Sarjakuvamarkkinat > Tapahtumat, näyttelyt ja koulutus

Sarjakuva-ohjelma Turun Kirjamessuilla 03. -05.10.2025

<< < (2/2)

Marika Oksa:
Minäkin kävin eilen Logomossa, ensimmäistä kertaa, sillä en ole käynyt siellä missään tapahtumissa aiemmin. Paikka oli tosiaan erilainen kuin messukeskus mutta pienen alkuhämmennyksen jälkeen tykkäsin kyllä. Messulehden kartta piti ottaa monta kertaa esille, jotta edes alkoi hahmottamaan missä kaikkialla Logomon sokkeloissa messut on, joten siinä oli alkuun sellaista seikkailufiilistä, mitähän tämän kulman takana on jne.  :D

Kävin perjantaina kuuntelemassa Veturi-lavalla Naarassarjat-kokoelman tekijöiden haastattelua, Ville Hänninen haastatteli Leena Romua ja Johanna Rojolaa. Lava oli todella suuressa salissa, ja siellä pitäisi olla valtavasti yleisöä, jottei olisi puolityhjän salin fiilis. Yleisöä kuitenkin oli paikalla, ja haastattelu oli kiinnostava. Itse en ole Naarassarjoja aikoinaan lukenut, mutta noin reilussa parissa kymmenessä minuutissa pääsi ihan mukavasti kiinni aiheeseen ja Naarassarjojen merkitykseen 90-luvulla. Vaikka haastatteluaika oli lyhyt (nykykirjamessujen tyyliin...), siinä ehdittiin käydä läpi sitä tilannetta ja ajankuvaa, jossa Naarassarjat aikoinaan alkoi ilmestyä, ja pohdittiin sen yhtymäkohtia nykysarjakuvaan. Sujuvaa keskustelua!

Heti Naarassarjojen perään oli Risteys-lavalla keskustelu Hugo Prattin Aavikon skorpioneista. Esitysten välillä oli sen verran taukoa, että sinne ehti juuri ja juuri hilpaista. Hänninen oli tässäkin haastattelussa mukana, ja hänen lisäkseen lavalla oli ilmeisesti kustantajan (Jalava, Art House) edustajana herra x, jonka nimeä ei näkynyt messulehdessä, heijastettuna taululle enkä sitä poiminut keskustelun alustakaan. No, Hännisen ja x:n jutustelua Prattista, Aavikon skorpioneista ja hieman Corto Maltesestakin oli kyllä mukavaa kuunnella, ja olisin viihtynyt tämän aiheen parissa pidempäänkin. Juteltiin Prattin merkityksestä sarjakuvan historiassa, hänen tyylistään ja visuaalisuudestaan, tavastaan kertoa tarinoita yms.

Koetin myöhemmin iltapäivällä etsiä Prattin albumia Rosebudin osastolta, jossa sitä kuulemma olisi pitänyt olla, mutta eipä sattunut silmään. Sarjakuvaa ylipäänsä näkyi messuilla tosi vähän myyntipöydissä, tai sitten onnistuin jotenkin menemään niiden ohi. Muuten oli mukava messupäivä, hyvin mahtui sekaan vaikka oli ns. koululaispäivä. Tarkoitus olisi tänäänkin piipahtaa Logomoon.

Curtvile:

--- Lainaus käyttäjältä: Marika Oksa - 04.10.2025 klo 12:13:01 ---
Koetin myöhemmin iltapäivällä etsiä Prattin albumia Rosebudin osastolta, jossa sitä kuulemma olisi pitänyt olla, mutta eipä sattunut silmään.

--- Lainaus päättyy ---

Koska silmään sattuminen on erityisosaamistani:
Aavikon skorpionit oli päällimmäisenä vasemmalla olevassa pystylaatikossa, muistaakseni toinen pöytä oikealla kun tulee radalta/sisäänkäynnin puolelta Rosebudin osastolle.
Heti alla Tarzania ja Dan Darea.

Itse löysin WSOY Tammi osastolta Satrapin Persepolis albumia Joe Saccon Gazan Sota albumia itselleni aiemmin vierasta kotimaista nähtävästi nuorille suunnattua manga-vaikutteista sarjakuvaa eli Mari Luoman Freya &Eldi, Aulénin Eläimet lensivät ensin ja Ukrainalaisten sarjakuvaa Pitkän Sodan Lyhyt Historia

Onnistuin säheltämään tyypillisesti, mutta genre-puolen puoli- ja enemmän tuttuja kirjaihmisiä ( ja sarjis- ja rock/metalli-ihmisiä sekä muita jotka tuntevat apinan) tuli tavattua. Ennen täsmäiskua Taiteen talon ja Kirjakahvilan Varjokirjamessuille.

Aamun jonottelu ei jättänyt hyvää makua, vaikkei ollut mitään verrattuna viime Tampere Jonottaa sarjistapahtumaan. Mutta ihan ok vetivät ja nyt on taas... muutama kilo syttyvää materiaalia lisää kuutioihin.
Olisi pitänyt tajuta että on kuten muutenkin  kolmevitoset on yleisesti ottaen kuitenkin luotettavampia ja parempi kypsempi vaihtoehto kuin kaksivitoset. Toki uudet kuviot kun vanha liitto ei enää toimi mutta pienellä viilauksella tulee oikein kelpo.

Mutta ihmiset..ne eivät ikinä lakkaa tuottamasta pettymyksiä. Käydessäni läpi Tammi/WSOY/Docendo uutuuksia selkeästi keskenään ystäväpariskunnat, jostain 65 vuoden ja kuoleman välistä, ensin voivottelevat miten kukaan nuorisosta ei lue ja miten täältäkin ovat kaikki isot kustantamot jääneet pois kun ei mahdu. Voi olla että kaikki nämä vuodet olen luullut WSOY ja Tammi osakeyhtiöitä ihan keskikokoista isommiksi maassamme, mutta hei kyllä geriatrinen kansa tietää ja nuoriso on pilalla. Niin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu