Kvaak.fi - keskustelu

Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Muut sarjakuva-aiheet => Aiheen aloitti: Markku Myllymäki - 23.05.2011 klo 17:32:24

Otsikko: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 23.05.2011 klo 17:32:24
Marketit ja kioskit ovat selkeästi vähentäneet sarjakuvan osuutta hyllyssä, nyt sitten näyttää siltä, että sarjakuvalehdet alkavat hävitä kokonaan.

Lähimarketilla oli joskus ihan hyvä lehtihylly. Tänään sitä katsellessani totesin, että manga, jolla oli oma hyllynsiivunsa, on joutunut romantiikkapokkarien joukkoon. Supersankarit (Ryhmä-X ja Hämähäkkimies) löytyvät lasten lelulehtien keskeltä, jos löytyvät (ainoa joka näkyi oli YKSI kappale Ryhmä-X:ää). Disney voi paksusti, mutta on hiipinyt erilleen lehtihyllystä, ilmeisesti pelkäävät että joku kuvittelee että Aku Ankalla on jotain tekemistä sarjakuvan kanssa...

Ainoat jotka pitävät puolensa ovat Egmontin Pulp-linja, Tex Willer ja Korkeajännitys. Pokkarikokoisina ne näyttävät pärjäävän hiukan paremmin (tosin, on mangakin sitä kokoa, mutta mangalla ei mene mitenkään niin hyvin...).

Sarjakuvalehti tekee kuolemaa. En tiedä albumimyynnistä ja kirjakaupan tilanteesta. Omasta näkökulmastani muutos siellä ei ole niin rankkaa, mutta toisaalta niitä hyllyjä on vähän, kun taas kioskeja ja marketteja piisaa.

Hassua, Suomessa ei kannata kustantaa, mutta bongasin että Anttilassa myydään englanninkielisiä Star Wars lehtiä, Stockmann myy englanninkielistä Archieta ja R-Kioski ruotsinkielistä Fantomenia. Myydä siis kuitenkin kannattaa?

Joskus joku sanoi, että lama-ajat ovat olleet hyvää aikaa sarjakuvalehtien myynnin kannalta. Viimeaikaiset talousnäkymät viittaisivat siihen, että myynti voi tuolla periaatteella parantua. Toiveajattelua todennäköisesti...

En kuitenkaan haluaisi uskoa, että sarjakuvalehden aika on ohi. Mutta todella syvällä pitää käydä ennenkuin noustaan, jos marketin hyllyn uskoo.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 23.05.2011 klo 20:54:27
..on suuresti liioteltu uutinen.

ennakoidaan vähän.
Markku Myllymäen aloitus on oivallinen ja nostaa esiin monia hyviä huomioita mutta ennen kuin joku ehtii sanoa että lehtiformaatti on aikansa elänyt eroava kanta.

Sarjakuvalla menee hyvin kunhan lukee tilastoja "oikein" kirjakauppamyynnissä on ainoita kasvajia.
Mutta olennaisempi osuus on
Sarjakuvalehti tekee kuolemaa. En tiedä albumimyynnistä ja kirjakaupan tilanteesta. Omasta näkökulmastani muutos siellä ei ole niin rankkaa, mutta toisaalta niitä hyllyjä on vähän, kun taas kioskeja ja marketteja piisaa.


sen lisäksi kyse on siitä missä myydään. Lähisale/siwa/K-pirkka/pekingeesi löytyy mentiin sitten syvälle itäsuomeen, pohjoisimpaan lappiin tai saaristoon.
Ihan joka lakeudelta ei löydy kirjakauppaa sarjakuviin erikoistuneesta kaupasta puhumattakaan.
Sitten on antikvariaatit/divarit. Näiden kohdalla kokeneemmat ammattilaiset alkavat eläköityä ja vastaavassa suhteessa ei synny uusia koko maan kattavasti.
Hämmentävästi se ryhmä joiden "antikvariaatit" olivat veruke levymyynnille ja ennen muuta pornografialle ovat huvenneet, mutta vielä suuremmin ne jotka ovat monimuotoisia kirjojen ja sarjakuvien myyjiä.

Ongelmaa ei ole.
Vielä.
On suuri laajapohjainen käyttäjäryhmä joka on harrastanut sarjakuvaa jo vuosia, me osaamme jo etsiä mistä, tunnemme nettikaupat ja teemme pyhiinvaellusmatkojamme erikoisliikkeisiin.
Ja lähimarketista/kaupasta/huoltoasemalta/kioskilta tarkistetaan aina lehtihylly silti varoiksi.

Nyt muutamakin taho on panostamassa siihen että olisi lehtiä saatavilla jotta syntyisi seuraavia sukupolvia samanlaisia friikkejä, yksin panostamalla suurten kaupunkien ja kirjakauppaketjun varaan se ei voi kovin terveellä pohjalla olla.

Totta kyllä eletään jonkinasteista monista eri lähteistä johtuvaa kulttuurista murrosta, joka kuten kulttuuriset murrokset ja muutokset yleensä edes ole mitenkään uusi.
Totta kai sarjakuva kilpailee pelejä ja elokuvia vastaan huomiosta. Aikaisemmat sukupolvet kun tietty istuivat nurkassa ja tuijottivat kun maali kuivaa joten sarjakuvan asema oli helpompi.
Varmasti internet,piratismi ja se miten kaiken hinta on noussut vaikuttaa asiaan siinä missä markkinatalouden kvartaaliajattelu.
Lehtien kohdalla on kyseessä rajattu tila ja rajattu aika, viikosta muutamaan kuukauteen jona aikana lehden on tuotava takaisin viemänsä tila liikehuoneistosta.
Lehden on siis löydettävä lukijansa , mieluiten heti ja tuotettava voittoa jo ensimmäisen kuukauden aikana.
Ja jollei ole monivuotista tunnistettavuutta ja Ankkoja kustantavan Sanoman taloudellista kapasiteettia niin uuden lehden lanseeraaminen on iso riski.

Itse en usko sarjakuvalehden kuolemaan sen enempää kuin kirjojenkaan. Se miten merkittävää roolia se tulee tulevaisuudessa esittämään on ihan eri asia.
Markkinoiden pienentyessä ostajakunta muuttuu entistäkin fanaattisemmaksi ja vaikkei välttämättä kovaäänisemmäksi niin kukkaroltaan uskolisemmaksi.
Vastaava on nähty myös elokuav ja äänilevypuolella, miksei siis sarjakuvassakin?

Se mikä usein  unohdetaan puhuttaessa sarjakuvaromaaneista ja kuinka uusia Asterixeja, Piko& Fantasioita ja Cortoja ei juurikaan synny.
Aika jännää.
kaikki aloittivat sarjakuvalehdissä jatkotarinoina.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 23.05.2011 klo 23:12:38
Fakta: sarjakuvalehdillä menee todella huonosti jos verrataan aikaisempiin vuosikymmeniin. Uusi nousu voi tulla joskus, jos tulee. Luultavasti ei tule sen enempää kuin vaikka cd-levyilläkään.

Sarjakuvilla menee muutenkin aika kehnosti, lukuunottamatta huumoristrippejä. Ei laadullisesti, mutta myynnillisesti. Näin on näreet, harhaa jostain muusta voi helliä tällä foorumilla toki jos huvittaa.

Toivoo nimim. "Oikeisiin töihinkö?"
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Emppu - 28.05.2011 klo 19:51:24
Tuleepi vaikeaa, kun tämä suomalainen nettisarjakuva on mitä on (jotain vitun Web 0.5, kun ollaan jo jossain 3.0:ssa!) ja tästä johtuen hieman pihalla myös digitaalisten julkaisujen jakelussa kannattavasti. En nyt tosin menisi sanomaan, että jenkkilässäkään osattaisiin sen paremmin, mutta toivottavasti kuolema korjaa mainstreamin, missä nettisarjakuvatahdilla vetävät varmasti pärjäävät, niin iKaupan kuin pelkän netinki puolella.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 01.06.2011 klo 09:57:58
Sarjakuvalehti kuolee... ja nousee kuin Feeniks-lintu!

DC siirtyy syssyllä numeroinnissa ykköseen ja alkaa julkaista yht'aikaa sekä paperi- että digiversiot lehdistään.

DC Comics has announced that it will renumber its entire comics line, beginning in late August and September, with new #1 issues.   At the same time, DC will go digital day and date with its full line, offering all new titles digitally on the same day as the print copies are available.
http://www.icv2.com/articles/news/20190.html

Ks. myös Source (http://dcu.blog.dccomics.com/2011/05/31/dc-comics-announces-historic-renumbering-of-all-superhero-titles-and-landmark-day-and-date-digital-distribution/) ja CBR (http://www.comicbookresources.com/?page=article&id=32566).
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 01.06.2011 klo 14:53:58
Kas, YLE noteraa myös...
Kustannusjätti pistää uusiksi koko sarjakuvamaailman (http://yle.fi/uutiset/viihde/2011/06/kustannusjatti_pistaa_uusiksi_koko_sarjakuvamaailman_2635980.html)
"Oman rosterin täydellinen muokkaus ei ole DC Comicsin ainoa askel tulevaisuuteen. Kustannusjätti aikoo samalla siirtyä myös digitaalisten sarjakuvien pariin täydellä teholla ja ruveta julkaisemaan sarjakuviaan digiversioina samana päivänä, kun lehtiversiot ilmestyvät kauppojen hyllyille."

Mikä vaikutus tällaisella olisi käännössarjakuvaan?!?

Kiinnostaisi kyllä kovasti tietää, voiko noita digisarjakuvia "ostaa" myös USAn ulkopuolelta. Vai voisiko DC-sarjakuvat tilata kuin Spotify-palvelun, lue kuukausimaksulla niin paljon kuin jaksat. Se tietäisi tasan varmasti kuolemaa supersankarisarjakuvalehdille Suomessa, varsinkin jos Marvel tekee saman perässä.

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Korro - 01.06.2011 klo 14:58:59
En jaksa uskoa että tämä 'digijulkaisu'-homma tuo Marvelille tai DC:lle lisää kysyntää.
Ihmisiö kiinnostaa (täällä) Fingerporit yms,ei Lukki-mies.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 01.06.2011 klo 15:21:30
Lainaus
"Johtoportaaseen lukeutuva Bob Wayne sarjakuvakustantamo DC Comicsista"

Helkutin hyvä nimi Batmanin julkaisuyhtiön johtajalle.

Lainaus
muokataan hahmojen syntytarinoita, tehdään heistä nuorempia ja piirretään kaikille uudet sankariasut.


No, ainakin tekijöillä on puuhaa. En tiedä miten tommonen onnistuu, kun fanipojat ärähtää jo jostain värin muutoksesta tai logon modauksesta. Epäilyttää.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Tero Mäntylä - 01.06.2011 klo 15:30:50
Kiinnostaisi kyllä kovasti tietää, voiko noita digisarjakuvia "ostaa" myös USAn ulkopuolelta. Vai voisiko DC-sarjakuvat tilata kuin Spotify-palvelun, lue kuukausimaksulla niin paljon kuin jaksat.

http://www.comixology.com kauttahan nuo DC:nkin lehdet on tähän asti myyty ja tietääkseni siellä ei ole mitään maakohtaista rajoitetta ostoille. Ainakin ilmaiset on tarjolla myös Suomeen. Marvelhan löytyy tuolta myös ja itse asiassa Marvel aloitti digijulkaisun aikoinaan PSP:n myötä. Ainoa uutinenhan tuossa on se, että DC julkaisee digiversion samaan aikaan paperiversion kanssa.

En tiedä onko comixology:n myynnistä mitään tilastoja julkaistu, mutta vaikea uskoa, että esim. DC olisi nyt siirtymässä tähän julkaisemme sarjakuvat saman tien digiversioina ellei sarjakuvia olisi mennyt digitaalisessa muodossa kaupaksi.

Hinnat digijulkaisulle näyttäisi olevan jotain 1 ja 2 euron välillä per lehti.


Se tietäisi tasan varmasti kuolemaa supersankarisarjakuvalehdille Suomessa, varsinkin jos Marvel tekee saman perässä.

Lehtiä on tähän asti saanut tilattua varsin helposti. Paperinen lehti on kuitenkin edelleen se paras käyttöliittymä lukea lehtiä. Digijulkaisujankin on siis ollut tarjolla jo pitkään. Tämä ilmoitus tuskin tulee erityisemmin muuttamaan tilannetta.

En näe, että supersankarisarjakuvalehdet olisi kovinkaan terveellä pohjalla, mutta eiköhän se nykyinen yleisö Suomessa ole edelleen hankkimassa lehtensä suomenkielisinä lehtinä jos vain tarjontaa löytyy. Yleisö vain saattaa olla niin pieni, että ei välttämättä ole riittävästi kysyntää.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Emppu - 01.06.2011 klo 15:39:31
Onnistuu ostamaan, ainakin Comixology ja Graphicly on testattu. Lisäksi Marvel, sekä DC taitavat olla molemmat Comixologyn tallissa jo nyt, että niin...oma asiansa, jos DC jonkun omanlaisensa härpäkkeen välttämättä haluaa tehdä. Vastaavasti kustantajakohtaiset jakokanavat eivät missään nimessä ole käteviä pidemmän päälle, koska no, sosiaalisesta medioista on aika hyvin huomattu, että vain hulluimmat jaksaa rekisteröityä JOKAISEEN MAHDOLLISEEN paikkaan. Toki monopoliasema tällaisessa on vittumainen, mutta vastaavasti toivoisikin, että joku palvelu Comixologyn lisäksi keskittyisi pääasiassa indietuotantoon, mikä vaikuttaisi olevan aika otollinen erikoistumisalue Graphiclylle.

Spotifyn/Netflixin tapainen pay wall on toiminut käsittääkseni _tähän_ asti ainoastaan pornosarjakuvan puolella ja jotenkin kummastuttaisi, että tällaiseen lähdettäisiin ottaen huomioon sarjakuvan kalliin tuottamisen verrattuna vähäiset tulot siitä musiikkiin ja elokuviin verrattuna.

Sinänsä mua on ihmetyttänyt, miten kumpikaan palvelu ei ole ottanut käännössarjakuvan mahdollisuuksia vielä huomioon. Toisaaltaan, nää nyt tuntuis olevan sen verran uusia juttuja, että eiköhän käännetytkin sarjakuvat kuin mahdollisesti jo olemassa olevien sarjakuvien käännöksetkin olisi mahdollista saada palvelulle (olettaen nyt, että mm. Väli/Etelä-Amerikka ja keski-Eurooppa olisivat äärimmäisen otollisia alueita tienata rahaa, mutta kielimuuri tuottaa ongelmia).
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Korro - 01.06.2011 klo 15:46:48
Eikun erikieli-versiot ja päivtyksiä huomauttelemaan potentiaalisiksi toiminnoiksi(?)
Luulisi sitten joka immeisen maa-planeetalla saisi luettua Putte-Possu hyper-editioninsa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 06.03.2012 klo 10:06:03
R-kioski ja Rautakirja siirtyivät sitten norjalaisille, miten mahtanee käydä sarjakuvalehtien? Joko karsitaan vallan pois vai...?

Ei vaiskaan, tuskin mitään radikaalia ainakaan äkkiä tapahtuu.

Mutta noista aikaisemmista aiheista, jonkin 2/2012 julkaisun mukaan jo 10% supersankarihötöstä jenkeissä myydään sähköisessä muodossa. En tiedä, onko tämä vain iPhone/iPad/Kindle Fire juttuja vai saako ko. höttöä ihastella isommallakin näytöllä, mutta trendi tuo on.

Jos kuitenkin marketti/kioskimyynti Suomessa muuttuu, eikä sähköinen versio syö kaikkea, tuossa saattaisi olla taas kotimaisellakin rintamalla jollekulle liikeidean alkua... Riskit ovat ilmeiset kuitenkin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 06.03.2012 klo 10:58:44
Mutta noista aikaisemmista aiheista, jonkin 2/2012 julkaisun mukaan jo 10% supersankarihötöstä jenkeissä myydään sähköisessä muodossa. En tiedä, onko tämä vain iPhone/iPad/Kindle Fire juttuja vai saako ko. höttöä ihastella isommallakin näytöllä, mutta trendi tuo on.
Siis mistä lehdestä toi on? Noi digitaaliset jakelijat, kuten kustantajatkin, ovat olleet melko haluttomia kertomaan myyntilukuja. Tietenkin, jos toi luku on kokonaismyynnistä, eikä mikään irtolehtien keskiarvo.

Ainakin Comixology (http://www.comixology.com/) kauppaa noita myös tavalliselle tietokoneelle (selainpohjainen palvelu). Sivustolta löytyy reilusti ilmaisiakin lehtiä, joten voi tesmailla, jos haluaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 06.03.2012 klo 11:09:41
Siis mistä lehdestä toi on?

Sorry, en muista mistä luin alunperin (joku linkki Newsaramassa, mutta tässä jotain samaan suuntaan:

http://robot6.comicbookresources.com/2012/03/comixology-over-50-million-served-%E2%80%94-but-how-many-sold/ (http://robot6.comicbookresources.com/2012/03/comixology-over-50-million-served-%E2%80%94-but-how-many-sold/)

Noi digitaaliset jakelijat, kuten kustantajatkin, ovat olleet melko haluttomia kertomaan myyntilukuja. Tietenkin, jos toi luku on kokonaismyynnistä, eikä mikään irtolehtien keskiarvo.

Muistaakseni se käsitteli sekä Diamondin kautta että Diamondin "ohi" menevän markkinan kokoa ja sitten sanottiin, että kokonaismyynnistä em. lisäksi 10 % on sähköistä. Tuo Comixology oli mainittu, mutta se ei tainnut olla ainoa väylä.

Missään tapauksessa ei pidä sotkea esim. lisenssikauppaa tähän, koska sitten puhutaan ihan eri luokan luvuista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 06.03.2012 klo 11:50:01
Muistaakseni se käsitteli sekä Diamondin kautta että Diamondin "ohi" menevän markkinan kokoa ja sitten sanottiin, että kokonaismyynnistä em. lisäksi 10 % on sähköistä. Tuo Comixology oli mainittu, mutta se ei tainnut olla ainoa väylä.
Comixology ei tosiaan ole ainoa digisarjakuvien välittäjä, mutta taitaa tällä hetkellä olla suurin.
Tuon linkin mukaan vuoden 2011 arvioitu digimarkkinoiden koko on 25 miljoonaa dollaria. Samaan aikaan Diamondin kautta myytiin lähes 320 miljoonalla dollarilla sarjakuvaa. Tässä ei siis ole muiden kautta (kirjakaupat, lehtipisteet jne.) välitettyjä sarjakuvia. Digimarkkinat ovat siis ainakin rahallisesti selkeästi vähemmän kuin 10% paperimarkkinoista. Toisaalta digiversiot ovat yleensä halvempia, joten tuohon määrään mahtuu enemmän yksittäisiä julkaisuja kuin paperimarkkinoilla. Tuon linkin mukaan Comixologyn kautta on ladattu 2,5 vuodessa 50 miljoonaa julkaisua. Viime vuonna Diamondin kautta myytiin reilut 70 miljoonaa lehteä (+kokoelmat) eli määrällisesti digimarkkinat saattavat hyvinkin olla tuon kymmenen prosenttia ja jopa yli.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 06.03.2012 klo 11:59:28
Ilmeisesti joulukuun aikana trendikäyrä digisarjisten suuntaan alkoi jyrkästi nousta. Kindle Fire tuli markkinoille, ja monet jatkoivat varmaankin uusien DC 52 -lehtien lukemista ruudulta.


ICv2 notes that the five million comics downloaded in December 2011 compares to roughly 6.4 million comics and graphic novels sold into the comic store market in the same period (an ICv2 estimate based on sales indexes released by Diamond Comic Distributors).  It’s not a direct comparison, because a significant percentage of the 5 million comics downloaded were free (which would compare to “pass-along” circulation for physical comics), but it gives some scale to the December download number.
http://www.icv2.com/articles/news/22319.html
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 06.03.2012 klo 12:17:56
Toi Markun linkki mainitsi saman asian.
Joulukuun piikki on toistaiseksi ollut vain piikki ja erikoisuus (se kattaa 10% kaikesta Comixologyn kautta välitetyistä lehdistä 2,5 vuoden aikana!), joka ei kerro välttämättä mistään trendistä. Kuten tuossa mainitaan, merkittävä osa noista 5 miljoonasta on ollut ilmaisia ja ovat luultavasti viiskakkosen näytteitä tai vastaavia. Eivät siis välttämättä edes kokonaisia lehtiä.
Paljon merkittävämpää on se, että viime vuoden digimarkkinaosuus kolminkertaistui. Toistaiseksi tämäkään ei kerro vielä varsinaisesta trendistä, vaan siitä, että kustantamot ovat heränneet digipuolen mahdollisuuksiin. Nyt kun Marvelkin on lähtenyt hommaan täysillä mukaan, niin luultavasti tämä ja ensi vuosi näyttää, mihin suuntaan ollaan menossa ja miten se vaikuttaa paperijulkaisuihin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.03.2012 klo 13:23:00
R-kioski ja Rautakirja siirtyivät sitten norjalaisille, miten mahtanee käydä sarjakuvalehtien? Joko karsitaan vallan pois vai...?

Ei vaiskaan, tuskin mitään radikaalia ainakaan äkkiä tapahtuu.
Joo. HS:n uutisen mukaan:
Lainaus
Tupakan, lehtien ja veikkauksen lisäksi R-kioskien valikoimiin on tulossa uusia tuotteita. Pressbyrån ja Narvesen tarjoavat jo mukaan otettavia aterioita ja juomia sekä sähköisiä palveluja.
Toinen uutinen (http://www.rannikkoseutu.fi/Uutiset/1194726419736/artikkeli/r-kioskit+myydaan+norjaan.html) taas tietää myös että:
Lainaus
R-Kioskien liikevaihto perustuu Suomessa, Virossa ja Liettuassa pitkälti perinteisiin kioskituotteisiin kuten tupakkaan, lehtiin ja veikkaukseen.
Nuo Pressbyrån ja Narvesen siis lienevät kioskeja Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa ja muualla missä Reitanilla on omistusta. Sanoma oli omistajana oletettavasti vähän erilainen kuin pelkästään kioskibisnekseen keskittynyt, nyt Euroopan toiseksi suurimmaksi alallaan nouseva Reitan.

Vielä Reitanista sanotaan että:
Lainaus
Reitan Group on perheyritys, jolla on kaikessa toiminnassaan pitkän tähtäimen näkökulma. Vaikka viime vuodet ovat olleet kioskisektorilla haastavia osassa Skandinaviaa, ...
Ja onhan meillä myös Lehtipiste.

Vaikea minun on kuitenkaan nähdä miten vaikkapa sarjakuvalehtimarkkinan kasvussa toteutuisi se yleinen 5-10% euromääräinen kasvu, mitä kaikessa pitäisi nykyään saada aikaan. Supersankarilehdissähän tapahtui mielenkiintoinen kehitys kultakauden nopeasti (halvalla) rykäistyistä, hyvin myyneistä pulpeista tietokoneen kanssa nysvättyihin kiiltokuvalärpäkkeisiin ja siitä pikaisesti kirjamuotoon. Uudelleenpaketoinnilla eli saman matskun myymisellä pariin kertaaan (kuten Japanissa) saatiin hieman kannattavuutta paremmaksi. Mutta mitä seuraavaksi?

Käsittääkseni nimen omaan iPadista odotettiin pelastavaa enkeliä kannattavaan digijakeluun, eli digilehtien myyntiin, mutta en tiedä miten tämä on toteutunut? Jäikö uutuudenviehätyksen kadottua jonkin kokoinen yleisö koukkuun? Vaikea mun on kuvitella sarjakuvakokoelmaa padiin, ja onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Miha - 06.03.2012 klo 13:45:36
onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?

On.

:)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 06.03.2012 klo 13:51:05
Vaikea minun on kuitenkaan nähdä miten vaikkapa sarjakuvalehtimarkkinan kasvussa toteutuisi se yleinen 5-10% euromääräinen kasvu, mitä kaikessa pitäisi nykyään saada aikaan. Supersankarilehdissähän tapahtui mielenkiintoinen kehitys kultakauden nopeasti (halvalla) rykäistyistä, hyvin myyneistä pulpeista tietokoneen kanssa nysvättyihin kiiltokuvalärpäkkeisiin ja siitä pikaisesti kirjamuotoon. Uudelleenpaketoinnilla eli saman matskun myymisellä pariin kertaaan (kuten Japanissa) saatiin hieman kannattavuutta paremmaksi. Mutta mitä seuraavaksi?

Jotenkin outoa, että uudelleenpaketointi tekee asiasta kannattavampaa, kun alkuperäisen materiaalin tuotantokulut ovat melko vaatimattomat verrattuna painokuluihin, jotka uudelleenpaketoinnissa nousevat...

Toisaalta uudelleenjulkaisun voi pitää myyntihyllyssä pitempään kuin lehden jossa materiaali on alun perin julkaistu. Tuo kuukausijulkaisu taitaa vain ampua itseään jalkaan. Mikä tietysti tarkoittaa, että kirjakaupat ja erikoismyymälät ovat parempi ratkaisu, mikä ei todellakaan ole yllätys.

Käsittääkseni nimen omaan iPadista odotettiin pelastavaa enkeliä kannattavaan digijakeluun, eli digilehtien myyntiin, mutta en tiedä miten tämä on toteutunut? Jäikö uutuudenviehätyksen kadottua jonkin kokoinen yleisö koukkuun? Vaikea mun on kuvitella sarjakuvakokoelmaa padiin, ja onko sellaisia (MAKSULLISIA) sarjakuvia kertakäyttöviihteenä nauttivia (skidejä?) enää olemassakaan?

Suomalaiselle sarjakuvalle iPad lienee huono asia (kuka sitä nyt omakustanteita IPadiin pykäisi). Mutta suomalaisille sarjakuvan välikäsille tuo on kauhistus, koska heillä ei ole enää mitään roolia (koska lukijakunta mokoma osaa jo englantia).

iPadin omistajat lienevät hyvää riistaa, koska kun kerran kapine on, sisältöä siihen on saatava eikä sarjakuva ole niin spesialisoitunut kuin useimmat appsit. Eli luulisi myyvän. Kindle Fire varmaankin on varmaan vieläkin parempi alusta, koska se on nimenomaan lukulaite, eli muuta puuhastelua sillä ei (paljoa) tehdä...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: [kivi] - 06.03.2012 klo 23:09:23
Suomalaiselle sarjakuvalle iPad lienee huono asia (kuka sitä nyt omakustanteita IPadiin pykäisi). Mutta suomalaisille sarjakuvan välikäsille tuo on kauhistus, koska heillä ei ole enää mitään roolia (koska lukijakunta mokoma osaa jo englantia).

Veikkaan ihan päinvastaista. Luulen että ellei jo nyt, niin viimeistään kohta on paljon palveluntarjoajia, joiden kautta saa omakustanteet ja muut hengentuotteet niin iPadiin kuin muihinkin lukulaitteisiin (Kindle etc) provikkakorvausta vastaan ja jaetulla riskillä. iTunesissa ja vastaavissa tämä tapahtui jo vuosia sitten.

Sen sijaan ulkomaisen sarjakuvan kivijalkakaupat ovat jo romahduksensa kärsineet Amazonin ja muiden nettikauppojen tulon myötä eikä sitä digijulkaisu enää muuta: Asiakas joka asioi sarjakuvakaupassa haluaa varmasti asioida siellä jatkossakin, eikä keräilijää edes kiinnosta digiversio. Kiinnostavampi on kysymys, ottaako asiakas riskin saada vajaita sarjoja lähikauppaan liian niukasti tilatuista varastoista ja maksaa niistä euroissa sen minkä kansi lupaa dollareina?

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 30.06.2012 klo 00:46:34
En tiedä mistä se kertoo, mutta vaikka sarjakuvalehdellä menee huonosti niin peräti kolme kotimaista pienkustantajaa keksi about samaan aikaan alkaa julkaista kuukausittaista sarjakuvalehteä:

Matti Hagelbergin Läskimooses (Kreegah Bundolo)
Petri Hiltusen Kalkkaro (Lempo Kustannus)
Säilä (Musta Ritari)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 30.06.2012 klo 10:45:28
Matti Hagelbergin Läskimooses (Kreegah Bundolo)

Läskimooses on vuoden sarjakuvatapaus. "Hulluudessaan" yliverto!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Sampsa_G - 25.07.2012 klo 07:24:44
70 Miljoonaa oli Comixologyn viime vuoden myynti. Se alkaa olla jo huomattava luku varsinkin kun ottaa huomioon, että paperin myynnistä ei ole hävinnyt samaa summaa :) Eli uusia/palaavia lukijoita on löytynyt.
Itse en fetisoi noita ohkaisia lehtiä niin rankasti vaikka onhan niissä oma fiiliksensä. Itse nautin tästä Digitaalisesta vallankumouksesta sikäli että kohtaan vähemmän valitusta paperin kertymisestä ja voin pysyä ihan oikeasti ajan tasalla rapakontakaisten kavereiden kanssa. Koskaan en tule kuitenkaan lopettamaan trade:in ja kovakantisten ostamista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 25.07.2012 klo 10:01:58
70 Miljoonaa oli Comixologyn viime vuoden myynti.
Tarkoitatko sittenkin tätä vuotta? Sillä summalla Comixology oli ainakin arvioinut tänä vuonna myyvänsä sarjakuvia. Se on noin 15 % Diamondin vuosiarviosta. Toisaalta tämän vuoden alussa Comixologylta oltiin ladattu jo 25 miljoonaa sarjakuvaa, kun Diamondin kautta oltiin suunnilleen samassa ajassa myyty vajaat 40 miljoonaa sarjakuvalehteä. Eli määrällisesti digitaalinen jakelu alkaa saavuttaa printtijakelua, mutta talous laahaa melko kaukana perässä, koska digiversio on usein huomattavasti halvempi. Nykyhintatasolla digimyynnin pitäisi olla määrällisesti kolminkertainen printtimyyntiin, jotta päästäisiin dollarimäärissä samalle tasolle lehtien kanssa.

Mutta kuten mainitsit, hyvä puoli tässä on se, että digimyynti ei näytä vahingoittaneen printtimyyntiä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: tmielone - 25.07.2012 klo 10:34:04
Sarjakuvat R-kioskeihin!

http://www.adressit.com/sarjakuvat


Vilkaisin tuota ja ajattelin, että tuon voisi vaikka allekirjoittaa. Sitten katsastin keiden nimiä listalta jo löytyy ja huomasin, että olin tuon allekirjoittanut jo vuonna 2006. Ei minkäänlaista muistikuvaa asiasta.

Mutta kuten mainitsit, hyvä puoli tässä on se, että digimyynti ei näytä vahingoittaneen printtimyyntiä.

Itse olen kokeillut Comixologya puhelimellani ja ei se kyllä aitoa sarjakuvaa korvaa. Näet vain yhden ruudun tai vain osan siitä kerrallaan, joten koko sivun silmäily jää kokonaan väliin. Se on iso miinus sillä sarjakuvasivu tai -aukeama on kuitenkin kokonaisuus ja nyt se jää tuosta pois. Strippisarjakuvissa se ei ole ongelma, mutta muissa genreissä kyllä.

Itse olen käyttänyt tuota vain hätäapuna, esim. matkustaessa, kun ei ole parempaa lukemista tarjolla. Siihen se on kätevä. Tähän mennessä olen vain lukenut ilmaisia sarjakuvia, joten käyttö ei ole vaikuttanut mitenkään sarjakuvien ostamiseen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Emiliia - 25.07.2012 klo 11:23:52
Sarjakuvat R-kioskeihin!

http://www.adressit.com/sarjakuvat


Allekirjoitin! En oo kyllä ihan vielä toipunut kommenttien lukemisesta...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Sampsa_G - 25.07.2012 klo 16:26:18
Todella jossain olen vuodet onnistunut sotkemaan 70 miljoonaa on todella tämän vuoden arvio. Toisaalta iso osa tästä .99 (tai .79 meillä täällä) kamasta on tavallaan jo maksanut itsensä aikanaan ja sen pitäminen niin sanotusti painossa ei ole kovin kallista. Yhä ihmettelen, että näissä digitaalijulkaisuissa ei ole mainoksia vieläkään koska sillähän saataisiin jotain dollareita lisää. 


Itse olen käyttänyt tuota vain hätäapuna, esim. matkustaessa, kun ei ole parempaa lukemista tarjolla. Siihen se on kätevä. Tähän mennessä olen vain lukenut ilmaisia sarjakuvia, joten käyttö ei ole vaikuttanut mitenkään sarjakuvien ostamiseen.


Tuo on totta puhelimessa kokemus jää rajalliseksi, mutta esimerkiksi iPad tai Galaxy Tab ovat suurinpiirtein samankokoisia näytöiltään kuin tuollainen jenkkilehti tuppaa olemaan hieman pienempi ja varsinkin iPad3:sen näyttö on niin tarkka, että zoomailuun ei joudu turvautumaan. Ainoastaan koko aukeamat ovat ongelmallisia. Itselläni taitaa olla hieman yli 2000 digitaalista sarjakuvaa tällä hetkellä joista osa toki ilmaisia.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 25.07.2012 klo 17:35:54
Allekirjoitin! En oo kyllä ihan vielä toipunut kommenttien lukemisesta...

Mitä niissä muuten sanotaan?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Emiliia - 25.07.2012 klo 18:44:04
Réunionin saaren haitilanne on huolestuttava. Lasta ei saa heittää pesuveden mukana. Adressin paikka.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.07.2012 klo 11:19:37
En tiedä mistä se kertoo, mutta vaikka sarjakuvalehdellä menee huonosti niin peräti kolme kotimaista pienkustantajaa keksi about samaan aikaan alkaa julkaista kuukausittaista sarjakuvalehteä:

Matti Hagelbergin Läskimooses (Kreegah Bundolo)
Petri Hiltusen Kalkkaro (Lempo Kustannus)
Säilä (Musta Ritari)
Ja kun raha liikkuu, tämähän merkinnee myös vakiintunutta elantoa lehtien piirtäjille, jotka voivat keskittyä tekemään omaa hommaansa.

Vakavammin puhuttuna, tämä on tietenkin hieno homma. Vielä kun nuo lehdet löytäisivä edes jonkinlaisen lukijakunnan. Kuulin muuten, että Sarjarin (joka aina unohdetaan) levikki on jossain 400 pinnassa. Se tieto todella yllätti.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 07.03.2013 klo 12:10:02
Kappas vaan, (http://www.icv2.com/articles/news/25001.html) voi olla liian aikaista juhlia, mutta taitaa olla jenkkisarjakuva nousussa. Joku divarinpitäjä aikanaan sanoikin, että lamat ovat hyväksi sarjakuvan ja kirjojen myynnille...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lönkka - 07.03.2013 klo 21:18:07
Ei ollut montaaaan kuukautta kun vastaavasti porattiin sitä että laskussa ovat kun kuukauden myynnit oli jonkun prossan miinuksilla.

Normaalia markkinoiden heilahtelua; ei kannata alkaa kummastakaan vetää sen suurempia johtopäätöksiä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Ville Manninen - 07.03.2013 klo 23:56:07
Kuukausi takaperin mainiossa erinomaisessa Charlie Brooker's Weekly Wipe -ohjelmassa oli pätkä, jossa taivasteltiin talouden huonoa jamaa. Sarjiskauppiastakin haastateltiin: Out of the last six months of the year, five months of those were best ever months. (http://youtu.be/UUEnl3QNAkc?t=2m24s)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Kreegah Bundolo - 14.07.2014 klo 14:34:22
Sarjakuvalehti kuolee ja ehkä formaatti kiinnostaa minua nyt juuri siksi enemmän kuin mikään muu julkaisemisen muoto. Sarjakuvalehti nyt vaan on niin täydellinen ja kompakti paketti. Nautin sarjakuvalehdessä kaikesta: Kannet, huono paperi, fiilis, keveys, nopeus, mainokset, kirjepalstat ym "täyte". Sarjakuvalehti on juuri sopivan mittainen kerta-annos sarjakuvaa. I love it!

Sarjakuvalehden ainoa huono puoli on kirjahyllyssä säilyttämisen vaikeus. Silloin tällöin on ilmestynyt sarjakuvalehtibokseja ja slipcaseja. Koen että viimeksi mainittu on itselleni se kaikkein ideaalein julkaisumuoto. Ei pahemmin kirjojen julkaiseminen tällä hetkellä kiinnosta jos totta puhutaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: sihvonen - 15.07.2014 klo 12:04:07
Sarjakuvalehti kuolee ja ehkä formaatti kiinnostaa minua nyt juuri siksi enemmän kuin mikään muu julkaisemisen muoto. Sarjakuvalehti nyt vaan on niin täydellinen ja kompakti paketti. Nautin sarjakuvalehdessä kaikesta: Kannet, huono paperi, fiilis, keveys, nopeus, mainokset, kirjepalstat ym "täyte". Sarjakuvalehti on juuri sopivan mittainen kerta-annos sarjakuvaa. I love it!

Digitaalisen systeemin ongelma on siinä, että lukukokemus kapeutuu huomattavasti tylsemmäksi. Ei ole Padin näytön lähmimisessä sitä tärkeätä tunnetta, joka tekee ainakin itselleni sarjakuvalehden lukemisesta hienon kokemuksen.

Se että omakustanteina tulee Petterinkin mainitsemat kolme säännöllisesti ilmestyvää lehteä on mainio juttu, mutta toivoisin, että joku isompi kustantaja yrittäisi tarttua ja sitoutua jälleen lehden julkaisemiseen. Kioskit ovat toki karsineet paljon lehtihyllyjensä sisältöä viime vuosina muutenkin ja printtimedian tulevaisuus näyttää heikkenevän entisestään. Olisi silti aika mainio juttu, että vielä joskus voisi hakea kotimaisia sarjakuvia julkaisevan säännöllisesti ilmestyvän sarjakuvalehden lähikioskiltaan.

Egmontilla oli toki Nemi ja Viivi ja Wagner -lehdet, mutta ne jäivät valitettavan lyhytikäisiksi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 15.07.2014 klo 19:30:14
Piirtäkääs joku kuviteltu Lehtipisteen hylly vuodelta 1974. En tiedä ilmestyikö silloin eniten sarjakuvalehtiä Suomessa, mutta hyvä arvaus olisi.

Sarjakuvan hullu vuosi, kuten täällä joskus sanottiin. Pelkästään Korkkareita ilmestyi normin lisäksi Aavikon, Ilmojen, Merten, Avaruuden, Lännen ja Viidakon.

Tuo vuosi oli myös taitekohta. Sarjis ilmestyi viimeistä vuotta. Markkinat "romahtivat".
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Czaba - 15.07.2014 klo 22:21:21
Varmaan niinkin, muistan itsekin että olin tuohon -74 mennessä hyvinkin päässyt laadukkaan eurosarjakuvan makuun. Jostakin piti tinkiä, kaikkeen ei penskana ollut rahaa joten tuo Korkkarityyppinen kama sai jäädä ja "epämääräiset" lehtijulkaisut joista ei voinut aina tietää mitä ne olivat. Laatua oli kumminkin niin paljon saatavilla vielä monta vuotta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.07.2014 klo 23:43:08
Tuosta noin vuodelta 1974 saan listattua ainakin nämä lehdet:


Ja kun tuolla on Tex ja King Kong, niin eikös tuonne silloin kuulune myös Ankan Taskarit. Ilmestyikö myös Teräsnyrkki 1974? Varmaan puuttuu vielä monta... Pellefantti? Joitakin pienempiä...?

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 15.07.2014 klo 23:56:58
Varmaan puuttuu vielä monta...

Agentti-X, Avaruusmatka, Drakula, Ihmissusi ja Frankenstein, Kauhu, Kalar, Tarzanin poika, mitä vielä. Eikös näitä hetki sitten vasta haettu. Onhan meillä monia indeksointuja lähteitä, mutta aina tämä on vaikeaa. Moogin sivuilta löytyy kyllä mukavasti vuosiluvut lehden kohdalta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: J Lehto - 16.07.2014 klo 00:10:19

Miksei voi aina olla vuosi 1974?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.07.2014 klo 00:24:14
Ohukainen ja Paksukainen
Nakke
Buster
Mustanaamio
Haukku
Hevoshullu

ehkä myös
Masi
Maailman vahvin nalle

Mutta joo, sarjakuvalehtiä ei enää kioskille ilmesty, ellei sitten joku päätä hukata rutkasti rahaa.  :(
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: MarXus - 16.07.2014 klo 14:47:58
Unohtuiko Aku Ankka itsestäänselvyytenä?  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jari Lehtinen - 16.07.2014 klo 15:03:55
Ette ole lukeneet Pellefanttia ja Retua.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: CryingBlueRain - 16.07.2014 klo 15:28:12
En tiedä Kung fu -lehdestä mitään, mutta eikös se ollut sarjakuvalehti? Ilmestyi tietääkseni ekaa vuotta 1974.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Clavia Z - 16.07.2014 klo 15:35:25
Juu, Kung Fu oli sarjislehti. Täällä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4115.msg221053.html#msg221053) siitä on hiukan puhuttukin. Julkaisi näköjään myös Marvel-materiaalia suomeksi.

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: sihvonen - 16.07.2014 klo 20:41:32
Ohukainen ja Paksukainen
Nakke
Buster
Mustanaamio
Haukku
Hevoshullu

ehkä myös
Masi
Maailman vahvin nalle

Mutta joo, sarjakuvalehtiä ei enää kioskille ilmesty, ellei sitten joku päätä hukata rutkasti rahaa.  :(

Näiden lisäksi tuona vuonna ilmestyivät ainakin seuraavat mainiot lehdet:
Avaruusmatka Star Trek
Vampirella
Dracula
Shokki
ja ehkä myös Kostajat-lehti

Mahtava vuosi mitä kioskien lehtitarjontaan tuli! Harmi etten ollut vielä syntynyt.

Edit: Timo olikin jo näköjään listannut aiemmin nuo... Mutta ilmeistyiköhän liittenä oleva Välipala vielä tuolloin?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Kreegah Bundolo - 13.04.2015 klo 13:31:55
Osittain varmaan johtuu siitä että julkaisen Läskimoosesta ja sitä kautta on yli kolme vuotta tullut mietittyä sarjakuvalehden mahdollisuuksia ja toisaalta osittain siksi että lastenhoidon ja työkiireiden takia on vapaa-aika päivittäin vähäistä, että sarjakuvalehdet julkaisufoorumina ovat nousseet ykkössijalle sydämessäni. Mikä sen mukavampaa kun lasten mentyä illalla nukkumaan heittäytyä sohvalle sarjakuvalehden kanssa. Perinteinen jenkkisarjis (parikymmentä sivua plus mainokset) on juuri sopiva iltaviihde.

Olen yrittänyt hahmottaa että kuinka iso osa sarjakuvalehtien viehätyksessä on nostalgiaa ja kaipuuta männävuosiin ja mikä osa viehätyksestä perustuu pelkästään formaattiin. Pidän vanhojen sarjakuvalehtien huokoisesta paperista ja käsintehdyistä värierotteluista enemmän kuin uusien sarjakuvalehtien tietokoneväreistä ja naistenlehtipaperista. Tässä on varmasti iso osa juuri sitä nostalgiaa mutta toisaalta: pidän muutenkin mahdollisimman rajallisesta väripaletista sarjakuvissa.

Sarjakuvalehdissä kiinnostaa muodon lisäksi myös kaikki rajoitukset. Esimerkiksi juuri tuon värityksen osalta että joku on nähnyt päässään ensin millaiset värit sivulle tulee ja sitten rasteereita apuna käyttäen tehnyt käsin neljä eri originaalia jotka päällekkäin painamalla on saatu se riemastuttava värimaailma joka sarjakuvalehdissä vielä pari vuosikymmentä sitten oli.

Jälleenmyyjänä olen harmissani siitä ettei sarjakuvalehtiä enää pahemmin osteta (Tampere Kupliissa taisi mennä vain yksi lehti Kreegah Bundolon pöydästä kahden päivän aikana) mutta lukijana ja harrastajana tietysti ilahduttaa kuinka edullisesti voi hankkia hyvää luettavaa. Myös kustantajana lehtiformaatti kiinnostaa koska koen ettei kaikkia sarjakuvalehtien mahdollisuuksia ole vielä tutkittu. Ei tosin ole sarjakuvakirjojenkaan tai digijulkaisemisen, mutta niillä formaateilla riittää tutkijoita tällä hetkellä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 13.04.2015 klo 14:16:56
--kustantajana lehtiformaatti kiinnostaa koska koen ettei kaikkia sarjakuvalehtien mahdollisuuksia ole vielä tutkittu.

Formaattina sarjakuvalehti on helppo ja mukava, kunhan on sisältöä, joka lukijaa kiinnostaa.

Ongelmat tuntuvat olevan enemmänkin markkinoinnissa ja myyntikanavissa, kuvittelisin, ja siitä, että "happea" imetään markkinoilta joka median suuntaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.04.2015 klo 12:05:56
Formaattina sarjakuvalehti on helppo ja mukava, kunhan on sisältöä, joka lukijaa kiinnostaa.

Ongelmat tuntuvat olevan enemmänkin markkinoinnissa ja myyntikanavissa, kuvittelisin, ja siitä, että "happea" imetään markkinoilta joka median suuntaan.
En oikein hahmota mitä tarkoitat hapella. Kuka imee? Mutta joo, samaa mieltä ongelmista. Tosin Akkarin levikin kehitys (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,4293.msg444025.html#msg444025) viittaa jo johonkin muuhunkin.
Jossain vaiheessa yritin miettiä sitä että sarjakuvalehdet voisi muutaman euron tuotteena rinnastaa vaikka purkkakuviin, mutta taitaapa olla niin että myös purkkakuvat muuttuivat ensin keräilykuviksi ja katosivat sitten kokonaan. Jos miettii vielä lehden muita ulottuvuuksia, kuten vaikka keräiltävyyttä... Keräileminen ylipäätään taitaa olla hieman kuoleva, tai ainakin ikääntyvä harrastus sekin (mikä on sivumennen sanottuna ällistyttävää).
Mutta joo, levityskanavat olivat kotimaisen sarjakuvan suurin ongelma koko 80- ja 90-luvun ajan, mutta sitten sama vaiva iski kaikkeen sarjakuvaan. Nykyisellään postitus ja alv ovat prosentuaalisesti jo niin valtavia kuluja lehden hinnassa, että lehden järkevää kustannusrakennetta on vaikea hahmottaa. Ihme että ylipäätään mitään lehtiä enää ilmestyy!

Olen yrittänyt hahmottaa että kuinka iso osa sarjakuvalehtien viehätyksessä on nostalgiaa ja kaipuuta männävuosiin ja mikä osa viehätyksestä perustuu pelkästään formaattiin.
Kuvailemastasi lukuhetkestä tulee mieleen se miten naistenlehtiä (kai) kulutetaan. Siinä se edustaa sitä kuuluisaa omaa aikaa, jota aikuiset havittelevat lehteä ostamalla. Iltapäivälehti on vähän vastaava, vaikka se perustellaankin herkemmin järjellä eli uutisten seuraamisella.

Paperista vielä huomio Hongkongista. Siellä jenkkityylinen sarjakuvalehti on viime vuosiin asti pysynyt hengissä. Painokset ja lukijamäärätkin taitaa aasianlaajuisesti olla kymmenkertaiset jenkkien anglosaksisiin levikkeihin verrattuna.Sielläkin lienee kuolinkamppailu viime vuosina alkanut, niin siis paperi sikäläisissä lehdissä on paitsi suomalaista myös korkeakiiltoista.  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Kreegah Bundolo - 16.04.2015 klo 12:44:10
ALV ja postitus ovat kyllä molemmat hyviä rahasyöppöjä mutta lehtien vuositilauksissa ALV on vain 10 prosenttia (aiemmin oli 0). Jos myy lehteä vuositilauksena ja on postin kanssa sovittu joku hyvä diili massapostituksista, ei verojen ja postimaksujen tarvitse välttämättä olla niin tuntuva lovi yhden myydyn lehden hinnassa kuin mitä se pahimmillaan voisi olla.

Myyntikanavat lehdille ovat toden totta vähäiset sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kokisin kuitenkin että jos olisi lehtituote joka kiinnostaisi tarpeeksi monia, sen levittäminen vaikka kokonaan ilman irtomyyntiä vuosikertatilauksina ja nettimyynnin kautta, voisi olla ihan menestyksekäskin konsepti. Esimerkkinä heitän tässä tamperelaisten pienlehtelijöiden Suosikki-lehden joka oli niin hauska viritys että ostin sitä myyntiin hyvän nipun. Pian olikin Hesarissa iso juttu siitä kuinka Otavamedia älähti nimen käytöstä ja vaati kaikki numerot pois markkinoilta. Kaikki hankkimani Suosikit menivät muutamassa tunnissa ja olisi mennyt enemmänkin. Että jos on halua lukea joku lehti, kyllä se tullaan vaikka julkaisijalta kotoa hakemaan.

Jälleenmyyjien puutetta on sikäli turha valitella että jos olisi joku tuote joka kiinnostaisi huomattavaa määrää ihmisiä, jälleenmyyjät reagoisivat kyllä asiaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 16.04.2015 klo 13:50:13
Jälleenmyyjien puutetta on sikäli turha valitella että jos olisi joku tuote joka kiinnostaisi huomattavaa määrää ihmisiä, jälleenmyyjät reagoisivat kyllä asiaan.
Tuo on totta. Toisaalta monet uskovat että tarjonnalla voidaan luoda ns. kysyntää. Saatavuus vaikuttaa myyntiin, mutta tässä on varmaankin suuria tuotekohtaisia eroja. Mainos tai juttu lehdessä ei paljon auta jos tuotteen hankinta on asiakkaalle "liian" vaikeaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 18.01.2016 klo 00:39:23
Uusimmassa Sarjainfossa on Vieraskynä-palstalla Jussi Lahtosen hyvä teksti aiheesta. Formaatti on käytännössä kadonnut. En jaksa tässä referoida tekstiä sen enempää (menkää ja ostakaa lehti, jos sitä nyt mistään Akateemisestakaan saa). Kirjoittaja unohtaa kyllä mainita että Myrkky ja Mad työllistivät (ihan rahallisesti!*) joitakin suomalaisia tekijöitä (Pahkasiasta puhumattakaan, vaikkei se ihan puhdas sarjakuvalehti ollutkaan), että sikäli laajapohjaisessa sarjakuvalehdistössä olisi puolensa.
Nythän vaihtoehdot ovat epävarma sanomalehtistrippi, yhtä epävarma omakustanne, laaja sarjakuvaromaani (ei kai sekään mitään rahaa tuo).

Timo

* No, ainakin sitä margariiniä leivän päälle, leivän tullessa jostain muualta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 29.05.2017 klo 21:07:49
Twitterin, todennäköisesti Lurker Kvaak-tilin, kautta osui silmään mainio artikkeli (https://www.theatlantic.com/entertainment/archive/2017/05/the-real-reasons-for-marvel-comics-woes/527127/), kuinka Marvelin ongelmat juontuvat mm. toistuvasta uudelleennumeroinnista. Laskusuunta on ollut voimakas.

Tuolta osui silmään linkki, jonka takaa sama ruoditaan loputtomiin jatkuvan valitusvirren (https://spacetwinks.itch.io/shut-the-fuck-up-marvel) säestyksellä (sen voi ladata ilmaiseksi vaikka idea on lahjoittaa kirjoittajalle rahaa).

Itse en seuraa myyntilukuja tai alan kohuja, joten minulla ei ollut kuvaa kuinka alas myyntiluvut ovat painuneet tai kuinka surkeasti Marvel hoitaa some-suhteensa.

Sen sijaan tuttua on, kuinka kieroutunut malli suoramyynti (Direct Sell) todellisuudessa onkaan. Kuvittelin, että digitaalisuus olisi kuitenkin jo vaikuttanut toimintamalliin edes jollain tasolla. Se ettei näin ole, rehellisesti hämmästyttää minua kovin.

Sarjakuvien kustantaminen näyttäytyy aivan täysin järjettömältä, kun koko tuota toimintamallia katsoo uusin tai ulkopuolisin silmin.

Koska luen tarinat vasta vuosia niiden julkaisusta isoina tarinakokonaisuuksina ja lähinnä sen parhaimmiston, on minulle melko kaukainen kokemusmaailma tuo, missä tarinoita seurataan sitä mukaan kun ne ilmestyvät. Todellakin, sarjakuvalehtien seuraaminen on kallista jos täytyy suosikkisankarien seikkailut crossover-kokonaisuuksineen uskollisesti lukea.

Tulee mieleen omat nuoruusmuistot, kun sarjakuvien hinta alkoi nousta yli kipukynnyksen. Sisällön täyty silloin olla aika timankia ja yhä useampi lehti jäi 90-luvulla hyllyyn.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 29.05.2017 klo 23:19:59
Ongelma on vanhoilla lukijoilla, jotka ovat lopettaneet joskus, ja haluavat hypätä takaisin.
Tää on totta. Itse lopetin Ryhmä-X:n seuraamisen joskus 90-luvun puolivälin tienoilla (suomijulkaisuissa siis). Nykyisin kun lueskelen uusia Ryhmä-X:n seikkailuja, niin tuntuma on usein se, että kyse on ihan jostain eri hahmoista. Kaikenlaista on vuosien varrella tapahtunut ja lisäksi käsikirjoittajat ovat tietoisesti tai tiedostamatta muuttaneet hahmoja.
Samaan aikaan on hassua, että joihinkin vanhoihin juttuihin viitataan, aivan kuin kyse olisi just tapahtuneesta (mitä se varmaan hahmoille tietenkin onkin), mikä luo sellaista vaikutelmaa, että kaikesta muutoksesta huolimatta mitään ei oikeastaan olekaan tapahtunut.
Eikä tää välttämättä ole pelkästään huono juttu. Ainahan voi nostalgiannälässään lukea niitä "vanhoja hyviä" tarinoita ja ottaa uudemmat jutut sitten uudempina juttuina.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 30.05.2017 klo 00:37:40
Osa on sitäkin, että nuoruudessa läheisiksi koetut hahmot ovat etäisiä.

Hassu juttu tuossa valitusvirressä oli kohta, jossa todettiin melkoisiin lukemiin ehtineen One Peace -mangan ja The Walking Dead -sarjan aloituskohdan olevan ensimmäinen numero ja paras kohta uusien lukijoiden hypätä mukaan on ensimmäinen numero. Mutanttien maailma on ihan muuta: "Ei se niin mene, että aloitat TUXM:sta (The Uncanny X-Men) ja lopetat TUXM:iin, vaan aloitat TUXM:sta ja loppu menee päin helkuttia".

Samat olivat tunnelmat, kun päätin toteuttaa kymmeniä vuosia vanhan haaveen ja Marvel Unlimitedin myötä ryhtyä kronologiseen mutanttilukuprojektiin. Tätä kesti sinne Mutant Massacre -kokonaisuuteen.

Tiedän nyt, etten koskaan lue kaikkia X-Men-lehtiä sen enempää kuin syö karamellia päivittäin. Aikuistuminen on aikuisena yhtä tyhmää kuin se oli varhaisaikuisuudessa.

Marvelin iso ongelma taitaa olla, että sinne johtaviin paikkoihin nostetaan talon sisällä kasvaneita miehiä. Onhan se ihan mahdotonta, ettei tule mitään ideoita ulkoa päin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 30.05.2017 klo 09:11:59
Tunnistan kyllä mistä puhutte, kun lopetin Marvelin seuraamisen niin yritkset päästä sisälle ovat aika toivottomia (DCUssa on löytynyt enemmän väyliä joiden suhtautuminen jatkumoihin on ollut sopivan väljä).

Oma ongelmansa on että vaikka toisaalta niihin jatkumoihin hirttäydytään kiinni ja toisaalta niitä käsitellään miten sattuu. Olen joskus maininnut "toisen lehden ongelman", lehdissä huomioidaan yhä jotenkuten se että mikä tahansa numero saattaa olla jollekulle se ensimmäinen kosketus sarjaan, joten tietyllä tasolla hahmoihin ja tapahtumiin pääsee kiinni helposti...mutta sitten jos lukija sattuu nappaamaan jostain samoista hahmoista toisen lehden joka ei ole suoraan jatkoa ensimmäiselle...
Jiksin laittama linkki on yksi osa, jatkuva sarjojen reboottailu ja numerointien ja nimikkeiden vaihtelu sekoittavat tilannetta, ja kun tapahtumia myös reboottaillaan jatkuvasti, kuolleet heräävät eloon, sankarin tai ryhmän konteksti vaihtuu paikasta ja tyylistä toiseen ja taas takaisin ja on näitä Massiivisia Eventtejä joiden vaikutukset haudataan mahdollisimman nopeasti.
On jotenkin masentavaa, jos vähänkään kasuaalimpi harrastaja ei pysty sanomaan kahdesta lehdestä jotka on julkaistu vaikka parin vuoden välillä että kumpi on julkaistu ennen toista minkään muun kuin julkaisuvuoden perusteella: paitsi että se on tavattoman sekavaa, se kertoo myös että millään mitä näissä lehdissä tapahtuu ei ole mitään väliä, toisaalta kaikki tapahtumat unohdetaan ja toisaalta niihin kuitenkin viittaillaan...

Esim. tietokonepelialalla on herätty nimenomaan satunnaisten harrastajien  huomioimiseen, ja näiden rinnalla on sitten hevijuusereidenkin on mahdollista tehdä omia juttujaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 30.05.2017 klo 10:47:29
millään mitä näissä lehdissä tapahtuu ei ole mitään väliä, toisaalta kaikki tapahtumat unohdetaan ja toisaalta niihin kuitenkin viittaillaan...
;D Tuo kiteyttää aika hyvin. Mulla ei ole tällä sivulla kuvatun kaltaisia ongelmia kun en lue noita lehtiä. Joku syyhän Marvelilla pitää olla siihen että miksi niitä universumeita ja historioita roikutetaan väkisin mukana. Onko se vain sitä että tehdään niinku on tehty aiemmin, vai olisiko muitakin syitä?

No, tietenkin yksi syy on peruslähtökohdassa, että sankari ei voi kaupallisista syistä kuolla eikä sarjan peruslähtökohdatkaan sais periaatteessa muuttua. Noista syistä johtuen homma muuttuu kuitenkin helposti tylsäksi ja siksi tekijätkin pyrkivät varioimaan perusjuttuja. Se vaatii sitten "uuden" samantapaisen hahmon kuin se vanha ja lopulta kun näitä hahmovariaatioita ja erilaisia kehitelmiä on riittävästi, kokonaisuus muuttuu hahmottomaksi.

Jostain syystä myös erilaiset ihmissuhdekiemurat on otettu mukaan supersankarisarjakuviin ja ne hämärtävät kokonaiskuvaa entisestään kun jonkinlaista jatkumoa kuitenkin yritetään pitää pystyssä.

Twitterin, todennäköisesti Lurker Kvaak-tilin, kautta osui silmään mainio artikkeli (https://www.theatlantic.com/entertainment/archive/2017/05/the-real-reasons-for-marvel-comics-woes/527127/) Todellakin, sarjakuvalehtien seuraaminen on kallista jos täytyy suosikkisankarien seikkailut crossover-kokonaisuuksineen uskollisesti lukea.
Ehkä on ajateltu että laaja universumi ja mahdollisuus lukea juttuja sieltä täältä ahmimalla sekä kauniitjarohkeat-meininki on pitkässsä juoksussa jotenkin koukuttavaa? Ja suosituimpia hahmoja halutaan myös näyttää ja myydä mahdollisimman paljon, siispä crossover. Näyttääkin siltä että juuri nämä jutut joiden ajatellaan parantavan kaupallista potentiaalia, heikentävät sitä. On väärä strategia kysyä faneilta mitä he haluavat ja tehdä just sitä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 30.05.2017 klo 17:57:34
Kyllä "millään ei ole väliä" -tunne on ollut aika voimakas lähemmäs vuosikymmenen ajan. Toisaalta sen ansiosta Marvel- ja DC-tuotantoa tulee luettua aivan sujuvasti välittämättä mitä siinä ympärillä on tapahtunut.

Suomessa varmaan jo "lehtikyllyhistoria" vaikuttaa siihen, että on luontevaa hyppiä eteen ja taakse, lukea uutta ja vanhaa. Lehdetkin olivat sellaisia neljän lehden "tradeja".

Jenkeillä on paljon kiinteämmin tuo harrastaminen "mitä just nyt tapahtuu".

Kun sarjakuvauniversumin perusteet ovat kunnossa, niin silloin tulee luettua siitä ympäriltäkin paljon. Marvelin Dark Reign oli tässä suhteessa onnistunut, samoin DC:n Infinite Crisis. Sitten kun perusteiden osalta menee huonosti, niin koko maailma menee alta, eikä mikään kiinnosta. Tottumuksen voima varmasti särkyy noissa uudelleenkäynnistyksissä.

Totta muutenkin, että crossover-tapahtumat ovat käyneet sietämättömiksi. Koetin joskus kokeilla Wonder Womanin tarinoita ja aloitin siitä One Year Later -kaudesta, jossa WW oli ottanut lomaa. Ensimmäinen tarina jyräsi kympillä sen kourallisen lehtiä ja sitten tuli joku amatsonit hyökkää tms. ja siihen tyssäsi kaikki mielenkiinto.

Tuo on ihan mielipuolista, että aloitetaan lehti, tekijät ovat hyviä, draivi on kohdallaan ja sitten pitäisi hyppiä julkaisusta toiseen ja seuratusta sarjasta tulee sivujuonne päätarinaan nähden.

Minusta eivät jenkeissä kustantajat oikein osaa keksiä mitään uutta, vaan vetkutellaan näitä vanhoja. Kasvavat crossover-tarinat olivat trendi vuosikymmen sitten ja nyt viisi vuotta on tehty jatkuvaa uudelleenkäynnistämistä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 30.05.2017 klo 20:33:44
Jep, ajoittain kiinnostaisi vilkuilla mitä Marvelilla ja DCUlla tapahtuu, mutta jos menee vaikka kirjaston valikoimia katsomaan ja siellä on rivissä tradeina Avengers, New Avengers, Dark Avengers, Avengers: New Beginning, Avengers: Siege, Siege: Avengers, New Avengers: Siege, Avengers: Return jne eikä oikein mitään vihjettä onko noissa sisäisiä yhteyksiä tai esim. järjestys joissa kannattaisi lukea (jos ei halua tihrustella niistä apinalaatikoista julkaisuvuosia) niin kummasti alkavat islantilaiset tikku-ukot näyttää houkuttelevammilta.

Ajoittain voi yrittää just etsiä jotain kiinnostavaa tekijää ja keskittyä hänen kauteensa ja just toivoa että siihen ei sisälly kovin keskeisesti mitään niistä helvetillisistä crossovereista...

Wonder Woman on kyllä varsin hyvä esimerkki ongelmista. Hahmossa on sen verran ikonisuutta että DC:n täytyy jollain tavalla se huomioida, mutta kun hahmolle ei ole ikinä kehittynyt mitään kovin selkeää ideaa mistä on kyse (ehkä lukuunottamatta kryptolesbistä bondagea jota ei ikoniselle hahmolle haluta sanoa virallisesti), joten joka tekijällä on vähän eri näkemys hahmosta joten kun tekijätiimi vaihtuu niin edellisten tekijöiden jutut dumpataan, ja faneilla on myös hyvin vaihtelevia käsityksiä kuka Ihmenainen oikein on joten mitä tahansa tekijä tekeekin niin osa fanikunnasta nostaa äläkän...joten Themiscyra ja muut amatsonit ovat joskus mukana ja joskus keskeisiä ja joskus katoavat tyystin, samoin muut Kreikan myytit tai Steve Trevor tai identiteetti Diana Princena tai kaikki muukin.
Tuloksena oli pitkään lehti jonka lukijakunta ja myynti olivat pieniä, lukijapalautteen perusteella vähintään kolmasosa faneistakin aina inhosi lehteä ja kulloistakin tekijää, ja kukaan ei oikein saanut aikaan mitään sellaista joka oikeasti oikeuttaisi Ihmenaisen ikonisuuden...mutta jukaista piti. En tiedä nykytilanteesta mutta en olisi mitenkään valtavan yllättynyt jos tilanne ei olisi muuttunut...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 09.08.2019 klo 05:59:15
Kolmannes myynnistä on sarjakuvalehtiä, mutta kokoelmat haukkaavat koko ajan suurempaa siivua, näin ainakin toteaa pitkän linjan sarjakuvakauppias (https://www.comicsbeat.com/tilting-at-windmills-275-diamond-and-graphic-novel-distribution/).

Kannattaa lukea juttu ajatuksella, vaikka siinä on paljon asiaa numeroiden muodossa. Tuo aika konkreettisesti kuvaa sen, mitä on sarjakuvakauppiaan ongelma ja miten iso juttu on se, että ylipäätänsä saadaan tuotteet kauppaan. Siis ihan totta.

Tuo sarjakuvakauppojen ahdinko jenkkilässä on vähän kuin niiden aseellinen väkivalta, koska siihenkään ei nähdä mitään ratkaisua.

Ja tuo Dog Man on muuten ISO juttu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 09.08.2019 klo 14:42:42
Koiramiestä on tullut suomeksikin ainakin kaksi kirjaa. Ei täällä ole ollut pahemmin puhetta. Koetin kakkososaa arvostella, mutta ei siitä tullut mitään.

Kapteeni Kalsari on lapsista sellainen semi-hauska, mutta jää pahasti Ryhmä Haun jne. jalkoihin.

Suomessa jos olisin, olisin jo varmasti Kvaak-arvostellut jokaisen lastensarjan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 09.08.2019 klo 17:40:06
Pari havaintoa viime viikoilta:

Jossain todettiin, että USA:ssa manga alkaa vallata alaa perinteiseltä sikäläiseltä sarjakuvalta (eli lähinnä supersankarisarjakuvalta). Erityisesti My Hero Academia oli saanut tuulta alleen USA:ssa.

Jossain toisaalla todettiin, että ihan muutaman vuoden takaisessa tilastossa Ranskassa miltei 40% ostetusta sarjakuvasta olisi mangaa. Tämä oli mielestäni epäilyttävän suuri luku. Tosin oli tieto kuinka pielessä hyvänsä, mangaa luetaan Ranskassa enemmän kuin muualla Euroopassa.

Japanissa mangan myynti laskee, mutta ilmeisesti suhteessa väestön kohderyhmien supistumisen kanssa, joten sikäläiset kustantajat eivät ole erityisesti huolissaan.

Lähteitä en jaksa kaivaa, osa oli videoita jne. Lienee kuitenkin helppo päätellä, että koska sarjakuvan kokonaismarkkina on pitkään pudonnut tai polkenut paikallaan kategoriasta riippuen, mangalla menee kuitenkin hiukan paremmin kuin muilla.

Suomen markkina on kuitenkin jo niin hiljainen, että jo myyntikanavien vähyys sotkee kysynnän kokoa. Jos jotain ei koskaan edes tarjota, kysyntä on vähän virtuaalista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.08.2019 klo 23:22:27
Erityisesti My Hero Academia oli saanut tuulta alleen USA:ssa.
Se onkin hyvä. Parasta supersankarisarjakuvaa tällä hetkellä mun mielestä. Ja sitä voi nyt lukea suomeksikin kun on vasta 4 pokkaria tullu.
Jossain toisaalla todettiin, että ihan muutaman vuoden takaisessa tilastossa Ranskassa miltei 40% ostetusta sarjakuvasta olisi mangaa. Tämä oli mielestäni epäilyttävän suuri luku. Tosin oli tieto kuinka pielessä hyvänsä, mangaa luetaan Ranskassa enemmän kuin muualla Euroopassa.
Euro- ja kappalemääräinen myynti, tai nimikkeet ei mene ihan yksi yhteen. Euroissa voi hyvinkin olla tuo 40%, mutta nimikkeissä/ilmestyneinä sarjakuvajulkaisuina tilanne on paljon selkeämmin B.D.:n hyväksi. Supersankarit lienee kasvattaneet siellä voimakkaimmin euromääräistä ja nimikkeitään viimeisten 10-15 vuoden aikana. Manga taas on pitänyt suurin piirtein pintansa. Ainakin Suomea kun kattoo, niin ns. isoja nimiä (tyyliin Dragon Ball, Naruto, jne.) ei ole enää viime vuosina syntynyt tai kasvanut (ei siellä eikä meillä). Eli sama myynti tehdään useammalla erilaisella pokkarilla.

Japanissa mangan myynti laskee, mutta ilmeisesti suhteessa väestön kohderyhmien supistumisen kanssa, joten sikäläiset kustantajat eivät ole erityisesti huolissaan.
Joo, se on laskenut pitkään. Mutta ei Japania voi oikein verrata länsimaihin, kun niillä lehdet on paksumpia kuin albumit, integraalit tai tradet. Käsittääkseni markkinan kuihtuminen on kuitenkin vihdoin taittunut kun on vihdoin saatu kaupallinen digipuoli joten kuten vetämään.

Suomen markkina on kuitenkin jo niin hiljainen, että jo myyntikanavien vähyys sotkee kysynnän kokoa. Jos jotain ei koskaan edes tarjota, kysyntä on vähän virtuaalista.
Jännä juttu tässä on että suomalaisilla sarjakuvalehdillä menee paremmin kuin pitkään aikaan (sitten Punaniskan ja V&W-lehden). Vaikka ovat pienilevikkisiä, ainakin niitä ilmestyy edelleen ja aika monia eri lehtiä verrattuna käännöslehtiin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 12.08.2019 klo 17:30:34
Jiksin digi-sarjakuvaa käsittelevästä threadista näin tuon Jim Leen itkuntuherruksen kun digisarja on kolme-neljä vuotta pysynyt samankokoisena. Tuota oli sitten kommentoitu ympäri nettiä ja monessakin paikassa oli todettu, että ainakin USA:ssa manga syö supersankari- ja action-genrejä. Ja kyseessä on nimenomaan paperijulkaisut.

Luulenpa, että ihmiset haluavat ihan fyysisen paperijulkaisun tänä päivänä. Jokin Trumppilan aivopieru voi aina estää pääsyn mediaserverille lukemaan digiä, mutta kun sinulla on painos kirjahyllyssä, sitä ei voi kukaan estää lukemasta.  ;D

Tuo kotimaisen sarjiksen nousu olisi mukavampi, jos/kun se toisi tekijöille leivänkin pöytään. Olen muutamaa julkaisua katsellut ihan sillä mielellä, että ne ovat jo ihan hyvää kansainvälistä tasoa. Puuttuu enää riittävän iso maksava lukijakunta. (Reimankin Mantsuria-kirja on kyllä jo mainostamisen arvoinen...  ;D )
 
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 12.08.2019 klo 18:39:11
estää pääsyn mediaserverille lukemaan digiä, mutta kun sinulla on painos kirjahyllyssä, sitä ei voi kukaan estää lukemasta.  ;D

Toisaalle sen jo linkkasin, mutta Liefeldin Youngblood-sarja on kadonnut digikaupoista tekijänoikeuskiistoihin liittyen.

Onhan se mahdollista, että katoaa kokonainen digikauppa.

Vaivalloiselta tuntuisi, jos pitäisi ns. DRM-free-tiedostoja ryhtyä tallentamaan jonnekin levyn kulmalle.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 04.09.2019 klo 14:55:39
Veikkaan, että jonkinmoinen sarjakuvalehtien paluu saattaisi tapahtua, mutta sen yrityksen torpedoisi tällä hetkellä jakelukanavat. Ulkomaiden uutisista päätellen pientä viriämistä maailmalla sanotaan olevan. Jopa nuoremman väen (20+) keskuudessa, ei toki teinien kuitenkaan. Mutta Suomessa jyrätään koko ajan sekä kirjakaupoista että muista myymälöistä sarjakuvaa pois.

Itseä huvitti jonkunverran muutama päivä sitten erään hieman epäsiistin nuorenherran kommentti myyjälle (sensuroitu valmiiksi): "On se (sensuroitu) kun hyllyssä on (sensuroitu) Heathrow:n lentokenttää esittelevä lehti mutta ei yhtään sarjakuvalehtee." Toden totta, hyllyssä oli (englanninkielinen) Heathrow:ta esittelevä lehti.

80- ja 90-lukujen kaltaista suosiota sarjakuvalehti ei enää saa. Mutta näin nääntyneeksi en markkinaa usko. Mutta ilman minkäänlaista markkinointia ei ole ihme, että sarjakuva kuihtuu ja kuihtuu.

Itse asun Tampereella ja vaikka tämäkin on neljännesmiljoonan kuluttajan kauppa-alue, täällä on ehkä viisi paikkaa, joista sarjakuvaa saa, jos haluaa muuta kuin Aku Ankan taskukirjoja. Nämäkin paikat täytyy tietää, ei niitäkään ummikko vahingossa löydä. Verkko- ja postimyynti toki toimii, mutta se halu selata fyysistä teosta on tässä aika vahva vaikutin ostopäätöksiin, joten se ei tilannetta juuri muuta.

Eli summa summarum, negatiivinen kierre: mitä vähemmän myydään sitä vähemmän halutaan edes yrittää myydä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: TOSA - 04.09.2019 klo 16:06:52
Itse asun Tampereella ja vaikka tämäkin on neljännesmiljoonan kuluttajan kauppa-alue, täällä on ehkä viisi paikkaa, joista sarjakuvaa saa, jos haluaa muuta kuin Aku Ankan taskukirjoja. Nämäkin paikat täytyy tietää, ei niitäkään ummikko vahingossa löydä. Verkko- ja postimyynti toki toimii, mutta se halu selata fyysistä teosta on tässä aika vahva vaikutin ostopäätöksiin, joten se ei tilannetta juuri muuta.
Olen kiertänyt divareja ympäri suomen jostain vuodesta 1982 tai 1983 lähtien aktiivisesti (eli ennen kuin opin edes lukemaan) mutta erityisesti kuitenkin Tampereella.
Muistan vielä ne ajat kun joutui odottamaan vuoroaan että pääsee selaamaan seuraavan sarjakuvarivin hyllystä kun oli niin paljon ihmisiä tekemässä samaa hommaa. Nykyään on yleensä yksin ainoana asiakkaana divarissa ja jos oikein vilkasta on niin sen aikana yksi tai kaksi asiakasta käy kysymässä jotain tiettyä kirjaa tai sarjakuvaa. Lukulaari on poikkeus ja siellä oikeasti vielä näkee muitakin asiakkaita samaan aikaan.
Nuoria asiakkaita ei pahemmin ole näkynyt joten en kyllä jaksa uskoa että sarjakuvan suosio nousisi enää tästä hetkestä vaan pikemminkin päinvastoin. Voi tietysti olla että nuoremmat luottavat enemmän nettimyyntiin eivätkä vaivaudu kivijalkakauppaan sekaamaan.
Itselläkin on harrastus kieltämättä kyllä mennyt siihen että jos divarilla on hyvät nettisivut niin käyn ne ensin läpi ja teen listan jonka pohjalta haen tarvitsemani. Tai päätän olla lähtemättä divariin jos ei ole mitään mielenkiintoista sivuilla. Ei tule pahemmin sitten enää löytöjä tehtyä kun en yleensä käy läpi muuta kuin juuri ne mitä olen sivujen perusteella listannut. Alkaa tulemaan jo vanhaksi ja kyllästyneeksi selaamaan tunteja ja lopputuloksena on yleensä se ettei löydykään mitään puuttuvaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.09.2019 klo 16:31:49
Eipä tule Aku Ankkakaan enää sitten vuoden 2025 jälkeen ainakaan postissa:
MT: Postin toimitusjohtaja arvioi, että lehtien jakelu voi loppua jo vuonna 2025, kirjeiden jopa aikaisemmin (https://yle.fi/uutiset/3-10953766)
Heikki Malisen mukaan kirjeliiketoiminta loppuu ensin.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.09.2019 klo 18:56:25
Sattuneesta syystä itsekin pohtinut tätä aihealuetta viime aikoina. Just oli sanomalehdessä siitä miten oppimateriaalit on kouluissa siirtymässä vahvasti digiin. (On siellä kai vielä muutama nuori luddiitti haraamassa vastaan.) Mutta kuten artikkelissakin mainittiin, tämä kasvattaa nuorison ns. ruutuajan melko infernaaliseksi, ellei mikään muutu. Ainakin omalla kohdalla on käynyt niin, että mitä enemmän olen alkanut tehdä duunia koneella, sitä vähemmän kiinnostaa lukea sarjiksia näytöltä (plus että laatu on paskempi, eikä voi hypistellä tai keräillä).  Että ehkä se nuorillakin joku vastareaktio on tulossa? Mutta saattaahan se olla että sellainen mahdolinen reaktio ohjautuu sitten vaikka audio-kirjoihin?

Kotilmaisella pienlehtirintamalla on kuitenkin kivaa kun ilmestyy Läskäriä, Kalkkaroa, Kevyttä Metallia jne. Itelläkin haaveissa jatkaa julkaisemista vielä ekan Magneettimiehen jälkeen (linkki YouTubeen) (https://youtu.be/YqszH4F5JkY). Mielenkiinnolla ootankin miltä pienlehtipuoli näyttää Festareilla tänä vuonna. EIihän paljon nyt ehdi varmaan katsastaa, mutta hieman ees...

Omakustantajien eduksi on myös (entisiin aikoihin verrattuna) some ja lukuisat tapahtumat, joihin voi mennä myymään, eli ainakin teoriassa voi tavoittaa kiinnostuneita sitä kautta. Ainakin näin tuntuu Kevyt Metalli saaneen riittävästi nostetta alumiinisiipiinsä (nrot 5 ja 6 ilm. tänä syksynä). Ehkä sivuan tätäkin aihetta hieman festarihaastattelussani Tiivistämöllä (la klo 15 alk.) kun on tarkoitus tuotteiden mainostamisen ohessa puhua niiden myymisestäkin ja 40-vuotisesta säätämisestäni aiheen parissa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 04.09.2019 klo 19:05:33
Heikki Malisen mukaan kirjeliiketoiminta loppuu ensin.
Malisesta ei nyt oikein tule mitään painokelpoista sanottavaa mieleen joten kommentoin vain tuota artikkelia.
Lainaus
Jakeluun on tullut alustatalouden tapaista toimintaa, joka on tullut tutuksi muun muassa taksiyritys Uberista, lehti kirjoittaa.
En yhtään ihmettele. Olen jo pitkään kummastellut Postin meininkiä tällä liikentoiminta-alueella. Mikä tahansa viritys olisi luultavasti kilpailukykyinen sen kanssa (hinta/laatu). Eikä taaskaan sanaakaan siitä, milloin ne Postin kannattavuutta syövät, Kiinasta tulevat paskapaketit saataisiin ruotuun?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 04.09.2019 klo 19:50:28
Voisiko sarjakuvalehdestä tulla pienen "eliitin" harrastama formaatti samaan tapaan kuin vaikkapa vinyylilevyistä?

Sitähän nämä Läskärit ja Kalkkarot tavallaan jo ovat.

Kun kaikki väistämättä muuttuu digitaaliseksi niin jotkut antavat sitä suuremman arvon analogiselle.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 04.09.2019 klo 19:51:48
Eipä tule Aku Ankkakaan enää sitten vuoden 2025 jälkeen ainakaan postissa:
MT: Postin toimitusjohtaja arvioi, että lehtien jakelu voi loppua jo vuonna 2025, kirjeiden jopa aikaisemmin (https://yle.fi/uutiset/3-10953766)
Heikki Malisen mukaan kirjeliiketoiminta loppuu ensin.

Timo
Haetaan ne lehdet sitten Sanomilta suoraan painosta. Suomessa on muitakin toimijoita kuin Posti, joten en nyt vielä menisi hyppimään seinille. Ja yhden Malisen puheita nyt en noteeraa yhtään...ihan turha jäpä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 04.09.2019 klo 20:01:03
Tanskassa kirjeitä jaettiin postin toimesta enää kerran viikossa, taisivat lopettaa jo kokonaan - en tiedä, jaetaanko siellä enää lehtiäkään. Jakelutoiminta siirtynee hiljalleen kokonaan kuriireille ja lehtitaloille, ja tietenkin sähköisille jakelukanaville.

Sarjakuvalehti on marginaalia marginaalissa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: ekku - 04.09.2019 klo 20:10:54
Eipä tule Aku Ankkakaan enää sitten vuoden 2025 jälkeen ainakaan postissa:
MT: Postin toimitusjohtaja arvioi, että lehtien jakelu voi loppua jo vuonna 2025, kirjeiden jopa aikaisemmin (https://yle.fi/uutiset/3-10953766)
Heikki Malisen mukaan kirjeliiketoiminta loppuu ensin.

Timo

Jaa, pitänee myydä ylimääräiset sarjikset pois sitten tässä lähitulevaisuudessa, niin ei tarvii taas pettyä postin toimintaan.

Ekku
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reijo Valta - 04.09.2019 klo 20:37:34
Posti on kehuskellut, että kun jakelu vähenee niin ilmastopäästötkin vähenevät, jopa 40 prosenttia. Pasi Rahikainen on pominut tämän pilakuvan aiheeksi (https://www.facebook.com/vainosarjakuva/photos/a.639389422912597/1174180532766814/?type=3&theater) (linkki facebookiin).

Toisaalta, jos lukuisat kuriirit jakavat lehdet ja postit, niin silloinhan päästöt lisääntyvät...

(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13800.0;attach=39672;image)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 04.09.2019 klo 22:55:17
Voisiko sarjakuvalehdestä tulla pienen "eliitin" harrastama formaatti samaan tapaan kuin vaikkapa vinyylilevyistä?


Tuskin.
Itse hankin sarjakuvalehti runsaasti, ulkomailta kun kotimaassa tarjontaa ei minulle ole. Ankat ei paljon vähempää voisi kiinnostaa, willerin Tex ei nappaa myöskään oikein millään tapaa.
Kalkkaron, Kevyen metallin ja läskimooseksen myynti on lähinnä kulttuuritekoa ja tekohengitystä. Hienoja toki mutta vähän sama kuin yrittäisi estää ilmastonmuutoksen istuttamalla viilipurkkiin rairuohoa.

Mutta on vertaus osuvakin, pojan parhaan kaverin isä kuoli äkisti hiljan. Nyt 17v jannulla on enää muistoja... ja isän vinyylit. N 600 vinyyliä metallimusiikkia.

Totta kyllä analogisen voi viedä tulipalo tai vesivahinko (digitaalisethan ovat näille *täysin immuuneja* ™ ) mutta painetuilla fyysisillä tuotteilla on puolensa.
Toki joissain liimaukset ovat korruptoituneet mutta kuitenkin. Vähemmän herkkää firmojen ailahteluille ja jos aurinkomyrsky uhkaa jo painotuotettakin eikä vain Quebecin sähköverkkoa ei lukeminen maan tarjoa tarpeeksi eskapismia.

Lehti on kuollut jo muotona Suomessa. Maailmalla elää yhä. Vielä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.09.2019 klo 12:23:12
Tuskin.
Itse hankin sarjakuvalehti runsaasti, ulkomailta kun kotimaassa tarjontaa ei minulle ole. Ankat ei paljon vähempää voisi kiinnostaa, willerin Tex ei nappaa myöskään oikein millään tapaa.
Kalkkaron, Kevyen metallin ja läskimooseksen myynti on lähinnä kulttuuritekoa ja tekohengitystä.

Lehti on kuollut jo muotona Suomessa. Maailmalla elää yhä. Vielä.
Näyttäähän se "maailmallakin" että lähinnä elokuvien vanavedessä vielä supersankarilehtiä viitsitään julkaista. Ja voipi olla että pelkästään kotimaan levikki voisi niillekin merkitä jo kirvestä. Meillä taas pieni kielialue. EIkä se lehtihylly juuri sen kummemmalta näytä Ranskassakaan. "Uutuutena" siellä on ne amerikkalaiset supersankarit, mutta Spiroun lisäksi tarjonta on aika olematonta, niin kuin taisin jossain toisaalla Kvaakissa jo kirjoittaa.
Listastani unohtui muuten Kuti -lehti. Jostain syystä en sitä kyllä noteeraa, sillä sehän ei jotenkin muotonsa puolesta ole oikein istunut sarjakuvalehtien jatkumoon. Uusimmat numerot taitaa toki olla jo perinteisempää formaattia.

Läskimoosesta Hagelberg piirtää kai apurahalla. Sama juttu oli Jaiksfukinin kanssa (mahtaako ilmestyä enää), mikä olisikin tavallaan ihanne tuollaiseen toimintaan. Tai vähintään se että löytyisi joku kustantamista harrastamaan, samalla tavoin kun piirtäjä harrastaa piirtämistä ja käsikirjoittaja käsikirjoittamista. Ei muuten mutta se taittaminen, painattaminen ja kaikki myymisen logistiikka on aikaavievää puuhaa sekin.
Nyt taas Festarien alla tuntuu, että viikonlopun palaute ratkaisee aika paljon mitä itse teen jatkossa. Oma lehti kun on niin sisäänpäinlämpiävä, siis suunnattu käytännössä keski-ikäisille hc-sarjakuvaharrastajille, että jos se ei mene siihen porukkaan niin ei sille ole kyllä mitään ns. "tilausta". Toisin olisi vaikka jonkun söpön eläimen seikkailuista kertovan läpyskän kanssa. Sitä voisi sentään sukulaisille ja muille random-ihmisille tyrkyttää.
Tämä juuri lienee yksi paradoksi. Koska minkä tahansa sarjakuvan suosio on jo oletuksena aika marginaalinen, tuntuu järkevimmältä tehdä jotain mikä huvittaa itseäkin, mutta sitten taas jos sille ei ole taloudellisesti luvassa edes sitä marginaalin marginaalia, niin...
Ja aivan samaan tapaan toimii muuten nettisarjakuvakin, uskoisin. Aivan turha se on sinne alkaa tuuppia mitään mikä ei sovi nettisarjakuvayleisön odotuksiin, vaikka saisikin julkaistua ilmaiseksi, väitän.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 06.09.2019 klo 20:37:37
Tuskin.
Itse hankin sarjakuvalehti runsaasti, ulkomailta kun kotimaassa tarjontaa ei minulle ole. --
Lehti on kuollut jo muotona Suomessa. Maailmalla elää yhä. Vielä.

Olen yhtäaikaa samaa ja eri mieltä kanssasi, kuten yleensäkin. Sarjakuvalehti on enenevässä määrin selvästikin Suomessa pienen piirin "harrastus", pienet painokset, mutta intohimoiset harrastajat niitä halajavat.

Festareilla tätä saa taas todistaa. Olkalaukku on taas täynnä kaikenlaista mukavaa, ihan kuin levymessujenkin jälkeen.


Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petri Aarnio - 09.09.2019 klo 08:45:47
Olen ammatiltani opettaja. Rahoituksen lopussa ja "asiakkaiden" opiskelijoiden/lukijoiden vähyydessä on huomattavan paljon samanlaista argumentaatiota. Juu on totta että ajat ja mediat muuttuu. Ja onneksi en itse ole kustannustoimittaja tai toimitusjohtaja. Valitus vain synkentää tunnetta. Oikeasti sarjakuvat ovat yhtä hienoja kuin mihin aikoinaan rakastuit. Mikäli tuotat sarjakuvaa tai myyt niin "lakeja":
1. Mikään ei kuole, mutta digin myötä marginalisoituu.
2. Älä julkaise huonoa sarjakuvaa. Se vain jyrkentää loppua.
3. Akuankalle ja texwillerille tulee käymään huonosti (arvo romahtaa) kun ei ole muuta kuin akuankka ja texwilleri.
4. Jos olet fani älä kuuntele antikvariaattien ja kustantajien marinaa vaan usko syvemmin
5. Jos olet fani, olet vain yksi ihminen. Et kanna vastuuta koko alasta. Usko ihmeisiin!
6. Jos olet fani, intoile voimakkaammin. Innostus tarttuu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 09.09.2019 klo 23:00:07
Mikäli tuotat sarjakuvaa tai myyt niin "lakeja":
1. Mikään ei kuole, mutta digin myötä marginalisoituu.
2. Älä julkaise huonoa sarjakuvaa. Se vain jyrkentää loppua.
3. Akuankalle ja texwillerille tulee käymään huonosti (arvo romahtaa) kun ei ole muuta kuin akuankka ja texwilleri.
4. Jos olet fani älä kuuntele antikvariaattien ja kustantajien marinaa vaan usko syvemmin
5. Jos olet fani, olet vain yksi ihminen. Et kanna vastuuta koko alasta. Usko ihmeisiin!
6. Jos olet fani, intoile voimakkaammin. Innostus tarttuu.
Ei kukaan julkaise (omasta mielestään) huona (2).
Kaikelle tulee ennen pitkää loppu (3)
Kauppiaiden ja kustantajien "marinasta" voi päätellä jotakin ja on paras tunnustaa tosiasiat (sikäli kun niitä pystyy hahmottamaan) jos miettii että mitä asian korjaamiseksi tai suunnan muuttamiseksi pitäisi tehdä. (4)

Curtvilehän ainakin tuntuu käsittääkseni suosivan sitä teoriaa että tarjontaa supistetaan liian hanakasti, eikä uskota että riittävän suuri yleisö vaikkapa jollekin uudelle julkaisulle löytyy ennen pitkää. Viime aikoina olen miettinyt Egmontin panostuksia 2000-luvun alussa. Nyt 15 vuotta myöhemmin ne näyttävät aika massiivisilta. Supersankareihin uskottiin vielä aika monessa muodossa ja vaikkapa Madia, Myrkkyä sekä Mustanaamiota tekohengitettiin kuitenkin melkoisen sinnikkäästi.
Se on sitten eri asia, että olisiko tuohon aikaan pitänyt panostaa joihinkin muihin tuotteisiin, ja jos niin mihin. Tässä asiassa ei ainakaan multa löydy poikkeuksellisesti edes jälkiviisautta.

Joka tapauksessa uusienkin nimikkeiden tuominen markkinoille alkoi jo ysärin puolella muuttua aika mahdottomaksi. Muistellaan nyt vaikka Uutta Ruutua, Jysäystä, Viivi & Wagner -lehteä, Tempoa, Modesty Blaisea, Pulp-pokkarisarjaa ja mitä näitä oli. Tätähän se makujen pirstoutuminen teettää. Yleisö jakautu niin pahuksen pieniin lokeroihin että ei niitä näe edes suurennuslasilla ja netti vielä "todisti" että homma toimii muka niinkin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 10.09.2019 klo 00:30:25
Kyllä se 90-luvulla oli lama, pleikkari ja internet. Kun raha meni uusiin juttuihin, eikä vanhoihinkaan olisi ollut varaa, niin siinä se meni.

Samalla vielä lehtihyllyillä Marvel-lehtien hinta syöksähti ylös ja laatu alas.

Ei sitä voinut kaltaiseni innokkain sarjakuvaharrastaja panostaa montaa kymppiä johonkin Venomiin, josta ei ö-luokan kuvituksen takia ollut iloa edes sitä yhtä lukukertaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 10.09.2019 klo 08:47:28
2. Älä julkaise huonoa sarjakuvaa. Se vain jyrkentää loppua.
Tätä mä oon saarnannu vuosia mutta ei oo kuunneltu. En tarkoita nyt kustantajia, vaan yksittäisiä sarjakuvia, lyhyitäkin. Älä tee mitään ilman kunnon ideaa, mieti loppuun asti. Jos ei heti synny, tee muuta väliin.

4. Jos olet fani älä kuuntele antikvariaattien ja kustantajien marinaa vaan usko syvemmin
5. Jos olet fani, olet vain yksi ihminen. Et kanna vastuuta koko alasta. Usko ihmeisiin!
6. Jos olet fani, intoile voimakkaammin. Innostus tarttuu.
Nimenomaan näitä asioita sarjakuva tarvitsee! Innostu, ja pidä kiinni omasta innostuksesta. Älä kuuntele muita, älä ajattele kannattaako touhu. Ajattele vain sitä mikä itseä kiinnostaa.

PITÄÄ USKOA MUUTOKSIIN!

Jos lautapeliharrastajat olisivat ajatelleet ysärinä että "ei oo kuin Kimble ja Monopoli, tylsää" ja jättäneet koko harrastuksen, olisiko Tampereella nyt kolmea lautapelikauppaa ja Lautapelikahvilaa jonka pöydät on aina varattu?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petri Aarnio - 10.09.2019 klo 11:21:12
Vaikka olin tyly, niin minulla on suuri kunnioitus kaikkia tapaamiani julkaisioita, sarjakuvatoimittajia ja antikvariaattien pitäjiä - koko klusteria kohtaan. Jokaiselta olen oppinut jotakin.

Huonot ajatohjaavat tekemään kompaktimpia paketteja taloudellisesti, joka toisinaan johtaa huonoon estetiikkaan / toimittamiseen. Tulee ilman sen enempää tutkimista mieleen jotkut Jalavan "Viidakkonoita" Taika-Jim. Siitä pitää toimittajan olla hereillä. Enkä tarkoita että kaikki julkaisut ovat jotakin ihmeen preeglattuja/folioituja konvehtirasioita. Joku juju pitää kaikessa olla.

Kompaktit julkaisut voivat myös olla hyvä. Ne ovat käyneet monella kustantajalla, jokainen kierto pakottaa ajatteleen ja kehittään julkaisua.

Ihan sama juttu kun levy-tuotannon puolella. Rutina kuolemasta tappaa vähänkin hyvän.

Hommat vaan pitää tehdä paremmin! Vaikka se olisi sitten viimeinen teko!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 10.09.2019 klo 12:01:11
Ihmeitä tapahtuu:

https://tekniikanmaailma.fi/vuosi-1986-on-taalla-taas-vinyylilevyjen-myynti-on-nousemassa-cd-levyjen-ohi-ensimmaista-kertaa-33-vuoteen/
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 10.09.2019 klo 12:38:03
Ihmeitä tapahtuu:

https://tekniikanmaailma.fi/vuosi-1986-on-taalla-taas-vinyylilevyjen-myynti-on-nousemassa-cd-levyjen-ohi-ensimmaista-kertaa-33-vuoteen/
Minä odotan, että ihmiset kyllästyisi bluray elokuvien pieniin koteloihin ja laserdiscit tulisi takaisin. No ei ehkä tapahdu koskaan.
Kyllähän Disney on kuiteskin lanseerannut Big Sleeve tyyppisiä leffa-koteloita. Se on LP-levyn kokoinen. Mulla on yksi sellainen Force Awakensista!
Taas ajauduin aiheesta ulos...argghhhh!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 10.09.2019 klo 17:27:28
Ihmeitä tapahtuu:

https://tekniikanmaailma.fi/vuosi-1986-on-taalla-taas-vinyylilevyjen-myynti-on-nousemassa-cd-levyjen-ohi-ensimmaista-kertaa-33-vuoteen/
Hyvä. Osa ns. todellisista musiikkidiggareista arvostavaa vinyyliä enemmän kuin laseria. Silti tuossa uutisessa on vähän samaa makua kuin jossain sähkökirjan myynnin tuplauksessa vuosien takaa. Ihmeitä tapahtuu herkemmin silloin kun volyymit ovat suht pienet (eikä asialla ole juuri merkitystä kaupallis-teollisessa merkityksessä).
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 10.09.2019 klo 17:56:38
Olen yhtäaikaa samaa ja eri mieltä kanssasi, kuten yleensäkin. Sarjakuvalehti on enenevässä määrin selvästikin Suomessa pienen piirin "harrastus", pienet painokset, mutta intohimoiset harrastajat niitä halajavat.

Festareilla tätä saa taas todistaa. Olkalaukku on taas täynnä kaikenlaista mukavaa, ihan kuin levymessujenkin jälkeen.



Ja tässä se ongelma minusta onkin.
Festareilla, messuilla.
Molemmat mitä mainioimpia, mutta eivät joka viikkoisia.
Aika pitkälti viikoittain tulee hankittua sarjakuvia, pääasiassa lehtiä ja sitten pehmytkantisia albumeja. Kovakantisia vain jos on ihan saatanan pakko.

Kulttuuri muuttuu ja sitä muutetaan, tietoisesti.
Sarjakuvalehti myynti tarjoaa pienen katteen, koska vaikka varsinkin sarjakuvan saralla on ihmisiä joille en ole lausunut kiitosta puurtamisesta ja pään hakkaamisesta tiiliseinän ihan vaan rakkaudesta lajiin ja pyyteettömästi, taloudellisesti kannattavuuden rajoja särkien tehdystä julkaisutyöstä.... Raha ratkaisee.
Spotify yms netflixit myyvät olematonta, joka kuukausittaisen hintaan. Kirjoille ja sarjakuville koetetaan samaa, koska maksu on säännöllistä ja sidottu muihin rakenteisiin, softa-ja rautapuoleen ja sosiaaliseen ryhmäpaineeseen.

Reima on lukenut teesejäni ihan oikein. En usko että muutoksen tekee isot yritykset tai yksittäiset fanit.
Ihminen on lajina heikko monin tavoin.  Uutta ei uskalleta kokeilla, ei ennen kuin se on trendi ja muutenkin Yleisesti Hyväksyttyä ©.
Vasta kun jokin on ollut niin kauan olemassa että se vaikuttaa "tutulta" mahdollistaa massojen löytävän asian.

En usko että sarjakuvalehden kohtalo kuriositeettina, zombina muiden taidemuotojen seassa muuttuu tässä maassa.
Kaltaiseksi aiheesta innostuneet eivät pysty syyttämään sitä määrää valuuttaa että rakenteellinen muutos tapahtuisi, asenteellisesta puhumattakaan.
Täälläkin.

Mutta ei se haittaa. Zombit levittävät puremillaan infektiota ja se pitää sarjakuvaskeneä hengissä. Kuolevatkin vain jos ammutaan päähän.

Aika sitten näyttää lopputuloksen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 10.09.2019 klo 21:05:22
--
Mutta ei se haittaa. Zombit levittävät puremillaan infektiota ja se pitää sarjakuvaskeneä hengissä. Kuolevatkin vain jos ammutaan päähän.

Aika sitten näyttää lopputuloksen.

Aivoja! Aivoja!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.09.2019 klo 22:28:22
Panittekos merkille eilisen suru-uutisen siitä että UPM lopettaa aikakauslehtipaperitehtaan Suomesta? Lieneekö tekee juuri sitä samaa hienoa ja kiiltävää paprua, jota hongkongilaiset ovat käyttäneet sarjakuvalehtiinsä (ja kehuneet vuolaasti).

Niille jotka eivät tienneet: Hongkongissa on edelleen ilmestynyt lukuisia paikallisin voimin tuotettuja, kerran viikossa ilmestymiä sankarilehtiä, painoksina jotka eivät häpeä edes meikäläisen Ankan rinnalla.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 12.09.2019 klo 00:18:18
Maailmalla (tai ainakin Norjassa) alkavat sarjakuvat kadota päivälehdistäkin.
Norjalainen Dagbladet tiputti arkilehdistään sarjakuvat kokonaan (https://www.empirix.no/dagbladet-slutter-med-daglige-tegneserier/?fbclid=IwAR3ryGBh2dz9C1k9McgfMAfYrWMErsvn2A-LFHwZzbEm0vZI9sxrM7aEeaA). Ne vain vievät rahaa, eivätkä tuo - sanovat. Eivät tuo netissä klikkauksia. Sarjakuvat ovat paperilehden matskua - sanovat. Ei kannata.
Kone kääntää juttua:
"- Dagbladet spends a lot of money on comics. It is very paper newspaper-specific, and while the paper newspaper is in the fall of its life, we see that the comics are not as well read online as we could wish, she says." (Kulturredaktør i Dagbladet Sigrid Hvidsten).

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 12.09.2019 klo 20:13:08
Maailmalla (tai ainakin Norjassa) alkavat sarjakuvat kadota päivälehdistäkin.
Norjalainen Dagbladet tiputti arkilehdistään sarjakuvat kokonaan (https://www.empirix.no/dagbladet-slutter-med-daglige-tegneserier/?fbclid=IwAR3ryGBh2dz9C1k9McgfMAfYrWMErsvn2A-LFHwZzbEm0vZI9sxrM7aEeaA). Ne vain vievät rahaa, eivätkä tuo - sanovat. Eivät tuo netissä klikkauksia. Sarjakuvat ovat paperilehden matskua - sanovat. Ei kannata.
Kone kääntää juttua:
"- Dagbladet spends a lot of money on comics. It is very paper newspaper-specific, and while the paper newspaper is in the fall of its life, we see that the comics are not as well read online as we could wish, she says." (Kulturredaktør i Dagbladet Sigrid Hvidsten).

Onneksi Suomessa kehitys on ollut aivan päinvastainen ja varsinkin kotimaiset stripit ovat ennennäkemättömän suosittuja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: VesaK - 14.01.2020 klo 19:18:34
Ruotsissakin sarjakuvalehdet ovat katoamassa. Vuonna 1989 nimikkeitä oli 83, viime vuonna enää 31. Vain lastenlehdet kuten Bamse ja Kalle Anka eli Aku pitävät pintansa. Aikuisille kelpaavat 91:an alias Mokkeri sekä tietenkin Fantom eli Mustanaamio. Mangan lumous on niin ikään hiipunut.
Sarjakuvien lukeminen on siirtynyt yhä enemmän nettiin. Myös albumit ja sarjakuvakirjat kelpaavat ruotsalaisille, uutisoi Svt.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 14.01.2020 klo 19:35:59
Tarvittaisiin sarjakuvalehtien harrypotter. Jotakin, joka toisi takaisin yleiseen tietouteen tämän hiipuvan formaatin. Nyt jostakin läskimoosesta massoille.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 14.01.2020 klo 19:36:18
Sillä välin toisaalla...
USAn myynti kasvaa kokonaisuudessa yli 2%

https://www.comicsbeat.com/top-selling-comics-of-2019/
 
Kahden prosentin kasvusta intiimi kuulostaa hönöltä. Tietyn rajan jälkeen se on merkittävä kasvu sekin.

Sarjakuvalehti on kuollut. Kauan eläköön sarjakuvalehti.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 14.01.2020 klo 19:42:24
Sillä välin toisaalla...
USAn myynti kasvaa kokonaisuudessa yli 2%

https://www.comicsbeat.com/top-selling-comics-of-2019/
 
Kahden prosentin kasvusta intiimi kuulostaa hönöltä. Tietyn rajan jälkeen se on merkittävä kasvu sekin.

Sarjakuvalehti on kuollut. Kauan eläköön sarjakuvalehti.

Korkoa korolle kasvu vuosi toisensa jälkeen on mannaa myynnille.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: VesaK - 14.01.2020 klo 20:48:30
Aaltoja, vattu!

Voi olla, että tässä jonakin päivänä tulee vielä se kameli joka sujahtaa läpi neulansilmän ja sarjakuvalehtien myynti kasvaa taas. Nyt on vaan niin nihkeetä lehtipisterintamalla. Lehtitarjonta ylipäänsä tuntuu jatkuvasti kaventuvan niin kirjakaupoissa, kioskeilla kuin marketeissakin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 14.01.2020 klo 21:14:40
Aaltoja, vattu!

Voi olla, että tässä jonakin päivänä tulee vielä se kameli joka sujahtaa läpi neulansilmän ja sarjakuvalehtien myynti kasvaa taas. Nyt on vaan niin nihkeetä lehtipisterintamalla. Lehtitarjonta ylipäänsä tuntuu jatkuvasti kaventuvan niin kirjakaupoissa, kioskeilla kuin marketeissakin.

Kuten tuli jo todettua joskus aikaisemminkin, ennen lehtihyllyjen ääressä näki aina asiakkaita, lapsia ja aikuisia, selailemassa lehtiä - nykyään: ei juuri ketään. Iltapäivälehdet, jotka sentään kai vielä menevät, ovat erillään kassojen luona.

Toimittajanaapuri kertoilee jatkuvista yt-neuvotteluista lehtitaloissa, vähenevistä resursseista, hiipuvista levikeistä...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 14.01.2020 klo 22:08:29
Ouroboros-efekti:
Mitä vähemmän lehtiä on tarjolla kioskeissa ja kaupoissa, sitä harvempi käy etsimässä niitä sieltä, joka johtaa kysynnän laskuun ja miksi kauppias haaskaisi hyllytilaa tuotteille joilla on vain vähän kysyntää?

Postin ns toiminta ei auta. Jos tilattu tuote tulee, jos EI kun, se on usein rikki tai selluloosaa. Jos siis ylipäätään tulee.

Ynnätään internet-kulttuurin haluttomuus maksaa taiteesta, musiikin, elokuvien, tvn, sarjakuvien ja kirjojen on oltava saatavilla digitaalisesti ja maksutta tai nimellisellä hinnalla jos on ihan pakko.

Ei vaikea matemaattinen lopputulema.

On sentään syklinen kierto, kulttuuri elää , VesaKta vapaasti mukaillen, aalloissa.
Paperilehti on punk ja lofi ja tänä monikansallisten suuryritysten aikana unohtuu miten yhä useammalla on edellytyksiä tulla julkaistuksi.

Totta kai tässä on taloudellinen vääristymä, mutta harvoin jos koskaan on ollut mahdollista saada oman näköisiä sarjakuvia ulos kunhan jaksaa puurtaa ja tajuaa että taloudellisesti kyseessä on seppuku.

Isot kustannustalot ja lehtitalot ovat ulkona pelistä, rahaa ei liiku tarpeeksi. Someajan verkostoumiset eivät kisaa  lähikauppojen kanssa mutta epämääräiset kivijalkaliikkeet ja kuriiripalveluiden jakelut pitävät marginaalin elossa.

Laitamien oudot ryhmät ovat nekin nykyisin monikansallisia. Sama pätee sarjakuvapiireihin.

Eivät vinyylitkään ole palanneet supermarketteihin, mutta silti niitä myydään enemmän kuin CD-levyjä.

Oman sukupolveni väki sotki asiat, sössi lehdet pois lähikaupoista ja keskittyi typeriin trendeihin.
Mutta emme ole viimeinen sukupolvi.

Kuten aina, periksi voi antaa kun lakkaa olemasta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 15.01.2020 klo 05:32:17
Jatkaen, kirjakauppamyynti nousi sekin
https://www.comicsbeat.com/graphic-novel-sales-rose-16-1-in-bookstores-in-2019/amp/

Toki rapakon takana mutta maailma on alati pienentynyt
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Ördög - 15.01.2020 klo 15:47:23
Ruotsissakin sarjakuvalehdet ovat katoamassa. Vuonna 1989 nimikkeitä oli 83, viime vuonna enää 31. Vain lastenlehdet kuten Bamse ja Kalle Anka eli Aku pitävät pintansa. Aikuisille kelpaavat 91:an alias Mokkeri sekä tietenkin Fantom eli Mustanaamio. Mangan lumous on niin ikään hiipunut.
Sarjakuvien lukeminen on siirtynyt yhä enemmän nettiin. Myös albumit ja sarjakuvakirjat kelpaavat ruotsalaisille, uutisoi Svt.

https://www.svt.se/kultur/serietidningen-kommer-sakta-att-forsvinna
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 15.01.2020 klo 16:30:42
En uskonut aiemmin siihen Lurkerin esittämään ajatukseen, että sarjakuvalehdistä voisi tulla äänilevyjen tapainen juttu, mutta TKO Studios on sellaisen keksinyt. Itse en ole niitä fyysisenä nähnyt, mutta Jeff Lemire -ketjussa niitä on jo kehuttu.

Amerikkalaiset ovat tyytyväisiä niihin, ja toteutus on todella fiksu: kausiboksin tavoin lehdet julkaistaan kertarysäyksellä ja joka ei lehtinä sarjoja tahdo lukea, voi sen tehdä kokoelmana.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 15.01.2020 klo 17:48:06
"serieböcker" voi tarkoittaa mitä tahansa sarjakuvakirjaa. Eli myös nämä "graafiset novellit" :D elikäs sarjakuvaromaanit, mangapokkarit, taskarit ja albumit. Luulen että myös Ruotsissa on sama trendi: paksumpaa kirjaa kaikessa - enää ei mene edes se 48-64 -sivuinen alppari vaan ehkäpä sitten integraali.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 15.01.2020 klo 19:49:27
Ruotsissa julkaistiin 20 vuotta sitten sata albumia vuodessa. Nyt 200. Eli albumeihin ollaan siirrytty. Eikä lisäys ole pelkkää aikuisten sarjakuvaa.

Mukaan on laskettu vanhojen suosikkien uusintapainoksetkin.

Bokuksen eniten myydyt tecknade serier: (https://www.bokus.com/topplistor/tecknade-serier)  Liv Strömquist ykkösenä ja sitten Asterixia.

En uskonut aiemmin siihen Lurkerin esittämään ajatukseen, että sarjakuvalehdistä voisi tulla äänilevyjen tapainen juttu, mutta TKO Studios on sellaisen keksinyt. Itse en ole niitä fyysisenä nähnyt, mutta Jeff Lemire -ketjussa niitä on jo kehuttu.

Amerikkalaiset ovat tyytyväisiä niihin, ja toteutus on todella fiksu: kausiboksin tavoin lehdet julkaistaan kertarysäyksellä ja joka ei lehtinä sarjoja tahdo lukea, voi sen tehdä kokoelmana.

Oon visionääri. No joo, TKO se visionääri on.

TKO Studios wants to revolutionize comics... and it just might do it (https://aux.avclub.com/tko-studios-wants-to-revolutionize-comics-and-it-jus-1832213585)
TKO is experimenting with a binge-reading model, giving readers complete six-issue stories all at once in three different formats: digital copies, box sets of single issues, and paperback collections.

https://tkopresents.com/
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 17.01.2020 klo 16:11:09
Ehkäpä tähän on paras vastata Criminal sarjakuvan kautta, koska se nähdäkseni on myös totuus:
(https://pbs.twimg.com/media/EOdpXR1VAAIbH8x?format=jpg&name=small)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 28.01.2020 klo 21:32:35
Sarjakuva pienen painoksen keräilykohteena aiheesta vielä - tällainenkin sarjakuvalehti-paketti sattui silmiin: jokainen Watchmen-lehti kovakantisena (Watchmen Collector's Edition Slipcase Set (https://www.youtube.com/watch?v=5pEgmsiQis0)).

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: OM - 29.01.2020 klo 00:01:54
Lurkerin laittamassa Bokuksen linkissä silmiini pisti, ettei top 30 listassa ollut yhtään Blueberry albumia. Aika kumma juttu. Sen sijaan minut yllätti tuossa postauksessa se, että Deribin lännen albumi oli sijalla 30. Hieno juttu, että Deribiä ostetaan. Minäkin sain Deribin upean integraalin eräältä ystävälliseltä sarjakuva-alan harrastajalta. On se Deribin sivellinviiva sitten hienoa. Mahtava kirja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 29.01.2020 klo 00:57:53
jokainen Watchmen-lehti kovakantisena (Watchmen Collector's Edition Slipcase Set (https://www.youtube.com/watch?v=5pEgmsiQis0)).

Jäänkin sitten odottamaan Läskimooseksen jokaisen numeron julkaisemista kovakantisena versiona ja tuollaisena laatikoituna ja numeroituna laitoksena.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.01.2020 klo 11:11:50
Sarjakuva pienen painoksen keräilykohteena aiheesta vielä - tällainenkin sarjakuvalehti-paketti sattui silmiin: jokainen Watchmen-lehti kovakantisena (Watchmen Collector's Edition Slipcase Set (https://www.youtube.com/watch?v=5pEgmsiQis0)).
Siinäpä onkin hienosti osattu yhdistää lehtien ja albumien huonot puolet!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 29.01.2020 klo 11:32:58
Jokainen yksittäinen sivu koviin kansiin! 260 osaa.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 29.01.2020 klo 11:41:44
Olisi kyllä jo aika sarjakuvalehtienkin siirtyä koviin kansiin!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 29.01.2020 klo 12:02:40
Olisi kyllä jo aika sarjakuvalehtienkin siirtyä koviin kansiin!
Virkistävää vaihtelua. Varsinkin jos vastaavasti kokoelmakirjoja alkaisi taas saada pehmeissä kansissa. Nehän olisivat sitten melkein kuin lehtiä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 29.01.2020 klo 19:09:44
Virkistävää vaihtelua. Varsinkin jos vastaavasti kokoelmakirjoja alkaisi taas saada pehmeissä kansissa. Nehän olisivat sitten melkein kuin lehtiä.


Irtolehtipainos olisi myös kova!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 03.02.2020 klo 20:25:07
Tämä olisi sopinut kai yhtä hyvin Sarjakuvat R-kioskeihin ketjuun mutta ohessa kuva Angoulemen rautatieaseman kioskin hyllystä
(https://66.media.tumblr.com/59e399d19860e09579819197518c28c0/5dca0cfa531c93ef-8e/s540x810/6038fa8c26d7081bf9fe838e6cf40503dfc09547.jpg)

rautatieaseman hylly, ei itse festari.

Takaisintulomatkalla tankattiin ja Bordeauxin huoltoasemalla oli samantapainen hylly jos Paul Gravettin Mangaopas patongiksi.

Kyseessä on kuitenkin valittu kulttuurikysymys. Meillä on päätetty jo vuosia sitten ottaa saattohoitoasenne sarjakuvaan.
Sen korjaaminen ei silti ole liian myöhäistä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 03.02.2020 klo 21:17:11
Tämä olisi sopinut kai yhtä hyvin Sarjakuvat R-kioskeihin ketjuun mutta ohessa kuva Angoulemen rautatieaseman kioskin hyllystä
--

Kelpaisi kyllä! Valikoima näyttää runsaalta ja monipuoliselta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2020 klo 01:27:57
Suomessa ei ole tuommoista enää oikein edes kirjakaupassa.  :(

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Doc Lomapäivä - 04.02.2020 klo 09:52:45
Kyseessä on kuitenkin valittu kulttuurikysymys. Meillä on päätetty jo vuosia sitten ottaa saattohoitoasenne sarjakuvaan.
Ehkei niinkään, kyllä se on kylmä kapitalismi. Meillä sarjakuva ei myy, Ranskassa myy.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 04.02.2020 klo 10:02:03
Tosin on huomattava että Ranskassa on muutenkin ihan erilainen kirjakauppakulttuuri, nää ihan oikeasti myy kirjoja: kirjakauppoja on paljon, myös pieniä, riippumattomia ja erikoistuneempia, ja valikoimaa on. Täällä ei ole sellaista kirjan huippunopeaa kiertoa että kirja on kalliilla myynnissä puoli vuotta, sitten se dumpataan pois alennusmyynnissä ja katoaa markkinoilta, vaan kirjoissa on usein painettu hinta ja ne pysyy tarjolla pitkään (ja esim. kohtuuhintaisten pokkarien valikoima on valtava).
Ja heijastuu myös sarjakuviin, esim. noissa juna-asemien Relay-kiskoissa on kyllä tosiaan hyviä valikoimia, Angoulemessa varmasti vielä enemmän panostettu mutta muuallakin on yleensä keskeiset lehdet ja valikoima albumeita tarjolla...

Vastaavasti kirjastolaitos on ontuvampi kuin Suomessa, täällä yksi isompi kirjasto on joka päivä auki aamusta iltapäivään mutta kunnalliset pienemmät kirjastot on tyyliin kahtena päivänä viikossa sekä aamulla että iltapäivällä ja kahtena päivänä iltapäivällä, ja kirjavalikoimat on aika vaihtelevia (sarjiksia on kuitenkin ollut ihan kivoja valikoimia, ei ole vielä luettava loppunut...)

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 04.02.2020 klo 10:06:33
Tämä olisi sopinut kai yhtä hyvin Sarjakuvat R-kioskeihin ketjuun mutta ohessa kuva Angoulemen rautatieaseman kioskin hyllystä
(https://66.media.tumblr.com/59e399d19860e09579819197518c28c0/5dca0cfa531c93ef-8e/s540x810/6038fa8c26d7081bf9fe838e6cf40503dfc09547.jpg)

rautatieaseman hylly, ei itse festari.

Takaisintulomatkalla tankattiin ja Bordeauxin huoltoasemalla oli samantapainen hylly jos Paul Gravettin Mangaopas patongiksi.

Kyseessä on kuitenkin valittu kulttuurikysymys. Meillä on päätetty jo vuosia sitten ottaa saattohoitoasenne sarjakuvaan.
Sen korjaaminen ei silti ole liian myöhäistä.

Huomio juuri tuossa hyllyssä kiintyy kyllä siihen, että useimmat julkaisut ovat todella vanhoja sarjoja. Markkinoidaankohan uutuuksia noin hyvin? Olen silti todella kateellinen.

Suomessa ei ole tuommoista enää oikein edes kirjakaupassa.  :(

Timo

Eikä kohta ole edes kirjakauppoja... Mutta jokohan joku perustaa jonkin kulttikaupan, niinkuin Kukunor oli aikoinaan Tampereella. Keräisi varmaan kiinnostusta, Kukunoriinkin aikanaan tuli kuulemma ihmisiä ympäri maata.

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 04.02.2020 klo 10:31:25
Hmm, en mä näe tuossa muita todella vanhoja kuin nuo Tintit ja keskellä olevat supersankarikäännökset (Asterix on jonkun lehden, en muista minkä Hors-serie-julkaisu, Blueberry sarjainfovastine Cahiers de BD -lehden kansikuvapoika)...
Ja, nojoo, onko tuolla Simpsonit yhden verran ja uusi Soeur Marie-Therese...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Markku Myllymäki - 04.02.2020 klo 11:40:24
Hmm, en mä näe tuossa muita todella vanhoja kuin nuo Tintit ja keskellä olevat supersankarikäännökset (Asterix on jonkun lehden, en muista minkä Hors-serie-julkaisu, Blueberry sarjainfovastine Cahiers de BD -lehden kansikuvapoika)...
Ja, nojoo, onko tuolla Simpsonit yhden verran ja uusi Soeur Marie-Therese...

Toki olet oikeassa, mutta kyllä Asterix ja Blueberry ovat *sarjoina* melko iäkkäitä. Niihin verrattuna esim. Sillagekin olisi "tuoreempi" vaikka on sekin on "vanha" noin absoluuttisesti.

Mutta, kuten sanottu, kateutta herättää, että tarjonta on noin hyvää.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2020 klo 11:44:01
Blueberry sarjainfovastine Cahiers de BD -lehden kansikuvapoika)...

Ajatelkaas, jos Sarjainfoa sais R-kioskista.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 04.02.2020 klo 12:07:23
Toki olet oikeassa, mutta kyllä Asterix ja Blueberry ovat *sarjoina* melko iäkkäitä. Niihin verrattuna esim. Sillagekin olisi "tuoreempi" vaikka on sekin on "vanha" noin absoluuttisesti.

Tjooh, en laskenut noita varsinaisesti kun eivät ole sarjakuvia vaan tosiaan aikakauslehtiä. Noita valtavirtalehtien (tyyliin Le Monde, Figaro, Ouest France, Telerama jne) sarjiserikoisnumeroita tehdään tietysti vaan isommista ja perinteisimmistä sarjoista (Tintti, Asterix, Lucky Luke, Alix, Blake & Mortimer...), sarjiserikoislehdet käsittelee sitten laajemmin (vaikka niissäkin tietysti kanteen päätyvät helpoimmin tunnetut sarjat...)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 04.02.2020 klo 12:07:43
Ajatelkaas, jos Sarjainfoa sais R-kioskista.

Timo
Mihin se nykyään mahtuisi. Rahapeliautomaatteja on Kaaren R-kioskilla 7 kpl ja sitten iso kahviautomaattipiste, juomahyllyt, tupakkahyllyt, karkkihyllyt, veikkauspöytä. No iltapäivälehdet löytyy, ja joku ihan pikkanen standi muille lehdille. Kyllä R-kioskit on menneet ihan pilalle ja ihan muutaman vuoden aikana. Siellä en edes käy enää matkalippuuni arvoa ostamassa, kun perivät euron lisähintaa. Ainoastaan Eurojackpotin teen. Siinä on ainoa hyöty enää R-kioskeista.

Pienenä ostin paljon sarjakuvia R-kioskilta...tarjontaa oli todella ruhtinaallisesti. Jo R-kioskin ikkunasta näki, että kioski on erikoistunut aikakausilehtiin ja sarjakuviin. Niin paljon niitä oli siellä näytillä. Nykyään se on pelkkä vitsi koko kioski!!!

Olen yrittänyt toivoa, että sarjainfo tulisi Kaaren Prismaan...ei ole vielä tapahtunut. Pitää käydä Akateemisen kirjakaupassa sen hakemassa...ne vaan lyö semmoisen jeesus-teippiäkin pahemman hintalapun siihen lehteen, joka ei lähde kuin kirveellä pois ja sittenkin lähtee paperia mukana ja lehti on pilalla.

En olisi uskonut, jos joku olisi kertonut mulle pienenä, että millä mallilla on sarjakuvan hankkiminen 2020-luvun Suomessa. Pahoin pelkään, että emme ole vielä nähneet läheskään kaikkea...kyllä tämä kurjimus vielä pahenee tästä, jos ei jotain odottamatonta tapahdu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 04.02.2020 klo 14:51:14
Eikös hintalaputtomia Sarjainfoja saa Turun Sarjakuvakaupan toimipisteistä? Porthaninkadulle vaan!

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 04.02.2020 klo 16:13:26
Eikös hintalaputtomia Sarjainfoja saa Turun Sarjakuvakaupan toimipisteistä? Porthaninkadulle vaan!

Timo
Joo viimeksi ostin sieltä, mutta Kallioon ei oikein ole muuta asiaa kuin tuo Turun sarjakuvakauppa. Akateemisesta sen saa helpommin. Olisi kyllä kiva, kun sitä olisi tarjoilla muissakin kaupoissa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 04.02.2020 klo 19:28:18
Ehkei niinkään, kyllä se on kylmä kapitalismi. Meillä sarjakuva ei myy, Ranskassa myy.k
Tätä juuri tarkoitin.
Sekin on valittu kulttuurikysymys.
Kävin myös kirjakaupoissa ja valikoima oli kattava, joskin fokus oli kirjoissa, sarjakuvissa, taide-ja konttori tarvikkeista ja sitten elokuvissa ja musiikissa.
Suomalainen kapitalismi tarjoaa tiimariosaston.

hdc summasi erot aika hyvin, festareilla huomasi kaksi eroa jotka aiheeseen liittyvät: bongasin kuinka laajalla skaalalla sarjakuvaa harrastetaan, ikä- ja sukupuolijakaumaa on turha mainita sen enempää kuin yhteiskuntaluokkia tai  "oppineisuutta".
On siellä koko kansan juttu.

Ystäväni teki toisen huomion,  keskitytään sarjakuvaan ei festarialennuksiin. Jos albumi maksaa 25€ se maksaa 25€.
Kulttuurilla ja sen tekijöillä on arvo, myös kuluttajille.
Siitä ei mukista.

Ranskalla on populaation koon ja suuremman kielialueen edut ja alaltamme vuosikymmenten etumatka, mutta kulttuuriin ei päde " koskaan et muuttua saa".
Kulutuskäytös ohjaa kapitalismia. Kapitalismi ei omaa muuta moraalia kuin rahan ansaitsemisen ja pyrkii luomaan kulutustarpeita.

Jos haluaa sarjakuvakulttuuria sitä saa tekemällä ehdotuksia ja maksamalla niistä. Kauppiaat tilaavat jos joku ostaa, kustantajat julkaisevat jos joku ostaa, mutta eivät viemään hyllytilaa.

Kulttuuri on aina valinta ja sisältää viihteen siinä kuin taiteen ja taidebulkinkin.
Ja sen kenttää eivät muovaa vain tekijät ja julkaisijat vaan myös kuluttajat.

Tanska päätti alkaa tukea elokuva ja TV puolta 1970-luvulla. Se näkyy elokuvien ja sarjojen laadullisessa ja määrällisessä puolessa jo nyt.
Isot liikkeet ovat hitaampia kuin kvartaali.

Mutta jos ei itse tee, ei sitäkään kukaan tee puolestasi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 05.02.2020 klo 11:22:01
Ystäväni teki toisen huomion,  keskitytään sarjakuvaan ei festarialennuksiin. Jos albumi maksaa 25€ se maksaa 25€.
Kulttuurilla ja sen tekijöillä on arvo, myös kuluttajille.
Siitä ei mukista.

Joku mainitsikin aikaisemmin (tässä tai jossain ketjussa) kirjojen tasahintajärjestelmän, joka on käytössä Ranskan kaltaisissa sivistysmaissa. Oli myös Suomessa aikoinaan, kunnes siitä valitettavasti luovuttiin. Kauppiaana haaveilen sen paluusta. Silloin hinta on printattuna kirjassa ja kaupat voivat kilpailla valikoimalla ja asiantuntemuksella, eikä sillä kuka onnistuu myymään halvimmalla ja silti pysymään hengissä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 05.02.2020 klo 12:39:58
Joo, mainitsin tasahintajärjestelmän, ja varmasti juuri itsenäiset kirjakauppiaat sen toivoisivat takaisin...

Vuodenvaihteen alennusmyynnit näkyvät muissa kaupoissa mutta kirjakaupoissa aika vähän, enemmän sesonkituotteita ja tietty sellaisia kirjoja joissa on sisällön puolesta "parasta ennen". Ja liittyykö tuohon myös se kuvio, että niitä halvempia pokkaripainoksia kannattaa tehdä useammista kirjoista eikä vaan kovimmista bestsellereista, jolla saadaan myös valikoimaa (ja toisaalta on ne Plejadit, kalliit ja laadukkaat hyvin korkean profiilin painokset jotka Säïlyttävät Arvonsa, kyseinen malli ei sekään toimisi Suomen nykyisessä kirjakauppamallissa...)

Mutta tuo on hankala kuvio, kun asiat liittyvät toisiinsa, joten minkään yksittäisen kohdan korjaaminen toisten mallilla vaatisi koko järjestelmän remonttia, asiakaskuntaa myöten (ja tässä on myös arvovalintoja taustalla, Suomen laadukas kirjastolaitos syö kirjamyyntiä yksityishenkilöille mutta kyllä mä silti kirjastoista pidän...)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 05.02.2020 klo 12:46:03
Ajatellas, jos lehtipisteissäkin myytäisiin samalla tavalla. Kämpylän Ärrällä nyt Aku Ankka vain tänään ja vain meiltä, EUROLLA! Texit kaksi yhden hinnalla!

En tiedä miten paljon kirjastolaitos syö kirjamyyntiä.. multa jäis moni vain jossain määrin, semisti kiinnostava kirja lukematta ja tietysti myös ostamatta, koska ei kiinnosta niin paljon, että ostaisin omaksi - edes silloin vaikka kirjastoja ei olisi ollenkaan olemassa. Kyllä paljon herätelainoja tulee tehtyä.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 05.02.2020 klo 13:01:43
Joku mainitsikin aikaisemmin (tässä tai jossain ketjussa) kirjojen tasahintajärjestelmän, joka on käytössä Ranskan kaltaisissa sivistysmaissa. Oli myös Suomessa aikoinaan, kunnes siitä valitettavasti luovuttiin.
Sääntelynpurkutalkoot tai millä nimellä sitä kutsutaankaan. Politiikkaa kumminkin.

Rohkenen kyllä olla eri mieltä Curtvilen kanssa. Sarjakuvalehtitarjonta on ranskan kioskeissa melkein yhtä onneton kuin täällä. (Lehtiketjuhan tämä on). Olen asiaa jo pidemmän aikaa surkutellut. Spirou sieltä löyty, sekä joku disney- ja marvel- nimike. Satunnaisemmin sitten joku toinen ranskalainen lasten sarjakuvalehti ja Fluide Glacial sekä Charlie Hebdo. Satunnaisena piristyksenä pitkään myynnissä pysyvät eri viikkolehtien Hors-numerot joistakin tunnetuimmista sarjoista tai tekijöistä (tyyliin Tintti, Asterix, Pielinen). Niin ja sarjakuvaa käsitteleviä kuukausijulkaisuja kuten Case Matea tai dBD:tä saattaa joskus olla. Mutta noin yleisesti ottaen en ole ranskalaisista lehtikioskeista oikein mitään mielenkiintoista löytänyt, sillä sarjakuvalehti vaikuttaa lähes kuolleelta formaatilta sielläkin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 05.02.2020 klo 19:10:50
Nojoo, lehtimuoto ei niin hyvin voi ja menee melkein tasan nuo sarjakuvalehdet ja sarjakuvia käsittelevät aikakauslehdet, Lanfeust meni kanssa lopettamaan vuosi sitten...albumi on kingi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 05.02.2020 klo 19:17:25
Nojoo, lehtimuoto ei niin hyvin voi ja menee melkein tasan nuo sarjakuvalehdet ja sarjakuvia käsittelevät aikakauslehdet, Lanfeust meni kanssa lopettamaan vuosi sitten...albumi on kingi.

Ja pokkari. Manga varmaan vahvisti tätä formaattia entisestään.

Jännä nähdä, rikkooko Nuori Tex Willer epäonnisten sarjakuvalehtien lanseerausten sarjan...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: TOSA - 05.02.2020 klo 20:18:14
Ainakin mitä olen seurannut lähikauppoja nuoren tex willerin osalta niin taitaa minun ostama kappale olla ainoa joka hyllyistä on vähentynyt. Selattu niitä ehkä on koska puolet alkaa olemaan jo aika huonossa kunnossa
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 06.02.2020 klo 12:55:59
En tiedä miten paljon kirjastolaitos syö kirjamyyntiä.. multa jäis moni vain jossain määrin, semisti kiinnostava kirja lukematta ja tietysti myös ostamatta, koska ei kiinnosta niin paljon, että ostaisin omaksi - edes silloin vaikka kirjastoja ei olisi ollenkaan olemassa. Kyllä paljon herätelainoja tulee tehtyä.

Kaksipiippuinen kysymys, koska joo, paljon on kirjoja jotka kiinnostaa sen verran että ne lukee kirjastosta muttei hankkisi omaksi.
Mutta samalla kun seuraan jotain kirjallisuuskeskustelupalstoja FB:ssa niin niissä näkee jatkuvasti juttua että ollaan jonkin kirjan varausjonossa sijalla 784. Oikeasti, niitä kirjoja saa kaupastakin.
(Ja samoissa ryhmissä tulee sitten myös ihmettelyjä kuinka kirjastojen poistomyynnissä laitetaan pihalle pari vuotta vanhoja hyväkuntoisia suosittuja kirjoja...)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 06.02.2020 klo 13:18:56
Kaksipiippuinen kysymys, koska joo, paljon on kirjoja jotka kiinnostaa sen verran että ne lukee kirjastosta muttei hankkisi omaksi.
Mutta samalla kun seuraan jotain kirjallisuuskeskustelupalstoja FB:ssa niin niissä näkee jatkuvasti juttua että ollaan jonkin kirjan varausjonossa sijalla 784. Oikeasti, niitä kirjoja saa kaupastakin.
(Ja samoissa ryhmissä tulee sitten myös ihmettelyjä kuinka kirjastojen poistomyynnissä laitetaan pihalle pari vuotta vanhoja hyväkuntoisia suosittuja kirjoja...)
Minäkään en ymmärrä tuota kirjastojen poistomyyntiä! Ihan hyväkuntoisia kirjoja pistetään pois. Onko niin, että kirjoja tai sarjakuvia on liikaa vai niitä ei enää tarvita niin isoa määrää, kun kirjat pölyttyy vain kirjahyllyissä.

Itse otin melkein iskemättömän Suomi-Ruotsi-Suomi sanakirjan Pasilasta. Oli kyllä vuoden 2004 painos, mutta ei kai nuo nyt niin hirveästi ole muuttunut.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 06.02.2020 klo 15:04:25
Minäkään en ymmärrä tuota kirjastojen poistomyyntiä! Ihan hyväkuntoisia kirjoja pistetään pois. Onko niin, että kirjoja tai sarjakuvia on liikaa vai niitä ei enää tarvita niin isoa määrää, kun kirjat pölyttyy vain kirjahyllyissä.

Nuo kaksi mainitsemaani ilmiötä siis liittyvät yhteen, silloin kun on piiiitkät varausjonot uutuuskirjoihin niin pitää hankkia useita kappaleita samaa kirjaa, ja parin vuoden päästä kun ruuhka on purettu niin sitä kirjaa ei enää tarvitse olla viittäkymmentä kappaletta tilaa viemässä, joten osa pitää poistaa valikoimasta.

Hölmö kuvio joka olisi näppärästi ratkaistavissa sillä että jos välttämättä haluaa lukea sen uutuuskirjan juuri nyt niin menee ostamaan sen kaupasta ja jos sen haluaa lukea ehkä joskus niin sitten lainaa sen ehkä joskus, kun ei ole järjettömiä varausjonoja (ja paitsi että kirjastojen toiminta olisi terveellisemmällä pohjalla, samoin olisi kirjakaupat, kustantajat, kirjailijat, ylipäänsä koko ala, ja pitkällä aikavälillä siis myös lukija. Mutta mitä siitä pitkästä aikavälistä kun voi tuijottaa lyhyttä).
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 06.02.2020 klo 15:21:00
Sana- ja tietosanakirjoja ei enää tarvita, koska haluamansa löytää nopeammin ja vermemmin netistä. Vaan ei sen puoleen, parit isot sanakirjat on yhäti omassa hyllyssä. Sanakirjan tulee olla laaja ja paksu, jos sen pitää pärjätä netin sanakirjoille. Muutaman kerran vuodessa niihin tulee turvauduttua. Joskus niistä on löytänyt sellaisen sanatiedon, jota netin tietokantoihin ei ole (vielä) saatettu.
Mutta tämähän on off-topic.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 24.03.2020 klo 21:12:51
OMG!

Largest US comics distributor won’t ship new books ‘until further notice’ due to coronavirus (https://www.polygon.com/comics/2020/3/23/21191579/dc-marvel-diamond-comics-stops-shipping-new-books)

Koronavirus käytännössä seisauttaa sarjakuvalehtien suorajakelun Jenkeissä. Sarjakuvakaupoille tämä on äärest' huono uutinen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 24.03.2020 klo 22:22:09
Koronavirus käytännössä seisauttaa sarjakuvalehtien suorajakelun Jenkeissä. Sarjakuvakaupoille tämä on äärest' huono uutinen.

Jenkkien lisäksi koko maailmassa, ja erityisesti niiden kustantajien tapauksessa, joiden lehdet kulkevat yksinoikeudella Diamondin kautta.

EDIT: Forbes eli tuttuun tapaan Rob Salkowitz kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi (https://www.forbes.com/sites/robsalkowitz/2020/03/24/final-crisis-diamond-comic-distributors-halts-shipments-of-new-comics-in-response-to-covid-19-shutdowns/).

EDIT 2: Tähän sopi heikosti se, että ComiXologyn hinnat vasta hiljattain pomppasivat ensin Britanniassa ja sitten koko Euroopassa huimasti. Koska itse en asu Euroopassa, olen vain uutisten varassa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: VesaK - 25.03.2020 klo 17:47:08
Kaikki muuttuu, vaan mikään ei muutu. No, nyt superhessu-fanit joutuvat kärsimään kun lehdet lakkaavat ilmestymästä eikä uusia superhessu-rainojakaan pukkaa teattereihin - suoratoistoissa toki on tarjontaa joka kalsarityyliin.

Kannattaa lukea tämä, semminkin jos Dan Clowesin Pussey! on jo tuttu:

https://imagecomics.com/comics/series/hey-kids-comics

Nmet on muutettu ja hahmoja yhdistelty, mutta kaikki mitä Chaykin kuvaa ja ivaa on todella tapahtunut.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 25.03.2020 klo 20:34:56
Hyvällä tuurilla tämä murtaa Diamondin asemaa ja johtaa sarjakuvalehtien leviämiseen ihan uudella tavalla. Huonolla tuurilla taas ei.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 25.03.2020 klo 22:38:35
Fyysinen tuote tarvitsee jonkin kanavan. Kulkevathan ne Kodanshan sarjatkin uutisten mukaan tulevaisuudessa Diamondin kautta, kun jotain sitten taas kulkee.

Sarjakuvalla toki on tulevaisuus, mutta ei lehden voi fyysisenä tuotteena kuvitella säilyvän nykyisessä laajuudessaan.

Kyse ei enää ole kivijalkakauppojen määrän vähenemisestä.

Pandemian jälkeen moni on menettänyt työnsä, ja nekin joilla työt jatkuvat, kiristävät vyötä. Se on ihan yleisinhimillinen reaktio koetun epävarmuuden kasvaessa.

Tähän kuvioon ei mitenkään sovi, että lehti on ylihinnoiteltu tuote. Kuvitelkaa nyt, että neljällä taalalla saa vaikka 40-60 h kestävän pelin, ja uusimmat lehdet huitelevat jo siellä seitsemässä taalassa.

Lehdestä väkisin muodostuu TKO Studiosin asettaman mallin mukainen korkealaatuinen, binge-luettava "vinyyli".

Sitkeimmät ne tietysti ostavat perinteistä lehteä niin kuin C-kasettia aikanaan, mutta ne miehet on eri miehiä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 25.03.2020 klo 23:13:49
Tänään laitoin taas kuukausittaisen listan eli eri mies, ei merimies.

Nimikkeitä oli muutama. Tulee olemaan vastakin.

Digitaalinen palvelu on kiva lisä, mutta vain ja ainoastaan se. Lisä.

Diamondin monopolia terveempi järjestelmä olisi tervetullut, mutta ei tällä tapeta sarjakuvia sen enempää kuin muuta kulttuuriakaan. Ihmisiä toki tulee kuolemaan, mutta kuten nykyisillä toimilla myös tällä koetetaan osaltaan vähentää riskiryhmiin kuuluvien vaaraa ja ihmishenkien menetyksiä.

Jiksin kanssa eri mieltä sarjakuvien hinnasta. Hänestä peli on halpa ja antaa tuntikausiksi viihdettä ja sarjakuvalehti vastaavasti on kallis.
Joskus pojalle hankkinut konsoli ja tietokonepelejä. Helvetin tyyriitä ja ainoa ilo oli mitä ne jälkikasvulle tuottivat.
Sarjakuvalehdet ovat minulle hintansa väärtejä.
Eivät kaikki tietenkään.

Kotimaisista tulee ostettua ajoittain kalkkaroa ja kevyttä metallia joskus harvoin sarjari. Muitakin on mutta ei vaan nappaa.

Moni täälläkin toivoo että sarjakuvalehdelle napsahtaisi otsa- tai niskalaukaus, mutta ei vielä. Toki nythän elokuvat ja elävä musiikki ovat historiaa myös eikä kukaan mene teatteriin kun voi katsoa sen streamina. Tietty.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 26.03.2020 klo 20:19:50
Toinen tapa on katsoa mitkä ovat ne myyntilukemat.
Eli se fyysinen tuote ja sen laajuus

(https://pbs.twimg.com/media/EUDZF5lWkAE9yoC?format=jpg&name=medium)

Digi näyttää olevan sen perusteella validi vähemmistö.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 26.03.2020 klo 21:12:03
--
Moni täälläkin toivoo että sarjakuvalehdelle napsahtaisi otsa- tai niskalaukaus, mutta ei vielä. --

Mitä sä höpäjät?! Kvaak nyt varmaankin on viimeinen paikka, missä kukaan toivoo sarjakuvalehtien kuolemaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 26.03.2020 klo 21:50:11
Mitä sä höpäjät?! Kvaak nyt varmaankin on viimeinen paikka, missä kukaan toivoo sarjakuvalehtien kuolemaa.

Sovitaan niin jos tulet onnellisemmaksi niin.
Näyttö ei lauseketta tue.

Pääasia on että sarjakuva elää ja on moninainen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 26.03.2020 klo 23:32:17
Toinen tapa on katsoa mitkä ovat ne myyntilukemat.
Eli se fyysinen tuote ja sen laajuus

(https://pbs.twimg.com/media/EUDZF5lWkAE9yoC?format=jpg&name=medium)

Digi näyttää olevan sen perusteella validi vähemmistö.
Eli kokoomat on se mikä pitää massikeisarit messissä, eli mukana kustannustouhussa. Tuo digipuoli - huolimatta kaikesta siihen liittyneestä hypetyksestä, kyllä kieltämättä huvittaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 27.03.2020 klo 02:40:43
Kivijalkamyymät ilmoittavat uusien lehtien osuudeksi sen karkeat 30% myynnistä.

Lisäksi on wanhat lehdet, jotka ovat sitten liikkeen erikoistumisasteesta riippuen tärkeä lisä tai niitä ei ole myynnissä lainkaan.

Liikkeiden toiveikkuudessa on rankasti eroja, osa sanoo että puolet kaupoista menee konkkaan, toiset ovat sitä mieltä, että ei tässä tapahdu mitään.

Sarjakuva ei kyllä diginä keksi itseään uudestaan, parhaimmillaan se on diginä vain sama sivu sähköisessä muodossa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 27.03.2020 klo 13:26:22
Sarjakuva ei kyllä diginä keksi itseään uudestaan, parhaimmillaan se on diginä vain sama sivu sähköisessä muodossa.
Tuohan koskee vain näitä vanhoja isoja brändejä. Se miten nettisarjakuva on sisällöltään aika lailla muuta kuin perinteiset printtisupersankarit ja -akuankat on toisen ketjun asiaa. Tästä johtuu että taloudellisesti lehtipuoli parhaimmillaankin ainoastaan kituu ja sinnittelee.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 27.03.2020 klo 16:58:10
Eli kokoomat on se mikä pitää massikeisarit messissä, eli mukana kustannustouhussa. Tuo digipuoli - huolimatta kaikesta siihen liittyneestä hypetyksestä, kyllä kieltämättä huvittaa.

Unohtanet että rinnastuu musiikkiin ja AV puoleen.
Puhutaan rahamääristä.
Kokoelmat ja alkuperäiset albumit maksavat enemmän kuin yksittäiset lehdet ja monet vuosikausia tai vuosikymmeniä sitten tehdyt julkaistaan uudestaan ja uudestaan ja näitä laitoksia ostavat uudet lukijat ja ne vanhat joilla ollut eroja, vesivahinkoja, lainanneet väärälle taholle tjms.

Digi on somen tavoin varakkaamman etuoikeutetun tahon juttu. Mainio lisä muttei ainut pelastaja.

Kehtaisin väittää että comichron listaa vain uuden nimikkeiden myynnin, Jiksin huomio pitää paikkansa: osa toimii vanhemman keräilyharvinaisuuden tukemana mutta sitä ei tilastoon lasketa mukaan. Ainoastaan klassikkojen ja muuten kysytympien uusintapainokset.

Tuskin kaataa kansainvälistä kustannustoiminta sarjakuvan ja sarjakuvalehtien osalta mutta muutama pienempi taho voi hyvinkin tehdä konkurssin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 06.04.2020 klo 00:23:08


Tähän kuvioon ei mitenkään sovi, että lehti on ylihinnoiteltu tuote. Kuvitelkaa nyt, että neljällä taalalla saa vaikka 40-60 h kestävän pelin, ja uusimmat lehdet huitelevat jo siellä seitsemässä taalassa.


Tarkoitushakuisesti siteeraan sen osuuden josta juurikin on puhuttu muuallakin internjetissä (ei, ei naamakirjassa. Pitäkää se psykopaatti-tunkkinne).

Juuri sarjakuvalehden hinnasta kinattiin, mikä siinä muka maksaa? Eikö se vähän halvemmalla paperilla ja halvemmalla kiinapainolla saataisi hintoja alas.

Mikäkö oli DCn, Marvelin ja eritoten Imagen vastaus? No myötäilee Erik Larsenin vastausta https://twitter.com/ErikJLarsen/status/1246128816180740097?s=20
Eli lyhyesti: tekijöille kuuluu maksaa ja kulut kasvavat muutenkin.

Ja kun tuntee pelintekijä puolelta ihmisiä ja tietää ettei niillä palkoilla kunnolla pärjää on yhtälö selvä.

En ole rikas, mutta mieluummin mesenoin kulttuuria joka on minulle tärkeä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 06.04.2020 klo 12:37:55
Juuri sarjakuvalehden hinnasta kinattiin, mikä siinä muka maksaa? Eikö se vähän halvemmalla paperilla ja halvemmalla kiinapainolla saataisi hintoja alas.
En osaa tulkita onko tuo kysymys vai ei, mutta vastaan silti että ei. Paperi ja kiinapainatus ei välttämättä pelasta, koska se ei oleellisesti vaikuta hintaan. Tai pikemminkin niin, että huonompi paperi vain saisi aikaan huonomman tuotteen, joka ei olisi kilpailukykyinen. (Vrt albumien pehmeät kannet)
Sivujuonteena, olen tästä tainnut aiemminkin mainita... että miljoonalevikkiset hongkong -lehdet painettiin ainakin vielä viime vuosikymmenellä suomalaiselle kiiltävälle paperille, koska se oli kiinalaisten mielestä parasta.

Tämän Jiksin viestin
Fyysinen tuote tarvitsee jonkin kanavan. Kulkevathan ne Kodanshan sarjatkin uutisten mukaan tulevaisuudessa Diamondin kautta, kun jotain sitten taas kulkee.

Sarjakuvalla toki on tulevaisuus, mutta ei lehden voi fyysisenä tuotteena kuvitella säilyvän nykyisessä laajuudessaan.

Tähän kuvioon ei mitenkään sovi, että lehti on ylihinnoiteltu tuote.

Lehdestä väkisin muodostuu TKO Studiosin asettaman mallin mukainen korkealaatuinen, binge-luettava "vinyyli".
...voisi tulkita myös ihan todellisuutta vasten, siten että jakelu ja siinä sivussa varastointi, yhdellä sanalla: logistiikka, lienee se nykyajan hintoja nostava mörkö. Mystifioin asian, koska en ymmärrä miten se ennen vanhaan ei ollut? Vaikka kaiken järjen mukaan jakelukustannukset olivat takavuosina paljon kovemmat, koska logistiikka ei ollut niin pitkälle hioutunutta. Mutta tosiaan Suomessakin Ärrältä hävisivät ensin halvat lehdet, siis ennen kuin itse ärrätkin ovat alkaneet huveta. Ehkä se ongelma on pohjimmilltan vähän sama muna-kana-dilemma kuin maataloudessa, tai sote alalla. Nykyisillä palveluiden ja tuotteiden hinnoilla ei kannata maksaa ihmisille palkkoja. Ja koska ei kannata maksaa palkkaa ei saa tekijöitä ellei sitten ulkomailta... Joku kapitalistien salaliitto tässä varmaan on takana.  :)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 06.04.2020 klo 15:53:46
Jenkkilehden kustannuksia voi miettiä niin, että kustannukset ennen painoon menevät ovat luultavimmin jo ainakin isommilla kustantajilla, jotka maksavat tekijöille kohtuullisen palkkionkin, on 10 000 dollarin tuntumissa. Siihen paino- ja kuljetuskulut päälle, ehkä dollarin/lehti. Sitten Diamond vetää välistä omansa ja jälleenmyyjillekin pitäisi jotakin jäädä. Kun sitten lehtien myyntimäärät pyörivät keskimäärin mutulla jossain 5000-30000 kappaleen välillä, niin ei siinä kovin hyvällä katteella hommaa pyöritetä.
Mun mielestä jenkkilehtimarkkinoiden suhteen ensimmäinen parannusliike olisi jakelukanavien kehittäminen ja paluu lehtipisteisiin. Toki siinä menetetään suoramyynnin eli erikoisliikkeiden kautta tapahtuvan myynnin etu, koska lehtipisteissä myymättömät lehdet palautetaan, kun taas nykysysteemissä sarjakuvakauppa on se varsinainen ostaja ilman oikeutta palauttaa myymättömiä lehtiä paitsi poikkeustapauksissa.
Nykytilanteessa siis kustantajalla on varma myyntimäärä tiedossa jo ennen painoon menoa, jolloin voidaan minimoida hukka, mutta miinuspuolena on lehtien vaikea saatavuus, koska sarjakuvakauppoja ei ole joka kadunnurkassa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 06.04.2020 klo 17:44:37
En osaa tulkita onko tuo kysymys vai ei, mutta vastaan silti että ei. Paperi ja kiinapainatus ei välttämättä pelasta, koska se ei oleellisesti vaikuta hintaan. Tai pikemminkin niin, että huonompi paperi vain saisi aikaan huonomman tuotteen, joka ei olisi kilpailukykyinen. (Vrt albumien pehmeät kannet)
Sivujuonteena, olen tästä tainnut aiemminkin mainita... että miljoonalevikkiset hongkong -lehdet painettiin ainakin vielä viime vuosikymmenellä suomalaiselle kiiltävälle paperille, koska se oli kiinalaisten mielestä parasta.

Toistin internet-nerojen "kysymyksen" jota luulivat olevan taustalla.
Paperi ei ole vastaus eikä tee pehmytkantisesta huonompaa tuotetta.

Kilpailukykyisyydessä taustalla on maksaako elinkustannuksia ja ammattitaitoa vastaavaa palkkaa. Jos maksaa sivuhintoja kuten pitää jää kaksi vaihtoehtoa: lopettaa sarjakuvien tekeminen tai nostaa hintoja.

Tunnen kyllä erään jonka mielestä tälläkin alalla vastaus olisi nostaa työpanosta ja pienentää palkkoja sekä poistaa turhia alv:tai.
Se että tämä tutun tuttu on saanut syytteitä mm. Veropetoksesta, ihmiskaupasta jne lienee joko a) sattumaa b) ravintola-alan normi tai ennen muuta c) ajattelutapa on yleisyydestään huolimatta epäkelpo.

Jakelujärjestemän on monipuolistuttava, eikä vain ameriikan ihmelandiassa. Lehtipistemyynnin paluu olisi tervetullutta. Ihan lehtipisteiden paluun myötä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 06.04.2020 klo 19:44:25
Jiksi mainitsikin jo, että pelin saa muutamalla lantilla ja se tuo iloa pidemmäksi aikaa kuin saman hintainen sarjakuvalehti. Ei siinä auta syytellä silloin nykynuorten velttoutta tai nostaa esille muita kääpäkulmia, kyllä sarjakuvalehtien kustannustehottomuus on aito ongelma. Itse kulutankin nykyään lähinnä digisarjakuvaa, kaksi painettua sarjakuvaa tulee mieleen jotka olisin ostanut viime vuosina uutena - divareista on kyllä jokunen teos tullut poimittua näiden lisäksi. Mielelläni tukisin kyllä enemmänkin, mutta painettu teos on hinnaltaan niin eri luokassa ettei se vain yksinkertaisesti houkuta enää - varsinkaan kun olen jo tottunut lukemaan digiä niin painettu ei tuota juurikaan edes lisäarvoa itselleni.

Lehdistä puhuttaessa olisi mielenkiintoista kuulla muiden milleniaalien kokemuksia, en nimittäin taida tuntea yhtään ikäistäni joka tilaisi ylipäätään minkäänlaisia lehtiä - paitsi tietenkin Aku Ankkaa (ja luultavasti joitain ammattiliittojen lehtiä, jotka tosin kuuluvat jäsenyyteen). Minullekaan lehti ei ole formaattina koskaan ollut oikeastaan minkäänlainen kiinnostuksen kohde - jälleen, Aku Ankka poikkeus - ja lukemiset on painottunut kirjoihin. Uutislehdet ovat jo ilmestyessään myöhässä, 20 minuutissa luettu sarjakuvalehti ei juuri tuota iloa, aikakauslehdet tuntuvat pyörittävän lähinnä samoja juttuja vuosi vuoden perään. Kvaakissa usein törmää fiilistelyyn NonStopin ja Zoomin (meniköhän edes lehtien nimet oikein :D ) kaltaisten lehtien osalta, mutta itselleni nämä ovat varsin vieraita julkaisuja ja Strumffit sun muut olenkin lukenut albumeina.

Vaikka meneekin jo offtopiciksi niin mainittakoon, että erilaisissa suoratoistopalveluissa (tai miksikäs näitä nyt kirjallisuuden osalta kutsuisi) eli storytellit suun muut ovat aika huonosti ottaneet sarjakuvia valikoimaansa ja toistaiseksi en ole oikeastaan mielekästä sarjakuvanlukukanavaa löytänytkään. Aku Ankan digi lähimpänä ehkä omaa silmää miellyttävistä. Näkisin tässä kyllä sinänsä petraamisen varaa, joskin foorumin kustannusala-ammattilaiset ehkä osaavat kertoa tarkemmin syitä miksei sarjakuvaa näistä palveluista löydy.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 06.04.2020 klo 21:09:10
Mun mielestä jenkkilehtimarkkinoiden suhteen ensimmäinen parannusliike olisi jakelukanavien kehittäminen ja paluu lehtipisteisiin.

Yhdysvallat on valtavan kokoinen maa. En näe kuinka olisi mahdollista muodostaa enää lehtipistemyynnin kaltaista "uutta" kanavaa. Jakelu vaatii lopulta aina kulkupelin, sekä jonkun kääntämään rattia.

Kuvittelisin, että lehtien jakelun voisi niputtaa yhteen samankaltaisten tuotteiden kanssa. Sittenkin tarvitaan vielä vähittäismyynti, joka tahtoo ottaa sarjakuvat valikoimaansa. Siihen päälle myymättä jääneiden kappaleiden palautus, laskutus jne. jne.

Valitettavasti lehti vie paljon tilaa, se myy verrattain hitaasti ja on tämän lisäksi vähäkatteinen. Täytyisi olla niitä kadunkulmien lehtikioskeja, jotka myyvät karamellit, arvat ja lehdet.

Uskoin sähköisen sarjakuvan pelastavan kaiken, ja kieltämättä se on merkittävä jakelukanava. Se ei kuitenkaan yksin pelastanut koko alaa, joka on keskittynyt vuosikymmeniä yhteen kanavaan.

Kun vanhoja jauhetaan, niin hyvin tiedetään yhteen kanavaan (suoramyynti) keskittämisen olleen virhe.

Kustantaja vain tahtoi siirtää oman liiketoimintariskinsä kanavassa eteenpäin.

Tästä yhdestä kanavasta nousi yksi toimija (Diamond), josta muodostui koko kanavan solmupiste.

Diamondista ei voinut päästä eroon suututtamatta sitä, ja ehdittyään kasvaa liian vahvaksi sitä ei ollut enää varaa suututtaa. Sitä ei voinut suututtaa sen enempää kustantajien kuin vähittäiskaupan suunnalta.

Kustantajat loivat yhden ongelman ratkaisemalla toisen, johon ei enää ratkaisua ole löytynytkään.

Kaikki ongelmat oli mahdollista vielä sivuuttaa, kun myytiin paljon ts. kivijalkakauppoja oli paljon.

Tällöin vähittäismyynti otti aina iskut vastaan, mutta hyvin myyneet numerot kattoivat kivijalkaliikkeissä sen, minkä huonosti myyneet veivät taskusta.

Kustantajien ei koskaan ollut tarpeen toimia paremmin ja korjata alan vinoutumia, koska iskut otti aina vastaan vähittäisporras.

Kun kivijalkaliikkeet vähenivät, iskut sai vastaanottaa aina vain pienempi joukko.

Jos nyt koko Diamond-taustainen jakelukanava kyykkää pahasti ja sähköisestä muodostuisi ensisijainen kanava, niin mitä mahtaa olla tiedossa.

Amazonin omistama ComiXology veti Euroopassa hinnat kattoon, koska se voi niin tehdä. Sähköinen jakelukanava on surullisesti kääntynyt siihen muotoon, mitä pelkäsin  kirjoittaessani artikkelia (http://www.kvaak.fi/index.php?articleID=1945) 7 vuotta sitten.

Jiksi mainitsikin jo, että pelin saa muutamalla lantilla ja se tuo iloa pidemmäksi aikaa kuin saman hintainen sarjakuvalehti.

Tämä on iso ongelma sellaisille, jotka eivät ole tottuneet kuluttamaan sarjakuvaa.

Kuitenkin sarjakuvan ongelma erityisesti sähköisessä muodossa on, että jopa näin sarjakuvan suurkuluttajana on vaikea nähdä sähköisen sarjakuvan arvoa.

Fyysisessä muodossa sarjakuva tuntuu arvokkaalta. Arvokkaimmat ovat kirjahyllyssä näkyvillä. Tunnetason sidettä ei muodostu sähköiseen sarjakuvaan.

Sen sijaan elokuvilla ja peleillä ei ole tällaista ongelmaa, koska kaikki tunnetaso liittyy sisältöön, ei tuotepakkaukseen (useimmilla ihmisillä).

Asian voi käsittää, jos muistelee nostalgisella lämmöllä vaikkapa lapsena pelaamiaan pelejä tai lempielokuviaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 06.04.2020 klo 23:17:22
Tähän kuvioon ei mitenkään sovi, että lehti on ylihinnoiteltu tuote. Kuvitelkaa nyt, että neljällä taalalla saa vaikka 40-60 h kestävän pelin, ja uusimmat lehdet huitelevat jo siellä seitsemässä taalassa.

Jiksi mainitsikin jo, että pelin saa muutamalla lantilla ja se tuo iloa pidemmäksi aikaa kuin saman hintainen sarjakuvalehti. Ei siinä auta syytellä silloin nykynuorten velttoutta tai nostaa esille muita kääpäkulmia, kyllä sarjakuvalehtien kustannustehottomuus on aito ongelma.

Kääpä tässä, terve.

Itse lähestyn toisin: palkka on ammattilaiselle aina ansaittu. Teki sitten sarjakuva, siivosi, pyöritti baaria, rakensi taloja, hoiti kirjastoa tai ihmisiä.

Totta kai saa ja pitää olla omaa kantaa, itselle Aku ankat ja kamalat luonnot kun ovat tasan saunan tai takan sytytysmateriaalia. Muuta arvoa ei ole ei vaikka valtaosalle eritoten ne ankat ovat se ensikosketus tai ainoa portti sarjakuvaan.

Fyysinen tuote päihittää digin. Olen elänyt ilman sähköä yli vuoden eläessäni. Ei toimi Digi, ei lataudu puhelin tai tietokone. Kirja ja painettu lehti ovat täysin luettavissa kynttilänvalossa.

Myönnän, valtaosa ei ikinä törmää moisiin oloihin. En usko että suurin osan niistä pitääkään. Mutta niinpä on nytkin fyysinen tarinan ominaisuus lainassa koska se laillinen comixologyn versio vedettiin pois eikä moraaliltaan höllempi tuttu enää löydä sitä torrenttien listasta kun poisti tiedoston comixologyn version myötä.

Totta, fyysinen tuote on altis tulipaloille, vesivahingoille ja varkaille (?) mutta siinä ollaan samassa väitteessä kuin  Yhdysvallat on valtavan kokoinen maa.
Niinhän se on. Logistiikka on silti oltava tai rakennettava maan kattava 3d ja muiden tulostimien verkko.
Logistisesti ja tekijänoikeusjuridiselta puolelta haastavaa sekin.

Jos tästä kvaakin ja ison osan sarjisväkeä apokalyptisestä maalailusta ja nykytilanteesta olen jotain oppinut se on että sarjakuvalehden kuolemalla hekumointi on suoraan verrattavissa koronaepidemian aiheuttamaan ravintoloiden sukupuuttoon.
Ihan varmasti menetetään toimijoita alalta, ilman omaa syytään.
Mutta eivät ihmiset lopeta sen enempää ulkona syömistä kuin sarjakuvan lukemista fyysisesti.

Se ettei kummastakaan haluta maksaa reilua hintaa ei muutu sekään.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 07.04.2020 klo 00:56:30
sarjakuvalehden kuolemalla hekumointi

Jos pitää kokoelmasta ja pokkarista formaattina enemmän kuin lehdestä, ei tarkoita että tahtoo tekijöiden kuolevan kadulla pakkaseen.

Lapsuuteni Marvel-lehdet olivat monesti kokonaisen tarinakokonaisuuden sisältäviä, usean alkuperäislehden mittaisia kokonaisuuksia – siis kokoelmia itsessään.

Kaiken työn tekijät ansaitsevat palkkansa. Samoin minulla on oikeus olla tarkka omasta rahankäytöstäni, ja käyttää rahani miten parhaaksi katson.

Samoin sinä voit vihata Kamalaa luontoa ja pakkomielteenomaisesti kertoa sen joka ikisessä ketjussa oli sillä ketjun kanssa tekemistä tai ei.

Sitä vain en enää tiedä, paljonko sen jälkeen on enää varaa hurskastella kuinka tekijät ansaitsevat elantonsa, kun sarjakuvia ostetaan ja niistä maksetaan käypä hinta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 07.04.2020 klo 12:27:23
Kääpä tässä, terve.

Mainittakoon vielä, että kääpä oli viestissäni tarkoitettu kuvaamaan ei-nuorisoa, kääpäläisiähän tässä ollaan kaikki enemmän tai vähemmän jo. :D

palkka on ammattilaiselle aina ansaittu. Teki sitten sarjakuva, siivosi, pyöritti baaria, rakensi taloja, hoiti kirjastoa tai ihmisiä

Niin, toisaalta tässä ei oteta kantaa siihen, minkä suuruinen palkka on ansaittu. Jos palkalla ei voi elää, on tilanne ongelmallinen. Toisaalta jos palkka on niin suuri, että valmiin tuotteen hinta kohoaa tasolle jota kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan, on tilanne ongelmallinen. Molemmissa tapauksissa lopputulemana olisi tietenkin tarjonnan supistuminen, ja jossain määrinhän näin onkin käynyt. Jos halutaan pitää tarjonta laajana, vaikea nähdä että korkeat palkat olisivat siihen ratkaisu. 
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 07.04.2020 klo 16:37:27
Jos palkalla tulee juuri ja juuri toimeen, niin voi miettiä onko se liian "korkea". Kustantajan mielestä voi ollakin. Jos palkkio/palkka on sivukohtainen, sitä voi kompensoida tekemällä enemmän, jolloin tuloksena on heikompaa laatua, joka taas voi heijastua myyntiin ja taas ollaan samassa ongelmassa, tarjontaa supistetaan, leikataan ja vähenetään: vähemmän töitä...

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 07.04.2020 klo 17:00:34
Sarjakuvatyöläisen asemasta olisi kyllä ihan omakin ketju, vaikka tietysti se kääntyy myös siihen suuntaan, että jos sarjakuva(lehti) tuntuu ylihintaiselta niin se leikkaa mahdollisuuden kohentaa palkkausta.

Sarjakuva-alalta on perinteisesti ollut aina vuotoa mainosten, animaation ym. graafisten alojen suuntaan jenkeissä.

Sarjakuva-alan suurin vetovoima taitaa muodostua nykyisin haaveesta, että suuret viihdejätit ostavat televisio-oikeudet. Tämä vaatii oikeuksien pysymistä omissa käsissä, mikä vaatii säästöjä että on maksaa vaikkapa Imagelle kynnysraha, minkä julkaiseminen vaatii.

Kovaa se on elämä, erityisen kovaa koronan jälkeen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 07.04.2020 klo 17:22:24
Jos palkalla tulee juuri ja juuri toimeen, niin voi miettiä onko se liian "korkea". Kustantajan mielestä voi ollakin.

Palkan korkeus tietty riippuu keneltä kysytään, palkansaajan mielestä se on usein liian pieni ja palkanmaksajan mielestä liian suuri. Mutta pointtini oli siis siinä, että palkanmaksaja ei maksa palkkaa hyvää hyvyyttään vaan haluaa itsekin tuottoja. Palkan nostaminen lisää siten siis kustannuksia ja nostaa hintaa myös lopputuotteelle jos kysytty määrä pysyy samana. Ja jos ongelmana on se, että hinnat ovat korkeita, palkan kasvattaminen ei tietenkään tilannetta helpota. Eli päädytään siihen, että korkea palkka johtaa kustantajan toimesta pienempään valikoimaan ja lopputuotteen hinta pienempään kysyntään.

Tietenkin siinä olen samaa mieltä, että palkka on ammattilaiselle ansaittu. Mutta jos ammattilaisen sarjakuvalle on odotettavissa vähäinen myyntimäärä, vaihtoehtoina on pienempi palkka tekijälle, suurempi riski kustantajalle tai julkaisemattomuus. Vaikea yhtälö tämäkin, kustantajalla tietty on usein enempi neuvotteluvoimaa takanaan. Osittain kustantajien haluttomuudesta ottaa isoja riskejä johtuen itseäni onkin kiinnostanut jo jonkinaikaa ratkaista omakustanne- ja pienkustantamojulkaisujen näkyvyysongelma eli löytää järkevä ratkaisu niiden myymiselle.

Toki Timo on siinä oikeassa, että nippa nappa elämään riittävä ei sinänsä ole "liian korkea" palkka vaan luonnollisesti päinvastoin. Palkkajousto tarkoittaisi käytännössä sitä, että osa ammattilaisista saattaisi olla jatkossa puoliammattilaisia, mutta samalla se toisaalta mahdollistaisi sen, että osa harrastajista voisi olla  puoliammattilaisia. Mikäli siis sarjakuvan myyntihinta olisi isoin syy menekille. Yhä useampi sarjakuva voitaisiin julkaista kannattavasti ainakin ja tarjonta laajenisi. Kuinka moni sitten oikeasti jatkaisi sarjakuvataiteilua palkan laskiessa onkin toinen juttu. Ja ehkä vielä oleellisempaa, olisiko hinnan pudotus edes oikotie onneen tässä eli vaikuttaisiko se kovinkaan kummoisesti kysyntään.

Jos palkkio/palkka on sivukohtainen, sitä voi kompensoida tekemällä enemmän, jolloin tuloksena on heikompaa laatua, joka taas voi heijastua myyntiin ja taas ollaan samassa ongelmassa, tarjontaa supistetaan, leikataan ja vähenetään: vähemmän töitä...

Tämäkin ongelma kyllä totta. Esimerkkejä tulee mieleenkin tällaisesta ja lopputulos tosiaan on ollut myyntimäärien romahdus.

edit. ettei jää väärää kuvaa niin korostan vielä että en ole ajamassa alhaisempia palkkoja sarjakuva-artisteille, keskustelu lähti oikeastaan vain tuosta Curtvillen huomautuksesta osaltani tähän suuntaan. Korkeita ja korkeampiakin palkkoja voidaan maksaa jos kysyntää olisi, eli luultavasti se aito ongelma on ihan vain siinä että kilpailevia viihdykkeitä on paljon ja niissä lopputuotteen hinta koetaan pienemmäksi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 07.04.2020 klo 20:21:45
Nyt ollaan käsittääkseni ydinasiassa.

Sarjakuvatyöläisillä on omat ketjunsa kuten digisarjakuvallakin mutta selkein ero on juuri palkka.
Teillä on ihan yhtä selkeä linja että palkan on riittävä elämiseen minkä nyt pitäisi olla alalla kuin alalla selvyys. Näin ei ole.

Sarjakuvalehden osalta on aina se vinouma että lehden tai kokooman tai albumin tekemiseen menee päiviä ja viikkoja ellei kuukausia, lukemiseen minuuteista päivään pariin vaikka olisi rajoitteita lukemisella.

Silloin syntyy koettu ristiriita mikä on järkevä hinta.
Asia jota muutoin erinomainen lisä, digitaalisuus, ei auta.

Suoratoistot ja digisarjakuvapuoli rinnastuvat enemmän spotifyin toimintaan: laillista ja hinta on kuluttajat syvällinen, mutta tekijöille vain rasite.
Sarjakuva puolella toivoisin asian olevan yleisesti parempi, niin kuluttajille, tekijöille, kuin kustantajillekin.

Sivuhinta niissäkin ja ovat torta på torta: painotuotteen digilaitos. Sillä samalla sivuhinnalla kuitataan lehti, kokooma ja digi. Mutta vain tekijälle, kuluttajille ne usein joko veloitetaan erikseen tai harvemmin juuri aku ankan lehti+digi kimppa.

Molemmissa fyysisessä ja digissä on "piilokuluja" kuten infraa, logistiikkaa mutta niihin ei ole pakko soveltaa suomalaista sarjakuva-ajattelua l. Voi olla vain yksi kakku.

Ehkä pitäisi taas tilata jokin sarjakuvalehti kotiin asti, se että hakee hämähäkkimiehen supermarketistä ja joitain kymmeniä jenkkilehtiä erikoisliikkeestä kun  on vähän.
Itsellä vaan sama kuin jiksillä, se oikeus päättää omista varoista ab, estää tilaamista tex willeriä tai ankkaa.
Hyvä että noilla faninsa on, se etten välitä on minun asiani, monelle kaivattu henkireikä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 07.04.2020 klo 20:55:38

Teillä on ihan yhtä selkeä linja että palkan on riittävä elämiseen minkä nyt pitäisi olla alalla kuin alalla selvyys. Näin ei ole.


Varsinaisesti näin en ajattele, vähän huonosti asian ilmaisin edellisessä viestissä. Jos palkka ei aidosti riitä elämiseen, siirrytään muihin hommiin tai ollaan puoliammattilaisia. Alalla kuin alalla ei myöskään pitäisi olla selvyys siitä, että tehty työ riittäisi elämiseen. Työn tuottavuus on ratkaisevampi tekijä.

Suoratoistot ja digisarjakuvapuoli rinnastuvat enemmän spotifyin toimintaan: laillista ja hinta on kuluttajat syvällinen, mutta tekijöille vain rasite.
Sarjakuva puolella toivoisin asian olevan yleisesti parempi, niin kuluttajille, tekijöille, kuin kustantajillekin.

Spotify on varmasti pienentänyt monien muusikkojen tuloja, mutta toisaalta myös kasvattanut toisten. Eli ei tilanne ehkäpä ihan noin yksiselitteinen ole että se olisi tekijöille rasite. Sinänsä kyllä samaa mieltä että koko kolmikolle - kuluttajat,tekijät,kustantajat - toivoisi parempaa, mutta mutta.

Musiikki on sinänsä kyllä mielenkiintoinen vertailukohde, että nykyisin artistit taitavat saada huomattavasti isomman osan tuloistaan live-esityksistä kuin mitä vuosikymmen pari sitten. Sarjakuvista puuttuu vastaavanlainen ulottuvuus - tai ei ehkä puutu mutta se ei ole ainakaan niin itsestään selvä.

Sillä samalla sivuhinnalla kuitataan lehti, kokooma ja digi. Mutta vain tekijälle, kuluttajille ne usein joko veloitetaan erikseen tai harvemmin juuri aku ankan lehti+digi kimppa.

Hyvä pointti kyllä. Spotify-malli voisi jossain määrin toimia tässäkin, eli jokainen lukukerta tuottaa pienen kassakoneen kilahduksen tekijöillekin. Tällöinhän suosituimmat (eli parhaat?) saisivat paremmat tienestit ja saattaisi siten kohentaa tarinoiden laatua. Tätä mallia miettiessäni oli Akun digi mielessä lähinnä, en tiedä toimisiko tuollainen yleisesti sarjakuville.

Loppuun vielä sellainen muisto kun satuin katsastamaan jonkun Tubettajan videon aikoinaan Aku Ankasta. En nyt muista millään kuka oli kyseessä tai minkä ikäinen hän oli, mutta järkytyin hieman kun hän ei tiennyt Aku Ankan rekisterinumeroa. Silloin varmaan ensi kerran heräsin siihen että sarjakuva ei kyllä tosiaan ole välttämättä enää minkäänlainen viihteenmuoto. Sillä kai nyt Akun rekkari on jo niin ikoninen että sen pitäisi tietää jos on koskaan Aku Ankkaa lukenut? Ja jos ei ole Aku Ankkaa lukenut lapsena, niin onko sarjakuvaan tutustunut ylipäätään?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 07.04.2020 klo 20:58:39
Spotify on tappiollinen firma. (https://tekniikanmaailma.fi/spotify-jatkaa-tappiolla-vaikka-palvelu-pelaa-ja-silla-on-yli-100-miljoonaa-maksavaa-asiakasta-eiko-musiikki-enaa-kiinnosta/) Siihen nähden se sentään jotain maksaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 07.04.2020 klo 21:56:37
Jotain, kyllä, tarpeeksi? No tuota...
Käyttäen verrokkina sarjakuvapuoleen kaltaisilleni tilastomatematiikan ystäville suoratoistomusiikkipalvelujen vertailu
https://www.visualcapitalist.com/how-many-music-streams-to-earn-a-dollar/

Toki nuokin jotain maksavat, mutta se ei näy kuluttajalle.
Internet on opettanut kulttuurin olevan ilmaista, piraattisivusto kun vain tuo viihteen ilman turhia maksuja.
Se että tietokoneet ja älylaitteet itsessään maksavat jotain on tekijä.
Mutta ei se tekijä joka on tehnyt sarjakuvat, musiikin, elokuvat jne.

Jännästi kulttuuriala on sama kuin hoitoala. Siitä ei kuulu maksaa.
Ymmärrän puoliammattilaispointin mutta jos kukaan joutuisi ensiavussa terveyskeskuksessa kuulemaan " sori pitää mennä varsinaisiin töihin, tällä ei elä. Toinen hoitaja on matkalla vuoroon,odottele" asia muuttuisi.

Siinä mielessä vertaus on sopiva etten kummaltakaan alalta ole törmännyt asiansa osaavaa joka ei rakasta mitä tekee.
Järjesin elävät kyllä kädestä suuhun.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.04.2020 klo 07:11:27
Koronavirus etenee ketjussa ylöspäin.

Kivijalkakauppoja kaatui ensimmäisellä viikolla jenkeissä kourallinen, oletan että kaatuu vajaat parikymmentä ennen kuin kaikki on ohitse tai siinä vaiheessa, kun avataan ovet ja ihmiset vielä pysyttelevät sisällä.

Olen pessimistisempi talouden toipumisen suhteen, koska uskon ihmisten olevan aluksi paljon varovaisempia kuin mitä nyt ennustetaan. Epävarmuus oman talouden ja uuden korona-aallon suhteen hidastaa niitä kuuluisia talouden rattaita.

Korona on yksinkertaisesti niin iso, että se kummittelee vielä vuosia ihmisten mielissä vaikka se sormia napsauttamalla huomenna häviäisi.

Joku markkinatutkimuslaitos päätyi niin hienoon tulemaan, että eurooppalaisturistin uskotaan aluksi matkustavan oman maan sisällä, sitten Euroopassa ja vasta viimeisessä, kolmannessa vaiheessa, suuntaavan kaukomaihin. Itse en tarvinnut samaan johtopäätökseen päätyäkseni muuta kuin maalaisjärkeä. Siihen päälle saa vielä paljon lentolöpöä virrata, ennen kuin turisteja päätyy Pääsiäissaarelle viime vuoden malliin.

Kun Diamond meni kiinni, meni freelancereilta työt uutisten mukaan ainakin Marvelilla, varmasti kaikilla muillakin, ja Image antoi tänään reilusti kenkää toimistohenkilökunnalle.

Tulevaisuudesta näyttää suuntaa se, että ensimmäisinä Marvel ja DC sekä viiveellä mm. Tokyo Pop tukeutuu digiin. Kivijalkakaupoista sitkeimmät säilyvät, mutta kustantajat kuolevat sähköisellä kentällä.

Tässä skenaariossa ainoa pelastus olisi, jos se karvaisin osa jenkkiharrastajista, eli Curtvilen sielunveljet, torvet soidet ratsastaa sähköisiin kauppapaikkoihin.

En tiedä riittäisikö sekään alaa pelastamaan, koska sähköisessä maailmassa iso siivu (ulkomuistista kolmannes) menee kauppapaikalle. Ja nämä ovat sitten isojen poikien taaloja, eli niitä jotka lasketaan prosenteissa ts. kauppapaikka tienaa enemmän sekä silloin jos myydään isommalla volyymillä tai nostetaan hintoja, joten suo siellä, vetelä täällä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 08.04.2020 klo 08:40:40
Kyllähän minä siis mieluusti Curtvillen tavoin soisin paremman tulotason sarjakuvatekijöille, ei se tässä ole pointtina. Se relevantein pointtihan on tässä se, että sen palkkarahan täytyy tulla jostain. Ja mistä se raha tulee, jos sarjakuvaa ei osteta? Keskeinen tekijähän onkin pohtia, miksi kustantaja ottaisi riskiä jonkun sarjakuvan julkaisemisesta jos on luultavaa, että myynti ei tule olemaan kovinkaan korkea? Ja tällöin tilanne on sarjakuvatekijän osalta joko julkaista omakustanne tai vähentää kustantajan riskiä. Kai tähän olisi jonkinlaisia hybridimallejakin löydettävissä, missä tekijä maksaisi esimerkiksi osan kuluista, mutta ei se kyllä omaan korvaan kuulosta kovinkaan hyvältä tai kestävältä ratkaisulta. Samaan sarjaan menee "maksamme näkyvyydellä"-tyyliset ratkaisut, ei sekään kestävää voi olla. Ja vielä, jos sarjakuvantekijän palkka pienenisi, olisiko sarjakuvantekijöillä mieltä enää luoda taidettaan. Monia ongelmia, monia ongelmia. Apurahat ja tuet saattaisi ratkaista (ja varmaan ratkaisee jo nykyäänkin jossain määrin) asian osaltaan kansallisella tasolla, mutta tästä osa-alueesta en kyllä tiedä juurikaan mitään joten en sitä sen tarkemmin kommentoi.

Internet on opettanut kulttuurin olevan ilmaista, piraattisivusto kun vain tuo viihteen ilman turhia maksuja.
Se että tietokoneet ja älylaitteet itsessään maksavat jotain on tekijä.
Mutta ei se tekijä joka on tehnyt sarjakuvat, musiikin, elokuvat jne.

Kyllähän elokuva-alallakin ihan isot rahat liikkuu, välistävetäjien lisäksi ihan tekijöillekin. Samoin musiikissa. Tietenkin, kuten todettua, suurimmalle osalle tekijöistä isot setelit ei tule, mutta siinäkin pääasiallinen syy on myyntimäärät.

Jännästi kulttuuriala on sama kuin hoitoala. Siitä ei kuulu maksaa.
Ymmärrän puoliammattilaispointin mutta jos kukaan joutuisi ensiavussa terveyskeskuksessa kuulemaan " sori pitää mennä varsinaisiin töihin, tällä ei elä. Toinen hoitaja on matkalla vuoroon,odottele" asia muuttuisi.

Puoliammattilaisuus pointtiani ei tuotu esille arvokysymyksenä vaan esitin sen tarjonnan laajennuksen mahdollistajana. Jos yksittäisen sarjakuvan odotettu vuosimyynti on vaikkapa 10 000 euroa, on vaikea nähdä miten kukaan voisi yksistään tästä saada niin paljon tuottoja (tekijä, kustantaja, logistiikka, muu) että sillä voisi itsensä elättää. Tekijä joutuukin tällöin pohtimaan, tyydytäänkö pienempään tuottoon vai siihen että ei julkaista ollenkaan.

"Kulttuurista ei pidä maksaa" pointtikin on vähän ontuva, vaikka ymmärränkin pointtisi. En jaksa tähän väliin yritysten tunnuslukuja tarkastella mutta vähintäänkin mutuilisin erilaisten kulttuuririentojen keräävän ison osan ihmisten kulutuksesta edelleenkin. Suoratoistopalvelut on monille iso osa kulutusta ("Spotify on tappiollinen" jne, mutta tietty niiden liiketoimintamallikin on perinteisestä poikkeava eli ei itsessään vielä kerro koko totuutta. Maksavia käyttäjiähän heillä on kyllä paljon!), isoja musiikkifestivaaleja järjestetään paljon, suomalaisella elokuvalla taitaa mennä paremmin kuin vuosiin (tai meni ennen koronaa). Ovatko nämä hyvää kulttuuria tai onko kehitys positiivista, siinä onkin sitten toinen kysymys. Mutta kyllähän kulttuurista ihan maksetaankin, ei piratismi sitä ole tuhonnut täysin. Elokuvatähdille maksetaan huippupalkkoja ja leffabudjetit ovat muutenkin ökyluokkaa, ainoastaan piraattien käsiin joutumisella ei tällaista mahdollistettaisi. Tietty, tässä päästään samaan ongelmaan taas lopulta eli jotkut tienaa jotkut ei.

Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 08.04.2020 klo 12:54:51
Jiksi mainitsikin jo, että pelin saa muutamalla lantilla ja se tuo iloa pidemmäksi aikaa kuin saman hintainen sarjakuvalehti.

painettu ei tuota juurikaan edes lisäarvoa itselleni.
Tuo on puhtaasti näkökulma ja makuasia, josta olen täysin eri mieltä. Mutta minä olenkin varmaan enemmän sarjakuvaharrastaja kuin sarjakuvan kuluttaja. Digituotteet miellän kertakäyttöisiksi ja sitä kautta lähes arvottomiksi, enkä ymmärrä miten niitä voisi harrastaa? Mutta alahan tunnetusti lepää niiden kuluttajien varassa. Sen sieluttoman massan joka zombien lailla vaeltaa vain nopeiden kiksien perässä.  :) Niin että kai asia on suuressa mittakaavassa noin kun sanot.

Näkisin että sarjakuvaharrastus (ja nk. fandom) lepää pitkälle lehtien varassa. Lehtien palstoilla se syntyi, eikä ilman lehtiä voi oikein syntyä yhteisöjä (parhaimmillaan on vain joukko irrallisia, jonkin tuotteen faneja, jotka saattavat kyllä muodostaa "yhteisön", mutta ei kuitenkaan mitään elävää ja muuntuvaa harrastajakuntaa).

Vaikka meneekin jo offtopiciksi niin mainittakoon, että erilaisissa suoratoistopalveluissa (tai miksikäs näitä nyt kirjallisuuden osalta kutsuisi) eli storytellit suun muut ovat aika huonosti ottaneet sarjakuvia valikoimaansa ja toistaiseksi en ole oikeastaan mielekästä sarjakuvanlukukanavaa löytänytkään. Aku Ankan digi lähimpänä ehkä omaa silmää miellyttävistä. Näkisin tässä kyllä sinänsä petraamisen varaa, joskin foorumin kustannusala-ammattilaiset ehkä osaavat kertoa tarkemmin syitä miksei sarjakuvaa näistä palveluista löydy.
Suomessa Elisa -kirja (vai mikä se oli kun myi Kesolan ja Piiraisen ym. sarjiksia diginä?) yritti ihan tosissaan, mutta ei siitä tullut mitään. Ketään ei kiinnostanut. No se oli kyllä vielä sitä kovemman alvin aikaa.
Vielä liittyen sarjakuvien digikuluttamiseen... Jännä katsoa kuinka kauan menee ennen kuin milleniaalit ja muut digi-intoilijat heräävät historiattomuuteen eli historian puutteeseen. Siihen että menneisyys on ikään kuin kadonnut kokonaan. Nuorenahan asiaa ei ajattele mutta joskus 30-40 ikävuoden paikkeilla menneet kokemukset alkavat kummitella. Silloin nimittäin ei ole enää mitään mahdollisuutta palata vanhaan (diginä kaikki on koko ajan uutta). Nostalgiasta voidaan olla montaa mieltä, mutta se kuitenkin on merkittävä triggeri myös ostopäätöksiä tehdessä.

Osittain kustantajien haluttomuudesta ottaa isoja riskejä johtuen itseäni onkin kiinnostanut jo jonkinaikaa ratkaista omakustanne- ja pienkustantamojulkaisujen näkyvyysongelma eli löytää järkevä ratkaisu niiden myymiselle.
Hienoa! Uutta innovointia tarvitaan. Mutta paino nimen omaan sanalla uutta.  :)
Ketjussa on pitkään harrastettu vertailua musiikkialaan ja viimeksi jo elokuvaankin. Ei ehkä kannattaisi. Eroavuuksia on kuitenkin enemmän kuin yhteyksiä. Ja lehtimarkkinasta puhuttaessa pitää muistaa myös markkinointi. Se maksaa. (ditaalipuolellahan markkinointi on ilmaista  :) )
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.04.2020 klo 18:02:22
Digituotteet miellän kertakäyttöisiksi ja sitä kautta lähes arvottomiksi, enkä ymmärrä miten niitä voisi harrastaa?

Tämä on mielestäni erityisesti sähköisen sarjakuvan ongelma.

Sähköistä sarjakuvaa on vaikea arvostaa. Tuntuu siltä, että vitonen sinne, vitonen tänne ja siinä on jo satanen eikä käteen ole jäänyt mitään.

Itse olen surutta maksanut hyllyt ja kaapit täyteen sarjakuvaa, mutta sähköisessä maailmassa kitsailen lähestulkoon täysin kuukausimaksullisten palveluiden varassa.

Sen sijaan sähköisyys on luonnollinen peleihin sekä tätä nykyä myös televisioon, elokuvaan ja musiikkiin kuuluva osa.

En ole koskaan tätä ajatellut näin, mutta tätä kirjoittaessa juolahti mieleen, että onko sarjakuva vähemmän elämyksellinen ja siten vähemmän tunteisiin vetoava media.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 08.04.2020 klo 19:48:24
Tätä en itse voi mitenkään allekirjoittaa.

Enemmän kyse on itseni ja usean muun teesistä: internet-aikana kokemuselämyksistä ei haluta maksaa.

Tämä on se mikä jarruttaa digipuolta, miten ne maksut saadaan kuluttajalta pois. Myyjä tulee lehtipisteessä, kaupassa jne kertomaan ettei paikka ole kirjasto.
Teknisesti olen rikkonut lakia kun olen joskus luotetuille lainannut sarjakuviani, tulonmenetystä sekin mutta moniko jakaa tiedoston?

Sähköistys ja digitaalisuus on muuttanut yhteiskuntaa, kulttuuria ja taloutta. Pääosin hyvällä tapaa joka helpottaa länsimaisesta etuoikeutetusta asemasta nauttivia.

Suurimmalle osalle koko sarjakuva taiteena on kertakäyttöinen asia. Ei ehkä kvaakissa tai jollain ulkomaisilla sarjakuvafoorumeilla, vaan laajemmassa kontekstissa. Elokuvan ja television halpahintaisempi jälkeenjäänyt pikkusisarus josta on kömpelöä puhua kun puhutaan taiteita.
Suurin osa on vaan ympäröinyt itsensä kuplalla josta näin sanovia ja ajattelevia on karsittu pois.

Elokuvien ja musiikin jakelun ja taloudellisen epätasa-arvon ja ongelmien eroavaisuudet sarjakuvan vastaaviin eivät minusta ole enemmän erilaisia kuten Reima esittää. Isoin osa ongelmista ja formaattiin liittyvistä asioista on liiankin samanlaisia.

Olen kääpä, mutten ihan vielä fossiili.
Nostalgia ei ole itselleni arvo. En haikaile mennyttä loistoa tai kaipaa vanhoja pahoja aikoja. Digitaalisuus vaan on ongelmallisempi hustoriattomuutenaan.
Laitekeskeisyydessään myös luonnonvaroja kuormittavampi kuin yksittäiset painotuotteet.

Sarjakuvalehti on muotona kuitenkin voimavara, ei ainoa eikä ylivertaisin mutta selkein osa sarjakuvan ekologiaa.
En ole ikinä asunut Pohjanmaalla tai Kainuussa mutta vaikkei kumpikaan ole itselleni tärkeä en näe niiden tuhoamista väistämättömänä luonnonlaki ja. Ja siltä monasti keskustelu saadaan tuntumaan.

Aikansa elänyt muinaisjäännös joka ei vaikuta omaan elämään. Antaa sen kuolla.

Oli pakko puhua pohjanmaasta ja kainuusta, hyönteisistä tai kaloista puhuminen kun nisäkäslähtöisestä näkemyksestä olisi ollut vielä taaempana.

Itse pidän fyysisen sarjakuvan eritoten lehden ominaisuuksista yli mielestäni kömpelön ja sarjakuvan kerrontakieleen sopimattoman digin sijaan.

Kotonani hyvinä puolina pidän että eristyksissä kun on aikaa tehdä vaikka oma lehti. Myyntimenestyksiä niistä ei ehkä tule mutta ehkä sitäkin.
Ehkä ne paikkaavat jo tulleita vaurioita, itse kun uskon että Imagelta irtisanotut 4 henkeäkin vielä saavat töitä.

Suomessakaan ei kannata julkaista sarjakuvalehtien, tämä on ollut vuosikymmeniä tiedossa. Itse en usko siihen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 08.04.2020 klo 19:56:57
Tämä on mielestäni erityisesti sähköisen sarjakuvan ongelma.

Sähköistä sarjakuvaa on vaikea arvostaa. Tuntuu siltä, että vitonen sinne, vitonen tänne ja siinä on jo satanen eikä käteen ole jäänyt mitään.

Itse olen surutta maksanut hyllyt ja kaapit täyteen sarjakuvaa, mutta sähköisessä maailmassa kitsailen lähestulkoon täysin kuukausimaksullisten palveluiden varassa.

Sen sijaan sähköisyys on luonnollinen peleihin sekä tätä nykyä myös televisioon, elokuvaan ja musiikkiin kuuluva osa.

En ole koskaan tätä ajatellut näin, mutta tätä kirjoittaessa juolahti mieleen, että onko sarjakuva vähemmän elämyksellinen ja siten vähemmän tunteisiin vetoava media.
Mä en koskaan osta pelejä (PC ja PS4), jos en saa sitä fyysisenä.. Ilmaispelit sitten menee kyllä pelkkänä tiedostona. Nykyisin ostan melkein pelkästään PS4-pelejä, kun tiiän, että saan sen fyysisenä. Josain pc-peleissä on kotelossa pelkkä koodi...siitä en tykkää.
No joissain ohjelmissa on pakko ottaa ohjelmat netistä, kun ei välttämättä ole fyysisiä levyjä.
Mulla on Netflix, Amazon (muutaman kuukauden enää). niitä tulee katsottua kyllä, mutta niiden varaan en jää. Ostelen bluerayta ja 4K-leffoja, jos pidän jostain leffasta ja haluan sen hyllyyni. Sitten on vielä retroilut eli VHS, Laserdisc ja DVD:t...niitä ostelen kanssa. Halua olisi myös kerätä Beta-videoita, CED:iä, HD-DVD:tä ja VHD-leffoja. Ei ole konetta vielä noille, niin en ole ostanut.

Sarjakuvaa en kyllä ostan sähköisenä...siinä on selvä raja...en saa mitään kiksejä bitti-sarjakuvasta. Kyllä sarjakuvaa on pidettävä kädessä. En ainakaan maksais tommosesta elktronisesta sarjakuvasta yhtään mitään. Nyt ainoa mikä oli pakko ostaa, oli tuo kylkiäisenä tullut Digi-Aku, mun fyysisen Aku Ankka -tilauksen mukana. No enpä ole niitäkään käynyt kattomassa kuin pari kertaa...ei ole mun juttu.
Musiikkia en ymmärrä ollenkaan...en kerää sitä yhtään. Mutta jos pitää ostaa jollekin lahjaksi, niin se on kyllä fyysinen levy sitten.

Juuri tuo lahjaksi ostaminen on kanssa se juttu, jossa pitää saada antaa fyysinen lahja.

Uskoisin, että meitä jääriä on vielä aika paljon, jotka haluaa lukea ja kokea kaiken fyysisenä....yritän myös istuttaa tämän saman fyysisen sarjakuvainnostuksen kaikkiin nuorempiin sukulaisiini. En tiedä tuottaako se tulosta, mutta yritän silti.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.04.2020 klo 20:45:36
DRM free -tiedostot kuormittavat striimaukseen verrattuna merkittävästi vähemmän ympäristöä, kun tiedostot siirretään käyttäjän koneelle vain kerran.

Tiedostojen kanssa puljaamisesta on kyllä jokseenkin paljon vaivaa, minkä ymmärtää kuka hyvänsä valokuvien kanssa kamppaileva.

Lisäksi nuo ovat sitten lähinnä Humble Bumble -juttuja ts. kaikkea sarjakuvaa ei tuossa muodossa saa, minkä kyllä ymmärtää ne kun ovat valmiiksi piraattisivuille sopivassa muodossa.

Toisaalta eipä se estä mm. pelien tapauksessa GoG:n porskuttamista, joten estäisikö se nyt sarjakuvienkaan. Sarjakuvien piratoiminen iskee varmaan kovemmin sarjakuvaan alana kuin sitä suurempaan pelialaan.

Kun monessa yhteydessä on todettu peleihin virtaavan enemmän rahaa (vaikka indie-tekijät ovat pississä, kun uusien pelien julkaisun vaatimat rutiinijutut kuten sopimusten tekeminen eivät pyöri tavanomaiseen tahtiin), onko samaa ilmiötä sarjakuvien puolella olemassakaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 08.04.2020 klo 21:11:18
Eikös tuo manga-sarjakuva ole aika piratisoitunut ja anime puolella aika yleistä. Itse en kumpaakaan seuraa, mutta ne tyypit joita tunnen, niin ihan surutta ottaa noista torrenteja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 08.04.2020 klo 21:57:12
Sen sijaan sähköisyys on luonnollinen peleihin sekä tätä nykyä myös televisioon, elokuvaan ja musiikkiin kuuluva osa.
Jotkut kalkkikset ajattelevat jopa että elokuvat ovat parhaimmillaan elokuvateattereissa. Silloin koko reissu sinne ja yhdessä katsominen sen yleisön kanssa on se "tuote". Nykyajan elokuvat ja telkkarisarjat ovat tavallaan av-huttua. Kun yhden katsoo, seuraavia on jo jonossa. Ainoastaan alan opiskelijat ja todelliset friikit jaksaa hinkata niitä jostain tallenteelta edes taas joten se on ihan sama omistatko sitä vai et.

Musiikki on vähän eri juttu. Sanotaan näin, jos oikein rakastaisin jotain biisiä tai bändiä niin kyllä haluaisin sen myös omistaa. ts. olla riippumaton siitä sattuuko biisit olemaan tarjolla jossain pilvessä silloin kun haluan kuunnella vai ei. Älppärit kansineen on vielä asia erikseen.

En ole koskaan tätä ajatellut näin, mutta tätä kirjoittaessa juolahti mieleen, että onko sarjakuva vähemmän elämyksellinen ja siten vähemmän tunteisiin vetoava media.
Minusta se on enemmän elämyksellinen. Fyysinen kappale verrattuna tiedostoon tuo mielestäni selkeästi lisäarvoa. Siis se että sarjakuva on kolmiulotteinen esine, eikä virtuaalinen lasin takana. Sarjakuvaa voi kuluttaa lukemisen lisäksi myös katselemalla kuvia tai kahvipöydällä lasinalusena, osana fyysistä kirjastoa. Painotyö muistuttaa käsityöläisyydestä, vaikka se on teollinen tuote se on silti muotoiltu ja tätäkin arvoa voi tarkastella ja diggailla.
Pelejä, musiikkia tai elokuvaahan ei ole samalla tavoin fyysisenä olemassa kuin sarjakuva lehdessä on olemassa. Eli sarjakuvalehti on muoto ja väline samassa. Muoto jossa vasta se sarjakuva on sarjakuvaa (toki digi tai muraalikin on sarjakuvaa, mutta vaikeammin luettavaa ja hahmottomampaa minusta). Vrt. musiikki tai elokuva/pelitallenne. Ei niitä tallenteita tuijottamalla vielä näe tai kuule sitä taidetta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.04.2020 klo 22:04:10
Eikös tuo manga-sarjakuva ole aika piratisoitunut

Vuosien takaa on jäänyt mieleen, että manga on lännessä pahemmin piratismin riivaama kuin supersankarisarjakuva. Ja se on paljon se.

Fyysinen kappale verrattuna tiedostoon tuo mielestäni selkeästi lisäarvoa.

Hyvää pohdintaa sinulla. Kun kirjoitin mitä mieleen juolahti, jäi täsmentämättä että onko sarjakuva sähköisessä muodossa vähemmän elämyksellinen media. Siinä jää juuri nuo jutut pois, mitä kirjoitit.

Samaa on toisissa ketjuissa mietitty, että sähköisen sarjakuvan lukemisesta ei oikein jää mielikuvia siitä, mitä on luettu. Olisiko tämä nyt juuri sitä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 08.04.2020 klo 23:27:32
Jotkut kalkkikset ajattelevat jopa että elokuvat ovat parhaimmillaan elokuvateattereissa. Silloin koko reissu sinne ja yhdessä katsominen sen yleisön kanssa on se "tuote". Nykyajan elokuvat ja telkkarisarjat ovat tavallaan av-huttua. Kun yhden katsoo, seuraavia on jo jonossa. Ainoastaan alan opiskelijat ja todelliset friikit jaksaa hinkata niitä jostain tallenteelta edes taas joten se on ihan sama omistatko sitä vai et.

Musiikki on vähän eri juttu. Sanotaan näin, jos oikein rakastaisin jotain biisiä tai bändiä niin kyllä haluaisin sen myös omistaa. ts. olla riippumaton siitä sattuuko biisit olemaan tarjolla jossain pilvessä silloin kun haluan kuunnella vai ei. Älppärit kansineen on vielä asia erikseen.
Minusta se on enemmän elämyksellinen. Fyysinen kappale verrattuna tiedostoon tuo mielestäni selkeästi lisäarvoa. Siis se että sarjakuva on kolmiulotteinen esine, eikä virtuaalinen lasin takana. Sarjakuvaa voi kuluttaa lukemisen lisäksi myös katselemalla kuvia tai kahvipöydällä lasinalusena, osana fyysistä kirjastoa. Painotyö muistuttaa käsityöläisyydestä, vaikka se on teollinen tuote se on silti muotoiltu ja tätäkin arvoa voi tarkastella ja diggailla.
Pelejä, musiikkia tai elokuvaahan ei ole samalla tavoin fyysisenä olemassa kuin sarjakuva lehdessä on olemassa. Eli sarjakuvalehti on muoto ja väline samassa. Muoto jossa vasta se sarjakuva on sarjakuvaa (toki digi tai muraalikin on sarjakuvaa, mutta vaikeammin luettavaa ja hahmottomampaa minusta). Vrt. musiikki tai elokuva/pelitallenne. Ei niitä tallenteita tuijottamalla vielä näe tai kuule sitä taidetta.
Elokuvateatterissa katsottussa tai kotona katsottussa elokuvassa on omat puolensa.
Sanotaan nyt näin, että elokuvateatterissa...varsinkin ensi-illassa näkee elokuvan ensimmäisenä (nyt en ota huomioon piraatteja), yhdessä katsominen ja se tunnelma...varsinkin yöennakoissa on aivan toinen, kun mitä kotona pääsee kokemaan. Kuvallisesti isolta valkokankaalta katsottuna elokuvakoemus on ihanteellinen, äänellisesti ja äänen voimakkuudeltaan hyvätasoinen elokuva on parasta.
Sitten on niitä huonoja puolia. Jos on hyvin lyhenläntä katsoja ja eteen tulee katsomaan joku koripalloilija...katselunautinto onkin siinä sitten, Teatteripenkit varsinkin Scape tai IMAX-teattereissa on nahkaa...juu saunatuoleiksi noita voi sanoa. Leffateattereiden pakolliset varauloskäynti merkit ja muu hajavalo häiritsee katselukokemusta...varsinkin 3D-laseilla katsottuna. Sitten on myös nämä kännykkään tuijottelijat, kikattelevat kakrut ja muut pölisevät ihmiset. Pahinta on myös, kun viereesi istahtaa jättikokoisella popcornipöntöllä varustettu "porsas" joka on juuri ostanut sen noin viikon vanhassa öljyssä uitetun maissisydänkohtausmässilyhajupommin.

Kotona voi katsoa kaikessa rauhassa elokuvansa...silloin kun haluaa. Voi pysäyttää leffan kesken kaiken ja käydä tyhjentämässä rakkonsa. Käydä jääkaapilla ja mässäillä oikein pitkän kaavan mukaan elokuvaa katsoessa.  Penkit on mukavat, jos on hommannut semmoiset laiskanlinnat kotiinsa. Jos on erakko, niin voi katsoa leffansa yksin ja kaikessa rauhassa...ei siis sosisiaallista kanssakäymistä muiden ihmsten kanssa. Myös saman leffan voi katsoa uudelleen kuukauden päästä samaan hintaan, kun on kerran ostanut elokuvan. Myös alkohoolia voi rauhassa juoda...halvalla (nykyään on myös teattereita, joissa on anniskeluoikeudet).
Ai niin...leffaa voi myös katsoa mukavasti pelkät kalsarit jalassa tai kuumana kesäpäivänä puolialasti, kunnon tornituulettimet suunattuna itseensä....aahhhh!
No kotona katsottu on noin sen puoli vuotta vanha elokuva ensi-illasta. Ääänitaso pitää pitää kohtuu hiljaisena, koska pitää ottaa huomioon naapurit...paitsi jos asut omakotitalossa...silloin voi vääntää kajarit kaakkoon. Pitää ostaa leffatykki ja valkokangas, että elokuva pääsee samoihin oikeuksiin, kuin teatterissa ja sehän maksaa.

No siinä jotain näkemyksiä. Itse käyn katsomassa huippuleffat, joista pidän ja vähemmän tärkeät katson blueraylta. Joitakin leffoja ostan myös itselle, vaikka olisin sen nähnyt leffateatterissa. Tietysti fyysisiä elokuvia keräilyssä on se ainainen tila-ongelma...jossain vaiheessa tila loppuu kesken ja silloin joko pitää ostaa isompi kämppä tai luopua paskimmista leffoista.

Minä joka harrastan näitä kuolleita formaatteja...varsinkin Laserdiscejä...siinähän kansitaide on aivan mahtavaa...niihin on oikeasti panostettu. Joskus se fyysinen elokuva ja ns. elokuvan kansi on yhtä hienoa kuin sen elokuvan omistaminen. Juu ja tosiaan on kivempaa omistaa se elokuva itse...se on siellä hyllyssä. Sama tunne ei ole, jos se on kiintolevyllä...se tuntuu lainatulta, ei omalta. Sama juttu, kun katsoo elokuvan elokuvateatterissa...elokuvaa ei saa kotiinsa, mutta elokuvakokemuksensa pystyy varastoimaan sydämmeensä, jota voi muistella vielä vanhana, kun istuu kiikkustuolissa vanhainkodissa ja ei pääse enää omin nokkinensa elokuvateatteriin. Paitsi jos on ovela ja karkaa aina välillä...voi niitä hoitsuja, jotka saa meikäläisen riesakseen. Teen kaikkeni, että pääsen katsomman uusimman Star Warsin, vaikka toinen jalka haudassa.

 
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 09.04.2020 klo 23:36:52
Tässä on sarjakuvakauppiaan lavea ja syvä analyysi (https://www.comicsbeat.com/how-comics-retailing-moves-forward/) koronaviruksen rampauttamasta sarjakuva-alasta. Suosittelen lukemaan ajatuksen kanssa.

Tekstin mielenkiintoisista kohdista voisi tehdä pitkän luettelon, siellä tulee isojakin juttuja vähän sivumennen.

Itse kiinnitin ensisijaisesti huomion seuraaviin kohtiin:

Kirjoittajan mukaan kokoelmien ja sähköisten julkaisujen hinta olisi korkeampi ilman sarjakuvalehtiä. Kokoelmien suhteen tuo on helppo ymmärtää.

Kirjoittajan mukaan suoramyynti on yhtä kuin sarjakuvalehti (http://lehti). Jos lehti kuolee, siinä menee suoramyynti samoin tein.

Lehtipisteiden paluun kirjoittaja näkee mahdottomaksi samoista syistä kuin olen itse kirjoittanut, mutta näkemys tulee selkeämmin leveämmiltä harteilta. Tämä on mietitty moneen kertaa kolmekymmentä vuotta kestäneen uran aikana.

Toista jakelijaa ei tule. Kirjakauppamyynti ei kanavana korvaa suoramyyntiä. Eikä korvaa sähköinen jakelutie.

Kauppias kiittää Imagea, mutta ei ole ehtinyt lukea vasta eilen julkaistua Todd McFarlanen haastattelua Forbesiin. Siinä Todd antoi itsestään niljakkaan vaikutelman (https://www.forbes.com/sites/robsalkowitz/2020/04/08/we-cant-just-sit-here-and-do-nothing-todd-mcfarlanes-urgent-advice-to-the-comics-industry/) toteamalla, että heitetään kauppiaat susille, mutta huudetaan jaxuhalit perään siltä varalta että joku selviää hengissä.

Toddin haastattelu jätti pahan jälkimaun, mutta sen hämmästyttävin kohta oli, että jos esim. Spawn-paperilehti olisi nyt 300, niin diginä jatkettaisiin normaalisti esim. numerot 301-309), ja kun sitten palataan tavanomaiseen, jatketaan normaalisti paperilehdestä 310, eikä kukaan huomaa tai välitä että välistä jäi numeroita, koska lehtiähän ne ovat.

Tärkeintä Toddille oli, että geek-kulttuuri ei unohda sarjakuvia, vaan ostaa Toddilta leluja entiseen tapaan.

Sarjakuvakauppiaan tuntemukset olivat, että koska kustantajat ovat jo heittäneet sarjakuvakauppiaat susille, ei hän tulevaisuudessa enää tilaa ylihintaista roskaa, jonka ennakkotilausmallista johtuen tietää kääntyvän omaksi tappioksi. Sanavalinnat ovat kirjoittajan omia. Kuvittelen, että kauppiaan mielestä Todd on nyt samassa laarissa kuin Marvel ja DC.

Siinä mielessä sarjakuvakauppias ja Todd ovat samoilla sävelillä, että molemmat pelkäävät viikoittaisen ostotapahtuman päättymisen merkitsevän elinikäisten sarjakuvaharrastajien harrastamisen loppumista. Itse en sellaiseen usko, mutta kulutustottumisten muuttuminen voisi ennestään muokata kentää eri muotoon.

Tässä nyt puhutaan ihan ketjun aiheeseen liittyvästä eli alan todellisesta pelosta sarjakuvalehden (ja Diamondin) kuolemisesta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 10.04.2020 klo 01:17:10
Luin saman ja näkökulmat olivat ennestään tuttuja.
Se toinen osuva artikkeli joka kannattaa lukea on myyjien lisäksi ne tekijät ja mitä tilanne heille tarkoittaa
https://www.comicsbeat.com/comic-book-crunch/

Suurin osa näistä on käyty jo läpi, palkka on kehno ja kehnonnetaan uusilla ja ulkomaisilla ja niillä joille "näkyvyys" kompensoi.

Itse kun on vakavasti harrastanut yli 40 vuotta sarjakuvia teesit ovat tuttuja. Ikäviä isolta osin mutta onko tämä sarjakuvalehden kuolema?
Ei.

Strippisarjakuva poislukien (karkea, epätarkka yleistys) se on yhä kokoomien ja digipuolenkin perusyksikkö.

En ole naiivi. Nykyinen kriisi pudottaa toimijoita,liikeitä, kustantajilta ja tekijöitä. Osa taloudellisista syistä ja surullista kyllä yksittäisten ihmisten kohdalla koko elämän loppuessa liian aikaisin.

Sarjakuva, varsinkin lehtimuodossa, on yhä sekä että: kaupallinen mahdollisuus ja vastakulttuurin ja pienten toimijoitten tavoitettavissa.

Nyt vaan koko maailma elää itselle turhan tuttua kiinalaista kirousta, ei pelkkää korona-virusta, vaan "tulemme elämään mielenkiintoisia aikoja"

Aiemmat lamat ja kriisit ovat elvyttäneet eskapismiksi haukuttua sarjakuvaa taidemuotona. Voidaan kukin osaltamme edesauttaa asiassa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Barksi - 10.04.2020 klo 09:27:50
Yritän muistaa vastailla tänne vielä paremmalla ajalla, pitkästä aikaa omalle kohdalle mielenkiintoinen keskustelu täällä Kvaakissa! Hyviä pointtejakin jaettu, tätä keskustelua on mielekästä seurata.


Sarjakuva, varsinkin lehtimuodossa, on yhä sekä että: kaupallinen mahdollisuus ja vastakulttuurin ja pienten toimijoitten tavoitettavissa.


Tämän halusin lainata Curtvillen tekstistä, koska tämä on aikalailla juurikin se miten näen markkinat ja omaan korvaan tuo kuulostaa myös jopa hyvältä vaihtoehdolta.

Pikaisesti vastaan myös aiemmin esitettyihin väitteisiin, ettei digillä ole "arvoa". Sinänsä totta kyllä. Juniorina keräilin aktiivisesti sarjakuvaa painetussa muodossa, mutta nykyään ne pinot lähinnä ahdistaa. Joskin vain kokonaisuutena, yksittäisiä rakkaita tekeleitä tietenkin on mukana. Ja vaikka kaveriporukkani ei tietenkään ole kattava otos, tuntuu että samaa ajattelevat monet. Fyysisiä tuotteita ei oikeastaan osteta ellei se ole välttämätöntä. Tavarapaljous ahdistaa. Ehkä nuoruuden keräilyinto muutti ajatusmaailmaani, sillä silloin tuli hankittua sarjakuvaa enemmän kuin ehti lukeakaan. Nykyään hommaan sarjakuvaa ainoastaan luettavaksi. Yöpöydän "nämä luen joskus"-kasaa ei enää ole. Digi ei siis suinkaan ole minulle arvotonta, vaan korostaa sitä arvokkainta eli itse tarinaa.

En väitä etteikö painettu lehti käyttöliittymänä olisi oikeinkin toimiva ja etteikö painettua sarjakuvaa ole toisinaan mukavakin lukea. Ehkä hyvä verrokki voisi olla musiikki- ja etenkin levybisnes, jossa aiemmin kokonaisuuteen kuului levyn kansitaiteen ja kansilehtiön tutkiminen samalla kuin nautti koko albumin kerrallaan järjestyksessään. Vastaavaa ei aivan samanlaisena saa tietenkään diginä, mutta tarvitseeko (monien mielestä) saadakaan?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 10.04.2020 klo 13:03:59
Pikaisesti vastaan myös aiemmin esitettyihin väitteisiin, ettei digillä ole "arvoa". Sinänsä totta kyllä. Juniorina keräilin aktiivisesti sarjakuvaa painetussa muodossa, mutta nykyään ne pinot lähinnä ahdistaa. Joskin vain kokonaisuutena, yksittäisiä rakkaita tekeleitä tietenkin on mukana. Ja vaikka kaveriporukkani ei tietenkään ole kattava otos, tuntuu että samaa ajattelevat monet. Fyysisiä tuotteita ei oikeastaan osteta ellei se ole välttämätöntä. Tavarapaljous ahdistaa. ...
En väitä etteikö painettu lehti käyttöliittymänä olisi oikeinkin toimiva ja etteikö painettua sarjakuvaa ole toisinaan mukavakin lukea. Ehkä hyvä verrokki voisi olla musiikki- ja etenkin levybisnes, jossa aiemmin kokonaisuuteen kuului levyn kansitaiteen ja kansilehtiön tutkiminen samalla kuin nautti koko albumin kerrallaan järjestyksessään. Vastaavaa ei aivan samanlaisena saa tietenkään diginä, mutta tarvitseeko (monien mielestä) saadakaan?
Typistin mistä halusin vastata.
Itsellä ei ole ahdistusta täysistä kirjahyllyistä ja paikoista mahdollisilla pinnoilla.
En harrasta digisarjakuvaa, hankin fyysisesti.
Sama musiikissa ja elokuvissa, paitsi että käyn keikoilla ja elokuvateattereissa heti kun tilanne sallii.
Liki pakkomielteen omaista suhtautumistani on helppo kutsua miksi haluaa, ylisuorittamisesta ja lähtemisestä mielenterveysongelmaan. Itse puhun elämäntavasta.

Sarjakuva ja muu kulttuuri on ollut rakenteellinen osa minua. Sen ylläpito ja tukeminen on itselle tärkeää. Ja silti vähemmän kuin mitä siltä olen saanut.
Harrastuksissani on ollut aallonpohjia, ruuhkavuosia, lapsen hoitoa, vammautumista, masennusta ja taloudellista ahdinkoa.

Silloinkin kun vaihtoehtona on ollut parisuhde tai kulttuuriharrastukseni olen valinnut kulttuurin. Eivät naiset tai miehet maailmasta lopu.

Tapani ei ole optimi, enkä voi väittää että pelastaa tekijöitä tai kustantajia tai kivijalkaliikeitä. Se ei myöskään edesauta kulttuurin vääristymistä.

Meillä ei ole lehtipistemyyntiverkkoon tai kirjakauppaverkkoon panostettu, tämä heijastuu kustantajiin ja sitä kautta tekijöihin.
Vedotaan pieneen markkinaan ja siten pysytään marginaalissa, mikä supistaa valikoimaa ja samalla rajaa tarjontaa joka itsessään supistaa kysyntää ja täten ylläpitää vain entistä enemmän marginalisoitumista.
Noidankehä on valmis.

Muusikko tuttujen kautta musiikkimaailman lainalaisuudet ovat tuttuja. Artistit ja välikädet eli kivijalat saavat häviävän siivun, suoratoistot ja isot mediayhtiöt vievät valtaosan. Kirjailijaliiton tutuilla sama, sarjakuvapuolella vielä vaikeampi paikka.

En halua syyllistää, mutta digipuoli ei tue kuin elektroniikka-alaa, sähköyhtiöitä ja pilvipalveluita. Sen tulonsaanti on  paljon mitättömämpää kuin myyntikatteet tai kirjastomaksut. Toki jotain muttei edes puoliammattilaisuuteen riittävää.

Elokuvissa, musiikissa, kirjoissa ja sarjakuvissa isot bulkkiveturit kantavat alan. Ilman isojen myyntiä ei olisi niitä muita. Ero on sama kuin muissa, valtavirta hankkii sen akun ja beatlesin ja bondin ja on tyytyväinen siihen. Heitä on tuhat ja hankkivat sen yhden tai kaksi kokemusta vuositasolla.
Minä en vaan hankin Ozzya, Nailsia sarjakuvista Monet Shottia ja Strikeforcea sekä kymmentä muuta ja elokuvissa katson Miikea ja sarjakuvasovituksia.
Kaltaisiani on ehkä kourallinen.

Meihin ei kannata panostaa, siksi painosmäärä pienenee ja saadaan kuudestoista uusintapainos Don Rosaa ja Barksia.

Malliani ei tarvitse matkia. Kunhan tukee sitä kulttuuria josta välittää. Niin minäkin teen. Tämä on käsitykseni eettisestä kuluttamisesta.
Jotkut ovat vegaaneja, toiset reilun kaupan tukijoita, jotkut vain kotimaista ostavia.
Oma tapani on hankkia sitä mielestäni hyvää sarjakuvaa ja mielenkiintoisia uutuuksia, fyysisesti ja kivijalkaliikkeestä.
Mielestäni se on parempi ja terveempi, pitkässä juoksussa alaa ja tekijöitä hyödyttävämpi tapa, mutta tämä on keskustelufoorumi. Teesi ja vastateesi, faktojen mukaan ( vaikka kukin niitä subjektiivisesti värittääkin)

Jos on parempi tapa monipuolistaa tarjontaa tai tehdä sarjakuvasta elinvoimaisempi saa ehdottaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 10.04.2020 klo 21:20:29
Juniorina keräilin aktiivisesti sarjakuvaa painetussa muodossa, mutta nykyään ne pinot lähinnä ahdistaa.

Tuli mieleen muutto ulkomaille nyt jo lähes vuosikymmen sitten.

Silloin suurin ahdistuksen aiheuttaja olivat sarjakuvat, jotka sitoivat minua Suomeen enemmän kuin omistusasunto.

Kaipaan kokoelmaa ehkä nostalgisesti, en käytännöllisesti. Tämä meinaa itseltäkin jo unohtua.

Sarjakuva ja muu kulttuuri on ollut rakenteellinen osa minua. Sen ylläpito ja tukeminen on itselle tärkeää. Ja silti vähemmän kuin mitä siltä olen saanut.

Suurten etäisyyksien maaseudulla sarjakuvahahmot tuntuivat kuin ystäviltä. Siksi sarjakuviin on syntynyt erityinen tunneside.

Vaikka pelit ym. ovat olleet lapsena tärkeä juttu, ei niihin ole muodostunut – nostalgia pois lukien – mitään vastaavaa tunnetason sidosta.

Lehti on minulle edelleen yhtä kuin ne tarinakokonaisuuden mittaiset Marvel-lehdet. Siten kokoelma on minulle ikään kuin lapsuuden lehdet uudessa muodossa.

Tässä ketjussa vedän yhtäläisyysmerkit ennemmin lehden ja jenkkiformaatin välille.

Koska en harrasta sarjakuvaa julkaisutahdissa, jenkkilehti on minulle yhdentekevä. En kuitenkaan pidä jenkkilehteä merkityksettömänä, enkä tiedä mitä sen (ennenaikaisesti julistettu) kuolema voisi merkitä.

Jos minun maailmani eteneekin hitaammin kuin muiden, toki ymmärrän olevan muita tapoja harrastaa, ja viikottain sarjakuvansa noutavien olevan elintärkeä osa harrastajakuntaa.

Jos kaikki olisivat samanlaisia kuluttajia kuin sinä TAI kaikki olisivat samanlaisia kuluttajia kuin minä, niin sarjakuvamarkkinat olisivat terveempiä.

Kirjoitustesi perusteella sinulle on tärkeää ostaa paljon sarjakuvaa. Tähän malliin eivät sovi esim. kalliimmat kovakantiset. Tämä on ookoo, niin kuin hookoo, sillä volyymin varassa perinteisesti kaikki toimii.

Sen sijaan minulle (korkea) yksikköhinta ei merkinnyt Suomessa asuessani paljoa, koska ostin määrällisesti vähemmän. Tähän malliin ei sovi holtiton ostaminen, vaan rajasin harrastuksen suomeksi julkaistuun ja jatkoin sitä kirjaston avulla. Tämä on haastavampaa kustantajille, mutta ei vaadi sitä volyymia.

On vaikea uskoa, etteikö jotain muutosta tapahtuisi ja katsoi sitä miten päin tahansa, uskon lukijoiden entistä enemmän painottuvan siihen päätyyn, joka tarjoaa tarinat kokonaisuuksina.

Tämä ei tarkoita ilakointia sillä, että nykymuotoinen sarjakuvalehti kuolisi, vaan jonkinasteista toivoa, että se löytäisi uuden muodon.

Erik Larsen pohti kuluneella viikolla Twitterissä miksi kustantajat eivät ole hyödyntäneet sähköisyyttä esim. irtautumalla sivumääristä. Mielestäni se oli tyhmää pohdintaa, koska sarjakuvalehti myös sähköisessä muodossa on ruuvattu siihen kuukausitahtiin ts. lehdessä on niin paljon sivuja, kuin rivitaiteilija kuukaudessa keskimäärin pystyi tuottamaan vuosikymmeniä sitten, mikä on sama kuin tänään paitsi että laatuvaatimukset ovat kovempia ja upotettu työmäärä usein tunneissa enemmän kuin aiemmin.

Sanotaan nyt vaikka, että koronaviruksen jälkeen kustantajat eivät enää pysty tuottamaan sarjakuvalehteä entisellä mallilla, ja meillä olisi vaikka joukkorahoitettuja freelancereita jotka puskevat kuukausitahdin sijasta kaksi ja puoli kuukautta ja tuottavat vaikka 50-sivuisen lehden, jossa olisi yksi kokonainen tarina.

Maksaisinko nykylehdestä viisi taalaa sähköisenä? En ikipäivänä. Maksaisinko em. julkaisusta 12,5 taalaa (sivua kohden saman)? Silloin tällöin.

Kuinka voin sanoa tämän varmaksi?

Koska silloin tällöin jo nyt maksan mm. alternativesta tai eurosta tuon verran. En tietenkään monesti vuodessa, mutta jos maksaisin samasta sarjasta neljä kertaa niin sehän olisi jo sama kuin nyt, eli tekijä tuottaa saman verran sivuja ja sivukohtainen palkka ei ainakaan laskisi (eikä tekijä koskaan lomaile tai sairasta, tietenkään).

Jos tuo olisi creator owned -materiaalia, niin tekijä saisi kuitenkin sähköisessä muodossa tuloja myös vanhoista, jolloin voisi myös lomailla tai sairastua.

Olen sekä vanhan sarjakuvan harrastajan että muuten vaan pihinä (delayed reader) vahvasti sitä mieltä, että markkinoille parasta olisi hypätä pois siitä kuukauteen sidotusta kärrynpyörästä. Jos on iso pelko, että koko ala kuolee siihen, että harrastajat eivät saa parin kuukauden välein lehtiään, niin mennään kohden sellaista harrastamista, että sillä kaksi kuukautta vanhalla julkaisullakin olisi arvo.

Sarjakuvakauppojen etu olisi myös tämä, että lehdistä tulisi halvemmin kansin ja vähemmän laadukkaalle paperille painettava halpaversio kokoelmista, jonka back issue myynti olisi parempaa. Kustantajat voisivat tuutata ulos uusia painoksia vanhoista numeroista ja kenties tekijätkin pystyisivät kovempaan tulotasoon, kun ei ole pakko vetää puoli vuotta putkeen saadakseen kokoon 6-osaisen minisarjan, joka ei nimettömien tulokkaiden tapauksessa kuitenkaan myy riittävästi päätyäkseen kokoelmamuotoon.

Tämä nyt on tietysti sitä näppäinsoturien haaveilua, jotka eivät koskaan ole laittaneet markkinoille taalaakaan likoon, kuten sarjakuvakauppias tuossa aiemmin linkkaamassani jutussa totesi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 11.04.2020 klo 05:04:23
Isossa masilmassakin päättivät ottaa aiheeksi sarjakuvan ja sen onko sillä mitään mahdollisuuksia selvitä.
https://www.nytimes.com/2020/04/10/arts/comic-books-coronavirus.html

Ennen kuin jokainen sanoo alalle hyvästit muistetaan että koostaan huolimatta NYT ei ole sarjakuva-alan julkaisu vaan yleislehti kuten hesari.
Ja että tässä osa on yritystä kääntää huomio pois New Yorkin joukkohaudoista.

Jos kuulosti karulta, minulla on vuosikymmenten kyynisyys ja medialukutaito. Jos sellaisenaan ostaa hesarin tai new york timesin artikkelit 100% objektiivisina silloin samoin myös minun lausuntoni bondeista, beatleksesta tai vaikka kaurismäistä. Ainoa ero lienee etten peittele ylenkatsettani roskaan ja puukotan edestä, en selkään.
Ja toisin kuin Jiksi arvelee, tärkeintä minulle on laatu ei määrä. Kovakantisuus ei lisää laatua minulle.

 Eniten tuosta artikkelista olen Bendiksen linjoilla.
Nättiä jälki ei tule olemaan mutta tästäkin selvitään.

Moni amerikkalainen toimintatapa ja yrityskulttuurin piirre on tyhmä. Niin täälläkin.  Lehtipistelevitteisissä julkaisuissa on Suomessakin niitä jotka ovat menestyneet jännästi kotimaisia lehtiä ei silti ole tungokseen asti hyllyssä tarjolla.

Tottakai tärkeä elementti on järjen käyttö ja kustannustehokkuus, mutta ei kai silloin alun alkaenkaan tee tai kustanna sarjakuvaa? Meillä tai maailmalla.

Kuten muissakin lajeissa, oli kyse elokuvista, musiikista tai peleistä tai vaikka nyrkkeilystä, isompi pärjää todennäköisemmin jos muut asiat ovat samalla viivalla.
Perusmatikkaa:
Isommalla on tunnettuvuus, puskurirahastoa ja aiempia näyttöjä ja mainoskoneistoa.

Mutta jos joku ihmetteli nyrkkeilyä esimerkeissä, se ei ollut tämä umpipaska autocorrect joka muka "korjaa" eikä luontainen taipumukseni aggressioon.
Vaan se että esimerkki isompien vallasta pätee vain jos asiat ovat tasan, jos ollaan samalla viivalla.

Nyt ei ratkaise kvartaalitalous vaan asenne.
Lamat, konkurssit, sijoituskuplat ja comics coden kurustusote, hikipajat ja tekijöiden suoranainen ryöstö takana nyt pandemia ja globaali taantuma edessä.
Kun asian esittää näin on helppoa ajatella että ainoa fiksu ratkaisu on heittää pyyhe kehään. Kuudesti jo aiemmin lyöty kanveesiin ja nyt se seitsemäs kerta.
Täysin ymmärrettävää.
Silti olen kannalla kahdeksannen kerran pystyyn.

Itse seuraan kuukausitahdilla(sikäli kun tukku suo) ja Jiksin malli on jo osin. Niin Imagen käytössä kuin DCn osissa julkaisuja, DClla osa ilmestyy joka toinen kuukausi (noin) ja osa lehdistä kahdesti kuussa. Piirtäjiä kierrätetään vaikka useimmiten kirjoittaja pysyy samana kaaresta toiseen.
Kuukausittainen sykli on kahdesta syystä, kustantamoiden vaade koska lukijat jaksavat juuri ja juuri odottaa kahdesta neljään viikkoa.

Waiting for the trade ajattelumali kun mielestäni vastaa "miten ne julkaisee sitä vaan jakson viikossa? Odotan että on kaikki jaksot että voi bingewatchata kauden kerrallaan"
Jossa ei ole vikaa jos myös katsoo /lukee = maksaa sen jotta on järkevää tehdä seuraava kokooma, kausi tai samojen tekijöiden uusi juttu.(syy miksi usein ostan lehtinä ja sitten pehmytkantisena kokoomana. Yleensä 3-6 km kovakantisen kokooman jälkeen julkaisuaikataulussa. Ei haittaa koska on lehdet jo.)


Sitä vaan ei voi tietää varmaksi ennalta.

Riski ei ole kuluttajien, kustantajien ja tekijöiden kylläkin.
Ja sitä ei kaikkialla apurahalla paikata, ei meilläkään.

Pitää vaan nousta ylös ja yrittää. Mieluiten tietty aiemmista virheistä oppien.

Niin tekijöille kuin harrastajille:
Suurinta osaa pelottaa. Ei pelkästään sarjakuvan takia. On läheisiä ja huoli omista töistä, terveydestä. Jokainen asioita seuraava tietää ettei korona-virus ole ainoa uhka vaan se lista on pitkä.
Kaikki mitä voidaan tehdä on juuri se. Mitä kukin voi ja haluaa tehdä, oman jaksamisen mukaan.
Itsestään selvää mutta unohtuu usein mainita kun paasaa mitä pitäisi tehdä omasta mielestä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 11.04.2020 klo 09:35:55
DC näyttää virittelevän omaa suorajakeluaan, ehkä. Saas nähdä.

Bleeding Coolin tägeillä voi seurata uutisia koronan vaikutuksesta usalaisiin sarjiksiin:
https://bleedingcool.com/tag/coronavirus-comics/

Suomessahan sarjakuvalehti on massamediana jo kuollut, Akkaria lukuun ottamatta. Hämäri vielä sinnittelee.

Formaattina sarjakuvalehti yhä toki elää, ja jatkaa, pienlehtinä varsinkin ja erikoisjulkaisuina.

Pokkareina sarjiksia sen sijaan on lehtipisteissä hyvinkin tarjolla, siis jos mangat ja AATK:t ja Korkkarit ja Texit kiinnostaa. Ostaja päättää. Albumit näyttävät siirtyneen kirjakauppoihin ja sarjisliikkeihin, lehtipisteissä ne eivät enää mene. Thorgal, voih!

Sarjakuvalehti on sarjakuvaa mutta sarjakuva ei ole vain sarjakuvalehtiä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 11.04.2020 klo 17:51:08
Kuinka monta kertaa sarjakuvakauppiaat ovat puuhailleet näitä toiveiden tynnyreitä (https://bleedingcool.com/comics/comic-book-retailers-plans-to-fix-the-direct-market-when-it-returns/)? 1 000? 10 000? 100 000?

Vastaus: Yhtä monesti kuin Diamond on tarttunut näitä samoja kauppoja kurkusta kiinni ja työntänyt omat ehtonsa vatsalaukkuun saakka.

Kumma, ettei näin pieni kauppojen joukko ole pystynyt kokoamaan itseäään yhteiseen rintamaan ja valitsemaan yhtä edustajaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 12.04.2020 klo 17:09:02
Oli tuossa toiveiden tynnyrissä pari toimivaakin mielestäni. Tosin juurikin kokoomien ja digitaalisen lykkääminen onkin vain kaltaisteni lehtinä lukevien etu.

Siksi koska vaikka lurker tässä onkin oikeassa:
Suomessahan sarjakuvalehti on massamediana jo kuollut, Akkaria lukuun ottamatta. Hämäri vielä sinnittelee.
Se ei huomioi seuraamuksia.
Ketjun kommentoijat ovat kaikki sarjakuvalehden myötä tulleet lukijoiksi,, tekijöiksi ja harrastajiksi.
Suomessa myös.

Tarkoitus ei ole että kaikki ovat kaltaisiani tai Jiksin tai Lurkerin tai tai. Tarkoitus on että niitä on ylipäätään.
Rakenteiden on muututtava.

Toisaalta, youtube ehdotteli jo katsomaani materiaalia parin vuoden takaa sarjakuvantekijän tulonsaannista (https://m.youtube.com/watch?v=U0u5onarKj0)
Pätee melko universaalisti.
Onneksi suurin osa meistä ei voi muuttua edes halutessaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 17.04.2020 klo 22:37:54
DC ei jää koronaan makaamaan
https://www.comicsbeat.com/shocker-dc-announces-return-to-shipping-comics-for-4-27-with-alternative-distributors/
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 14.06.2020 klo 18:17:30
Vuokranantajat ovat Yhdysvalloissa armottomia. Sarjakuvakaupat sulkevat nyt erityisesti siksi, että kassavirta on kuivunut mutta vuokranantajat eivät jousta taalaakaan. Kourallinen on nyt viikon mittaan näitä. Kuinka monta tulee kuukauden päästä? Kahden kuukauden? Kolmen?

Jos vielä rahat eivät olisikaan lopussa, uusiin leasing-sopimuksiin ei sitouduta, kun tulevaisuus on epävarma. Laitetaan ennemmin lappu luukulle nyt eikä pakon edessä, mahdollisesti toiminnan vielä jatkuessa netissä.

Täyttä joustamattomuutta en olisi osannut vuokranantajien puolelta odottaa. Kun kato käy retailin puolella alasta riippumatta, niin mistä uusien vuokralaisten kuvitellaan tulevan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 14.06.2020 klo 19:15:01
Vuokranantajat ovat Yhdysvalloissa armottomia.--

Support Our Shops (S.O.S.) (https://bleedingcool.com/comics/aftershock-comics-release-support-our-shops-comic-sos/)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darzee - 15.06.2020 klo 09:07:13
Täyttä joustamattomuutta en olisi osannut vuokranantajien puolelta odottaa. Kun kato käy retailin puolella alasta riippumatta, niin mistä uusien vuokralaisten kuvitellaan tulevan.

Erikoiskaupan vaikeudet vähän alalla kuin alalla ovat koronan vuoksi kärjistyneet. Yllättäen(?) ainakin Suomessa eniten joustamishalua vuokranmaksussa ovat osoittaneet suuret vuokranantajat, joilla tosin on myös usein eniten puskuria. Vuokranalennusten asemesta usein tarjotaan maksulykkäyksiä, mutta parempi sekin kuin ei mitään.

Uudet vuokralaiset voivat olla kiven takana. Ihan kaikkia tiloja ei kuitenkaan voi muuttaa ravintoloiksi jne.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 05.07.2020 klo 00:57:45
Noutolaatikko (pull box) olisi ennakkotilausjärjestelmän mukana pitänyt hylätä vuosia sitten.

Kyse on siitä, että asiakkaat voivat ennakkoon ilmoittaa mitä sarjoja tahtovat (esim. saman sarjan kaikki julkaistavat numerot) ja käyvät sitten noutamassa lehdet kaupasta.

Kyse on juuri lehdistä, koska väliin jäävät numerot muodostavat ongelman lukijoille.

Kaupoilla ei ole palautusoikeutta, eikä asiakkailla ostovelvollisuutta. Järjestelmän riskit siis kaatuvat kokonaan sarjakuvakauppojen niskaan, toisin sanoen noutamatta jääneet lehdet jäävät kaupan tappioksi, ellei se pysty niitä myymään muille asiakkaille.

Asia ei ole uusi, tähän liittyen jokunen vuosi sitten jo nähtiin kauppojen some-tileillä useita vetoomuksia sen puolesta, etteivät ihmiset jättäisi lehtiä noutamatta tai vähintään ilmoittaisivat etteivät enää tahdo lehtiä heille tilattavan.

Koska myyntivolyymi on laskenut alas, muodostavat noutolaatikot entistä suuremman ongelman. Kaupalle kasautuu nopeasti satojen taalojen noutolaatikoista useiden tuhansien taalojen edestä sarjakuvia.

Tällä hetkellä ne ovat iso ongelma, kun kassa on koronaviruksen vuoksi kuivunut.

Kuten jo vuosia sitten, sarjakuvakauppiaat laskevat paljon asiakkaan käytöksen varaan, jopa syyllistävät asiakkaitaan vastuuttomasta käytöksestä (https://bleedingcool.com/comics/abandoned-pull-boxes-will-there-be-a-comic-store-in-your-future/).

Ei, kyllä tämä on aivan alan oma, itse aiheutettu ongelma.

Tämähän on sama kuin autokauppaan ei kuuluisi tilaussopimusta, varausmaksua tai käsirahaa. Hotellit veloittavat huonevaraistuksesta, ja suositut ravintolat pöytävarauksesta, rangaistusmaksun jne.

Osa sarjakuvakaupoista on ollut tyytyväinen pitäessään vain kokoelmia myynnissä, kun puolestaan lehdet muodostavat monelle kaupalle kolmanneksen kokonaismyynnistä. Jos ennustaa pitäisi, ensimmäisiin lukeutuvat sarjakuvakaupat ovat suhteellisesti paremmassa tilanteessa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Toni - 05.07.2020 klo 02:43:05
Systeemi toimi loistavasti useiden kymmenien vuosien ajan myös Suomessa (oma kokemus tämän kestosta toki vain 30 vuotta), mutta sitten ihmisillä alkoi ilmetä yllättävää rahapulaa ja ongelma kaatui kauppojen niskaan. Puhumattakaan esim. Kiss-faneista, jotka tilasivat sarjisliikkeeseen tuhansien edestä Kiss-sarjiksia eivätkä ostaneet lopulta mitään. Siinä kaatui pitkään toiminut luottosysteemi. Paska juttu sekä myyjille että meille ostajille.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 05.07.2020 klo 03:58:05
Tämä on ihan mihinkään perustumatonta mutua, mutta lehtien harrastaminen näyttäisi olevan yhä enemmän sitä, että haetaan joko entistä vanhempia numeroja tai sitten niitä tämän viikon lehtiä ja siinä välissä ei enää ole mitään.

Kokoelmat tulevat jo niin nopealla tahdilla, esim. Valiant-sarjat, että jo niiden tahdissa uusien sarjakuvien lukeminen on kovaa hommaa.

Tästä syystä ne noutamattomat lehdet muodostavat entistä suuremman ongelman. Toinen on tietysti, että mitä vähemmän on myyntiä, sitä kovemmin hävikki iskee tulokseen.

Jos muisteluihin mennään, niin teinivuosina käytin järjestelyä parin vuoden ajan, se oli siinä ihan 90-luvun alussa.

Viimeinen oli X-Force 40, sitten oli rahan kanssa tiukkaa monen vuoden ajan sekä itsellä, että perheellä.

Koska asuin maaseudulla, oli kaikki järjestettävä puhelimen kautta. Huonosti se silloin toimi.

Vasta aikuisena ymmärsin, että esim. ne väliin jääneet X-Cutioner's Song -numerot puuttuivat varmaan siksi, että olivat kysytympiä kuin muut X-Forcen numerot.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 16.01.2021 klo 14:00:57
Lähikaupan lehtihyllyn sarjakuvatarjonta:
5 kpl Aku Ankan taskukirjoja, kahta eri nimikettä. Valikoima laajenee, jos Hevoshullun laskee sarjakuvalehdeksi. Ristikkolehtiä oli kolmekymmentä eri nimikettä, arviolta noin 1/4 tai enemmänkin koko hyllystä.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 17.01.2021 klo 17:26:29
Miksi vertaatte sarjakuvalehtiä ristikkolehtiin? Lehtihyllyissä on tuotteita joita on aiemmin ostettu ja ostetaan edelleen. Sarjakuva ei taskareita ja Texejä lukuun ottamatta kuulu tuohon porukkaan. Onhan siellä paljon ns. naistenlehtiäkin. Itse asiassa kohderyhmistä erottuvat tarjontaa katsomalla selkeästi vanhemman polven eläkeläiset ja naisoletetut. Myöskään lapsille ei paljon mitään enää tarjota. Nuortenlehdet katosivat suurin piirtein 2000-2010, samohin aikoihin kun Mustanaamio hiipui kuvioista ja laapittavat kännykät tulivat. On se pieni ihme että Hevoshullu vielä jatkaa. No, sehän ei varsinaisesti mikään sarjakuvalehti ole ollut pitkään aikaan sekään. Lähinnä kai Furbergin uusintoja pyörittävät.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 17.01.2021 klo 20:21:54
Myöskään lapsille ei paljon mitään enää tarjota.

Jos tarkoitat puhtaita sarjakuvalehtiä, niin ei, mutta jos puhutaan yleisemmin lastenlehdistä (joissa on mukana sarjakuvaakin) niin tarjontaahan on melkoisesti. Kaikenlaista Muumia, Ryhmä-Hauta, Ninjagoa, Frozenia, Naperoa, Pokemonia yms. Yllätyin tarjonnan määrästä, kun joulun alla siihen ekaa kertaa perehdyin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 17.01.2021 klo 23:32:02
Miksi vertaatte sarjakuvalehtiä ristikkolehtiin?

No mihin sitten?
Kyse ei ole tyylillisestä tms vertailusta, vaan ihan pelkästään valikoimasta. Ristikkolehtiä oli aivan ylimääräisesti eniten ainakin kyseisen hyllyn valikoimassa. Ei ne pelkästään vanhusten kamaa voi olla. Ristikkolehtiä on ollut kauemmin kuin sarjakuvalehtiä ja näemmä yhä vieläkin. Ei ne samat vanhukset ainakaan enää niitä ratko. Kun täyttää 60-70 vee alkaa ristikoiden täyttely urakalla?  ;D

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 18.01.2021 klo 00:30:37
No mihin sitten?
Kyse ei ole tyylillisestä tms vertailusta, vaan ihan pelkästään valikoimasta. Ristikkolehtiä oli aivan ylimääräisesti eniten ainakin kyseisen hyllyn valikoimassa. Ei ne pelkästään vanhusten kamaa voi olla. Ristikkolehtiä on ollut kauemmin kuin sarjakuvalehtiä ja näemmä yhä vieläkin. Ei ne samat vanhukset ainakaan enää niitä ratko. Kun täyttää 60-70 vee alkaa ristikoiden täyttely urakalla?  ;D

Timo
Mun vanhempani tekee ristikoita ihan tajuttomasti ja mun mummoni äidin puolelta ratko niitä aikoinaan aika paljon. Toivottavasti tulen mun äidinisääni ja en tee ristikoita lähitulevaisuudessa tai vanhana. Epäilen etten moiseen koske.
Ihmetyttää mikä siinä kiehtoo ja miksi lehtihyllyt on niitä täynnä.
Mutta tosiaan perinteiset sarjakuvat on aika hyvin kadonneet lehtihyllyiltä. Supersankaria ei ole kuin se Spiderman ja noh Maailman vahvin nalle (voiko tota kutsua edes supersankariksi). Aku Ankkaa kyllä löytyy ihan kiitettävästi ja Tex Willeriä. Sitten on myös korkkareita jokunen ja ruottalainen Mustanaamio! Siinä se tarjonta sitten onkin...meille aikuisille. Tiedän, että lapsille on vielä niitä muita lehtiä, mutta ne ei mun mielestä täytä vähän vanhemman eli teinien ja aikuisten sarjakuvan tunnusmerkkejä.
Nykykakarat olisi silmät pyöryläisinä, jos näkisivät sen sarjakuvapaljouden, mitä meidän lapsuudessa ja nuoruudessa oli lehtipisteessä. Joskus käy sääliksi tätä Z-sukupolvea vai pitääkö sanoa nykyään facebook-sukupolveksi. Koska ns. lehtipiste sarjakuva on keskittynyt vain harvoihin nimikkeisiin, niin ei ihme, ettei sarjakuvat kiinnosta nykynuoria. Pitäisi olla paljon enemmän vaihtoehtoja. Nykyään, kun R-kioskissakaan ole enää lehtiä...siellä tarjotaan niiden sijasta kahvia tai peliautomaatteja.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: echramath - 18.01.2021 klo 01:14:18
Minun lähikauppani on S-Market ja kyllä siellä yllättävän paljon sarjakuvaa on, nimittäin Texin ja Ankan ohella peräti kahdeksan eri mangaa, mikä toivottavasti on elinkelpoinen määrä, vaikka kyllähän Tammen nimikepari tunkee markkinoille enemmänkin. Hopeanuolen pojan koston paluu ei ilmeisesti lopu koskaan.

R-Kioskilla kieltämättä ei myydä enää yhtään mitään. Koko pulju on muuttunut pakettien ja muiden noutopisteeksi.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 18.01.2021 klo 02:05:52
Lehtipisteen listaus sarjakuva- ja lastenlehdistä (https://www.lehtipiste.fi/aikakauslehdet/sarjakuvat-ja-lastenlehdet.html?language=fi) (niputtavat samaan kategoriaan). Pikkulapsille on kaikenlaista kyllä. Pets, Palomies Sami, Ponien maailma, Prinsessaa, Top Model, Lego Extraa, Ninjagoja yms. Sarjakuvia ei noissa liene pahemmin, mukana lie lelu tms.

Ei sarjakuva sinällään ole mihinkään kadonnu (niitä löytää krijakaupoista - joiden valikoima on kyllä Akateemista ja muutamia erikoiskirjakauppoja lukuunottamatta luvattoman köyhä). Yhtälailla voi pistää merkille lukemistolehtien katoamisen lehtipisteistä. Olikohan naisille vielä joku Linnasarja? Pokkareita toki löytyy, mutta niiden profiili on hiukkasen korkeampi kuin vuosikymmenten takaisilla halpislukemistopokkareilla.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Antti Valkama - 18.01.2021 klo 08:43:50
Minun lähikauppani on S-Market ja kyllä siellä yllättävän paljon sarjakuvaa on, nimittäin Texin ja Ankan ohella peräti kahdeksan eri mangaa, mikä toivottavasti on elinkelpoinen määrä, vaikka kyllähän Tammen nimikepari tunkee markkinoille enemmänkin. Hopeanuolen pojan koston paluu ei ilmeisesti lopu koskaan.

Tällä hetkellä on Lehtipisteen sivujen mukaan hyllyissä kaikkiaan 11 eri pokkaria. Se taitaa olla maksimi tätä nykyä. Mutta välillä on selvästi vähemmän kuin kahdeksan. Osa sarjoista ei näet ilmesty säännöllisesti vaan aikataulu riippuu Japanin ilmestymisistä. Ts. meillä ei ole niitä jemmassa odottamassa montaa osaa valmiina käännettäväksi.

Takahashin kamaa on nyt kaksi kerrallaan myynnissä, koska myyntiaika on noin 8 viikkoa ja Last Wars ilmestyy joka kuukausi. Sen päätyttyä Noah ilmestyy harvemmin, joka toinen kk, sillä se on yhä melko alussa Japanissakin. Eli loppua ei ole vielä näkyvissä, mutta vähemmän silti. (Last Warsissahan esiintyvät mm. Ginin eli Hopeanuolen pennun Weedin pennut.)
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 18.01.2021 klo 10:06:28
Ennen sai Tintin MYÖS lehtipisteestä ja taskarin MYÖS kirjakaupasta. Onko enää sellaisia albumijulkaisuja joita saa molemmista. Thorgal oli ja meni, mutta se taisi olla kokeilu.
Eikös Akateemisesta kirjakaupasta saa vielä Aku Ankan taskarinkin ostettua? Tosiaan Tinttejä ei ole herran aikoihin voinut ostaa lehtipisteestä. Asterix ja Lucky Lukea kylläkin. Noh Tintistä ei ole sitten Hergen kuoleman jälkeen tullut mitään uutta materiaalia. Siinä varmaan syy!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petteri Oja - 18.01.2021 klo 11:25:45
Ennen sai Tintin MYÖS lehtipisteestä ja taskarin MYÖS kirjakaupasta. Onko enää sellaisia albumijulkaisuja joita saa molemmista. Thorgal oli ja meni, mutta se taisi olla kokeilu.

Asterix, Lucky Luke ja Tex Willerin suuralbumi sekä Maxi-Tex.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 18.01.2021 klo 12:27:30
Jos tarkoitat puhtaita sarjakuvalehtiä, niin ei, mutta jos puhutaan yleisemmin lastenlehdistä (joissa on mukana sarjakuvaakin) niin tarjontaahan on melkoisesti. Kaikenlaista Muumia, Ryhmä-Hauta, Ninjagoa, Frozenia, Naperoa, Pokemonia yms. Yllätyin tarjonnan määrästä, kun joulun alla siihen ekaa kertaa perehdyin.
Tässä vaikuttaa kyllä paljon se missä shoppailee. Itse kun käyn pienemmissä lähikaupoissa ja pienemmissä marketeissa, niin ei niissä juuri mitään lehtipuolta enää ole. Iltapäivälehdet löytyy, muutama taskari sekä jonkin verran naistelehtityyppistä matskua. R-kioskit puolestaan näyttävät norjalaisomistukseen siirtymisen jälkeen tekevän kuolemaa niinkuin on todettu. Niillehän jäi kilpailijoista erottavaksi valtiksi lähinnä vain veikkausmyynti, ruuat, karkit ja jopa kahvin saa naapurista halvemmalla ja laajemmalla auki-ololla (ei tommosta sanaa ookkaan!). Ainakin täällä päin.

Sitten kun autoilen johonkin hehtaarimarkettiin, niin siellähän sitten jo toteutuukin vaikkapa se yllä mainittu lastenlehtien paljous. Aikuisille on sitten vastaavasti tarjolla paljon myös ulkomaista, harrastelehtityyppistä aikakauslehteä, jonka kanssa eivät kotimaiset pysty luonnollisestikaan kilpailemaan. Lastenlehtiä ilmeisesti pitää hengissä se että niihin saa kuitenkin vielä myytyä hyvin kohdentuvia mainoksia ja toisaalta lehtipistettä voi käyttää myös halpojen (kylkiäis)lelujen myyntipaikkana.

Lehdet ovat tosiaan jossain määrin korvautuneet (manga)pokkareilla, mutta ei se niidenkään myynti ole kuitenkaan lähelläkään huippuvuosien sarjakuvalehtien myyntiä. Pikemminkin se on taiteilua kannattavuusrajalla, sikäli kun olen ymmärtänyt. En kylläkään tiedä millaista tuottoa Sangatsu manga edellyttää liiketoiminnalleen, mutta ei se voi mikään ihmeellinen olla.

No mihin sitten?
Vaikkapa mainitsemiini naisten- tai nuortenlehtiin.

Kyse ei ole tyylillisestä tms vertailusta, vaan ihan pelkästään valikoimasta. Ristikkolehtiä oli aivan ylimääräisesti eniten ainakin kyseisen hyllyn valikoimassa. Ei ne pelkästään vanhusten kamaa voi olla. Ristikkolehtiä on ollut kauemmin kuin sarjakuvalehtiä ja näemmä yhä vieläkin.
Sanaristikot eivät ominaisluonteensa vuoksi ole suosittuja digitaalisena.Toki ristikoita tarjotaan ratkottavaksi myös digitaalisesti, mutta homman luonne muuttuu paljon enemmän kuin pelkän silmäiltävän (sarjakuva)lehden. Lisäksi se suurin yleisö, mainitut yli 60-vuotiaat, ilmeiseti arvostaa enemmän sitä paperin ratkontatuntumaa kuin vaikka pädin tai tietsikan. Olen tämän varmaan ennenkin kertonut, mutta ristikkolehtien tarjontahan räjäjähti joskus viime vuosituhannen lopulla. Lehtien kustannus alkoi keskittyä ja kun nämä lehtitalot (Sanoma etunenässä) tarkastelivat sitä mikä Lehtipisteissä myy, päättivät nekin pukata markkinoille oman ristikkolehtipalettinsa. Silloin ja ilmeisesti edelleenkin on vallalla kova kilpailu, jossa mm. lehtien alhaisella hinnalla yritetään kasvattaa omaa markkinakakkua. Asiakkaat tietenkin kiittävät, mutta yleisellä tasolla tämä vaikuttaa siihen että ristikkolehdetkään eivät ole kovin kannattavia. Toki tietokoneen käyttäminen on tuonut niidenkin tuotannossa kustannuksia alas, mutta silti, muutaman euron hintaisilla lehdillä ei kovin suuria voittoja tehdä, kun on kuitenkin alvi ja jakelija ottaa puolet siitä myyntihinnasta.

Mielenkiintoista tuossa on tietenkin se että ristikkolehtiä on vain päätetty julkaista, koska siellä on nähty potentiaalia. Sarjakuvapuolella samansuuntaisi vakavia yrityksiä lehtien lanseeraamiseksi ei ole nähty. Toki on ollut näitä kokeiluja, tyyliin Tempo, mutta kovin lyhytikäisiksi ja ponnettomiksi ovat jääneet. llmeisesti sarjakuvalehtien irtonumeromyynti vain on ollut NIIN surkeaa että kustantaja on jo niinkin nopeasti pystynyt vetämään omat johtopäätöksensä.   

EDIT: Jostain tuli mieleen myös Pahkasika (ja Myrkky). Oletettavasti niidenkin tekeminen loppui juuri siiihen että kysyntää ei vain enää ollut, eli rahaa ei tullut.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 18.01.2021 klo 12:33:39
Komppaan Reiman näkökulmaa ristikoista. Pienen ikäni olen seurannut äitini ristikoiden täyttelyä ja sitä kautta kiinnittänyt huomiota lehtipisteiden ristikkovalikoimaan. Ristikot on aina olleet aika suuressa osassa lehtipisteiden tarjontaa. Eli siinä mielessä rinnastus sarjakuviin ei ole oikein reilu.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Antti Valkama - 18.01.2021 klo 12:35:02
Lehdet ovat tosiaan jossain määrin korvautuneet (manga)pokkareilla, mutta ei se niidenkään myynti ole kuitenkaan lähelläkään huippuvuosien sarjakuvalehtien myyntiä. Pikemminkin se on taiteilua kannattavuusrajalla, sikäli kun olen ymmärtänyt. En kylläkään tiedä millaista tuottoa Sangatsu manga edellyttää liiketoiminnalleen, mutta ei se voi mikään ihmeellinen olla.

Olet ymmärtänyt aivan oikein. Itsenäisenä pienkustantajana olisivat Sangatsu Manga ja Punainen jättiläinen ehkä jo panneet pillit pussiin. (Luulisin - varma en ole, kun en ole yrittäjän elämää kokeillut.) Ison firman osana myös periaatesyyt eli tarjonnan monipuolisuus ym. merkitsevät, ja on taloudellisesti mahdollista jatkaa pitkäjänteisesti, vaikka ei aina menisi niin hienosti. Kunhan emoyhtiöllä sujuu riittävän hyvin...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 18.01.2021 klo 18:05:34
Yhtälailla voi pistää merkille lukemistolehtien katoamisen lehtipisteistä. Olikohan naisille vielä joku Linnasarja? Pokkareita toki löytyy, mutta niiden profiili on hiukkasen korkeampi kuin vuosikymmenten takaisilla halpislukemistopokkareilla.

Vertailukohtana tuntuisivat erilaiset lukemistolehdet olevan aika hyvä verrokki lehtipisteiden sarjistarjonnalle. Perinteinen julkaisija Kolmiokirja (https://www.kolmiokirja.fi/lukemistot/) listaa neljä nimikettä, joista Nyyrikki kai enää ainoana perinteismallisena lehtenä. Harlekiini-pokkareita löytyy kanssa, mutta nämä Reginat, Jerry Cottonit yms taas ovat markkinoilta kadonneet...
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 19.01.2021 klo 18:54:57
Vertailukohtana tuntuisivat erilaiset lukemistolehdet olevan aika hyvä verrokki lehtipisteiden sarjistarjonnalle. Perinteinen julkaisija Kolmiokirja (https://www.kolmiokirja.fi/lukemistot/) listaa neljä nimikettä, joista Nyyrikki kai enää ainoana perinteismallisena lehtenä. Harlekiini-pokkareita löytyy kanssa, mutta nämä Reginat, Jerry Cottonit yms taas ovat markkinoilta kadonneet...
Se olisi kyllä mielenkiintoista tietää että onko some ja tositeevee korvannut ajanvietteenä lukemistolehdet, siinä missä pelit ja muu digiviihde on syönyt sarjakuvaa (lasten kuuttamana)? Eli että onko pitkien tekstien lukeminen (tuossa muodossa) vähentynyt vähän samaan tyyliin kuin sarjakuvien viehätys on rapissut? Kirjankustantajien tarjontaa ja markkinaahan on kyllä seurattu mm. Kustannusyhdistyksen tutkimuksin ja myyntitiedoin.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lueskelija - 03.02.2021 klo 16:47:11
Eilen Yle uutisoi, että teini-ikäisille tytöille suunnatun Demin julkaisu lopetataan. Sinällään sarjakuvatonta aikakauslehteä ehdittiin julkaista yli kaksikymmentä vuotta. Itse spekuloisin ettei paperilehdille ole enää tilausta tämän päivän teinien maailmassa. Eli Reima Mäkinen näyttää olevan oikeilla jäljillä.

En kuitenkaan usko, että netti söisi suoraan sarjakuvien kuluttajakuntaa. Itse asiassa netissä -myös sosiaalisessa mediassa- julkaistaan paljonkin sarjakuvia. Esim. Cassandra Calin tai Sarah Andersen ovat nimiä joiden töitä olen nähnyt lähinnä näytöltä. Usein näitä julkaistaan esim. Instagramissa noin neljän ruudun strippeinä. Jotenkin otaksun, että tämä tavoittaa myös vähemmän aktiivisia sarjakuvankuluttajia samaan tapaan kuin sanomalehdessä. Ehkä he lukevat niitä jopa enemmän kuin sen yhden sivullisen aamukahvin ääressä.

Olen itse sitä sukupolvea, jolle sarjakuvalehdestä tulee mieleen Aku Ankka. No, kyllä muistelen myös mm. Muumilehden, Puuha-Peten ja Barbie-lehden olemassaolon, mutta näissä oli yli puolet sisällöstä jotain muuta kuin sarjakuvaa. Sitten kymmenkunta vuotta sitten lakkautettiin W:I:T:C:H ja jonkin aikaa ilmestyi myös Keijut-lehti keijuista. Molemmat olivat viime kädessä Disneyn omaisuutta ja Keijut -julkaisun tarkoituksena oli selkeästi tietyn tuoteperheen pönkittäminen. En muista kummankaan ratsastaneen esimerkiksi laadukkaalla kielenkäytöllä Aku Ankan tavoin. Jostain syystä se on valloittanut asemasa. Ehkä se on perinne tai vanhempien luotto sisältöön ja kieleen? Tuohon verrattunna toiset mainitsemani lehdet ovat enempi ajanvietelukemistoa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 03.02.2021 klo 21:28:50
Jo 80-luvun alussa oli juttu Sarjainfossa että videopelit vievät sarjakuvien entisen kohdeyleisön, ja sarjakuva jää vanhusten harrastukseksi.

Ristikkolehdet ovat vanhusten harrastus.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.02.2021 klo 21:59:11
Jo 80-luvun alussa oli juttu Sarjainfossa että videopelit vievät sarjakuvien entisen kohdeyleisön, ja sarjakuva jää vanhusten harrastukseksi.
Silloinhan (ja vielä pitkään sen jälkeen) se oli höpönlöpöä, johon saattoi vastata vaikka että eihän televisiokaan korvannut radiota. Näistä vertailuista tuli mieleen, että varsin hienosti teatterielokuvat kuitenkin rimpuilivat (mukavasti kannattavina) aivan koronapäiviin asti. Vaikka vastassa oli sentään videot/datalevyt ja jopa ilmaiseksi jakavat piraatit.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 03.02.2021 klo 22:03:27
Eilen Yle uutisoi, että teini-ikäisille tytöille suunnatun Demin julkaisu lopetataan. Sinällään sarjakuvatonta aikakauslehteä ehdittiin julkaista yli kaksikymmentä vuotta. Itse spekuloisin ettei paperilehdille ole enää tilausta tämän päivän teinien maailmassa.
Jutussa mainittiin myös Demin 33 000 lukijaa (Ilmeisesti kuitenkin levikki oli paljon pienempi kun siitä ei mitään mainittu)ja vieläkin suositumpi Demin keskustelupalsta, joka sekin menee kiinni. Mielenkiintoista tässä on mielestäni se että mainostajat ilmeisestikin kokevat saavansa parempaa vastinetta rahalleen Googlen ja vaikkapa influensserien avulla.
Hieman kyllä itse epäilen. Tämä on vähän sama juttu kuin joku keksisi että lopetetaan ulkomainonta. Nykyään mielestäni pitäisi kuitenkin olla vähän useamman ärsykkeen kanssa liikkeellä, jos meinaa vaikka jotain tuotetta lanseerata tai tehdä ns brändityötä. Mutta kaipa markkinointityypit ovat tämänkin jotenkin sitten tutkineet?

EDIT:keskustelupalstan nimi
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 03.02.2021 klo 22:40:19
Silloinhan (ja vielä pitkään sen jälkeen) se oli höpönlöpöä, johon saattoi vastata vaikka että eihän televisiokaan korvannut radiota. Näistä vertailuista tuli mieleen, että varsin hienosti teatterielokuvat kuitenkin rimpuilivat (mukavasti kannattavina) aivan koronapäiviin asti. Vaikka vastassa oli sentään videot/datalevyt ja jopa ilmaiseksi jakavat piraatit.
Silloin, kun VHS-videot tuli, niin kyllä Helsingissä lopetettiin aika paljon leffateattereita. Muistelen, että vuosi 1986 olisi ollut aika lopetuspitoista. Aika paljon oli nk. pieniä kortteli-kinoja. Nehän on nyt tulleet vähän takaisin...kuinkahan niille käy Korona-Suomessa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 03.02.2021 klo 23:07:19
No, striimaus ja suoratoistopalveut veivät video(DVD)vuokraamot, että siitäs saivat.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 08.02.2021 klo 12:28:40
Jo 80-luvun alussa oli juttu Sarjainfossa että videopelit vievät sarjakuvien entisen kohdeyleisön, ja sarjakuva jää vanhusten harrastukseksi.
Siis pointtina vastineessani tuohon oli se että aina löytyy universumi, jossa mikä tahansa ennustus totuu jollain aikavälillä. Oliko Sarjainfossa mainittu mitään aikataulua tuolle ennustetulle kehitykselle.

Onkohan se tämä ketju, jossa on puhuttu siitä että ilman lehtiä (siis sanoma, aikakaus- ja sarjakuvalehtiä) ei synny uusia menestyssarjoja ja tähtiartisteja. Havahduin tähän vain justiinsa, kun tajusin että tällä vuosituhannella ei montaa yleisesti tunnettua tai menestynyttä, klassikoksi kohoavaa tms. sarjista ole tullut vastaan. (Eikä niitä varsinkaan ole, muutamaa mangaa lukuun ottamatta, käännetty suomeksi) Toki oma makukin on auttamattoman vanhentunut, mutta hieman epäillyttää että nuorempi polvikaan tulee kovin montaa viime vuosien sarjista vuosikymmenien päästä fiilistelemään tai arvostamaan. Ja jos tuleekin, nuo nettisarjikset ovat silloin jo kadonneet bittiavaruuteen!

Oma näkökulma tähän on että nykymeininki ei kannusta tekemään huolella, pitkäjänteisesti tai ns. ammattimaisesti. Kerrontateknisen ja kädentaidollisen ammattitaidon sijasta keskiössä ovat kaiken maailman tekemistä helpottavat työkalut (siis nopeus), sarjiksen markkinointi ja jakelualustat, interaktio lukijoiden kanssa yms. Eli siis siinä missä sarjakuva ennen oli esine tai teos, se on nykyään lähinnä (yhteisöllinen) kokemus. Sama muutos toki koskee montaa muutakin asiaa ja alaa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.02.2021 klo 13:32:38
Eli siis siinä missä sarjakuva ennen oli esine tai teos, se on nykyään lähinnä (yhteisöllinen) kokemus.

En näe tuota yhteisöllisyyttä negatiivisena asiana, mutta sekään ei synny itsestään, vaan sen rakentaminen on usein valtavan työn tulos. Menestys ei edelleenkään synny tyhjästä, vaan se luodaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 09.02.2021 klo 13:32:44
En näe tuota yhteisöllisyyttä negatiivisena asiana, mutta sekään ei synny itsestään, vaan sen rakentaminen on usein valtavan työn tulos. Menestys ei edelleenkään synny tyhjästä, vaan se luodaan.
Eihän se negaatiivinen sinänsä olekaan, ja tiedän kyllä mitä nettiyhteisön rakentaminen vaatii. Pointtini, tässä vain hieman ketjun aihetta sivuavassa aiheessa (uusien klassikoiden ja mestarien syntyminen ilman lehtiä) oli se että itse sarjakuvan laadusta (perinteisillä käsikirjoituksen ja "kuvataiteen" mittareilla) suosio ei kerro oikein mitään. Eikä nykyaika myöskään tuota sellaista kestävää suosiota, pidemmän ajan diggailua. Joku nolo Matti Suomalainen tai Heikur Dagleisson (nimi meni varmaan väärin) voi olla suosittu Facessa ja myydä vielä printtinäkin ihan hyvin, mutta en minä semmoisia mihinkään sarjakuvan klassikkojen joukkoon päästäisi jos joku portinvartija olisin. Ja näiden tilalle myös helposti voi nousta joku vastaava yhtä hyvä (yhtä huono) sarjis, koska suosio ei siis perustu itse sarjakuvan hyvyyteen vaan siihen että se on suosittu koska se on suosittu.
Erityisesti piirtäjien ammattitaidon vaaliminen tai vaatiminen on se mistä nykymeiningeissä on luovuttu kun tilalle on tullut taiteellisesesti persoonallisempi meininki.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 20.03.2021 klo 20:07:24
DC nostaa lehtien hintoja (https://bleedingcool.com/comics/dc-increases-price-of-batman-monthly-comic-and-others-to-6-each/).

Olen tämän kirjoittanut aiemmin, kuten myös samat johtopäätökset eli samalta joukolta enemmän taaloja per yksikkö.

En tiedä, moniko enää pystyy roikkumaan näinä aikoina edes kouristusmaisena rutiinina, mutta en missään muodossa voisi kuvitella ostavani DC-juttuja muutoin kuin kokoelmina, mutta en minä ole ostanut kuin joskus muinoin mitä oli näitä taalalla lehti jotain välistä jäänyttä Hellblazeria.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 20.03.2021 klo 22:02:16
En tiedä, moniko enää pystyy roikkumaan näinä aikoina edes kouristusmaisena rutiinina, mutta en missään muodossa voisi kuvitella ostavani DC-juttuja muutoin kuin kokoelmina, mutta en minä ole ostanut kuin joskus muinoin mitä oli näitä taalalla lehti jotain välistä jäänyttä Hellblazeria.
Tätä DC:n talouspolitiikkaa on ruodittu myös digimyynnin kohdalla. Comixologyssa Marvel tekee useita aika reiluja alennusmyyntejä viikossa ja säännöllisesti ota kaksi maksa yksi -kampanjoita, välillä ihan hulluja alennuksia, missä useammankin kympin kokoelmat saattaa maksaa pari euroa (vähän aika sitten oli esim. Marvel Masterworks -alennuskampanja just tällä systeemillä). DC kierrättää enimmäkseen samoja sarjoja alennuskampanjoissaan mukana välillä jotain erikoisempaa yleensä max. 50 % alennuksella. Normaalistihan tuo olisi ihan huippu alennus, mutta Marvelin toiminta rinnalla pistää DC:n huonompaan asemaan. Bonuksena vielä sekin, että joku vuosi sitten DC päätti, että ne ei enää laske digisarjojen yksittäisnumeroiden hintoja parin kuukauden jälkeen ilmestymisestä samaan tapaan kuin kaikki muut kustantajat.
Mutta samaan aikaan on todettava, että DC:llä tuntuu kuitenkin olevan taustalla jonkinlainen suunnitelma, jota ne sitten johdonmukaisesti seuraa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 20.03.2021 klo 22:37:12
Mutta samaan aikaan on todettava, että DC:llä tuntuu kuitenkin olevan taustalla jonkinlainen suunnitelma, jota ne sitten johdonmukaisesti seuraa.

On niillä johdonmukainen suunnitelma, se on kyllä tullut selväksi.

Kun luettavaa on enemmän kuin koskaan ehtii lukea eikä minulle ole suurta arvoa onko uusi puoli vuotta vai puoli vuosikymmentä vanhaa, niin ei ole suurta väliä miten tuo hinnoittelu menee.

Sen sijaan joskus on sellaisia juttuja, mitkä olisi kiva lukea silloin kun niistä vielä keskustellaan, mutta usein jää lukematta kun ei ole järkeä.

Sen verran tuo hinnoittelu kyllä vaikuttaa, että kun (Marvelin) supersankareihin kyllästyy niin on jo fiksumpi maksaa enemmän jostain ihan muusta (kuin DC:n supersankareista). Tällöin DC-materiaali rajoittuu lähinnä lohtulukemisto Batmaniin.

Kaikkiin tarjouksiinkaan ei tule tartuttua, jos ei ole mitään selvää syytä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 21.03.2021 klo 22:33:06
Tällöin DC-materiaali rajoittuu lähinnä lohtulukemisto Batmaniin.
Nykyään jos Batman ilmestyisi Suomeksi saattaisin jonkun lehden joskun lohduksi ostaakin. Tai Teräsmies. Vaikka mistä minä tiedän. Jos matsku oli jo 10-20 vuotta sitten aika kummallista, niin kuinka far out se nyt mahtaakaan olla...

Mutta te taisitte puhua jo digilehdistä?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 21.03.2021 klo 22:38:38
Mutta te taisitte puhua jo digilehdistä?

Juu, lehti se on digilehtikin.

Ilman Marvelin tilauspalvelua en minä lukisi lehtiä enää digimuodossakaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 22.03.2021 klo 11:36:40
Kästin vain että tämä ketju käsitteli paperilehtien kuolemaa.

Juu, lehti se on digilehtikin.

Ilman Marvelin tilauspalvelua en minä lukisi lehtiä enää digimuodossakaan.
Olen kyllä eri mieltä. Eihän albumi tai pokkarikaan ole lehti! Tämä nyt ei muuten olisi mikään keskustelun aihe, mutta olen sitä mieltä että paperilehti on aika ylivertainen sarjakuvataiteen esittämistapa. Ja muut ovat vain huonompia kaupallisia tai teknisiä versioita siitä. Ja siksi lehden kuolema on merkittävä asia koko sarjakuvataiteen kannalta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 22.03.2021 klo 12:54:34
Tämä nyt ei muuten olisi mikään keskustelun aihe, mutta olen sitä mieltä että paperilehti on aika ylivertainen sarjakuvataiteen esittämistapa.

Tästä nyt voidaan tosiaan keskustella muissa ketjuissa, mutta jenkkilehtihän vakiintui pitkälti formaattiinsa sen mukaan, paljonko kuukaudessa on työpäiviä. Onko tämä nyt sitten parempi tai huonompi, mutta amerikkalaisten kerronta sopeutui mestarillisesti tähän ja muualla maailmassa sitten muista syistä muodotuneisiin omiin, hallitseviin formaatteihin.

Sinänsä taidemuotoon kyllä vaikuttaa, mikäli jenkkilehti myös diginä syrjäytyy muiden tieltä, mutta lukijamäärissä näin on jo webtoonien tapauksessa käynytkin. Siihenkin voidaan sitten ottaa se kulma, että vaikuttiko positiivisesti vai negatiivisesti, mutta kyllä se ainakin piristävästi on vaikuttanut.

Toki perinteisissä kustantajissa ja vaikka comiXologyn omissa sarjoissa on kovasti pyritty peesailemaan tuomalla mukaan diversiteettiä, mutta kovin, kovin myöhään nämä jutut ovat tulleet.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 22.03.2021 klo 22:10:26
Tämä nyt ei muuten olisi mikään keskustelun aihe, mutta olen sitä mieltä että paperilehti on aika ylivertainen sarjakuvataiteen esittämistapa. Ja muut ovat vain huonompia kaupallisia tai teknisiä versioita siitä. Ja siksi lehden kuolema on merkittävä asia koko sarjakuvataiteen kannalta.
Tää on totta. Siis ainakin siinä mielessä, että puhutaan painetusta julkaisusta. Digi menee ihan hyvin yleisesti lukemiseen, mutta kyllä sitä silti ne parhaimmat täytyy hankkia fyysisinä julkaisuna. Lukukokemus on kuitenkin myös muutakin kuin lukemista ja katsomista.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 22.03.2021 klo 23:48:08
Itse olen kursorisesti selannut tätä ketjua viime päivinä ja omien kiireiden keskellä hämmästellyt miten eri tavalla asian voi nähdä.

On digilehtiäkin mutta ennen muuta niitä fyysisiä. Jenkki ja eurolehtiä supersankareita ja pottunokkia.

Poikani ja perheeni(niin biologisen kuin sen valitun) jälkeen tärkeintä on kulttuuri, ennen muuta sarjakuvat, kirjat ja elokuva.

Piti tehdä kuukausittainen sarjistilauslista mutta elämä tuli viikonloppuna tielle joten jäi tähän iltaan. Tiedän hyvin DC n hinnankorotuksista, 23 lehteä ja pari kokoelmaa päälle. Myös Marvelin tuotteita ja Image kustantamon Dynamiten, Boomin, Ablazen, Aftershockin AWA upshotin,onin, fantagraphicsin, Vaultin.

Lehdet ovat minulle sarjakuvan perusDNA. Sekin on ehkä liioittelua.
Alunperin sarjakuva oli lehdissä, strippeinä, joista koottiin omia lehtiään uusilla, omilla hahmoillaan. Lehdet ja albumit ovat kehitystä, jalostettua muotoa, mutta vaikka jiksin lähtökohta on taidemuodon kehitys ja evoluutio se ei seuraa evoluutiota vaan käsitystä millainen evoluutio on.
Biologisessa evoluutiossa ei ole päämäärää, ei Steve Jobsia eikä kvartaalia. Perhoset toki kehittävät suojavärinsä betonikanjoneihin sopiviksi mutta eivät krokotiilit juuri muutu.
Ja tottakai osa kuolee pois, mutta krokotiilit ovat vanhoja ja kestäviä ja löytyy kaltaisiani joista ne ovat hienoja.

Minä myös pidän sarjakuvalehteä yhtenä parhaista taiteenlajinsa muodoista, eikä vain koska olen vanha jäärä setämies. Sarjakuvaa voi tehdä perinteisesti tai diginä mutta paperinen käyttöliittymä tarvitsee vain aikaa ja sopivasti valoa.
Ottaen huomioon miten moni kaipailee niitä kehnoja asioita menneestä,autokratiaa, seksismiä ja kyseenalaisia arvoja on mukavaa että vinyyli ja hevoset tekevät myös paluuta.

Sarjakuvalehtien kulta-aika on historiaa, muttei niiden aika ole ohi.
Onhan kulisseissa huhuiltu kuinka juuri DC olisi lisensoimassa ja ulkostamassa sekä kaventamassa valikoimaansa mutta tietty kriittinen massa on jo ylitetty, sarjakuvalehti on suuryhtiön tavaramerkittyä tilaustyötä ja äidin työnpaikan kopiokonetulostimella väännettyä zineä.
Molempien kuolemaa on toivottu, myös tällä foorumilla monasti. Muuta voi väittää jos haluaa itselleen valehdella ja uskoa että " kyllä sarjisväki viime kädessä puhaltaa yhteen hiileen" unohtaen kuinka usein hiili on sytykkeissä ympäröimässä paalua johon joku ikävä on sidottu
Sellaisia ihmiset ovat.
Yhtä lailla menevät ja tukevat joukkorahoituksia myös.

Sarjakuvalehti on enemmän kuin kimalainen: hiukan hönö eikä tiedä ettei sen pitäisi pystyä lentämään.
Silti, se lentää.
Molempia kuolee toisinaan muttei kaikkia jollei ihan koko muukin maailma mene hengiltä.
Niin taatusti jossain kohden käy mutta siihen asti mennään.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 23.03.2021 klo 00:33:36
Biologisessa evoluutiossa ei ole päämäärää, ei Steve Jobsia eikä kvartaalia.

Olen joskus miettinyt, että kehtaisiko episodimaista webtoonia väittää lehden seuraavaksi evoluutioksi, jos ei sentään perhoseksi niin ainakin kotiloksi.

Toki omat kädet kouristuksenomaisesti pitävät kiinni Willereistä hautaan saakka, mutta ehkä tulevat polvet näkevät paperin vähän kuin kivitaulut, että olipa vaivalloinen ja tehoton tapa välittää sanojen ja kuvien yhdistelmää.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 23.03.2021 klo 15:44:23
Olen joskus miettinyt, että kehtaisiko episodimaista webtoonia väittää lehden seuraavaksi evoluutioksi, jos ei sentään perhoseksi niin ainakin kotiloksi.
Vertailu digi- ja paperijulkaisujen välillä on tuttua jo jostain 90-luvun lopulta. Täälläkin sitä on harrastettu varmaan useammassakin paikassa. Perustan mielipiteeni siihen kymmenien vuosien perspektiivillä. Varmaan osa on ihan makuasioita, mutta ei se voi olla pelkästään sitä. Eri formaateilla on kiistattomat etunsa. Se on sitten että kuka mitäkin aspektia arvostaa.
Kuitenkin digitaaliset sarjikset ovat tietyllä tapaa historiattomia enkä myöskään ymmärrä miten niihin (aineettomiin) syntyisi jonkinlaista merkittävää sidettä. Olen nyt viime kuukausina selaillut jälleen kerran läpi kokoelmiani eikä digisarjakuvia todellakaan voi harrastaa samalla tavoin. Digisarjiksista voi tietenkin kirjoittaa ja puhua, mutta kyllä ne vain tuppaavat unohtumaan, ja siksi kai tekijät haluavat sarjiksiaan printtaillakin.
 
Edes omat vanhat digisarjakuvat eivät näytä oikein "miltään", toisin kuin omat printatut sarjikset, joihin on sitoutunut aivan eri tavalla muistoja ja kontekstia (julkaisuympäristö, julkaisuaika jne.). Muiden tekemistä sarjiksista puhumattakaan, yhtäkään lukemaani digisarjista en ole palannut fiilistelemään. Tai siis yrittänyt. Sen sijaan olen turhaan haeskellut joitakin, aika monia, aikoinaan näkemättä jääneitä digitaalisia sarjoja, jotka ovat nyt hävinneet bittiavaruuteen. Klassikkoa ei muuten voi syntyä ellei sarjakuva ole jatkuvasti netissä luettavissa! Toistaiseksi kehitys on jyrännyt suurin piirtein kaikki yli 10 vuotta sitten julkaistut nettisarjat.
 
Ja, tietenkin jos lehdet ovat lukijalle täysin yhdentekeviä, kertakulutusviihdettä, niin miksei digitaalinen lehti ajaisi saman asian? Silloin ehkä joku kahvipöytäkirjakokoelma siitä nettisarjakuvasta olisi sitten se mihin tekijä-lukija suhde huipentuu? Mutta sehän ei enää ole sama kokemus.
Lehtihän oli alun perin juuri kertakäyttöiseksi ja nopeasti kulutettavaksi ajateltu. Mutta jotenkin muun muassa sarjakuviin liittyen niistä on tullut arvostettuja esineitä ja keräilykappaleita.

Aukeama, lehden tai albumin, on netin myötä katoavaa kansanperinnettä. Kohta sivukin. Se joka väittää että noilla kokonaisuuksilla ei ole merkitystä sarjakuvakerrontaan tai että evoluutio tässä kulkisi sarjakuvailmaisun kannalta parempaan suuntaan on houkka! (Mutta kun ei tiedetä paremmasta niin sitä väitetään.)

Pidän lehdestä juuri sen vaivattoman formaatin vuoksi. Käyttöliittymä on ylivertainen. Se on kevyt, avautuu mukavasti ja helposti, se on sopivan mittainen, jotta kiinnostus jaksaa pysyä yllä. Ja vaikkei pysyisi siihen on helppo palata. Pidän kansitaiteesta ja siitä miten helppo uusiin sarjoihin ja tekijöihin on tutustua lehtien avulla. Pidän siitä miten helppo lehdet on säilöä ja miten niiden pariin voi palata, tarkoituksella ja sattumalta tarkistamaan omaa kantaansa sisältöön. Oma makuni ei muutu kovin nopeasti, mutta se muuttuu ja tekijöiden erilaisia ansioita osaa arvostaa eri lailla eri aikoina.

Pidän myös siitä miten lehtiä voi vertailla rinnakkain ja laittaa järjestykseen. Tuolla nyt ei taiteen tai ilmaisun kanssa ole mitään tekemistä, mutta minusta se vain on kivaa. Miksi siis vaihtaisin tylsempään!
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 23.03.2021 klo 17:10:54
Sen sijaan olen turhaan haeskellut joitakin, aika monia, aikoinaan näkemättä jääneitä digitaalisia sarjoja, jotka ovat nyt hävinneet bittiavaruuteen. Klassikkoa ei muuten voi syntyä ellei sarjakuva ole jatkuvasti netissä luettavissa! Toistaiseksi kehitys on jyrännyt suurin piirtein kaikki yli 10 vuotta sitten julkaistut nettisarjat.

Tämä verkkosarjojen hetkellinen luonne on tietysti sen ikävin piirre. Tänään totesin, että mm. Jami Viljasen sivut ovat Smackjeevesin myötä pois verkosta, ja vielä yllättävämmin Hiveworksin Completed-osioissa Sara Valtan Alchemilla ohjaa nettikasinosivulle.

Osin monikanavaisuus suojaisi myös tältä, mutta esim. Line Webtoon edellyttää featured-sarjoiltaan yksinoikeutta ts. sivut on muista palveluista vedettävä pois.

Kotisivutilasta ja domainista täytyisi maksaa koko ajan, joten vanhat sarjat jäävät tässä mielessä myös tekijöidensä hylkäämiksi ei ainoastaan viitseliäisyydestä tai kustannuksista, mutta aivan jo unohduksesta johtuen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Samone - 24.03.2021 klo 08:17:15
Paperista sarjakuvaa voi lukea saunassa digimallista huomattavasti paremmin ja varmuudella pitempään. Ei siis kahta sanaa kumpaa vaihtoehtoa itse kannatan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 24.03.2021 klo 08:56:49
Paperista sarjakuvaa voi lukea saunassa digimallista huomattavasti paremmin ja varmuudella pitempään. Ei siis kahta sanaa kumpaa vaihtoehtoa itse kannatan.
En kyllä veisi sarjakuvaa kuumaan saunaan...menee huonoksi, kun alkaa hikoilee! Jos on kova vihtomaan saunassa, niin voi jopa vähän kastua sarjakuva.
Mutta kyllä fyysisellä sarjakuvalla on paljon enemmän mahdollisuuksia kuin jollain digiversiolla.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: hdc - 24.03.2021 klo 11:59:43
Paperista sarjakuvaa itsekin suosin yhä vaan, jonkin verran digiversioita lukien, mutta vähemmistöön jäävät niin määrinä kuin lukukokemuksina.

Mutta missä muodoissa se paperinen julkaisu sitten tulisi tehdä? Haluanko minä lukea sarjakuvaa nimenomaan lehtinä?

Jenkkisarjoissa vastaus on ihan selvä, ehdottomasti en. Muoto oli ihan pätevä joskus 60-80-luvuilla mutta kerronnan dekompression vuoksi on mennyt ihan toivottomaksi, ei niistä parikymmensivuisista tule kuin vihaiseksi.

Näen raison d'êtren niillä lehdillä joissa julkaistaan useiden tekijöiden lyhyitä juttuja, tyyliin Sarjari tai Fluide Glacial (ja tietty Aku Ankkakin), hyviä tapoja tutustua eri tekijöihin, ja sisältö tulee kuitenkin kokonaisuuksina (ja jos mukana on joku yksittäinen jatkuva juttu niin sekin käy). Spirouta lueskelin taas jonkin verran mutta en mä oikein enää jaksa tuollaista formaattia jossa suurin osa sarjoista on jatkosarjoja pienissä pätkissä, nää pitäisi lukea joko diginä tai albumeina (vanhat Nonarit ja Ruudut on hyviä kanssa silloin kun niitä saa sellaisen puolivuosikerran kerralla, yksittäisinä lehtinä taas ei)

Musta tuntuu että nimenomaan lehtien korvaajaksi digi sopisi vallan hyvin, vaikka paperisina lukisin albumit, tradet, kirjat yms.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarmo - 01.04.2021 klo 02:03:18
Tämä verkkosarjojen hetkellinen luonne on tietysti sen ikävin piirre. Tänään totesin, että mm. Jami Viljasen sivut ovat Smackjeevesin myötä pois verkosta, ja vielä yllättävämmin Hiveworksin Completed-osioissa Sara Valtan Alchemilla ohjaa nettikasinosivulle.
Kuitenkin digitaaliset sarjikset ovat tietyllä tapaa historiattomia enkä myöskään ymmärrä miten niihin (aineettomiin) syntyisi jonkinlaista merkittävää sidettä.

Näiden ajattelisin vertautuvan sanomalehtisarjakuviin. Yksittäinen strippi tai sarjan pätkä luetaan heitetään pois unohdetaan, mutta niin kauan kuin uutta tulee pysyy sarja mielessä.

Olen nyt Order of the Stickiä lukenut yli 15 vuotta, sivu pari ilmaantuu kuukaudessa ja kyllä se side on jo aika vahvana. Muutaman ensimmäisen kokoelma-albuminkin jopa ostin, mutta ei se silleen toimi yhtään samalla tavalla. Pitää olla sivu kerrallaan ja sitten taukoa.

Siinä olen kyllä samaa mieltä, että lukukokemus on paras nimenomaan lehtenä, ei liian paksuna. Ihan jo jotain marveljuttuja pariinsataan sivuun keräävät paperbackitkin menettävät jotain. Pitäisi olla jaksotus sama kuin alunperin on ajateltu, eikä paksummassa raskaammassa kapineessa ole yhtä hyvä käyttöliittymä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 24.05.2021 klo 04:21:39
Diamondin Pullbox-palvelu käynnistyy ensi kuussa (https://www.gamesradar.com/pullbox-the-online-comic-pull-list-service-to-launch-june-7-from-diamond/).

Tämän aika olisi ollut viimeistään 2011 ja silloinkin korttimaksun puute olisi kohottanut kulmia. Ostoskori ilman ostotapahtumaa tietää sarjakuvakaupan kannalta edelleen lunastamattomia tilauksia.

Tätä ei voi käsittää siitä näkökulmasta, että yritettäisiin välttää komissioiden päätyvän Applen ja Googlen sovelluskauppojen taskuun, koska mobiilisovellustakaan ei ole!

Tämä on niin takapajuisen alan niin takapajuinen palvelu, ettei sitä pysty edes selittämään järkevästi kuin sellaiselle, joka ymmärtää taustat.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 14.06.2021 klo 19:44:11
Kun ei vain kävisi niin, että sarjakuvalehden kuolema seuraisi kivijalkakaupan kuolemaa, joka puolestaan johtuu ostotottumusten muutoksesta.

Suomesta käsin katsottuna tuntuu varmaan siltä, että korona on mennyt jo ohitse, mutta moni useaan kertaan aukeamista ja vapauttamista yrittänyt maa on joutuu sulkemaan ja rajoittamaan ja latinalainen Amerikka on koko maanosana ravistumassa rikki.

Kun ei ole ollut yhteiskunnan tukiverkot kunnossa, on hätäratkaisuina pyritty pumppaamaan eläkerahastot tyhjiin jne. Kun ei ole työtä, ei ole ruokaa, ei ole turvallisuutta. Epätoivosta kertoo, että enää ei kadulla napata kännykkää kädestä, vaan mukiloidaan ja ryöstetään kengätkin jalasta. Sääli ihmistä. Sääli todella.

Sarjakuvan kuolemaa ei näissä maissa edes huomata, se menee suureen joukkohautaan muiden mukana.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Reima Mäkinen - 11.08.2021 klo 11:06:32
Lähikaupassa lehtihylly pienenee pienenemistään kuin pyy maailmanlopun lähellä. On siellä vielä muutama taskari, mutta kuinka kauan? Vaikkapa energiajuomien framilla pitämisestä kauppa saa moninkertaisen voiton.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 28.10.2021 klo 02:41:32
Vessapaper... eikun Imagen lehdet loppuvat kaupoista (https://icv2.com/articles/news/view/49618/image-calls-halt-second-printings-due-paper-shortage)!

Syynä tietenkin paperipula. Tätä ei kukaan ennen... paperipulaa... olisi kyllä arvannut todeksi.

Mitäs jos tehtäisiin kuin Meksikossa joskus 70-80-lukujen taitteessa ja vaihdettaisiin sellaisiin korkkarikokoisiin lehtiin. Siinä oli toimiva lääke paperin hinnan voimakasta nousua vastaan, joten kyllä se tähänkin tehoaisi.

Diginäkin toimisi hyvin sellaiset kaksi ruutua sivua kohden, yksi ruutu täyttäisi aina kerrallaan lukulaitteen näytön. Siinä kalpenee käytettävyydessä jo itse Guided View -toiminto.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 08.11.2021 klo 22:09:56
Jos paperipulasta huolimatta jotain sarjakuvakauppaan saakka päätyisikin, niin nyt sitäkään vähää ei saa Diamondin kautta tilattua. Ei Diamondin joutuminen ransomware-hyökkäyksen kohteeksi (https://www.gamesradar.com/diamond-comics-distributors-ransomware-attacks/) ole mitenkään hauskaa muutoinkaan, mutta sarjakuvan kivijalkakauppiaiden vastoinkäymisillä ei toden totta ole mittaa eikä määrää.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 08.11.2021 klo 22:55:01
Valitettavia uutisia sekä kyberhyökkäykset että paperipula mutta uutiset kuolemasta ovat yhä... liioiteltuja.

Comichronin hiljattainen Twitter (https://mobile.twitter.com/comichron/status/1457417856023416832)-ketju summaa lyhyesti tilanteen Lontoota taitaville

Jos matematiikka ja sarjishistoria ovat vaikeita niin samasta puhuu mm screen rant jonka vapaasti käännetty klikkiotsikko on kesän 2021 sarjakuvamyynti paras viiteen vuoteen (https://screenrant.com/comic-sales-summer-2021-highest-five-years/)

Alaotsikko mainitsee että vuositasolla paras myynti 25 vuoteen.
Elämme selkeästi kovia aikoja ystävä hyvä.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 13.01.2022 klo 00:35:29
TKO Studios on mielestäni onnistuneesti pystynyt "keksimään" sarjakuvalehden uudelleen (korkealaatuinen formaatti, julkaisu yhdellä rysäyksellä ts. "kausiboksina").

DC Comics julkaisee Black Label -nimikkeen alla Batmania kolmen numeron sarjoissa. Tällaisia sarjoja ovat mm. One Dark Knight ja The Imposter,

Kussakin numerossa näyttää olevan sarjakuvasivuja vähän alle 50, joten alle kuuden taalan kappale nuo ovat varsin maltillisesti hinnoiteltuja, ja formaattinsa osalta myös mielestäni mukavampia kuin kuusi numeroa ohkaisia lehtiä.

Tämä on mielestäni mielenkiintoinen kokeilu, koska tässäkin "keksitään" lehti uudelleen, mutta muutoin malli pysyy samana (kassavirta auki ja rahoitetaan lehdillä kokoelmat).
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Jarkko Sikiö - 07.02.2022 klo 15:42:32
Espanjassa juhlitaan lehtihyllysarjakuvan paluuta (https://www.lacasadeel.net/2022/01/comics-carrefour.html), kun ranskalainen tavaratalojätti Carrefour tuo lapsille suunnattua Marvelia ja Star Wars -linjaa edulliseen hintaan. Jutussa (espanjaksi) haaveillaan samaa kuin Kvaakissa, eli nuorten kasvamisesta sarjakuvan kuluttajiksi.

Lapset ovat sarjakuvan kuluttajia jo lastensarjakuviin tarttuessaan.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 07.02.2022 klo 16:42:30
Espanjassa juhlitaan lehtihyllysarjakuvan paluuta (https://www.lacasadeel.net/2022/01/comics-carrefour.html), kun ranskalainen tavaratalojätti Carrefour tuo lapsille suunnattua Marvelia ja Star Wars -linjaa edulliseen hintaan. Jutussa (espanjaksi) haaveillaan samaa kuin Kvaakissa, eli nuorten kasvamisesta sarjakuvan kuluttajiksi.

Lapset ovat sarjakuvan kuluttajia jo lastensarjakuviin tarttuessaan.
Jossain maissa sentäs yritetään! Täällä kirjakaupat vaan supistaa sarjakuvahyllyjään ja työntää ne pimeimpään nurkkaan. Ainoa valopilkku on ollut Rosebud-kirjakauppa. Kaisaniemen pitkä sarjakuvahylly on hieno.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 07.02.2022 klo 23:34:13
Tuossahan ei ollut kyse kirjakauppojen sarjakuvista, vaan tavaratalojen lehtipisteiden sarjakuvatarjonnasta. No, eipä sekään ole meillä täällä tehnyt muuta kuin vähentynyt. Mangaa, Texiä, korkkaria, Disneytä ja pari muuta satunnaista. Tämäkin valikoima supistuu.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Petri Aarnio - 19.01.2024 klo 11:42:27
Pientä elpymistä havaittavissa?
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: TOSA - 19.01.2024 klo 16:34:26
Missä? Ainakin täällä tarjonta pienissä kaupoissa vain supistunut entisestään. Aku ankan taskukirjaa aika monessa kaupassa vain uusin tai mahdollisesti myös toiseksi uusin numero ja niitäkin vain pari kappaletta. Siinä sarjakuvatarjonta. Keskikokoisista kaupoista löytyy vähän laajempi tarjonta mutta kappalemäärät pieniä. Eikä niissäkään ole enää kaikkea esim Lännentie kronikka ja korkkarit hävinneet kokonaan. Isommista löytyy periaatteessa kaikki mutta muutamaa poikkeusta vaille todella pieniä eriä.

Toisaalta ymmärrettävää kun näki kuinka prismassa kahdessa hyllypaikassa olleet uudet asterix albumit 20-30kpl lähti palautukseen. En huomannut siinä nipussa mitään isompia muutoksia koko myyntiaikana.

Tätä menoa kaupoista tulee se vähäinenkin valikoima katoamaan kun kysyntää ei näköjään juurikaan ole.

Siitä on vuosia kun olen nähnyt viimeksi kaupassa jonkun muunkin olevan sarjakuvahyllyllä tai sarjakuva kädessä kassalla. Sama juttu kyllä kirjakauppojen sarjakuvahyllyllä. Tuntuu kuin olisi kaupungin ainoa sarjakuvien keräilijä. Se kyllä myös näkyy kirpputorien sarjakuvatarjonnassa joka on ihan olematonta.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 19.01.2024 klo 17:25:12

— Tuntuu kuin olisi kaupungin ainoa sarjakuvien keräilijä. —

Tämä tunne! Sarjisfestarit ja -kaupat ovat ainoat mestat, joissa siitä pääsee eroon.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Timo Ronkainen - 19.01.2024 klo 19:18:54
Kirpputoreilla ei näe enää muuta sarjakuvaa kuin nuhjuisia Ankkoja ja Ankan taskareita.
Lehtipisteissä sentään myös Texiä ja mankkaa.

Timo
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Veli Loponen - 19.01.2024 klo 20:42:44
Toisaalta näkökulma voi vaikuttaa asiaan. Tässä joku aika sitten tutkailin Egmontin julkaisukalenteria ja niillähän on vaikka mitä. Suurin osa vain on sellaista, mikä ei kiinnosta itseä ja/tai on suunnattu lapsille tai muuten nuoremmalle yleisölle. Tosin tuostakin tarjonnasta iso osa on sellaista, mikä ei ole pelkkää sarjakuvaa, vaan puuha- yms. lehtiä. Mutta en tämän(kään) perusteella välttämättä sanoisi, että olisi nousua sarjakuvalehdistössä. Ainakaan Suomessa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 19.01.2024 klo 22:28:56
Huomenna oikeisiin hautajaisiin.
Mutta ei sarjakuvan saati sarjskuvalehden.

Täällä ollaan jo pitkään varsin etabiloituneesti loihe lausuttu kuinka ala on kuollut. Runouskaan ole heittänyt veiviään vaikka sitä on elvytetty vaikka miten.
Tälläkin foorumilla useampi toivottanut sarjakuvalehdille, erityisesti genreen sijoittuville, tiedättehän; scifi, fantasia, kauhu, supersankarit,rikos, seikkailu tervemenoa manan majoille. Moista käyttösarjakuvaa alunperin kaivattu lainkaan, nyt vielä vähemmän.
Onneksi on nuoriakin. Löytävät wanhoista säilyttämisen arvoiset ja ne uudet joita osa meistä parrakkaammista ei tajua. Ei kuulukaan.

Ongelma on että ostetaan tuputetut tyhmät ajatukset: trickle-down ekonomia hyödyttää kaikkia, vain äänestämällä voi vaikuttaa, kaurismäen leffat ja beatles on hyviä ja sarjakuvan varsinkin sarjskuvalehden aika on auttamatta ohi ja sille ei voi tehdä mitään.

Suoratoisto on tätä päivää, nykyaikaa. Mutta silti ihmiset koettavat ostaa taas fyysistä mediaa kun suoratoisto on osoittautunut epäluotettavaksi ja maksetut tuotteet katoavat samaan bittiavaruuteen ( joka kuluttaa luonnonvaroja siinä kuin fyysinen tallenne, jollei enemmän)
Tämäkin on hidas prosessi ja jakeluverkon uudelleenrakennus vie kummasti aikas.
Se että edullisten lehtien on annettu kadota koska kaikilla on kuitenkin älylaite jonka hiilijalanjälki ja arvonerallit + energiankulutus pitää uusia uuden version myötä....se on todellisuutta jo normaalia.

Vinyyli palasi.
Sekään ei käynyt päivässä eikä ei edes kuukausista, mutta uusia vinyylejä tehdään. Kaiken "uuden" lanseeraaminen vie vähintään kaksi vuotta ja ehkä viiden vuoden kohdalla voitolliseksi. Ehkä. Ymmärrän hyvin ettei kaikkien perse moista kestä. Iso kiitos kaikille yrittäjille


Omaa suoritusta asiantila korjaamiseksi on pari viime vuotta haitannut, mutta parempaan päin menossa.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Darth Mika - 19.01.2024 klo 23:49:05
Jostain kuulin, että fyysiset leffat olis palaamassa takaisin. Ja nuoret ostaa niitä myös.

Ehkäpä tässä on pieni motkahdus ja sitten taas sarjakuvalla alkaa menemään hyvin...kuka tietää.
Meikä ainakin yrittää pikku skidejä ohjailla hyvän sarjakuvan pariin...niin Aku Ankan, Marvelin kuin myös eurooppalisen sarjakuvan.

Myös filmivalokuvaus on elpymässä. Digiin hurahtaneet alkaa jo ähkyä digikuvista...haluavat muutakin kuin limpsoa vaan kuvia sieltä täältä. Tietysti kännykkäkuvat ja videot pysyy ja varmaan yleistyykin tästä vielä.

Itse olen yrittänyt viime aikoina myös näitä uusia opetella eli Youtubea ja tiktokkia. Mene nyt ja tiedä onko ne mistään kotoisin...pitäisi olla paremmat vehkeet.

Ainoa jonka kanssa en ole sinut on digitaalinen sarjakuva.
Mulla on The Amazing Spidermanin sarjikset 1-700, mutta harvemmin niitä on tullut selattua...jotenkin vaan se ei toimi. Kyllä se tämmöiselle paparaiselle se paperisarjakuva on ainoa ja oikea. Toivottavasti saan nauttia niistä vielä siellä vanhainkodissakin...meinaa uusista sarjakuvista paperilla.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: echramath - 20.01.2024 klo 01:30:38
Vinyyli palasi.

Jos nyt koskaan olikaan poissa, mutta... se muistuttaa sekin suomalaista sarjakuvaskeneä, ihan elinvoimaista, nimikkeitä tulee kyllä, mutta painokset ovat aika pieniä, eikä niitä myydä kuin erikoisliikkeissä, messuilla ja internetissä. Kappaleista kyllä ollaan valmiita maksamaan suurempaakin hintaan, kunhan formaatti on jykevä ja laatu kaikinpuolin hyvä. Lisäksi merkittävä osa nimikkeistä on vanhan uusiopainoksia.

Taitaa kuitenkin lehtipistesarjakuva olla juuri se, missä "rakkaudesta lajiin"-toimiminen on vaikeinta?


Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Curtvile - 20.01.2024 klo 20:06:18
Jos nyt koskaan olikaan poissa, mutta... se muistuttaa sekin suomalaista sarjakuvaskeneä, ihan elinvoimaista, nimikkeitä tulee kyllä, mutta painokset ovat aika pieniä, eikä niitä myydä kuin erikoisliikkeissä, messuilla ja internetissä. Kappaleista kyllä ollaan valmiita maksamaan suurempaakin hintaan, kunhan formaatti on jykevä ja laatu kaikinpuolin hyvä. Lisäksi merkittävä osa nimikkeistä on vanhan uusiopainoksia.

Taitaa kuitenkin lehtipistesarjakuva olla juuri se, missä "rakkaudesta lajiin"-toimiminen on vaikeinta?

Osassa eri mieltä
Vinyyli katosi samaan tapaan kuin maaseudulla hevoset... kunnes teki paluun. Ei samalla tavalla sekään kuin ennen. Kyllä, Suomessa toimii työhevosia mutta pieni määrä ja ovat ylityöllistettyjä koska tekevät metsätöitä minne koneilla ei pääse.
Hevoset palasivat myös mutta ei siihen mihin on traktorit ja leikkuupuimurit.
Tosin tätä jälkimmäistä tuettiin EU rahoituksen avulla.
Sitä sarjakuvankin pitäisi saada, nykyinen hallitus ei ainakaan kulttuuria tue.

Myös formaatin jykevyydestä eri mieltä. Kovakantisuus on pitkässä juoksussa niin paska idea ettei määräämään.
Kukaan ei halua vaikuttaa" halvalta " tai" massatuotteelta". Sehän olisi rahvaanomaista.

Itse pidän eriloisliikkeistä ja toivon jokaiselle pitkää ikää ja valtavaa menestystä. Mutta ns. isossa kuvassa se on se auringonlaskun ala jos ollaan vain niiden varassa.
Monipuolinen lehtitarjonta on avain terveeseen skeneen joka uudistuu jatkuvasti sukupolvittain. Manga oli piristysruiske. Heille tuli indeksikorotusta myös.

Valtaosa kvaakistakin on elitistejä  On lapset ja asuntolainat tai jo velat hoidettu ja johdot poikki. Keräilyä jo vuosia ja oma nurkka tiedetään jo.  Mutta oma teesini on että sarjakuva ilman lehtiä on vähän kuin Suomalainen Kirjakauppa. Hyvin vähän tekemistä kirjojen tai kirjakaupan kanssa. Toki suurin osa ei muusta tiedä ja on siksi asiantilaan tyytyväinen.
Otsikko: Vs: Sarjakuvalehden kuolema...
Kirjoitti: Lurker - 20.01.2024 klo 20:46:06
--
Valtaosa kvaakistakin on elitistejä 
--

  8]

No, nyt!