Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Lännensarjakuvat

Comanche

(1/73) > >>

tertsi:
Liekö arviossani nostalgiaa, vai miten muuten tämän voi selittää?

Luin juuri Comanche-albumin "Red Dust" (1972).

Uskomattoman hieno tunnelma, upeat "karamellivärit". Hermann osoittaa taitonsa sarjakuvakerronnan mestarina. Hänen sommittelutaitonsa vetää ihailusta sanattomaksi. Kuinka joku voi olla noin taitava??!! Erilaisten kuvakulmien ja valaistuksen käyttö on ilmiömäistä. Ja ajankuva on tarkkaa, mutta myös tunnelmallista.

Juoni koostuu Villin Lännen kliseistä, mutta kuitenkin raikkaasti kerrottuna. Nämä Comanche-tarinat ovat huomattavsti pienimuotoisempia kuin esim. suositut länkkäriklasssikot Tex Willer ja Blueberry. Ja se tässä viehättääkin. Kolmen kuutosen tilalla on tavallisia ihmisiä, jotka haluaisivat vain olla rauhassa ja tehdä työnsä. Ja tietenkään tämä ei onnistu, lukijan iloksi!




Jari Rasin tekstaus on laadukasta. Käännös (J. Tolvanen) tökkii paikoitellen, mutta  kun en tiedä millaista alkuperäinen teksti on, ei siitä sen enempää.

Hieno albumi. Tällaisia ei enää tehdä.

Lopuksi täytyy vielä todeta, että tämä on kuitenkin vain vaatimatonta esimakua siitä, mitä on tulossa...
Niin tarinan kuin piirrostenkin osalta.


EDIT: Niin taitava kuin Hermann onkin, niin ihmisen mittasuhteiden kanssa hänkin joutuu painiskelemaan, eikä aina selviä voittajana. (Pään koko ja pään suhteet)

tertsi:
Mulla on ruotsiksi ykkönen ja kakkonen, ne hajos heti ekoilla lukukerroilla. Loput on alkukielellä.


Tämä suomenkielinen on painettu erinomaisesti erinomaiselle paperille. Hieno guassiväritys pääsee oikeuksiinsa. Yleensä pidän sarjakuvissa mattapaperista, mutta tähän kiiltävä sopii mainiosti.

Tekiköhän Hermann itse myös nuo värit vai joku muu? Ovat vain niin oleellinen osa kuvien sommittelua, että veikkaisin Hermannin vääntäneen väritkin itse.

Janne:
En ole vielä saanut tätä albumina käsiini, mutta Zoom-versio on! Ja niin loistavia kuin tarinat ovatkin, niin yksi pikkuasia ärsytti: ihmeelliset kolmoisleuat joillakin tyypeillä. Pikuasiahan tuo on, mutta jollain tavalla se sai hiukan vierastamaan koko piirrostyyliä. Aika äkkiä siihen kuitenkin tottui.

tertsi:
Selasin viestisi innoittamana ulottuvillani olleen "Wyomingin sudet" .Kaksois- tai kolmoisleukaa ei ollut kuin postivaunukuski Sid Bullockilla.

Hermann kyllä piirtää lähes kaikille tyypeilleen samanlaisen suun, ehkä tarkoitat sitä. Sillai vähän törölleen ja alahuuli on paksuhko. Mielestäni se on vain Tyyliä.



EDIT:
Onkos siellä Jalavalla ajateltu, että miten ratkaista "Wyomingin susien" kansikuvan typografinen ongelma? Sana Wyoming pitäisi saada revolverin alle ja sehän on suomenkielessä hieman hankalaa.

Toivoisin, että juuri tuon albumin suomenkielinen kansi yrittäisi olla niin uskollinen alkuperäiskannelle kuin mahdollista. Sen takia kun se on vaan niin hieno. Varmaan yksi hienoimmista ja tunnelmallisimmista kansikuvista koko eurooppalaisessa sarjakuvassa.

Janne:

--- Lainaus käyttäjältä: tertsi - 13.06.2005 klo 09:53:18 ---Selasin viestisi innoittamana ulottuvillani olleen "Wyomingin sudet" .Kaksois- tai kolmoisleukaa ei ollut kuin postivaunukuski Sid Bullockilla.

Hermann kyllä piirtää lähes kaikille tyypeilleen samanlaisen suun, ehkä tarkoitat sitä. Sillai vähän törölleen ja alahuuli on paksuhko. Mielestäni se on vain TYYLIÄ.

--- Lainaus päättyy ---

Jaa, eikö muka ole muilla kolmoisleukia? Hmm... melkein olisin vannonut, että on. Mutta uskotaan ;). Nimenomaan juuri kuvauksesi mukainen tyyli aluksi vähän tökki.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu