Pitääpä nyt antaa meikäläisenkin kommentit, joskin vähän myöhässä.
Käsissäni lepää lempi piirtäjäni uusin tekele ja istun illalla noin kello kymmenen aikaan nojatuoliin ja alan lukemaan. Niiden tapahtumien jälkeen, kun Langdon on lähtenyt Kitin ja muiden perään, en voi keskeyttää lukemista hetkeksikään ennen viimeisen sivun viimeistä kuvaa. Tarinan loputtua hieraisen silmiäni ja ajattelen: "ei näin hyviä tarinoita tehdä enää, tämän täytyy olla unta"... Mutta ei, totta se on. Uusin tarina, Surma sumussa, menee ehdottomasti 2000-luvun viiden parhaan joukkoon, ja ehkä jopa kaikkien aikojen 30 parhaan joukkoon. Tarina oli mahtava, häikäisevä, myyttinen, loistava, ja niin edelleen, käyttäen superlatiivejen valikoimaa. Ainut miinus tulee loppuratkaisusta. Kuten mainittu, Langdonin olisi pitänyt kuolla kaulakiikussa.
Font oli juuri passeli piirtäjä, tai ainakin minun on vakea kuvitella vaikka tätä Civitellin piirtämänä, taikka jonkun muun "teknisesti täydellisen" piirtäjän tekemänä. Font oli ihan kelpo vedossa, ei ylittänyt itseään, eikä ollut tasonsa alla, vaan juuri siinä keskivaiheilla. Kasvoissa on tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan (vert. Colorado Belle) vaikkei ne koskaan huonot ole olleetkaan
. Valitettavasti Texin rooli oli tässäkin Bosellin tarinassa hieman liian pieni. Mutta onko se sitten hyvä että Kit Willerillä on kaksi repliikkiä 228 sivussa, niin kuin Nizzillä on tapana tehdä? No kuitenkin hienosti onnistunut teos Surma sumussa on ja se jatkaa mukavasti Alfonso Fontin ja Mauro Bosellin onnistumisten sarjaa Maxin ja suuralbumin päälle. Jostakin syystä tarinasta tulee mieleen 70-luvun tarinat.
