Sarjakuvantekijöiden keskustelut > Välineet ja oppaat

storyboard-paperit

<< < (2/2)

ana:

--- Lainaus käyttäjältä: tertsi - 01.09.2003 klo 09:50:22 ---Muistaakseni Temperasta Helsingin Uudenmaankadulta sai joitakin vuosia sitten A3 kokoisia storyboard-lehtiöitä. yhdellä arkilla oli noin kuusi ruutua pystyrivissä ja oikealla tyhjää tilaa kirjoitukselle. valmistaja oli muistaakseni Letraset.

--- Lainaus päättyy ---

ettet yhtään muista paljon maksoivat? edes suunnilleen?

Maria :c)):
Valmiit storyboard-pohjat ovat erinomaisen hyödyllisiä, kun tekee elokuvaa. Itse käytän animaatiossa niitä siten, että minulla on yksi proffi storariarkki, josta voi sitten valokopioida niin monta sivua kuin sielu sietää. Kuvakäsiksessä kun tuo paperilaatu ei ole mitenkään ratkaiseva, kopiopaperi käy loistavasti.

Mutta en käytä samoja storaripohjia ikinä sarjakuvan tekemisessä. Niistähän puuttuu sarjakuvan kannalta elintärkeitä ominaisuuksia, eri kokoiset ruudut ja ennen kaikkea sivutaitto. Siinäkin harvinaisessa tapauksessa, että käyttää vain ja ainoastaan yhden kokoisia ruutuja, kuinka monella ne ovat suhteeltaan tv- tai filmiruudun mitoissa (kuten storarin kuvat)? Eikä siltikään storarista hahmotu ruutujen suhde toisiinsa ja määrä yhdellä sivulla.

Eli soveltuisi minun mielestäni sarjakuvassa vain aivan alustavaan tarinan suunnitteluun. Sen jälkeen uusi kierros luonnoksia sivutaittojen mukaan.

t: Maria :c))

ozz:
Kattelin joskus jonkun making of dokkarin Matrixista, siinä oli muistaakseni joku tyyppi tehnyt sen kuvakäsikirjoituksen melkein valmiiksi sarjakuvaksi.

[kivi]:

--- Lainaus käyttäjältä: Maria :c)) - 08.09.2003 klo 09:17:22 ---Siinäkin harvinaisessa tapauksessa, että käyttää vain ja ainoastaan yhden kokoisia ruutuja, kuinka monella ne ovat suhteeltaan tv- tai filmiruudun mitoissa (kuten storarin kuvat)?
--- Lainaus päättyy ---

Tuossapa se storariarkin idea tulikin: storarilehtiössä on valmiiksi tv-ruudun tai valkokankaan kuvasuhde. Ja kyllä niitä myydään, tosin en yhtään tiedä missä, mun käyttämät storarilehtiöt tuli Comicolorista, Hollywoodista.

Sen sijaan sarjakuvan "vastaavaksi" ratkaisuksi suosittelisin itsekin käyttämääni systeemiä, jossa printtaan vakiokorkuisia vaakapalkkeja sivupohjille, ja sitten piirtäessä pelaan lähinnä ruudun leveydellä; kun ruudut ovat pääsääntöisesti vakiokorkuisia, tekee homman ajoittainen rikkominen paljon dramaattisemman vaikutuksen.

Se, montako riviä sivulle tulee, riippuu tekijästä, sarjasta, julkaisukoosta ja originaalikoosta. Yhtä oikeaa ratkaisua ei oo. Missään tapauksessa kukaan muu ei voi sitä päättää:-)

Hm. Onneksi printteri kelpuuttaa paperia 160g/m2 painoon asti (käsi- ja suorasyöttönä 220g/m2), niin voi suoraan "oikealle" paperille tehdä taatusti suorakulmaiset ruudut...

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu