Kiitos korjauksista! XXX-Holicin eka numppa on hyllyssä, mutta aloin lukea sitä vasta nyt. Suklaapuodin Shokora Aikawa muistuttaa todellakin Holicin Yukoa, mutta kauppa-idean ja noitahahmon lisäksi ei näissä kovin paljon ole samaa. Jos Holicista poistaa syvälliset keskustelut ja synkkyyden, ajaa sen pikakelauksella, kuorruttaa suklaalla ja suurilla silmillä, niin ollaan hieman lähempänä Suklaapuotia.
Lopun bonustarina oli ärsyttävintä, mitä olen hetkeen lukenut, sillä joka sivulla en voinut muuta kuin pysähtyä miettimään, että oikeassa elämässä eläinten keskuudessa varttuneet lapset eivät käyttäydy näin.
Olen todella kiitollinen, että tällainen viestiketju jossa shoujo manga fanit voivat puhua mistä tahansa on olemassa..missä vaiheessa olette tällä hetkellä?
Kiinnostavia nimiä ovat ainakin Orange, Neko to watashi no kinjoobi sekä Umimachi Diary, joista viimeisessä on sitä normielämää jota VNaomi toivoisi.
Kerran Tokyopop teki sen virheen, että kutsui Tanemuraa shoujon kuningattareksi jossain artikkelissa/mainoksessa ja se surkuhupaisa valitus, mikä tästä seurasi oli jotain ihan käsittämätöntä.Jo on todella ollut typerää! Kaikkihan nyt sen tietävät, että kiistaton kuningatar on Yuu Watase!
Kuinkahan paljon jonkin perussarjan lisensoiminen, kääntäminen ja julkaiseminen keskimäärin maksaa? Joskus leikittelen ajatuksella, että jos voittaisin lotossa, palkkaisin jonkin kustantamon julkaisemaan vanhoja shoujoklassikoita 70- ja 80-luvuilta (esim. Alpen Rose, Miriam, jotain Yumiko Igarashia...) koska ei niitä varmaan muuten koskaan käännetä millekään muulle kielelle kuin italiaksi.Valtakunta ja kaikki rahani Lady Ladysta!! suomeksi. Oikeasti, tulen vaikka itse kottikärryillä niitä lapomaan laivasta autonkonttiin ja kiskan lehtihyllyyn.
Valtakunta ja kaikki rahani Lady Ladysta!! suomeksi. Oikeasti, tulen vaikka itse kottikärryillä niitä lapomaan laivasta autonkonttiin ja kiskan lehtihyllyyn.
Oikeasti viimeisin sohjo, jonka olen kokonaisuudessaan lukenut, on Kyouko Hikawan Kanata kara eli From Far Away. Tykkäsin erityisesti siitä realistisesta yksityiskohdasta, että vieraasta maailmasta tullut tyttö ei automaattisesti puhunut natiivien kieltä aka Everyone speaks English trope ei ollut voimassa. Ja mää nyt tykkään synkistelevistä fiktiivisistä miehistä.
No ei Tanemura ehkä kuningatar ole, mutta osaa tehdä ihan viihdyttäviä sarjoja lopettaen ne ajoissa.
Tuoreista shojoista kiinnostaa myös englanniksi nimellä Say I Love You julkaistava sarja. Se on myynyt Japanissa hyvin, joten täytyisi tsekata joskus että löytyykö syy hyviin myynteihin kansien välistä.
Minulla on ollut sen verran toimeton kesä, että perustin blogin, (https://vampirenaomiblog.wordpress.com/) jossa käsittelen sitä, mitä mangaa Saksassa julkaistaan. Olen jo ehtinyt esitellä pari tyttöjen sarjaa sekä shoujo-keräilykortit, joita Saksassa saa tiettyjen sarjojen mukana.