän sarjakuvan vihaajia? ???
Latraviatan osakkeet tästä kyllä nousee.
Kun missä tahansa jutussa "ufo-kortti" kaivetaan esiin, niin ei siinä enää kaiveta edes pahnan pohjimmaisia ideoita: nekin on jo käytetty.
Videoidussa haastattelussa Uderzo sanoi, että haluaa viihdyttää ensisijaisesti lapsiyleisöä, koska lapsuus on ihmisen parasta aikaa.
Asterix ja suuri merimatka oli huomattavasti heikompi kuin Obelix ja kumpp. Muistan että olin kovasti samaa mieltä sen lukijan kanssa joka kirjoitti siitä Non Stopiin arvostelun vuonna 1977.
Minusta tuo selitys "lapsille suuntaamisesta" on äärimmäisen löysä. Minäkin tartuin Asterixeihin nyrkillä tapettavan ikäisenä ja rakastin niitä välittömästi. Se, että niistä löytyi älyllisempiäkin viritelmiä, ei missään nimessä ollut mikään ongelma. Niihin ei välttämättä kiinnittänyt huomiota. Sen sijaan vanhoihin Asterixeihin on helppo palata, koska juuri ne aikuisemmat vitsit monesti hoksaa vasta yleissivistyksen kartuttua. Lapsien aliarvioimista tämmöinen.
Voihan Uderzo aina sanoa olleensa postmoderni sekoittaessaan sarjakuvaan eri aineksista.
Eikä miekkonen näytä edes välittävän siitä, vaan pitää itseään itserakkaasti ainoana oikeana asterix-perinteen vaalijana. Ei hän ole, vaan pikemminkin tuhoaja. Toivon, että hän ei tee enää yhtään Asterixia, koska ne eivät näytä aiheuttavan muuta kuin pahaa mieltä.
Asterix ja suuri merimatka oli huomattavasti heikompi kuin Obelix ja kumpp. Muistan että olin kovasti samaa mieltä sen lukijan kanssa joka kirjoitti siitä Non Stopiin arvostelun vuonna 1977.
Tottakai U:lla on oikeus pitää itseään ainoana Asterix-perinteen vaalijana. Eikä siinä ole edes mitään itserakasta. Minä ymmärrän täysin sen, että hän ei halua kenenkään toisen jatkavan Asterixin seikkailujen tekemistä.
Vaikka uusin Asterix onkin melkoista kakkaa verrattuna vanhoihin hyviin Asterixeihin, niin on varsin turha ruveta lukijana huutelemaan tekijälle (ja toiselle koko homman keksijöistä), että mikä kuuluu ja mikä ei Asterix-seikkailuihin.
Ei herra U:n tuotoksista tarvitse pitää, mutta on aivan turha ruveta hänelle möyhyöämään siitä, että mitä hän saa tehdä omilla hahmoillaan.
Ja U ei ole alkuperinen tarinankertoja. Ja koska Goscinny on kuollut ja U itse ei osaa, niin silloin ei pitäisi tehdä lainkaan.
Japanin (ja Kiinan) vierailun mahdollisuus mulle tuli mieleen jo aikaisemmin tuosta uuden albumin Ngama-hahmosta. Mutta voi olla että Kiina ja Japani ovat sen verran vieraita kulttuureja Uderzolle ettei hän ole halunnut niitä mennä ruotimaan. Vanhalle miehelle siinä olisi paljon tutkimustyötä.
Japanissahan ei, siihen aikaan mihin Asterix sijoittuu, edes tainnut olla oikein minkäänlaista korkeakulttuuria.
Huokaus, tämä ei voi olla totta... Marsumestari, olet tainnut olla todella syvässä unessa historian tunneilla.
Japani syntyi valtiona ehkä jo 600 e.a.a.!
Korkeakulttuuri siellä Asterixin aikoihin taisi olla paljon korkeampi kuin vaikkapa täällä Suomessa.
Japani mainitaan tosiaan esim kiinalaisessa historiankirjoituksessa vasta noin 50 v. jälkeen ajanlaskun. Eli satakunta vuotta Asterixissa kuvatun ajan jälkeen. Kiinalaiset kirjoitukset mainitsevat Japanin saaret valtiollisesti hajanaisena, joka koostui sadoista erillisistä heimokulttuureista. Japanilaiset saivat kirjoitustaitonsa kiinalaisilta, josta se sitten edelleen kehittyi. Omia tekstejä tunnetaan tosiaan vasta 600 - 700 luvulta.
Vaan eipähän gallialaisillakaan mitään kirjoitustaitoa ollut.
...epätoivoinen pelastus takaisin alk.per. aiheen suuntaan. Öh, tuota, kävihän Asterix Amerikassakin.
No kävikö kukaan kattomassa 21.10. klo 11.30-12.30 sivustolla http://fifa.obelix.fr. mitä Uderzolta oli kysytty ja mitä vastasi? Minä unohdin ja olis kuvitellu että homma olis laitettu jotenkin talteen, mutta ei siellä mitn oo.
Asterix Pohjois/Etelänavalla.
Suuri merimatka-albumin lopussahan käydään viikinkien luona melkoisen kylmän näköisissä maisemissa, vaikka tuskin sentään pohjoisella napaseudulla saakka.
No kävikö kukaan kattomassa 21.10. klo 11.30-12.30 sivustolla http://fifa.obelix.fr. mitä Uderzolta oli kysytty ja mitä vastasi? Minä unohdin ja olis kuvitellu että homma olis laitettu jotenkin talteen, mutta ei siellä mitn oo.
Timo
Mistä muuten on hyvä ostaa/tilata Asterix albumeja? Lähikaupoista niitä löytyy lähinnä satunnaisesti.
Ostin eilen tuon Taivas putoaa niskaan -lehden, ja se on kyllä huonoin Asterix mitä olen koskaan lukenut. :(
No kävikö kukaan kattomassa 21.10. klo 11.30-12.30 sivustolla http://fifa.obelix.fr. mitä Uderzolta oli kysytty ja mitä vastasi? Minä unohdin ja olis kuvitellu että homma olis laitettu jotenkin talteen, mutta ei siellä mitn oo.
No niinpäs näkyy. Mutta kyllä oli melko köykäinen tuo haastattelu. Sata kertaa kuultu useimmat vastaukset. Kääntäjät varmaan sensuroivat kaikki kriittiset kysymykset pois.Itse asiassa kysymyksiä ja vastauksia oli enemmänkin, ja ne varmaan ilmaantuvat sivuille jossakin vaiheessa. Toivottavasti sinne tulevat myös kuvat, jotka Uderzo piirsi tilaisuuden aikana, ne olivat hienoja. Mitään kamalan hyökkäävää tilaisuudessa ei (onneksi) tullut eteen, mutta kyllä siellä kriittisempiäkin kysymyksiä oli. Selvästi kuitenkin painotettiin nuorten lukijoiden kysymyksiä. Suomesta oli muuten tullut enemmän kysymyksiä kuin mistään muusta maasta!
Tähänkin liittyen, Euroopassa ollaan huolestuneita eurooppalaisen sarjakuvan tulevaisuudesta.
Eikös se ollut d'Isigne?d'Isigny, ainakin jos on Bob Thomasin kirjoittamaan Waltin elämänkertaan uskominen.
...mutta Asterix on edelleenkin hänen lähtönsä jälkeen minun lempi sarjakuvani.
[snip]
Yhdys sana vammaiset teini ikäiset ninja mutantti kilpi konnat
Yhdys sana vammaiset teini ikäiset ninja mutantti kilpi konnat
kovin helppo tehdä pilaa. Poikkeuksena ehkä nerokas Asterix ja Alppikukka, jossa etenkin "Pax Romana - konferenssi" naurattaa - heti kun aikuisiällä tajusi sen viittaavan kylmään sotaan ja kaikenmaailman neuvostotyylisiin rauhanaatteisiin.
En ole samaa mieltä Irenen gaussin käyrä teoriasta. Totta on, että sarjan keskivaiheilla on parhaimmat albumit. Mutta kyllähän sarja alkupää on huomattavasti tasokkaampaa kuin nämä uusimmat jutut.
Goscinnyn kuolemasta ei siis ainakaan voi vetää rajaa siihen, mihin oikeat asterixit loppuivat.Kyllä voi.
Sitäpä en ole tullut koskaan ajatelleeksi. Mistä niin päättelit?
Missä Asterixissa Idefix esiintyi ensimmäisen kerran?
Ja mistä Obelix sai sen?
Jos nyt oikein muistan niin Kultaisessa sirpissä (en jaksa tarkistaa). Lähti vaan seuraamaan Obelixia ja Obe huomasi koiran vasta ihan viimeisellä sivulla.
Timo
Asterix lyö vetoa:ssa.
Nii olikii. Tack. Ei sitä aina jaksa kävellä tuonne 7 metrin päähän. :-[
Timo
Elokuvaversion "kunniaksi" kauppoihin ilmestyy uusi painos (seitsemäs) albumista Asterix ja Normannien maihinnousu. Uudella aksön -kannella (öugh) ja Puolassa painettuna...Joopa, eikä vain kauppoihin. R-kioskissa jäin tätä tänään tuijottamaan vaikka ketjun olinkin lukenut.
Olenkohan ihan eri albumissa, mutta tuo Asterix ja viikingit albumi ei ollut vanha kunnon Normannien maihinnousu, vaan elokuvakuvilla kuvitettu tekstiversio tästä uudesta elokuvasta. En ostanut.
Golme pojong.Kolome tassua kanssa laitoin minä.
Täällä kuitenkin on haukuttu täysin lyttyyn ne albumit, joita Uderzo on tehnyt yksin. Minä en huomaa kyllä juurikaan mitään eroa. Miksi näin? Onko tämä sukua karvisvihalle...?Tekisi mieli poistaa tuo pöllö viesti mutta nieltävä se on. Uderzon albbarit eivät vastaa vanhojen tasoa lähellekään.
Mutta mistäs näitä kannattaa tilata? Hgin Akateemisessa oli joskus liki 20 eur kappale
Amazon.fr taisi myydä kahdeksalla eurolla, mutta postikulut ja
ranskalainen posti siihen päälle... kannattaako, onko
kokemuksia?
Vai mistä noita kannattaisi lähteä hommaamaan?
Suunnittelen sarjakuvakokoelmieni kartuttamista Asterixien ranskisversioilla. Plussaa olisi alkukielisyys ja kovat kannet. Koska juonet osaa ulkoa, niin vanha lukioranska luultavasti riittäisi lueskeluun mainiosti.
Egmont on tainnut kohta julkaista kaikki Goscinnyn käsikirjoittamat albumit uudelleen, mutta tuleekohan Uderzon yksin tekemiä uudelleenjulkaisuun?
Itse aloitin Tinteistä jotka ovat hyvää mutta vakavaa ja "tylsää" kieltä.
Onkohan missään näkynyt tuota Asterix-kirjaston ekaa osaa? Kustantajalta loppuunmyyty.
...Vittorio Leonardo ... oli "restauroinut" mm. Morriksen, Franquinin ja Peyon vanhoja sivuja joiden (painokelpoiset) originaalit olivat hävinneet tai turmeltuneet... ..."Minua kiiteltiin, koska tekijät itse eivät olisi osanneet piirtää "vanhalla" tyylillään."
Kai tuollainen edelleen on sitten edullisempaa kuin fiksata sivut kokonaan digitaalisesti uudelleen?Hommassa saattaa vaikuttaa sekin, että vanhoista rispaantuneista painofilmeistä ei ole niin suurta apua, kun tästä tehdään nyt "grand format" -sarjaa (26X34cm albbareita). Ja digitaalisessa kuvankäsittelyssäkin on aikaavievät, joskus harhaanvievät puolensa (pensselinjälki paperilla on just eikä melkein, pikseli- tai vektorigrafiikka on koneen mielestä paras kompromissi annetuilla arvoilla).
Arvatkaa mitä hei!
Kuuntelin televisiosta TV5:n uutisia ranskanmaalta, ja yhtäkkiä ne sanoivat siellä "bandes dessinées"... höristin korviani ja käänsin katseeni tuohon hohtavaan taikasilmään, joka tuo maailman olohuoneisiimme.
Mitä näinkään? Joku ammattilainen siellä piirsi Kultaisen Sirpin ruutuja uusiksi! Toinen siivosi pikseleitä Asterixin ja Goottien sivuista, ja sitten ne selittivät sarjakuvayleisölle olevan tiedossa uutta ostettavaa:
http://www.auracan.com/Collectors/collector.php?article=22
Eli siis: Albert-René on virittelemässä kasaan "restauroituja" Asterix -albbuja. Tuo entisöintistudio ylpeilee sillä, että siellä osataan jäljitellä Uderzon kädenjälkeä eri aikakausilta, ja albumit väritetään sitten aivan uskomattoman tyylikkäästi uusiksi.
Onko tämä nyt sitten taiderestauraatioon vai ehkä väärentämiseen verrattavaa työtä? Vai kenties vain rutiinia uudelleenpiirtämistä, kuin aikoinaan Hergéllä? Jäi jotenkin kummallinen olo. Piirtäjän pensselinjälki oli kumminkin televisioruudussa varsin suvereenin näköistä... haluaisinhan itsekin osata piirtää kuin he. Ja uskaltaa ajaa Porschella yhtä lujaa kuin James Dean.
Ja uskaltaa ajaa Porschella yhtä lujaa kuin James Dean.
Tarinat ovat yhtä hyviä, kiilsi paperi tai ei, oli väritys psykedeelinen tai ei.Kun olen hankkinut uudelleen noita 70-luvun ajan alppareita mitä muksuna tuli luettua niin olen yleensä pyrkinyt hankimaan käytettynä ja nimnomaan niitä vanhoja mattasivuisia painoksia. Jotenkin se kiiltävä paperi tuntuu oudolta ja vähemmän luontevalta noissa. Oisiko väritkin samalla paperin vaihdon myötä hieman muuttuneet?
Gallialaiskylä, joka piirtyy noiden kaikkien albumien selkämyksistä, ei jostain syystä viehätä minua ollenkaan. Jotenkin kliininen, ei ollenkaan "Asterixmainen". Tai pitäisikö sanoa Ei-Goscinnymainen.
Jep, mullekin riittää noi albumit, jotka jo on hyllyssä.
Öööö... Mistä kuvasta nyt puhutaan?
Asterixien (ja Tinttien) kustantajien ongelmahan on ollut, kuinka myydä vanhat alpparit aina uusille lapsisukupolville. Tinteistä tehtiin minihalpispokkariversiot
Uderzo & co. ei hyväksynyt Saksan kustantajan uudelleenväritettyjä versioita (8 albumia) vaan päätti hoitaa homman itse, kilpailutti studioita ja otti halvimman.
Onneksi ei värittänyt itse, värisokea kun on. :D Vaan miten osasi tulkita mikä on paras?
Timo
Tuo ei ole Asterix-albumi. Ei vain ole. Kaikki kunnia Uderzolle, mutta tämä rienaa Goscinnya.
Onneksi ei värittänyt itse, värisokea kun on. :D
Minulla jäi nuo Asterix-kirjastot hankkimatta, kun näytti selaillessa painojälki huonolta.
Minä suomalaisina versioina nuo saa parhaan laatuisina hyllyyn?
Miten se sitten maalasi ne albumien kannet? Onko ne kaikki muiden tekemiä??
Olisiko "Asterix gallialainen" ollut U:n itsensä värittämä, siinä on / oli aika huimat värit?
Kai sitä maalata voi vaikka näkisi vain harmaan sävyt, kunhan joku vähän katsoo päältä ja kertoo ettei esmes Asterix luonnostaan ole vihreä.
Olisiko "Asterix gallialainen" ollut U:n itsensä värittämä, siinä on / oli aika huimat värit?
Itse olen selaillut kaupassa Asterix-kirjaston kirjaa osaa nro 5, jossa "Asterix ja riidankylväjä" tarinan 12 ekan sivun tilalla oli "Asterix ja rahapata" tarinan vastaavat sivut. Laadun valvonta on siis selvästi ollut puuttellista.
1997 tuli myös samantapainen:
Timo
Tästä villisiasta olisi iloa Obelixillekin.
Tästä villisiasta (http://iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1375593) olisi iloa Obelixillekin.
Toi mieleen taannoin uusitun Simpsons -jakson, jossa Bartin piti ampua peura. Tuosta pojasta ei kai sit tule homoa. :P Squeal like e little pig, eh?
Timo
Vähän pettymys tämä kokoelma oli, vaikken mitään odottanutkaan. Parempi minusta oli taannoinen Isterix-albumi, josta Uderzo taisi vetää herneitä nenäänsä.
Erityisesti sen Saksankielisestä versiosta, siinä Isterixissä oli puolet enemmän seksijuttuja kuin meillä julkaistussa versussa.
Itseäni miellytti Manaran, Tarquinin ja Arlestonin ja Bröselin (aivan mahtavaa sarjista Werner!) tarinat.
Vaikka aikuinen kiinnostuisi jostakin selkeästi lapsille suunnatuista sarjakuvista, niin ei se sarjakuva muutu siitä aikusten sarjakuvaksi. Eihän aikusten sarjakuviakaan pidetä lasten kamana, jos lapsetkin sattuvat niitä lukemaan.
Asterixit ja Barksin ankat ovat lasten ja nuorten sarjakuvia vaikka niitä vääntäisi miten päin tahansa. Aikuislukijat näillä sarjakuvilla ovat vain lisäarvo, ei mikään lajityypin uudelleenmäärittely. Minä taas lueskelin pienenä Bretécherin Turhaa joukkoa, mutta lasten sarjakuvana en pitänyt sitä hetkeäkään.
Julkaistiin.
Pilote oli alunperin lasten ja nuorten sarjakuvalehti. Itse asiassa Ranskassakin käsite aikuisten sarjakuvasta syntyi vasta 10 vuotta Piloten aloittamisen jälkeen.
80-luvun Piloteja nähneet ovat nähneet aikusiten sarjakuvalehtiä.
Ei Aladobix, vaan roomalainen kenraali Asterix ja gootit -albumissa.
Tintinillä ja Spiroullakin oli vähän eri linjat.Spirou otti vähän rennommin. Tintinissä oltiin aika tosissaan.
Toinen sivu Jippesin Asterixia Joakim Gunnarssonin blogissa:
Sivun alalaidassa on Jippesin itsensä kirjoittama kommentti:
Sivut on piirretty keväällä 1981. Kustantamo Albert/Rene suunnitteli Asterix-lehden julkaisemista. Amsterdamilainen kustantaja sai vihiä asiasta ja pyysi Jippesiä piirtämään 32-sivuisen tarinan. Kaliforniassa asunut Jippes piirsi 2 näytesivua, jotka lähetettiin Belgiaan. Vastausta ei koskaan tullut...
Asterixia kuukausittaisena lehtenä? Tuollainen voisi vähentää Asterixin ja kumpp. viehätystä.
Ja kyllä Asterixin et kumpp. viehätys on vähentynyt albumijulkaisujenkin myötä.
Pelottaa vaan, että vieläkö tulee lisää ja päästäänkö alemmas kuin Taivas putoaa niskaan-albumissa.
Uderzo kuulemma piirtää uutta Asterix-albumia. Ilmestyy arviolta vuoden 2009 alussa. Asterix ei matkustane Gallian rajojen ulkopuolelle.
Uderzo kuulemma piirtää uutta Asterix-albumia. Ilmestyy arviolta vuoden 2009 alussa. Asterix ei matkustane Gallian rajojen ulkopuolelle.
Mitähän hemettiä tästä tulee? (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kulttuurirahasto+tukee+Smedsin+Asterix-projektia/1135236535508)
Mitähän hemettiä tästä tulee? (http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kulttuurirahasto+tukee+Smedsin+Asterix-projektia/1135236535508)
... miksi ihmeessä sarjakuvista pitää tehdä musikaaleja tai näytelmiä? Luulisi sitä parempiakin kulttuurirahareikiä löytyvän.
Sinnikkyys siis selittää Idefixin nimen: idee fixe, pakkomielle.Onhan Idefixillä myös jonkinlainen pakkomielle puita kohtaan. Puita ei saa Idefixin mielestä vahingoittaa, saati kaataa... (ks. esim. Jumaltenrannan nousu ja tuho)
Sinnikkyys siis selittää Idefixin nimen: idee fixe, pakkomielle.Muistaakseni Idefixin nimeen on vaikuttanut myös se, että idea pikkuisesta sankareita seuraavasta koirasta oli Uderzon pakkomielle, josta Goscinny ei ollut ollenkaan innostunut.
Onhan Idefixillä myös jonkinlainen pakkomielle puita kohtaan. Puita ei saa Idefixin mielestä vahingoittaa, saati kaataa... (ks. esim. Jumaltenrannan nousu ja tuho)
Muistaakseni Idefixin nimeen on vaikuttanut myös se, että idea pikkuisesta sankareita seuraavasta koirasta oli Uderzon pakkomielle, josta Goscinny ei ollut ollenkaan innostunut.
Skooppi: Uderzo on antanut luvan jatkaa Asterixia kuolemansa jälkeen:
Timo
Ihan kiva mutta onko ne sitten enään Asterixeja vai ei.
Skooppi: Uderzo on antanut luvan jatkaa Asterixia kuolemansa jälkeen:
AFP: Albert Uderzo autorise la poursuite d'Astérix après sa disparition (http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5hgUv6TqGYDLo8bF_RWZ20ITb_syw)
Skooppi: Uderzo on antanut luvan jatkaa Asterixia kuolemansa jälkeen:
AFP: Albert Uderzo autorise la poursuite d'Astérix après sa disparition (http://www.google.com/hostednews/afp/article/ALeqM5hgUv6TqGYDLo8bF_RWZ20ITb_syw)
Timo
PARIS—Albert Uderzo, the illustrator and a creator of the French comic book Astérix, announced last week that stories featuring the character could continue after his death, reports the New York Times. At the same time, the French company Hachette Livre has bought a majority stake in Albert-René, the longtime publisher of the comic, featuring the height-challenged Gallic warrior Astérix. René Goscinny, the other creator, died in 1977.
Uderzo's daughter Sylivie has protested the sale in a letter in Le Monde, writing that “a handful of shadowy advisers” had prompted her father’s decision to sell the publishing rights. “It’s as if the gates of the Gaulish village had been thrown open to the Roman Empire,” she wrote. “I am entering resistance against perhaps the worst enemies of Astérix, the men of finance and industry.”
EDIT: Kyseessä pitäisi olla kokoelma lyhyitä tarinoita, näin kertoo Editions Albert-Rene jutussa. Varmasti parempi ratkaisu kuin pitkä tarina...
Ovatkohan ne niitä, joita Suomessakin on jo pariin otteeseen julkaistu? Vaiko uusia tai peräti vanhoja ennenjulkaisemattomia?
Tiesittekö mihin kaatui Asterixin amerikanvalloitus 60-luvulla?
Kaikki jenkkikustantajat vaativat että tapahtumat pitäisi siirtää Yhdysvaltoihin!
Kauka teki Saksassa 1950-luvulla niin että Asterix et co olivat gootteja
Ja 60-luvun alkuahan se tietysti oli.
Tiesittekö mihin kaatui Asterixin amerikanvalloitus 60-luvulla?
Kaikki jenkkikustantajat vaativat että tapahtumat pitäisi siirtää Yhdysvaltoihin!
Tässä vielä linkki (http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9C0DE7D91631F936A25753C1A960958260&fta=y) New York Timesin juttuun vuodelta 1996, josta tuonkin bongasin.
Asiantuntemattomuutta kirjoittajalta. Mutta ymmärtäähän sen, miksi Asterix ei mene läpi juuri Italiassa. Vaikka Uderzo olisikin italialaista syntyperää.
Eivät venäläisetkään pidä suomalaisista sotaelokuvista.
Eivätkä saksalaiset Wolfenstein -peleistä. Roomalaisten (kaupungin) vastustus Asterixia kohtaan tuntuu perustellulta mutta että koko Italian? Suurin osa antiikin ajan Italiasta (tai Apenniinien niemimaan etruskikansasta) oli yhtä lailla Rooman vallan alistamaa kuin muukin Eurooppa. Mutta tietysti nykyään venetsialaiset ja lombardialaisetkin haluavat katsoa kuuluneensa osaksi keskeisintä Roomaa. Mihin tämä maailma on mennyt? Jos Suomen nimi olisi joskus ollut parin sadan vuoden ajan Helsinki niin ottaisivatko Turkulaiset tänä päivänä pulttia siitä että joku ulkopuolinen ilveilisi Helsingin kustannuksella?Eihän Asterixeissa koskaan kuvata antiikin maailmaa realistisesti ja historiallisesti totuudenmukaisesti, vaan nykyajan näkökulmasta (tai ainakin 1900-luvun historian näkökulmasta). Tjeu: gootit natseina, britit poppareina, helvetialaiset poliittisesti neutraaleina pankkiireina, gallialaiset omien kotiseutujen erikoisranskalaisina. Siksi myös Rooman valtakunta vertautuu koko Italian valtioon.
Siksi myös Rooman valtakunta vertautuu koko Italian valtioon.
mutta mitä ihmettä ne siellä Amerikan mantereella olisivat olleet? Mormooneja?
Vuonna 50 ekr tai edes jotain sinne päin, plus miinus muutama sata vuosi (tai jopa 1400), niin intiaaneja ja toisia intiaaneja. :P
Timo
Juuri näinhän Asterixissa olikin. Suuri merimatka muistaakseni.
miten ne sitten yhtäkkiä ylittäisivät meren ja joutuisivat intiaanien joukkoon.Ne oliskin tulleet Eurooppaan.
että en ole saanut tavata lapsenlapsiani kahteen vuoteen
"Haluan, että originaalini päätyvät Ranskan Kansalliskirjastolle eivätkä keräilijöille.
Onko leikkeessä vielä lisää?
Vanhin lapsenlapsi on siis 20 ja opiskelee USA:ssa lentäjäksi.
Kautta Teutateksen! Asterixin maailma -näyttely on avoinna 10.3.-19.4. lastenkulttuurikeskus Rullassa Tampereella.
Osana Tampereen Frankofonia-viikkoja järjestettävä näyttely valottaa tarkemmin Asterixin syntyä ja sarjakuvan keskeisiä teemoja.
Kautta Teutateksen! Asterixin maailma -näyttely on avoinna 10.3.-19.4. lastenkulttuurikeskus Rullassa Tampereella.
Näyttely soveltuu parhaiten 7-12-vuotiaille, mutta myös pienemmät kävijät saavat siitä elämyksiä.
Entäs tämmönen vähän vanhempi 41 v. ? ;D
Tu shakkipeli olisi kyllä mainio, jos sellaisia olisi myynnissä. Siitäkin huolimatta, että en tajua pelin säännöistä mitään.
Tuo shakkipeli olisi kyllä mainio, jos sellaisia olisi myynnissä. Siitäkin huolimatta, että en tajua pelin säännöistä mitään.
Tosi muovinen hökötys, jäi hyllyyn.Sitten pitää ostaa metallinen.
Sitten pitää ostaa metallinen.
http://www.amazon.fr/Plastoy-00503-Metal-Mini-Jeu-DEchecs-Asterix/dp/B001B8019K/ref=sr_1_2?ie=UTF8&s=toys&qid=1237286275&sr=8-2
Hachette-kaupan myötä Asterixille on löytynyt uusi käsikirjoittaja, Arleston (mm. Trolls of Troy, Lanfeust des Etoiles jne). Onkohan hemmo tosissaan, kun vihjaa Asterixista avaruudessa?Kädet ristiin, että hemmo ei ole tosissaan!
Vai onkohan ihan aprillijuttu?
Hachette-kaupan myötä Asterixille on löytynyt uusi käsikirjoittaja, Arleston (mm. Trolls of Troy, Lanfeust des Etoiles jne). Onkohan hemmo tosissaan, kun vihjaa Asterixista avaruudessa?
http://www.bdgest.com/news-380-BD-scoop-arleston-reprend-asterix.html
Vai onkohan ihan aprillijuttu?
Mistä johtuu Asterix kirjaston ykkösosan vaikea saatavuus? Huutonetissä oli äsken yksi myynnissä ja hinta nousi aika kivasti, 110 euroon.
Kuulostaa kamalalta.Näytti ihan hienolta.
Näytti ihan hienolta.
Nythön puhuttiinkin nimenomaan promokuvan kamaluudesta.
Promokuva on hieno mutta promot ovat promoja ja sarjakuvat ovat sarjakuvia.
Uderzo on kuvittajien jumala.Tässä asiassa "Ronski" Ronkainen on saavuttanut totuuden ytimen.
Viimeksi kun oltiin muualla niin oltiin Atlantiksessa missä oli lentäviä kentaurilapsia. Mitähän tällä kertaa..?
Nagmat asuvatkin Japanissa ja Obelix pääsee matsaamaan sumopainijoita vastaan.... Mutta Obelix ei tietenkään suostu näkemään minkäänlaista ulkoista samankaltaisuutta itsensä ja sumopainijoiden välillä, vaikka jotkut sen suuntaista hänelle turhaan yrittävätkin vihjailla. Ilmoittihan hän esimerkiksi albumissa Asterix legioonalaisena, roomalaisten varusvarastolta itselleen varusteita noutaessaan, olevansa nimenomaan keskikokoa. Onnekseen roomalainen "talousaliupseeri" tajusi olla väittämättä muuta.
Eli ranskalainen versio on varmastikin ollut jo kauan valmis. Kumma, kun julkisuuteen ei ole tihkunut enempää tietoja albumin sisällöstä.
Ovathan kääntäjät ja tekstaajat tuon nähneet, samoin kirjapainotyöntekijät näkevät etukäteen.
Asterixin ja Obelixin syntymäpäivän (http://blogi.egmontkustannus.fi/2009/10/09/uusi-asterix-nimi-ja-kansi-on-nyt-tassa/) kansi on julkaistu.
Tämä nyt joka tapauksessa lienee viimeinen Uderzon piirtämä Asterix, eiköhän jossakin kassakaapissa ole jo sopimukset sarjan seuraavilta tekijöitä.
On kai siellä voinut olla joitain lehdissä jo julkaistuja lyhyitä pätkiä, mitä ei aiemmin ole koottu albumiin.
Hachette-kaupan myötä Asterixille on löytynyt uusi käsikirjoittaja, Arleston (mm. Trolls of Troy, Lanfeust des Etoiles jne). Onkohan hemmo tosissaan, kun vihjaa Asterixista avaruudessa?
http://www.bdgest.com/news-380-BD-scoop-arleston-reprend-asterix.html
Vai onkohan ihan aprillijuttu?
Asterixin ja Obelixin syntymäpäivän (http://blogi.egmontkustannus.fi/2009/10/09/uusi-asterix-nimi-ja-kansi-on-nyt-tassa/) kansi on julkaistu.
Oikeassa sivupalkissa on gallupkysely:
Sarjishyllyssä on viisi vaihtoehtoa. Mikä on sinun valintasi?
Karvinen (33%, 7 Ääntä)
Asterix (24%, 5 Ääntä)
Mustanaamio (19%, 4 Ääntä)
Lucky Luke (14%, 3 Ääntä)
Tex Willer (10%, 2 Ääntä)
Asterix on kakkosena Karvisen jälkeen... käykää nyt ihmeessä antamassa oma äänenne.
SCOOP - Arleston reprend AstérixJep, se oli aprillia, mutta ei se, että sama mies oli viikko sitten paikalla Asterixin 50-vuotispressitilaisuudessa. Jos siis on jälkimmäistä linkkiä uskominen. Se ei ollut upattu aprillipäivänä.
Tää oli ihan Aprillia. Kts. päivämäärä.
Tietoja on vuotanut. 56 sivua, 12 lyhyttä sarjaa, joista osa on vanhoja, osa uusia, mutta kaikissa on synttäriteema.
Todennäköisesti juuri nuo vanhat ovat Goscinnyn kirjoittamia...
Mutta 1. painoksisina kovakantiset Asterix ja Kleopatra, Asterix ja Gootit jne. eivät vaan lähteneet liikkeelle. Sanomalla mietittiin jo sarjan keskeyttämistä, kunnes aivan viime tipassa myyntiluvut pinkaisivat nousuun.
Nuo kuusi ekaa ilmestyivät aina kaksi kerrallaan. Samoin Otavalla ilmestyi Lucky Lukeja aina kaksi kerrallaan, ja vielä pidempään. Olisiko Dargaud vaikuttanut asiaan?
Tuli molempia sarjoja enemmän kuin kaksi vuodessa, mutta aina kaksi kerralla.
Alixitkin taisivat tulla aina pareittain.
Nyt-liitteen toimitus oli tehnyt taikajuomaa. Tehoa ei ollut mutta pahalle maistui. Eivät olleet löytäneet misteliä, ja sitä arvelivat tehottomuuden syyksi. Eipä niillä ollut siinä myöskään mansikkaa, joten ei ihme, että maistui pahalle.
Eikös se ollut hummeri, joka parantaa makua, Laittoiko ne hummerin?
Ei muistaakseni sitäkään löytynyt. Jonkun kalanfileen ne laittoi :)
Nyt-liitteen toimitus oli tehnyt taikajuomaa. Tehoa ei ollut mutta pahalle maistui. Eivät olleet löytäneet misteliä, ja sitä arvelivat tehottomuuden syyksi. Eipä niillä ollut siinä myöskään mansikkaa, joten ei ihme, että maistui pahalle.
Asterix voisi tulla Suomeen saunomaan, syömään mustaa makkaraa ja kantamaan akkoja (tai obelixia). Samalla Asterix vahingossa jättää taikajuomapullonsa, jonka pohjalta metsäsuomalaiset kehittelevät uuden juoman - kossun! ;D
Ylläpito: Ristiretki hymiöitä vastaan jatkuu. -Veli
Uusin Asterix (Asterixin & Obelixin syntymäpäivä kultainen kirja) ei ollut oikein sarjakuva-albumi. Se oli pikemminkin onnittelukortti, joka oli venytetty albumin mittaan. Kauniita kuvia kerronnan kustannuksella.Älä unohda, että osa kuvista oli napattu kymmeniä vuosia vanhoista Pilote-lehdistä. Niitä oli sitten photoshopilla manipuloitu, että sopisivat "tarinaan". Tarinan loppupuolella oli esimerkiksi patsas Obelixista, johon oli jälkikäteen lisätty lappu "Rodinin mukaan". Kyltti vain sattui olemaan täysin eri tyylilajissa kuin itse patsas![/quote]
Petyin.Sinä, ja kaikki muut jotka tämän erehtyivät ostamaan.
Mutta oli se hieman "luettavampi" kuin kaamea TAIVAS PUTOAA NISKAAN. Siinä kiusallinen manga versus disney asetelma oli kyllä, että huhhuh. Vieläkin niskakarvat nousevat pystyyn.En nyt menisi sanomaan ihan noinkiin. Siinä oli sentään juoni. Tämä oli lähinnä tavaraa, jota olisi kiva katsella jonkun DeviantArt-sivulta. Tuli hieman nolo olo tätä lukiessa. Tunne alkoi heti toiselta sivulta, missä Goscinnyn tytär ryhtyi vähän turhankin runolliseksi.
Sinä, ja kaikki muut jotka tämän erehtyivät ostamaan.Katsotaan kuin käy, minä ostin tämän tänään täällä luetuista arvosteluista huolimatta. Lähinnä pitkän työn kannatuksena.
Tietysti sen epäonnistuminen johtuu Goscinnyn kuolemasta ja ikävästä tilanteesta.Ahaa, en tiennytkään, että Goscinny kuoli kesken Belgia-seikkailun.
Ahaa, en tiennytkään, että Goscinny kuoli kesken Belgia-seikkailun.Syvä kuilu, Ennustaja ja Riidankylväjä ovat minun suosikkejani. Nuo näin nopeasti heitettynä ovat siis mielestäni kolme parasta albumia.
Albumi on kyllä Goscinnyn-huonoin Asterix. Mutta että huonompi kuin Syvä kuilu... hmm.
Ahaa, en tiennytkään, että Goscinny kuoli kesken Belgia-seikkailun.
Albumi on kyllä Goscinnyn-huonoin Asterix. Mutta että huonompi kuin Syvä kuilu... hmm.
Eikös tässäkin ketjussa ole nostettu juuri tuo Loppuruudun paljastava juttukin esiin?Siis mikä?
Siis mikä?
No ensikssikin sataa puolivälistä eteenpäin ja kun tietää että goscinny oli saanut lempinimen pupu...Pupu!?
Ranskan ilmavoimien tribuutti Asterixin synttäreille: http://www.youtube.com/watch?v=BwLv3rQ3ZAEEikös tää jo ollut täällä aiemmin.
Eikös tää jo ollut täällä aiemmin.
Epäilin tuota ensin trikiksi.
Pariisin Latinalaiskorttelissa ois Asterix-näyttely tammikuun kolmanteen (2010) asti.
Piloteen piirsi vielä saman sivun pikkuveli Albert.
Luin näitä kommentteja ja ajattelin, että minunkin pitää sanoa jotakin.
Totesin, että tämä täytyykin lukea hieman tarkemmin ...hieman haikea mielihän tuosta tuli, kun ajattelin, että seikkailut voivat jatkua sitten vain lukijakunnan ajatuksissa.
Niin, kuten olen lukenut, mitenkä sarjakuvia arvostellaan jopa julmalla kädellä, sen mukaan mitä itse kunkin lukijan ajatusmaailma pitää hyvänä ja viihdyttävävänä. Samoin, kuten olen lukenut, miten seikkailujen taso laskee esim. iän karttuessa. No tässä tapauksessa minä tahdon sanoa, että kun piirtäjienkin ajatusmaailma kypsyy ja hioutuu näkemään asioita eri tavalla kuin aiemmin, niin tämä varmasti näkyy myös tarinoissa ajan myötä. Näissä Uderzon piirtämissä ja kirjoittamissa tarinoissa se on näkynyt mm. viittauksina ikääntymiseen ja perheenperustamiseen yms. luonnollisiin ja sangen monella tavalla ymmärrettäviinkiin seikkoihin ja ei sekään nyt täysin aivan huono asia ole. Olemmehan me saaneet lukea taikavoiman tuomista sivuvaikutuksistakin.
Sitten tuosta pierujutusta, minkä tästä luin...mistäs minä sen kuulinkaan, taisi olla eräs elokuva-alan ohjelma...no niin, siinä mainittiin, että jos pierujutut eivät naurata, niin sitten pitää tilata aika psykiatrille.
Mielestäni tässäkin Uderzo on tehnyt hienoa työtä ja tahtoisin sanoa hänelle ja koko hänen tekijätiimilleen suuret kiitokset kaikista näistä vuosista ja mainoista tarinoista, jotka hän on tehnyt meidän, lukijoiden, iloksi!
Se si Bon! Merci! Vi ve lá Astérix
Saa nähdä jatkuuko Asterixin tarina enään tulevaisuudessa vai oliko tämä lopullinen huipennus yhdestä ranskalaisen sarjakuvan merkki paaluista vuosikymmenten saatossa.
Jos saaga jatkuisi, pitäisi ehdottomasti tarinaan saada jotain uutta. Taiteellinen puoli on kunnossa mutta tarinoihin jotain uutta ja tuoretta.
Curtvile tarkoittanee, että Asterixin käsikirjoitusten taiteellinen taso on laskenut (enemmän kuin piirrosten taiteellinen taso).
Curtvile puhuu asiaa. Varmasti osasyynä graafisen tason laskuun saattaa sittenkin ehkä olla ikä?
Uderzo ei ole käsittääkseni enää aikoihin tussannut itse sarjakuviaan. En nyt muista, mitkä ovat Asterixin tussaajien nimet. Googlatkaa, jos kiinnostaa.
Frédéric et Thierry Mébrarki?
A new advertising campaign for the American fast -food chain McDonald 's creates the excitement of certain French Internet because it depicts Asterix , the hero of the famous comic book and a symbol of Gallic independence .
In this poster campaign in France the king of American fast food we can see Asterix and his cronies Gallic with Obelix to the banquet in a McDonald 's. The scene is overlooked by a bubble saying the slogan that boasts the consensual nature of the facilities channel: "Come as you are , " he is writing.
On some blogs, French Internet Thursday expressed their " disgust " . " Congratulations to Albert Uderzo sacrifice for such a monument of comics hordes of Romans , " for example, could be read on the site Veilleurs.info .
Albert Uderzo was with René Goscinny, now deceased , the creator of the famous comic book describes the resistance of a Gallic village in the invasion of the Romans .
"We had the agreement of Uderzo. If he has , he is also considered the relevant idea , "he told AFP Xavier Royal , vice president of McDonald's France in charge marketing .
For surfers irritated by the posters , " I tell them not selling Asterix , Asterix will not sell forever and that it was done in collaboration with the authors, who are the best guarantors of the integrity of Asterix " he added .
Reading the full reviews as it shows that many of them like the blink of an eye .
" We really will be in the deepest respect for a favorite hero of the French, and that is why we appealed to him as part of a campaign ( . ..) Which aims to illustrate the universality of people who come to us, " he said .
Les Editions Albert Rene , who hold the rights to Asterix , have told AFP they would not engage in polemics .
' This campaign is in partnership with McDonalds because the message was appropriate and because it does not affect the values of the characters, " it was said , not overinterpretation calling " an advertising campaign that is obviously well made because " it creates an emotion .
About 325 million albums recounting the adventures of mustachioed Gaul were sold since the appearance of the hero in 1959. They have been translated into 107 languages .
Närästää tämä minuakin.
minä vaadin Mäkkärin juomavalikoimaan taikajuomaa ja hampurilaisvalikoimaan villisikahampurilaisen. ;)
Mutta... mutta... kautta Jupiterin, entä jos gallialaiset lähettävät tämän (http://naurunappula.com/z/562465) näköisiä sotureita? Kaameita lähitaisteluita...
Ehkä joskus ilmestyy albumi, jossa gallialaiset menettävätkin sen kylänsä. Sitä odotellessa.
Kansallistunteen kantama, episodimainen Asterix lyö vetoa [...] äkkäsin että tässähän tarinassa Idefix tulee mukaan ensimmäistä kertaa. Pikku piski norkoilee aluksi lihakaupan edustalla Parisiumissa ja lopun albumia se juoksee Asterixin ja Obelixin perässä koko Gallian-turneen ajan. Vasta viimeisellä sivulla Obelix huomaa Idefixin
This ancient breed has been known by a variety of names throughout the centuries. Originally called the "Canis Melitaeus" in Latin, it has also been known in English as the "ancient dog of Malta," the "Roman Ladies' Dog," the "Maltese Lion Dog," and the "Bichon" amongst other names. The Kennel Club settled on the name "Maltese" for the breed in the 19th century.[4]
No tosissaan... onpas aika outoa ja melko persiistä.Täysin sikamaistahan tuo on!
...paitsi missäs vaiheessa Uderzo palkkasi tussaajan ja keskittyi itse tekemään vain lyijykynäluonnokset?Goscinnyn kuoleman jälkeen, luulen ma.
Kumminkin, Asterix-uutisia kuuluu jälleen. Sarkozeeman kätyrit ovat keksineet miten saadaan parikin ropoa valtion kassaan:
Kirsi Kinnunen: "Ranskan verottaja ei pidä Uderzoa Asterixin toisena sarjakuvantekijänä vaan pelkkänä "kuvittajana" ja vaatii Uderzolta yllättäen takautuvasti 20 %:n jälkiverot 24 Asterix-albumin kaikista tuotoista. Ranskan valtio on nähtävästi todellakin menossa konkkaan."
Jos tuo vedätys menee läpi niin esim. Morriksen perikunta riemastuu. Ranskassa toki kaikki on mahdollista, mutta...Morriksella on se etu Uderzoon verrattuna, että nimenomaan hän loi Lucky Luke -sarjakuvan.
Morriksella on se etu Uderzoon verrattuna, että nimenomaan hän loi Lucky Luke -sarjakuvan.
Onkohan siis itse asiassa Goscinnyn veroasioissa jotain korjailtavaa Lucky Lukea osalta?
Pelkkä tekstittäjä...
Morriksella on se etu Uderzoon verrattuna, että nimenomaan hän loi Lucky Luke -sarjakuvan.
Eli tuloja 24 ensimmäisestä Asterixista vaaditaan verotettavaksi vasta vuodesta 2007, jos ymmärsin oikein.
Motif de cette sanction financière: le dessinateur n'aurait pas utilisé le statut fiscal adequat pour déclarer ses impôts.
Eli piirtäjä on jättänyt käyttämättä jonkun oikeutensa veroilmoituksessa, eikö niin?
Niin juuri, eikö tuo "sanction" ole rangaistusluonteinen maksu?
80-luvun alussa Weetabixin markkinointiin otettiin avuksi skinheadit:Aika uhkaavaa mainontaa:
http://www.youtube.com/watch?v=UYks5sNrEfc
Vissiin taas Asterix-elokuvia luvassa.
Tyypit voisivat vaikka yhdessä kyhätä tarinaa, kyllähän Uderzonkin päästä niitä ideoita löytyy.
Taivaan niskaanputoamista en minä ole lukenut, mutta...
Totta että Syvä Kuilu, Asterixin poika ja miksei myös Ruusu ja Miekka olivat varsin mainioita, ja hyviä irtojuttuja löytyy myös Harharetkistä ja Intiasta vaikkeivät ne kokonaisuuksina oikein toimi.
Kaleeri ja Latraviata olivat minusta vain huonoja, mutta niin oli myös Belgian seikkailu.
Jossain albumissahan oli lyhyt sarja, jossa ukot neuvottelivat tuopin ääressä ja nauroivat. Etukäteen albumin sisältö suunniteltiin kimpassa. Vähän enemmän kuin että "seuraavaksi Asterix matkustaa Britanniaan".
Idefix voi olla hyvinkin Uderzon luomus, sehän vain lähti seuraamaan poikia eikä osallistunut juonenkulkuun.Uderzo vaatimalla vaati pienen koiran saamista mukaan seikkailuun. Goscinny ei pitänyt ajatuksesta.
Täytyy myöntää etten ole vieläkään uskaltanut lukea noita kahta viimeistä osaa; Latraviataa ja Taivas putoaa niskaan. Olen perinjuurin peloiteltu, enkä haluaisi turmella rakkaita muistojani jollain epäkelvoilla yksilöillä...
Se kai se oli, mutta lue tämä ketju kokonaan. Ei kovin monta sivua takaperin on kerrottu että G ja U tekivät joka albumin synopsiksen yhdessä, ja sitten lähtivät kaljalle.
Jepp, Vinke ja muut Asterixin historiikista kiinnostuneet voivat vaivautua lukemaan tämän ketjun läpi.
Onko La Grande Asterixit kooltaan isompia vai? Näyttääkö viiva paremmalta kuin yleensä nykyään sarjakuvakirjoissa vai onko yksityiskohdat pilalla?Ovat isompia. Ainakin amazonilla on kuva, jossa näkyy normi-albumi ja sen vieressä tämmöinen Iso albumi. Painojälki oli pikaisen selauksen perusteella upeaa.
Joten jos olet itse tyytyväinen niin eihän sitten tietenkään ole varsinaisesti mitään ongelmaa.
Ovat isompia. Ainakin amazonilla on kuva, jossa näkyy normi-albumi ja sen vieressä tämmöinen Iso albumi. Painojälki oli pikaisen selauksen perusteella upeaa.
Ainakin sarjan alkupään albumit on väritetty uudestaan. Ehkä on nämä muutkin. Minustakin esim. Asterix, gallialainen näytti photoshop-esittelyltä. Mutta nämä kaksi muuta, uudempaa albumia näyttivät oikein asiallisilta.
Niinhän se on, että tieto lisää tuskaa. En ole verrannut painojälkeä vanhoihin opuksiin, jotka olen myynyt tilaa viemästä pois. Jos nyt alkaisin vertaamaan, niin todennäköisesti alkaisi vaivaamaan, jos jotain selvästi simmuun osuu. Parempi kai, että en kiusaa asialla itseäni...
Asterixin vitsit naapurimaista perustuvat stereotyyppeihin jotka ovat vanhentuneet jo ajat sitten.Miten lie tuon brittiläisen keittiön kanssa nykyisin? Vanhan stereotypian mukaan brittiläistä ruokaa on totuttu pitämään maultaan kehnona, ellei peräti surkeana. Maustamaton lihaklimppi uuniin ja nauris viereen. Albumissa Asterix legioonalaisena brittiläistaustainen legioonalaisalokas on ainut joka pitää legioonan tarjoamaa sapuskaa maukkaana. Muita pelkkä hajukin etoo, mutta britti makustelee herkkuaan tyytyväisenä: "splendid".
En keksi mitään mikä Asterixin roomalaisissa olisi modernin italialaisuuden stereotyyppien ivaamista.Johtuu varmaan siitä, että tuo asetelma ei ollut aikoinaan ihan noin simppeli, eikä suoraa yhteyttä moderniin italialaisuuteen löydy. Mitä italialaisuus oli Asterixin aikana n. 50 eaa? Alueella asui useita heimoja - sabiinilaiset, etruskit ja latinalaiset - joista latinalaiset mainitaan Rooman perustajina. Nykyisen Italian alue oli varsinainen tilkkutäkki, jossa suuret pääheimot vielä jakautuivat pienempiin kansoihin ja yksiköihin. Roomalaiset olivat roomalaisia ja vaikka Rooman imperiumi tietysti levisikin koko Italian alueelle, olivat tavat ja käytänteet muualla erilaiset, kuin itse varsinaisessa "ydinroomassa". Eli roomalaisuus on vain yksi osatekijä ns. modernin italialaisuuden synnyssä.
Rooma edustaa Asterixissa kai lähinnä tekno- ja byrokraattista nykyaikaa, joka uhkaa bretagnelaisen kylän perinteistä elämänmenoa...
...Voisi sanoa, että Rooma edustaa hyvässä tai pahassa suurempia asioita kuin jotain yksittäistä eurooppalaista maata.
Euroopan unionia! ;DVoisihan noin tosiaan sanoa. EU tietysti perustettiin vasta -90 -luvulla, mutta EEC oli jo olemassa kuusi- ja seitsemänkymmentäluvuilla. Eikä kannata unohtaa että presidentti de Gaulle oli tiukka Ranskan vaikutusvallan ja erityisyyden puolustaja 60-luvullakin ja vastusti esim. yhteistä parlamenttia aina eroonsa saakka. Asterixin poliittisia aineksia voi tältäkin pohjalta arvioida. Jonkinlaista ajan henkeä.
Onko Asterixissa koskaan käsitelty jotain niin räikeitä stereotypioita, että siitä voisi herkempi vetää herneet nenään?
Myöskään pohjoismaalaiset eivät saa erityisen mairittelevaa kuvausta osakseen.Olipa mairittelevaa tai ei, jotakin kovin tuttua on silti heissäkin. "Minä ainakin otan kallon täyteen snapsia" - tuumaavat ihmisten kalloista väkijuomia juovat normannit.
Saksalaiset lääketieteen tutkijat tekivät tarkan analyysin Asterix-kirjoissa syntyneistä 700 päävammasta. Tulokset julkaistiin arvostetussa Acta Neurochirurgica -julkaisussa, ja siitä kertoi The Telegraph -lehti.
"Taistelua valtaapitäviä vastaan ei ole kuvattu missään Asterixia hauskemmin tai ironisemmin. Tutkimuksen mukaan se ei ollut myöskään vaarallista, sillä vakavia vammoja ei syntynyt tätä enempää."
Esimerkkinä se että Albertti-pappa osti Ranskan armeijalta kesämokin pihaan vanhan Mig-hävittäjän.Suku ei antaisi vanhan miehen nauttia työnsä hedelmistä.
Mutta jos on vuosia odotellut kieli pitkällä perintörahoja, niin saattahan se Migin katselu pihalla käydä hiukan hermooon...Kyllä vain, ja ai että Albertilla on varmasti tehnyt gutaa ostaa se Mig siihen pihamaalle seisomaan, jos (ja kun) hän on tietoinen sukunsa kärsimättömästä odottelusta. Erinomainen temppu kerrassaan!
Esimerkkinä se että Albertti-pappa osti Ranskan armeijalta kesämokin pihaan vanhan Mig-hävittäjän.Taisi kuitenkin olla Mirage joita onRanskassa luultavammin oleellisesti enempi kuin Migejä...
Kun on ollut Haikaralaivueen kanssa tekemisissä niin Mirage on mielestäni ihan perusteltu ostos.
Jokohan se Urzon verojuttu on ratkennut?
Minä odotan mielenkiinnolla myös sitä, aikooko Uderzo vielä jollain tavalla olla mukana esim. albumin aihevalinnassa.
Taisi kuitenkin olla Mirage joita onRanskassa luultavammin oleellisesti enempi kuin Migejä...
Kun on ollut Haikaralaivueen kanssa tekemisissä niin Mirage on mielestäni ihan perusteltu ostos.
Kovakantisissa Asterixeissa on uusi väritys ja fontti. Viivaakin on paranneltu, kuulemma Egmontin mukaan.
Asterix herää uuteen eloon! (http://blogi.egmontkustannus.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/)
Mestari Uderzo on piirtänyt molempiin seikkailuihin uudet, äimistyttävän hienot kansikuvat. Puhekuplat on ladottu Uderzon käsialaan perustuvalla fontilla, minkä lisäksi tarinat on myös väritetty uudelleen tämän päivän tyyliin sopivasti. Aikojen saatossa rakoillutta tussiviivaa on ehostettu ja korjailtu. Nyt roomalaiset saavat vapista: näin tyylikkäiltä Asterix ja Obelix eivät ole näyttäneet milloinkaan!
Eikös se uudelleenvärittely, viivojen korjailu ja ladottu teksti ollut suuri synti?
Eikös se uudelleenvärittely, viivojen korjailu ja ladottu teksti ollut suuri synti?Yleensä näin on!
Eikös se uudelleenvärittely, viivojen korjailu ja ladottu teksti ollut suuri synti?
Seuraavasta suomennoksesta Asterix Gallialainen ei ole yhtä tarkkoja muistikuvia, mutta on hämärä mielikuva että se olisi tullut albumina jo ennenkuin tiedettiin että Zoom loppuu.
Kustantajien selitys yleensä on, että halutaan aloittaa parhaalla mahdollisellaIhan järkevä ratkaisu (jos kyse ei ole jatkosarjasta).
Uusi tekijä jatkaa Asterixin tarinaa, kertoo YLE. (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09/uusi_tekija_jatkaa_asterixin_tarinaa_2901015.html)
Uuden tekijän nimeä ei kuitenkaan vielä paljastettu, kertoo uutistoimisto AFP.[/size]
Jean-Yves Ferri jatkaa Asterixia käsikirjoittajana ja Asterixia viime aikoina väritellyt Thierry Mébarki tulee olemaan piirtäjä, kertoo AfNews.
Kovakantisissa Asterixeissa on uusi väritys ja fontti. Viivaakin on paranneltu, kuulemma Egmontin mukaan.
Asterix herää uuteen eloon! (http://blogi.egmontkustannus.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/)
Aikojen saatossa rakoillutta tussiviivaa on ehostettu ja korjailtu. Nyt roomalaiset saavat vapista: näin tyylikkäiltä Asterix ja Obelix eivät ole näyttäneet milloinkaan!
Mutta...ovatkos nuo Obelix ja Asterix tuossa vasemmalla?
Uusi tekijä jatkaa Asterixin tarinaa, kertoo YLE. (http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/09/uusi_tekija_jatkaa_asterixin_tarinaa_2901015.html)
Ranskalaisen sarjakuvasankarin Asterixin seikkailut ovat jatkumassa ensi vuoden lopulla uudessa albumissa. Piirtäjä Alberto Udérzo kertoo löytäneensä työlleen jatkajan oman sarjakuvastudionsa sisältä.
Udérzo kertoi asiasta juhlassa, jotka järjestettiin 350 miljoonan Asterix-albumin myynnin kunniaksi. Koska piirtäjä on jo 84-vuotias, monet lukijat ovat olleet huolissaan Asterixin, Obelixin ja pienen gallialaiskylän tulevaisuudesta.
Uuden tekijän nimeä ei kuitenkaan vielä paljastettu, kertoo uutistoimisto AFP.
ei.
Eikö gallialaisia saa olla muualla kuin Asterixeissa?
Kovakantisissa Asterixeissa on uusi väritys ja fontti. Viivaakin on paranneltu, kuulemma Egmontin mukaan.
Asterix herää uuteen eloon! (http://blogi.egmontkustannus.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/)
Mestari Uderzo on piirtänyt molempiin seikkailuihin uudet, äimistyttävän hienot kansikuvat. Puhekuplat on ladottu Uderzon käsialaan perustuvalla fontilla, minkä lisäksi tarinat on myös väritetty uudelleen tämän päivän tyyliin sopivasti. Aikojen saatossa rakoillutta tussiviivaa on ehostettu ja korjailtu. Nyt roomalaiset saavat vapista: näin tyylikkäiltä Asterix ja Obelix eivät ole näyttäneet milloinkaan!
Ja montako kovakantista on jo Suomessa ilmestynyt?
Asterix gallialainen on René Goscinnyn käsikirjoittama ja Albert Uderzo piirtämä. Gosginny kuoli vuonna 1977 ja tämän jälkeen Uderzo on sekä käsikirjoittanut että piirtänyt Astrixia. Obelix ja kumpp. taisi jäädä viimeiseksi yhteistyöllä tehdyksi albumiksi. Seuraava ilmestyi vuonna 1979, Asterix Belgiassa. Omistan vinon pinon Asterixeja ja myös näitä myöhempiä.
Ensimmäinen Asterixini oli A. ja syvä kuilu, joka on minusta mitä mainioin tarina. Samoin belgianreissu. Muutamaa uudempaa minulla ei ole, ja joku muukin puuttuu - ei montaa.
Täällä kuitenkin on haukuttu täysin lyttyyn ne albumit, joita Uderzo on tehnyt yksin. Minä en huomaa kyllä juurikaan mitään eroa. Miksi näin? Onko tämä sukua karvisvihalle...?
Musta Asterix Intiassa
Tyttären kanssa on kiistaa Asterixin oikeuksistaTytärkö Asterixia onkin piirtänyt ?
No, tuskin ainakaan huonompaan suuntaan voi mennä.Mihin perustat olettamuksesi?
Mihin perustat olettamuksesi?
Tytärkö Asterixia onkin piirtänyt ?Tytär ei diggaa sitä, että iskä möi Asterixin oikeudet perheyritykseltä kaupallisemmille tahoille, jotka voivat jatkaa sarjaa vaikka maailman tappiin asti. Kumman puolella tässä nyt pitäisi sitten olla...
Vai eikö lapsukaiset malta odottaa perintöään.....
Kumman puolella tässä nyt pitäisi sitten olla...Uderzo piirsi ja myöhemmin myös käsikirjoitti sarjaa kymmenien vuosien ajan.
Tämä kuulostaa huolestuttavalta. Jos tarkoitus on matkia esikuvien tyyliä prikulleen, lopputulos voi olla yhtä hengetön kuin uusissa Lucky Lukeissa ja... öh... Asterixeissa sekä Franquinin jälkeisissä Pikoissa. Pikon puolelta löytyy myös positiivinen esimerkki siitä, kuinka homma toimii, kun esikuvien suuntaan ei kumarreta turhan orjallisesti: huomaan tykästyneeni Morvanin ja Munueran Pikoihin.
CryingBlueRain on kuitenkin oikeassa siinä, että viimeisimmästä osasta huonommaksi ei voida enää laittaa. Paitsi kuvituksen osalta.
Mielenkiintoinen juttu. Nyt on kyllä vielä entistäkin vaikeampi ottaa kantaa.Minusta tuo Vesa K:n antama lisätieto vain helpotti kannan ottamista.
Katselin juuri 10 kirjaa vallasta: Asterix ja Caesarin lahja.
Irina Krohnilta ihan mielenkiintoista juttua,...
Irina Krohnilta ihan mielenkiintoista juttua, MUTTA aika paljon muusta kuin Asterixista.Ei todellakaan mitään uutta Krohnilta, jonka tarinointi on useimmiten täyttä tajunnanvirtaa. Käsittämätöntä puhetta oudoista asioista oudoissa asiayhteyksissä. Jätin ohjelman kokonaan väliin, vaikka muita ohjelmasarjan jaksoja olenkin katsonut ja Asterixkin kiinnostaa kovasti.
Se oli aika hauska huomio, että gallialaiset ovat karvaisia mutta roomalaiset ajeltuja.Aika peruskauraahan tuo. Antiikin roomalaismiehet suosivat lyhyiksi ajeltuja hiuksia, parrattomuutta, sekä karvatonta kehoa. Tai ainakin ne roomalaismiehet, ja tietysti myös naiset, joilla oli aikaa ja olosuhteita kiinnittää tuollaisiin asioihin huomiota. En oikein usko, että esimerkiksi legioonalaisten talvileirissä kiinnitettiin suurta huomioita kehon karvojen ajeluun. Mene ja tiedä. Orjat ja barbaarit olivat karvoineen ruokotonta porukkaa ja heihin tehtiin mielellään pesäero.
Aika usein Asterixissa on kyllä myös parrakkaita roomalaisia, etenkin sadanpäämiehiä ym. upseeristoa. Eikös se tullut muotiin vasta siinä keisari Hadrianuksen kieppeillä?
Olen monesti pohtinut sitä, kuinka Asterix vääristää kuvaa antiikin roomalaisista ja muista kansoista jos ei muita teitä "tietojensa" kartuttamiseen käytä.
Olen monesti pohtinut sitä, kuinka Asterix vääristää kuvaa antiikin roomalaisista ja muista kansoista jos ei muita teitä "tietojensa" kartuttamiseen käytä.
tosin eihän Asterixissakaan sen yhden albumin ulkopuolella väitetä, että niitä tekisi yhden höyrähtäneen voimamiehen lisäksi enää kukaan muu tai että niillä olisi ihmeempää suosiota kylän ulkopuolella tai edes sisällä.
Esimerkiksi mulle tuli ennen peruskoulun historian oppitunteja yllätyksenä että Julius Caesar todellisuudessa hallitsi vain vähän aikaa. Ei se siltä tunnu kun Asterix-albumeja on niin monta ja kun sarjaa on tehtykin kauan aikaa. Vääristynyt kuva syntyy helposti.Julius Caesarin ura poliitikkona/sotapäällikkönä (olivat tuolloin usein saman kolikon kaksi eri puolta) oli pitkä, verrattuna hänen vuosiinsa Rooman valtakunnan ykkösmiehenä. Todellisuudessahan Caesar ei vielä gallian sodan aikoihin edes ollut ns. hallitsija, saati diktaattori. Asterixissa kuvattuna aikana Caesar oli roomalainen virkamies, joka toimi prokonsulina Gallia Cisalpinassa.
Mutta loppupeleissähän historian oppimisessa ei kuitenkaan ole tärkeintä, muistaako yksittäiset vuosiluvut, valtiomiesten elämäntarinat kaikkine detaljeineen tai sotateknisten hilavitkuttimien yksityiskohdat...
Kyllä Brutus on esiintynyt ainakin pari kertaa, mutta en muista missä albumeissa! Olisiko ollut Ennustajassa ja Riidankylväjässä?
Tulipa mieleen, esiintyykö missään Asterixissa Brutusta? Tuntuu ihan siltä, mutta mulla jäi Asterixien uudelleen lukeminen kesken reilu vuosi sitten ja tarinoista on lähinnä tärkein juonenkulku jäänyt mieleen.
Ainakin Jumaltenrannan voisi lukea, muistelen pitäneeni siitä.Jeps, Jumaltenrannan nousu ja tuho on yksi minunkin ikisuosikeistani. Hulvaton seikkailu. Eikä näistä voi edes sanoa, että aika kultaa muistot, kuten joidenkin suosikkisarjisten kohdalla on käynyt. Asterixien terävin kärki on puhdasta neroutta ja taidetta sanan kaikissa mahdollisissa merkityksissä.
Pariisin eteläosaan rakennettiin moderneja tornitaloja. Ranskalaiset eivät moiseen betonimaailmaan halunneet asumaan.
Kas, valitsivat sitten parhaan mahdollisen piirtäjän jatkamaan Asterixia.
Didier Conrad.
Vaikka vielä paremmin hälle olisi sopinut Lucky Luke.
Miten nyt käy Marsu Kidsin, Valkoisen tiikerin, Pikon ja Duc Betonin? ???
Raha puhuu. Ugh.
Kas, valitsivat sitten parhaan mahdollisen piirtäjän jatkamaan Asterixia.
Didier Conrad.
The first designer initially selected for the 35th installment, Frédéric MEBARKI author of all the visuals on derivatives Asterix himself decided to throw in the towel, the pressure is too high, it was learned from the publisher.
Osaako kukaan arvata ketä on tämän piirtänyt? ;)
Näyttää Moebiukselta.
Tolkuttoman hieno kansi! Vaikka Obelix on tolkuton.
Ja on myös Moebius. ;D Janjetov ja tietysti Daan Jippes ei nekään ole huonoja arvauksia. Jippes olisi varmasti pystynyt samaan, mutta tämä tuli alunperin jo vuonna 1974.Olinkin varma, että olen nähnyt tuon ruudun jossain!
Moebiuksen albumista "Le Bandard Fou", jossa Asterix piraatit kyntävät merta höyrykäyttöisellä kaksimastoisella aluksella. Kunnes gal.. gal.. gal..! -eikun lentoalus meren syvyyksistä aiheuttaa turman.
Bandard fou (Hullu seisokki?) löytyy omasta hyllystä.Hetkinen, olikos tämä niitä miehen UG töitä?
Asterix ja kadonnut kilpi oli ilmestynyt vuonna 1968 ranskaksi ja tuo lehti on vuodelta 1969. Siinä albumissa oli roomalainen ylimys jota tuollaisella kannettiin. Virnuilevat orjatkin näyttävät olevan samoja.
Häivähdyksenomainen näyte tulevasta Asterixista. Valmiin albumin Pitäisi ilmestyä Ranskassa lokakuun 24 päivä.
Tuskinpa suomalainen julkaisupäivä on kovinkaan paljoa myöhemmin.
Ruusu ja miekka luettu.
Meno on jotenkin tosi väkinäistä. Ja väkinäisyys on tarttunut suomennokseenkin, teksti ei svengaa yhtään. Sanajärjestys oli kankea tai sitten tökki joku muu. En tiedä, kuinka tarkkaan alkuperäistä tekstiä noudattaen suomennos on tehty, mutta yllättävän usein olin ihan pihalla. Eikö sanaleikit ja vitsit vain kerta kaikkiaan kääntyneet suomen kielelle?
Uderzon naisvitsejä on paikoitellen kiusallista lukea. Roomalaiset naissotilaat ovat tosi elottoman näköisiä, kuin komppania muovinukkeja.
Asterixin poika oli parempi kuin Ruusu ja miekka. Turhan helposti Uderzo panee hahmonsa huutamaan ja raivoamaan. Minimalistisempi mimiikka miellyttäisi minua enemmän.
Trubadurix tekee sadetta laulamalla jo Ruusussa ja miekassakin.Se ilmestyi Intian jälkeen. Ihan fiksua sinänsä säilyttää se edellisen tarinan uusi koukku, mutta tuliko sitä sadelaulua enää tuon tarinan jälkeen? Vai jäikö se vain sellaiseksi erikoisuudeksi, jonka kohdalla annettiin ymmärtää, että Trubadurixin laulu saa aikaan sadetta, mutta ei sitten enää.
Se ilmestyi Intian jälkeen.Kas, niinpäs ilmestyikin. :-[
Asterixin kovakantisten arvostelu on nyt etusivulla!Hyvin tehty vertailu. Varsinkin se Asterixin ja Obelixin saapuminen kylään kera pikkumiehen on sangen vakuuttava uusimman julkaisun hyväksi.
Ensimmäinen Asterix lienee aika pitkälti Marcelin tussaama??
Onkohan tuon ensipainoksen musta oikeasti noin onnetonta vai eikö halpisskannerini vain pysty parempaan?Mä aikoinaan kattelin omissa Asterixeissäni taannoin juuri tuota ongelmaa ja nuo arvostelun uudemmat näytteet vaikuttivat siltä osin OLEELLISESTI paremmilta.
Mutta kyllä vaan näyttivät kirotun komeilta Uderzon sivut mustavalkoisinakin. Viivatekniikka on niin upeaa. Toivottavasti julkaisisivat näistä samanlaisia fac simile -laitoksia originaaleista kuin Franquinin albumeista.Minkä kokoisia Uderzon originaalit oli? A2?
Onko kukaan huomannut että Asterix Gallialainen -albumissa ei ole ollenkaan naisia?
Onko kukaan huomannut että Asterix Gallialainen -albumissa ei ole ollenkaan naisia?
Tuleva Asterix-albumi on nimeltään Asterix Skotlannissa (http://bdzoom.com/61422/actualites/le-prochain-«-asterix-»-paraitra-le-24-octobre-2013-et-se-nommera-«-asterix-chez-les-pictes-»/).
Tuon mustan alueen pitäisi ilmeisesti olla video. Ei toimi.
Mitä sarjakuvaa Ferri on aikaisemmin tehnyt? Onko mies paikkansa Asterixin tekijänä ansainnut?Suomessa Ferri tunnettanee ainakin Maallemuuttajat-sarjakuvasta, piirrokset Manu Larcenet.
... voi Albert, kun sinä et ole osoittanut omaavasi mitään tarkinta mahdollista silmää sen arvioimiseen, mikä on hyvä käsis ja mikä ei! >:D
Eihän tässä odotukset ole suoranaisesti katossa, mutta onhan noita myönteisiä yllätyksiä maailmassa ennenkin tapahtunut. Ainakin on mahdotonta, että paskempaan suuntaan voitaisiin Asterixeissa enää edetä.
Älä nuolaise ennenkuin tipahtaa, jne.
Mahdoton on mahdotonta.
Juuri tuo. Näyttäisi vähän conradmaiselta piirrostyyliltä.
EDIT: Asterix valloittaa Rooman -sarjakuvaversiota ei ole tullut suomeksi albumina. Se on kyllä ilmestynyt Apu-lehdessä jatkiksena. Piirtäjä oli Marcel Uderzo, Albertin veli.
Tuota ei kyllä taida olla albumeina ranskaksikaan. Sen sijaan ranskaksi on paljon kaikenlaisia juhla-albumeita, keittokirjoja sun muita joissa on sarjakuvia jonkin verran mutta ne ovat näytteitä varsinaisessa sarjassa julkaistuista.
Hetkonen, eikös tuonniminen albumi kyllä ole suomeksi?
Itse itselleni vastaten: on, löytyy tuolta:
http://www.kolumbus.fi/tkjr/asterix/asterix.html#MUUT (http://www.kolumbus.fi/tkjr/asterix/asterix.html#MUUT)
Liekö sitten kyseessä eri alppari kuin mitä tarkoitit, Jukka?
Oma muistikuvani on, että tuossa taitaa olla kuvakaappauksia kyseisestä animaatioleffasta.
Suomennettuna ei ole nähty Uderzo croque par ses amis-albumia, jossa on vierailevien piirtäjien gallialaissarjoja. Netin kuvanäytteiden perusteella kiinnostaisi kyllä itseäni lukea.Mitä ne oli ne ö-luokan parodia-albumit, joita julkaistiin suomeksi 80-90-lukujen taitteessa Asterixista, Lucky Lukesta ja Niilo Pielisestä?
Mitä ne oli ne ö-luokan parodia-albumit, joita julkaistiin suomeksi 80-90-lukujen taitteessa Asterixista, Lucky Lukesta ja Niilo Pielisestä?
Näitäkö tarkoitat?
Ei häävejä.
Lucky Lukesta on tullut myös se parodia jossa tämä käy pehkuissa baarinaisen kanssa ja tappaa populaa/roistoja tuosta vain. Se oli ihan hauska luettava silloin vuonna x.
Niin tämä Morrisin (ja Goscinnyn?) itse tekemä? Siinähän Luke on kaikista maailman paikoista tietysti Deadwoodissa.
Missä se juttu olikaan, missä Asterixia "päivitettiin" "yleisöpalautteen" perusteella, joku oli toivonut mm. kaikenlaisia pyssyjä ja joku psykedeliaa?
Tuo oli jossakin niistä lyhyttarinoita kokoavissa, olisiko Gallian Kertotaulussa ollut.
Sono Pazzi Questi Romani, todellakin, mikäli uutinen pitää paikkansa. ;D
että kannattaa sivuston alkusivu tarkastaa ennen johtopäätöksiin loikkimista. :)
Suurimman osan saa niistäkin luettavakseen vasta jos kaivaa kuvetta.Eikös nämä Asterix-artikkelit ole poikkeuksellisesti täysin ilmaisia? Tuo maksullisuus koskee kaikkia muita Le Monde-artikkeleita.
Telatappi-Asterix-paskaa tuskin on sentään luvassa, sellaisen tekeminen edellyttäisi vanhuuteen liittyviä ongelmia.
Goscinnyn henki ei palaa rajan takaa vaikka kuinka meditoisi.
Niin ja vielä, mitäs "maalaiskomiikkaa" G:n Asterixissa on? Aika samankaltaista meininkiä siellä gallialaiskylässä on kuin Pikku Niken urbaanissa naapurustossa.
Vanhoja sivuhahmoja kaivetaan esiin kaapista ilman muuta perustelua kuin arvelu että jengi menee soikeaksi nostalgian onnesta.Haluttaisi ihan kirjoittaa Editions Hachettelle, että älkää vaan missään nimessä tehkö noin!
BBC - The book is being published in English, Scots and Scots Gaelic, along with many other world languages - several for the first time.
Speaking to BBC Radio Scotland's Good Morning Scotland programme, Mr Yves-Ferri said: "I love the landscapes of Scotland, especially at the north, up in the Highlands. And it's the landscape for a story of Asterix - an ideal landscape.
"In my story, politics are the background. But the story - the principal story - is a kind of love story between a Pict character and a girl. And Asterix and Obelix went to Scotland to help him."
Tosin on vaikea kuvitella että pyydettäessä tekemään Asterixin seuraava seikkailu kauhean monen taiteilijan ensireaktio olisi "no, siitä saa varmaan kivasti rahaa".
Goscinnylle patsas Varsovaan! Niin sitä pitää!
Goscinnylle patsas Varsovaan! Niin sitä pitää!
Kui? Oliks Goscinny puolalaistaustainen?
Humoristijuutalainen? Aivan uusi termi minulle...
Humoristijuutalainen? Aivan uusi termi minulle...
Jos kansikuvasta saa ilmaista kunnioittavasti oman mielipiteeni, minusta kansi on aika mitäänsanomaton.
Ja mitäköhän tarinassa vois tapahtua?Mulle kelpaa Timon ennustama käsis oikein hyvin. Kyllä noillakin eväillä voi tehdä viihdyttävän albumin. Kaikki on kiinni siitä, MITEN tarina kerrotaan.
Ja mitäköhän tarinassa vois tapahtua? Obelix saa ihmetellä naama rutussa että eikö täällä ole kunnon villisikaa vaan pitää syödä tämmöstä sisälmyksillä täytettyä pötsiä. Luultavasti golf keksitään vahingossa gallialaisten toimesta ja kuten kannesta näkee, Obe voittaa nummien olympialaiset. Lopussa Caesar tulee paikalle ja toteaa hävinneensä.Asterixilla on joku Akvavitixin keksimä-juoma resepti taskussa, jonka opettaa sitten skoteille ja näin syntyy kunnon skotlantilainen mallasviski. Obelix keksii tukin heiton vai mikä se skottien vähän painavampi keihäskisa nyt onkaan.
Koiran nahasta Asterix keksii vahingossa säkkipillin, mutta huomaa pian, että musiikki on pahempaa kuin Trupadurixilla.
Kvaakin versio uudesta Asterixista on todennäköisesti hauskempi ja hulvattomampi kuin se oikea, jonka kohta saamme luettavaksemme.
Mikäs se juttu taas olikaan, että Skotlannin itsepäisyyspuolue olisi tukemassa tämän julkaisua gaelin kielellä?
Milloinkahan saataisiin Asterix ja fennit.Eikös 50 eKr. ollut aika, jolloin Suomessa elettiin rautakautta. Kyllä täällä silloin oli jo rautaisia aseita ja maanviljelystäkin ja siinäkin käytettiin jo metalliesineitä.
Tacitus (n. 55 – 120):
»Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»
(Lähde: Tacitus: Germania. Käännös Tuomo Pekkanen. Yliopistopaino 1988)
Ja ennenkuin joku sanoo, että Tacitus puhui saamelaisista eikä suomalaisista, niin vastaan että ehkä, ehkä ei - ja että suomalaisuutta ei edes ollut käsitteenä.
Eikös 50 eKr. ollut aika, jolloin Suomessa elettiin rautakautta. Kyllä täällä silloin oli jo rautaisia aseita ja maanviljelystäkin ja siinäkin käytettiin jo metalliesineitä.
Joo, näin on. Tacituksen kuvaus sopii pääpiirteissään ehkä niihin porukoihin, joita eli jossain Fennoskandian syrjäisimmissä pohjoiskolkissa. Ennen kaikkea kyseessä on kuitenkin roomalainen stereotypia luonnontilassa elävistä ihmisistä.Kyllähän me kumminkin oltiin jäljessä pitkään kehityksetä tuolloin, kun elettiin täällä erityksessä maailman äärilaidalla silloisen Euroopan kartalla.
Ainakin takavuosina ranskalaisten Suomi-tietous taisi olla aika olematonta, suurin osa ei osannut sijoittaa maatamme edes kartalle. Tuskinpa Asterix Suomessa -albumia kannattaa ihan heti odottaa.
Osaako kukaan sanoa, milloin on ensimmäisen kerran Suomen historiassa jokin kaupunki nimetty. Onko se Turku, Viipuri vai joku muu!
En tiiä saisiko kunnollista Asterix-seikkailua tehtyä sen ajan Suomesta.
Jos Asterix Suomessa -albumi joskus toteutuu, niin siinä on varmaan turkiksiin ja pipoihin pukeutuvia, sinnikkäitä perämetsän juntteja, joille maistuu "taikajuoma". Gallialaiset kärsivät saunasta ja avantouinnista, mutta Obelix vetää karhua turpaan ja ihastuu vaaleaan pohjolan kaunottareen. Mutta tuskin sellaista albumia koskaan nähdään. Aihepiiri olisi kovin marginaalinen Asterixin kaltaiselle megatuotteelle.Eikös sukset ole suomalainen keksintö. Tarina vois mennä näin, että Halti oli aikoinaan noin 1500 m korkea vuori, mutta Obelix päätti lasketella sen suksilla alas, mutta kaatui (oli juonut liikaa sahtia) niin, että tuli kauhea maanjäristys ja Halti-vuori muuttui nykyiseen kokoonsa eli 1324 m.
Eli näemme tulevaisuudessa ehkä Asterix Kiinassa ja Asterix Japanissa, kengurumaa on aika epätodennäköinen .Asterix ja Julius Caesar lyö vetoa, siitä että Asterix käy myös kuussa.
Asterix ja Julius Caesar lyö vetoa, siitä että Asterix käy myös kuussa.
Heittihän se Obelix keihästä maapallon ympäri. Tukeva ote Asterixista ja heittää kohti kuuta...kyllä lähtee. Asterixilla jokin Akvavitixin kehittämä taikajuoma, jolla pystyy muutaman tunnin elää ilman happea. Kuussa Asterix pystyttää lipun (Gallian lippu, onko semmoista) ja ottaa taikajuomaa ja hyppä takaisin maapalloa kohden.
Nyt tulee niin sekavaa tekstiä, että olen varmaan syönyt punaisen kärpässienen.
Parasta Asterixeissa on aina ollut tämän päivän ajankohtaisten asioiden kommentointi antiikin näkökulmasta. Jos U saa tehtyä vielä Asterixeja, niin hänen pitäisi ehdottomasti lähteä takaisin tähän suuntaan.
Esimerkiksi albumi nimeltä "Asterix ja Kiina-ilmiö" voisi olla hyvä veto 2000-luvun A seikkailuksi. Gallialaiset menivät jo Intiaan, joten ei se Kiina ole oikeasti niin hirveän pitkällä. Ja siellä sankarimme pääsisivät ihmettelemään mm. tehtaita joissa miljoona kiinalaista orjaa hakkaa päivässä yhtä monta hiidenkiveä kuin Obelix kymmenessä vuodessa, jolloin hiidenkivien toimitusmies joutuu jättämään vanhan duuninsa ja uudelleenkouluttautumaan bardiksi tai tietäjäksi.
Muita ideoita?
Asterix, terroristi
Rooman Colosseum sortuu nykyiseen muotoonsa. Julius Caesar julistaa sodan terrorismia vastaan ja lupaa etsiä nämä roomalaisen sivistyksen ja demokratian viholliset. Hän syyttää saman tien valkoiseen lakanaan pukeutuneen partasuun (Akvavitixin) johtamaa fanaattisten gallialaisseparatistien joukkoa, joka vastustaa väkivalloin roomalaista sivistystä ja palvoo Jupiterin sijaan Teutatesta. Vääräuskoisten vangitseminen ja tuhoaminen ei tietenkään onnistu, mutta mediatempullaan Caesar onnistuu käännyttämään pelokkaat Rooman valtakunnan asukkaat ja liittolaiset gallialaisia vastaan. Kylä on roomalaisleirien ympäröimä, joten Caesar julistaa tehtävän suoritetuksi, ja kyllä se maailman vaarallisin terroristi Asterix saadaan vielä kiinni...
Mutta tämä ei riitä. Rooman valtakunnan vihollisia on koko maailma pullollaan, joten Rooman kansan kohtalona on lähteä sotaan Mesopotamiaan ja viemään lähi-idän orjuutetuille rääsyläisille Pax Romanaa. (Ja ottamaan samalla vuoriöljy talteen.)
Asterix ja kumppanit saavat kuitenkin selville, että todellisuudessa JC haluaa vain sotimisellaan kasvattaa omaa ja senaattiin haalimiensa kavereiden omaisuutta.
En tiedä vielä miten tarina loppuu, sillä käsikirjoitus on vielä vaiheessa, kuten minäkin.
Olettekos muuten laskeskelleet noita Asterixin vuosilukuja.
Jos nää Asterxin seikkailut alkavat vuodesta 50 eaa. ja Julius Caesar murhataan rooman senaatissa vuonna 44 eaa. --
Olettekos muuten laskeskelleet noita Asterixin vuosilukuja.Oletko lukenut Tex Willereitä?
Jos nää Asterxin seikkailut alkavat vuodesta 50 eaa. ja Julius Caesar murhataan rooman senaatissa vuonna 44 eaa. Tossa on vain 7 vuotta, johon pitäis nää Asterxin seikkailut mahduttaa.
maailman äärilaidalla silloisen Euroopan kartalla.
Osaako kukaan sanoa, milloin on ensimmäisen kerran Suomen historiassa jokin kaupunki nimetty. Onko se Turku, Viipuri vai joku muu!
Suomessa ei tämänhetkisen käsityksen mukaan varsinaisia kaupunkeja ollut vielä 1100-luvulla, joten ne ovat olleet varmaankin jonkinlaisia markkinapaikkoja.
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/1073770641/alIdrisi+ei+mainitse+satamaaeika+varmuudella+Turkuakaan
Nimi Turku tulee muinaisvenäjän kielen sanasta trg, joka lausutaan turgu
Miksi juuri protoslaavista? Onhan muinaisskandinaviskassakin torg, tori.
Sit katsoo kuinka monessa maassa Asterix ja Obelix ovat käyneet tuona aikana. Sen ajan kulkuvälineillä ei kyllä pysty tekemään.
Minäpä veikkaan, että esim. taikamatto, jolla mentiin Intiaan, on nopeampi kuin nykyajan autot!
Eikös siinä 1001 tuntia siihen matkaan heilahtanut. Mitäs se nyt sitten tekee, päälle 41 vuorokautta? Onhan sekin jokin aika tien päällä heitettäväksi. Ja oliko se muuten edestakaisin vai vain yhteen suuntaan? Muistaakseni ensimmäinen vaihtoehto.Osaako joku laskea ton nopeuden...itse en jaksa ottaa karttaa esille ja rupeamaan laskemaan.
Meinaa, jos mennään liian kovaa, niin jo tuulenvastus heittää matolla istuvat kuin enon veneestä.
http://www.bnf.fr/m/fr/m_accueil.htmlTonne Tennispalatsin museoon kanssa Asterix-näyttely. Onhan siellä jo Disney ja Star Warskin ollut. Kyllä Asterixikin pitää saada ja sen jälkeen Tintti.
Angoulemessä nähty suuri Asterix-näyttely siirtyy Pariisiin, Kansalliskirjastoon ajalle 16.10.13 - 19.1.14.
Ja Moebius.Perskules toi unohtui! Vahinko vaan, etten koskaan päässyt nenätysten näkemään äijää.
Vuosikymmeniä sitten Conrad teki pikavisiitin Pikon pariin. Toivottavasti hänen One-shottinsa Pikosta ja Fantasiosta pääsee piakkoin käyntiin, nyt kun tuo Asterix on saatu valmiiksi.
http://spiroureporter.net/2013/10/06/scanlation-sunday-conrad-the-unspeakable/
Vuosikymmeniä sitten Conrad teki pikavisiitin Pikon pariin. Toivottavasti hänen One-shottinsa Pikosta ja Fantasiosta pääsee piakkoin käyntiin, nyt kun tuo Asterix on saatu valmiiksi.
http://spiroureporter.net/2013/10/06/scanlation-sunday-conrad-the-unspeakable/
Hyvältähän tuo näyttää (huomasin kyllä että Fanzine ei näytä olevan ihan niin pimu kuin Uderzon...)
Oli kuitenkin punapäinen ja pisamainen piktityttöOliko sillä pik tits?
[...]
Sanaleikkejä oli niin paljon että hirvitti.
Kyllähän tuosta on kovakantinenkin versio myynnissä.
Miten olen missannut tuon infon kovakantisesta.
Missä Suomalaisessa noita Asterix-albbuja oli?
Tekijät ovat kuitenkin sen verran kovia, että on lupa odottaa parempaa tulevaisuudessa.
Kulkukatin pojasta löytyi.
Ei ollut keskustan kummassakaan isossa kirjakaupassa.
Piti oikein tän Asterixin takia lähteä keskustaan samoilee.
Olipas Suomalaisessa kirjakaupassa kun niitä tänään katselin. Niitä oli 3 kpl sarjakuvalehtihyllyssä kun tullaan sisään ei siis albumihyllyssä kuten tavallisesti. Laitoin ne vielä siihen yläriviin eteen, että porukka näkee. Hyllyttäjä oli laittanut ne sinne sarjakuvalehtien joukkoon keskihyllylle ettei niitä meinannut edes nähdä. 3 kpl sinne jäi tänään elleivät ole menneet. En katsellut sen enempää oliko niitä muualla siellä.
Akateemiseen ei ollut tullut yhtään Asterixii vielä. Ei Tex suuralbumiakaan. Sori Asterix että taas mainitsin Texin. ::)
Helsingin keskustastan Suomalaisesta oli loppunut kokonaan, myyjä sanoi että viikon kuluttua tulee lisää. Stockmannin lehtiosastolla oli iso pinkka siinä rappusten juuressa.Siis akateemisessa vai tavaratalon puolella lehtiosastolla?
Asterix Intiassa -tasoa.
Kaikkiin lehtipisteisiin on tänään ilmaantunut. Menin 100 m päähän kioskille kun näin täällä maininnan että mukana olisi Fanzine-neito.
Ah, sori olin saanut jostain päähäni että Senilixin vaimon nimi oli Fanzine mutta se olikin se eri hahmo (ja Senilixin vaimolla ei näköjään ole nimeä, kaikkea sitä vielä oppii...)En ole huomannutkaan tota. Sillähän ei tosiaankaan ole nimeä...Senilixin vaimo tai rouva Senilix on kyllä tullut tutuksi.
Kultakuumeessa iltapäivällä Helsingin kirjamessuilla haastateltiin kääntäjä Outi Wallia ja Juhani Tolvasta uudesta Asterixista. Kuunneltavissa netistä (http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kultakuume/ohjelmat/miljoonien_asterixien_maa_42982.html).
En ole huomannutkaan tota. Sillähän ei tosiaankaan ole nimeä...Senilixin vaimo tai rouva Senilix on kyllä tullut tutuksi.
Tuli liiaksi mieleen se uudehko tanskalaisten "Asterix ja viikingit" -animaatio.
Joo, mutta taloussatiirina Obelix & Kumpp. oli aivan ehdoton.Tismalleen.
Ja Uderzon tytär on Sylvie, ei Sophie,
Muistelen, että joskus 80-luvun alussa mulla oli Play Asterix, Obelix ja 2 roomalaista figuuri-ukkoa. Niillä oli kaikki varusteet ja roomalaisilla haarniska, joka meni kyllä aika äkkiä rikki. Olivat kyllä hienoja...ei ole säilynyt kyllä näihin päiviin.Minulla ja veljelläni oli noista figuureista Asterix, Obelix ja kaksi roomalaista. Olivat kyllä hienoja, miekkoja, voimajuomapullo, keihäät yms ja muistelisin että jotain rakennuksia sarjassa tosiaan oli. Näitä ei ole kyllä tullut missään vastaan myöhemmin ja omat meni rikki varmaan vuoden sisällä siitä kun ne sai.
Siihen sarjaan taisi kuulua jopa gallialaisten taloja ja roomalaisten leiri.
Minulla ja veljelläni oli noista figuureista Asterix, Obelix ja kaksi roomalaista. Olivat kyllä hienoja, miekkoja, voimajuomapullo, keihäät yms ja muistelisin että jotain rakennuksia sarjassa tosiaan oli. Näitä ei ole kyllä tullut missään vastaan myöhemmin ja omat meni rikki varmaan vuoden sisällä siitä kun ne sai.Pistä Google-hakuun "Play Asterix" ja katsele kuvia. Sieltä löysin ainakin omat ukkoni!
Pistä Google-hakuun "Play Asterix" ja katsele kuvia. Sieltä löysin ainakin omat ukkoni!Todella tutun näköisiä hahmoja :) kun katselin kuvia niin tuli mieleen että olihan meillä myös seppä ja päällikkö. Serkulla oli Centurion Aerobus, Tietäjä sekä legioonalaiset Ohukainen ja Paksukainen. Muistan selvästi kuinka Asterix hajosi (pää irtosi vahingossa) parin päivän leikin jälkeen mutta muiden kohtalosta ei mitään mielikuvaa. Sen verran kotona suututtiin että Asterix olikin viimeinen näitä hahmoja mitä ostettiin. Olisi ollut kyllä hienoa kun olisivat selvinneet leikeistä ehjinä.
Meillä taisi olla samat boxit.
Mulla on aika harva ukko selvinnyt näihin päiviin tai yleensäkään mikään mekaaninen lelu. Olen tutkiva luonne eli piti aina katsoa miten sai leluista kaiken mahdollisen irti ja katsoa mitä niiden sisällä oli. Korjaaminen takaisin olikin sitten vähän hankalaa.
Ja onhan Römpötti väärässä tuossa että kahdeksaan vuoteen ei ole tullut uutta Asterixia. Minäkin unohtaisin mielelläni sen neljän vuoden takaisen.
Ei mutta erihienoja action figuja teillä on ollut pienenä. Ei ollut minun lapsuudessa noin siistejä keräily-Asterixeja.No joo olihan ne ihan kivoja. Tietäjä oli niistä kyllä surkeimman näköinen...ei näyttänyt yhtään itseltään.
Ainut mitä minulla on on sellainen kokomuovinen, about kymmenensenttinen Julius Caesar -pysti, minkä ostin joskus vissiin ruotsin laivalta. Ei kyllä ole läheskään yhtä hieno kuin nuo ihan oikeat leikkiukkelit.
Tiedän kyllä että Römpötille raportoi eräs kvaakilainen koska Römpötti ei alennu lukemaan Kvaakia. Anna mennä vaan.
Römpötin kätyri Igor!
Itse asiassa siitä on jo se kahdeksan vuotta. Välissä tuli vielä köyhempi synttärialbumi. Tunne taas itsesi vanhaksi.
Ranskalaisessa kovakantisessa on jotain 70 sivua extroja ja parisenkymmentä euroa enemmän hintaa. Ja isompi koko, luulen.Höh!
Miksei Egmont voinut samalla laittaa tohon Suomen versioon myös noita extroja. Mutta eihän Egmont...no antaa olla!
Hinta olisi ollut turhan korkea ja olisi pitänyt painattaa 3 versiota: pehmytkantinen, kovakantinen ja sitten extroilla varustettu joka olisi mennyt vain keräilijöille tjsp.
Noh. Tuskinpa nyt ihan näinkään.
Egmontin hepuilla on makoisat oltavat, kun itse saavat Ranskasta kustantajalta noi albumit näytekappaleina joten muista viis.
Tottahan tuo on mitä X-men sanoo. En kiistä lainkaan. Mutta ehkä porukka silti ois ostanut, jos noita extroja olisi ollut. Mutta oishan Egmont voinut laittaa edes pientä extraa vaikkapa about 10-15 sivua. Tuskin olisi vaikuttanut hintaan mitenkään. Se varmasti olisi vaikuttanut, jos kokoa olisi muutettu isommaksi. Mutta ei muutaman extra sivun lisääminen painokseen.Kyl tääl olis ostettu...ainakin heti kun veronpalautukset on tulleet tilille. No asumme Suomeessa...eihän tänne mitään kivaa koskaan haluta painattaa.
Mutta eihän Egmont juuri koskaan julkaise mitään spesiaalia. Onhan se vuosien saatossa nähty.
Aivan varmasti.
Kustatajat lähettävät näytekappaleita aivan varmasti.
Juurihan he alkoivat julkaista integraaleja, joissa on kaikenlaista spesiaalia mukana.
Luulenpa että suomenkielinen Bruno Brazil integraali on antoisampi kuin ranskankielinen Asterix-spesiaali. Ja puolet halvempi.
Tämä oli hieno uutinen. ;D Kyllä se tästä iloksi muuttuu.
Tämä oli hieno uutinen. ;D Kyllä se tästä iloksi muuttuu.
Ei kai nyt uusi uutinen, sillä ainakin Brazil-integraali on omassa hyllyssäsi. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,3767.msg411234.html#msg411234)
Mutta Asterixista: en ole vielä ehtinyt tarkkaan lukemaan kun sen eilen hankin, mutta ensiselailulla vaikutelma oli hyvin myönteinen. Piirrostyyli on hämmentävästi entistä linjaa mukaileva.
Johnny Hallyday on ranskalainen, ei belgialainen. Mutta olis vaikka Rod Stewart ollut parempi idea.
Tuli ensimmäisenä miellen kun mietin vanhemman polven skottirokkaria jonka kaikki tuntisivat.
Mulla oli kakarana (70-luvulla) paperista irtileikattava ja koottava Asterixin kylä henkilöineen. Ei mitään muistikuvaa mistä peräisin, mutta Suomesta kuitenkin. Hieno oli...Mulla on muistikuva että olisi ollut samalta kustantajalta kuin sarjakuvakin, mutta olen luultavasti väärässä.
Ja mulla puolestaan on hyvä keko sellaisia pikkuruisia violetteja Asterix-keräilyhahmoja (ei tietenkään harvinaisia päähenkilöitä) joita tuli joskus 70-luvun alussa sellaisissa pienissä pusseissa, kai siellä purkkakin oli mukana. Vai oliko nää muropaketista, eipä jaksa muistaa-Enpä muista minäkään mutta monissa väreissä näitä oli; ei vain violetteja ukkeleita. Taisi kyllä nämä sälppeet olla käsitelty Kvaakissa jo aiemminkin...
Eivätkös Youngin poijjaat AC/DC:stä ole alkujaan skotteja?Jeps.
Albumithan ovat menneet lähes koko ajan niin että joka toisessa pysytään manner-Ranskan sisällä ja joka toisessa mennään ulkomaille. Jos Korsika lasketaan ulkomaaksi...
Darth: on kai vain joku juhlaraha.Jaa se olikin semmoinen! Kattelin vain sen kirjan kuvaa...oli niin iso boksi.
Taitaa olla albumi joka tulee rahojen mukana. Tuosta oli maininta spesiaalialbussa
Tämä ranskalainen erikoisalbbari on upea! Oisko mun upein sarjakuvakirjani? Ainakin upeimpia.Kävin tänään keskustan Akateemisessa kirjakaupassa ja yritin etsiä, jos tuota Asterix Version Luxe-kirjaa olis siellä ulkolaisten sarjakuvien hyllyssä. Löyty vaan se tavallinen kovakantinen fransmannien versio.
- seikkailu väreissä
- seikkailun lyijykynäversio
- Conradin näytetyöt (varmaankin jonkin verran pienennettyinä), joilla hän homman sai (eivät olleet Uderzon tyyliä täydellisesti, mutta enpä panisi pahakseni vaikka sarja jatkossa kehittyisi tähän suuntaan)
- muuta selvitystä piirrosprosessista. Näyte Uderzon tekemistä korjauksista
- iso koko
- 130 sivua
- kovat kannet
- henkilöluonnoksia
- pari näytettä Ferrin käsikirjoituksesta
- selvitys kansisuunnittelusta
- tässä on mielestäni erilainen fontti kuin suomalaisessa albumissa, paljon ohuempi, paljon parempi. Voisikohan tätä fonttia käyttää seuraavassa suomennetussa Asterixissa? Vai onkohan tämä tekstattu käsin??!!
- Mahtava Kirja
Suosittelen ainakin kaikillle sarjakuvan tekemisestä kiinnostuneille henkilöille.
Mä en tajua ollenkaan näitä vatsan kurinoita, "obladii obladaa" yms. Eihän tuo mitään kurinaa muistuta, todellakaan. Ja sitä hoetaan joka välissä.
Ihan käsittämätön on myös väestönlaskijan kommentti Aladobixille: "Te olette varmaan päällikkö Patetix". Mikä hemmetin Patetix? Mistä se tuon nimen tuohon vetäisi yht' äkkiä?
Patetix viitaa ruokaan (paté) ja Aladobix viittaa myös ruokaan (aladoobi). Eli vähän kankea ruokavitsi. Saattaa toimia ranskaksi paremmin.Kiitos! Enpä ollut tullut tuota ajatelleeksi!
Tismalleen! Ne ovat vain kirsikka kakussa.
Mutta mutta. Minusta kielelliset vitsit eivät ole koskaan olleet Asterix-albumeiden
Mikä on Fritaxin sanaleikki? Jolithorix on alkuperäinen nimi.Jolithorix
Mikä on Fritaxin sanaleikki?
Sun kommentissa on havaittavissa sellaista, että: kaikki kelpaa.
Kovin kaukaa hakee Ferri huumorinsa.
Joo sen tajusin kauan sitten, mutta tuo Jolitorax ei valkene.
Hedelmätöntä. Sen kun jatkatte, hyvää syksyn jatkoa.Hedelmätöntä hyvinkin, kuten sinunkin aivan saman tyylinen kommenttisi tuolla aikaisemmin.
Niin tekee. Olen meidän tytöille nyt lukenut yhdeksän ensimmäistä Asterixia. Aina välillä on pitänyt selittää mille isi nauraa tai mikä jossakin on erikoista.Nyt pääsit siis helpolla, ei tarvinnut selittää, minkä takia isä nauraa. ;D
Ja nimenomaan Caravellixin repliikissä. Vinkki: kaukaa haettu.
Minusta albumit 9-21 ovat aivan timanttia.
Jätän, niukasti.
Minusta piirrokset paranevat vasta seuraavissa albumeissa huippuunsa.
Kyllä todellakin.
Mutta pidän seuraavien albbujen viivasta vielä enemmän.
Osaako joku selittää, mikä tuossa Trubadurixin veteen kamppaamisessa on se hauskuus? Ja nimenomaan Caravellixin repliikissä. Vinkki: kaukaa haettu.No mun mielestäni se oli vain jatkumoa tuolle 'Ei! Sinä et laula!' -gagille, joka on ties monessako tarinassa, kun Trubadurix haluaa esittää lähtölaulun milloin kenenkin kunniaksi. Caravellix sitten pahoinpitelee Trubadurixin eri tavoin, milloin hakkaamalla tämän maan sisään, kamppaamalla veteen tai pelkästään uhkailemalla väkivallalla jne. Nyt kun luin arvostelusi, odotin tämän ketjun perusteella, että vitsille olisi tullut jokin syvempi merkitys, mutta tuota samaa vakiovitsailuahan se näköjään sittenkin oli. Toimi minulle kertaluvulla perus-Asterix-huumorina ihan ilman sen tajuamista että tilanne oli ilmeisesti hyvin samantapainen olympiatarinassa. Vai onko nyt tosiaan niin, ettei samaa vitsiä ole ollut kuin kerran aikaisemmin? (En juuri nyt pääse selailemaan albumejani).
Eilen se selvisi Milenkassa olijoille ja kohtapuoliin saatte lukea sen Kvaak-arvostelusta, jos kukaan ei sitä itse keksi.
Paikkakunnilla on näköjään eroja.
Asterix ja piktit oli Tex Willerin vieressä lähi-R-kioskilla!
Kyllä toi lehtipisteen sivujen mukaan on 47 lehtipisteessä Kouvolassa mukaanlukien kahdessa Anttilassa. Ehkä se oli vaan myyty loppuun.
pictosProtagonismo sarjakuvia listan myydyin julkaisuja Ranskassa ja Belgiassa viikko menee 2-8 joulukuuta 2014. 37 otsikot (18,5% kokonaismäärästä) ja johti myydyin kirja "Asterix ja Picts" (joka on nyt myyty 785452 kappaletta julkaisunsa jälkeen), löysimme kuusi sarjakuvia top 11 korostamalla sisäänkäynnin sija 2 22 albumi "Blake ja Mortimer" Jean Dufaux, ja Antoine Aubin Etienne Schreder kanssa 31016 kappaletta myynyt vain neljässä päivässä.
Nämä 37 myydyin sarjakuvissa on jaettu 29 dessinées bande 7 hihat ja yksi amerikkalainen sarjakuvia, ja ovat seuraavat (suluissa otsikon, heidän asemansa yleinen luokitus bestseller):
---
Viikko alkaa 25/11-01/12 luettelossa suosituimman julkaisun Ranskassa ja Belgiassa on edelleen voittoisa uuden albumin Asterix "Asterix ja Picts." Hänen ensimmäinen asema on vakaa sen 36705 kappaletta myynyt tällä viikolla, koska kertynyt huimat 740454 lanseerauksesta lähtien. Lisäksi kolmannelle sijalle yleistä (toinen ranking sarjakuvat) saavuttaa numero 18 "Le Chat" Philippe Geluck, jonka ansiosta on myynyt 10478 kappaletta (54696 lanseerauksesta lähtien lokakuussa) ja sen jälkeen # 22 "XIII : Retour Greenfalls "ja" Keltainen ", viides albumi Blacksad. Kaikkiaan luettelossa on 35 sarjakuvat (17,5%), eli vain kaksi vähemmän kuin edellisellä viikolla.
Luettelo suosituimman julkaisun Ranskassa tarjoaa Edistat.com ja valmistettu tutkimusten tuloksiin 1200 mennessä TiteLive ostopaikasta ympäri Ranskan alueella, lukuun ottamatta Belgiassa ja Sveitsissä.
Erikoinen idea tässä. Obelix heittää tukin poispäin, mutta silti se jotenkin kummasti pompahtaa kohti katsojaa (kuvan reunan yli/kuvan päälle)?
Mielenkiintoisia kuvia (http://siguealconejoblanco.es/comics/comic-europeo/edicion-de-lujo-de-asterix-los-pictos/attachment/edicion-de-lujo-asterix-y-los-pictos-10/) Asterix-piirrosten eri vaiheista.
Oikealla olevasta "Siguientestä" pääsee eteenpäin.
Olen ihmetellyt, että Akateemiseenkaan ei ole tilattu yhtään kappaletta tuota luksuspainosta, tai ainakaan mä en ole nähnyt. Harvinaisen edullinen luksuspainokseksi. Luulisi, että Suomessakin tuota menisi kaupaksi se muutama kappale.Mä en tilaa tai osta kyseistä versioo, ennen kuin saan semmoisen käsiini ja nään onko se kannattava ostos. Elikkä ensin pitää saada se sinne akateemisen sarjakuvahyllylle ihasteltavaksi.
Ei noi kaikki kuvat kyllä ole luxe-versiosta, koska albumissa oli väriseikkailu ja lyijykynäseikkailu. Siinä ei ollut tussattua versiota jossa näkyisi siniset luonnosviivat.
Mikä ihmeen Asterix buumi nyt kun ranskankielisetkin myyty kaikki?
Mä voin ottaa tuon kirjan mukaan Helsingin kahvilatapaamiseen Manga Cafeeseen. Torstaina klo 18.Perkele mä en kerkii kyl nyt lähtee mihinkään...joulukiirettä pukkaa ja kyllä se tonne Akateemiseen tulee vielä, kunhan kerkii.
Perkele mä en kerkii kyl nyt lähtee mihinkään...joulukiirettä pukkaa ja kyllä se tonne Akateemiseen tulee vielä, kunhan kerkii.
Miks aina jouluna mulla jää joululahjojen osto viime tinkaan ja sit pitää vielä viedä ne kavereille ja sukulaisillekin...tahtoo viikon lisäaikaa.
Ja pöh, kauppojen jouluhehkutus alkaa jo lokakuun loppupuolella joten aikaa on ollut.Veronpalautukset tuli vasta joulukuun alussa ja ollut kaikkea muuta tekemistä tässä.
Asterix, on the other hand, always was the product of several sets of hands and minds, and so it achieves the level – almost – of epic. In the end, who cares who draws the pictures? Who the hell was Homer?
Tintin ja Asterixin kilpailuttaminen on ihan yhtä järjellistä kuin Resnaisin ja Luc Bessonin elokuvien kirittäminen.
-- Asterix taas pysyttelee pääasiassa kylässä ja sen lähettyvillä ja joskus käy muualla euroopassa (aikakausi asettaa rajansa matkailulle) --
Kyllä Asterix tekee myös melkoisia kaukomatkoja, ihan Intiaa ja Amerikkaa myöten.
Ei-kyläläisistä ainoa "sama naama" on Julius Caesar.
Kerran oli kahdessa peräkkäisessä albumissa sama kenturio, kuka muistaa missä?Asterix gladiaattorina ja Asterix lyö vetoa. Hahmo on molemmissa albumeissa sama, mutta nimi useiden maiden käännöksissä eri. En pääse nyt tarkistamaan oliko suomennoksissa molemmissa Gracchus Celcius.
Asterix gladiaattorina ja Asterix lyö vetoa. Hahmo on molemmissa albumeissa sama, mutta nimi useiden maiden käännöksissä eri. En pääse nyt tarkistamaan oliko suomennoksissa molemmissa Gracchus Celcius.No nyt tarkistin, gladiaattoritarinassa nimi on Graccus. Vedonlyöntialbumissa nimi on Gracchus Celcius.
Mutta onko Caesarin, Brutuksen ja merirosvojen lisäksi yhtään ei-kyläläistä esiintynyt useammin kuin kahdesti?Foinikialaiskauppias Epidemais oli tarinoissa Asterix gladiaattorina ja Asterixin harharetket, mutta ei siis useammin kuin kahdesti.
No nyt tarkistin, gladiaattoritarinassa nimi on Graccus. Vedonlyöntialbumissa nimi on Gracchus Celcius. --
Ai niin merirosvot unohtuivat. Mutta onko Caesarin, Brutuksen ja merirosvojen lisäksi yhtään ei-kyläläistä esiintynyt useammin kuin kahdesti?
Nyt alkaa tihkua tietoa muidenkin Asterix-kisaan oosallistuneiden kilpailutöistä...
Corteggianin (http://www.francois-corteggiani.com/article-l-album-d-asterix-que-vous-ne-lirez-jamais-121253674.html) Asterix Kaledoniassa!
When Goscinny died in 1977, Uderzo continued the series alone on the demand of the readers who implored him to continue. He continued the series but on a less frequent basis. Most critics and fans of the series prefer Goscinny's albums. Uderzo created his own publishing company, Les Editions Albert-René, which published every album drawn and written by Uderzo alone since then. However, Dargaud, the initial publisher of the series, kept the publishing rights on the 24 first albums made by both Uderzo and Goscinny. In 1990, the Uderzo and Goscinny families decided to sue Dargaud to take over the rights. In 1998, after a long trial, Dargaud lost the rights to publish and sell the albums. Uderzo decided to sell these rights to Hachette instead of Albert-René, but the publishing rights on new albums were still owned by Albert Uderzo (40%), Sylvie Uderzo (20%) and Anne Goscinny (40%).
Tietääkö kukaan mistä lähteestä tai kirjasta tuo vasemman puoleinen jo valmiiksi tussattu mahtava ruutu on, jossa näkyy sinisen luonnostelun jäljet? Ilmeisesti sitä kuvaa ei ollut lainkaan tuossa spessu julkaisussa jos oikein olen ymmärtänyt.
Mistähän se tiedon voisi saada, mistä tuo kuva on?
Joku Asterix Algeriassa olisikin aika veto.Kerrassaan! Pitäisikö Asterixin olla auttamassa separatistista "päällikkö Benbellixiä" taistelussa keskusvaltaa (roomalaisia) vastaan? Kuten oli A. Hispaniassa.
Kerrassaan! Pitäisikö Asterixin olla auttamassa separatistista "päällikkö Benbellixiä" taistelussa keskusvaltaa (roomalaisia) vastaan? Kuten oli A. Hispaniassa.
Vai kuitenkin olla taltuttamassa jotenkin Jullen apuna Afrikan/Arabian syövereistä kumpuavaa levottomuutta, jota johdetaan Roomasta käsin (Brutus/Pompeiukset & co)? Vähän tyyliin A. legioonalaisena, jossa yksi Scipioista oli konnana, mutta sitä semiällöä Tragikomixia ei tarvi viedä Mimosan luota Condatesta. ???
1960-luvun alussa Asterixia yritettiin vääntää uusissa käännösmaissa "tutummiksi". - -
Sarjakuvien lukeminen lapsille ääneen on minusta rasittavaa.
Bulkkisarjakuva on lasten ulottuvissa ja saavat sitä itsekseen selailla, ja selailevatkin. Asterixit eivät ole vielä sytyttäneet, Ankat kyllä.
Riidat sovittu. Hali.
http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/681095/BBC+Asterixpiirtaja+Uderzo+ja+tytar+sopivat+oikeusriitansa
Tässä uudessa tarinassa Asterix ja Obelix eivät oikeastaan tee mitään tarinan kannalta olennaista. He ovat statisteja omassa seikkailussaan.
Onkos tää nyt se ensimmäinen Asterix ilman Uderzoa? Pitää varmaan ihan mielenkiinnosta lukea vaikkei odotukset korkealla olekaan.
Ei toki. Ensimmäinen Asterix ilman Uderzoa oli Syvä kuilu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Syv%C3%A4_kuilu).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Asterix_seikkailee (https://fi.wikipedia.org/wiki/Asterix_seikkailee)
Uderzoa? Siis varmaankin Goscinnysta kyse.
J Lehto ehtikin mainita nämä Uderzottomat
Eka Asterix ilman Uderzoa (enimmäkseen siis) oli siis tämäKiitos korjauksesta! Jotenkin oli mennyt tuo albumi itseltä ohi, edellinen Asterix jonka luin ilmestyttyään oli Asterixin ja Obelixin syntymäpäivä.
Asterix ja piktit. Ja tänä vuonna tulee sitten toinen.
Odotukset ovat taas korkealla.
Oli G:lla ja U:lla tietysti sananvaltaa, mutta oli kyllä saksalaisillakin. Ei gootteja enää "Gootit" -albumin jälkeen nähty Asterixissa väkivaltaisina, sadistisina, vallanhimoisina paskiaisina.
Asterix ja Obelix voisivat mennä uudestaan Germaniaan jotta saataisiin lukea satiiria nyky-Saksasta.
Oli G:lla ja U:lla tietysti sananvaltaa, mutta oli kyllä saksalaisillakin. Ei gootteja enää "Gootit" -albumin jälkeen nähty Asterixissa väkivaltaisina, sadistisina, vallanhimoisina paskiaisina.
Seuraava sarjakuvan kova nimi (mutenkin kuin meidän friikkien parissa) on sellainen joka saa sarjakuvansa toimimaan monella tasolla. Kohderyhmäajattelu on aika syvältä - myös muualla populaarikulttuurissa kuin sarjakuvassa.
Tässä on ajatusta, hear hear. Onko sellaisia tässä vajaan vuosikymmenen kuluessa ilmaantunut, mielestänne ?
Twitterissä @JMTee kertoo, että Asterix ja Caesarin papyrus lokakuussa.Jaahas! Nimi taitaa viitata jotenkin varmaan Aleksandrian kirjastoon. Jotkut historiankirjathan väittävät, että Julius-setä meni ja poltti koko kirjaston.
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3774.0;attach=30450)
Sekä pehmeillä että kovilla kansilla.
Tämmöisen löysin!
http://mustreads.nl/de-papyrus-van-cesar-nieuw-asterix-album-verschijnt-op-22-oktober/ (http://mustreads.nl/de-papyrus-van-cesar-nieuw-asterix-album-verschijnt-op-22-oktober/)
Lopussa Julius parka saa kaulimesta
Uderzo paljastaa (http://www.europe1.fr/culture/asterix-uderzo-bluffe-par-les-auteurs-du-nouvel-album-1370010) että Gallian sota ei koskaan tullut Uderzon tai alkuperäisen käsikirjoittajan Goscinnyn mieleen, ja että se on yksi tulevan alpparin aiheista. - -
Mutta Kadonneessa kilvessähän sivuttiin tyylikkäästi aihetta, tai oikeastaan sen jälkimaininkeja.
Mutta olis se vaan oiva albumi, jossa kylään tulisi tieto Jullen kuolemasta.
Mutta olis se vaan oiva albumi, jossa kylään tulisi tieto Jullen kuolemasta.
Timo
Tulihan sieltä vielä yksi uuden albumin ruutu (http://www.lefigaro.fr/bd/2015/08/06/03014-20150806ARTFIG00024--asterix-decouvrez-le-nouveau-visage-de-cesar.php) lisää
Tulevassa Asterixissa tapellaan (http://blog.asterix.com/blog/images/Alb_36_PL41B.jpg) roomalaisten kanssa.
Off-topicia: Suosittelen Caesarin kirjoittamaa Gallian sotaa luettavaksi kaikille vähääkään kiinnostuneille.
Tulevassa Asterixissa tapellaan (http://blog.asterix.com/blog/images/Alb_36_PL41B.jpg) roomalaisten kanssa.
Ja taas käännökset suunnilleen näin: "Minä tulen välttelemään konflikteja ja keskittymään villisikoihin."Tuosta dialogista tulee mieleen skenaario, jossa roomalaist ovat ottaneet panttivangeiksi Gallian kaikki villisiat ja täten estävät Gallialaisia ja varsinkin Obelixia riehumasta. ;D
"Minun ei täydy enää välttää konflikteja! Minun ei täydy enää välttää konflikteja! Minun ei täydy enää..."
Ja ottaen huomioon sanan "enää", Obelixin ilmeen ja sivunumeron 41B niin ilmeisesti joku on vaatinut Obelixia hillitsemään itsensä melkein koko albumin ajan...
Tuosta dialogista tulee mieleen skenaario, jossa roomalaist ovat ottaneet panttivangeiksi Gallian kaikki villisiat ja täten estävät Gallialaisia ja varsinkin Obelixia riehumasta. ;D
Sanoisin että aika mahdoton homma tehtäväksi (edes nykypäivänä ja nykytekniikoilla).Kuten taikajuoman valmistuskin.
Grumpy Catilla on jo oma sarjakuvalehti. Mukana hyperaktiivinen kissanpentu Pokey.
Ensimmäinen Asterix-albumi ilmestyi lokakuussa 1961, mutta päivämäärästä en tiedä, enkä tiedä onko tietoa missään.
Timo
Nettisanakirja käänsi sanan "colporteur" "kulkukauppiaaksi", mutta Asterixissa se on käännetty tiedonvälittäjäksi.Kolpörtööri tunnetaan suomeksikin merkityksessä matkasaarnaaja. Tunnetaan huonosti, mutta kumminkin.
"Tiedonvälittäjä" tuntuu minusta oikealta vaihtoehdolta.
Kolpörtööri tunnetaan suomeksikin merkityksessä matkasaarnaaja. Tunnetaan huonosti, mutta kumminkin.Ei kai ihan matkasaarnaaja? Ennemminkin matkaava kirjakauppias. Möivät erityisesti uskonnollista kirjallisuutta.
Samoin alkupään kriitikko. Tietääkö joku keitä he ovat?
.
"Dat veniam corvis vexat sensura columbas"
Yritin google-kääntäjällä selvittää tuota sanontaa, mutta siitä tuli ihan hölynpölyä.
Luin ton jo kahteen kertaan. Toivottavasti tästäkin tehdään semmoinen taiteilija versio, niin kuin Piktistä.
Ei noita latinalaisia tekstejä aiemminkaanOn käännetty.
käännetty.
"Sensuuri antaa anteeksi variksille ja kiusaa kyyhkysiä".Kiitos!
Sellainen sensuuri on viikonloppuisin Iltalehden foorumilla.
Mutta jonkun on otettava tämä puheeksi: olisiko Uderzo piirtänyt niille kyyhkysille pyllyreiät? En voi olla ainoa lukija, jonka silmiin nuo yksinkertaisesti vain pomppaavat. Pelkät pisteet! Mutta hei, silti: Asterix-kontekstissa? Kuten lehtien kysymyspalstoillakin aina päätettiin: "Olenko normaali?"Hahahahaaaaa! Kyllä kyllä kyyhkyille on piirretty pyllynreiät ja sivulla 7 myös kanoille. No ei tuo nyt vielä ihan pyhäinhäväistys ole Asterixissa.
Nettisanakirja käänsi sanan "colporteur" "kulkukauppiaaksi", mutta Asterixissa se on käännetty tiedonvälittäjäksi.
"Tiedonvälittäjä" tuntuu minusta oikealta vaihtoehdolta.
Kolpörtööri tunnetaan suomeksikin merkityksessä matkasaarnaaja. Tunnetaan huonosti, mutta kumminkin.Kolportööri. Huom. oikeinkirjoitus. :)
Ei kai ihan matkasaarnaaja? Ennemminkin matkaava kirjakauppias. Möivät erityisesti uskonnollista kirjallisuutta.Minä joka jaksan aina paasata siitä että netistä ei löydy lähellekään kaikkea, sorruin taas kerran tarkistamaan vain netistä. :(
Minusta tuo kolmas pöydässä olija on ihan väärän näköinen! Kuin Akvavitix, ei hyvä.
Niin, sen tyypin olis pitäny olla ehkä jonkinlainen pastista naukkaileva vanha partasuu, jolla riittää niitä juttuja.
8]Ei Asterixeissa ole ennenkään alkoholia arasteltu.
Hyvä muuten muttei ehkä nuorisosarjakuvissa.
Ei Asterixeissa ole ennenkään alkoholia arasteltu.
Pikemminkin päinvastoinTISMALLEEN!
Taikajuomaan tarvittiin muistaakseni myös mansikkaa, mutta taisipa sekin olla vain maun vuoksi.
Timo
Onhan siihen kautta sarjan tullut jos jonkinmoisia viitteitä. Suuren Merimatkan ja Harharetkien pääajatus taitaa olla loppuneen taikajuoman ainesosan etsintä. Merimatkassa lähdettiin hakemaan suhteellisen tuoretta kalaa ja Harharetkissä vuoriöljyä. Onko muita viitteitä, itse en tähän hätään muista.
Tulipa tästä alkoholikeskustelusta mieleen - -
Luin Asterixit kertaalleen lapsena eivätkä tiedot ja muistikuvat ole lainkaan samaa tasoa kuin muilla keskustelijoilla.Suosittelen lämpimästi uusintaa! Osa huumorista lohkeaa aivan uudella tavalla aikuisen silmin!
Ja Normanneilla on omaa, tujua taikajuomaa, jota voi kitata kallon täyteen.Ellei suorastaan useamman kallollisen.
Oliko arvostelussa menneet alkuperäinen piirtäjä ja käsikirjoittaja sekaisin?
Sun pitää kypäri uskoa sitä hehkuttamista koska olemme aina oikeassa!
"RESTORING THE INKING ON THE ORIGINAL PLATES
Regarding the inking, some of Albert Uderzo's strokes are restored using a brush and Indian ink. Then the plates are digitized to 1200dpi, in bitmap format. A systematic "dusting down" process eliminates all undesirable elements. The external frames of each plate are also rebalanced. In the pre-press software, a copy is made of this TIF format file, with a view to superimposing the black ink on the colour to ensure optimal quality in the final print run."
Ohhoh, olin väärässä, on ne ilmeisesti muokannu joitakin viivoja ihan oikeasti :o
Asterixia (http://strippersguide.blogspot.fi/2016/03/obscurity-of-day-asterix-and-obelix.html) on näköjään julkaistu USAssa sanomalehtistripeiksi muokattuna.
Ei oikein toimi :(
Minäkin ostaisin mieluiten kovakantiset versiot ellei hintaero ole liian suuri. En ole vaan sattunut moisia vielä löytämään.
Melkein kaikki tähän asti ilmestyneet kovakantiset löytyivät banana pressistä ja cdon:ista. Tilasin loput jo (jee!). Ilmeisesti pari seuraavaa ilmestyy neljän päivän kuluttua.
Alesian sijainti keksittiin 60-luvun lopulla, hyvin pian sen jälkeen kun Kadonnut kilpi ilmestyi ranskaksi. Kun se tuli suomeksi, oli se jo vanha juttu. - -
Kvaakissa ei ole muuten arvosteltu Caesarin papyrusta.
Eihän Getafix ole niin kauhean kaukana, jos ajattelee suomalaista verenperimää?
Getafix on huumeiden vetämistä ja Akvavitix viittaa suoraan rakkaan naapurimaamme Koskenkorvaan eli Akvavitiin. Kukin kansa taaplaa tyylillään... ;)
Tosin nokkeluusasteikolla Getafix on kuitenkin parempi ja kuvaa tietäjää paremmin.
-P.
Ja tuo koskenkorva<->akvavit -juttu oli mulle ihan uusi...Toisinsanoen kunnianarvoisa tietäjä onkin ihan "tavallinen" paikallinen kotipolttoisen rähinäviinan keittäjä... :laugh:
Asterix ja Caesarin papyrus oli Egmontin myydyin julkaisu vuonna 2015.Mitä vähemmän julkaisee muuta/vuosi, sitä helpompaa saada kärkipaikka myyntiluvuissa. :laugh:
Hyvinhän sitä on mennyt!
Toisinsanoen kunnianarvoisa tietäjä onkin ihan "tavallinen" paikallinen kotipolttoisen rähinäviinan keittäjä... :laugh:
- - Virhe siis, vai onko asialle selitys? - -
Asterixissa on esiintynyt mustia miehiä Mauretaniasta ja Numidiasta. Virhe siis, vai onko asialle selitys?
http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1890
Mutta tämähän on tullut suomeksi jo tuolloin 1970-luvulla. Onko tämä uusi käännös vai (vain) uusintapainos?
https://www.bleedingcool.com/2017/01/07/albert-uderzos-paintings-drawings-burn-ground/
Ison Uun "kesämökillä " ollut hangaari paloi. - -
Ranskan lehdistö kertoo, että palossa tuhoutui "useita originaalipiirroksia ja maalauksia" -ilmeisesti siis enimmäkseen Haikaralaivue-aiheisia töitä. Ikävä juttu, onneksi suuri osa Asterix-sivuista on jo tallennettu Ranskan kansallisarkistoon.
http://www.leparisien.fr/culture-loisirs/asterix-contre-attaque-20-01-2017-6592014.php
Obelix näyttäisi olevan vaihteeksi nimihenkilö.
Jaahas on siis tulossa uusi Asterix ja siinä näköjään Obelix on pääosassa. No pakkohan nyt on keksiä tolle uudelle sarjakuvalle nimi ja tarinan tynkä näillä uutisilla.Tään mie nin haluun ja kovakantisena laitoksena mielellään.😊
Obelixin seikkailut Turkissa
Obelix katkeroituu, kun eräs kylän näsäviisas poika sanoo hänelle, että hän haluaa isona soturiksi, koska soturin ammatti on paljon parempi kuin esim. hiidenkivien hakkaaminen.
Tästä Obelix suuttuu ja päättä ryhtyä soturiksi. Kyläläiset eivät oikein hyväksy asiaa ja Obelix pahoittaa mielensä. Hän lähtee matkoihinsa ja suuntaa kulkunsa suoraan Akvariumin piirityslinnoitukseen.
Linnoituksessa tulee pakokauhu, kun Obelix lähestyy porttia. Sotajoukko on ryhmittynyt vapisten ja hampaat louskuen Obelixia vastaa. Obelix huitaisee muutaman keihäsmiehen pois edestään ja kysyy missähän linnoituksen päälikkö on.
Päälikkö saapuu paikalle pelosta kalpeana ja Obelix ottaa pussukastaan kivisen todistuksen. Se on hänen "Asterix Legioonalainen" kertomuksessa suorittamansa asepalveluksen sotilaspassi.
Obelix kertoo, että hän haluaa liittyä Rooman armeijaan legioonalaiseksi. Hän kertoo myös, ettei voi taistella omia kyläläisiään vastaan, joten hänet pitäisi siirtää jonnekin hyvin kauas taistelemaan Rooman lipun alla.
Niinpä Obelix lähetetään meriteitse Roomaan, jossa hän astuu Turkkiin (en tiedä mikä tuon maan nimi on silloin) menevään laivaan.
Samaan aikaan Asterix ja Akvavitix huolestuvat, kun Obelix ei ole tullut takaisin kylään. Asterix lähtee etsimään Obelixia ja päätyy lopulta Akvariumin kylän liepeille, jossa saa yhdeltä legioonalaiselta tiedon, että Obelix on päättänyt liittyä Rooman armeijaan. Hän lähtee eräällä kauppa-aluksella kohti Roomaa, jossa hän saa tiedon, että Obelix on siirretty Turkkiin.
Julius Caesar on valloittanut silloisen Turkin, mutta turkkilaiset eivät pidä siitä, että ovat Rooman valtakunnassa. Heidän entinen kuninkaansa (kuninkaalla punaisen vaalea tukka, lihava, törttöhuulet, kädet heiluu puhuessa, hän on suuri naistenvihaaja, kirjoittelee kaikenlaisia älyvapaita juttuja stone-twitteriin, jotka julkaistaan paikallisella torilla) päättää pitää äänestyksen, jolla tiedustellaan, että haluaako turkkilaiset erota Rooman valtakunnasta. Hän haluaa myös rakennuttaa muurin estääkseen roomalaisia tulemasta enää Turkkiin. Äänestystä kutsutaan Turkexit-nimellä. Roomalaiset ovat hälytetty Turkkiin rauhoittamaan tilanne, joko rauhanomaisesti tai sitten pakkovoimin.
Syntyy pieniä kahakoita, joissa Obelix osoittautuu todella kovaksi luuksi. Turkkilaisia kaatuu kuin pipoa ja roomalaiset ovat ihastuksissaan uudesta vahvistuksesta. Ainoastaan leirin kokki saa harmaita hiuksia päähänsä, koska Obelix syö ainakin 5 miehen edestä.
Asterix saapuu paikalle ja menee suoraan entisen Turkin kuninkaan luo kysymään, onko hän nähnyt Obelixia. Siellä hän tapaa kuitenkin vain kuninkaan vaimon, joka meinaa tupsahtaa ulos rintaliiveistään. Tämä naishenkilö meinaa lähennellä Asterixia...Asterix lähtee karkuun. Hän saa kuitenkin paikalliselta turkkilaiselta tiedon, että Obelix on koko maan pahin kauhu ja turkkilaiset pelkäävät häntä hirmuisesti.
Obelix löytyy lopulta eräästä mielenosoituksesta turkkilaisia löylyttämästä. Asterix kyseenalaistaa Obelixin päätöksensä liittyä Rooman armeijaan. Asterix osoittaa mitä Obelix on tehnyt...sortaessaan pientä ja alkukantaista, köyhää maata ja sen kansalaisia.
Obelix siirtyykin lopulta turkkilaisten puolelle ja roomalaiset saavat tuta Obelixin lujan nyrkin. Roomaan kantautuu huhuja, että Turkissa asiat menevät päin persettä ja itse Julius saapuu paikalle. Kun hän huomaa Asterixin ja Obelixin paikalla...pelkää hän, että mukana on myös Gallian kylän tietäjä ja näin ollen myös taikajuomaa.
Julius haluaa neuvotella Turkin entisen kuninkaan kanssa ehdoista, joilla he pysyisivät Rooman valtakunnassa. Suurilla myönnytyksillä päästäänkin jonkinmoiseen sopuun ja homma ratkeaa siihen. Turkki suostuu pysymään Rooman valtakunnassa.
Lopulta Obelix ja Asterix palaavat laivalla takaisin Galliaan. Matkalla Asterix lupaa Obelixille, että hän voi jatkossakin olla soturi, ettei hänen tarvitse enää hakata hiidenkiviä. Obelix kommentoi tähän, ettei enää halua olla soturi, koska armeijassa on huonoa ruokaa, eikä varsinkaan villisikoja ja taisteluissa tulee kamala nälkä. Eikä hän nauti kuin roomalaisten hakkaamisesta. Hän siis päättää jatkaa hiidenkivien hakkaamista. Asterix on hyvillään.
Matkalla kotikyläänsä he upottavat myös erään merirosvolaivan. Laivan afrikkalaistaustainen tähystäjä huokaa, että hän ottaa eron merirosvojen ammattiliitosta.
Palatessaan kylään Obelix otetaan riemuiten vastaan ja järjestetään kemut...Obelix syö monta villisikaa ja Trubadurix killuu köysissä oksalla...taas kerran.
"Vähä-Aasia" (Asia Minor) oli varmaan entiseen
aikaan tutumpi nimitys
"Asterix ja Kiina-ilmiö" voisi olla hyvä veto 2010-luvun A seikkailuksi. Gallialaiset menivät jo Intiaan, joten ei se Kiina ole oikeasti niin hirveän pitkällä. Ja siellä sankarimme pääsisivät ihmettelemään mm. tehtaita joissa miljoona kiinalaista orjaa hakkaa päivässä yhtä monta hiidenkiveä kuin Obelix kymmenessä vuodessa, jolloin hiidenkivien toimitusmies joutuu jättämään vanhan duuninsa ja uudelleenkouluttautumaan bardiksi tai tietäjäksi.
Siellä päin Asterix ja Obelix eivät olekaan aiemmin käyneet. Lähi-idässä toki "Harharetkissä".
Mitä ilmeisiä kaukokohteita gallialaisilla on vielä koluamatta? Kiina nyt ainakin. Alix on jo sinne ehtinyt. Eikä Asterix ole tainnut käydä nykyisen Venäjänkään alueella.
Turkki tai Asia olisi ihan hyvä kohdemaa, mutta odotan silti Asterixia EU:ssa.Asterix Venäjällä ja parodiaa Putinista olisi aika kiva nähdä. Ongelmana on, että kaikkia maita ei tuohon aikaan oltu edes löydetty, vaikka kyllähän Asterix on käynyt jo mm. Amerikassa.
Asterix vois käydä ettääperällä Ultima Thulessa ihmettelemässä viheliäisen köyhiä Fennejä, jotka asuvat maakuopassa. (elekääkä tuoko sitä saamelaishommaa tähän).Joo ja jotka kaikki ovat noitia ja pystyvät nostattamaan vihulaistensa harmiksi myrskyjä ja muita ei-toivottuja luonnonilmiöitä - kuten nyt vaikka ilmavaivoja - tuosta vaan...
Joo ja jotka kaikki ovat noitia ja pystyvät nostattamaan vihulaistensa harmiksi myrskyjä ja muita ei-toivottuja luonnonilmiöitä - kuten nyt vaikka ilmavaivoja - tuosta vaan...Ukko ylijumala tulisi moikkaamaan Asterixia ja Obelixia.
Ja kuten Timo jo sanoi; täysin "varsinaissuomalaiselta" pohjalta tietysti.
Asterix avaruudessa?
Turkki tai Asia olisi ihan hyvä kohdemaa, mutta odotan silti Asterixia EU:ssa.
Asterix Tulevaisuudessa?
Obelixilla kestää puolituntia syödä kaksi annos ja kuulemma vielä mahtuisi vähän lisääkin.
Voi olla, mutta olihan senaikainen EEC aivan erilainen kuin miksi EU:ksi se on kasvanut.
Kun minulle pikkupoikana luettiin Asterixia ääneen korjasin Gallian aina tietäväisenä muotoon Galilea ja ihmettelin miksi se aina luetaan minulle väärin.
Sattuisiko joku muuten tietämään koska seuraavat kovakantiset Asterixit julkaistaan? Yritin etsiä tässä threadissa ja egmontin blogista mutta en löytänyt mitään :/ edellisistä rupeaa olemaan jonkin aikaa.
Blogissa mainittu Rahapata ( osa 13 ) on pehmeäkantinen, kovakantinen versio siitä tuli jo 2014.
Seuraava kovakantinen on Asterix ja ennustaja ( osa 19 ), Adlibriksen sivuilla mainitaan, että ei vielä ilmestynyt, mutta ilmestynee aivan lähiaikoina, kun kerran ylipäänsä mainitaan siellä. Kaiketi sitten maaliskuun puolella.
Egmont tviittasi, että maaliskuun puolivälissä tulee Ennustaja (https://twitter.com/egmontkustannus/status/835895787250933760).
Jaahas, tätäkin kantta on tuunattu, vihreällä liukuvärillä, ja se vanhaa kantta hienosti kehystävä ja pelottavaa tunnelmaa luova musta alue on poistettu.(https://pbs.twimg.com/media/C5myiObWcAAgXsB.jpg)
Uusi albumi on Asterix et la Transitalique (http://www.lefigaro.fr/bd/2017/04/05/03014-20170405ARTFIG00076-le-prochain-asterix-s-intitulera-asterix-et-la-transitalique.php).Hitto kun ymmärtäis jotain tosta ranskan kielestä. Tässä katon tota haastattelua, mut ei hajuakaan mitä siellä keskustellaan.
The 37th album of the adventures of the two irreducible Gauls will take place in Italy. The buyers of Albert Uderzo and René Goscinny, Jean-Yves Ferri and Didier Conrad ensure that this 5 million-print cartoon will be "more rhythmic, with more action and intended for a younger audience".
"This idea came back to me after the long promotion of the last album," said Jean-Yves Ferri. The heroes of Goscinny and Uderzo only went to Italy twice, and still in Rome. It is for this reason that Obelix believes that all Italians are Romans ... "
The chariot of Asterix and Obelix launched at full speed in the Tuscan plain ...
The other challenge of this new adventure is to locate an album in "the country of origin of Albert Uderzo "---
Timo
Olen epäillyt, että johtuu siitä että roomalaiset saavat aina turpaansa.Ja hullujakin vielä ovat.
