Amerikansuomalaisia sarjakuvantekijöitä

[Timo Ronkainen]

Pian ilmestyvä kirja esittelee amerikansuomalaisia sarjakuva-alan ammattilaisia lähes sadan vuoden periodilta. Lue kirjaa koskeva juttu etusivulta

Timo

[Lönkka]

Vaikuttaa kiintoisalta teokselta.

Heh, juuri viime viikolla aloitin itse tuon artikkelin lopussa olevasta linkistäkin näkyvän Against the Grain: Mad Artist Wallace Wood -kirjan lukemisen. Jo luetun pienen pätkän perusteella vaikuttaisi siltä että isommasta koostaan huolimatta se ei ole niin perusteellinen teos kuin aiemmin muualla jo mainitsemani Vanguardin kustantama Wally's World -kirja, mutta katotaan mikä on lopullinen mielipide kun tuo Against the Grainkin on kahlattu läpi.


Timo, sulta jäi muuten tuosta artikkelin alun johdatuksesta pois noista kultuurin saralta tunnetuista amerikansuomalaisista (kanadan- ?) vastikäänkin esillä ollut Pamela Andersson 

[Timo Ronkainen]

Timo, sulta jäi muuten tuosta artikkelin alun johdatuksesta pois noista kultuurin saralta tunnetuista amerikansuomalaisista (kanadan- ?) vastikäänkin esillä ollut Pamela Andersson 

Voishan tuonne listata vaikka sata nimeä. Hyöty?

Timo

[Lönkka]

Siksi tuo kommenttini päättyikin kieli poskella...

Vastaavasti kuin Maila niin tuokin "tähti" oli tässä vastikään taas esillä suomikonnektionsa vuoksi.

[Jyrki Vainio]

Ei sitten Woodia lukuunottamatta ihan mitään kärkikaartin tekijöitä kuitenkaan... Tarkoitan, että monestakos noista, ainakaan vanhemman polven tekijöistä, olette aikaisemmin kuulleet?
Art Huhdan ja John Lehden sivuja on joskus tullut originaalihuutokauppojen katalookeissa vastaan. Lehti oli ihan ok piirtäjä, teki ainakin jotain Raamattu-aiheista sunnuntaisarjaa, "Stories from the Great Book" tai jotain vastaavaa.
Sitten siellä on myös pyörinyt tämä Ray Helle... Senkin nimen olen kuullut Lagerstedtin joskus mainitsevan, mutta senhän ei ollenkaan tarvitse olla suomen sukuinen, tuohan voi hyvin olla jostain etelämpääkin, tuommoinen nimi.
OIiko Klaus Nordling Will Eisnerin studioilla töissä?

[Timo Ronkainen]

OIiko Klaus Nordling Will Eisnerin studioilla töissä?

Jep, sielläpä. Lady Luck jne. Mainitaan (muunnetulla nimella, kuten muutkin) Eisnerin Uneksijassa. Kas, mainittu jo Kvaakissa.

Timo

[Lurker]

Kas, mainittu jo Kvaakissa.

Niin on! Ja innolla odotellaan nyt oikein kirjaa. Kulttuuriteko. Kotomaamme piirtyy maailmankartalle. Mainetekoja sarjakuvan saralla. Suomi siveltimellä suureksi.

[Jyrki Vainio]

Jep, sielläpä. Lady Luck jne. Mainitaan (muunnetulla nimella, kuten muutkin) Eisnerin Uneksijassa. Kas, mainittu jo Kvaakissa.

Muistelen, että jossain tekstissä Nordling mainittiin saksalaiseksi, esimerkkinä siitä, että Eisnerin studioilla politiikka/rotukysymykset eivät tulleet paljoa esiin, vaikka monet tekijät olivat juutalaisia ja Nordling saksalainen, mutta toimeen tultiin silti.
(Oletin kyseessä olleen Will Eisner elämäkerran A Spirited Life, mutta ei tullut kyllä selailemalla vastaan).
Mutta sehän vain alleviivaa entisestään mainitun pointin: eurooppalaiset juuret oli jätetty taakse ja oltiin yhdessä amerikkalaisia, niin että jopa ei tiedetty mistä maasta toinen on kotoisin. Suomi, Saksa, jostain sieltä.

[VesaK]

Tulipa mieleen myös Ola Fogelbergin amerikan-matka, josta ei sitten sen kummempaa julkaisutulosta seurannut.

Ruotsalaiselle Oskar Jacobssonille kävi hänen Adamsoninsa kanssa hieman paremmin, vaikka amerikkalaisten syndikaattien ehdot pöyristyttivät hänet. Niinpä Jacobsson teki levityssopimuksen tanskalaisen PIB:in kanssa 1922, Amerikan-vierailunsa jälkeen:

WIKIPEDIA:  I USA kallades serien vanligtvis Silent Sam. Serien gick även under namnet Adamson's Adventures i USA, och denna version togs redan 1935 över av amerikanen Henry Thol, följd av Jeff Hayes 1941–54. Jakobsson själv dog 1945 och serien fortsattes av dansken Viggo Ludvigsen tills den lades ner 1964.

[VesaK]

Wikipediassa lasketaan Joulupukin hahmon suunnittelija (Coca-Colalle) Haddon Sundblom amerikanruotsalaiseksi, vaikka hän oli puoliksi ahvenanmaalainen. Prkl svedut.

Joo, Jacobssoninkin väitetään svenska wikin mukaan tehneensä diilin PIBin kaa jo jenkkilässä, mutta ei se niin mennyt.

Fogeli oli USAssa esittelemässä keksimäänsä animaatiotekniikkaa- kunnes sitten selvisi että vastaava oli patentoitu jo Saksassa hiukan aiemmin. 

[keijoahlqvist]

puoliksi ahvenanmaalainen. Prkl svedut.

Ruotsalainen se ahvenanmaalainenkin on nimittäin suomenruotsalainen.

[Timo Ronkainen]

Jaa, eikö ruotsia puhuvat Suomessa syntyneet ihmiset ookkaan enää suomalaisia? Eikös suomenruotsalainen ole suomeen muuttanut ruotsissa syntynyt henkilö? Kielestä viis. Jos Ruotsissa olis virallinen suomenkielinen kielivähemmistö, niin ruotsissa syntynyt suomenkieltä puhuva olis ruotsalainen, kun se on kerta sen maan kansalainen ja siä syntyny. Vai?
Vai olisko se Haddon amerikan-suomenruotsalainen?

Timo

[Veli Loponen]

Eikös suomenruotsalainen ole suomeen muuttanut ruotsissa syntynyt henkilö?

Ei, vaan ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset.

[Timo Ronkainen]

Haddon olikin amerikanahvenanamaalainen kuvittaja.

TImo

[Lönkka]

viime viikolla aloitin itse tuon artikkelin lopussa olevasta linkistäkin näkyvän Against the Grain: Mad Artist Wallace Wood -kirjan lukemisen. Jo luetun pienen pätkän perusteella vaikuttaisi siltä että isommasta koostaan huolimatta se ei ole niin perusteellinen teos kuin aiemmin muualla jo mainitsemani Vanguardin kustantama Wally's World -kirja, mutta katotaan mikä on lopullinen mielipide kun tuo Against the Grainkin on kahlattu läpi.

Tuli tuo Against the Grain sitten luettua bussimatkoilal läpi ja häviää kyllä mennen tullen tuolle Vanguardin Wally's Worldille.

Against the Grain on enempi eseekokoelma ja vaikka siinäkin on kinnostavaa tietoa ei se ole niin kattava ja selkeä kuin Wallys' World. Mutta se kyllä täydentää sangen mukavasti tuota parempaa teosta sisältäen Wallyn apulaistenkin kirjoittamia juttuja. Parasta oli useamman apulaisen järjestämän keskustelutuokion läpi käyminen.

Asiaa sivuten, olen pikku hiljaa lukenut DC:n ekaa MAD kokoomaa jossa on myös useita Woodin juttuja, mieshän piiris sangenpitkää oikeastaan joka numeroon. Ihan kelpo kamaa, mutta tuo huumoripuoli lienee vaan toiminut varmaan aikoinaan niin paljon paremmin.