Sarjakuvanlukijoiden keskustelut > Amerikkalaiset sarjakuvat

Argentiinalaiset tekijät sarjoineen

<< < (3/6) > >>

Sampsa Kuukasjärvi:
Luen juuri haastattelukirjaa Modern Masters Volume Five: José Luis García López (toim. Eric Nolen-Weathington, 2005). Modern Masters -kirjat esittelevät supersankarien piirtäjiä. García López on maineikas DC Comicsin taiteilija. Suomessa hänet muistetaan mm. Batman vastaan Hulk -cross-overista, Thriller-lehden Cinder & Ashe -sarjasta, Matkalla kadotukseen (Perditioniin) -pokkarista ja muutamista Teräsmies-jaksoista.

José Luis García López syntyi Espanjassa, mutta hänen perheensä muutti taloudellisista syistä Argentiinaan vuonna 1953 pojan ollessa noin viisivuotias. Siksi häntä yleisesti häntä pidetään argentiinalaisena.

Mainitun tietokirjan haastattelussa tulee esiin, että Alberto Breccia opetti García Lópezia taidekoulussa (EPDA, Escuela Panamericana de Arte) kolmen kuukauden ajan. Breccia opetti hänelle etenkin fiktion, lastenkirjojen ja mainonnan kuvittamista, mutta ennen kaikkea tarjosi nuorelle miehelle kaksi tajunnan laajentavaa näkemystä: että taiteilijan tyylit saavat muuttua koko hänen elämänsä ajan ja että sarjakuvataiteilijan pitää opiskella muutakin kulttuuria kuin sarjakuvia.

García López muutti Yhdysvaltoihin New Yorkiin vuonna 1974 tuntematta siellä ennakkoon ketään. Siellä hänelle avautui yhdysvaltalaisten sarjakuvalehtien valtava kenttä; aiemmin hän oli tiennyt lähinnä vain klassisia yhdysvaltalaisia strippejä ja niiden tekijöitä. Hän sai töitä DC:ltä näytettyään heille versioitaan Big Ben Bolt -stripistä.

García Lópezia arvostettiin DC:llä niin paljon, että hän sai luoda DC:n taiteilijoille piirtämisohjeet yhtiön keskeisimmistä hahmoista. Ohjeita päivitettiin useasti mm. sankarien pukujen vaihdosten myötä. Hän myös piirsi DC:n hahmoja nimettömänä lukuisiin mainoksiin, julisteisiin, tarroihin, lelupakkauksiin ja peleihin.

Mielenkiintoisesti vaikka García Lópezin Teräsmies näyttää tyylikkäältä, hän ei pitänyt Teräsmiehen sarjakuvien piirtämisestä, koska kuulemma hahmon kirjoittamista ja piirtämistä vahdittiin ja rajoitettiin paljon.

LISÄYS: Nuorena Argentiinassa García López piirsi historiallisia sarjoja ja seikkailusarjoja etenkin suurelle Columba-kustantajalle, mutta agentin kautta myös romanssisarjoja yhdysvaltalaiselle Charltonille. Hänen tunnetuin Argentiinan-ajan sarjansa lienee Roland, el Corsario, jota kirjoitti Héctor Oesterheld.

Jarkko Sikiö:
Mario Morhain (1945–2022) kuoli 19. toukokuuta laajalle levinneen syövän johdosta.

Suomessa argentiinalaisen piirtäjän Commando-lehdessä julkaistuja töitä on julkaistu nimimerkillä Morehin Taskukorkkarissa 2000-luvun mittaan. Tarkempi listaus löytyy Moogin arkistosta.

Kuvanäyte tarinasta Hollywoodin Sotaurho (Taskukorkkari 4/2009) löytyy tästä blogista, kuten kuvia vanhemmista Marion piirtämistä sarjoista.

Teinisarjaa Sabina Morhain piirsi kotimaassaan peräti kuusitoista vuotta (1980–1996). Brittikustantaja Thompson julkaisi niin ikään Morhainin teinisarjoja 1990-luvun taitteessa. Koska Morhain käytti nimimerkkiä teinisarjoja työstäessään, mikä selittänee miksi myös myöhemmissä sotasarjoissa on sama nimimerkki käytössä.

Käsikirjoittaja Jorge Claudio Morhain on Marion isoveli. Mario oli lähtöisin työläisperheestä, joka muuttaessaan paremmalle asuinalueelle pystyi maksamaan vain Jorgen koulunkäynnin. Isoveljen lisäksi Mariolla oli kaksi nuorempaa siskoa.

Mario kertoi pyytäneensä isäänsä hyvityksenä maksamaan edes maineikkaan Escuela Panamerinana de Arte -taidekoulun kirjekurssin, jota hän ei kuitenkaan suorittanut loppuun saakka. Kun Jorge sai käsikirjoituksiaan julkaistuiksi, hän tasoitti nuoremman veljensä tietä tehtaan kokoamislinjalta piirustuspöydän ääreen.

Sotilasdiktatuurin kaaduttua Mario vaikutti myös kunnallispolitiikassa. Sitä ennen Mario osallistui myös kolmannen Eternautin piirtämiseen. Kustantaja pimitti tekijöiden nimet antaen lukijoiden kuvitella sen olleen alkuperäisten tekijöiden työtä.

Taustoista vastannut Mario varmisti, että tekijöiden signeeraukset päätyivät lukijoiden tietoon kustantajien silmien alta (tässä blogissa kyseinen ruutu, vieritä sivu alas ja kuvassa on punaisella ympyröityinä nimet). Hassuna anekdoottina Eternautin piirtäjä Francisco Solano López nimikirjoituksen nähdessään kuvitteli Jorgen olleen kyseinen piirtäjä. Tätä selittää paitsi se, että Mario usein kuvitti veljensä käsikirjoittamia tarinoita ja muissa yhteyksissä ei joko saanut nimeään julki tai käytti eri nimimerkkejä.

hdc:
Nuoremmista tekijöistä, ranskaksi on ilmestynyt jonkin verran Juan Saenz Valienten sarjoja, itse olen niistä lukenut kaksi albumillista Norton Gutiérrezin seikkailuja: ligne clairella tehtyjä pulp-seikkailuja jotka ovat hyvin genretietoisia vähän parodisuuteenkin asti, mutta huumorin ja vauhdin seassa on kanssa melankolisuutta...symppiksiä, sopii lukea. 

Jarkko Sikiö:

--- Lainaus käyttäjältä: Timo Ronkainen - 04.06.2022 klo 11:50:34 ---Hee, ton kataloginhan saa ladattua!

--- Lainaus päättyy ---

A todo Patoruzú (Biblioteca Nacional de la República Argentina, 2018) on tarjolla pdf-muodossa.

Kansalliskirjaston julkaisemat opukset ovat julkisesti rahoitettuja ja siksi ilmaisia, ellei kyseessä ole sellainen yhteisjulkaisu, jossa mukana on esim. perinteinen kustantaja.

Sen voi kamppailla itselleen digitaalisen lainausjärjestelmän kautta tai tehdä helposti, eli googlata suora linkki tiedostoon. Oikean tuntee siitä, että se on yleensä hakutuloksissa ensimmäinen, palvelin päättyy viralliseen "gov.ar"-tunnukseen ja tiedoston nimi on koodisarja numeroita ja kirjaimia.

Patoruzú-lehtiä on skannattu tänne. Tuo linkki puolestaan ohjaa kansalliseen lehtiarkistoon, joka saa ilmeisesti julkista rahoitusta, mutta toimii kuitenkin itsenäisesti.

Timo Ronkainen:
Kas, Patoruzúista löytyi Jose-Luis Salinasin varhaistöitä, ennen kuin muutti Yhdysvaltoihin Cisco Kidiä piirtämään!

Timo

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu