Kvaak.fi - keskustelu
Sarjakuvanlukijoiden keskustelut => Sarjakuvailmaisu, sarjakuvan estetiikka ja historia => Aiheen aloitti: tolppis - 29.03.2011 klo 13:02:02
-
Ei minuun kauheasti iskenyt tuosta pulp-sarjasta tämä nimenomainen teos joten kommentoin vain tuota Kvaak-arvostelua ja tätä termiä: "käyttösarjakuva"...
Mitä se semmoinen on... :P ???
-
Käyttösarjakuva?
Kyllä minä tiedän, mitä se on, mutta kun sitä minulta kysytään, en osaa sitä selittää.
Tex-keskustelussa sitä on selvitetty (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,8524.msg174791.html#msg174791).
-
Yllätyksetön viihdesarjakuva, jonka jaksaa lukea, mutta josta ei tule tunnetta, että tämä pitää joskus lukea toistamiseen tai hankkia omaan hyllyyn?
-
Tex-ketjussa asia määriteltiin vähän toisin. Lähinnä niin, että halvalla tehtyä eikä niin kovin komeissa kuoseissa. Sarjakuva, jonka voi liikoja miettimättä napata matkaansa.
-
Tex-ketjussa asia määriteltiin vähän toisin. Lähinnä niin, että halvalla tehtyä eikä niin kovin komeissa kuoseissa. Sarjakuva, jonka voi liikoja miettimättä napata matkaansa.
Jaa? Nykysillä sarjisten hinnoilla pitää AINA miettiä ostaako vai eikö ostaa (kas siinä pulma)...
-
Tolppiksen kommentti sarjakuvien hinnoista osui naulan kantaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että Ken Parkeria mä en pehmeistä kansista huolimatta pysty mitenkään mieltämään käyttösarjakuvaksi. En toisaalta oman määritelmäni mukaan Texiäkään, koska sitä en itse jaksa lukea ollenkaan (ja tämähän ei sitten tarkoita, että ajattelisin willeristeistä jotain pahaa!).
Jaa, tää menee nyt metakeskusteluksi. Palataan aiheeseen. Mitä muita Robin Hood -sarjakuvia on olemassa paitsi tämä muinainen pulp-lehti ja Disneyn kettu-Robin?
-
Tolppiksen kommentti sarjakuvien hinnoista osui naulan kantaan. Ja täytyy kyllä sanoa, että Ken Parkeria mä en pehmeistä kansista huolimatta pysty mitenkään mieltämään käyttösarjakuvaksi
eli käyttösarjakuva on siis kuten "viihde" tuomittavaa , heikkolaatuista ja vaarallista, vai?
Robin Hoodia on parikin eri brittisarjakuvaa, hahmo on tehnyt cameon upeassa Fables-sarjakuvassa ja Caliberilla oli Robyn of Sherwood, jota kai potkitaan henkiin.
Piirtäjä Rob Davisin kotisivuilla (http://homepage.mac.com/robmdavis/rosPAGEthms.html) materiaalia
Varsinkin Mike Grellin Green arrow sarjakuvissa hahmo on tavallaan sangen vahvasti läsnä.
Robin Hoodhan on tekijänoikeuksista vapaa hahmo joten tarjontaa on.
-
Miten määriteellään käyttöviini? Voisiko siitä johtaa merkityksiä käyttösarjakuvaan.
Käyttöviini on kuitenkin sanana melko vanhaa perua.
-
Miten määriteellään käyttöviini? Voisiko siitä johtaa merkityksiä käyttösarjakuvaan.
Käyttöviini on kuitenkin sanana melko vanhaa perua.
Lienevätkö jo itsensä Robin Hoodin nuolet olleet käyttöviinessä?
-
Vai oliko hänellä käytössä itse tehty kotiviini?
Robinia on käytetty hyväksi paljonkin, siis sarjakuvissa.
Mustanaamiossa julkaistiin Russ Heathin Robbaria (http://koti.mbnet.fi/tynninen/mustanaamio_index/indeksit/indeksi_robin_hood.html).
Kuvitettujen Klassikoiden numero 17 oli Robin Hood.
-
eli käyttösarjakuva on siis kuten "viihde" tuomittavaa , heikkolaatuista ja vaarallista, vai?
Laatu on aina makuasia, "tuomittavasta" ja "vaarallisesta" en herra paratkoon sanonut yhtään mitään. Keski-ikäiset willeristit eivät kokemani mukaan ole erityisen vaarallisia tai tuomittavia yksilöitä. Eikä mua edes kiinnosta kysymys siitä, onko Parker (tai Tex!) taidetta, viihdettä vai molempia. Sarjakuvan kokeminen liikkuu mun mielestäni tasolla, jossa koko kahtiajako on aika turha. Rehvakas seikkailu on aina viihteellistä, mutta siitä voi silti löytyä ns. taiteellisuuteen viittaavia merkitystasoja. Mä kai sitten koen käyttösarjakuvan sarjakuvaksi, jossa nuo viimeksi manitut tasot eivät nouse voimakkaasti esiin.
Tämä off-topic-ekspeditio voinee mun osaltani päättyä tähän.
Olikohan toi Kuvitetut klassikot se sarja, jossa tuli 80-luvun alussa myös Odysseia ja Maailmojen sota? Etäisesti soittaa kelloja jokin samantapainen Robin Hood.
-
Lienevätkö jo itsensä Robin Hoodin nuolet olleet käyttöviinessä?
Näköjään. ;)
(http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=10390.0;attach=19456)
-
Yllätyksetön viihdesarjakuva, jonka jaksaa lukea, mutta josta ei tule tunnetta, että tämä pitää joskus lukea toistamiseen tai hankkia omaan hyllyyn?
No hyvä vaan että Suomessakin julkaista muutakin käyttösarjakuvaa kuin Aku Ankka tai Texiä. Ei näitä liikaa ole edelleenkään.
Minusta kaiken ei pidä aina olla taidetta, kyllä viihteelläkin on sijansa, omasta mielestäni Robin Hood toimii hyvin ja kyllä siitä tunnetta jää, paljon enemmän kuin mm. väkinäisestä ja angstisesta suomalaisesta taidesarjakuvasta.
Lisää vaan Robinia! Ja muutakin pulpia. Pulp sanahan tarkoitti halpaa kioskissa myytävää lehteä tai pokkaria joka oli tehty halvasta selluloosapaperista.
-
Ihan uteliaisuudesta haluaisin kysyä esimerkkiä "angstisesta suomalaisesta taidesarjakuvasta".
Olisi kiva tutustua sellaiseen. Olen tähän mennessä löytänyt ja lukenut lähinnä kotimaisia huumoristrippejä ja kotimaista seikkailua. Mutta yritetään silti pitää tämä ketju aiheessa.
Eiköhän suurin osa julkaistavasta sarjakuvasta ole häpeilemättömän viihteellistä. Enkä nyt sano, että siinä olisi mitään väärää. Viihteellinen voi olla helvetin hienosti tehtyä.
Muistatteko 1980-luvun fantasiahenkisen Robin Hood -tv-sarjan, jossa Michael Praed esitti pääosaa? Fanitin sitä teininä villisti. Joku väitti, että siitäkin olisi olemassa jokin oheistuotesarjakuva, mutta enpä ole löytänyt tietoa mistään - mahdettiinko minua kusettaa?
-
Periaatteessa ”käyttösarjakuva” kai tarkoittaa kevyttä, helposti lähestyttävää, suurelle yleisölle tarkoitettua sarjista. Joo, CryingBlueRain, syvällisyyttä ei vaadita. Käsitteeseen liitetään usein myös edullisuus ja helppo saatavuus kioskeissa, tosiaan pulp-fiktio on sitä. Sarja voi kuitenkin olla myös esim. strippisarja sanoma- tai aikakauslehdessä, nettisarja tai omakustanne.
Joo, hyvä pointti Tolppiksella, että lehtipistesarjojen hinnat ovat nykyään korkeat. Ja hassua, että ennen halpaa käyttösarjakuvaa julkaistaan nykyisin myös kalliina kokoelmina kovissa kansissa.
Taannoin etsiessäni tietoa Prinssi Rohkeasta eteeni osui seuraava sivu, jolla valitetaan, että Prinssi Rohkeaan on vaikeaa päästä mukaan, koska siinä on niin paljon tekstiä, koska sisältö on niin postmoderni (sekoittaen siis oikean historian aineksia) ja koska sankarilla on niin laaja jatkuva historia takanaan. Mielenkiintoista: heh, eikö suosittu Prinssi Rohkea olekaan käyttösarjakuvaa?
“Has anyone ever read Prince Valiant? It’s too late for me to start, too much has gone on, I can’t enter that theatre any more.”
http://comicscomicsmag.com/2009/09/resisting-prince-valiant.html
-
Mielenkiintoista: heh, eikö suosittu Prinssi Rohkea olekaan käyttösarjakuvaa?
Minusta Hal Fosterin taide nostaa Prinssi Rohkean mielestäni käyttösarjakuvamääritteen yläpuolelle.
Prinssi Rohkea on viihdesarjakuvaa, josta voisin käyttää myös termiä: laatusarjakuva.
Käyttösarjakuvaan liittyy edullisuus, kätevä formaatti ja sanotaan nyt vaikka liukuhihnamaisesti tuotettu, ehkä jopa kaavamainen sisältö. Toki käyttösarjakuvallakin on omat helmensä.
-
Niin, se pakettikin ratkaisee. Olkoon kuinka sisältörikasta tarinaa, eipähän mitään arvostusta tule täältä päästä, jos osaamattomuutta/ajattelemattomuutta kutsutaan tunnelmaksi ja jäykkä, teollinen jälki riittää, koska sisältö on jälkeä parempaa.
Nimim. "Huomattavin menoerä sitten vuokran on sarjakuvat"
-
Niin mutta se "angstinen suomalainen taidesarjakuva", joka näyttää olevan käyttösarjakuvan antiteesi? Neuvokaa nyt kiltit yksikin esimerkki. Mitä angstisempaa ja vaikeatajuisempaa, sitä parempi! Do your worst! Kamoon!
-
Agaton Munaa hyllyyn vaan. (http://www.kvaak.fi/naytajuttu.php?articleID=913)Vaikka musta nää on melko velmunhauskojaja kivan kieroja, pimeitä. Vaikeaselkoisia toki.
Timo
-
Olen mä A. Munaa joskus lukenutkin. Onhan se muistaakseni äkkiväärästi piirrettyä ja tylyä kuin turkulainen taksikuski, mutta kuitenkin hauskaa. Mustaa komediaa. Mutta täytyy selvästikin lukea Rytöhonkaa lisää
Mut hei, ettekö tämän pahempaan pysty? :P
Hih hih hih. Nyt vasta hiffasin. "Akaton muna". Hi hii!
-
Niin mutta se "angstinen suomalainen taidesarjakuva", joka näyttää olevan käyttösarjakuvan antiteesi? Neuvokaa nyt kiltit yksikin esimerkki. Mitä angstisempaa ja vaikeatajuisempaa, sitä parempi! Do your worst! Kamoon!
Minä, minä. :-D
Ja tää http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13667.0;attach=19516;image (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=dlattach;topic=13667.0;attach=19516;image) nyt selkeätajuisimmasta päästä:
-
Tähän astisen perusteella se juopon painajaista muistuttava käsittämätön suomalainen taidesarjakuva on 1) hyvin piirrettyä ja 2) suhteellisen ymmärrettävää.
Mulla on nyt hieman kusetettu olo.
-
Helsingin kirjamessuilla kannattaa mennä Suomen sarjakuvaseuran osastolle katselemaan myytäviä tuotteita. Luulen että sieltä löytyy ainakin muutama hakemasi kaltainen teos.
Jos et itse pääse paikalle, mä voin vaikka ostaa sulle muutaman, jos maksat kyseiset sarjikset plus postikulut.
-
Erittäin ystävällinen tarjous Tertsiltä. Juuri nyt en kuitenkaan tohdi ostaa minkäänsorttista sikaa säkissä. Taloudellinen kykyni toimia sarjakuvamesenaattina rajoittuu nykytilanteessa habanero-lastuihin, joita minulla oli eilen kunnia tarjota muutamalle turkulaisartistille baarissa.
Yritän tutustua kirjastolaitoksen avustuksella siihen suomalaisen sarjakuvan daideellisimpaan häröosastoon.
-
Mut hei, ettekö tämän pahempaan pysty? :P
Liekö Kuti -ilmaisjakelusarjakuva tuttu?
http://www.kutikuti.com/html/kuti.html
-
Kalervo Palsa.
-
No on tää outoa... kun ryhdytään puhumaan käyttösarjakuvasta, kääntyy keskustelu käsittelemään angstista suomitaidesarjakuvaa. Jos nämä leikattaisiin omaan ketjuunsa, kääntyisi puhe taatusti viihde- ja käyttösarjakuvaan. ::)
Timo
-
Käyttösarjakuvaa...hmmm.Kun asiakas ei osaa sulkea uutta suihkuhanaa, käyttää yleisötietsikkaa,jättää WC valumaan tai avata oveaan,teen stripin jossa asia ilmaistaan mahdollisimman yksinkertaisesti.(ota avain oikeaan käteen ...nosta nuppia vasemmalle...avaa kansi, :laugh:.)
Tämä on mielestäni Käyttösarjakuvaa jos mikä.Toimii aikansa ja kun putkimies,sähkömies ja lukkomestarit ovat vierailleet talossa,nakataan ohjeet täysinpalvenneena roskikseen.
Kunnianhimoinen esikuvani on Will Eisnerin Yhdysvaltain armeijalle piirtämät ohjesarjakuvat.Saisipa niitä vielä jostakin.
Rakastan myös tulisesti ns."räjäytyskuvia",joita on piirretty joistakin monimutkaisista laitteista.Voisin tuijotella niitä hurmaantuneena ja kaiken ajantajuni menettäneenä ikuisuuksia,ikuisuuksia.
-
Rakastan myös tulisesti ns."räjäytyskuvia",joita on piirretty joistakin monimutkaisista laitteista.Voisin tuijotella niitä hurmaantuneena ja kaiken ajantajuni menettäneenä ikuisuuksia,ikuisuuksia.
Ainoa niihin erikoistunut tekijä Suomessa: http://www.stewartgray.com/
Nykyään homma hoituu tietysti tietokoneella, mutta Gray teki näitä jo aikoinaan kynäruiskulla, mukaanlukien monimutkaisia "puoliläpinäkyviä" pintoja.
-
Niin, onkos sitä jotain muutakin kuin käyttösarjakuvaa? Määritelmät tuntuvat sompailevan jossain viihde- ja taidesarjakuvan välissä tai sitten puhutaan käyttöohjesarjakuvasta, mutta omaa ulottuvuutta en tuollaiselle termille kyllä äkkiä keksisi.
-
Osaisiko joku näyttää esimerkin sellaisesta sarjakuvasta, joka on sarjakuvan arvoisesti esitettynä, muttei sarjakuva itsessään syö sitä informaatiota siitä? Lähinnä tulee mieleen kököt storyboardmaiset "näin käytät haarukkaa"-sarjakuvat tai sitten Scott McCloudin tapaset, saatanalliset sivut, joissa informaation etsiminen jälkikäteen on työ itsessään.
-
Osaisiko joku näyttää esimerkin sellaisesta sarjakuvasta, joka on sarjakuvan arvoisesti esitettynä, muttei sarjakuva itsessään syö sitä informaatiota siitä? Lähinnä tulee mieleen kököt storyboardmaiset "näin käytät haarukkaa"-sarjakuvat tai sitten Scott McCloudin tapaset, saatanalliset sivut, joissa informaation etsiminen jälkikäteen on työ itsessään.
"Näin menet suojaan säteilyltä" yms. käyttöohjesarjakuvan lisäksi on tullut joskus tehtyä esimerkiksi valistussarjakuvaa, vaikkakin kyseessä on ollut lähinnä valmiiksi luonostellun käsiksen puhtaaksikuvittaminsta. Onkohan se nyt sitten sitä käyttösarjakuvaa.
http://jannetoriseva.fi/kuvat/sarjis07.png (http://jannetoriseva.fi/kuvat/sarjis07.png)
-
Hienoa työtä janne t
-
Jos joku asuu Espoon kruunun asunnoissa, niin saa Asukasviesti-lehteä. Olen tehnyt siihen jo jotain reilun vuoden verran viestintäsarjakuvaa. Olisko se käyttösarjakuvaa? Uusimman lehden voi aina lukea verkossa. Jokainen sarja liittyy aina johonkin lehden pääteemaan. Tässä uusimmassa (http://www.e-julkaisu.fi/espoonkruunu/lehti/2011-2/) teema on palosuojelu ja sivulla 31 kerrotaan että grillaaminen parvekkeilla on kielletty. Sen sijaan että sanottaisiin et soo soo, ei saa grillata, koitetaan olla hauskoja ilman sormenheristelyä. Ja ilman sanoja.
Timo
-
Minulla on galleriassa osasto (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;su=user;cat=466;u=443), johon olen laittanut juuri tällaisia tilaustyönä tekemiäni käyttösarjakuvia.
Niistä näkyy erilaisia tapoja käsitellä välitettävää informaatiota: tässä esimerkissä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=3956) itse sarjakuva toimii lähinnä huomion herättäjänä ja kevennyksenä ja tiiviimpi asia on laitettu laatikoihin sen ympärille.
Tässä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=3957) on selkeästi eroteltu sarjakuvan sisälle kuvalle ja tekstille eri tehtävät: teksti kertoo "oikean" informaation ja kuvat tulkitsevat sitä vapaasti.
Tässä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=3955) taas hyvin suoraviivaisesti on sarjakuvanarratiivi, jossa informaatio kerrotaan lukijalle ihan sellaisenaan. (Asiakkaan pyynnöstä esittelen tästä pelkät kuvat: kyse on firman sisäisen tavarantoimitusprosessin ohjeistuksesta).
Tässä (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?action=gallery;sa=view;id=3953) ehkä toteutuu sarjakuvamaisuus kaikkein tehokkaimmin: oikean ja väärän toimintatavan seuraukset esitellään sekä tekstein että kuvin, mutta niin että kuvat saavat irrotella aiheen kanssa sen verran, että pystyvät karrikoinnillaan tehostamaan välitettävää viestiä.