Mikki Hiiri, mielipiteitä

[Laine, Jukka]

Eli kantanne Aku Ankan ja taskarien vakiohahmoon Mikki Hiireen.

[Kapteeni Kenguru]

Riippuu tekijästä ja aikakaudesta. Wanhoina hyvinä aikoina Mikin seikkailut olivat selvästi parempia kuin Akun (kts. esim. Minä Hessu -jättikirja), mutta eipä tässä nykyisessä kaikentietävässä etsivä-Mikissä ole paljon hurraamista. Vielä vähemmän siinä retrohenkisessä polvihousu-Mikissä, jota nykyään Akussa näkee.

Vanhoja Mikkejä suomeksi, prkl!

[Neittis]

Kauheeta vastakkainasettelua. Kysytäänkö seuraavaksi kumpi on parempi, Tupu vai Hupu? Tai Roope vai Hannu? Mikki Hiiri kuuluu Aku Ankkaan, ja vaikka useimmat salapoliisitarinat Mikille ovatkin kuraa, monet muut ovat hyviä. Ja Mortti Ja Vertti -tarinat ovat parasta mitä Ankassa tällä hetkellä esitetään.

[Laine, Jukka]

Sepä se, kun joidenkin mielestä ei kuulu. Eräs kova Aku-fani ja uskollinen tilaaja minulle kertoi inhoavansa Mikkiä. Ja kaikkihan sen tietävät ettei Hupusta ole mihinkään. Tupusta ja Lupusta täällä on sensijaan kinasteltu ennenkin.

Lisäsin mahdollisuuden kannattaa vanhaa Mikkiä. Kapteeni Jippo, poista äänesi ja äänestä uudelleen tarvittaessa. Ja muut myös jos ovat samaa mieltä.

[Samu94]

Kyllä, vanhat mikit ovat rautaa! Uudet, suurimmaksiosaksi retromikit, ovat täyttä kuraa.

[Lurker]

Olen edelleen tätä mieltä...

[Daddy Duck]

Ilman Mikkiä ei olisi Akua. Vanhat Mikki Hiiret on kyllä niitä parhaita. Nykyään suurin osa ei anna Mikki sarjoille mitään arvoa. Voi johtua sarjojen huonontumisesta. Pitäisi ehdottomasti olla lisää vanhaa Mikkiä. Olisi kiva jos ilmestyisi jokin Mikin kirjasarja.

[VesaH]

Hiiret ovat yhtä tärkeitä kuin Ankatkin (iso kirjain, koska kysymyksessä on sukunimi).

Jos Gottfredson on Hiirille sama kuin Barks Ankoille, ero löytyy siinä että Barks on aivan ylivoimainen muihin Ankka-piirtäjiin verrattuna (minun mielestäni, Rosa-fanit olkaa hiljaa), mutta muutamat italialaiset piirtäjät ovat päässeet hyvin lähelle Gottredsonin tasoa.

Luciano Bottaro ja Giovan Battista Carpi ovat jääneet turhaan Romano Scarpan varjoon. Heidän sarjojaan ei ole taidettu julkaista englanniksi lainkaan, vaikka Scarpaa on paljonkin, tosin ei Mikki-juttuja.

Luulin pitkään, että Scarpa oli tehnyt kaikki AA-taskukirjojen alkupään loistavat Mikki-jutut, mutta vasta hiljattain minulle paljastui että moni mielitarinani olikin Carpin tai Bottaron piirtämä.

[Antti Vainio]

En seuraa Mikin tekemisiä enää mutta Gottfredsonin Mikit on lapsuuden nostalgiaa ja edelleen virkistävää luettavaa. Hyvät tarinat on kerrottu ja piirretty ensiluokkaisesti. Hahmona Mikki on näsäviisas paskiainen ja sen amerikkalainen optimismi ja taipumus jauhaa paskaa käyvät  hermoille. Akuun on paljon helpompi samaistua

[Samu94]

Miten minusta rupesi tuuntumaaan, että erittäinmoni
pitää vanhoista Mikeistä?

[Laine, Jukka]

Miten sitten määritellään vanha. Gottfredsonin parhaat tulivat 30- ja 40-luvuilla. 50-luku oli Paul Murryn parasta aikaa ja 60-luku Scarpan.

Joidenkin mielestä vanhaa Mikkiä ovat 80-luvun höpsöt etsiväsarjat. Luin Ankan vuoden 1986 vuosikerran tänä kesänä, ja jopa siitäkin tuli fiilis, että tämmöisiäkin Mikkejä olisi kiva nähdä lisää.

[Samu94]

Tarkotin Gottfredsonia ja Scarpaa, ylipäänsä.

[vesa saarinen]

Kyllä nykymikistä puuttuu se Jokin. Viime vuosilta aika harva Mikki-sarja on päässyt kiinnostavien joukkoon - äkkiseltään tulee mieleen ainoastaan Cavazzanon Casablanca-pastissi. Muitakin lienee. Joitakin. Jossakin.

Mikin ongelma lienee se, että hahmo ja muut Mikin kanssa toimivat hahmot eivät ole kiinnostavia. Mikillä ei ole selvästi havaittavia heikkouksia, Mikki on pelkkä yksipuolinen karikatyyri. Semmoisesta hahmosta on aika hankala saada irti mitään. Varsinkin jos sivumäärä on mitä on.

[Janne]

Mikki meni pilalle, kun se vaihtoi pikkuhousut takaisin jalkaan. Dekkari-Mikin uskottavuus katosi.

[Lewis]

Vanhoja Mikkejä takasin! Etenkin Romano Scarpan dekkareita.
Nykymikki on plääh..

Joonas