Vähän vois myös englanniksi kääntää...kyse kumminkin monessa maassa luetusta ja tykätystä sarjakuvasta.Tällainen englanninkielinen tuotos löytyi:
Trollaatko?
Eihän tuo kansi nyt hääppönen ole, mutta tuli taas mieleen kun Obelix laulaa Irwiniä.
https://www.youtube.com/watch?v=OXrF9GsUUn0
Trollaatko?
Taitaa olla jo 40 vuotta. Vai onko myöhemmin tullut joku muu?
Lätkää!
https://www.everythingasterix.com/news-and-views-content/2016/4/16/asterix-and-obelix-will-be-the-mascots-for-the-2017-hockey-world-championship
129. Asterix valloittaa Rooman (alaotsikko: Asterixin kaksitoista urotyötä) / teksti: Goscinny; piirrokset: Uderzo; [suom. Heikki Kaskimies]. - Helsinki: Sanoma, 1976 (Sanomapaino). - 58 s; 30 cm. Alkuteos: Les douze travaux d'Asterix. - © 1976 Dargaud, Pariisi. - 12 mk. *** Perustuu samannimiseen animaatioelokuvaan. Ei puhekuplia, enemmän kuin 2 kuvaa/sivu.
Sarjisseuran sivuilta:
129. Asterix valloittaa Rooman (alaotsikko: Asterixin kaksitoista urotyötä) / teksti: Goscinny; piirrokset: Uderzo; [suom. Heikki Kaskimies]. - Helsinki: Sanoma, 1976 (Sanomapaino). - 58 s; 30 cm. Alkuteos: Les douze travaux d'Asterix. - © 1976 Dargaud, Pariisi. - 12 mk. *** Perustuu samannimiseen animaatioelokuvaan. Ei puhekuplia, enemmän kuin 2 kuvaa/sivu.
Kvaakin piraattiketjussa on maininta että ~9 vuotta sitten ko. opus tuli jonkin sortin piraattijulkaisuna.
Ei löydy muita mainintoja kuin tuo 40 vuotta wanha ja Avusta skannattu piraatti.
Belgian sarjakuvakeskuksessa avautuu kesällä iso Asterix-näyttely (https://www.comicscenter.net/en/exhibitions/the-great-temporary-exhibitions/asterix-in-belgium).Näyttely ei kyllä ole iso millään mittapuulla. Ei siinä ole paljon näkemistä saati kokemista, sanoisin. Olihan tuolla myös Peyon näyttely, joka ei ollut yhtä iso, mutta muuten samaa tyyliä. Muutama tekstiplanssi, suurennoksia ruuduista sekä jokunen faksimile sarjakuvasivuista. Asterix-näyttelyssä yleisö (lapset ja murrosikäiset juoksentelivat ja huusivat) piti sellaista meteliä ja showta että kuvasin vain tekstit ja lueskelen sitten ne kotona, jos niissä jotakin olisi. Teemana oli Asterix Belgiassa, ja lähinnä saman nimistä alpumia käsiteltiin. Nippelitietoa eli taustoitusta oli hieman mukana sekä pakolliset 100 sanan tekijäesittelyt. Elikäs tämä oli sellainen ns. suurelle yleisölle suunnattu kevytnäyttely. Positiivista näyttelyssä oli että tekstiplanssit löytyi ranskan ja flaamin ohella englanniksi. Samaa tasoa kuin se vakkari(?) Tintti-osasto siellä museolla. Ei kannata harmistua vaikka menisi sivu suun.
Timo
Näyttely ei kyllä ole iso millään mittapuulla. Ei siinä ole paljon näkemistä saati kokemista, sanoisin.
Uusi Asterix-albumi on suomalaiselta nimeltään "Kilpa-ajo halki Italian"
Tiedote. Julkaistu: 15.08.2017, 13:31
Egmont Kustannus
Asterix 37 – Kilpa-ajo halki Italian
Helsingin Kirjamessuilla lokakuun 26. päivä julkaistava upouusi Asterix-albumi vie Asterixin ja Obelixin tällä kertaa Italiaan, - -
Joo en minä sitä tarkoittanut, vaan sitä että Hergé ei halunnut toistoa Tintissä. Byrokratia oli kaikissa mainitsemissasi vain yksityiskohta, sieppaukset olivat yleensä koko albumin idea. Myöhemmissä ei niinkään, mutta ensimmäisissä aina.Tintti- ja Asterix -tarinoiden vertailu ei minusta ole kovin hedelmällistä. Jo tekijöiden lähtökohdat ja tekemisen prosessit olivat niin kovin erilaiset. Yksi harvoista ja ilmeisimmistä yhtymäkohdista on kuitenkin se että molemmat, Goscinny ja Hergé käyttivät mielellään juuri toistoa huumorin rakentamiseen.
Yhdennäköisyys Marvel-hahmoon on ilmeinen, mutta ehkä pelkkää sattumaa. Näin juuri hetki sitten Facebookissa Conradin hahmoluonnokset ja niissä oli lähtökohtana antiikin teatterinaamiot. Kehittelyn tuloksena niistä jalostus tuo Dr Bong.
Tosin Conrad asuu usassa ja seurailee sarjakuvaskeneä.
Oletan kyllä että yhdennäköisyys on sattuma (varsinkin kun Dr Bong on oikeasti aika obskuuri hahmo, onko se muualla ollut kuin noissa She-Hulkeissa ja vanhoissa Howard the Duckissa)Eipä varmaan, ainakaan paljoa. Eikä tuo yhdennäköisyys nyt niin kovin suuri ole. Toisella on päässä jättimäinen kultainen käsikello ja toisella tuollainen kultainen, ämpärinmuotoinen naamio.
Oletan kyllä että yhdennäköisyys on sattuma (varsinkin kun Dr Bong on oikeasti aika obskuuri hahmo, onko se muualla ollut kuin noissa She-Hulkeissa ja vanhoissa Howard the Duckissa)
Minusta Ferrin ja Conradin Asterixit ovat olleet harjoituskappaleita. Varsinkin käsikirjoituksen osalta. Nyt vihdoinkin olisi syytä jo onnistua.Mitä joko sää olet päässyt lukemaan ton uusimman Asterixin?
Tosin sanaleikit jotka eivät oikein kunnolla taipuneet suomeksi, vaikuttivat kakkosalbumin lukukokemukseen negatiivisesti. Muuten ihan ookoo albbu, seiska miikka peruskoulun arvosteluasteikolla.
En oo päässyt sitä lukemaan. Aikaisemmat kaksi ovat olleet aika vaatimattomia mielestäni, toivottavasti nyt tää kolmas ois hyvä.Piirtäähän jätkä kyllä osaa ja Asterix ja Obelix näyttää itteltään. Kässäripuoli on se jossa olisi vielä petrattavaa, mut kyllä näitäkin lukee ihan hyvällä mielellä.
Mielenkiintoisinta näissä on ollut seurata kuinka piirtäjä Conrad pystyy mukautumaan Asterix-tyyliin.
Minusta Ferrin ja Conradin Asterixit ovat olleet harjoituskappaleita. Varsinkin käsikirjoituksen osalta. Nyt vihdoinkin olisi syytä jo onnistua.Vähän ihmettelin tätä viileyttäsi varsinkin liittyen Conradin esityksiin, ennen kuin aloitin oman Asterix-maratonini. Sarjan lukeminen on ollut mulla aiemmin satunnaisten poimintojen varassa.
Vähän ihmettelin tätä viileyttäsi varsinkin liittyen Conradin esityksiin, ennen kuin aloitin oman Asterix-maratonini. Sarjan lukeminen on ollut mulla aiemmin satunnaisten poimintojen varassa.Mun mielestä 70-luvulla piirsi todella suuri määrä ihmisiä tosi hyvin...tarinat oli hyvin tehtyjä ja sarjakuvat ihan parhaita. Jotenkin tuntuu, että silloin vain sarjakuvanpiirtäjät olivat taidoiltaan siellä huipulla ja kaikki sen jälkeen tulevat eivät vaan pääse samalle tasolle.
Ja kyllä tosiaan, eron parhaisiin Asterixeihin huomaa selvästi. Goscinny taitaa piirtäjäna kuulua maailman sarjakuvahistorian top kymppiin ja omassa tyylilajissaan aivan kärkeen. Niinpä ei ole mikään ihme ettei seuraava yrittäjä sinne yllä.
Hyvin tehdyistä pastisseista voi kyllä nauttia, mutta kopioiminen on aina kopioimista. Sarjakuvahistoriahan on täynnä näitä seikkailujen jatkajia, jotka eivät pääse alkuperäisen tekijän tasolle. (Eikä se Goscinnyn tapauksessa ole edes mikään suuri synti jos ei aivan sinne yllä.)
Goscinny taitaa piirtäjäna kuulua maailman sarjakuvahistorian top kymppiin ja omassa tyylilajissaan aivan kärkeen. Niinpä ei ole mikään ihme ettei seuraava yrittäjä sinne yllä.
Onko muuten Goscinny piirtänyt koskaan mitään? Tainnut vaan kässäröidä ja kirjoittaa kirjoja.
Et varmaan tarkoita nyt käsikirjoitussivujen tasoa? - Ymmärrettävä virhe, Goscinny ja Uderzo kun ovat totutusti samassa lauseessa ja paketissa.Mun aivoissa on joku fiba, nää menee aina sekaisin vaikka mitä tekisin. Vähä niinku Munoz ja Sampayo sekä Siegel ja Schuster, ja jotain muitakin niitä kai on, ei voi mittää, sori.
Höh. Uudessa Asterixissa on Marvelin hölmö konna Dr Bong.
Tohtori Bong vilahti yhdessä ruudussa Hämähäkkimiehessä 12/08 sivulla 23. Eipä ole tainnut muutoin näkyä Suomessa.
Ei Yann vaan Ferri. Eikä Conrad ole goscinnynä vaan uderzona.
Pidän kyllä kovasti Conradin piirroksesta. Se osaa olla pikkutarkkaa, mutta samalla ei sorruta mahdottomuuksiin. Pollet, roomalaiset ja tietysti nuo päätähdet on hyvin piirrettyjä.Joo, hevosia on Conrad joutunut urakoimaan ja ihan hyvin suoriutunut. En ostanut sillä teema ei napannut ja olen aika lailla eri mieltä tuosta pikkutarkkuudesta, verrattuna Uderzoon. Visuaalinen yleisvaikutelma detaljien puutteessaan tai värityksestä johtuen jotenkin valju. Tämä näkyy paitsi hahmoissa eritoten taustojen rakennuksissa. Mutta kuvakulmien käytössä Uderzon apinointi on ottanut harppauksen. Tällä haavaa paljon muutakin luettavaa, mutta divarista tai muuten vain inspiksen vallassa saatan vielä joskus hankkiakin.
Mitkä Asterixit ovat Marcel Uderzon tussaamia?
Eikös G perustanut Pilote-lehden? Sillä oli vaikutusta.
Kuinka se käy ilmi tuosta artikkelista?
Vuonna 1963 hänestä tuli Pilote-lehden päätoimittaja ja Goscinnyn johdolla lehdessä aloitti sarjakuvatekijöiden uusi sukupolvi, kuten Claire Bretécher, Marcel Gotlib, Tardi, Jean Giraud, Moebius, Patrice Leconte, Greg, Christin ja Mézières.
Hiukan enemmän olisin kaivannut valaistusta otsikon antamaan lupaukseen: "Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan".
Asterix, Ahmed Ahne, Lucky Luke. René Goscinnyn perintö sarjakuvalle on vaikuttava! Hänen sarjakuva-albumeitaan on myyty yli 500 miljoonaa albumia ympäri maailman ja niitä on käännetty 150 kielelle.
Iso juttu Goscinnysta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/04/asterixin-kasikirjoittaja-rene-goscinny-mullisti-ranskalaisen-sarjakuvan
Artikkelissa sanotaan Asterixin ja Obelixin nimien olleen peräisin tähtimerkistä ja ristinmerkistä. En menisi vannomaan. Obèse tarkoittaa liikalihavaa.Sanoilla ja nimillä voi tietenkin herättää monenlaisia mielikuvia. Hyvä niin. Artikkelista käy ilmi että Coscinny oli Ohukais ja Paksukais -fani. Uderzon piirros vielä korostaa sitä miten paljon Obelix muistuttaa Oliver Hardya. Myös sankariparin viha-rakkaus-kilpailuhenki-sukupuolettomuus-ystävyys -meiningissä on paljon samaa kuin Ohukaisessa ja Paksukaisessa.
Myyntimäärä ei ole mikään merkki tai saati todiste mullistamisesta. Vertaa vaikka Spice girls.
Yliopistossa opetetaan artikkelin otsikosta mm. näin :Wanha viestinnän opiskelija tässä moi.
- Hyvän otsikon luettuaan lukija tietää pääosan juttusi sisällöstä.
- Älä harhauta otsikollasi, jollet kirjoita juorulehteen. Äläkä muutenkaan kikkaile kovasti.
Yliopistossa opetetaan artikkelin otsikosta mm. näin :Jutun otsikko näkyy olevan Asterixin käsikirjoittaja René Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan
- Hyvän otsikon luettuaan lukija tietää pääosan juttusi sisällöstä.
- Älä harhauta otsikollasi, jollet kirjoita juorulehteen. Äläkä muutenkaan kikkaile kovasti.
Vuorollaan aika monet saa olla, kuka milläkin alalla, suurimpia ja mullistavimpia. Ehkä Coscinny mullistikin en tiedä, järki kuitenkin sanoo, että oli siinä muillakin sormensa pelissä. (Tai sitten vain astui valmiiseen pöytään, luomaan, juuri oikeaan aikaan?) Franco-belgialainen talousalue ja sen sarjakuva on kuitenkin niin iso... Mutta samalla tavalla kyllä varmaan vaikutti aika dramaattisesti kuten Hergé tai Tezuka mullistivat omia maitaan. (Usata sitten ei kyllä mullistanut kukaan yksin. Eikä Suomea. :) )
Ei, Goscinny ei yksin mullistanut ranskalaista sarjakuvaa, mutta jos Rene Goscinny otetaan pois kuviosta niin Asterixin, Lucky Luken ja Ahmed Ahneen voittokulut ja niiden kerrannaisvaikutus poistuvat kuviosta.Sitä juuri tarkoitan, mitä sanot tuossa ekalla rivillä. Asiaa, joka rajauksensa puolesta poikkeaa Ylen jutun otsikosta. Siinähän nimen omaan annetaan ymmärtää että Goscinny yksin.
Ilman niitä ja Pilotea jossa Goscinny vaikutti ei nykyistä BDalueen voimaa ehkä olisi vaan se olisi voimakkaammin angloamerikkalisen kulttuuripiirin alla.
Yhtä hyvin voidaan alkaa keskustella onko USAn kohdalla vaikuttavin Will Eisner, Jack Kirby vai Charles Schultz joista kukin mullisti alansa ja joiden työn hedelmät yhä vaikuttavat nykytekijöiden jäljissä.Koko ajan syntyy uutta "historiaa" jonka päälle tulevat polvet rakentavat. Jossain Suomen kaltaisessa pienessä maassa tämä, poikkeusyksilöiden vaikutus, näkyy selvemin. Tai jää näkymättä. Sen sijaan isossa maassa kuten Ranskassa bisnes on eri luokkaa ja myös toimijoita siinä busineksessa enemmän. Silloin se sota ei niin yhtä miestä kaipaa. Periaattessahan oikeassa iässä( 9-16 tms) oikeaan aikaan (silloin kun ei vielä ollut telkkaria) lukijasukupolvet ovat monessa maassa luoneet sen sarjakuvamarrkinan. Ellei silloin olisi ollut Tezukaa tai Hergéä tai Coscinnyä, niin todennäköisesti olisi ollut joku muu, johon homms olidi profiloitunut, joku jota markkinointikoneisto olisi nostanut. Self made -miehet kuten Joonas, ovat sitten asia erikseen.
Mullistavuushan ei tarkoita että sen jälkeen uusia mullistuksia ei synny.
Taiteen saralla on kausia ja uusia vaikutuksia ja nämä usein profiloituvat merkittäviin tekijöihin.
No, se nyt vielä puuttuisi, että juttu kertoisi vaikkapa Charlierista! Aika alas tunnutte asettavan riman ammattikirjoittajalle.
Sen sijaan isossa maassa kuten Ranskassa bisnes on eri luokkaa ja myös toimijoita siinä busineksessa enemmän. Silloin se sota ei niin yhtä miestä kaipaa. Periaattessahan oikeassa iässä( 9-16 tms) oikeaan aikaan (silloin kun ei vielä ollut telkkaria) lukijasukupolvet ovat monessa maassa luoneet sen sarjakuvamarrkinan. Ellei silloin olisi ollut Tezukaa tai Hergéä tai Coscinnyä, niin todennäköisesti olisi ollut joku muu, johon homms olidi profiloitunut, joku jota markkinointikoneisto olisi nostanut. Self made -miehet kuten Joonas, ovat sitten asia erikseen.
Hän, ja hyvin pitkälle vain hän, sai aikuislukijat arvostamaan sarjakuvia.uskottavina mutta vain osina kokonaisuudesta ja kuten sodissakin, vaikka ulkoinen viitekehys ja zeitgeist ajaa tiettyä vääjäämättömyyttä, ilman sitä yhtä miestä tai naista, ratkaisevassa paikassa ratkaisevaan aikaan, ei ole koko sotaa tai vaihtoehtoisesti se vain jatkuu ja jatkuu.
(Goscinnyn kohdalla, vaikka elikin 51 vuotiaaksi, myös ennenaikainen kuolema nosti tavallaan musiikista tuttuun "kerho 27n" joukkoon. Taitavan, luovan ja humaanin ihmisen menetys on aina tragedia, mutta samalla on myös ne menetetyt kertomukset hänen mukanaan. Kyynikko minussa sanoo etuna ettei Goscinny päässyt iän myötä menettämään otettaan vaan kuoli huipulla tehden asiaa jota selkeästi rakasti)
No, se nyt vielä puuttuisi, että juttu kertoisi vaikkapa Charlierista! Aika alas tunnutte asettavan riman ammattikirjoittajalle.Semmoinenkin huomio, että useimmiten ammattikirjoittajat eivät välttämättä ole itse otsikoineet juttujaan. Tai sitä ei voi tietää, ovatko. :P
Osuvampi otsikko olsi ollut vaikkapa "Goscinnyn tie ranskalaisen sarjakuvan huipulle" tjms. Toki ei niin "myyvä". Mutta nyt otsikko lupaa sellaista, mitä lukija ei jutusta saa.Se on totta. Mutta tarkkaan ottaenhan otsikko ei edes valehtele tai liioittele, koska kirjoitat:
Eli edelleenkään, jutun luettuani, en tiedä, miten Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan ja millainen se oli ennen tai jälkeen hänen panoksensa.
Selvyyden vuoksi:
Minusta Goscinny mullisti ranskalaisen sarjakuvan.
Hän, ja hyvin pitkälle vain hän, sai aikuislukijat arvostamaan sarjakuvia.Myynti on hyvä mittari mullistamiselle. Sinänsä jännä tuo että aikuiset olisivat alkaneet suhtautua vakavasti sarjiksiin Asterixin sisällön perusteella. Aikuiset toki arvostavat rahaa ja myyntilukuja. Tähän liittyen piti oikein luntata Wikipediasta että Pratt muutti Ranskaan 1970 ja julkaisi lyhäreitään Pif Gadgetissa. Meillä nämä emämaan julkaisut (ja tekijöiden kanasalaisuudet) tuppaavat menevän iloisesti sekaisin kun muistelee Ruutua ja Zoomia, joissa kaikki oli "yhtä iloista perhettä". Jatkaakseni typerää jankkaamista ja hiusten halkomista: mitäs mieltä olet(te), mullistiko Coscinny myös koko ranskankielisen sarjakuvan?
Aikaisemmin sarjakuva oli selkeästi vain lapsille suunnattua kepeää viihdettä, jota toki aikuisetkin lukivat jonkin verran, mutta suhtautuivat kuitenkin vähätellen les petits miquetseihin.
Selkeimmin Goscinny (yhdessä Uderzon kanssa) mullisti Ranskan sarjakuvamarkkinat Asterixillaan. En usko että edes Tintti oli päässyt lähellekään Asterixin myyntilukuja.
Meillä nämä emämaan julkaisut (ja tekijöiden kanasalaisuudet) tuppaavat menevän iloisesti sekaisin kun muistelee Ruutua ja Zoomia, joissa kaikki oli "yhtä iloista perhettä". Jatkaakseni typerää jankkaamista ja hiusten halkomista: mitäs mieltä olet(te), mullistiko Coscinny myös koko ranskankielisen sarjakuvan?
Filmatisoinnit on, ainakin kaikki näkemäni olleet selvästi lapsille suunnattuja, ja aika epäonnistuneita.
Nuorille taas Asterixissa on aika vähän sellaista mihin tarttua. Tai näin ainakin oli omalla kohdallani. Kun en lapsena päässyt sen makuun, piti odottaa kypsymistä ennen kuin opin arvostamaan.Rakastin Asterix-sarjakuvaa jo ennen kuin osasin edes lukea. Vanhempani saivat omat rautaisannoksensa Asterixista - samoin kuin Lucky Lukesta - koska joutuivat lukemaan minulle samoja albumeja ääneen kerta toisensa jälkeen.
Tintti tuli sarjakuvahahmona suosiossa vasta näiden kahden jälkeen, samoin kuin todellinen innostuminen Tintti-albumeihin, joka tapahtui vasta myöhemmällä iällä. Vähän samoin, kuten Reimalla Asterixin tapauksessa.Ikäpolven jakautumisesta Tintin ja Asterixin ystäviin on keskusteltu paljon ja pitkäänkin, sikäli kuin muistan. Siinähän voisi jopa olla tutkimuksen aihetta jollekin psykoloigille tai sosiologian opiskelijalle.
Ikävä juttu tässä mullistuksessa oli se, että lahjakkaimmat uudet tekijät tekivät sarjakuvia aikuisille ja lapset siinä sitten vähän unohtuivat. Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?
Ihan kiva artikkeli Goscinnyn vaiheista, mutta jos toi olisi kouluaine se olisi kirjoitettu otsikon vierestä ja hylsy.
Tuleeko mieleen 1975 jälkeen alkaneita hyviä ja menestyneitä ranskankielisiä lasten tai "koko perheen" sarjakuvia?
... ja olen aika lailla eri mieltä tuosta pikkutarkkuudesta, verrattuna Uderzoon. Visuaalinen yleisvaikutelma detaljien puutteessaan tai värityksestä johtuen jotenkin valju. Tämä näkyy paitsi hahmoissa eritoten taustojen rakennuksissa.Täysin samaa mieltä Reiman kanssa Conradin ”pikkutarkkuudesta”! Taustat ja varsinkin rakennukset ovat Kilpa-ajo halki Italian -albumissa hutiloiden tehtyjä. Paikoin jopa erittäin pahasti. Myöskään joukkokohtaukset eivät toimi. Entäpä Rooman senaattoreiden pitkät niskaletit!? Mitä ihmettä?
Taitaa ainakin tältä erää jäädä minulta tuo kilpa-ajo osatamatta kun olen noita arvosteluja lukenut. Ehkä sitten tulevaisuudessa, jos ei löydy muuta mielenkiintoista.
No annoin isälleni isänpäivänä Italian kilpa-ajot lahjaksi. Kysyin ettäJoo, kyllä albumilla kaikista saamistaan moitteista huolimatta oli hetkensä. Ihan mielellään tuon luki, kun vain malttoi lukea sitä ihan omana juttunaan ja olla liikaa vertaamatta vanhoihin mestariteoksiin.
oliko hyvä? Kyllä oli tykännyt. Mutisin jotain että ei näistä kyllä
koskaan mitään Goscinnyn kaltaista tule... mutta, no, onhan se kiva
että näitä vielä tehdään.
Olen tähän asti kuvitellut, että Obelixin nimi on väännös obeliskista. Kai se on sitäkin, mutta obése = lihava.
Muuten hyvä, mutta Aladobix ei ole ranskaksi Aladobix vaan Abraracourix.
Timo
Kaukoranta-Kemppinen kertoo, että:
"Heidän uljas johtajansa Aladobix (vääränsävyinen käännös nimestä Abraracourcix, kädet-puuskassa)" s. 149.
Timo
Kultainen sirppi, tappelu tavernassa:Joo, mutta mitä kaikkea hurjaa Pompeijissa mahdollisesti tapahtui ennen sen tuhoutumista? Ei varmaankaan sopinut lasten silmille sellainen, kautta Belenoksen!
"Kautta Jupiterin, tämähän on kuin Pompeijissa."
Pompeiji tuhoutui vasta 79 A.D.
Pompejissa on amfiteatteri, jossa järjestettiin ensiluokkaisia taisteluita. Hämärä muistikuvani on jutusta, että kerran (vain yhden?) siellä tilanne riistäytyi käsistä yleiseksi hulinaksi, ja paikka jouduttiin sulkemaan määräajaksi.
Onko tietoa milloin olisi seuraava kovakantinen Asterix tulossa?
Tuntuu tulevan hidasta tahtia, niin toivottavasti lopulta saadaan kuitenkin kaikki ulos tällaisina versioina. Josko 2025 olisi jo kaikki koossa, vai miten muut olette arvioineet?
Nyt pätkii...
Missä Asterixissa oli se jossa kerrottiin että vaaliuurnat heitetään avaamattomina mereen ja vahvin voittaa?
Me Asterix ja alppikukka-tarinan lukeneet muistamme kuinka
Tästäpä mieleen että nyt se Asterix on ehtinyt seikkailemaan jo tuollakin...:
https://www.antikvariaatti.net/admin/product.php?id=708108
Joka paikkaan se ehtii :D
Tyrwäällä on keksitty hyvä keino myydä ulkomaankielinen alppari.
??? Ovathan kannen henkilöt ihan selvästi hautaholvissa.
Ja sehän on toiminut: "(Huom. tuote on myyty! / Sold out!)"
Timo
Hmm... olen aina pohtinut Asterixia lukiessani miten latinaa puhuvat aikalaiset lausuivat nimen Caesar. Nykyäänhän me lausumme yleensä "kheesar", "keesar, tai "cheesar" ja englanniksi jotenkin "siisar". Muistelen joskus hämärästi kuulleeni, että c lausutaan k:ksi ja ae ai:ksi. Onko ketään latinan taitajia?
Hmm... olen aina pohtinut Asterixia lukiessani miten latinaa puhuvat aikalaiset lausuivat nimen Caesar
Etymology was subject to many interpretations in antiquity, all of which remain doubtful. Among these are:
From the Punic word for “elephant” 𐤂𐤀𐤄𐤔𐤀𐤉 (caesai). This etymology was endorsed by Julius Caesar himself, thereby following the claims of his family that they inherited the cognomen from an ancestor, who had received the name after killing an elephant, possibly during the first Punic war.
From the phrase a caesiis oculis ("because of the blue eyes"): Caesar's eyes were black, but since the despotic dictator Sulla had had blue eyes, this interpretation might have been created as part of the anti-Caesarian propaganda in order to present Caesar as a tyrant.
From the phrase a caesariē ("because of the hair"): Since Caesar was balding, this interpretation might have been part of the anti-Caesarian mockery.
From the phrase a caeso matris utero ("born by Caesarean section"): In theory this might go back to an unknown Julian ancestor who was born in this way. On the other hand, it could also have been part of the anti-Caesarian propaganda.
From the verb caedō (“to cut”), in the argument of the Julians for receiving a sodality of the Lupercalia. The praenomen Kaeso (or Caeso) was best known from the Quinctii and the Fabii, possibly derived from their ritual duty of striking with the goat-skin at the luperci Quinctiales and the luperci Fabiani.
Jos tuo(kin) seikkailu tapahtuu v. 50 eaa. niin Vercingetorix oli vielä hengissä ja kapinasta roomalaisia vastaan on kulunut vasta muutama vuosi. Vai lieneekö tuo esittelysivun vuosi nyt niin tarkasti tarinoiden tapahtuma-aika...
... ja Suomi ja Kalevala!
Asterix vois matkata Niiliä alas, tai siis ylös, kohti etelää. Pitäis vaan keksiä hyvä syy.
Timo
Jos arvuutellaan vuoden 2021 Asterixia, minä veikkaan että Saksaan mennään. Eikä ole enää julmia ja sadistisia gootteja.
Eikös Asterix ja Kleopatrassa seilattu Niiliä etelään rakennuskivien haussa...
Vai tarkoititko, että Asterix menisi ihan Nubiaan saakka?
Eikös Asterix ja Kleopatrassa seilattu Niiliä etelään rakennuskivien haussa...
Juu, sademetsiin tai jotain. Gorilloja. Ja muuta.
Timo
Marsupilami on tehnyt cameon Asterixissa. Kuka muistaa?
Kaipa tuo täytyy huomenna kipaista ostamaan.Onko kukaan saanut ostettua tuon Asterix ja taikajuoman salaisuus kirjan täältä Helsingistä.
Pelisohvassa pelataan näemmä nyt Asterixia (https://www.youtube.com/watch?v=AloCVoSYq3A), eli sitä vuoden 1992 kolikkopeliä, joka edustaa tyylisuunnaltaan aikanaan suosittua beat'em upia eli käytännössä loputonta turpasaunaa, mikä tietysti sopii Asterixiin ihan hyvin. Huomattavana symbolisena erona aika monessa pelissä viholliset vilkkuvat ja katoavat otettuaan liikaa lämää, mikä merkanneen kuolemista, mutta legioonalaiset ja muut ihmisviholliset yleensä lähtevätkin piestyinä pakoon.Mul oli joku Asterix peli, mut se ei ollut juuri tuo...yksinkertaisempi. Se on jossain Retropien rom tiedostoissa.
Jumalattoman vaikeahan tuokin peli on, mutta sellaista se oli siihen aikaan.
Mul oli joku Asterix peli, mut se ei ollut juuri tuo...yksinkertaisempi. Se on jossain Retropien rom tiedostoissa.
Ton Asterix Arcade Game (1992) saa kylläkin Mame-emulaattorille. Täytyypä pistää tää muistiin, jos joskus tulisi kokeiltua.
Seuraavan Asterix-sarjakuva-albumin nimi on: Vercingetorixin tytär (La fille de Vercingétorix).
Mitähän sieltä oikein tulee?
Ilmeisesti mainosmielessä tulee kesän ajan sunnuntaisin strippisarja (https://twitter.com/asterixofficiel/status/1153697603483262976), joka on alustusta uudelle albumille.Siis onko tämä ihan erillinen sarjakuva, joka ei ole tulevassa Asterixissa?
Kas, ensimmäisen Asterix-albumin originaaliplanssit näytteillä Pariisissa Ranskan Kansalliskirjastossa pari päivää ilmaisessa näyttelyssä. Myös alkuperäistä käsikirjoitusmateriaalia esillä.Olen kateellinen...ei voi mitään!
Kyllä ranskalaisten kelpaa!
Näköjään kirjamessuille tulossa tuo uusi Asterix Albumi 38.
Kansikin paljastettu tänään.
Pitäisiköhän taas kehittää oma kässäriversio tästä uudesta Asterixista, mulla olisi ihan hyvä ideakin vielä. Katsotaan nyt jaksanko ruveta vääntämään tuommoista.
Gretakos se siinä?Mielestäni enemmänkin Peppi Pitkätossu!
Gretakos se siinä?
Mielestäni enemmänkin Peppi Pitkätossu!
Gretalla ruskea tukka!
Koska uusi Asterix 38: Vercingetarixin tytär julkaistaan ihan lähiaikoina, niin harrastepohjalta tein oman version albumin tarinasta.
Näinhän se voisi vaikka mennäkin...nyt katsotaan osunko oikeaan...onko uudessa albumissa mitään samaa kuin tässä minun tarinassani. Jo alkuun varoitan kielioppivirheistä...niitä kyllä löytyy. Myös faktat saattavat olla vinksallaan, mutta suotakoon se tämmöiselle harrastelijalle. Tarinaa on tehty sitä mukaa, kun ne on aivopieruisesta kopastani päässyt näppäimistölle.
Asterix seikkailee 38
Vercingetarixin tytär (Osa 1)
- -
Ei lainkaan huono, ainakaan nykymittapuisen käsistarjonnan valossa. :)Noh se on aika häpeällinen taisteli gallialaisille, kun siellä tuo Vercingetorix hävisi roomalaisille. Siis kyseessä kaupunki jossa tuo taistelu käydään.
Mutta vähän häiritsee, kun koko ajan on mainintoja Alesiasta...
"Aleshia?!? Mikä she shellainen Aleshia oikein on??"
Se on jännää, että päässä asiat pystyy hyvinkin jäsentelemään oikein ja myös puhuttaessa, mutta yritäpäs saada ne sitten paperille...
Edit: Eikö se muuten ole "Vercingetorix"? Ainakin aikaisemmissa Asterixeissa...Joo lukihäiriö...tämä on ilmiselvä esimerkki kuinka yksi kirjain menee mielessäni väärinpäin. Noh onhan tuo nimikin ihan kammotus suomalaiselle.
Kiva huomata kun piirtänyt 15 sivua, että ääh, tästä ei tajua kukaan minun lisäkseni mitään. On sitten hankala lisätä "välisivuja" joissa selitellään... Joka tappaa sitten rytmityksen totaalisesti. ;DOnneksi en osaa piirtää sarjakuvia...mitähän siitäkin tulisi...ihan hirveä sotku.
Ihan hupaisaa tarinaniskentää. Tosin Asterixin ja Obelix n rooli on aika vaatimaton.Tässä onkin tuo Jeanne pääosissa!
Vercingetorixin tytär luettu ja eihän tää ollut mistään kotoisin. Varmaan huonoin tähän mennessä lukemistani Asterixeista.
Eniten järkytyin takakannesta. Siinä ei ole enää Obelixin hiidenkiveä, jossa olisi lueteltuna aikaisemmat Asterixin seikkailut. Nyt siinä on PELKÄSTÄÄN jokaisesta aikaisemmasta albumista kuva...aika ruma takasivu.
Takaisin Obelix hiidenkivineen!
Ai niin ton "Taivas putoaa niskaan" olin jo unohtanut...yksi kerta riitti sen lukemiseen. Olen yrittänyt unohtaa sen Asterix kaanonista kokonaan.
Jaa, että vielä huonompi kuin Taivas putoaa niskaan?
Taitaa olla aika vaihtaa käsikirjoittajia vai onko Asterix "liian iso", jotta mitään riskejä uskallettaisiin ottaa sillä puolella. Lopputulos geneeristä tylsyyttä.
Hiidenkivi oli kadonnut jo keväällä ilmestyneen remasteroidun Obelix & kumppanit kovakantisen takakannesta.
Tilkkutäkit ovat aika tavallisia ranskankielisessä albumeissa. Luultavasti kyse on oikeudenomistajien tahdosta.Hulluja nuo ranskalaiset...eiku siis gallialaiset!
Tilkkutäkit ovat aika tavallisia ranskankielisessä albumeissa. Luultavasti kyse on oikeudenomistajien tahdosta.
No pitääks tää ny sittenkin ostaa? Prkl...Huomaa, että en verrannut alkuperäisen tekijäkaksikon Asterixeihin. :) Totesin vain että tytön kasvutarina on mielestäni toimiva. Muuten jos kässäriä vertaa niin komiikan kehittelyssä ja vitsien loppusilauksissa Ferri ei yllä lähellekään Coscinnyä. Jotenkin kyllä tuli mieleen että tässä saatetaan nuorempaa (ranskalaista) lukijakuntaakin kalastella, ihan tuolla teemalla sekä sen käsittelyllä ja tytön hieman mangaan kallellaan olevalla ulkonäöllä?
Kirjasto..
Timo
Kirjasto: "varauksia 33, kappaleita 2."
Tilauksessa on kyllä lisää.
Timo
Tuli mieleen tästä aikansa julkkiksia ketjusta. (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,14952.15.html).. Keitä ne on ne pari karikatyyrin näköistä tyyppiä siellä viikinkilaivalla? Voisko se Paavo Väyrysen näköinen sänkipartamies olla Mario Draghi? Dusk ja Juncker (https://browse.startpage.com/do/show_picture.pl?l=english&rais=1&oiu=https%3A%2F%2Fg8fip1kplyr33r3krz5b97d1-wpengine.netdna-ssl.com%2Fwp-content%2Fuploads%2F2019%2F04%2FGettyImages-1137582985-1160x833.jpg&sp=0c45cc227fccf6d729544b3019fe302b&t=default)? Mulla ei sytytä (enkä jaksa Googlailla).Charles Aznavour.
Hän joko kuoli äskettäin tai hänellä oli joku merkkipäivä.
Ilmeisesti kaikki hänen repliikkinsä ovat hänen laulujensa sanoja. Mikä ei tietenkään enää toimi suomeksi käännettäessä.
Minusta suomalaiset nimet ovat alkuperäisten nimien kanssa aika sama mittaisia.Lähinnä siis tarkoitin että britit ovat menneet todella helpon kautta. Mietin myös itsekseni, että tarvisko Suomessakaan välttämättä niin hienostella papyrusten ja Vercingetorixien kanssa. Aika huvittavaa muuten että tuolla nimistössä on papyrusten ohella myös toinen suomalaiselle hankalasti äännettävä klassikko olympia.
No, suomessa on muussakin kielenkäytössä kyllä vakiintunutta puhua papyruksesta ja Vercingetorixista, kun jotkut muut kielet vääntelevät paljon vapaammin nimiä (ja foneettisen kielen huonona puolena tulee sitten hankalia äännettäviä kuten just papyrus ja olympia, jotka monet muut ääntävät papirus tai olimpia...)Tuo Vercingetorix on mulle vaikea samasta syystä kuin vaikka aasialaiset kielet. Siinä on peräkkäin monta tavua joille ei synny luonnollista yhteyttä tai joilla ei ole merkitystä, ne pitää vain muistaa. Helpointa olisi just jonkin muistisäännön kautta tyyliin "neitsyt ge torilla". Suomeahan ulkomaalaiset moittivat juuri pitkistä, vaikeista sanoista.
Asterixeista myydään nykyään niin iso osa ulkomailla, että kyllä käsikirjoittajan pitäisi ottaa se edes jotenkin huomioon.
Harmittelin jopa sitä, kun Apollo pisti pillit pussiin juuri kun seuraava Alix-albumi olisi ollut nimeltään 'Vercingetorix'.Minulle (ja veikkaan että aika monelle muullekin suomalaiselle aivan outo heppu) ennen tätä keskustelua.
Asterixia myydään n. 5 miljoonaa kpl, joista "vain" kaksi miljoonaa Ranskassa.Ne Belgian ja Sveitsin ranskaa puhuvat ja kulttuuria tuntevat alueet ovat kuitenkin vain muutaman sadan kilometrin päässä vaikkapa Alesiasta. Luulen että Vesa tarkoitti tätä hieman laajempaa kokonaisuutta viitatessaan ranskalaisiin. Tästä pääsenkin kirjoitukseni alkuun, eli ite olen kyllä aivan pihalla tuon alueen historiasta.
Kyllä Vercingétorix saattaa olla tuiki tuntematon monelle suomalaiselle.Vähän tsekkailin. Ei siitä ole varmaan kuin vuosi tai jotain kun luin Kadonneen kilven. Vercingétorixin nimi pyyhkiytyi kyllä mielestä heti kun käänsi sivua. Tosiaan, koska TUO historia ei ole niin kiinnostanut en ole suhtautunut Asterixeihin kovin vakavasti, vaan ottanut ne lähinnä viihteenä. Mulle se oli V oli vain yksi niistä sadoista tyypeistä jonka nimi päättyi x:ään.
Vercingetorix esiintyy kuvien kera ainakin kolmessa Asterixissa hyvin vaikuttavassa kohtauksessa, joka on vielä joka kerralla lähes täysin samanlainen.
Näissä uusissa Asterixeissa on kohdallani ollut seuraavanlainenkin ihmetyksen aihe:Mulle taas kävi niin että lykkäsin käteni ns. paskaan. Tulin ostaneeksi sekä Piktit että Kilpa-ajon (Papyryksen innoittamana). Just ne huonoimmat uusiotuotokset. Aika monta hyvää saa tulla että tämä vahinko korjautuu. :)
Usealta taholta olen kuullut, että Kilpa-ajo halki Italian olisi paras näistä uusista Asterixeista. Minulle se oli ensimmäinen Asterix, jota en ostanut (By Ferri-Conrad), koska en pitänyt siitä yhtään.
Minulle (ja veikkaan että aika monelle muullekin suomalaiselle aivan outo heppu) ennen tätä keskustelua.
Sinänsä kyllä hienosti, kun Asterixien alussa aina kerrotaan että "tapahtuu v. 50ekr." niin siitä Vercingetorixin kunnian päivistä, Gergovian taistelusta ja Alesian piirityksestä (https://fi.wikipedia.org/wiki/Alesian_piiritys), on sitten "nyt" muutama vuosi. Wikipedia sanoo että Vercingetorix olisi kuollut ehkä 46ekr. Eli hyvin mahtuu sekin aikakehykseen. Mistä tuli mieleen pari juttua.
Mutta huomionarvoisena pidän myös että siinä missä britit ilmeisesti ihan arvostavat Asterixia, USAssa se ei ole kai ikinä mennyt läpi siinä missä joku Tintti on ihan universaalisti tunnettu (osasyynä saattaa tietysti olla myös sarjojen kansallisia/etnisiä stereotyyppejä runsaasti käyttävä huumori, joka on jo pitkään ollut huomattavasti ongelmallisempaa USAssa...)
Vercingetorix nähtiin toki myös HBO:n Roomassakin, jonka kai aika moni nähtiin.Ainakaan haulla en löytänyt, että päälliköstä olisi paljon puhuttu Kvaakissa ennen tätä. Tertsi tosin kertoo hahmosta jo 5 vuotta sitten Kadonneen kilven arvostelussaan. (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=2098)
Ei näytä ollenkaan hassummalta.
(https://www.actuabd.com/IMG/jpg/annonce_al38.jpg)
Eipä noita kalakauppiaan ja sepän jälkikasvuja ole aiemmin nähty saati juuri muita esillä olleista lapsosista.
Olet väärässä. Ovat esiintyneet ainakin Asterix Korsikassa -albumin alussa.
Kimmo Ylönen on Kulttuuritoimitukseen (https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/sarjakuva/mika-on-kaikkein-paras-asterix-albumi-yksi-sarjakuvataiteen-suurista-arvoituksista-on-vihdoin-ratkaistu/) kirjoittanut pitkän pohdinnan siitä mikä olisi paras Asterix-albumi.
Joskus viime vuonna nettikeskustelussa joku sanoi että aktiivimalli antaa työttömille vain keppiä ja ruoskaa.
Minä sanoin että kolmantena vaiheena tulee vielä "painot jalkoihin ja järveen". Kukaan ei tajunnut.
Ja eikös se belgialainen juoksija ollut Emil Puttemans, joka jäi toiseksi Lasse Virenille olympialaisissa?
Alberto Aleandro Uderzo on poissa, mutta hänen taiteensa elää ikuisesti. Tismalleen!
Äänestäkää twitterissä parasta Asterix-albumia (https://twitter.com/KvaakFi/status/1242484567463755776) annetuista vaihtoehdoista.
Muistelin, että tossa elokuvajulisteessa olis ollu samalla tavalla noi listattu, mitä kaikkea sen elokuvan tekeminen vaati. Mutta en löydä netistä semmoista versiota.
Albumin kannesta: kuvittelin pitkään, että keskiolut olis suomalaista keksintöä ja että alkuperäisessä ranskalaisessa olisi puhuttu viinistä, mutta mitä vielä. 67 litres de biere.
Timo
Ei tuota Carry On Cleota taida löytyä mistään 4 tunnin versiona kun sinisädekkin on "vain" se ~90 minuuttia pitkä ja mikään taho ei tunnu tietävän pitkästä versiosta. Itunesissa näyttäisi olevan mahdollisuus katsoa tuo ja ostomahdollisuus Amatsoonissa.
Se traileri oli Cleopatrasta, ja siitä siis on se neljän tunnin versio olemassa.Ihmettelinkin, että miten Garry On Cleosta voisi olla 4 tunnin leffa. IMDB ilmoittaa vain 92 min.
Ihmettelinkin, että miten Garry On Cleosta voisi olla 4 tunnin leffa. IMDB ilmoittaa vain 92 min.
Keskiolut-maininta suomalaisen albumin kannessa oli ajankohtainen vuonna 1969 kun se ilmestyi. Alkuperäinen elokuva oli jo ollut ja mennyt. mutta Kleopatra-aiheinen Asterix-piirretty tuli Suomeen samaan aikaan sarjakuvan kanssa.
Vanhan äänilevytarinan pohjalta on tehty kuvakirja. Tulee ulos syksyllä. Mahtaako tulla myös suomeksi? Merkittävää tässä on se että tarina on Goscinnyn käsialaa! ilmeisesti kuvatkin ovat vanhoja Uderzon tekemiä.Miksi eivät tehneet sekä kuvakirjaa, että sarjakuvaa...30 sivua..mahtuisi molemmat varmaan samaan albumiin!
Le Menhir d'Or" is the adaptation of an audio book, released in 1967.
uutinen 1 (https://www.repubblica.it/robinson/2020/04/26/news/il_ritorno_di_asterix_albert_uderzo_stava_lavorando_a_un_albo_scritto_da_goscinny-254906755/?rss&ref=twhr&fbclid=IwAR0D0Q7xgymKSODh3mVQHdOmCUbPmWaxAZWgZ2V3Ms4VWS8ODSck9h0Q2iE) italiaksi.
uutinen 2 (https://www.20minutes.fr/arts-stars/culture/2768139-20200426-asterix-menhir-or-recit-illustre-goscinny-uderzo-octobre) ranskaksi.
Timo
Ja kukahan sen sarjakuvan olisi piirtänyt?No tää nykyinen piirtäjä!
Saksan tiedotteesssa kerrotaan tälleen:Voi rähmä Goscinny ja Uderzo on näköjään tehnyt tän jutun jo aikoja sitten! Meinaa olin kehitellyt päässäni Asterix tarinaa, jossa Trubarurix osallistuu Euroopan ensimmääiseen laulukilpailuun Roomassa. Olisi ollut esiaikaiset Euroviisut. Nooh eivät varmaan tee siitä samanlaista kuin meikä olisi tehnyt, mutta muuten kyllä harmittaa.
On October 21, 2020, the special album "The Golden Hinkelstein" will be released. An Asterix adventure from the original Asterix fathers, with texts by René Goscinny and drawings by Albert Uderzo.
The whole village is in turmoil: Troubadix has decided to take part in the legendary singing competition for the Bards of Gaul. The winner of the competition is traditionally awarded the golden Hinkelstein. Because the Romans are also very interested in this competition, Asterix and Obelix are commissioned to accompany Troubadix for his protection. You must not leave his side - whatever it may cost!
The unique adventure was released in France in 1967 as a record with a booklet, but never as an album and never in German! For today's readers, the story has real rarity value: The story was written by René Goscinny with his typical wit and esprit, the drawings bear the masterful and unmistakable brush stroke of Albert Uderzo.
At the end of 2019, the drawings Albert Uderzo made in 1967 to underline his friend's brilliant scenario were restored by Uderzo's most loyal employees and still under the supervision of the Maestros who died in March 2020.
Papercutz julkaisee USA:ssa Asterixit uusina englanninoksina.En kyllä tykkää noista kansista!
http://papercutz.com/asterix
En kyllä tykkää noista kansista!
Liian pelkistettyjä.
TPB? The Pirate Bay?
Trade paperback, eli se kokoelmakirja, missä jenkkilehtiä yleensä myydään. Tosin nämähän on merkitty merkitty 7.5" × 9.5" eli 191mm × 241mm, TPB-koko on käsittääkseni ihan standardinomaisesti 6.625" × 10.25" eli 168mm × 260mm, toki euroalbumi onkub suhteessa matalampi. Onko tuo nyt jokin standardi myydä euroalbumia jenkeissä vai onko tuo nyt vaan otettu hatusta?"Vercingetorinxin tytär" oli 217mm x 280mm ja jos tuo TPB on 168mm x 260 mm, niin ei se kovin pieni sarjakuva ole...ei ainakaan mitään taskukirjakokoa. Aivan hyvin olisi mahtunut kunnon kansikuva tuohon eikä tuommoisia kauheita kansia, kuin tuossa linkissä oli. Eikö sarjakuvista pitäisi tehdä houkuttelevia ostaa...tuo nyt ei houkuttele yhtään.
Kvaak voisi muuten tehdä äänestyksen parhaista Asterx kansista ja myös kysyä miltä vuodelta tai siis minkä painoksen kansi on parempi.
No, nyt pengotaan kyllä kaikki jälkeenjääneet paperit, minkä tuleva "Kultainen hiidenkivi" -opus osoittaa. Sananvalta on Hachette-megakustantamolla.
Samaan aikaan perikunta pistää lihoiksi originaaleja, juuri laittoivat sivuja huutokauppaan ilmoittaen lähtöhinnoiksi 300000 - 500000 euroa kappale. Toivoen, että summat "jopa kolminkertaistuvat" kun kauppa lähtee liikkeelle.
Tottakai kaikki haluavat enemmän ja enemmän rahaa, ei sen suurempaa väliä että millä tavoin.
Ei ole näemmä isoa luottamusta menekkiin tai sitten se on roskaa kun on "vain" 100 tonnin painatus.Tuo kuitenkin lienee enkkukäännöksen painomäärä. Saa sitten nähdä mitä Suomessa pukkaa ulos.
Comic Readerin eurooppalaiseen sarjakuvaan erikoistunut kirjoittaja Paulette Correll oli tammikuun 1979 numerossa aivan varma että Asterix on loppu, mutta Tintti jatkuu, koska Herge on elossa ja tekee yhä töitä.
Mahtaako kukaan tietää, että koska tulee myyntiin Asterix ja kultainen hiidenkivi? Piti kai tulla tässä kuussa aikaisempien tietojen mukaan, mutta nyt mennään jo viimeistä tammikuun viikkoa, eikä ole kuulunut mitään.
Onko tätä siirretty?
Onhan tuo ollut lehtipisteissä jo viime viikon keskiviikosta lähtien.Mä meen kyllä aina Prismassa sen lehtipisteen ohi, mutta ei vaan ole sattunut silmään...täytyykin kai viedä tyhjät pullot kauppaan ja samalla käydä ostamssa tuo Asterix-albumi.
Kuultiinko sillä Trubadurixin laulua?
...Asterix Tiibetissä...?
70-luvulla Apu-lehden Taika-Jimissä löytyi aarnikotka, jonka katse jähmetti saaliin. Tosin se oli suomennettu jostain syystä basiliskiksi, jotka taas ovat oikeita liskoja.
En tiedä mikä se oli alkukielellä, epäilen että Griffin. Sellainen on taas esiintynyt Marvel-konnana. Alunperin ihminen, mutta John Byrnen Namorissa se taantui eläimeksi.
Näitä suolletaan nyt ilmeisesti pihalle niin pitkään kuin ostajia löytyy. Itse en ole yhtään näiden uusien tekijöiden Asterixia lukenut. Vertautuvatko hyvällä tahdollakaan laadullisesti Goscinny & Uderzo aikoihin? Uderzon viimeisempiä lienee vaikea enää alittaa...On ne mielestäni parempia kuin Uderzon viimeiset. Ei kuitenkaan millään mittarilla sarjan huippuvuosien tasoa. Mielestäni parhaasta kannattaa aikuisen lukijan aloittaa näihin tutustuminen eli tuosta Caesarin papyryksesta.
Ranskalaiskustantaja vaatinee otsikon tyylittelyn käännöksissä samanlaiseksi kuin alkukielellä. Ranskassa tätä albumia myydään varmaan pari miljoonaa kappaletta ja Suomessa pari tuhatta. Eli Suomi-logon suunnitteluun ei todennäköisesti uhrata ihan hirveästi aikaa, tehtiinpä se joko Suomessa tai Ranskassa.Näin mäkin ajattelin. Sinänsä kyllä johdonmukainen linja, kun tekstausfonttikin on Ranskassa päätetty laatia meille samalla kaavalla kuin heille, vaikka kielemme selkeästi vaatisi muuta.
No niin, olihan tämä odotettavissa. Uuden animaatiosarjan kunniaksi Idefix saa Ranskassa kesäkuussa 72 -sivuisen albumin jossa on 3 tarinaa. Kansi julkistettiin juuri.Onko tämä sellainen lasten kuvakirja vai sarjakuva. Kantta kun katsoo, niin ehkä ne vanhat Idefixit oli paremmin piirretty, mut ei voi vielä sanoa, ennenkuin näkee. Toivottavasti kuitenkin olisi sarjakuvaa.
Veikkaisin että suomeksikin tuo saadaan tänä vuonna.
Otetaanpa vaihteeksi trivia. Gallialaiset syövät villisikoja. Mutta missä albumissa on kesysikoja tutussa gallialaisessa kylässä?
Kuka muistaa kovasti Asterix-vaikutteisen, Suomen muinaisuuteen sijoitetun komediallisen tv:n minisarjan Sotapäällikön poika. Leo Lastumäki oli iso Obelix-Aladobix-tyyppinen hahmo, Sylvi Salonen oli päällikön emäntä tai jotain. Jussi Parviainenkin oli. Olisko Matti Pellonpää ollu Trubadurix-tyyppinä. Taisi jäädä muutamaan osaan. Liekö edes tallessa. Tuli 1980-luvulla.Oliko tää se sarja, jossa oli joku noitakin (muistaakseni noita osasi muuttaa itsensä sudeksi) ja siinä pidettiin jokin juoksukisakin. Jotenkin muistan tän kyllä. Olisiko 2 kertaa näytetty telkkarista.
Edit:
Löytyi Elonetistä. (https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1551615)
Timo
”Joku turkulainen kriitikko” oli katsonut asiakseen valittaa tekijänoikeuksista. Kirjan mukaan ne olivat ”periaatteessa kunnossa.”
Ja tämmöttistä luvassa: https://www.asterix.com/en/new-asterix-album-one-page-as-an-appetiser/
Ranskaksi lukeminen kannattaa :)En uskalla lähteä kirjamessuille. Aivan liian paljon ihmisiä ja koronaa!
Viikonloppuna on Helsingin kirjamessut, ja uudet Asterixit ovat suomeksi tavanneet tulla sinne, eli loppuviikosta kannattanee kuikuilla.
Tuleeko tämä uusi nyt myös sidottuna kovakantisena myyntiin? Adlibriis listaa vain nidotun pehmeäkantisen.Egmontin julkaisukalenteria kun vähän vilkaisin, niin siellä lukee, että 16.3.2022 pitäisi tulla tuo kovakantinen versio.
En ymmärrä tälläistä julkaisutaktiikkaa lainkaan.
Katselin samalla noita muita suomenkielisiä Asterix albumeja ja huomasin, että kovakantisissa on käytetty parempilaatuista kiiltäväpintaista paperia kuin pehmyt kantisessa vastaavassa. Huomattavasti paremmin minusta tuossa kovakantisessa juuri värit toistuivat jotenkin puhtaampina ja paperi oli sopivan paksua. Odotan kovasti kovakantista painosta, jos painojälki ja paperi on yhtä laadukasta kuin noissa muutamassa albumissa, joita tänään katselin.
Tämä ei ole puoleltani mitään hifistelyä tai täydellisyyden tavoittelua albumissa vaan puhtaasti makuelämys.
Jep, yleisesti yhdistellään aatteita itäisistä kansoista vielä germaanejakin kauempaa (ja ajan ajattelussa amatsonitkin oli idässä, ja tämän heimon soturit ovatkin naisia...)
Onhan tässä tarinassa myös viitteitä Suomeenkin…no ehkä kaukaisesti.
Kun mun vaarini suku on oleillut Tuuloksessa jo kohta 1000 vuotta, niin voinen sanoa, että mistään simasta ei kiljua siellä päin tehty. Kyllä se on sahtia ja siitä tehtyä kiljukaljaa sielläpäin juotu. Tuulos, Lammi ja Hauho kun ovat sahtipitäjiä. Minukin vaari sen taidon taisi ja tosi hyvää sahtia tekikin. Jos ootte Lammilla baarissa juoneet sitä teollista litkua, niin oikea kotona tehty sahti on ihan eri makuista.
Vähän turhan kaukaa haettua. Edellisellä kertaa ei niinkään.
Nimittäin se paikka, jossa Pytheas niminen kreikkalainen turisti ihmetteli yötöntä yötä dokatessaan simasta käytettyä kiljua riihessä juhannuksena 325 eKr., sijaitsi Pomponius Melan mukaan Skyyttien merellä (Itämerellä/Jäämerellä) vastapäätä Belcaen (Baltian) rantaa. Eratosthenes antaa tarkemmat koordinaatit: 11500 stadionia (reilu 1800km ) Dneprin suulta pohjoiseen.
Eli jos päällikön tytär olisi päässyt sinne mihin oli menossa, oltaisiin tavattu kauppakeskus Tuulosen kirpputorilla.
Siinä on muuten kartta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Karte_Pomponius_Mela.jpg
Jos joku haluaa saada vähemmän tolkkua aiheesta
Aloin lukea uudestaan viimeisten 10 vuoden aikana ilmestyneitä Asterixeja. Olen aiemmin lukenut ne vain kertaalleen silloin kun ne ovat ilmestyneet suomeksi. Tuntui melkein kuin olisi lukenut minulle uusia albumeita.Ferrin tuumailuista ei ole tietoa, mutta onhan tuosta artikkeleita:
Pääsin numeroon 37 "Kilpa-ajo halki Italian" (Ferri-Conrad) vuodelta 2017 ja yllätys, josta minulla ei ollut mitään muistikuvaa. Roomaa edusti kilpa-ajoissa naamioitu mestarikuski, jonka nimeä kansa huuti ja hurrasi tienvarsilla läpi koko albumin. Hänen nimensä oli Coronavirus! Heh, mitäköhän Ferri tuumailee tuosta tänä päivänä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Noin muuten, Asterix ja Aarnikotka – ei tunnu orgaaniselta jatkolta sarjalle. Toki jokainen tekijä(pari) tekee omanlaistaan jälkeä, mutta tässä voisi olla lähes mikä vaan sankaripari seikkailemassa vierailla mailla, tulee sellainen tunne, että lukee jotain vähemmän tunnettua eurosarjaa, joka on piirretty melkein valmiiksi ja sitten joku on keksinyt, että tästä tehdäänkin nyt uusi Asterix, lisätkää taikajuomaa ja Obelixin ongelmallinen kehonkuva.
Tämän perusteella ainakin itselleni aivan yhdentekevää, jatkuuko Asterix vai ei. Tietysti jatkuu, koska se myy, mutta toivottavasti ei näin kädenlämpöisenä.
Molemmat, Quinterno ja Goscinny (ja varsinkin Uderzo), saivat oman tujuannoksensa Disneytä ja Fleischeria 1930-40-luvuilla. Eli sieltä se tulee. Kuvassa Walt ja Dante - kuva Waltin Etelä-Amerikkaan suuntautuneelta "hyvän tahdon matkalta". Molemmilla viikset!
Hee, ton kataloginhan saa ladattua!
Onko tämä nyt sitten jo "oudoimpia sarjakuvaoheistuotteita", ehkä ei, mutta jotenkin oletin Asterixin nykylukijakunnan olevan varttuneempaa sakkia, kuitenkin Playmobil on nyt julkaissut Asterix-kokoelman ukkeleitaan. Luotetaanko, että aikuisten keräilijöiden on pakko ostaa koko setti (Playmobilhan onnistui saamaan melkoisia myyntejä Martti Luther -hahmollakin)? On sankaripari, Aladobixin ja Trubadurixin kämpät, Akvavitix taikajuomapatoinen, seikkailun lopetusbileet ja muutamia roomalaissettejäkin. Enemmän kyllä Playmobilin kuin Uderzon näköisiä, pottunokillako ei neniä lainkaan?Tuosta ainoastaan villisian kelpuutan. Juu en ostaisi yhdellekään kakrulle. Muutenkin Playmobil oli jo minun lapsuudessani lahja jota ei haluttu...mieluimmin mecanoja tai legoja.
Onko tämä nyt sitten jo "oudoimpia sarjakuvaoheistuotteita", ehkä ei, mutta jotenkin oletin Asterixin nykylukijakunnan olevan varttuneempaa sakkia, kuitenkin Playmobil on nyt julkaissut Asterix-kokoelman ukkeleitaan. Luotetaanko, että aikuisten keräilijöiden on pakko ostaa koko setti (Playmobilhan onnistui saamaan melkoisia myyntejä Martti Luther -hahmollakin)? On sankaripari, Aladobixin ja Trubadurixin kämpät, Akvavitix taikajuomapatoinen, seikkailun lopetusbileet ja muutamia roomalaissettejäkin. Enemmän kyllä Playmobilin kuin Uderzon näköisiä, pottunokillako ei neniä lainkaan?
Enemmän kyllä Playmobilin kuin Uderzon näköisiä, pottunokillako ei neniä lainkaan?
PS: Kleopatra on tainnut kostaa Asterixille ja Obelixille. Obelixhan silloin aikoinaan vahingossa potkaisi Kleopatran Sfinksiltä nenän pois. Kleopatra on vienyt sankareiden nenät tästä hyvästä.
Ei potkaissut vaan liukui alas patsaan päätä ja sitten nenän kohdalla ahteri irroitti sen.Muistin väärin...olisi pitänyt tarkastaa! Sorry!
Muistin väärin...olisi pitänyt tarkastaa! Sorry!
Oikein sinä muistit. Obelix sen "kiipeilyretkellään" jalallaan polkaisi irti.Voihan nenä! Muistini toimii sittenkin...paitsi kaupassa ilman kauppalappua!
(https://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=3774.0;attach=43163;image)
Voihan nenä! Muistini toimii sittenkin...paitsi kaupassa ilman kauppalappua!Olisiko tuo ahteri-episodi sitten siinä animaatioleffassa? Pitääpä tarkistaa, vaikka se suuressa määrin onkin uskollinen albulle.
Olisiko tuo ahteri-episodi sitten siinä animaatioleffassa? Pitääpä tarkistaa, vaikka se suuressa määrin onkin uskollinen albulle.Ei muuten näytetty animaatioleffassa sitä nenän amputaatiota kuin siinä vaiheessa kun nenä oli jo tippunut ja Obelix riippui pitäen kiinni Sfinksin silmän alalaidasta.
Asterixin Kiinan-vierailua onkin varrottu, Alix ehti keskustan valtakuntaan jo ajat sitten.Mitähän Asterixin Kiinan albumissa tapahtuu:
Obelixin syömässä ankkaa voi kuvitella mutta riisin syöminen puikoilla ei, jos syö riisiä niin sitten kippaa kulhot suuhunsa.Niin tossa mun jutussani...yrittää syödä puikoilla, mutta kun on vähän vaikeeta, niin rikkoo koko ajan puikkoja ja luultavasti lopulta ankat ja riisit menee kaatamalla suuhun.
Olin siinä käsityksessä, että muuri olisi rakennettu joskus välillä 1000-1500. Vanhimmat osat onkin tehty jo 700 eKr. ja Asterixin aikaan sitä oli jo tuhansia kilometrejä valmiina!Juu tarkistin, että muuria olisi jo rakennettu vuonna 50 eKr.
Olin siinä käsityksessä, että muuri olisi rakennettu joskus välillä 1000-1500. Vanhimmat osat onkin tehty jo 700 eKr. ja Asterixin aikaan sitä oli jo tuhansia kilometrejä valmiina!
Mutta rikša keksittiin Japanissa 1869.
Toisaalta ei Roomassa ollut Colosseumiakaan vielä Caesarin aikaan
Mutta rikša keksittiin Japanissa 1869.Oooh!
Toisaalta ei Roomassa ollut Colosseumiakaan vielä Caesarin aikaan
Toisaalta ei Roomassa ollut Colosseumiakaan vielä Caesarin aikaan
Tulee mieleen Rantanplanin omat seikkailut.Eiku näin:
Sillähän näitä saadaan lisää vaikka millä mitalla, kun jokaiselle kyläläiselle annetaan omat albumit. Trubadurix yrittää päästä esiintymään Parisiumiin ja saakin lopulta suosiota ja menee listaykköseksi. Seppä Caravellix takoo seppien kilpailua varten uuden miekan ja lähtee Rotomagukseen (Rouen) osallistuakseen kilpailuihin. Amaryllix lähtee hakemaan kaloja Tolosasta (Toulouse) mutta kun palaa takaisin kylään ovat kalat jo pilalla - sitten tapellaan. Aladobixin omat albumit ovat sekoitus perhekomediaa sitcom tyyliin ja paikallispolitiikan parodiaa. Telegramix jakaa omissa albumeissaan postia minne sattuu ja roomalaisetkin tulevat kuvaan mukaan hallitakseen myös kylän postilaitosta.
Jne jne.
Timo
Eiku näin:
Trubadurix menee kyläilemään kaukaisen pikkuserkkunsa luokse Germaniaan ja löytää siäisen Hevy mettalican itsestään....Germaanit ihan hurmoksessa. Hän perustaa Heavy-bändin ja lähtee maailmankiertueelle
....
Voi näitä voisi jatkaa loputtomiin!!!
No sulla tulikin jo kakkosalbumit tässä näitten kaikkien hahmojen albumisarjoihin! Myydään nämä Ranskaan. Ruvetaan piljonääreiksi.Heh!
Timo
Olisikohan itse maestrot saaneet jonkinlaisen järkevän albumin aikaan siitä, että Asterix, Obelix ja Akvavitix – siis kaikki kylän supersankarit – ovat kadonneet ja loppulössi joutuu etsimään heitä ympäri Galliaa? Jopa Caravellix ja Trubadurix hitsautuvat tiimiksi.
Olisikohan itse maestrot saaneet jonkinlaisen järkevän albumin aikaan siitä, että Asterix, Obelix ja Akvavitix – siis kaikki kylän supersankarit – ovat kadonneet ja loppulössi joutuu etsimään heitä ympäri Galliaa? Jopa Caravellix ja Trubadurix hitsautuvat tiimiksi.
Onhan kolmikko ollut matkoilla yhdessä mutta "jostain kumman syystä" silloin on ollut hiljaista Roomalaisten taholta.
Akvavitix vissiinkin jätti aina taikajuomaa varastoon, ennen kuin lähti esim tietäjien kokoukseen tms.
Timo
The 40th album of the adventures of the famous Gaul is expected for October 26. It will stage Asterix and Obelix facing a new philosophy of life advocated by Julius Caesar.
Asterix’s next album, a humorous fable about “positive thinking” and personal development, will be titled White Iris announced the Albert René editions on Monday.
This 40th adventure of the Gaul with the magic potion must be published on October 26.
Joku viikko sitten opus ilmestyi. Kirjoitin siitä etusivulle (https://www.kvaak.fi/38334/2023/10/20/asterix-latinaa-sarjakuvien-sivuilta/).Tänään hain lainastosta tän Asterix - Latinaa sarjakuvien sivuilta-kirjan.
Vähän selailin sitä...en nyt tiiä jaksanko tuota lukea kokonaan.
Niin, tämäntyyppiset kirjat on enemmän tehty selailtaviksi ja sieltä täältä luettaviksi. Kun eri selityslukujen rakenne on suurinpiirtein samanlainen, niin kannesta kanteen lukeminen tulee aika raskaaksi.
Mielestäni ehkä huonoin Asterix kautta aikain tämä Iiris. Viimeiset, noin 5 sivua, on joltisenkin toimivaa, ja nostaa albumin lähelle mainstream sarjakuvan keskikastia. Mutta...Eikös Pariisissa kielletty nuo sähköpotkulaudat kokonaan tai ainakin nämä vuokrattavat. Kaiketi omalla saa vielä hurjastella. Pariisissa kai on ollut suurempikin ongelma noista kuin mitä täällä Stadissa.
Seikkailu on tällä kertaa aivan hirvittävän puuduttavaa juubailua lähestulkoon vailla toimintaa ja sarjaan kuuluvia suuria tunteita. Sähköpotkulautailuirvailu ei valitettavasti ole mitenkään hauskaa vaikka tietäisikin että Pariisissa asiaa on puitu viime vuosina. Obelixin slapstick-kohtaus on teknisesti kunnossa, mutta jotenkin sekään ei allekirjoittanutta huvittanut.
Olisi kaivannut ainakin muutaman käsikirjoituskierroksen lisää ja kopallisen hauskoja ideoita. Oikein kunnolla ei tuota albumin nimeä perustella, onkohan tässä iiriksessä joku galliviittaus, joka ei meille avaudu? Uuden hahmon luonne muuttuu kertaheitolla tarinan puolivälissä. Lisäksi tämmöinen positiivisuusajattelija on satiirin näkökulmasta kaluttu loppuun jo vuosia sitten. Vaatisi siis jotain uutta ideaa tai räväkkyyttä, mutta on nyt jotenkin lepsusti kirjoitettu. Hahmo ei nouse kunnon pahikseksi eikä toisaalta hauskaksi tai sympaattiseksi. Ehkä tämän kohderyhmänä on keskikäiset ja keskiluokkaiset ranskalaiset? Vaikea edes kuvitella ketä tämä huvittaisi?
Ja jos nykyaikaan tuomista kaipaa, niin eipä tämäkään läpäise Bechdelin testiä, vaikka Smirgeline on lähes pääosassa.
Täysin hengettömäksi on takavuosien sarjakuvaklassikko viime vuosina pumpattu. Aika vähän piirtäjäkään mahtaa jos käsis on lähinnä tylsää paikallaanoloa ja dialogia, eikä hahmojen välistä dynamiikkaa silti mehusteta kunnolla loppuun asti.
Mielestäni ehkä huonoin Asterix kautta aikain tämä Iiris.
En ole tätä vielä itse lukenut, mutta ei kai se sentään niin huono voi olla kuin Taivas putoaa?"Taivas putoaa niskaan" oli kyllä umpisurkea...en tiedä...ei taida Valkoinen Iiris ihan niin surkea olla.
En ole tätä vielä itse lukenut, mutta ei kai se sentään niin huono voi olla kuin Taivas putoaa?Se on vähän mistä tykkää ja mitä sarjakuvan osa-aluetta haluaa painottaa. Iiriksessä voi olla teknisesti parempi juoni, ainakin siinä on enemmän sanoja... Se voi olla myös nippa nappa vähemmän osoitteleva. Ja jonkun mielestä avaruusolennot eivät sovi ollenkaan Asterixiin. Luin tuota Uderzon yksin tekemää nyt kokeeksi (ensimmäisen kerran sitten ensimmäisen lukukerran) ja pidän kyllä sitä paremmin piirrettynä kuin Valkoista Iiristä. (juuri piirrostyöhän on Iiriksessä parasta ja jotenkin kannattelee sitä). Lisäksi alku lähti hyvin kulkemaan ja toinen sarjan ultimaattisista päähenkilöistä, Obelix kuvataan paljon paremmin kuin Iiriksessä. Vähän jopa hymyilyttää se miten on rakennettu kohtaus, jossa Obelix pistää Arskan näköistä supersankaria turpaan. Iiris ei hymyillytä. Taivas putoaa voisi toimia lastensarjakuvana, mutta Iiris ei.
Uusin asterix jonka itse olen lukenut on obelixin kaleeri. Kaikki paitsi iiris on kyllä hyllyssä odottamassa lukuvuoroa. Jos vaikka sitten kun iiriksen kovakantinen ilmestyy ja saan sen ostettua saisi aloitettua asterixien lukemisen
Ja edelleen purnaan sitä miten lopulta Caro ei ollut osannut kirjoittaa Obelixille oikein mitään.
Olihan Obelixilla ravintolakohtaus. Se oli ihan ok-hauska. Ei kuitenkaan mitään, mitä ei olisi jo nähty ja parempana (esim. A Britanniassa). Toinen hiukan hymähdyttänyt kohtaus oli IC-juniin tehty anakronistinen vitsailu, mutta ei siitäkään nyt mitään sen hurjempaa satiiria irronnut.IC-junasta (Ioukko Culietus) puuttui ravintolavaunu ja yläkerta! Koduktoorikin puuttui, mutta kuulutukset kyllä oli!
Laimea pääpahis ja tosiaankin käänteinen Riidankylväjä, siinä oli kyllä terävämpää ja kärjekkäämpää otetta kuin tässä.
EDIT:(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
Timo
Hah, minäkin pidin tästä albumista! Lukeminen oli jaettu kahteen yritykseen, joten en kyllä voi sanoa että olisi ollut kovasti mukaansatempaava albumi.Mikä ihmeen mainoslisäosa...voitko valaista vähän enemmän tuota!
Ostin omani Turun Sarjakuvakaupasta, josta sain kaupanpäälle sen pienen mainoslisäosan. Siinä on minusta hyvin tarinaa täydentäviä strippejä. Olisivat sopineet lopulliseen albumiin.
Luin jostain että valkoinen iiris kukkana symboloi puhtautta, viattomuutta ja myötätuntoa.Ei tuo kyllä pahemmin sitä albumia minulle avaa. Oliko Amibivalentinuksen metodin ideana siis että se tuottaisi tuon kaltaista hyvää harjoittajalleen? Vai onko tässä haettu ristiriitaa ja ironiaa sitä kautta että valkoisen iiriksen symbolikseen ottanut ei kuitenkaan edusta mitään noista arvoista? Joka tapauksessa noita kukkia oli ripoteltu albumiin sinne tänne.
Mikä ihmeen mainoslisäosa...voitko valaista vähän enemmän tuota!
Koitan valaista. Kovin on vaan jo pimeää. Se on sellainen pienempi lehti.Näyttäisi olevan sellaisia strippejä, joita ei ollut albumissa!
Näyttäisi olevan sellaisia strippejä, joita ei ollut albumissa!
Kyllähän tommonen mullekin kelpaisi. Pahus kun Kaaren Prismasta ei tämmöisiä saanut...vaan pelkän albumin!
Tuommoinen oli uusimman Tex Willerin välissä.
Totta, sieltä näyttää löytyvän. Kuinkahan monta vuotta olisi mennyt ennen kuin tuon itse olisi huomannut ;DVanhainkodissa kiikkustuolissa olisit tiiraillut huonolla näöllä Tex Willeriä ja ihmetellyt mikäs ihmeen paperi se tää on. Luullut sitä nenäliinaksi ja aivastanut siihen vihreet mönjät nenästä.
Jaahas, jaahas. Korjaus: kun pääsin kotiin, niin vertasin vielä mainoslehtisen mittoja. On ihan sama!!
Mukava kuulla että joku on tykännyt. Paljonhan siinä on tekstiä, että aikaa saa albumin parissa kulumaan.
Ei tuo kyllä pahemmin sitä albumia minulle avaa. Oliko Amibivalentinuksen metodin ideana siis että se tuottaisi tuon kaltaista hyvää harjoittajalleen? Vai onko tässä haettu ristiriitaa ja ironiaa sitä kautta että valkoisen iiriksen symbolikseen ottanut ei kuitenkaan edusta mitään noista arvoista? Joka tapauksessa noita kukkia oli ripoteltu albumiin sinne tänne.
No no Reima, ei tarvitse piikitellä niitä jotka pitävät albumista. "Muista myönteinen ajattelu ja terve ruokavalio, niin sinä säteilet ja hehkut."En minä piikitellyt. Minusta se on ihan aidosti hyvä juttu että ihmiset saavat sarjakuvista vastinetta rahoilleen. Teksti on niin helppo kääntää vastakohdakseen ja kuvitella vaikka mitä, varsinkin netissä, kun mukana ei ole mukana puheen väriä.
Tarinan Valkoinen iiris on Roomasta tulevan uuden positiivisen ajattelun koulukunnan nimi ja iiris-kukka (puhtaus, viattomuus ja myötätunto) tuon koulukunnan symboli. Aate on alkanut levitä Roomasta suuriin kaupunkeihin ympäri tunnettua maailmaa, mm. Parisiumiin. "Yksi iiris voi valaista koko metsän."Ymmärsin kaiken tämän. Selitettynä tuossa on järkeä, mutta olen sitä mieltä että itse sarjakuvassa koko tuo kuvio manifestoituu ensin heikosti ja sitten lopussa löysästi.
Tekijöiden kritiikki kohdistuu erilaisiin New Age, Scientology, jne. tapaisiin uskonnollisiin- ja aatteellisiin järjestöihin ja lahkoihin, sekä niiden johtajiin, joista toiset tienaavat miljoonia ihmisten hyväuskoisuudella.
Hain netistä jotain ihan muuta kuin Asterixeja kun löytyi Ismo Pornan erikoiset nettisivut. Olen aivan yllättynyt että Suomesta löytyy ihminen joka on noin paneutunut Asterix-albumien keräämiseen! Sama pätee Tintti-albumeissa.Selailin vähän tuota Ismo Pornan tutkielmaa vai mikä se on. näytti kyllä aika hienolta...täytyykin ottaa tuo talteen!
Tämä jo ikääntynyt herra pitäisi saada festareille puhumaan harrastuksestaan. Aivan ehdottomasti. Ismolla on järkyttävän kattava kielikokoelma albumeista ja hän on tehnyt jokunen vuosi sitten mielestäni hienon tutkielman Asterixin maailmasta. Tämä pdf Asterixin maailmanvalloitus löytyy herra Pornan sivuilta:
https://www.asterix-finnismocollections.fi/index.php?page_id=6
Ambivalentiuksen ulkonäkö ei jotenkin minusta sopinut sarjaan, tosin oli Uderzollakin silloin tällöin vastaavia hahmoja. Ehkä tämäkin oli karikatyyri jostain todellisesta henkilöstä.
--
Aivan kuin näissä kaikissa Goscinnyltä perityissä sarjoissa olisi sama vika. Epäilen, että Goscinny kirjoitti ihan oikean juonellisen tarinan ja sitten vasta alkoi lisäillä siihen vitsejä. Seuraajat tuntuvat keksineen vain pelkän lähtöidean ja sitten lähteneet venyttämään sitä vitseillä, kunnes sivumäärä tulee täyteen. Tuloksena on helposti unohdettava juoneton ketju irrallisia vitsejä, jotka eivät yllätä tai sitten heittelevät tarinaa holtittomasti vähän joka suuntaan.
Miksi kukaan ei enää kirjoita kuin Goscinny? Miksi kukaan ei kirjoita enää kuin Barks?
No, sen takia, koska he olivat neroja alallaan, parhaita. Ei kukaan osaa kirjoittaa sarjakuvaa yhtä hyvin kuin he vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän kaltaisiaan syntyy vain kerran vuosisadassa, kun tähdet ovat oikeassa asennossa. Ja jos vielä syntyykin, eivät he enää sarjakuva-alalle ala.
Kai nyt Byrne panee vielä haisemaan?
Miksi kukaan ei enää kirjoita kuin Goscinny? Miksi kukaan ei kirjoita enää kuin Barks?
No, sen takia, koska he olivat neroja alallaan, parhaita. Ei kukaan osaa kirjoittaa sarjakuvaa yhtä hyvin kuin he vaikka kuinka yrittäisivät. Heidän kaltaisiaan syntyy vain kerran vuosisadassa, kun tähdet ovat oikeassa asennossa. Ja jos vielä syntyykin, eivät he enää sarjakuva-alalle ala.
Se on yksi ongelma Asterixin kaltaisessa maailmankuulussa sarjakuvassa. Kun jonkun hahmon ulkonäkö, alkuperäinen nimi, tms. avautuvat lähinnä vain ranskalaiselle lukijakunnalle, niin muu maailma menettää heti jotain. Albumin käsikirjoittaja Fabcaron mukaan Ambivalentiuksen (alkup. nimi Tullius Vicévertus) hahmo on sekoitus kahta tunnettua ranskalaista henkilöä:
- Dominique de Villepin, poliitikko ja diplomaatti. Toimi Ranskan pääministerinä 2005-2007.
- Bernard-Henri Lévy (tunnetaan lyhenteellä BHL), kirjailija, filosofi, elokuvaohjaaja ja toimittaja. Hän oli yksi ns. "Nouveaux Philosophes" -liikkeen johtajista vuonna 1976. Hänen mielipiteensä, poliittinen aktivisminsa ja julkaisunsa ovat olleet usein kiistelyjen kohteena. Joissakin valokuvissa hän näyttää täysin Ambivalentiukselta.
Tämä jo ikääntynyt herra pitäisi saada festareille puhumaan harrastuksestaan. Aivan ehdottomasti. Ismolla on järkyttävän kattava kielikokoelma albumeista
Ottamatta kantaa itse Iirikseen sen kummemmin, kiinnostaisi
tietää mikä on alkuperäinen vitsi sivun 26 (kirjan sivu 30) kohdalla.
Kun se edellinen albumi eli Aarnikotka oli puutteineenkin ihan okei seikkailuhömppää, niin rohkenin toivoa ettei käsikirjoittajaa olis nyt ainakaan huonompaan vaihdettu :( Noh, kirjaston avulla tulee varmaan tähänkin tutustuttua sitten joskus.Tulipahan viimein luettua. Juonellisestihan tämä oli kunnon template-Asterixia mutta yllättävän onnistunut huumoripuoli pelasti paljon. Ihan mielelläni lukisin tämän Fabcaron Asterixia enemmänkin.