Oblivion High on nyt luettu.
Ihan ekaksi mulla oli vaikeita hahmotushäiriöitä mm. tapahtumien seuraamisessa ja henkilöiden erottamisessa. Tämä varmaan johtuu siitä, etten juurikaan mangaa lue. Mutta ennen kuin joku ehtii syyttää asennevammasta, niin sanottava on, että kyllä tuo kokonaisuus jo toisella lukukerralla aukeni ihan tarpeeksi hyvin.
Eniten tykkäsin siitä, että alpparissa oli 13-vuotiaiden maailma aika realistisesti ja kivasti kuvattu. Kaverin ihanalla isoveljellä on kaunis ja ylivoimainen tyttöystävä, jonka kanssa ei ikinä pysty kilpailemaan kun itse on vaan tavallinen 13-vuotias koulukiusattu... jne. Toivottavasti tulevissakin osissa keskitytään enemmän näihin "oikean maailman" hommiin kuin fantsumaailmaan. Nyt oli fantasiaa ihan sopivasti mukana, enempää ei tarvitse. Liiallisessa fantsuilussa tarina yleensä lässähtää ja muuttuu kliseiseksi.
Piirrosjäljestä on osaa juuri muuta sanoa, kuin että erittäin siistiä ja ammattimaista jälkeä. Piirrosjälki oli myös ehkä jotenkin kiinnostavampaa kuin Vesi oli mustassa. Onhan tuo aika kliinistä mun makuuni, mutta se kai kuuluu tyyliin. Ei häirinnyt.
Kyllä mä jatko-osankin ihan mielelläni luen!
Ai niin, ISO PLUSSA vielä länsimaisesta lukusuunnasta. Sen mä ymmärrän, että joku haluaa käännösalpparinsa peilaamattomina, mutta länsimaisessa sarjakuvassa japanilainen lukusuunta on vain tarpeetonta kikkailua.
Ja kiitos minunkin puolestani hauskoista julkkareista!
