Hevoset sarjakuvissa

[Lurker]

Hevoshullun sarjoista on aikaisemminkin keskusteltu...
...mutta nyt lehdelle on avattava ihan oma nimikkosäikeensä, koska Hevoshullun huippupiirtäjä Lena Furberg saapuu Suomeen!

Tämän arvovieraan lehdistötilaisuus on Hartwall Areenalla 20.10.2007 Glitnir Helsinki International Horse Show'n aikana. Ks. lehdistötiedote.

Furbergilta on juuri julkaistu suomeksi kolme osaa Tuuvan tallia, realistista hevossarjakuvaa. Useimmille on kuitenkin varmaan tuttu hänen humoristinen Polle-sarjakuvansa.

[Maria D]

No vautsi vau. Pitäisiköhän vaivautua sinne paikan päälle että näkee muinaisen esikuvansa ilmielävänä? Mistään en oppinut paremmin piirtämään hevosia kuin Lenan sarjiksista ja tein jopa oman Polle-kopioni, jonka käsikirjoitukset on vielä tallella ja huvittavaa luettavaa. x)

[Lurker]

Hevoshullu on yksi niitä pitkään ilmestyneitä sarjakuvalehtiä, joiden levikki on ollut oikeasti koko ajan suuri. Tyttöjen sarjakuvaa, totta kai, mutta ko. lehdessä on jatkosarjana ilmestynyt mm. Mustan oriin seikkailuja, jotka olisivat kelpo luettavaa myös pojille. Joskus on ollut myös historian kuuluisista hevosista sarja, jossa veri lensi taistelutantereilla!

[Lurker]

Tyttöjen hulluttelu hevosten kanssa on jatkunut jo 35 vuotta. Arvostelu etusivulla.

[Tzenni]

Voi ei! Olin HIHSissä mutten todellakaan tiennyt Lenan paikallaolosta. Nyt harmittaa. Pienenä Lenan sarjakuvat taisivat olla ensimmäisiä jolta tietoisesti hain lisää töitä tekijän perusteella. (Ah ja voi niitä ameeboita jotka eivät hanki mieluisestansa piirtäjästä/ym. henkilöstä lisää tietoa...) Taisin olla 10-11v kun eräissä kisoissa jähmetyin n. 2 tunniksi selailemaan kahvioon vanhoista HH:ista Lenan tekemiä sarjoja.
Pitäisi ostaa Lenan TT- albumeita kun viitsii.
Miten on muuten HH:n nykyinen taso? Joskus selailin HH:a/VV:a kaupassa ja aivan järkytyin kun näin sarjakuvien tilanteen. Sinne oli linnoittautunut mangatyyli ja ei mistään parhaimmasta päästä näyttänyt olevan! Hei kamoon heppapiirtäjät, hevossarjakuvissa viehättää enemmän realistinen kuvaus ellei se fantasia ole erittäin hyvin tehtyä. :/

[Matti Karjalainen]

Olen lapsena hyvinkin kiinnostunut hevosista ja lueskelin paikallisessa kirjastossa myös Hevoshullua. Furbergin sarjakuvista "Polle" jäi tietysti parhaiten mieleen ja minulla oli sellainen pehmolelukin (sarjassamme kiusallisia paljastuksia menneisyydestä), mutta nykyisin kun sitä silmäilee kirjaston tiskillä, niin eipä se paljon jaksa huvittaa. Ei pärjää edes "Karviselle", tosin enpäs taida olla kohderyhmääkään enää.

Kuinkas pitkään "Villivarsa" on muuten porskuttanut?

lehdessä on jatkosarjana ilmestynyt mm. Mustan oriin seikkailuja, jotka olisivat kelpo luettavaa myös pojille. Joskus on ollut myös historian kuuluisista hevosista sarja, jossa veri lensi taistelutantereilla!

Aivan totta. "Mustan orin seikkailuista" on jäänyt hyviä mielikuvia niin sarjakuvina kuin Walter Farleyn nuortenkirjoinakin. Pidin myös erilaisista historiallisista seikkailuista, joissa oltiin antiikin Rooman Colosseumilla kilpa-ajoissa tai jotain sellaista.

[Anonyymi]

Viimeisimmän Pahkasika-koosteen "Hepo Piikki" pilkkaa heppasarjoja. Hannu Mänttäri on tavoitellut Joonaksen tyyliä. Joonaksen heppasarjoja ilmestyi 70-luvulla usein Hevoshullussa. Muitakin kuin Sirkus Napoleon.

[Will73]

Oo, Furbergin ohella Joonas teki 70-80-luvun taitteessa suurimman vaikutuksen pieneen heppahulluun. Neroja molemmat, ja Joonaksen sarjat kyllä on ihan poikalukijakelpoisiakin. Niissä Joonaksen "muissa" heppasarjiksissa oli ainakin ilkeä Viivi ja kiltti Kaisa, tummatukkaisen komistuksen nimi on jo painunut unholaan. Sirkus Napoleonin salskean Viktorin viikset sen sijaan muistan edelleen!

Mulle tulee HH työn puolesta (kannattaa valita ammatti oikein!), ja taso on ihan yhtä hyvää tai huonoa kuin 80-luvullakin, kun lehteä tilasin. Silloinkin oli välillä aika hirveitä virityksiä, joissain sarjoissa kaikki hevosten varusteet oli piirretty päin peetä ja jopa ohjia pidettiin väärin kädessä - tästä muistan olleeni erityisen tuohtunut noin 12-vuotiaana. Nyky-HH:ssa ilahduttaa erityisesti yksisivuinen Herkko-sarjis, joka on siis kotimaista ns. lukijan tekemää sarjakuvaa. Joka kerta naurattaa hereästi, kun sitä lukee.

Sen sijaan saman kustantamon Jessy on aivan käsittämätöntä puuppaa, josta saa päänsäryn joka kerta, kun sitä lukee. 

Viimeisimmän Pahkasika-koosteen "Hepo Piikki" pilkkaa heppasarjoja. Hannu Mänttäri on tavoitellut Joonaksen tyyliä. Joonaksen heppasarjoja ilmestyi 70-luvulla usein Hevoshullussa. Muitakin kuin Sirkus Napoleon.

[Lurker]

Lena Furberg opettaa sinutkin piirtämään hummia! Luepa arvostelu oppaasta. Toivottavasti tämän albumin opeilla saadaan joskus lisää suomalaisia piirtäjiä Hevoshulluun!

[Darzee]

Muistan joskus pienenä lukeneeni jonkun sukulaistytön vanhasta 80-luvun alun Hevoshullusta Kari Leppäsen kuvittaman tarinan hevosen evoluutiosta. Kun aihetta koskeva tieto on varmasti tarkentunut likimain 30 vuodessa, olisi komeaa saada läpyskään uusi versio nykyvekaroita valistamaan.
Aikaisemmat keskustelijat ovat viitanneet HH:ssa julkaistuihin historiallisiin sarjoihin. Omiin silmiini ei ole koskaan sattunut yhtäkään; tosin en kyllä voi kehua seuranneeni lehteä kauhean säännöllisesti. Jos lehdessä tosiaan on jo perinteitä historia-aiheiden saralla, niin sitten vain vaikka kertomaan Don Quijotea Rosinanten näkökulmasta - kiinnostavat tarinat eivät heti lopu:)

[Anonyymi]

Täältä löytyi väite, että suomeksi olisi ilmestynyt Uljas Musta -sarjakuvalehti. Pitäneekö paikkaansa?

[EetuT]

Täältä löytyi väite, että suomeksi olisi ilmestynyt Uljas Musta -sarjakuvalehti. Pitäneekö paikkaansa?

Pitää paikkansa.

Albumi, ilmestymisvuosi 1979, muistaakseni kannessa lukee tv:stä tuttu tai jotain vastaavaa.

Lehti, Kuvitettuja Klassikkoja numero 81 (1961?), tämä kai sitten perustuu romaaniin.

[Anonyymi]

Ai se tuli niin myöhään. Tv-sarja tuli monta vuotta aikaisemmin.

[sila]

Uma teki aikoinaan nuo Hevosviisas sarjakuva-albumit Hilsu saa jäädä ja Kultainen kesä minun vinkistä ja kehotuksesta.

Niissä on hevostietoutta ja -ohjeistusta sarjakuvamuodossa.

[Reima Mäkinen]

Hevosen piirtämistä varmaan puidaan enemmän toisaalla, mutta koska kyseessä on yksi ihmiskunnan historian tärkeimmistä eläinlajeista, se ansainnee oman estetiikkaketjunsa siinä missä Turku, Tampere, Suomi, naiskauneus tai homot.  
 
Leppänen listasi blokissaan tärkeimpiä sarjakuvahevosia näin:
Myrskytuuli, Trigger, Hopea, Hyrrä, Hero ja Diablo. Matkasta unohtui kuitenkin mm. Hölkyn ja Pollen sekä realistisemman puolen telkkarisarjasankarin Uljaan mustan (alkup. Fury) nimi. (Enpäs laita linkkiä Leppäsen blogiin kun hänen teksteillään on valitettavan todennäköinen taipumus hävitä olemattomiin.)

Bongaukset hyvistä heppakuvista eivät liene pahitteeksi, referenssejä kun sillä saralla ainakin jokainen piirtäjä tarvitsee silloin tällöin.