Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Kotimaiset sarjakuvat
Tiitu Takalo
J. Suominen:
Tiitu vs. manga. Eli Kehä Lumonetissä:
http://lumonetti.fi/portaali/viihde/sarjakuvat/artikkelit/seikkailuja_ja_sydamentykytyksia.html
Curtvile:
--- Lainaus käyttäjältä: J. Suominen - 24.05.2007 klo 13:03:04 ---Tiitu vs. manga.
--- Lainaus päättyy ---
I pity the Manga.
Sen verran pitää mainita ettei poikaystävä ollut minusta kovin kliseinen perusymmärtämätön vaan harvinaisen osuvasti tyypitelty. Pahin ylikorostus ja alleviivaus oli poissa.
Rohkeutta tekijältä ei uuvu, enkä näe Tiitu pehmenevän joten parempaa lienee luvassa tulevissa albumeissa.
Docin kanssa subtekstistä samaa mieltä.
VesaK:
Originaalien näkeminen oli mykistävä kokemus jopa kaiken nähneen Ari Kutilan mielestä. Harmaasävypaperille tussilla ja guassiväreillä / korjauslakalla jne. luodut sivut olivat ...no, aivan upeita. (Tiitu kertoi, että ruutujen välien valkaisun suoritti työharjoittelija - siinäpä mielenkiintoinen lisä kyseisen henkilön ceeveehen.)
Ei mitenkään liian helppo tekniikka, ja maalarinteippiäkin kului useampi rulla, kun sivut piti saada pysymään tasaisina työprosessin ajan.
dErasmus:
Mä pidin tyylistä paljon, ja jotkut ruudut oli sellaisia, että omatkin kädet syyhysi piirtämään.
Ainoa asia, joka häiritsi, oli toi teema. Tiiä teistä muista, mutta mä olen ainakin lukenut liikaa naisten tekemiä seksuaalivähemmistösarjakuvia.
keijoahlqvist:
Tiitu Takalo on mun idoli ny. Se tekee sarjakuvaa sillai että se erottuu ainakin elokuvasta vaikka onkin realistista. Ja enimmäkseen se erottuu vihoviimeisistä kuvakertomuksista, vaikka paikoin onkin sorruttu kertojanääneen jota ruutu kuvittaa.
Kehä on erittäin luettavaa koska kuvakerronta on selkeätä. Musta, harmaa ja valkoinen on annosteltu tarkoituksenmukaisesti. Ympäristöjä kuvataan juuri sen verran kuin tarvitaan, joka piirto edistää kertomusta. Ja kehonkielen käyttö on huippua.
Tiitu osaa piirtää koska se on piirtäny todellisuutta. Sen vesihana on oikea eikä jokin vempula joka tarkoittaa vesihanaa, silti ilman mitään ylimääräistä kiiltoa. Farkunrypyt on farkunryppyjä, hupparissa on erilaiset laskokset. Toi on tärkeetä, semmoinenkin kertoo. Laaturomaanissa sille uhrattaisiin satoja sanoja.
Tarinakin veti vaikka oli vähä nuokkari. Pimuun samastui, samoin sen kaveriin, ja oli kivaa kun pojat sai turpiin. Hm. Paha juttu. Mutta ei siinä mitään, nuorisosarjakuvia just tarvitaan, vaan miten tää tavottaa ideaaliyleisön kun sitä lukee vain entusiastit?
Joku on moittinut lopetusta. Ehkä moni muu loppu olisi falski. Ehkä toi vain riitti tuohon asti. Antikliimaksiin se jäi, ja semmoinen aina pyyhkii osan kertyneestä haltioitumisesta lyttyyn. Jokin kuje olisi riittänyt?
Lisäys dErasmukselle:
Ehkä toi pitäis puolantaa?
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta